Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Tekninen vika aiheutti savua presidentin virka-asunnolla Mäntyniemessä

    Tekninen vika aiheutti savua presidentin virka-asunnolla Mäntyniemessä


    Presidentin virka-asunnon sähkötiloissa oli lauantai-iltana tekninen vika, joka aiheutti savua. Pelastuslaitoksen mukaan savu ei aiheuttanut vaaraa eikä henkilövahinkoja, eikä sen vuoksi myöskään tarvinnut evakuoida ihmisiä. –...

    Presidentin virka-asunnon sähkötiloissa oli lauantai-iltana tekninen vika, joka aiheutti savua.

    Pelastuslaitoksen mukaan savu ei aiheuttanut vaaraa eikä henkilövahinkoja, eikä sen vuoksi myöskään tarvinnut evakuoida ihmisiä.

    – Sähköpääkeskuksessa tapahtui ilmeisesti laitteiston ylikuumentuminen, joka muodosti savua ja se laukaisi automaattisen palohälytyksen. Varsinaista tulipaloa ei siis kohteessa ollut, päivystävä palomestari Pia Manninen kertoi.

    Mannisen mukaan automaattihälytys aktivoi pelastuslaitoksen lähdön paikan päälle ja kun Mäntyniemen henkilökunta oli havainnut tiloissa näkyvääkin savua, hätäkeskus lähetti lisää yksiköitä paikalle.

    – Tehtävämme oli paikantaa savua tuottava kohta ja sen jälkeen jäähdytellä sähköpääkeskusta hiilidioksidisammuttimella sekä hoitaa savutuuletusta, Manninen kuvaili tapahtumia.

    Pelastuslaitos sai hälytystehtävän ennen iltakahdeksaa Mäntyniemeen.

    Paikalla on ollut useita pelastusyksiköitä.

    Hyvästi googlediagnoosit, kun terveydenhuollon Omaolo-palvelu laajenee – tarvetta lääkärikäyntiin voi arvioida itse netissä perustuen tutkittuun tietoon

    Hyvästi googlediagnoosit, kun terveydenhuollon Omaolo-palvelu laajenee – tarvetta lääkärikäyntiin voi arvioida itse netissä perustuen tutkittuun tietoon


    Hämeenlinnassa terveyskeskuksen asiakkailla on ollut jo muutaman vuoden ajan käytössään sähköinen Minun terveyteni -verkkopalvelu. Palvelun avulla asiakkaalla on ollut mahdollisuus arvioida yleisiä oireitaan, kuten virtsatieinfektio- tai...

    Hämeenlinnassa terveyskeskuksen asiakkailla on ollut jo muutaman vuoden ajan käytössään sähköinen Minun terveyteni -verkkopalvelu. Palvelun avulla asiakkaalla on ollut mahdollisuus arvioida yleisiä oireitaan, kuten virtsatieinfektio- tai yskäoireitaan. Asiakas vastaa verkossa kysymyksiin, ja vastausten perusteella asiakkaat saavat toimintasuosituksen.

    Käyttäjiä saisi olla enemmänkin, sanoo Hämeenlinnan terveyspalvelujen sähköisten palvelujen projektipäällikkö Ilona Rönkkö.

    Hämeenlinnan Minun terveyteni -palvelusta kehkeytyi idea laajentaa palvelua laajemmallekin. Syntyi ODA eli Omat digiajan hyvinvointipalvelut -hanke. Sähköistä sosiaali- ja terveydenhuollon asiointikanavaa Omaoloa on ollut kehittämässä 14 kuntaa ja sairaanhoitopiiriä Espoon johdolla, ja se on yksi hallituksen kärkihankkeista.

    Mukana on myös Duodecim, joka tuottaa Omaolo-palveluun tietämyskannan ja algoritmit. Algoritmit mahdollistavat palvelun älykkäät sähköiset lomakkeet.

    Omaoloa pääsevät jo testaamaan asiakkaat Hämeenlinnassa, Oulussa, Tampereella, Helsingissä, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä.

    Sähköisten palveluiden yhdistäminen asiakkaiden omaan julkiseen terveydenhuoltoon on nyt laajenemassa vuodenvaihteessa. Kotimaan lisäksi asiakkaiden omatoimiset sähköiset hyvinvointipalvelut verkossa kiinnostavat myös kansainvälisesti.

    Syysflunssa kiusaa – suosittaako palvelu lääkärikäyntiä?

    Omaolo-oirearvioita voivat tehdä muun muassa flunssaa potevat asiakkaat. Omaolo-verkkopalveluun kirjautumisen jälkeen järjestelmä kysyy, miten flunssainen olo ilmenee.

    Onko kuumetta? Onko kurkkukipua, korvakipua, tihentynyttä hengitystä? Tuntuuko rinnassa kipua? Kysymykset ovat samoja, joita hoitaja esittäisi flunssaiselle.

    Kun palvelun käyttäjä on vastannut kaikkiin kysymyksiin, järjestelmä antaa suosituksen esimerkiksi hakeutumisesta lääkärin vastaanotolle.

    Esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunki on julkaissut aiheesta vastikään kuntalaisille myös tiedotteen verkkosivuillaan juuri flunssakauden alkaessa.

    Uusia oirearvioita tulossa testattavaksi

    Nyt asiakas voi tehdä oirearvion alaselkäkivusta, hengitystietulehduksesta ja naisten virtsatietulehduksesta.

    Verkkopalvelussa voi jatkossa testata muitakin oireita ja sairauksia. Näitä ovat kurkkukipu, yskä, korvakipu, närästys, olkapään kipu, peräaukon oireet, polven oireet, ripuli, päänsärky, rähmivä ja vetistävä silmä ja sukupuolitauti.

    Testausvaiheeseen tulee jo ensi kuussa lisää oirearvioita. Esimerkiksi sukupuolitaudin oirearviolle on tällä hetkellä paljon kysyntää, koska se on aiheena arka ja sähköinen palvelu voisi madaltaa kynnystä lähteä ottamaan asiaa esille.

    Palvelua käyttäneet tyytyväisiä

    Sähköinen Omaolo-palvelu nopeuttaa asioiden hoitoa ja lyhentää julkisen terveydenhuollon asiakasjonoja. Jos sähköisellä palvelulla olisi nykyistä enemmän käyttäjiä, terveydenhuollon ammattilaisille jäisi enemmän työaikaa varsinaiseen asiakastyöhön.

    – Palvelun jo löytäneet ja järjestelmää kokeilleet ovat olleet siihen pääosin tyytyväisiä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Ilona Rönkkö Hämeenlinnan terveyspalveluista.

    Omaolo-verkkojärjestelmä mahdollistaa toimintasuosituksen lisäksi myös ajanvaraamisen. Omat vastauksensa voi myös tallentaa järjestelmään: näin ne ovat heti terveyskeskuksen käytössä.

    Hämeenlinnassa järjestelmässä mukana olevien hoitajien työ alkaakin aamulla katsomalla, millaisia terveys- tai sairaustietoja yöaikaan järjestelmään on tullut, ja mitä jatkopalveluja asiakkaille tarvitaan.

    Omaolo kiinnostaa maailmallakin

    Hämeenlinnassa sähköisiä terveyspalveluja on kehitelty toistakymmentä vuotta. Minun terveyteni -hanketta kehitettiin yhteistyössä Sitran kanssa.

    Ilona Rönkkö kertoo, että pienehkö suomalaiskaupunki on saanut terveydenhuollon ammattilaisten ohessa myös mediahuomiota. Hämeenlinnalaiset ovat käyneet kertomassa sovelluksestaan maailmalla, ja maailmalta on tullut myös kyselyjä aiheesta.

    – Otettuamme käyttöön 2015 Minun terveyteni -verkkopalvelun, eräs ranskalainen lehti kirjoitti innostuneesti, että Hämeenlinnan kaupunki on tuottanut digitaalisen palvelun, jossa yhdistetään asiakkaan potilastietoa päätöksentukimoottoriin.

    Rönkkö tarkoittaa moottorilla Duodecimia ja sen käypä hoito -suosituksia. Palvelun antamien toimintasuositusten takana on vankkaa tutkimustietoa: algoritmit pohjautuvat myös sosiaali- ja terveysministeriön ja Helsingin kaupungin kiireellisen hoidon suosituksiin.

    Sote-uudistuksen myötä uudessa Omaolo-järjestelmässä on mukana myös sosiaalipalvelujen tietoja ja testausmahdollisuuksia tarjolla olevista sosiaalipalveluista.

    Julkisesti tuotettu Omaolo on siirtynyt entistä vahvemmille hartioille. Omaolo-palvelun kehittämisvastuu ja kehitystyön koordinointi siirtyi 6. syyskuuta valtion sote-kehitysyhtiö SoteDigiin. Tämä takaa palvelun jatkokehittämisen ja sen levityksen valtakunnallisesti kaikkiin suomalaiskuntiin.

    Tiesitkö, että virvoitusjuomasi kuplat ovat usein muun teollisuuden sivutuotetta

    Tiesitkö, että virvoitusjuomasi kuplat ovat usein muun teollisuuden sivutuotetta


    Hiilihapotuslaitteet suhisevat yhä useammassa kodissa, uusissa isoissa jäähdytysjärjestelmissä kylmäaineena on hiilidioksidia ja elintarviketeollisuus suihkuttaa sitä pakkauksiin suojakaasuksi. Kun mukaan otetaan vielä hellekesän vauhdittama...

    Hiilihapotuslaitteet suhisevat yhä useammassa kodissa, uusissa isoissa jäähdytysjärjestelmissä kylmäaineena on hiilidioksidia ja elintarviketeollisuus suihkuttaa sitä pakkauksiin suojakaasuksi.

    Kun mukaan otetaan vielä hellekesän vauhdittama valmiiden hiilihapollisten virvoitusjuomien kulutus, oli viime kesän aikana hiilidioksidista paikoin jopa pulaa.

    Nyt pula on ainakin kaasunvalmistaja Woikosken kokemuksen mukaan hellittänyt.

    Kesän CO2 -pula takanapäin

    Woikosken markkinointipäällikkö Maarit Könönen kertoo, että hiilidioksidipula aiheutti heille kyselyitä siitä, pystyykö yhtiö toimittamaan kaasua.

    – Näiden kyselyiden määrä on nyt selkeästi vähentynyt syyskuun aikana, eli tästä voitaisiin päätellä, että tilanne on tasoittunut markkinoilla, Könönen sanoo.

    Yhtiössä kuitenkin uskotaan, että yleisesti ottaen hiilidioksidin käyttö lisääntyy.

    – Trendi on kasvava. Ja se kasvu tulee syntymään nimenomaan tällaisten uusien innovaatioiden ja käyttöalueiden myötä, arvioi Könönen.

    Samansuuntaisia havaintoja on tehty myös toisessa kaasuyhtiössä, Linde-ryhmään kuuluvassa Suomen AGA:ssa. Etenkin kasvihuoneviljelijät ovat yhä useammin siirtyneet kaasuyhtiöiden toimittamaan puhtaaseen hiilidioksidiin.

    – Kyllä Suomessa puhtaan hiilidioksidin käyttö on vallitseva tapa, koska se on turvallisin ja varmin tapa varmistaa kasvuolosuhteet, sanoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

    Esimerkiksi nestekaasun polttamisessa saatavaan hiilidioksidiin verrattuna puhtaan hiilidioksidin keskeinen etu on se, että siinä ei ole kasveille haitallisia typen oksideja.

    – Ne ovat sellaisina pitoisuuksina, että niitä ei edes mittatarkkuus riitä havaitsemaan, mutta kasvi jo havaitsee ja kärsii ja ei kasva hyvin, Jalkanen kertoo.

    Rankkitynnyristä ja maakaasusta

    Huomattavaa on, että useimmiten kaasutehtaiden toimittama hiilidioksidi on peräisin muun teollisuuden oheistuotteista.

    Tyypillinen prosessi, josta otetaan talteen hiilidioksidia, on alkoholijuomien valmistus käymisteitse. Hiilidioksidia otetaankin talteen niin olutpanimoissa kuin väkevämpiäkin etanolituotteita tekevien laitosten käymisastioista.

    Laajamittaisinta puhtaan hiilidioksidin valmistus on kuitenkin Suomessa Porvoossa, missä raaka-aineena on maakaasu.

    – Käytännössä raakakaasu tulee vedyn valmistuksen sivutuotteena, ja sitä hyödynnetään meidän tuotteen valmistuksessa, kertoo AGA:n Suomen prosessiteollisuussegmentin päällikkö Martti Härkänen.

    Vetyä Porvoon Kilpilahdessa tarvitaan öljynjalostuksessa. Sivutuote-hiilidioksidia syntyy niin paljon, että sen vientiä varten AGA:lla on käytössään tankkilaiva.

    AGA:n Porvoossa puhdistamaa hiilidioksidia viedään muun muassa virvoitusjuomateollisuuden käyttöön Ruotsiin.

    Pieni osa pois kierrosta

    Kaasua käytetään myös muun muassa kemiallisessa metsäteollisuudessa prosessien happamuuden säätelyyn. Lisäksi halonien kiellon jälkeen hiilidioksidi on noussut jälleen yleiseksi tulensammutuksessa käytettäväksi kaasuksi.

    Tärkeä asema sillä on myös hitsauksen suojakaasuna, joko sellaisenaan tai osana kaasuseosta.

    Paikoin paperitehtaiden yhteydessä on myös talteenottolaitoksia, joissa esimerkiksi savukaasujen hiilidioksidia käytetään paperin täyteaineeksi sopivan karbonaatin tekemisessä.

    Vaikka hiilidioksidin käyttömahdollisuudet ovat laajat, maailmanlaajuisen ilmaston lämpenemisen torjunnan kannalta kaasutehtaiden talteenottamalla ja puhdistamalla hiilidioksidilla on toistaiseksi vain pienehkö merkitys. Suunta on kuitenkin oikea.

    – Se, mitä pystytään hyödyntämään, on tietysti loistavaa. Kun hyödynnetään, niin se ei mene suoraan taivaan tuuliin, vaan sitä käytetään vähintään kerran. Joissakin tapauksissa se jopa häviää siitä kierrosta, kun siitä tehdään uusia tuotteita, sanoo AGA:n Härkänen.

    Metallin 3D-tulostaminen voi olla

    Metallin 3D-tulostaminen voi olla "neljäs teollinen vallankumous" – Nyt mukaan lähtee perinteinen tulostinjätti ja valmistus voi palata lähemmäs kuluttajaa


    Teknologian tutkimuskeskus VTT:n laboratoriossa Espoon Otaniemessä on esillä komponentteja, jotka on valmistettu tutkimuskeskuksen 3D-metallitulostimella. Tämän tavan valmistaa metalliosia ennakoidaan kasvattavan tulevaisuudessa suosiotaan, sillä se...

    Teknologian tutkimuskeskus VTT:n laboratoriossa Espoon Otaniemessä on esillä komponentteja, jotka on valmistettu tutkimuskeskuksen 3D-metallitulostimella.

    Tämän tavan valmistaa metalliosia ennakoidaan kasvattavan tulevaisuudessa suosiotaan, sillä se mahdollistaa uudenlaisten rakenteiden tekemisen, ja helpottaa pienten sarjojen valmistamista. Tekniikasta käytetään myös termiä materiaalia lisäävä valmistus.

    Pienemmille sarjoille on kysyntää esimerkiksi autoteollisuudessa, jossa metallitulostusta jo hyödynnetäänkin.

    Kasvua hidastaa tekniikan hitaus ja kalleus. VTT:n tulostamien osien valmistumisessa on voinut mennä parikin vuorokautta. Tekniikan kehittyessä siinä nähdään kuitenkin monia hyötyjä perinteisiin mekanismeihin verrattuna.

    – Metallitulostamisen hyödyntäminen on lähtenyt liikkeelle kolmelta toimialalta: lentokone- ja avaruusteollisuudesta, autoteollisuudesta ja lääketeollisuudesta, sanoo VTT:n tiimipäällikkö Pasi Puukko.

    – Hyvin paljon kehitystä tapahtuu tällä hetkellä kone- ja laiterakennuksen piirissä, energiateollisuudessa ja prosessiteollisuudessa, Puukko toteaa.

    Tunnettu tulostinvalmistaja näkee kasvumahdollisuuksia

    Metallitulostuksen markkinat kasvavat. Osaa kasvusta havittelee varsinkin perinteisistä tulostimista ja muusta tietotekniikasta tunnettu HP, joka kertoi hiljattain tuovansa markkinoille 3D-metallitulostimen vuonna 2020.

    Yhtiöstä kuvaillaan uuden tekniikan voivan jopa mullistaa valmistavaa teollisuutta.

    – Näemme tässä erittäin suuria mahdollisuuksia, jolla edesautamme ja nopeutamme 4. teollista vallankumousta. Valmistava teollisuus on noin 12 biljoonan dollarin markkina, jonka perusprosessit ovat vielä pitkälti analogisia, sanoo HP Finlandin toimitusjohtaja Jarkko Huhtaniitty.

    – Tuomme teknologian, jolla metallin tulostaminen on mahdollista laajassa tuotantokäytössä. HP:n Metal Jet -tulostinta sekä sen prosesseja on kehitetty ympäri maailmaa HP:n laboratorioissa, Huhtaniitty kertoo.

    HP Finlandin toimitusjohtaja Jarkko HuhtaniittyAntti Lähteenmäki / YleValmistus saattaa palata lähemmäs kuluttajia

    Huhtaniitty kuvailee metallitulostuksen yleistyessään saattavan muuttaa globalisaation perinteistä suuntaa.

    – Tässä voidaan tuoda valmistusta takaisin vähän lähemmäs kuluttajaa, kun tulee mahdollisuus tehdä räätälöityjä tuotteita nopeasti, kustannustehokkaasti ja lähempänä kuluttajaa.

    – Jos ajatellaan vaikka auton valmistusta, on yhdessä autossa on noin 6000–8000 erilaista osaa. Asiakkaat haluavat yhä enemmän räätälöityjä autoja, ja massakustomointi tulee tällä teknologialla kustannustehokkaasti mahdolliseksi tehdä, Huhtaniitty ennustaa.

    Tyypillisesti komponentit, joita 3D-tulostetaan, ovat suhteellisen pieniä ja monimutkaisia rakenteita. VTT:n Puukko kertoo 3D-tulostuksen hyötyjen olevan tämäntyyppisessä valmistuksessa suurimmillaan.

    VTT:n tiimipäällikkö Pasi PuukkoAntti Lähteenmäki / Yle

    Etuna tulostamisessa on lisäksi se, ettei työstämisessä tule materiaalihukkaa. Tulostuksessa materiaali laitetaan komponentin muotoon, eikä sitä työstetä suuremmasta kappaleesta kuten perinteisesti.

    Mikä hidastaa metallitulostuksen yleistymistä? VTT:n Puukko näkee taustalla ainakin kolme mahdollista syytä:

    Ensimmäiseksi vielä ei varmaan täysin hahmoteta, mihin teknologia soveltuu ja mitkä ovat sellaisia sovelluksia, josta suurin hyöty saataisiin irti.

    Toiseksi suunnitteluosaamisesta voi olla vielä puutetta. Tällä teknologialla parhaiten tuotettavia komponentteja ei osata oikein vielä suunnitella.

    Kolmanneksi tulostaminen on ollut aika hidasta ja sitä kautta kallista. Tulostimien hinnat liikkuvat sadoissa tuhansissa euroissa. Teknologian kehitys muuttaa kuitenkin tätä tilannetta.

    VTT:n 3D-metallitulostimella tulostettu komponenttiAntti Lähteenmäki / Yle

    Tulostamalla voi päästä samoihin lujuusasteisiin kuin muillakin valmistustavoilla, kun kaikki valmistuksessa on kohdallaan. Kehitettävää on kuitenkin laadunvarmistuksessa, jotta tulostetut komponentit ovat varmasti joka kerta tasalaatuisia. Lujuudessa on eroja, jotka riippuvat muun muassa tulostukseen käytetystä teknologiasta.

    Suomessa metallitulostusta tarjoavia yrityksiä ovat ainakin 3dStep, Materflow ja 3dFormtech. Metallitulostuksen markkinat ovat pääosin yritysten välisessä liiketoiminnassa, eivätkä komponentit useinkaan näy suurelle yleisölle vaan päätyvät laitteiden uumeniin.

    Aiempia uutisia aihepiiristä:

    Onko tässä vuoden turhake? Tutkijat tyrmäävät 3D-kotitulostimen - hyödytön ja vaarallinen laite (25.5.2018)

    Mitä ihmettä, 3D-tulostus turvaa työpaikkoja – "Tekee suomalaisen tuotannon kilpailukykyisemmäksi" (28.12.2016)

    Aiheesta muualla:

    Metallien 3D-tulostuksen materiaalien kierrätettävyys (Tampereen ammattikorkeakoulun TAMK Journal)

    VTT 3D-tulosti älykkään metalliosan: mahdollistaa kehitysaskeleen kohti tekoälyä (VTT)

    Kohuttu kuntotesti sai puhtaat paperit – Move-mittausten viivajuoksua verrattiin sählypeliin: "Terveiden lasten liikuntaa ei pidä turhaan rajoittaa"


    Lasten ja nuorten fyysistä kuntoa pitää seurata, ja tähän Move-kuntomittaukset ovat turvallinen ja luotettava tapa. Näin asiantuntijat linjasivat Opetushallituksen järjestämässä tilaisuudessa. Yle lähetti tilaisuuden suorana. Voit katsoa sen...

    Lasten ja nuorten fyysistä kuntoa pitää seurata, ja tähän Move-kuntomittaukset ovat turvallinen ja luotettava tapa. Näin asiantuntijat linjasivat Opetushallituksen järjestämässä tilaisuudessa.

    Yle lähetti tilaisuuden suorana. Voit katsoa sen uudelleen klikkaamalla yllä olevaa videota.

    Move-mittauksen ei nähty aiheuttavan sen suurempaa äkkikuoleman riskiä kuin muukaan liikuntatunnilla tapahtuva toiminta.

    Move-mittauksia arvioitiin uudelleen sen jälkeen kun Espoossa yläkouluikäinen oppilas menehtyi liikuntatunnilla saamansa sairauskohtauksen seurauksena. Hän oli tunnilla suorittanut Move-mittaukseen kuuluvaa viivajuoksua eli niin sanottua piip-testiä.

    Opetushallitus selvitti Move-kuntomittausten turvallisuutta yhdessä järjestelmän valmistaneiden asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi se oli pyytänyt UKK-instituutilta puolueettoman arvion.

    Asiantuntijat olivat keskittyneet nimenomaan viivajuoksun arviointiin. Lopputulema oli, että Move-mittauksia voidaan jatkaa kaikissa peruskouluissa.

    – Emme havainneet sellaisia turvallisuuteen liittyviä riskejä, joiden takia Move-mittaukset pitäisi keskeyttää, totesi Opetushallituksen johtaja Matti Lahtinen.

    Lahtinen kuten muutkin asiantuntijat korosti tiedonkulkua sekä koulun ja kodin välillä että koulun sisällä. Oppilaiden terveystiedot ovat salaisia, ja niiden luovuttamiseen tarvitaan suostumus.

    Voikin olla, että opettajilla ei aina ole kaikista oppilaista terveyden kannalta oleellisia tietoja.

    – Nyt Opetushallitus kehottaakin kouluja kannustamaan huoltajia ja oppilaita välittämään tiedon siitä, jos on jotain terveyteen liittyvää ongelmaa tai haittaa, Lahtinen sanoi.

    Perusoletus on, että Move-mittauksen voi suorittaa vain terve oppilas.

    Lahtisen mukaan joissain tapauksissa oppilaan terveystietoja voidaan jakaa koulun sisällä ilman oppilaan tai huoltajan suostumusta. Esimerkiksi jos opetustilanne sisältäisi terveysriskin oppilaalle, on terveystietoja mahdollista välittää esimerkiksi mittauksia tekevälle opettajalle.

    – Suostumuksen saaminen on kuitenkin ensisijainen vaihtoehto ja se lisää luottamusta kaikin puolin.

    Myös Move-mittauksia tekevien opettajien riittävä koulutus tuotiin tilaisuudessa esille. Opetushallituksen mukaan on varmistettava, että mittausta varten tehdyt ohjeet ja käsikirja käydään säännöllisesti läpi.

    Kestävyyskunnon mittaaminen on tärkeää

    Yksi tilaisuudessa puhuneista asiantuntijoista oli liikuntalääketieteen professori Urho Kujala Jyväskylän yliopistosta. Kujala oli mukana Move-mittauksen pilottitutkimuksessa.

    Hänen mukaansa Move-mittaukseen kuuluvaa viivajuoksua voi verrata esimerkiksi liikuntatunnilla käytyyn sählypeliin.

    – Se ei aiheuta sen suurempaa äkkikuoleman riskiä, Kujala totesi.

    Viivajuoksu on kansainvälisesti eniten käytetty mittausmetelmä, jolla arvioidaan lasten ja nuorten kestävyyskuntoa. Eri maiden asiantuntijoille tehdyn selvityksen mukaan ei ole tiedossa aiempia tapauksia, joissa testi olisi aiheuttanut äkkikuoleman.

    Kujala korosti tilaisuudessa kestävyyskunnon tärkeyttä lapsille ja nuorille.

    – Kestävyyskunto vaikuttaa terveyteen ja toimintakykyyn, ja siksi sen mittaaminenkin on arvokasta. Se on vahvasti yhteydessä kehon koostumukseen ja siihen, paljonko rasvaa alkaa kertyä.

    Jos kestävyyskunnossa on puutteita, siihen tulisi puuttua ajoissa. Näin vältyttäisiin tulevaisuuden ongelmilta.

    Kujalan mukaan äkkikuolemat ovat lapsilla ja nuorilla ylipäätään harvinaisia ja useimmiten sydänperäisiä. Vain noin neljäsosa tämän ryhmän äkkikuolemista tapahtuu liikunnan yhteydessä.

    Lisäksi lapset ja nuoret voivat olla oireettomia, jolloin sairauden löytäminen on vaikeaa.

    – Terveiden lasten liikuntaa ei pidä turhaan rajoittaa.

    – Tärkeää on osata tunnistaa ne harvat lapset ja nuoret, joille liikunta voi olla vaarallista, Kujala kiteytti.

    "Mitattava itse on suurin murheenkryyni"

    Puolueettoman arvion Move-mittauksesta teki kansallinen tutkimus- ja asiantuntijakeskus UKK-instituutti. Sen yhtenä painoalueena on liikuntaturvallisuus.

    UKK-instituutin johtajan Tommi Vasankarin mukaan he eivät löytäneet Move-mittaukseen kuuluvasta viivajuoksusta "mitään mikä tekisi siitä heikon".

    – Mikä testi on kiva suorittaa, siitä voidaan aina keskustella.

    Vasankari muistutti kymmenen vuoden takaisesta hankkeesta, jossa eri EU-maiden asiantuntijat olivat todenneet 20 metrin viivajuoksun parhaiten toimivaksi kuntotestiksi. Mittareina olivat luotettavuus ja toistettavuus.

    Viivajuoksun etuina nähdään muun muassa muuttumattomat olosuhteet. Testi tehdään sisätiloissa, jolloin lämpötila ja tuuliolosuhteet eivät vaihtele. Hyvää on myös se, että opettaja näkee testiä suorittavan oppilaan koko ajan.

    Haasteena puolestaan on opettajan osaaminen: suoritetaanko testit ohjeiden mukaisesti? Vasankarin mukaan opettajien kouluttamista mittauksiin voitaisiin parantaa.

    Opettajat tai heidän osaamisensa eivät kuitenkaan ole ydinongelma.

    – Mitattava itse on suurin murheenkryyni, Vasankari totesi.

    Hänkin korosti tiedonkulkua eri ammattilaisten sekä kodin ja koulun välillä, jotta terveysriskeihin osattaisiin varautua.

    Vasankari näki asiassa myös suuremman yhteiskunnallisen keskustelunaiheen. Toimiiko yksilön tietosuoja vai pitäisikö sitä miettiä uudelleen, jotta henkeä uhkaavilta terveysriskeiltä voitaisiin välttyä?

    Espoo aikoo nyt jatkaa Move-mittauksia

    Kuolemantapauksen jälkeen Move-kuntomittaukset keskeytettiin muutamissa kaupungeissa. Espoon lisäksi mittausten keskeyttämisestä tiedottivat esimerkiksi Turku, Helsinki ja Nurmijärvi.

    Nyt esimerkiksi Espoosta kerrotaan, että mittauksia aiotaan jatkaa kaupungin kouluissa näillä näkymin ensi viikolla.

    – Kun saimme tiedon, että Opetushallitus vakuuttaa, että testit ovat turvallisia, ja myös ulkopuoliset ovat niitä katsoneet ja tulleet samaan tulokseen, niin tietenkään meillä ei ole syytä olla jatkamatta näitä Move-testauksia, sanoo Espoon sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälä Ylelle.

    Hänen mukaansa terveystietojen ja niiden saamisen kanssa pitää kuitenkin olla tarkkana.

    – Pitää lähteä jossain määrin myös siitä, että voisimme korostaa, että testeistä voi myös kieltäytyä eli ne olisivat vapaaehtoisia.

    Nurmijärveltä sen sijaan sanotaan, että mittausten jatkamisesta ei ole ehditty vielä keskustella, mutta sitä käydään läpi alkuviikon aikana.

    Läheisessä Tuusulan kunnassa itse Move-mittauksia ei ole keskeytetty, mutta niihin kuuluvaa viivajuoksuosiota eli piip-testiä ei tällä hetkellä tehdä. Asiaa puidaan uudemman kerran lähiaikoina, kunnasta kerrotaan.

    Valtion liikuntaneuvoston pääsihteerin Minttu Korsbergin mukaan koulujen on toimitettava tiedot Move-mittauksista normaalisti syyskuun loppuun mennessä. Tiedot syötetään valtakunnalliseen järjestelmään. Nyt tälle on annettu kaksi viikkoa lisäaikaa keskeytysten takia.

    Muiden tapaan Korsberg toi tilaisuudessa esille Move-mittausten tärkeyttä.

    – Ne tehdään ensisijaisesti lasten ja nuorten itsensä vuoksi.

    Tällainen on mielipiteitä jakava kuntotesti

    Move-mittauksessa testataan oppilaan fyysistä toimintakykyä erilaisten kuntotestien kautta. Yksi näistä on paljon puhuttu piip-testi eli 20 metrin viivajuoksu.

    Move-mittaus järjestetään syksyisin 5.- ja 8.-luokkalaisille. Kuntomittauksissa selvitetään oppilaan liikkuvuutta, kestävyyskuntoa ja lihaskuntoa. Tuloksia ei kuitenkaan käytetä oppilaan arvioinnin perusteena.

    Viivajuoksu mittaa nimenomaan maksimaalista kestävyyttä. Testissä 20 metrin matkaa juostaan edestakaisin, yhä nopeammin ja nopeammin niin kauan kuin juoksija jaksaa. Juosta saa vasta äänimerkin jälkeen.

    Vauhti kiihtyy koko ajan, ja äänimerkistä saa myöhästyä vain kerran. Jos tämän jälkeen suorittaja ei siltikään pysy tahdissa mukana, hänen on keskeytettävä testi. Maksimiaika testille on seitsemän minuuttia.

    Piip-testin lisäksi Move-mittauksiin kuuluu muun muassa etunojapunnerruksia ja vatsalihasliikkeitä.

    Lue lisää:

    Lasten sydänlääkärit Espoon kuolemantapauksesta: Harvinaisia äkkikuolemia sattuu myös levossa ja unessa, testejä ei pidä pelätä

    Move-mittausta kehittänyt tutkija: Viivatesti on osa lasten ja nuorten tavallista liikkumista – opettajan vastuu opetustilanteissa on suuri

    Uutta tietoa kuolemaan johtaneesta sairauskohtauksesta liikuntatunnilla: Piip-testit toistaiseksi keskeytetty muutamissa kaupungeissa – Opetushallitus ei näe tarvetta pysäyttämiselle koko maassa

    Espoossa selvitetään, onko koulujen kuntotesti käyttökelpoinen ja jätetäänkö poliisille tutkintapyyntö – oppilas kuoli saatuaan sairauskohtauksen liikuntatunnilla

    IS: Oppilas kuoli saatuaan sairauskohtauksen liikuntatunnilla Espoossa

    Riihimäen Teatteri jatkaa sittenkin – teatterin osakkeille löytyi ostaja Helsingistä

    Riihimäen Teatteri jatkaa sittenkin – teatterin osakkeille löytyi ostaja Helsingistä


    Tästä on kyseRiihimäen Teatteri Oy on siirtymässä Bulevardin teatteriyhdistys ry:n omistukseen.Osakekauppa takaisi ammattimaisen teatteritoiminnan jatkumisen Riihimäellä.Kauppaa käsittelee seuraavaksi Riihimäen kaupunginhallitus.Riihimäellä on...

    Tästä on kyseRiihimäen Teatteri Oy on siirtymässä Bulevardin teatteriyhdistys ry:n omistukseen.Osakekauppa takaisi ammattimaisen teatteritoiminnan jatkumisen Riihimäellä.Kauppaa käsittelee seuraavaksi Riihimäen kaupunginhallitus.

    Riihimäellä on vatvottu pitkään teatterin kohtaloa. Kaupunki on kaivannut säästöjä ja teatteri varmuutta siitä, että ammattiteatteri saa jatkaa toimintaansa.

    Nyt Vuoden Teatteriksi vuonna 2017 valitun Riihimäen Teatterin tulevaisuus näyttää valoisammalta, kun Riihimäen Teatteri Oy:n osakekanta on siirtymässä yleishyödylliselle Bulevardin teatteriyhdistykselle. Kauppa on tulossa kaupunginhallituksen käsittelyyn.

    Bulevardin teatteriyhdistys on yleishyödyllinen yhdistys, joka vastaa helsinkiläisen Aleksanterin Teatterin taiteellisesta ja vierailutoiminnasta.

    Riihimäeltä otettiin yhteyttä yhdistykseen

    Teatteriyhdistyksen puheenjohtaja Reima Jokinen kertoo, että Riihimäeltä otettiin asian tiimoilta yhteyttä yhdistykseen. Kauppa kiinnostaa yhdistystä siksi, että se näkee Riihimäellä paljon mahdollisuuksia kehittää teatteritoimintaa.

    Koska Riihimäki on lähellä, Bulevardin teatteriyhdistyksellä on mahdollisuus ottaa Riihimäen teatteri siipiensä suojaan. Toisaalta yhdistyksen toiminta ja Aleksanterin Teatterin sijainti Helsingissä tarkoittaa tiettyä välimatkaa.

    – Se on selvä, että riihimäkeläiset tulevat muodostamaan toiminnan perustan tulevaisuudessakin.

    Tarkemmin Jokinen ei asiaa pysty vielä tässä vaiheessa avaamaan esimerkiksi henkilökunnan osalta, koska kauppoja teatterin osakkeista ei ole vielä tehty.

    – Nämä ovat oikeasti sellaisia asioita, että emme ole oikeasti vielä pohtineet, mitä tulee tapahtumaan konkreettisesti. Kaupungin avustushan tulee puolittumaan käytännössä nykyisestä. Tämä tarkoittaa sitä, että kyllähän siellä pitää tehdä toimenpiteitä, että saamme sen ihan oikeasti myös taloudellisesti toimimaan, eikä vain taiteellisesti.

    "Tästä voi tulla ihan hyvä paketti"

    Riihimäen Teatterin tekniikan ja toimiston luottamusmies, valomestari Sami Rauhala sanoo, että teatterisuunnitelmat herättävät tässä vaiheessa paljon kysymyksiä. Henkilökunnan mielessä on ensimmäisenä se, miten käy oman työpaikan.

    – Muuten ihan uteliain mielin. Asia on vielä niin alussa, että katsotaan, mitä tästä rakentuu.

    Asia on vielä niin alussa, että katsotaan, mitä tästä rakentuu. Sami Rauhala

    Teatterin henkilökunta on puhunut omasta tilanteestaan paljon ja aikoo asian tiimoilta kokoontua vastakin. Bulevardin teatteriyhdistys on kerran tavannut koko henkilökunnan. Tarkoitus on tutustua jokaiseen henkilökohtaisesti, kunhan kaupat on solmittu.

    – Itse olen yrittänyt viestittää [henkilökunnalle], että tätä asiaa ei pidä ottaa minään peikkona. Tästä voi tulla ihan hyvä paketti. Itselle on luonnollisesti tärkeintä se, että henkilötyövuodet saadaan säilytettyä, mikä vaikuttaa myös valtionavustukseen, kertoo Sami Rauhala.

    Kaupungin tuki teatterille vähenee

    Teatterin osakekannan kaupassa Riihimäen Teatteri -yhtiön koko osakekanta siirtyy Bulevardin teatteriyhdistyksen omistukseen. Henkilöstön työnantajana säilyy edelleen Riihimäen Teatteri Oy.

    Tavoitteena on, että jatkossakin Riihimäen Teatterissa esitysten määrä säilyisi ennallaan, teatteri-infraa uudistettaisiin ja muun muassa kesäteatterin kattamista selvitettäisiin. Kaupunki kuitenkin saisi järjestelyn ansiosta aikaan säästöjä.

    Teatterin Riihimäen kaupungilta saama tukisumma laskee kaupan myötä 500 000 eurosta 300 000 euroon. Samalla nykyisten teatteritilojen vuosivuokraa korotetaan 50 000 euroa, jolloin kaupungin säästö on 250 000 euroa.

    Onnistuimme löytämään niin sanotun win-win-ratkaisun, jossa kaikki osapuolet voittavat. Sami Sulkko

    Kaupan yhteydessä Riihimäen Teatterin sosiaaliset tehtävät siirtyvät Riihimäen Nuorisoteatteri ry:lle, joka saa lisätukea tehtävien hoitoon 25 000 euroa.

    Myös teatterin tilat siirtyvät Riihimäen Teatteri -yhtiöltä kaupungille. Teatteri jatkaa kuitenkin samoissa tiloissa. Vuokrasopimus kaupungin kanssa on tarkoitus solmia 15 vuodeksi.

    Heti kun kauppa toteutuu Bulevardin teatteriyhdistys tulee mukaan teatteriyhtiön johtoon. Täyden päätösvallan yhdistys saa ensi kesäkuussa.

    Riihimäen kaupunginjohtaja Sami Sulkko toteaa kaupungin tiedotteessa, että teatterin toiminnan jatkuminen Riihimäellä on iloinen asia. Sulkon mukaan kauppa vahvistaa kaupungin kulttuurielämää ja tervehdyttää kustannusrakennetta.

    – Onnistuimme löytämään niin sanotun win-win-ratkaisun, jossa kaikki osapuolet voittavat.

    Iina Terho käsitteli perhetraumansa burleskin avulla – syrjäisestä saaristosta yleisön eteen riisuutumaan

    Iina Terho käsitteli perhetraumansa burleskin avulla – syrjäisestä saaristosta yleisön eteen riisuutumaan


    Hämyisellä klubilla kalastaja astelee esiintymislavalle ja alkaa riisua itseään. Sadetakin ja kalasaaliin alta paljastuu vedenneito. Yleisön eteen kivunneelle Iina Terholle burleskista tuli elämän mullistava käänne. Terho matkasi burleskin...

    Hämyisellä klubilla kalastaja astelee esiintymislavalle ja alkaa riisua itseään. Sadetakin ja kalasaaliin alta paljastuu vedenneito. Yleisön eteen kivunneelle Iina Terholle burleskista tuli elämän mullistava käänne.

    Terho matkasi burleskin maailmaan Helsinkiin useiden Ulkosaaristossa vietettyjen vuosien jälkeen. Hän kantoi raskaat muuttokantamukset ja menneisyyden taakat syrjäisestä saaristokodista.

    – Ulkosaaristo oli tosi erilainen ympäristö verrattuna Helsinkiin, josta olin ollut poissa monta vuotta. Minun oli vaikea hahmottaa, mistä palasista elämä alkaa koostua. Ensimmäisenä elementtinä burleski alkoi vetää puoleensa, Terho kertoo.

    Burleskin kautta tarjoutui mahdollisuus käsitellä omia kipupisteitään ja erityisesti sitä, miten löytää kosketus omaan naiseuteensa ja kehoonsa. Aiemmin Terhoa oli nolottanut olla nainen.

    Terho oli 30-vuotias, kun hänen isänsä paljasti olevansa homo. Terho koki isän kieltäneen itsensä ja kasvattaneen tytärtään perfektionismiin. Perheessä oli ollut vallalla epärehellisyys itseä kohtaan ja virheiden kieltäminen.

    Terho aloitti burleskin Petra Innasen tanssitunneilla. Hän kiinnostui Innasen luomasta turvallisesta tunnelmasta. Kropasta lähtenyt liike jatkui mieleen.

    – Tunsin, että olen taas se tyttö, joka olin lapsena. Sen kautta tajusin, että kroppani on ollut solidaarinen äidille, isälle ja heidän elämänsä traumoille. Prosessin kautta alkoi myös avautua, että ihmiset, joiden olen luullut olevan puolellani, eivät ole aina olleet.

    Samppajanhuuruisena nähty burleski on raakaa työtä

    Terho valmentautui esiintymislavalle Innasen opastuksessa. Bettie Blackheart -lavanimellä tunnettu Petra Innanen on burleskin pioneereja Suomessa. Hän opettaa, järjestää tapahtumia ja esiintyy.

    Terhon matka burleskiin tallentui dokumenttielokuvaksi Full of Love – pakomatka pakastimesta, joka nähdään ensi-illassa tänään perjantaina Rakkautta ja anarkiaa -elokuvafestivaalilla.

    Innasen mukaan moni elokuvantekijä ja valokuvaaja innostuu burleskista, mutta harva näkee pintaa syvemmälle.

    – Sitä ajatellaan, että se on häkellyttävän pirskahteleva maailma. Takahuoneissa samppanja virtaa ja me makaamme divaaneilla valmistautumassa esityksiin. Todellisuutta on enemmän se, että burleski on raakaa työtä.

    Innanen vaikuttui siitä, että Terho halusi tutkia burleskia oman itsensä kautta ja tehdä töitä sen eteen.

    Burleskitaiteilija Petra Innanen opettaa dokumentaristi Iina Terhoa burleskiesiintyjäksi.Rakkautta & Anarkiaa

    Terholle vaatteiden pois riisuminen ei ollut isoin juttu ensimmäisessä omassa burleskiesiintymisessä. Hän oli aiemmin ollut alastonmallina ihmisten edessä. Esiintymisessä on Terholle ennen kaikkea kyse tasavertaisuudesta ja rakkaudesta.

    – Lavalla jaan sydämestä lähtevää rakkautta ihan jokaisella, arvottamatta ketään toisten yli. Koen puhtaan rakkauden vyöryn esiintyessäni.

    Innanen korostaa, että burleskilavalle ei astuta myyttisenä hahmona. Kokeneelle burleskitaiteilijalle esitys on yhdistelmä työtä ja ainutlaatuista vuorovaikutusta yleisön kanssa.

    – Koen sen sellaisena hetkenä, jona olen oma itseni, elän tarinaa ja viihdytän taiteilijana.

    Full of Love – pakomatka pakastimesta nähdään Rakkautta ja anarkiaa -elokuvafestivaalilla Helsingissä ja myöhemmin elokuvateatterilevityksessä.

    Tunnettu ravintolaketju Restamax aloittaa noin tuhannen ihmisen yt-neuvottelut – haluaa lisää joustoa työsuhteen ehtoihin

    Tunnettu ravintolaketju Restamax aloittaa noin tuhannen ihmisen yt-neuvottelut – haluaa lisää joustoa työsuhteen ehtoihin


    Tampereella perustettu pörssiyhtiö Restamax aloittaa isot yt-neuvottelut. Yritys aikoo yhdistää toimintoja ja organisoida toimintoja uudelleen. Yt-neuvottelut koskevat RR Holding Oy:n ja sen tytäryhtiöiden Royal Ravintolat Oy:n, Royal...

    Tampereella perustettu pörssiyhtiö Restamax aloittaa isot yt-neuvottelut. Yritys aikoo yhdistää toimintoja ja organisoida toimintoja uudelleen.

    Yt-neuvottelut koskevat RR Holding Oy:n ja sen tytäryhtiöiden Royal Ravintolat Oy:n, Royal Konseptiravintolat Oy:n, Sushi World Oy:n, henkilöstöä. Neuvottelut eivät koske tulosvastuullisia ravintola- ja keittiöpäälliköitä.

    Yt-neuvotteluissa olevat ravintolat työllistävät noin tuhat henkilöä.

    Restamaxin toimitusjohtaja Aku Vikström sanoo, että yt-neuvotteluissa on kaksi eri kulmaa. Toinen liittyy Restamaxin ja Royal Ravintoloiden yhdistämiseen.

    – Meillä on kahden yhtiön hallinnossa tällä hetkellä 81 ihmistä töissä. Tällä osastolla neuvottelut johtavat todennäköisesti irtisanomisiin, Vikström sanoo.

    Mahdollisten irtisanomisten määrää Vikström ei lähde vielä arvioimaan.

    Työntekijällä olisi monta työpaikkaa

    Lisäksi Restamax haluaa neuvotella uusiksi Royal Ravintoloiden työntekijöiden työehtoja Helsingissä. Restamax toivoo, että nykyistä useammin työntekijä tekisi töitä useassa ravintolassa.

    – Yritämme löytää sellaisia malleja, joissa voimme käyttää yhtiön isoa kokoa hyödyksi, niin että pystymme tarjoamaan työtunteja henkilökunnalle useammassa paikassa, Vikström sanoo.

    – Tavoitteena on varmistaa laadukas asiakaspalvelutaso, joka joustaa kysynnän mukaisesti. Uutta toimintamallia suunnitellaan toteutettavaksi ravintolakohtaisesti ja yhteistyössä henkilöstön kanssa noudattaen siihen soveltuvaa yhteistoimintaperiaatetta, yhtiö kuvaa pörssitiedotteessa.

    Tampere on mukana yt-neuvotteluissa vain hallinnon osalta.

    Restamax arvioi saavansa ensi vuonna vähintään kuuden miljoonan euron säästöt toimintoja yhdistämällä ja tehostamalla.

    Iso kauppa kesällä

    Restamax Oyj osti kesäkuussa Royal Ravintoloiden osakekannan. Samalla syntyi yksi Pohjoismaiden suurimmista ravintolakonserneista.

    Royal Ravintoloiden tunnettuja ravintoloita ovat esimerkiksi Savoy, Löyly, Elite, Ravintola Palace ja Ravintola Teatteri.

    Konserni työllistää kaupan jälkeen sesongista riippuen noin 3 500 ihmistä.

    Royal Ravintolat -konserni työllisti ennen kauppaa yhteensä noin 930 henkilöä. Restamax kertoi sen ravintoloiden työllistävän kuukausittain sesongista riippuen noin 2 250 henkilöä kokoaikaiseksi muutettuna. Restamaxin henkilöstövuokraus työllistää noin 9 000 henkilöä.

    Neuvottelut voivat johtaa henkilöstön työtehtävien uudelleenjärjestelyihin, osa-aikaistamisiin, lomauttamisiin tai irtisanomisiin. Yhtiö ei kerro pörssitiedotteessa, kuinka paljon se aikoo vähentää henkilöstöä.

    Yritys kertoi elokuussa, että se pyrkii eroon huonosti kannattavista ravintoloista tämän vuoden loppuun mennessä. Vikström kertoo, että tähän mennessä Tampereella on myyty kaksi ravintolaa, Bella Roma ja Colorado.

    Lue lisää:

    Tamperelainen Restamax ostaa Helsingin tunnetut ravintolat, kuten Savoyn, Löylyn ja Palacen

    Ravintolayhtiö Restamax myy tai sulkee muutamia ravintoloita vuoden loppuun mennessä

    Herätys: Soinin luottamus punnitaan, liikuntatestin turvallisuudesta saadaan vastauksia, eliittilukio ei takaa eliittiuraa

    Herätys: Soinin luottamus punnitaan, liikuntatestin turvallisuudesta saadaan vastauksia, eliittilukio ei takaa eliittiuraa


    Ulkoministeri Soinin luottamus puntarissa Eduskunta äänestää tänään ulkoministeri Timo Soinin (sin.) luottamuksesta. Epäluottamusta Soinille ovat esittäneet oppositiopuolueet SDP, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP, jotka ovat tyytymättömiä...

    Ulkoministeri Soinin luottamus puntarissa

    Eduskunta äänestää tänään ulkoministeri Timo Soinin (sin.) luottamuksesta. Epäluottamusta Soinille ovat esittäneet oppositiopuolueet SDP, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP, jotka ovat tyytymättömiä Soinin aborttikannanottoihin. Epäluottamuslauseen tekijöiden mielestä Soinin aborttipuheet ovat naisten oikeuksien ja Suomen ulkopoliittisen linjan vastaisia. Äänestys käydään eduskunnassa noin kello 13.

    Ruotsidemokraattien vaalimainontaa Tukholmassa syyskuun alussa.Henrik Isaksson / AOPMiksi Ruotsin muut puolueet kaihtavat ruotsidemokraatteja?

    Miljoona ruotsalaista – kenen tahansa naapuri tai tuttu – äänesti ruotsidemokraatteja. Maahanmuuttovastainen populistipuolue on kuitenkin muiden puolueiden kaihtama ja jää tälläkin kertaa ilman hallituspaikkaa. Miksi näin – Ylen kirjeenvaihtaja Riikka Uosukainen kysyi asiantuntijoilta, mikä ruotsidemokraateissa muita hiertää.

    Emmi Korhonen / LehtikuvaOnko kohuttu liikuntatesti turvallinen lapsille? Asiantuntijat vastaavat – seuraa suorana kello 10

    Niin sanottu piip-testi on ollut puheenaiheena sen jälkeen kun media kertoi Espoossa tapahtuneesta nuoren oppilaan kuolemasta. Tänään järjestettävässä tilaisuudessa puidaan Move-mittauksia laajemmin: asiantuntijat ovat luvanneet vastata esimerkiksi siihen, tehdäänkö ohjeisiin muutoksia ja mitä laki sanoo opettajan oikeudesta saada oppilaiden terveystietoja. Tilaisuus alkaa kello kymmeneltä. Yle lähettää sen suorana nettisivuillaan.

    AOPLapset lihovat, mutta kenen syytä se on? Kysyimme kahdeksalta asiantuntijalta

    Suomalaiset lapset lihovat vuosi vuodelta enemmän. Onko lihavuusepidemia kodin vai yhteiskunnan syytä? Yle kysyi asiaa isolta joukolta asiantuntijoilta. Heidän mielestään kodin merkitys on keskeinen, mutta moni asia ympäröivässä maailmassa tekee painonhallinnan hyvin hankalaksi. Asiantuntijat kertovat jutussa omat ehdotuksensa, kuinka kansakunnan lihominen saataisiin kuriin.

    Mikko Koski / YleTutkimus: Opiskelu eliittilukiossa ei automaattisesti tarkoita eliittiuraa

    Eliittilukiossa opiskeleminen ei vaikuta yliopisto-opintojen aloittamiseen tai alavalintaan. Tämä ilmenee pääkaupunkiseudun viittä korkean keskiarvorajan lukiota vertailleesta tutkimuksesta. Iso osa lukioiden opiskelijoista jatkaa opintojaan korkeakoulussa, mutta tämä johtuu tutkimuksen mukaan enemmän oppilaiden lähtötasosta kuin lukiosta. Tutkimuksessa olivat mukana Etelä-Tapiolan lukio Espoosta sekä Normaalilyseon, Viikin normaalikoulun, Mäkelänrinteen ja Ressun lukiot Helsingistä.

    Yle SääKesä vetää viimeisiään

    Vielä tänään saadaan nauttia syksyksi hienon lämpimistä keleistä. Aamun saderintama rientää maan eteläosista keskiosiin, ja rintaman perässä tulee etelään hyvin lämmintä. Lämpötila kohoaa päivällä jopa 20 asteeseen. Sellaisena sää jatkuu aina iltaan ja yöhön saakka. Myös Lapissa on vielä tänään poutaista ja kaunista. Sitten tulee muutos, kun voimakas matalapaine tulee lauantaina Suomen ylle kovine tuulineen. Välillä voidaan puhua jopa myrskylukemista. Lue lisää säästä täältä.

    Asiantuntijoita on nyt kuultu: Move-mittaukset ovat turvallisia ja niitä voidaan jatkaa kouluissa – katso, mitä Opetushallitus kertoi testeistä


    Peruskouluikäisille järjestettävät Move-mittaukset voivat jatkua kouluissa, linjaa Opetushallitus. Sen mukaan mittaukset ovat turvallisia. Opetushallitus on selvittänyt asiaa yhdessä järjestelmän valmistaneiden asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi...

    Peruskouluikäisille järjestettävät Move-mittaukset voivat jatkua kouluissa, linjaa Opetushallitus. Sen mukaan mittaukset ovat turvallisia.

    Opetushallitus on selvittänyt asiaa yhdessä järjestelmän valmistaneiden asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi UKK-instituutilta pyydettiin mittauksista puolueeton arvio.

    Tänään perjantaina aiheesta järjestettiin erillinen tilaisuus, jossa asiantuntijat pääsivät ääneen ja jossa tuoreesta arviosta kerrottiin.

    Aihe on ollut puheenaiheena sen jälkeen kun mediassa kerrottiin Espoossa tapahtuneesta yläkouluikäisen oppilaan kuolemasta. Mediatietojen mukaan oppilas oli suorittanut Move-mittauksiin kuuluvaa piip-testiä mutta joutunut keskeyttämään sen alkuvaiheessa.

    Oppilas oli viety ambulanssilla sairaalaan ja kuollut siellä myöhemmin.

    Tapauksen jälkeen piip-testit keskeytettiin muutamissa kaupungeissa. Opetushallitus kommentoi kuitenkin tuoreeltaan, ettei se näe tarvetta testien pysäyttämiselle koko maassa.

    Nyt Opetushallituksessa järjestetyssä tilaisuudessa puitiin Move-mittauksia laajemmin. Tilaisuudessa oli paikalla muun muassa Opetushallituksen, UKK-instituutin, Jyväskylän yliopiston sekä opetus- ja kulttuuriministeriön edustajia.

    He lupasivat etukäteen vastata esimerkiksi siihen, tullaanko Move-ohjeisiin tekemään muutoksia ja mitä laki sanoo opettajan oikeudesta saada oppilaiden terveystietoja, jotka ovat opetuksen järjestämisen ja turvallisuuden kannalta välttämättömiä.

    Tilaisuus alkoi aamulla kello 10. Yle lähetti sen suorana nettisivuillaan. Tallenteen tilaisuudesta voi katsoa tämän jutun pääkuvaa klikkaamalla.

    Suoran lähetyksen juonsi toimittaja Tuulia Thynell.

    Lue myös:

    Poliisi ei tutki liikuntatunnilla sairauskohtauksen saaneen pojan kuolemantapausta (18.9.2018)

    Uutta tietoa kuolemaan johtaneesta sairauskohtauksesta liikuntatunnilla: Piip-testit toistaiseksi keskeytetty muutamissa kaupungeissa – Opetushallitus ei näe tarvetta pysäyttämiselle koko maassa (17.9.2018)

    Lasten sydänlääkärit Espoon kuolemantapauksesta: Harvinaisia äkkikuolemia sattuu myös levossa ja unessa, testejä ei pidä pelätä (19.9.2018)

    Move-mittausta kehittänyt tutkija: Viivatesti on osa lasten ja nuorten tavallista liikkumista – opettajan vastuu opetustilanteissa on suuri (17.9.2018)

    IS: Oppilas kuoli saatuaan sairauskohtauksen liikuntatunnilla Espoossa (16.9.2018)

    Tutkijat yllättyivät: tie juristiksi tai lääkäriksi ei suoristukaan eliittilukion käymisellä

    Tutkijat yllättyivät: tie juristiksi tai lääkäriksi ei suoristukaan eliittilukion käymisellä


    Opiskelu eliittilukiossa ei lisää todennäköisyyttä yliopisto-opintoihin, selviää Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen, Aalto-yliopiston ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tekemästä tutkimuksesta. Eliittilukioiden opiskelijoista suuri osa...

    Opiskelu eliittilukiossa ei lisää todennäköisyyttä yliopisto-opintoihin, selviää Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen, Aalto-yliopiston ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tekemästä tutkimuksesta.

    Eliittilukioiden opiskelijoista suuri osa päätyy yliopistoon tai muuhun korkeakouluun, mutta se johtuu tutkimuksen mukaan lähinnä opiskelija-aineksesta, eli siitä, että korkean sisäänpääsyrajan lukioihin valikoituu jo ennestään hyvin koulussa menestyviä oppilaita.

    Kun tämä niin sanottu valikoitumisharha otetaan huomioon, erot lukioiden välillä jäävät hyvin vähäisiksi. Tämä yllätti tutkijat.

    – Me odotimme löytävämme merkittäviä vaikutuksia. Onhan se mielenkiintoista, että vaikutuksia ei ole, mutta se on tavallaan hyvä asia. Eliittilukioihin valikoituu menestyviä ja esimerkiksi perhetaustaltaan selvästi erilaisia oppilaita muihin lukioihin verrattuna. Lukiot lisäisivät eriarvoisuutta, jos niillä olisi merkittävä vaikutus jatko-opintoihin, VATT:n johtava tutkija Mika Kortelainen summaa.

    Lukioiden väliset erot valtakunnallisestikin pieniä

    Tutkimuksen mukaan eliittilukio ei myöskään suuntaa opiskelijoita tavallista todennäköisemmin eliittialoille kuten oikeustieteelliseen, lääketieteelliseen tai kauppatieteelliseen.

    Tutkimuksessa mukana olleiden lukioiden opiskelijat päätyvät lääketieteelliseen tiedekuntaan noin kaksi kertaa ja oikeustieteelliseen kolme kertaa todennäköisemmin kuin muut yliopisto-opintonsa aloittavat, mutta tämäkin johtuu enemmän lukio-opiskelijoiden lähtötasosta kuin itse lukiosta.

    – Tämä kertoo ennen kaikkea siitä, että muutkin lukiot Suomessa ovat erittäin hyviä ja lukioiden väliset erot ovat hyvin pieniä, Kortelainen pohtii.

    Tutkimuksessa vertailtiin kahta ryhmää: sisäänpääsyrajan juuri ylittäneitä ja juuri rajan alle jääneitä. Asetelma mahdollistaa syy-seuraussuhteiden arvioinnin, sillä rajan läheisyydessä olevat opiskelijat ovat keskimäärin samanlaisia.

    Suurista koulujen välisistä eroista pitäisi huolestua

    Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on aikaisemmin selvittänyt myös Suomen lukioiden välisiä eroja sekä eliittilukioiden vaikutusta ylioppilasarvosanoihin. Aihepiirin tutkimista on tarkoitus jatkaa edelleen.

    – On mielenkiintoista selvittää, onko lukioiden välillä eri mittareilla mitattuna eroja, jotka vaikuttavat esimerkiksi työmarkkinoilla. Jos kovin suuria eroja eri koulujen välillä kävisi ilmi, niin siitä olisi syytä huolestua nimenomaan eriarvoisuuden kannalta, Kortelainen kuvailee.

    Tutkijat käyttävät tässä yhteydessä eliittilukio-termiä oppilaitoksista, joiden yleislinjojen keskiarvorajat ovat olleet keskimäärin pääkaupunkiseudun korkeimpia vuosina 2000–2008.

    Lukiot ovat Etelä-Tapiolan lukio, Helsingin normaalilyseon lukio, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun lukio, Mäkelänrinteen lukio ja Ressun lukio.

    Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu ei ollut tutkimuksessa mukana, koska siellä kunkin pitkän kielen opiskelijoille on eri sisäänpääsyrajat, eikä näiden linjojen erotteleminen ollut tutkimusaineistossa mahdollista.

    Miten yhden virastotalon sähköhuoltotyöt voivat sekoittaa Etelä-Suomen junaliikenteen? Liikennevirasto:

    Miten yhden virastotalon sähköhuoltotyöt voivat sekoittaa Etelä-Suomen junaliikenteen? Liikennevirasto: "Eilistä vikaa ei pystytty kiertämään"


    Rautatieliikenteessä on ollut tällä viikolla kaksi pahaa häiriötä pääkaupunkiseudulla. Junien pysähtyminen Helsingissä heijastuu muualle maahan pääkaupungin ollessa keskeisin kaukojunien lähtö- ja määräasema. Keskiviikkona junaliikenne...

    Rautatieliikenteessä on ollut tällä viikolla kaksi pahaa häiriötä pääkaupunkiseudulla. Junien pysähtyminen Helsingissä heijastuu muualle maahan pääkaupungin ollessa keskeisin kaukojunien lähtö- ja määräasema.

    Keskiviikkona junaliikenne pysähtyi kokonaan noin kahdeksi tunniksi iltaseitsemän ja iltayhdeksän välillä. Jo tätä ennen liikenteessä oli ongelmia iltakuuden aikoihin Pasilassa olleen henkilövahingon vuoksi. Tänään aamulla liikenne palasi normaaliksi.

    Tiistaina puolestaan junaliikenne pysähtyi Helsingissä turvalaitevian vuoksi yli tunnin ajaksi. Vika alkoi noin kello 9 aamulla.

    Aiemmin tänä vuonna yhtä pahoja ongelmia ei rautatieliikenteessä Helsingissä ole ollut. Valtion rataverkolla liikenteenohjauksesta vastaava Liikennevirasto on kuvaillut kahta samalle viikolle osunutta ongelmaa poikkeukselliseksi yhteensattumaksi.

    Keskiviikkona VR:n Facebook-sivuilla kommentoineet asiakkaat kertoivat jumiutuneensa pahimmillaan tunneiksi juniin, joista ei päässyt pois ja jotka eivät liikkuneet.

    Junista ei päästetty poistumaan ihmisiä, koska liikenteen uudelleen käynnistymisen ajankohtaa ei tiedetty. Jos junat olisivatkin päässeet liikkeelle, olisivat raiteilla liikkuvat ihmiset voineet joutua vaaratilanteisiin.

    Mistä keskiviikkoillan totaalinen pysähdys Etelä-Suomen junaliikenteessä aiheutui, rataosaston apulaisjohtaja Mikko Natunen Liikennevirastosta?

    – Taustalla olivat Pasilassa virastotaloon tehdyt, ennalta suunnitellut sähköhuoltotyöt. Niiden seurauksena hajosi tietoliikennekytkin, jonka rikkoutumiseen ei oltu ennalta oltu varauduttu. Virtapiikki vaurioitti lisäksi kolmea kauko-ohjausjärjestelmän tietokonetta. Huoltotyöt kohdistuivat Pasilan virastotalon sähköjärjestelmään, ei junaliikenteen ohjausjärjestelmään.

    – Tämän ohjausjärjestelmään liittyvän tietoliikennekytkimen rikkoutuminen esti liikenteenohjauksen toiminnan. Junaliikenne oli pysähdyksissä vian seurauksena noin puolitoista tuntia.

    Eikö liikenteen täyttä pysähtymistä voida estää varajärjestelmillä?

    – Meillä on varamenettelyjä, mutta eilistä vikaa ei pystytty kiertämään. Tämä ongelma halvaannutti Etelä-Suomen ohjausjärjestelmän toiminnan ja näin alueen junaliikenteen. Ongelmaa pahensi juuri ennen tätä tapahtumaa ollut toinen liikennehäiriö, eli henkilövahinko Pasilassa, joka aiheutti jo tätä ennen massiivisia häiriöitä.

    Junaliikenne oli pysähtynyt turvalaitosvian takia tiistaina.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

    Toisinaan turvalaiteongelmatilanteissa junat ajavat hidastetulla nopeudella. Miksi eilen junat eivät kulkeneet 30 km/h tai 50 km/h -nopeuksilla?

    – Liikennettä ei voitu ohjata ollenkaan, koska myös varajärjestelmä oli poissa käytöstä. Rautatieliikenteen toimintamallit ovat tarkkaan säädeltyjä, mutta tarkastelemme myös sen, olisiko jotakin näissä muutettavissa. Tavoitteena on, että isojen häiriöiden vaikutuksia voisi tulevaisuudessa minimoida.

    Rataliikenteen ohjauskeskuksia on muuallakin kuin Pasilassa. Eikö liikenteenohjausta voida ongelmatilanteessa tilapäisesti alkaa hoitaa jostakin toisesta keskuksesta?

    – Ohjauskeskukset toimivat tällä hetkellä paikallisesti ja jokainen vastaa tietystä liikenteenohjausalueesta. Tulevaisuuden tavoitteena on, että eri liikenteenohjauskeskukset voisivat toimia häiriötilanteissa toistensa varalla. Tämä vaatii vielä merkittävää järjestelmäkehitystä sekä toimintojen uudelleen järjestelyä. Tulevaisuudessa tämä voi siis olla mahdollista, mutta vielä siinä pisteessä ei olla.

    Helsingin ja Pasilan alueella tehdään ratatöitä, joiden taustalla on varsinkin HELRA-hanke Helsingin ratapihan toimivuuden parantamiseksi. Lisääkö tämä häiriöherkkyyttä?

    – En näe ratapihamuutoksessa yhteyttä tähän vikaan, eikä suurien töiden pitäisi muutenkaan vaikuttaa, vaan niihin varaudutaan ennalta. Ratapihan toimivuuden parantaminen lisää valmistuessaan infran luotettavuutta kaikkiaan.

    Otatteko ongelmat ja niiden estämisen tulevaisuudessa vakavasti?

    – Erittäin vakavasti otamme tilanteen. Eilinen ilta, yö ja tämä päivä on ollut massiivista selvittämistä ja tarkempien yksityiskohtien kartoittamista, jotta saamme tarkat tiedot mitä on tapahtunut ja missä kohtaa on mennyt pieleen. Korjaavia toimenpiteitä tehdään ja parannetaan toimintamalleja eri puolilla.

    Liikennevirasto julkaisi torstaina verkkosivuillaan kuvauksen rataliikennekeskuksen liikennepäällikön tavanomaisesta työpäivästä.

    Luotatko siihen, että junat pysyvät aikataulussa? Onko junaliikenteen jumittaminen tällä viikolla vaikuttanut elämääsi? Keskustele alla.

    Muita uutisia junaliikenteestä:

    Koska halvimmalla kaukobussiin tai junaan? Näillä kolmella palvelulla voi verrata hinnat ja aikataulut samalla kertaa

    Junamatka tunnissa Helsingistä Tampereelle ja Turkuun ei synny ilmaiseksi – ministeri Berner: "Rahoituksen tilanne on tiukka"

    Ed Sheeran konsertoi Helsingissä ensi kesänä

    Ed Sheeran konsertoi Helsingissä ensi kesänä


    Maailman tämän hetken suosituimmaksi liveartistiksi kuvailtu Ed Sheeran saapuu esiintymään Suomeen ensi kesänä. Brittiläinen laulaja-lauluntekijä konsertoi Helsingissä Malmin lentokentällä 24. heinäkuuta. Sheeranin ensimmäinen...

    Maailman tämän hetken suosituimmaksi liveartistiksi kuvailtu Ed Sheeran saapuu esiintymään Suomeen ensi kesänä. Brittiläinen laulaja-lauluntekijä konsertoi Helsingissä Malmin lentokentällä 24. heinäkuuta.

    Sheeranin ensimmäinen Suomen-konsertti lukeutuu hänen Divide-maailmankiertueensa juuri julkaistuihin lisäkeikkoihin. Poptähden Suomen-konsertin liput tulevat myyntiin Lippupisteessä ensi viikon torstaina.

    Katusoittajana uransa aloittanut Ed Sheeran sinkosi suuren yleisön tietoisuuteen vuonna 2011 ilmestyneellä debyytillään + (Plus). Moninkertaisesti palkittu ja ennätyksiä levymyynnillään rikkonut Sheeran pitää hallussaan myös Spotifyn kärkipaikkaa kaikkien aikojen streamatuimmalla kappaleella Shape of You.

    Ed Sheeran on nähty myös valkokankaalla muun muassa cameorooleissa Bridget Jones´s Baby -elokuvassa sekä suosikkisarjassa Game of Thrones.

    200 liikettä, 12 miljoonaa asiakasta – apulaisprofessoria huolettaa, miten Helsingin kivijalkaliikkeiden käy, kun kaupungissa on taas yksi kauppakeskus lisää

    200 liikettä, 12 miljoonaa asiakasta – apulaisprofessoria huolettaa, miten Helsingin kivijalkaliikkeiden käy, kun kaupungissa on taas yksi kauppakeskus lisää


    Tänään torstaina Helsingin Kalasatamassa auenneessa kauppakeskus Redissä on yli 64 000 neliömetriä kaupallista tilaa. Liiketiloja on yli 200, ja asiakkaita odotetaan ensimmäiselle vuodelle noin kahtatoista miljoonaa. Ensi syksynä vain muutaman...

    Tänään torstaina Helsingin Kalasatamassa auenneessa kauppakeskus Redissä on yli 64 000 neliömetriä kaupallista tilaa. Liiketiloja on yli 200, ja asiakkaita odotetaan ensimmäiselle vuodelle noin kahtatoista miljoonaa.

    Ensi syksynä vain muutaman kilometrin päähän Redistä aukeaa Pasilan ostoskeskus Mall of Tripla, josta tulee vielä suurempi. Keskeinen tekijä näiden valtavien kaupallisten keskittymien rakentamisen taustalla on Helsingin voimakas kasvu, arvioi kiinteistötalouden asiantuntija, Aalto-yliopiston apulaisprofessori Heidi Falkenbach.

    – Ne ovat toisaalta aika massiivisia ja pelottaviakin hankkeita, mutta uskon kuitenkin, että ne on pakko tehdä. Jos Helsinki haluaa kasvaa ja pysyä kilpailukykyisenä työpaikkakaupunkina kansainvälisessä vertailussa, meidän on pakko mahdollistaa kaupungin kasvu.

    Uuden jättimäisen kauppakeskittymän syntyessä on luontevaa tutkia myös vaakakupin toista puolta: mistä ne 12 miljoonaa asiakasta Rediin tulevat ja mihin he jättävät menemättä?

    Esimerkiksi vuosituhannen vaihteessa avattu kauppakeskus Jumbo muodostui hetkessä Vantaan kaupalliseksi keskukseksi ja kuihdutti syntyessään koko joukon pienliikkeitä Tikkurilassa ja lähialueilla.

    Redin viidennen kerroksen kattotasanteen puisto on kaikille avointa kaupunkitilaa kauppakeskuksen aukioloaikoina.Vesa Marttinen / Yle

    Falkenbach tunnustaa olevansa jonkin verran huolissaan Helsingin keskustan elinvoimaisuudesta kauppakeskusbuumin keskellä.

    – Jos asiakkaat menevät Rediin tai Triplaan, eivät he samaan aikaan keskustassa shoppaile.

    Suomen ilmasto suosii kauppakeskuksia

    Suomen sääolosuhteet ovat kauppakeskuksille suotuisat: kivijalkakaupan on Suomen ilmastossa vaikea kilpailla lämpimän ja katetun tilan kanssa. Falkenbachin mukaan olennaista on kuitenkin kiinnittää huomio palveluihin, joita kauppakeskuksiin on tulossa.

    – Tärkeä kysymys on, tuleeko sinne täysin samanlaisia palveluja kuin keskustassa vai jotain muuta. Jos on muutakin, tilanne ei ehkä ole niin huolestuttava.

    Tältä osin tilanne ei ole keskustan pienliikkeiden näkökulmasta erityisen synkkä, sillä Redin liikevalikoimassa on useita valtavirrasta poikkeavia palveluja ja liikkeitä. Keskukseen aukeaa muun muassa kiipeilyseinä, Suomessa uuden toimijan elokuvateatteri, hävikkiruokakauppa sekä vapaapudotussimulaattori.

    Falkenbach kuitenkin muistuttaa, että suurhankkeisiin ja kaupunkikehitykseen liittyy aina riskejä ja tilannesokeutta, joita voi olla mahdotonta tunnistaa tekohetkellä. Esimerkiksi päivittäiskauppaan liittyy kehityssuuntia, jotka saattavat muuttaa olennaisesti nykyistä marketkulttuuria.

    – Yksi asia, jota koko ajan seurataan herkällä korvalla, on autonomisten autojen ja kuljetussektorin kehitys. Jos päivittäistavarapuolella aletaan entistä enemmän tilata tavaraa kotiin kuin käymään siellä lähimarketissa, se vaikuttaa valtavasti isojen kauppakeskusten tilatarpeeseen.

    Redi-kauppakeskukseen avautuu monenlaista toimintaa.Ronnie Holmberg / Yle

    Lue myös:

    Pääkaupunkiseudulle rakennetaan kolmen Itiksen verran uutta kauppakeskustilaa – professori kummeksuu tahtia (11.12.2015)

    Paraatipaikka ei takaa kauppakeskukselle menestystä – fyysisen sijainnin lisäksi ratkaisee "henkinen sijainti" (27.9.2017)

    Helsingin kylkeen kohoaa valtava alevaatteiden keskittymä – mutta riittääkö sille asiakkaita? Norjalaisyritys: "Tavallista kauppakeskusta emme uskaltaisi avata" (3.5.2018)

    Sello on suurin, mutta Jumbo myy eniten – Katso lista Suomen suurimmista kauppakeskuksista (6.4.2017)

    Junaliikenne palannut normaaliksi

    Junaliikenne palannut normaaliksi


    Junaliikenne on palannut aamuyön ja aamun aikana normaaliksi raideliikenteen eilisten laajojen ongelmien jälkeen, kerrotaan VR:stä. Eilisen pulmat vaikuttavat vielä sen verran, että muutama pääkaupunkiseudun lähijunavuoro on peruttu tältä...

    Junaliikenne on palannut aamuyön ja aamun aikana normaaliksi raideliikenteen eilisten laajojen ongelmien jälkeen, kerrotaan VR:stä.

    Eilisen pulmat vaikuttavat vielä sen verran, että muutama pääkaupunkiseudun lähijunavuoro on peruttu tältä aamulta.

    Kaukojunista Tampereen suunnasta Helsinkiin saapuva IC162 on VR:n mukaan myöhässä noin tunnin. Tämän viivästymisen syy on kalustovika, eikä se liity rataverkon eiliseen sähkövikaan.

    Eilen junaliikenne pysähtyi rataosuuksilla Helsinki-Riihimäki sekä Helsinki-Turku sähkökatkon vuoksi. Vian aiheutti huoltotöiden yhteydessä hajonnut tietoliikennekytkin. Liikenne alkoi uudelleen iltayhdeksän tienoilla.

    Espan kokoinen kattopuisto, Suomen suurin kuntosali ja metro keskellä kauppakeskusta – tältä näyttää Kalasataman uusi Redi

    Espan kokoinen kattopuisto, Suomen suurin kuntosali ja metro keskellä kauppakeskusta – tältä näyttää Kalasataman uusi Redi


    Tästä on kyseKalasataman kauppakeskus Redin avajaisia vietetään tänään torstaina 20. syyskuuta.Kalasatamaan valmisteilla oleva keskus muodostuu kahdeksasta tornitalosta ja Redi-kauppakeskuksesta.Tornitaloissa on 20–35 kerrosta. Yhdessä tornissa...

    Tästä on kyseKalasataman kauppakeskus Redin avajaisia vietetään tänään torstaina 20. syyskuuta.Kalasatamaan valmisteilla oleva keskus muodostuu kahdeksasta tornitalosta ja Redi-kauppakeskuksesta.Tornitaloissa on 20–35 kerrosta. Yhdessä tornissa on keskimäärin 250 asuntoa. Tällä hetkellä alueelle nousee tornitalo nimeltään Majakka.

    Helsingin Kalasatamaan nousseen kauppakeskus Redin avajaisia vietetään tänään.

    Vielä eilen työmiesten maalitelat viuhuivat tiuhaan tahtiin liiketiloissa, ja vaatekaupoissa höyrytettiin tämän syksyn mallistoja.

    Tänään kauppakeskukseen odotetaan kuitenkin jo jonoksi asti asiakkaita.

    Redi myy itseään ennen kaikkea elämyksellisyydellä. 64 000 neliötä liikepinta-alaa pitää sisällään kaikkea joogakeskuksesta ja vapaalentotunnelista hävikkiruokakauppaan. Avataanpa rakennukseen myös Baltian johtavan elokuvaketjun Cinamonin ensimmäiset elokuvateatterit Suomessa.

    Yli 200 liiketilan kauppakeskuksesta on vuokrattu tähän mennessä 85 prosenttia, kertoo rakennusyhtiö SRV:n toimitusjohtaja Juha-Pekka Ojala.

    SRV:n toimitusjohtaja Juha-Pekka Ojala kauppakeskus Redin kattopuisto "brygassa".Ronnie Holmberg / Yle

    Kaikki liikkeet eivät saaneet oviaan auki avajaisiin mennessä, mutta jokaisen liikkeen pitäisi olla auki lokakuun puoliväliin mennessä.

    Liiketiloista yli 40 on ravintoloita ja kahviloita. Nopealla vilkaisulla näkee jo ainakin kaksi sushiravintolaa, pizzerioita ja muiden muassa intialaisen ja meksikolaisen ravintolan.

    Kauppakeskuksen johtaja Pia Svenskin mukaan ravintoloiden ja kahviloiden aukiolo ei tule riippumaan kauppakeskuksen aukioloajoista. Myös terassit saavat olla auki kauppakeskuksen aukioloaikojen ulkopuolella.

    Kauppakeskukseen odotetaan 12 miljoonaa kävijää ensimmäisen vuoden aikana. Svensk uskoo tavoitteen toteutuvan.

    Mikä Redistä tekee erityisen?

    – Sanoisin, että sijainti. Me ollaan kantakaupungissa, ihmisten lähellä ja kuitenkin meren läheisyydessä, Svensk sanoo.

    Saapumista kauppakeskukseen ei kieltämättä ole tehty vaikeaksi.

    Metro pysähtyy noin 500 kertaa päivässä kauppakeskuksen sisällä, sen kolmannessa kerroksessa. Redistä löytyy 2 000:n autopaikan lisäksi myös kolmetuhatta pyöräpaikkaa.

    Raitiovaunuliikenne taas alkaa kaupungin suunnitelmien mukaan Kalasatamassa vuonna 2024.

    Kauppakeskus Redin läpi kulkee metro. Kuparin värisellä seinällä piilotettujen raiteiden alla on esimerkiksi kahvila ja muita liiketiloja.Ronnie Holmberg / YleRakennusyhtiö pyörittää kauppakeskusta itse

    Pöhinä uuden ostoskeskuksen ympärillä on kova, mutta rakennusyhtiö SRV antoi viime viikolla tulosvaroituksen Redin odotettua korkeampien kustannusten vuoksi.

    Rakennusyhtiö arvioi koko tämän vuoden operatiivisen liikevoiton muodostuvan tappiolliseksi.

    – Projekti yllätti meidät vaikeudellaan ja kustannuksillaan, toimitusjohtaja Ojala myöntää.

    Hänen mukaansa Redi kuitenkin selviää ylittyneestä budjetista.

    – Redi selviää tästä hyvin. Nyt kun saadaan tilat aukeamaan ja kauppakeskukseen kävijöitä, kassavirrat nousevat ylös. Se on ihan normaali kehitys. Ei mitään ongelmaa, tämä tulee olemaan houkutteleva kokonaisuus, Ojala sanoo.

    SRV ilmoitti kesäkuussa, että se alkaa itse pyörittää Redin liiketoimintaa. Redin asiakkuusjohtajana toiminut Svensk nimitettiin silloin Redin johtajaksi.

    Bryga, stadi ja sköne

    Kauppakeskus on jaettu kahteen osaan. Svenskin mukaan tämä helpottaa ihmisiä hahmottamaan kokonaisuutta.

    Keskustan puolella on "stadi" ja meren puolella "sköne". Redin katolla oleva puistokansi on sen sijaan "bryga".

    Kattopuutarhasta avautuu näköala joka suuntaan.

    Puistokannelle pääsee myös kauppakeskuksen viereisestä tornitalo Majakasta. SRV:n Ojalan mukaan tornitalon kaikki 283 asuntoa on varattu kuutta lukuunottamatta.

    Redi-kokonaisuuteen pitäisi tulla vielä 5 asuttavaa tornitaloa Majakan lisäksi. Näiden lisäksi Suvilahden kylkeen nousee kaksi tornitaloa, joihin tulee konttoreita.

    Lapsensa menettänyt voi tuntea kovaa kipua, toisen kehoon on ruiskutettu ainetta, joka ei sinne kuulu – fysioterapeutti Lotta Carlsson kohtaa sodan jäljet päivittäin, ja ne ovat hyytävää kuultavaa

    Lapsensa menettänyt voi tuntea kovaa kipua, toisen kehoon on ruiskutettu ainetta, joka ei sinne kuulu – fysioterapeutti Lotta Carlsson kohtaa sodan jäljet päivittäin, ja ne ovat hyytävää kuultavaa


    Fysioterapeutti Lotta Carlsson jaksaa hymyillä iloisesti, vaikka kohtaa työssään päivittäin traumatisoituneita ihmisiä. Carlsson työskentelee Helsingin Diakonissalaitoksen Psykotraumatologian keskuksessa, jossa autetaan kidutettuja ihmisiä. Hän...

    Fysioterapeutti Lotta Carlsson jaksaa hymyillä iloisesti, vaikka kohtaa työssään päivittäin traumatisoituneita ihmisiä.

    Carlsson työskentelee Helsingin Diakonissalaitoksen Psykotraumatologian keskuksessa, jossa autetaan kidutettuja ihmisiä. Hän kartoittaa, miten potilaat pystyvät toimimaan arjessa. Onnistuuko esimerkiksi pukeminen, riisuminen tai kauppakassien kantaminen.

    Kun Carlsson kuvailee tapoja, joilla potilaita on kidutettu, ei voi kuin ihmetellä, miten kekseliäs ihminen voi olla satuttaessaan toista.

    – On kallovammoja, kasvovammoja, lyötyjä hampaita, murtuneita neniä, rikkoutuneita tärykalvoja ja leukaongelmia, että ei voi purra ruokaa, hän havainnollistaa.

    Pään lisäksi kidutuksen aiheuttamia vammoja voi olla koko kehossa.

    – Usein lyödään jalkapohjia, sidotaan käsiä ja roikotetaan, jolloin olkanivelet voivat mennä sijoiltaan. On myös farmakologista kidutusta eli on voitu ruiskuttaa kehoon jotain ainetta, joka tuhoaa hermostoa. Sitten on seksuaalikidutusta eli raiskauksia, sähkökidutusta ja palovammoja, Carlsson luettelee.

    Fysioterapeutti Lotta Carlsson on erikoistunut psykofyysiseen fysioterapiaan. Hän on koulutukseltaan myös työnohjaaja.Jyrki Ojala / YleRaportti: Kidutusta on yli puolessa maailman valtioista

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toukokuussa julkaiseman Pakolaisten mielenterveyden tukeminen -raportin mukaan kidutusta tapahtuu yli puolessa maailman valtioista. Raportissa todetaan, että noin neljänneksellä pakolaisista on kidutuskokemuksia.

    Diakonissalaitoksen Psykotraumatologian keskuksessa on autettu kidutettuja ihmisiä jo 25 vuotta.

    Projektipäällikkö Mari Tikkasen mukaan lähetteen saaneita pakolaisia tulee keskukseen tasaiseen tahtiin. Etenkin Syyrian tilanne heijastuu keskuksen toimintaan.

    – Nykymaailman tilanne on muuttunut. Sota-alueilla on sellainen kaaos, että ei ole enää kovin selvää, kuka toimii kiduttajana ja kuka ei. On niin monta ryhmittymää, jotka ajavat omia etujaan, Tikkanen sanoo.

    Keskuksessa hoidetaan vuositasolla noin kahtasataa potilasta. Syyrian lisäksi potilaita tulee muun muassa Irakista, Iranista, Afganistanista, Kongosta, Turkista ja Venäjältä.

    Unettomuutta, muistikatkoksia, painajaisia...

    Kaikkia pakolaisia ei ole kidutettu fyysisesti, mutta sota ja pakolaisuus itsessään voivat olla traumaattisia kokemuksia.

    – He menettävät kotinsa, läheisiään, taloudellisen ja ammatillisen asemansa ja joutuvat sopeutumaan uuteen kulttuuriin ja kieleen. Pakolaisleireillä voidaan joutua asumaan vuosikausia, ja pakomatkat turvallisiin maihin ovat vaarallisia, Tikkanen kertoo.

    YLE

    Suomeen päästyään pakolaiset yrittävät sopeutua uuteen yhteiskuntaan. Se voi kestää vuosia.

    – Alkuun se on päivittäistä selviytymistä. Ensin täytyy hahmottaa, missä ollaan ja asutaan ja miten asiat toimivat täällä.

    Kun pahimmasta on päästy yli ja ihminen pääsee jotenkin kiinni tavalliseen elämään, vanhat traumat voivat nousta uudestaan pintaan.

    – Asiakkaamme kokevat pääsääntöisesti post-traumaattisen stressihäiriön oireita eli unettomuutta, muistikatkoksia, painajaisia, keskittymiskyvyn puutetta ja ahdistusta, joka voi johtaa myös masennukseen.

    Uusi hanke auttaa sodassa traumatisoituneita

    Kesällä Psykotraumatologian keskuksessa käynnistyi uusi hanke, joka keskittyy kiintiöpakolaisina Suomeen tulleiden sodassa traumatisoituneiden aikuisten auttamiseen.

    Osa heistä on asunut Suomessa jo jonkin aikaa, toiset ovat juuri saapuneet maahan. Lähetteitä voi tulla esimerkiksi maahantulotarkastuksen lääkäreiltä, terveyskeskuksista sekä sosiaali-, työvoima- tai kotouttamispalveluista.

    Traumaperäisiä oireita voi tulla esille monissa yhteyksissä, ja ne voivat hidastaa kotoutumista.

    – Jos ei pysty nukkumaan tai herää painajaisiin jatkuvasti, niin keskittymiskyky, asioiden muistaminen ja hahmottaminen heikkenevät. Se haittaa esimerkiksi suomen kielen oppimista, Mari Tikkanen sanoo.

    Uusi hanke keskittyy aikuisiin, sillä heillä on merkittävä rooli lasten vanhempina, mutta myös lapsille on apua tarjolla: moniammatillinen tiimi arvioi koko perheen tilanteen. Tarvittaessa lapset saavat hoitoa esimerkiksi Psykotraumatologian keskuksen lasten ja nuorten toiminnasta.

    Moniammatilliseen työryhmään kuuluvat psykiatri, psykologi, palveluohjaaja, perheterapeutti, toimintaterapeutti ja fysioterapeutti. Kukin heistä arvioi potilaan tilanteen omasta näkökulmastaan.

    Mari Tikkanen on sotatraumatisoituneiden kuntoutushankkeen projektipäällikkö.Jyrki Ojala / Yle

    Sotatraumatisoituneiden kuntoutushankkeessa on tavoitteena levittää tietotaitoa myös muualle Suomeen. Työryhmä käy kouluttamassa eri kuntien terveydenhuolto- ja sosiaalialan ammattilaisia, jotta nämä osaisivat kohdata ja auttaa traumatisoituneita ihmisiä.

    Tulevaisuudessa koulutus ja työnohjaus onnistuvat myös digivälitteisesti. Hankkeen toisena tavoitteena on kehittää digitaalinen työkalu etävastaanottoihin ja konsultaatioon.

    "Siedän kaiken, mitä potilas haluaa kertoa"

    Fysioterapeutti Lotta Carlsson tekee sotatraumatisoituneiden kuntoutushankkeessa arviointityötä, joka auttaa terveydenhuoltoalan ammattilaisia tunnistamaan sodan aiheuttamia vammoja ja traumoja.

    Hän on erikoistunut psykofyysiseen fysioterapiaan. Hänen mukaansa myös psyykkiset traumat voivat asettua kivuiksi ihmisen kehoon. Esimerkiksi lapsensa menettänyt äiti voi kokea kovaa fyysistä kipua.

    – Kidutettujen fysioterapia on kokonaisvaltaista. Siinä pitää huomioida psyyke, koska potilaalla on pelkoja ja traumoja.

    Vaikka trauma ei häviä, sen kanssa voi oppia elämään.

    – Hoitajan pitää olla kärsivällinen, kun lähdetään avaamaan asioita tai kohtia kehossa ja kuntouttamaan ihmistä, joka on joutunut kauan pitämään kehossaan kivun ja muistot.

    Carlsson kohtaa työssään myös potilaiden suuttumusta ja ärtymystä. Hän muistuttaa, että hoitotyötä tekevän on pidettävä hyvää huolta myös itsestään eikä tämä saa astua sijaiskärsijän rooliin.

    – Se voi olla vuosia kestävä kuntoutusprosessi. Näytän, että siedän kaiken, mitä potilas haluaa kertoa. Mitä sieltä sitten tuleekin, pysyn itse ammattimaisena.

    Lue myös:

    Maahanmuuttajavanhempien traumat heijastuvat myös lapsiin (11.11.2014)

    Selvitys: Joka kolmas nuori turvapaikanhakija vaikeasti traumatisoitunut (14.1.2011)

    Maahanmuuttajien henkistä kotoutumista kehitetään (22.10.2010)

    Kansanedustajien kulukorvauksista nousi iso myrsky – Hallintojohtaja: Korvauskäytäntöjen muutoksiin ei ryhdytä, ennen kuin muutosten tarpeet on huolellisesti selvitetty

    Kansanedustajien kulukorvauksista nousi iso myrsky – Hallintojohtaja: Korvauskäytäntöjen muutoksiin ei ryhdytä, ennen kuin muutosten tarpeet on huolellisesti selvitetty


    Kansanedustajien kulukorvauksista nousi kova kohu sen jälkeen, kun kävi ilmi, että kansanedustajat Teuvo Hakkarainen (ps.) ja Ville Vähämäki (ps.) pitävät Helsingin asuntonaan saunatilaa. Keskustelu korvauksista sai lisää kierroksia, kun...

    Kansanedustajien kulukorvauksista nousi kova kohu sen jälkeen, kun kävi ilmi, että kansanedustajat Teuvo Hakkarainen (ps.) ja Ville Vähämäki (ps.) pitävät Helsingin asuntonaan saunatilaa.

    Keskustelu korvauksista sai lisää kierroksia, kun Iltalehti uutisoi kansanedustaja Jani Toivolan (vihr.) nostavan korotettua asumistukea, vaikka hänen pääasiallinen asuinpaikkansa on Helsingissä. Toivolalla on asunto myös Riihimäellä.

    Eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio toppuuttelee kulukorvauksista noussutta kohua. Hän vakuuttaa, että kulukorvauskäytännön mahdolliset muutostarpeet selvitetään huolellisesti.

    Pertti RauhioYle

    – Kulukorvausjärjestelmä perustuu lakiin, ja se on lopulta lainsäätäjien ja poliittisten päättäjien arvioitava, Rauhio sanoo.

    Kaikille kansanedustajille maksetaan verotonta kulukorvausta tehtävän hoitamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Lisäksi muista vaalipiireistä kuin Helsingistä ja Uudeltamaalta valitut kansanedustajat saavat kakkosasuntoa varten lisärahaa. Lue järjestelmästä lisää tästä.

    Kakkosasunnon korvaus on veroton könttäsumma 493 euroa, joka maksetaan riippumatta siitä, mitkä asumiskulut todellisuudessa ovat.

    – Se ei oikein riitä Helsingissä asumiseen, Rauhio kuvailee tyypillistä tilannetta, jossa vuokra on könttäsummaa korkeampi.

    Vihreiden Olli-Poika Parviainen on kertonut kakkosasuntonsa menojen olevan noin parisataa euroa kuussa. Hän on esittänyt kulukorvausjärjestelmän muuttamista.

    Rauhion mukaan könttäsumma auttaa siinä, että virkamiehet eivät ole arvioimassa edustajalle riittävää asumisen tasoa.

    Eduskunnan puhemiehistö vaitonainen selvitysten ajan

    Eduskunnan puhemiehistö on pidättyväinen kommentoimaan kulukorvausjärjestelmän mahdollisia muutostarpeita niin kauan kuin esiin nousseiden tapausten selvittely on kesken.

    – Asiat on ensin selvitettävä ja vasta sitten on johtopäätösten aika, eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) sanoo.

    Samaa mieltä on hallintojohtaja Pertti Rauhio. Iso kuva näyttäisi olevan kunnossa, eivätkä viimeaikaisetkaan tapaukset ole viemässä pohjaa vuosikymmeniä käytössä olleelta järjestelmältä.

    – Minä en osoittelisi mitään väärinkäytöksiä, ennen kuin asiat on selvitetty, Rauhio sanoo.

    "Yksinkertaisuudessaan paras mahdollinen"

    Hallintojohtaja Rauhio muistuttaa, että Uudenmaan ulkopuolelta valittujen kansanedustajien asumiskorvaus on sitä varten, että koko Suomea voidaan edustaa.

    – Voi olla kansanedustajana, vaikka ei olisi Helsingistä, tai Helsingistä valittu.

    Rauhion mukaan nykyinen könttäsumma eli kakkosasuntojen kulukorvausjärjestelmä on yksinkertaisuudessaan paras mahdollinen. Myös siinä tapauksessa, että hyvin alhaisten vuokrien yhteydessä rahaa jää yli.

    – Ei tule tilanteita, joissa virkamiehet joutuisivat arvioimaan, miten suuren asunnon voi hankkia tai korvataanko perheenjäsenten asuminen, Rauhio selventää.

    "Kansanedustajat ovat vastuussa vain äänestäjille"

    Kansanedustajille maksettavat kulukorvaukset poikkeavat työnantajien muille matkatyöläisille maksamista päivärahoista ja kilometrikorvauksista, koska summat eivät ole sidottuja todellisiin menoihin.

    – Kansanedustajilla ei ole hallinnollista esimiestä. He arvioivat itse, mitkä ovat asiallisia matkoja ja majoituksia, Rauhio kertoo.

    Kuukausittaisen könttäsumman vuoksi eduskunnan hallinto-osasto välttyy suurelta kuittirumbalta. Rauhio sanoo, että keskeisin kysymys on kuitenkin, se että harkinnanvaraisten kulujen perusteet pitäisi joka kerran arvioida erikseen.

    Nyt kansanedustaja on itse vastuussa siitä, miltä rahankäyttö ulospäin näyttää.

    – Kansanedustajat ovat vastuussa toiminnastaan vain äänestäjille.

    Kulukorvauksia ei ole korotettu pian 20 vuoteen

    Kulukorvaustasot ovat vuodelta 2000, eikä niitä ole sen jälkeen korotettu.

    Pääkaupunkiseudulla vakinaisesti asuvien kansanedustajien kulukorvaus on 986,81 euroa kuukaudessa. Muualta kuin Helsingin tai Uudenmaan vaalipiiristä valitulle kansanedustajalle maksetaan kulukorvausta 1 315,75 tai 1 809,15 euroa kuukaudessa.

    Korkeimman kulukorvauksen saavat ne kansanedustajat, joilla on vakituisen asuntonsa lisäksi edustajantoimen hoitamista varten hankittu omistus- tai vuokra-asunto pääkaupunkiseudulla. Uudenmaan vaalipiiristä valitun kansanedustajan kulukorvaus on 1 315,75 euroa, jos hänen asuntonsa sijaitsee yli 30 kilometrin päässä eduskuntatalosta.

    Kansanedustajan verollinen palkkio on 6 510 euroa kuukaudessa ja yli 12 vuotta palvelleella kansanedustajalla 6 997 euroa kuukaudessa. Puhemiehen palkkio on 11 981 euroa ja varapuhemiesten 9 987 euroa kuukaudessa.

    Lisäksi valiokuntien puheenjohtajille ja eduskuntaryhmien puheenjohtajille maksetaan palkkio.

    Lue myös:

    Toivola siirtää kirjansa Helsinkiin – taustalla kulukorvausepäselvyydet

    Junaliikenne käynnistymässä Etelä-Suomessa – myöhästelyt jatkuvat silti illan ajan

    Junaliikenne käynnistymässä Etelä-Suomessa – myöhästelyt jatkuvat silti illan ajan


    VR kertoi keskiviikkona iltayhdeksän aikaan, että liikenteenohjausjärjestelmän häiriön vuoksi keskeytyksissä ollut junaliikenne Helsinki–Riihimäki– sekä Helsinki–Turku–välillä on käynnistymässä uudelleen. Junaliikenne oli poikki...

    VR kertoi keskiviikkona iltayhdeksän aikaan, että liikenteenohjausjärjestelmän häiriön vuoksi keskeytyksissä ollut junaliikenne Helsinki–Riihimäki– sekä Helsinki–Turku–välillä on käynnistymässä uudelleen.

    Junaliikenne oli poikki noin puolitoista tuntia. Vian korjaamisesta huolimatta VR pyytää asiakkaitaan varautumaan yksittäisiin junien perumisiin ja myöhästymisiin sekä kauko- että lähiliikenteessä loppuillan ajan. VR:n mukaan Helsingistä lähtevät illan junat ovat tällä hetkellä myöhässä noin tunnista liki kolmeen tuntiin.

    Sumaantunutta junaliikennettä puretaan illan mittaan ja liikenteen odotetaan palautuvan normaaliksi aamuun mennessä.

    Häiriö vaikutti yli 30 junaan. VR:n viestinnästä kerrotaan, että junat eivät liikkuneet katkoksen aikana lainkaan, mutta myöhässä perille saapuville pyritään järjestämään jatkokyydit määränpäähänsä.

    Liikenneviraston rataliikennekeskuksen mukaan noin kello 19 ilmennyt ohjausjärjestelmävika johtui sähkönsyötön huoltotöiden yhteydessä hajonneesta tietoliikennekytkimestä.

    Ensin junia viivästytti henkilövahinko

    Junaliikenne keskeytyi kuitenkin osin alun perin jo tuntia aiemmin, kello 18 maissa, Pasilassa sattuneen henkilövahingon vuoksi. Junaliikenne oli tällöin keskeytetty VR:n mukaan viranomaismääräyksestä.

    Poliisin mukaan junaliikenne oli Pasilassa poikki 3–4 raiteella ja paikalla oli viisi poliisipartiota sekä useita pelastuslaitoksen yksiköitä.

    Matkustajia pyydettiin varautumaan myös lähijunien perumisiin. K–junista liikennöitiin vain joka toinen, VR kertoi.

    Katso tuoreimmat tiedot junien viivästyksistä VR:n liikennetiedotesivulta.

    Lähiliikenteen pysähtyminen aiheutti ruuhkia myös pääkaupunkiseudun paikallisliikenteessä ja muun muassa Helsingin Rautatientorilla.

    Juttua päivitetään.

    VR kertoi myös eilen junaliikenteen ongelmista.

    Ohjaaja Juha Jokelan mielestä myös mukavien miesten on vaikea tehdä naisille tilaa:

    Ohjaaja Juha Jokelan mielestä myös mukavien miesten on vaikea tehdä naisille tilaa: "Ihmisillä on perusoletus, että juuri minä olen paikkani ansainnut"


    Kun jossain on mikrofoni, on myös joku, joka päättää, kuka siihen puhuu. Juha Jokela on viime aikoina miettinyt paljon sitä, miksi se joku on melko usein juuri hän. Miksi hänelle on tällainen tila annettu, mikä sen oikeuttaa, ja mitä pitää...

    Kun jossain on mikrofoni, on myös joku, joka päättää, kuka siihen puhuu.

    Juha Jokela on viime aikoina miettinyt paljon sitä, miksi se joku on melko usein juuri hän. Miksi hänelle on tällainen tila annettu, mikä sen oikeuttaa, ja mitä pitää sanoa, kun sanomaan pääsee?

    Jokelalla on näihin kysymyksiin myös vastauksia, ja vastausten herättämiä jatkokysymyksiä.

    Ne liittyvät siihen, miten voimakkaasti hän näkee maailman piirtyvän kaltaistensa valkoisten, keski-ikäisten heteromiesten kautta, ja siihen, että hän itse on tämän rakenteen ansiosta voittajien puolella. Eikä pidä asetelmasta.

    – Mitä se tarkoittaa, kun sukupuolestaan riippumatta on myös yleisesti ottaen ihminen? En ole koskaan ajatellut, että sukupuoli määrittäisi kategorian, josta löytyvät parhaat ystävät, tai pätevimmät tyypit. Tasa-arvo on mulle mielettömän tärkeä, mutta vähitellen on käynyt selväksi, että maailma rakentuu ihan eri olettamalle. Se olettama pitää murtaa, mutta miten?

    Nyt näitä kysymyksiä joutuu pohtimaan myös espoolaisen paikallisradion kanavapäällikkö Jami – hieman Jokelan itsensä oloinen, joviaali ja pehmeissä arvoissa marinoitu mies.

    Tosin vasta pakon edessä.

    Juha Jokela ohjaa Vera Kiiskistä Esitystalous 3 - RADIO -näytelmän harjoituksissa.Jari Kovalainen / YleKuunnellaan hyvää musaa, vaikka maailma palaa

    Esitystalous 3 – RADIO -näytelmän Radio Stagen piti olla perustajansa Jamin elämäntyö.

    Se on kaupunkiradio, jossa vaalitaan verkkaista journalismia ja rakkautta soittolistojen tuolla puolen soivaan musiikkiin.

    Vaikka Stagella on uskollinen kuulijakuntansa, se on kannattavuuden kannalta liian pieni. Pää on koko ajan menossa pinnan alle. Stage muistuttaa kovin paljon Radio Helsinkiä.

    Jokela myöntää ottaneensa mallia. Esitystalouden fiktiivisellä kanavalla on nostalginen ajatus kaupunkikulttuurista, radiosta, ja kaikenlaisista asioista, joilla on arvoa, vaikka ne eivät tuota voittoa.

    – Esitystalous 3:a tehdessä mulle tuli voimakas mielikuva radiosta oman viiteryhmän ja kulttuurin kuvana, kaltaisteni sisällöntuottajien maailmana. Radion kautta voi ottaa todella paljon erilaisia asioita käsittelyyn.

    Radion työntekijöitä näyttelevät Henna Hakkarainen, Martti Suosalo, Ylermi Rajamaa, Ria Kataja ja Tommi Taurula. Vera Kiiskinen on konsultti Marika Lehikoinen.Jari Kovalainen / Yle

    Kaupunkilainen, kaupallinen radio on myös oiva vertauskuva umpiosta, jonka sisällä voi sulkea korvansa liian vaikeilta asioilta.

    – Radion hyvän musan show luo sellaisen kivan pienen kuplan, jossa on mukava elellä, oleskella ja lentää. Kyllä tässä näytelmässä sellainen väite on, että ihmisellä on oikeus siihen. Pitää voida välillä vain olla, että jotenkin pysyy järjissään.

    Esitystalous 3:ssa Jokela kuitenkin kysyy, pitäisikö suurten muutosten edessä tehdä muutakin, kuin nauttia radionkuuntelusta.

    Jamia näyttelevä Martti Suosalo on ollut mukana kaikissa Esitystalous-trilogian näytelmissä. - Jokainen on kuitenkin aivan erilainen, jopa rytmisellä tasolla. Myös huumoriltaan jokaisessa on oma fjonga. Tässä huumori on hyvin hienovaraista ja muutenkin hienoa, hyvin tarkasti tehtyä.Jari Kovalainen / YleKaikki muuttuu, ahdistaa

    Esitystalous 3:n motto summaa maailman, jossa me Juha Jokelan mielestä nyt elämme: ”Ainoa pysyvä asia on muutos. Ja sepä onkin se, joka vie meiltä järjen.”

    Monet asiat muuttuvat samaan aikaan isosti, Jokela toteaa. Ja se pelottaa.

    – Hirveän monenlaiset, yhtäaikaiset muutokset tuntuvat olevan paljon lähempänä, kuin kymmenen vuotta sitten kirjoittaessani ensimmäistä Esitystaloutta, ilmastonmuutos erityisesti. On terrorismia, nationalististen populistiliikkeiden kovaa nousua, ja ihan kummallisia tapahtumia rapakon takana. Ja erityisen voimakas on tasa-arvoliikkeen aiheuttama myllerrys #metoo -liikkeen myötä.

    Radio Stagella ilmeistä muutosahdistusta aiheuttaa konsultti Marika Lehikoinen, jonka konserni lähettää laittamaan kanavan tuloskuntoon. Työntekijöillä on huoli paitsi työpaikoistaan, myös identiteetistään, ja siitä, onko ilmaisunvapaudelle enää tuottavuuden puristuksessa tilaa.

    Konsultti Lehikoinen vakuuttaa, että tavoite ei ole takoa voittoa, vaan saada talous terveelle pohjalle ja tuoda soundi tähän päivään. Toimittajat kapinoivat soittamalla väkisin hidasta jatsia prime timessa.

    Karoliina (Ria Kataja) ei aio luopua mahdollisuudesta suurempaan rooliin kanavalla, vaikka Jamin (Martti Suosalo) tulisikin paha mieli.Jari Kovalainen / Yle

    Ilmassa on perusteltu epäily siitä, kysytäänkö radioväen näkemyksiä muodon vuoksi, vai onko mahdollisuus vaikuttaa muutokseen todellinen.

    Keskustelut työstä ja tulevaisuudesta voisivat olla mistä tahansa organisaatiomuutoksen pohjaryönää ruoppaavalta työpaikalta. Käykö Jokela työpaikkojen kahvihuoneissa vakoilemassa?

    – En ole hirveästi tällaisissa muutostilanteissa ollut, mutta mun perusajatus on, että ihmiset ovat kaikkialla aika samanlaisia. Kaikkialla on valtarakenteita, kaikkialla on pikkusieluisuutta ja kaikkialla on itsepetosta. Kaikkialla on ylimpiä vallankäyttäjiä ja pieniä työmuurahaisia, ja ihmisten välillä samantyyppistä dynamiikkaa.

    Pahin muutosvastarinta Esitystalous 3:n työyhteisössä ei kuitenkaan liity soitettaviin levyihin, tai kanavatunnuksen lasertehosteisiin.

    Suurinta kipuilua aiheuttaa konsultin päätös tehdä Jamin kanavasta Jamin ja naistoimittaja Karoliinan kanava.

    Martti Suosalon mielestä on upeaa, miten Esitystalous-ryhmä on hitsautunut ensebleksi. - Ei se voi olla näkymättä katsomoon, että tunnemme toistemme rytmiikan ja tavan tehdä. Lavalla voi keskittyä olemiseen, eikä tarvitse huolehtia siitä, mitä toinen tekee.Jari Kovalainen / YleKun joku saa valtaa, jonkun valta vähenee

    Jami on tosi hyvä tyyppi, eikä Karoliina halua talloa hänen varpailleen.

    Ja koska Jami on tosi hyvä tyyppi, Jami ei halua olla se, joka on kenenkään loistamisen tiellä.

    Silti olisi kohtuutonta odottaa, että Karoliina jättäisi mahdollisuutensa käyttämättä. Yhtä kohtuutonta olisi odottaa, että nöyryytetyksi itsensä tunteva Jami siirtyisi siististi sivuun.

    Myös hyvät tyypit, sellaiset kuin Jami tai Jokela, kipuilevat joutuessaan luopumaan.

    – Ennen kuin Jami pystyy edes keskustelemaan asiasta, hän joutuu ymmärtämään, että häneltä on selkeästi viety valtaa. Kyllähän se sitä tarkoittaa, että jos puolet paikoista on naisten, niin jotkut miehistä jäävät ilman. Jotkut meistä joutuvat toteamaan, että aha.

    Jokainen ajattelee päässeensä siihen missä on ihan omilla ansioillaan. Ei esimerkiksi sukupuolensa, ikänsä tai etnisen taustansa takia.

    – Luulen, että perusolettama meillä jokaisella on, että minä just olen sattumalta paikkani ansainnut. Sitten kun tulee omalle kohdalle sen kohtaaminen, että sinut korvataan toisella, tai sun rinnallesi tulee toinen, se on shokeeraavaa. Vaikka se olisi oikein.

    Esitystaloudessa on vahva metataso. Näyttelijät kommentoivat sekä rooleissaan että roolejaan suoraan katsojille. -Brecht käytti vieraannuttamista siksi, että hänen mielestään eläytyminen esti ajattelun. En itse ajattele niin: teatteri on leikki, jonka voi näyttää ja jonka voi keskeyttää, ja johon voi palata. Se on hauskaa, toteaa Juha Jokela.Jari Kovalainen / YleTrilogiassa piti olla vain yksi osa

    Yhdeksän päivää ennen ensi-iltaa tunnelma Esitystalous 3:n harjoituksissa on vielä melko kaoottinen.

    Robotin avulla liikkuva lavarakenne ei teknisen vian takia liiku, ja kun liikkuu, se nytkähtää niin rajusti, että näyttelijät ovat pudota kyydistä.

    Juha Jokela lietsoo uutta spiikkityyliä treenaavaa Karoliinaa , eli näyttelijä Ria Katajaa puhumaan vielä nopeammin. Kataja on tikahtua, mutta lisää vauhtia.

    Martti Suosalo (Jami) ja Vera Kiiskinen (Marika) harjoittelevat ensimmäistä kertaa yhteistä rap-osuuttaan. Sen pitäisi kuulostaa siltä, että puhe ikään kuin vaivihkaa solahtaa rapin poljentoon.

    – Ei tässä ole tarkoitus briljeerata rap-taidoilla, mutta ei tämä ole ihan helppoa. Sopii tulla koittamaan, tuskailee Suosalo.

    Hyvä tästä vielä tulee, sillä ryhmän keskinäinen luottamus on todella luja. Esitystaloudesta ei pitänyt tulla trilogiaa, mutta ensimmäiseen näytelmään koottu ryhmä hioutui ensembleksi, ja halusi tehdä yhdessä lisää.

    Lisää halusi myös ennätyssuuri yleisö, ja kriitikot, jotka lauloivat yhdessä kuorossa ylistyslaulua teatterin tähän päivään tuoneelle Jokelalle.

    Jatkon toteuttaminen ei ollut ihan helppoa, koska kaikki näyttelijät ovat todella kysyttyjä, Juha Jokela muistelee.

    – Ensimmäisen Esitystalouden näytökset jouduttiin lopettamaan, koska näyttelijöillä oli muita proggiksia ja teatteriinkin tulossa toinen esitys. Kun katsoimme kalentereita vuonna 2010, totesimme, että seuraavan kerran niissä on tilaa 2013. Siitä toisesta meni kolmanteen vielä kauemmin, viisi vuotta.

    Näytelmien välissä maailma ehti muuttua yllättävän paljon.

    Vera Kiiskisen esittämä konsultti ei suostu tarinan pahikseksi. -Aika monessa näytelmässä on tällainen rahan päällä istuva, kylmä ja ehdoton liike-elämän edustaja. Huomaan, että se rooli olisi tyrkyllä minulle tässä näytelmässä, mutta oon ajatellut, etten ota sitä vastaan, hän sanoo yleisölle.Jari Kovalainen / YleEspoon tarina on ihmisen tarina

    Ensimmäisessä Esitystaloudessa häärivät esitystalous-teoriallaan jättiomaisuuden tehnyt narsistinen bisnesguru (Tommi Korpela) ja Suosalon esittämä varsinaissuomalainen körttiliikemies, joka touhusi Espoon Tapiolasta dynaamista pilvenpiirtäjien keskittymää.

    Tekstiä oli tarkoitus vain päivittää, mutta yhteiskunta oli liian erinäköinen. Jokela joutui kirjoittamaan uuden näytelmän.

    Siinä hahmoton Espoo yritti rakentaa brändiä palkkaamalla kirjailijan (Ylermi Rajamaa) keksimään kaupungille tarinan.

    – Siinä välissä oli jytky. Lisäksi ensimmäisessä Esitystaloudessa junnanneet demarit pääsivät hallitukseen, vallan paikoille päättämään. Tuli Wikileaks ja sosiaalisen median mahdin kasvu: esittämisen maailma mullistui täysin. Ykkösosan ajatus oli se, että kulisseissa tapahtuu asioita, joista me nähdään vain esityksiä, mutta yhtäkkiä kulissien takaa alkoi tulla kaikkea näkyviin.

    Esitystalous 3:a yhdistää edeltäjiinsä ilmeinen esittämisen teema, mutta myös Espoo ihmisyyden metaforana, summaa Jokela.

    – Se on käynyt itselle selväksi jo aikaisemmin, että kun tehdään Espoon tarinaa – kaupungin joka ei piirry kaupunkina, jonka ydin ei löydy – niin kyllähän se on ihmisen tarina ehdottomasti.

    Esitystalous 3 on sellaisen ihmisen tarina, joka joutuu päättämään, minkä osan muutoksessa ottaa.

    – Mun fiilis on se, että murrosta pitäisi edistää aktiivisemmin, kuin mitä nyt tehdään, tai mitä itse teen. Kaikenlaisia kulutustottumusten tarkistuksia tehdään, mutta mitä sellaista voisi tehdä, joka oikeasti vaikuttaisi? Tässä on sellainen eksistentialistinen kysymys, että tuo mikrofoni jotenkin odottaa, ja jotain siihen pitäisi sanoa.

    Mukava, radiota vetävä ukkeli ei välttämättä enää ole se, joka saa puhua. Ainakaan yksin.

    Juha Jokelan mielestä jokaisella on oikeus kuplaansa, mutta jos on ääni, sitä pitää käyttää.Jari Kovalainen / Yle
    Kalastajien lohihaaveet toteutuvat Uudenmaan suurimmalla järvellä: Kalateitä rakennetaan nyt poikkeuksellisen paljon, mutta luontojärjestöille se ei riitä

    Kalastajien lohihaaveet toteutuvat Uudenmaan suurimmalla järvellä: Kalateitä rakennetaan nyt poikkeuksellisen paljon, mutta luontojärjestöille se ei riitä


    Lohjanjärvi on kuuluisa vahvasta kuhakannastaan. Tänä kesänä kuhaa on noussut Uudenmaan suurimmasta järvestä vielä tavanomaista enemmän. Lämmin sää toi kuhat järven pintaan, josta ne olivat helppo saalis mökkiläisille ja...

    Lohjanjärvi on kuuluisa vahvasta kuhakannastaan. Tänä kesänä kuhaa on noussut Uudenmaan suurimmasta järvestä vielä tavanomaista enemmän. Lämmin sää toi kuhat järven pintaan, josta ne olivat helppo saalis mökkiläisille ja kalastajille.

    Eräs toinen kalalaji olisi kuitenkin vielä mieluisampi saalis: lohi.

    – Sitähän kannattaa pyytää vaikka ei saisikaan. Lohi on hyvä ja arvostettu kala, joka tuo hienoja kalastuselämyksiä. Se on mahtava saalis siiman päässä, Lohjan Kalaseuran puheenjohtaja Jussi Eloranta kuvailee.

    Lohjan Kalaseuran puheenjohtaja Jussi Eloranta.Paula Tiainen / Yle

    Kalaseura on aikanaan istuttanut sekä järvilohta että taimenta Lohjanjärveen, mutta tulokset ovat jääneet heikonlaisiksi.

    Lohihaave on nyt kuitenkin lähempänä toteutumista kuin Eloranta on kenties uskaltanut villeimmissä unelmissaankaan toivoa.

    Virtavesien hoitoyhdistys patistaa kuntia rakennustöihin

    Vaelluskalojen kuten lohen ja taimenen kulku merestä Mustionjokea pitkin Lohjanjärven suuntaan tyssää vielä tällä hetkellä Åminneforsin voimalaitoksen patoon. Sen jälkeen vastassa on vielä kolme muuta voimalaitosta: Billnäs, Peltokoski ja Mustio.

    Jo ensi vuonna kalat pääsevät kuitenkin vaeltamaan kahden alimman voimalaitoksen ohi, sillä sekä Åminneforsiin että Billnäsiin rakennetaan parhaillaan kalateitä. Kalatiellä tarkoitetaan rakennelmaa, jonka avulla kalat pääsevät patojen tai voimaloiden ohi.

    Kahden kalatien rakentaminen maksaa noin 2,5 miljoonaa euroa. Tästä valtion osuus on 1,1 miljoonaa ja loppusumma katetaan EU:n Freshabit Life IP -ohjelman, alueen kuntien, voimalaitosten omistajan Koskienergian ja Sappi Kirkniemen paperitehtaan tuella.

    Virtavesien hoitoyhdistyksen puheenjohtaja Esa Lehtinen.Paula Tiainen / Yle

    Virtavesien hoitoyhdistys patistaa nyt nimenomaan kuntia rahoittamaan kalateiden rakentamista.

    – Sanoisin, että kuntien osallistuminen kalateiden rakennuskustannuksiin on valitettavan harvinaista, yhdistyksen puheenjohtaja Esa Lehtinen tiivistää.

    Uudellamaalla kalateitä on tällä hetkellä noin sata. Virtavesien hoitoyhdistys toivoo maakunnan kalatiemäärän jopa tuplaantuvan nykyisestä.

    – Me ollaan tällä hetkellä ehkä välttävällä tai tyydyttävällä tasolla ja vireillä olevat hankkeet voi laskea yhden käden sormilla. Vielä on kuitenkin jäljellä varmaan toiset sata sellaista kohdetta, joihin jonkinlainen ohitusmahdollisuus pitäisi saada, Lehtinen laskee.

    Yhdistys toivoo kunnilta paitsi rahaa myös tukea raskaisiin lupaprosesseihin.

    Raaseporia ei välttämättä olisi ilman Mustionjoen koskien kuohuja

    Raaseporin kaupungin rahoitusosuus nyt rakenteilla olevissa Åminneforsin ja Billnäsin kalateissä on noin 30 prosenttia. Mustionjoki koskineen on mahdollistanut esimerkiksi Billnäsin rautaruukin perustamisen ja näin ollen vaikuttanut koko nykyisen Raaseporin kaupungin syntymiseen.

    – Kosket ja voimalaitokset ovat tuoneet vaurautta tälle alueelle, mutta tietyllä hinnalla. Eräs kuntapoliitikko sanoi mielestäni hyvin, että nyt on takaisinmaksun aika, Raaseporin katupäällikkö Piia Nordström pohtii Billnäsin ruukin keskellä kuohuvan kosken äärellä.

    Mutta toisaalta:

    – Tämä on erikoisrakentamista vaativissa olosuhteissa, joten toki projekti on pienelle kunnallisorganisaatiolle raskas. Tässä tapauksessa halusimme kuitenkin tarttua hetkeen valtion ja muiden kuntien tuella.

    WWF: Taimen kertoo koko vesistön hyvinvoinnista

    Maa- ja metsätalousministeriö on listannut koko maasta 20 vesistöä, joissa vaelluskalakantojen kohentaminen on erityisen tärkeää. Osaan kohteista on myönnetty valtion lisärahoitusta, jonka avulla kalatieprojekteja on viime vuosina aloitettu poikkeuksellisen paljon.

    Uudeltamaalta listalla on Mustionjoen lisäksi Siuntionjoki, jonka sivuhaaraan rakennetaan parhaillaan kahta kalatietä Uudenmaan Ely-keskuksen ja kansainvälisen ympäristöjärjestön WWF:n rahoituksella.

    WWF on saanut osuutensa lahjoituksena Lassi Leppinen Säätiöltä.

    – Me panostamme parhaillaan todella vahvasti virtavesityöhön ja itse asiassa koko ekosysteemin suojeluun. Taimenesta puhutaan paljon, mutta kyse on kokonaisuudesta. Taimen on toki hyvä indikaattorilaji, sillä yleensä vesistö, jossa taimen lisääntyy, voi muutenkin hyvin, WWF Suomen sisävesivastaava Elina Erkkilä kuvaa.

    Esimerkiksi jokihelmisimpukka eli raakku loisii toukkavaiheessa taimenen tai lohen kiduksissa.

    Siuntion Kirkkojokeen rakennetaan parhaillaan kahta luonnonmukaista kalatietä.Minna Nyrhinen-Blazquez / WWF

    Vapaana virtaavista vesistöistä on hyötyä myös useille muille eliö- ja eläinlajeille.

    – Kaikki muut kalalajit, ravut, pohjakatkat ja esimerkiksi saukot viihtyvät virtavesistöissä, Erkkilä luettelee.

    Kalateiden toteuttaminen on pitkäveteistä puurtamista

    Siuntionjoen kalatiet valmistuvat vielä tänä vuonna, Åminnefors ensi keväänä ja Billnäs noin vuoden kuluttua. Mustionjoen kahden ylemmän kalatien osalta suunnittelutyö on jo käynnissä, mutta rahoituksesta ei toistaiseksi ole tietoa.

    Nopeimmillaan vaelluskalat voisivat nousta aina Lohjanjärveen saakka jo ensi vuosikymmenellä.

    – Me tietysti toivomme, että nämä kaksi ensimmäistä kalatietä poikisivat lisärahoitusta ja tukea kahteen seuraavaan kohteeseen. Nyt jos koskaan ne tehdään, Raaseporin katupäällikkö Piia Nordström painottaa.

    Suurin kysymys kalateiden rakentamisessa tai rakentamatta jättämisessä on yleensä nimenomaan raha, muusta hankauksesta puhumattakaan.

    – Kalateitä on toki rakennettu jo pitkään, mutta ne eivät ole ihan helppoja projekteja viedä eteenpäin. Aina ei ole itsestään selvää, että eri osapuolien välinen yhteisymmärrys löytyy, Uudenmaan Ely-keskuksen erikoissuunnittelija Harri Aulaskari muotoilee.

    Esimerkiksi Siuntion kalatierakennustyömaan vieressä sijaitsevan maatilamatkailuyrityksen omistajat muistelevat olleensa ensimmäisessä projektiin liittyvässä tapaamisessa vuonna 2009.

    Lue myös:

    Vaelluskaloille padot auki – tutkijat väläyttävät vuosikymmenien pattitilanteeseen jopa pakkokeinoja (30.10.2017)

    Kalateiden toimivuudessa on hurjia eroja – Suomi on peränpitäjä (6.9.2016)

    Kalatie on nyt kuuma – hypnoottinen video tuo nousulohet ruudullesi (3.8.2015)

    Yksi Suomen suurimmista kalateistä avattiin – poikasten määrän odotetaan moninkertaistuvan (6.6.2016)

    Sairastuneet kätilöt hakevat korvauksia käräjiltä – HUS:ia syytetään sisäilmaongelmien peittelystä Kätilöopistolla

    Sairastuneet kätilöt hakevat korvauksia käräjiltä – HUS:ia syytetään sisäilmaongelmien peittelystä Kätilöopistolla


    Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (HUS) 24 kätilöä hakee oikeusteitse korvauksia Kätilöopiston huonosta sisäilmasta johtuvista sairauksista. Asiasta kertoi ensimmäisenä Svenska Yle. Kolmella kätilöistä on ammattitautidiagnoosi, ja...

    Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (HUS) 24 kätilöä hakee oikeusteitse korvauksia Kätilöopiston huonosta sisäilmasta johtuvista sairauksista.

    Asiasta kertoi ensimmäisenä Svenska Yle.

    Kolmella kätilöistä on ammattitautidiagnoosi, ja heidän tapauksensa sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy vie ensimmäisenä oikeuteen.

    Aiemmin uutisoitiin, että kätilöt vaativat HUS:lta yhteensä 840 000 euron korvauksia kroonisista sairauksista. Korvausvaatimus on 35 000 henkilöä kohden.

    Kätilöiden mukaan työnantaja on laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia työtilojen terveellisyydestä.

    Korvauksia vaatineista 24:stä kätilöstä 22 työskenteli Kätilöopistolla ja kaksi Naistenklinikalla. Kätilöopiston sairaala suljettiin viime vuonna sisäilmaongelmien takia.

    HUS torjui elokuussa kätilöiden vaatimuksen. Eilen tiistaina Tehyn ja kätilöiden yhteisessä kokouksessa päätettin, että korvauksia haetaan käräjäoikeuden kautta.

    – Kanneperuste on se, että työnantaja on laiminlyönyt velvoitettaan, kun se on sallinut työskentelyn tiloissa, jotka ovat aiheuttaneet kätilöille terveydenvaaran ja pysyvänä haittana sairastumisen, sanoo Tehyn neuvottelupäällikkö Riikka Rapinoja.

    Rapinojan mukaan juridisesti kannattavinta on keskittyä nyt vain kolmeen tapaukseen. Kun näistä saadaan ratkaisut, jatketaan käsittelyä myös muiden osalta, hän toteaa.

    – Olen surullinen siitä, että tällaisia oikeudenkäyntejä joudutaan käymään läpi. Se kertoo isoista ongelmista.

    Kätilöopiston sairaala suljettiin viime vuonna.Antti Kolppo / Yle

    Sisäilmaongelmien on todettu olevan yleinen ongelma sosiaali- ja terveysaloilla.

    Turun yliopisto teki yhteistyössä Tehyn kanssa sisäilmatutkimuksen sosiaali- ja terveysalan työpaikoissa vuonna 2016. Selvityksen mukaan 70 kyselyyn vastanneista hoitohenkilöistä oli sairastunut ja ollut poissa töistä sisäilman aiheuttamien sairauksien takia. Astma oli hoitajilla yleinen.

    Kätilö: Hyvä että asia viedään oikeuteen

    Jenni Haapanen on yksi pitkällä sairauslomalla olevista kätilöistä. Hän on ehtinyt tehdä kätilön töitä 15 vuotta.

    Haapasella on astma, ja ensimmäiset oireet siitä ilmenivät vuonna 2015. Kuitenkin vasta viimeisen vuoden aikana hän on saanut aktiivisesti hoitoa sairauteensa. Haapanen kertoo, että HUS ei tullut aluksi millään tavoin vastaan.

    – Ohjattiin vain hakeutumaan uudelleen työterveyteen, jos oireet pahenevat.

    Haapasen mukaan HUS on pyrkinyt jopa peittelemään sisäilmaongelmia – hänen kokemuksensa perusteella osaamista asian hoidossa ei tunnu olevan.

    Haapasen mukaan onkin hyvä, että asiaa viedään nyt eteenpäin oikeusteitse. Odotettavissa on useiden vuosien oikeusprosessi.

    – Toivon kuitenkin, että saan korvauksia niistä menetyksistä, joita minulle on aiheutunut, Haapanen sanoo.

    Hän haluaisi vielä jatkaa työtää, mutta ei HUS:n palveluksessa.

    – Tämä on sen verran iso juttu, että varmasti työnantaja vaihtuu.

    Haapanen korostaa, että työntekijöistä täytyy pitää parempaa huolta.

    HUS ei kommentoi oikeusprosessia

    HUS on aiemmin kiistänyt korvausvaatimuksen. Yle pyysi HUSilta kommenttia uuteen käänteeseen, eli kätilöiden ja Tehyn päätökseen hakea korvauksia oikeusteitse, mutta HUS ei halunnut vastata.

    HUS:in toimitusjohtaja Aki Lindén totesi syyskuun alussa, että korvausvaatimus oli erittelemätön, ja siksi sen pohjalta ei voitu toimia. Lindén kiisti tuolloin sen, että HUS välttäisi vastuuta.

    – Mutta kyllä tämä täytyy nyt käydä ihan oikeasti läpi ja punnita työnantajan vastuut, ja sitten eletään sen mukaan mikä päätös tulee olemana, hän kertoi.

    Lindénin mukaan Kätilöopiston sairaalan osalta toimittiin heti, kun terveysriskeistä saatiin tietää.

    Lue lisää:

    Joukko Kätilöopistolla sairastuneita kätilöitä hakee lähes miljoonan euron korvauksia – Viimeinen työvuoro vei Tanja Mäkisen sairaalaan (7.9.2018)

    Sairaalan kätilöt hävisivät vuosien oikeustaistelun: homealtistuksesta ei makseta korvauksia (28.12.2016)

    Hometutkimus hoitajien terveydestä – Turhautunut professori: "Kyllä pitää ihmetellä omistautumista työhön hometaloissa" (11.10.2016)

    Lasten sydänlääkärit Espoon kuolemantapauksesta: Harvinaisia äkkikuolemia sattuu myös levossa ja unessa, testejä ei pidä pelätä

    Lasten sydänlääkärit Espoon kuolemantapauksesta: Harvinaisia äkkikuolemia sattuu myös levossa ja unessa, testejä ei pidä pelätä


    Lasten sydänlääkärit ovat ottaneet kantaa lasten liikuntaan ja kuntotesteihin. Heidän mielestään testejä ja koululiikuntaa ei pitäisi rajoittaa. Yläkouluikäinen oppilas suoritti viime viikolla niin sanottua piip-testiä, eli Move-mittauksiin...

    Lasten sydänlääkärit ovat ottaneet kantaa lasten liikuntaan ja kuntotesteihin. Heidän mielestään testejä ja koululiikuntaa ei pitäisi rajoittaa.

    Yläkouluikäinen oppilas suoritti viime viikolla niin sanottua piip-testiä, eli Move-mittauksiin kuuluvaa 20 metrin viivajuoksutestiä koulun liikuntatunnilla. Oppilas joutui keskeyttämään testin heti alkuvaiheessa.

    Oppilas vietiin ambulanssilla sairaalahoitoon Espoon Tiistilän koulusta, ja yläkouluikäinen poika kuoli myöhemmin sairaalassa.

    Lasten sydänlääkärit Tuija Poutanen TAYS:sta ja Anita Hiippala HUS:sta kirjoittavat kannanotossaan, ettei lasten liikuntaa pidä rajoittaa perusteettomasti.

    Tällä viikolla kerrottiin, että kuntotestaukset on keskeytetty esimerkiksi Helsingissä, Espoossa, Turussa, Salossa ja Imatralla.

    Lääkärien mielestä terveiden lasten liikuntaa ei pidä rajoittaa.

    – Espoon tapahtumien valitettavana lopputulemana nyt keskustellaan koululiikunnassa käytettävien testien rajoittamisesta. Se johtaa pelkoihin fyysisesti vaativampaa liikuntaa kohtaan ja liikunnan vähentämiseen entisestään jo muutenkin liian vähän liikkuvilla lapsilla. Toivoisimme keskustelun kääntämistä siihen suuntaan, että koulun terveystarkastuksissa pyritään etsimään ja löytämään ne harvat yksilöt, joille liikunta voi olla vaarallista, lääkärit kirjoittavat.

    Lääkärit pitävät nuoren kuolemaa suurena tragediana.

    Harvinaisia, useimmiten sydänperäisiä

    Äkkikuolemat ovat lapsilla ja nuorilla hyvin harvinaisia. Useimmiten ne ovat sydänperäisiä. Arviolta noin joka neljäs äkkikuolema tapahtuu liikunnan yhteydessä. Näissä tapauksissa suurella osalla on sydänlääkärien mukaan ollut jokin altistava sydänsairaus, jota ei ollut havaittu aikaisemmin.

    – Äkkikuolemia tapahtuu myös levossa ja nukkuessa, jolloin niitä ei voida estää liikuntaa rajoittamalla. Merkittävimpiä sydänperäisen äkkikuoleman syitä ovat sydänlihaksen sairaudet, perinnölliset rytmihäiriösairaudet ja rakennepoikkeavuudet, lääkärit kertovat.

    Lapset ja nuoret ovat usein oireettomia, mikä vaikeuttaa sairauden löytämistä.

    – Äkkikuolemaa on kuitenkin usein edeltänyt tajunnanmenetys rasituksessa, mikä on tulkittu virheellisesti tavalliseksi pyörtymiseksi.

    Puolet alakoululaisista liikkuu tarpeeksi

    Sydänlääkärien mielestä koulun terveystarkastuksissa pitäisi kysyä sydämestä ja mahdollisista suvun perinnöllisistä sydänsairauksista.

    – Tällä tavoin löydettäisiin suurin osa niistä lapsista, joilla on äkkikuolemalle altistava sydänsairaus.

    Terveitä, oireettomia lapsia pitää lääkärien mukaan kannustaa liikunnan lisäämiseksi.

    – Lasten ja nuorten liikunta on hyödyllistä tuki- ja liikuntaelimistön terveydelle, sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä, painon hallinnassa ja kohonneen verenpaineen alentamisessa. Lapsuusiän liikunnalla on tärkeä merkitys aikuisiän sydänsairauksien ennaltaehkäisyssä.

    Uusien lasten liikuntasuosituksien mukaan alle 8-vuotiaiden lasten päivään pitäisi sisältyä vähintään kolme tuntia liikuntaa.

    Aiempi suositus oli kaksi tuntia ja 7–18-vuotiaille vähintään 1–2 tunnin liikuntaa päivässä.

    Suomalaisen liikuntatutkimuksen mukaan kuitenkin vain 50 prosenttia alakoululaisista ja 17 prosenttia yläkoululaisista liikkuu suosituksen mukaisesti.

    19.9. klo 11.55 Lisätty juttuun uudet pienten lasten liikuntasuositukset.

    Lue lisää:

    Uutta tietoa kuolemaan johtaneesta sairauskohtauksesta liikuntatunnilla: Piip-testit toistaiseksi keskeytetty muutamissa kaupungeissa – Opetushallitus ei näe tarvetta pysäyttämiselle koko maassa

    Poliisi ei tutki liikuntatunnilla sairauskohtauksen saaneen pojan kuolemantapausta

    Espoossa selvitetään, onko koulujen kuntotesti käyttökelpoinen ja jätetäänkö poliisille tutkintapyyntö - oppilas kuoli saatuaan sairauskohtauksen liikuntatunnilla

    IS: Oppilas kuoli saatuaan sairauskohtauksen liikuntatunnilla Espoossa

    Merimetso teki kepposet Ilmatieteen laitokselle – käy vääntämässä tuuliviiriä

    Merimetso teki kepposet Ilmatieteen laitokselle – käy vääntämässä tuuliviiriä


    Merimetso aiheuttaa jatkuvia harmia säänmittaajille. Kalbådagrundista, Porvoon edustalta ei ole hetkeen saatu mitattua tuulihavaintoja, sillä merimetso tykkää käydä istumassa tuulianturin puomilla, Ilmatieteen laitos kertoo...

    Merimetso aiheuttaa jatkuvia harmia säänmittaajille. Kalbådagrundista, Porvoon edustalta ei ole hetkeen saatu mitattua tuulihavaintoja, sillä merimetso tykkää käydä istumassa tuulianturin puomilla, Ilmatieteen laitos kertoo Twitterissä.

    Istuessaan tuulianturilla lintu kaiken lisäksi vääntelee tuuliviiriä.

    Myös talitiaiset ovat aiheuttaneet viime aikoina ongelmia Ilmatieteen laitokselle, sillä ne yöpyvät lämmitetyssä tutkalähettimessä.

    Talitiaisten yökyläilyn vuoksi öisin ei tule näkyvyyshavaintoja.

    Metsissä saattaa lymytä jopa tuhat löytämätöntä sienilajia – Suurista ruokasienistäkin on Suomessa vähän tutkimustietoa

    Metsissä saattaa lymytä jopa tuhat löytämätöntä sienilajia – Suurista ruokasienistäkin on Suomessa vähän tutkimustietoa


    Suomessa on paljaalla silmällä havaittavia sieniä, niin kutsuttuja suursieniä vielä paljon löytämättä ja tutkimatta. – Satoja, jopa tuhat lajia voi olla vielä löytymättä. Sienitutkijoita on Suomessa aika vähän, joten isoista...

    Suomessa on paljaalla silmällä havaittavia sieniä, niin kutsuttuja suursieniä vielä paljon löytämättä ja tutkimatta.

    – Satoja, jopa tuhat lajia voi olla vielä löytymättä. Sienitutkijoita on Suomessa aika vähän, joten isoista ruokasienistäkin löydetään uusia lajeja. Lajien tutkimuksen edistyminen on pitkälti kiinni osaajista ja tutkimuksen rahoituksesta, toteaa Luonnontieteellisen keskusmuseo Luomuksen sieni-tiimissä työskentelevä suojelusuunnittelija Tea von Bonsdorff.

    Tutkijat ovat tähän mennessä tunnistaneet noin 2000 paljaalla silmällä nähtävää sienilajia Suomesta. Lisäksi tiede tuntee vielä tuhansia suomalaisia hyvin pieniä tai mikroskooppisen pieniä sieniä.

    Sienitutkijoilla on apunaan muitakin tunnistuskeinoja kuin sienen ulkonäkö ja rakenne. DNA-tutkimusten ja mikroskoopin avulla esimerkiksi rusakkonuljaskasta erotettiin vastikään viisi lajia.

    – Rusakkonuljaskaa kerättiin ja syötiin, mutta ihmeteltiin pitkään, että miten sieni voi olla niin muunteleva. Luonnontieteellisten museonäytteiden ja mikroskoopin avulla sekä DNA-menetelmillä pystyttiin erottamaan, että kyseessä olikin viisi eri lajia. Yleisimmälle niistä jätettiin nimi rusakkonuljaska, muut saivat uudet nimet, kertoo von Bonsdorff.

    Uusista lajeista ainakin neljä on suomalaisia: jänönnuljaska, purppuranuljaska, rusojalkanuljaska ja rusakkonuljaska. Ruskonuljaskaa ei suomesta ole vielä tavattu. Mukana hankkeessa oli kaksi suomalaistutkijaa.

    Parhaillaan kerätäänkin sieniharrastajien avulla verkossa uutta tietoa sienistä Sieniatlashankkeen avulla Suomen lajitietokeskukseen. Siihen on kertynyt jo yli 18 000 havaintoa lähes 1900 lajista. Kuka tahansa kansalainen voi ilmoittaa palveluun havaintonsa.

    Osa sienistä uhanalaisia

    Tea von Bonsdorffin työhön Helsingin yliopiston Luomuksessa kuuluu esimerkiksi sienten uhanalaisuusarvioinnin tekeminen. Arviointi tehdään kymmenen vuoden välein, uusin valmistuu ensi vuoden puolella.

    – Iso osa sienistä elää puiden kanssa yhteiselämää. Kun metsiä käsitellään voimakkaasti, jotkut sienilajit kärsivät. Toiset lajit taas kärsivät perinnebiotooppien katoamisesta ja maatalouden muuttuessa. Jotkut lajit puolestaan kärsivät, kun lahopuuta poistetaan metsästä, kertoo von Bonsdorff.

    Uhanalaisissa lajeissa on esimerkiksi muutamia tattilajeja. Rusohelttavahakas arvioidaan sen sijaan kokonaan hävinneeksi. Sitä ei ole tiettävästi havaittu (Iltalehti) vuoden 1876 jälkeen.

    – Mielenkiintoista nähdä, löydetäänkö se joskus vielä Suomesta, sanoo von Bonsdorff.

    Von Bonsdorff viihtyy sienimetsässä myös vapaa-aikana, ja on Suomen sieniseuran varapuheenjohtaja.

    – Omia lempisieniäni ovat korvasieni, ukonsieni, mustatorvisieni ja mustavahakas.

    Kalle Purhonen / YleSienisadossa suuria vaihteluita

    Alkusyksystä näytti siltä, että sienisato jää tavallista pienemmäksi. Koko maassa sieniä oli harvakseltaan kuivan kesän jäljiltä. Syyskuun puolessa välissä satonäkymät ovat hyvät, vaikka paikallista vaihtelua on edelleen paljon.

    – Itä-Suomeen on saatu enemmän sadetta, minkä ansiosta sienisato voi siellä olla muuta maata runsaampi. Itä-Suomessa on totuttu keräämään varsinkin tatteja, ja sinne on noussut paljon erilaisia tatteja. Myös mustavahakasta on Itä-Suomessa paljon, kun se taas täältä pääkaupunkiseudulta lähes puuttuu, arvioi von Bonsdorff.

    Neljässä päivässä lastenhoitajaksi? Keikkatyötä tekevä Susanna Salmenkannas joutuu jatkuvasti taistelemaan ennakkoluuloja vastaan:

    Neljässä päivässä lastenhoitajaksi? Keikkatyötä tekevä Susanna Salmenkannas joutuu jatkuvasti taistelemaan ennakkoluuloja vastaan: "Sanovat, että mitä lie narkkareita ovat"


    Susanna Salmenkannas, 39, odottaa malttamattomasti joulua. Hänen pyöristyneessä vatsassaan on vauva, jonka pitäisi syntyä joulukuun 25. päivänä. Salmenkannaksella ei ole vakituista työpaikkaa, mutta hän yrittää ansaita mahdollisimman paljon...

    Susanna Salmenkannas, 39, odottaa malttamattomasti joulua. Hänen pyöristyneessä vatsassaan on vauva, jonka pitäisi syntyä joulukuun 25. päivänä.

    Salmenkannaksella ei ole vakituista työpaikkaa, mutta hän yrittää ansaita mahdollisimman paljon rahaa keikkatöillä ennen kuin lapsi syntyy. Raha on tarpeen, koska Salmenkannaksesta tulee yksinhuoltaja.

    Viimeiset puolitoista vuotta Salmenkannas on tehnyt lyhyitä sijaisuuksia Helsingin päiväkodeissa. Hän on se ihminen, jolle soitetaan aamulla, kun joku vakituisista työntekijöistä on sairastunut.

    Silloin Salmenkannakselle tulee äkkilähtö töihin.

    Neljän päivän perehdytys nousi otsikoihin

    Elokuun lopussa Vantaan Sanomat, Helsingin Uutiset ja Länsiväylä uutisoivat, että vain neljän päivän perehdytys avaa nyt pääsyn lastenhoitajaksi pääkaupunkiseudun päiväkoteihin.

    MTV ja Yle kertoivat, että käytäntö ei ole uusi. Pääkaupunkiseudun päiväkoteihin henkilöstöä välittävä yhtiö Seure on perehdyttänyt sijaisia jo useita vuosia. Osalla heistä on kasvatusalan opintoja tai työkokemusta, osalla ei.

    Keskustelufoorumeilla nousi niin sanottu paskamyrsky aiheesta. Susanna Salmenkannas

    Tänä syksynä päiväkodeissa on ollut niin suuri henkilöstöpula, että Seuren sijaiset ovat loppuneet kesken. Tilanteen taustalla on monia syitä kuten lastentarhanopettajien tyytymättömyys palkkoihinsa ja pätevän henkilökunnan rekrytointivaikeudet.

    Salmenkannas on yksi sadoista sijaisista, jotka ovat saaneet mediakohun kohteeksi nousseen nelipäiväisen pikaperehdytyksen Seurella. Hän osallistui siihen keväällä 2017.

    Salmenkannaksen mukaan viime aikojen uutisointi Seuren sijaisvälityksestä heijastui nopeasti sosiaaliseen mediaan. Kommenttien negatiivinen sävy tuntui hänestä ikävältä.

    – Keskustelufoorumeilla nousi niin sanottu paskamyrsky aiheesta. Alan koulutuksen saaneet kritisoivat ärhäkkäästi keikkatyöläisiä siitä, että ei lyhyellä perehdyttämisellä saa aikaan muuta kuin huonoja kokemuksia.

    Susanna Salmenkannas kävi henkilöstöpalveluyhtiö Seuren perehdytyksen päiväkotien sijaistuksiin keväällä 2017.Susanna Salmenkannaksen kotialbumi

    Salmenkannas on lukenut netistä kovaa kritiikkiä myös siitä, että lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien henkilöiden rikostaustoja ei tarkisteta.

    – Sanotaan, että sieltä voi tulla lastentarhaan ketä tahansa. Että mitä lie narkkareita ovat, jotka eivät tiedä mitään lapsista.

    Yle kertoi huhtikuussa, että laki estää rikostaustaotteen pyytämistä sellaisilta päiväkotien työntekijöiltä, joiden työsuhde kestää alle kolme kuukautta.

    Seuren toimitusjohtaja Anne Sivula on kertonut Ylelle, että yhtiö haluaa tarkistaa kaikkien työntekijöiden taustat. Käytännöstä jouduttiin luopumaan, kun eduskunnan oikeusasiamies antoi siitä huomautuksen.

    Oli hienoa seurata vierestä lasten kehitystä: miten oivalluksia tapahtuu, kun opitaan jotain uutta. Susanna Salmenkannas

    Lyhyitä sijaisuuksia tekevä Susanna Salmenkannas ei voi mitään sille, että laki ei salli kaikkien lasten kanssa työskentelevien rikostaustan tarkistamista. Hänellä ei ole minkäänlaista vaikutusvaltaa siihen, että päiväkodeissa on ajauduttu tilanteeseen, jossa sijaisiksi joudutaan ottamaan ihmisiä, joilla ei ole alan koulutusta.

    Salmenkannas hakeutui Seuren perehdytykseen, koska pitää lapsista. Kokemusta on esimerkiksi sukulaisten lasten hoitamisesta.

    Kipinä lasten kanssa työskentelyyn syttyi jo lukioaikoina, kun Salmenkannas veti ystäviensä kanssa lasten ensiapukursseja SPR:n Laajasalon osastossa. Lasten suoruus, rehellisyys ja innostus palkitsivat häntä.

    – Oli hienoa seurata vierestä lasten kehitystä. Miten oivalluksia tapahtuu, kun opitaan jotain uutta. Halusin tukea myös ryhmään tulevia uusia ja ujoja lapsia pääsemään kuorestaan ulos.

    Susanna Salmenkannas kiitää sijaiseksi päiväkoteihin, kun soitto tulee aamulla.Susanna Salmenkannaksen kotialbumiKeikkatyöläinen: Pikaperehdytys antoi hyvät eväät sijaisuuksiin

    Seure on korostanut, että pikaperehdytys ei ole ammatillista koulutusta vaan antaa sijaisille perustiedot tehtävistä, joita he saavat päiväkodeissa. Kaikkia hakijoita ei kelpuuteta, vaan pieni osa heistä pääsee perehdytykseen hakemusten ja haastattelujen kautta.

    Salmenkannaksen kokemuksen mukaan hän sai perehdytyksestä hyvät eväät päiväkotisijaisuuksiin.

    – Käytiin läpi, kuka on mistäkin vastuussa ja mitkä ovat meidän tehtäviämme. Päiväkotiharjoittelussa pystyi näyttämään, onko sinusta työhön. Sieltä annettiin rehellistä palautetta, onko pärjännyt vai ei. Saimme myös itse sanoa, miltä työ tuntui. Jos se ei vastannut omia odotuksia, oli mahdollisuus lopettaa jo siinä vaiheessa.

    Salmenkannas harjoitteli kaksi päivää helsinkiläisessä päiväkoti Siilitiessä. Hän kertoo saaneensa erinomaista palautetta ja tuntee soveltuvansa alalle.

    Ilman koulutusta ja tutkintoa hän ei kuitenkaan voi saada vakituista työpaikkaa, joka on hänen haaveensa.

    Sijainen luovii ja mukautuu erilaisiin työympäristöihin

    Työelämässä kollegojen suhtautuminen Salmenkannakseen ei ole ollut yhtä mutkatonta kuin lasten.

    Yleensä sijainen otetaan päiväkodeissa hyvin vastaan, mutta ei aina.

    – Se riippuu tietysti itsestäkin, millä asenteella sinne menee. Pääpiirteittäin vastaanotto on ollut hyvä, kun on nöyrä ja tekee sen työn mitä annetaan.

    Salmenkannas kokee, että sijainen joutuu monesti luovimaan ja sopeutumaan päiväkotien erilaisiin toimintatapoihin.

    Joissakin päiväkodeissa lapset saavat esimerkiksi kiipeillä pihan sisäpuolella olevien aitojen ylitse toisille ryhmille rajatuille alueille, mutta toisissa päiväkodeissa sellainen on kiellettyä. Sijainen ei voi automaattisesti tietää, kuuluuko tällaiseen tilanteeseen puuttua vai ei.

    On vaikeaa auttaa, jos minun ei anneta auttaa. Susanna Salmenkannas

    Myös se vaihtelee eri päiväkodeissa, mitä Salmenkannakselta odotetaan ja mitä hänelle sallitaan. Jos lapset vaikka juoksevat sisällä liian kovaa, keikkatyöläinen ei välttämättä saa puuttua asiaan vaan hänen täytyy ensin kertoa vakituiselle työntekijälle, joka sanoo lapsille asiasta.

    – Muuten hypin muiden työntekijöiden varpaille.

    Salmenkannas kokee ristiriitaisina tilanteet, joissa hänen ei anneta toimia itsenäisesti mutta samalla hänelle ei anneta toimintaohjeita.

    – Kun yritän mennä kysymään, mitä voin tehdä, niin joskus saan vastaukseksi vain murahduksia ja olankohautuksia. On vaikeaa auttaa, jos minun ei anneta auttaa.

    Joskus Salmenkannaksesta tuntuu, että hänet koetaan uhkana, vaikka hän ei ole sitä.

    – Voi olla, että toinen pelkää, että minä vien hänen työpaikkansa, mutta eihän se niin ole. Tulen helpottamaan hänen päiväänsä, koska joku vakituinen työntekijä on poissa sillä hetkellä.

    Hankalissa tilanteissa Salmenkannas pyrkii keskittymään ainoastaan työhönsä lasten kanssa. Heidän takiaan hän on päiväkodissa.

    Selkäkivut lähtivät, opinnot kutsuvat

    Kun joulu koittaa, Salmenkannaksen oma lapsi alkaa tehdä tuloaan. Tulevaisuutta täytyy miettiä uudessa valossa. Mikä työ olisi sellaista, joka sopii yksinhuoltajan arkeen?

    Aiemmin Salmenkannas on tehnyt myyntityötä ja työskennellyt lentoemäntänä, mutta sai tarpeekseen jatkuvasta reissaamisesta.

    Halusin olla osa yhteiskuntaa, ja minulla oli kova hinku töihin. Susanna Salmenkannas

    Nuorempana Salmenkannas yritti myös opiskella eläintenhoitajaksi, mutta tutkinto jäi näyttöä vaille valmiiksi, kun selkärankaan tuli välilevyn pullistuma. Selkää leikattiin kolmeen otteeseen, ja toipuminen kesti niin kauan, että suuri osa opinnoista ehti vanhentua.

    – Selkäkipujen kanssa taistelu on vienyt elämästäni viisi vuotta, mutta halusin olla osa yhteiskuntaa ja minulla oli kova hinku töihin.

    Myös kosmetologin opinnot tyssäsivät selkäkipujen vuoksi. Ne veivät Salmenkannaksen tilapäisesti pyörätuoliin. Koulussa häntä kannustettiin jatkamaan, mutta hän itse koki, että työasennot olivat raskaita selälle.

    Nykyään Salmenkannaksen selkä on kunnossa. Hän ei ole vielä päättänyt, mille alalle suuntautuu, kun hänen oma lapsensa on kypsä päiväkotiin.

    Tulevaisuuden ala voi liittyä lasten kanssa työskentelyyn tai johonkin muuhun alaan, josta hänellä on aiempaa kokemusta. Tai sitten se voi olla jotain muuta.

    Joka tapauksessa hänen täytyy saada tutkinto, sillä keikkatyöläisen toimeentulo on hyvin epävarmaa: työtilanteet vaihtelevat viikoittain. Toisinaan Salmenkannas on joutunut turvautumaan toimeentulotukeen.

    Syksyn yhteishaussa hän on hakenut johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelmaan.

    – Sihteerityö on ollut murroksessa, mutta tämä koulutusohjelma tarjoaisi hyvät opit muun muassa HR-puolelle. Lisäksi kielet ovat aina kiinnostaneet minua.

    Susanna Salmenkannas on joutunut käyttämään pyörätuolia selkäkipujen vuoksi, mutta enää sitä ei tarvita.Susanna Salmenkannaksen kotialbumi

    Lue myös:

    "Ilman sijaisia päiväkoteja voitaisiin joutua sulkemaan" – Hoitoa tarvitsevia lapsia on pääkaupunkiseudulla koko ajan enemmän, mutta samaan aikaan työvoimasta on huutava pula (31.8.2018)

    Helsingissä olisi tarjolla töitä 400 lastentarhanopettajalle, ja sijaispulakin on valtava – Tonnin porkkana ei houkuttele väkeä töihin (23.8.2018)

    Lasten kanssa työskentelevien rikostausta pitäisi selvittää, mutta kaikille näin ei tehdä – helsinkiläispäiväkotiin lähetettiin sekavasti käyttäytynyt sijainen (23.4.2018)

    Kymmeniä puheluita, tuntien odotusta ja peruuntuneita kyytejä – Miksi Kela-kyytiuudistus meni pahasti pieleen?

    Kymmeniä puheluita, tuntien odotusta ja peruuntuneita kyytejä – Miksi Kela-kyytiuudistus meni pahasti pieleen?


    62 puhelua, 20 minuutin jonotus ja tunnin taksin odotus. Näihin lukuihin tiivistyy Sirpa Granqvistin, 55, vierailu Helsingin Syöpätautien klinikalla toissa viikon torstaina. Menomatka Granqvistin kotipaikkakunnalta Karkkilasta sujui vielä odotuksien...

    62 puhelua, 20 minuutin jonotus ja tunnin taksin odotus. Näihin lukuihin tiivistyy Sirpa Granqvistin, 55, vierailu Helsingin Syöpätautien klinikalla toissa viikon torstaina.

    Menomatka Granqvistin kotipaikkakunnalta Karkkilasta sujui vielä odotuksien mukaan, mutta hoitojen jälkeinen taival takaisin kotiin meni kaikkien toiveiden vastaisesti.

    Levinnyttä rintasyöpää sairastava Granqvist joutui soittamaan 62 kertaa, ennen kuin hän pääsi edes jonottamaan puhelua tilausvälityskeskukseen. Jonotusta puolestaan kesti 20 minuuttia. Sen jälkeen Granqvist odotti vielä tunnin itse kyytiä.

    Uransa ammattiliitto Pron johdon assistenttina tehnyt Granqvist ei ole huolissaan pelkästään itsestään.

    – Minä pärjäsin kyllä harmituksesta huolimatta, mutta paikalla oli myös huonokuntoisia vanhuksia. Minusta on kohtuutonta, että rankkojen syöpähoitojen jälkeen ei saa kyytiä kotiin.

    Lisäongelmia aiheutti vielä se, ettei kaikille ollut klinikalla levähdyspaikkoja. Osa potilaista joutui seisomaan ja odottamaan kyytejä odotusaulassa.

    Kela-kyytien ongelmat ovat jatkuneet heinäkuusta lähtien. Mikä oikein meni pieleen?

    Ongelmat kärjistyivät heinäkuussa

    Ongelmien lähtökohta ajoittuu heinäkuun alkuun, jolloin taksialan suuret muutokset astuivat voimaan. Taksilupia alettiin jakaa kaikille, jotka täyttivät lain edellyttämät kriteerit alan yrittäjille.

    Samalla taksihinnoittelu vapautui, mikä loi Kelalle paineita kustannusten hillintään. Kela kilpailutti kyytien järjestäjät, millä se pyrki muun muassa kustannussäästöihin.

    Näin Kela-kyytien uudistus eteni

    Kela-kyytien uudistus astui voimaan heinäkuun alussa.

    Samaan aikaan Kela-kyytiuudistuksen kanssa astui voimaan iso taksi-uudistus, jossa hinnoittelua vapautettiin ja taksilupien määrän rajoittamisesta luovuttiin.

    Kela-kyydit menivät muutoksista sekaisin ja aluksi ongelmat olivat valtakunnallisia.

    Suurimmat ongelmat koskivat kyytien saatavuutta, tilausten tekemistä ja matkan maksamista.

    Kela on puuttunut ongelmiin huomautuksilla ja sakoilla, joita on annettu tilausvälityskeskuksille.

    Suurimmassa osassa Suomea ongelmat on korjattu, mutta alueellisia ongelmia esiintyy yhä.

    Kilpailun voittaneet yritykset aloittivat heinäkuun alussa toimintansa. Uudet tilausvälityskeskukset vastaavat nyt muun muassa tilausten vastaanottamisesta, kuljetusten järjestämisestä, asiakkaiden kyytien yhdistelystä, valvonnasta ja raportoinnista Kelalle.

    Osalla yrityksistä on ollut suuria vaikeuksia toteuttaa sopimuksien ehtoja ja erilaisia ongelmia on ollut ympäri maata.

    – Pahimmillaan tilanne on ollut se, että jonotusaika on ollut useita kymmeniä minuutteja, eivätkä kuljetukset ole saapuneet perille. Olemme antaneet sanktioita yrityksille, sanoo Kelan matkakorvausten pääsuunnittelija Anne Giss.

    Huomautuksia on annettu yhteensä neljälle ja sakkoja kahdelle yritykselle, eivätkä sakot ole olleet pieniä. Mikäli asiakkaat eivät ole päässeet varaamaan kyytejä, tai palvelutarjoajalta on puuttunut tarvittava määrä autoja, sakot ovat nousseet 10 000 euroon.

    Sakot ovat parantaneet tilannetta isossa osassa Suomea, mutta ongelmia on yhä ainakin Uudellamaalla.

    “Lääkärit eivät kirjoita maksusitoumuksia turhaan”

    Karkkilalaisen Granqvistin tapaus sattui Uudellamaalla, jossa hänen mukaansa Kela-kyytien tilanne on muuttunut täysin sitten heinäkuun. Aiemmin taksien varaaminen onnistui nopeasti, kyydit tulivat ajoissa ja taksit saattoivat jäädä odottamaan sairaalaan hoitokäynnin ajaksi.

    – Muutos tuntuu kurjalta. Lääkärit eivät kirjoita turhan vuoksi potilaille maksusitoumuksia taksikyytejä varten. Ihmiset ovat todella sairaita.

    Jarmo ja Sirpa Granqvist ovat olleet 28 vuotta naimissa. Pariskunnan mukaan välillä toisen katseesta tietää sen, mitä toinen ajattelee.Toni Määttä / Yle

    Kelan kyytejä voi saada vain lääkärin määräyksestä. Lääkärin on otettava huomioon sairauden tai vammaisuuden aste sekä liikenneolot, koska jokaisella suomalaisella on perustuslain takaama oikeus päästä hoitoon.

    Ongelmat ovat saaneet potilaat kekseliäiksi. Granqvist soittaa nykyään kyydin iltamyöhällä, jolloin välityskeskuksissa on vähemmän ruuhkaa kuin päivällä.

    Yksi Granqvistin tutuista on jopa herännyt soittamaan kyytiä keskellä yötä, jotta hän välttyisi puhelinrumbalta.

    Granqvistin ja muiden uusmaalaisten Kela-kyydeistä vastaa Helsingin-Uudenmaan Taksit Oy (Hut). Yrityksen toimitusjohtaja Ilkka Kivisilta on pahoillaan tilanteesta. Hän myöntää, etteivät ihmiset ole aina saaneet tilaamiaan kyytejä.

    Ongelmat johtuivat Kivisillan mukaan ennen kaikkea puuttuvista autoilijoista.

    – Kukaan meistä alalla toimivista ihmisistä ei ole pystynyt arvioimaan, mitä taksiuudistus tuo tullessaan. Iso osa yrittäjistä on tehnyt ratkaisun ja lähtenyt eläkkeelle, Kivisilta sanoo.

    Taksiyrittäjien keski-ikä oli 61 vuotta ennen uudistusta, joten osa autoilijoista vetäytyi alalta, ennen kuin isot muutokset astuivat voimaan. Osassa Suomea autoilijat olleet myös tyytymättömiä välityskeskusten asettamiin ehtoihin ja hintoihin, jolloin he eivät ole tehneet sopimusta keskusten kanssa.

    Kyytien viivästyminen tai kokonaan tulematta jääminen ovat puolestaan ruuhkauttaneet puhelinkeskukset, koska ihmiset ovat soittaneet kyytiensä perään.

    Lasse Isokangas / Yle Uutisgrafiikka

    Hutin tilauskeskukseen on tullut kesän aikana 40 prosenttia enemmän puheluita kuin vuotta aiemmin samana ajankohtana. Tilausten määrä on puolestaan kasvanut vain 10 prosentilla.

    Yritystä uhkaavat nyt Kelan sanktiot, ellei yritys ala täyttää sopimuksessa edellytettyjä vaatimuksia. Esimerkiksi kyydin tilaamista pitäisi joutua odottamaan enintään 80 sekunnin ajan.

    Kilpailutuksen ajoitus ongelmana

    Sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) on seurattu taksiuudistusta tarkkaan. Ministeriö valmisteli jo viime vuonna Kelan kyydeille enimmäishintoja, jotta kustannukset eivät karkaisi käsistä. Varsinainen asetus astui voimaan huhtikuun lopussa.

    Ministeriön mukaan taksialan hinnoittelun vapauttaminen pakotti hallituksen säätelemään Kela-kyytien enimmäishintoja. Taksimatkojen hinnat määräytyivät uudistuksen jälkeen vapailla markkinoilla, eikä valtio halunnut mahdollisten mielivaltaisten laskutusten maksumieheksi.

    Valmistelutyö oli myös Kelan tiedossa, mutta se päätti itsenäisesti kilpailutuksen järjestämisestä keväällä.

    – Lain käytännön toimeenpano kuuluu Kelalle ja he ovat itsenäisiä siinä, STM:n hallitussihteeri Anu Kangasjärvi sanoo.

    Kela on arvioinut, että kilpailutuksella säästetään kymmenen prosenttia kyytien menoista. Tämä tarkoittaisi noin 16 miljoonaa euroa vuodessa, jos lähtökohdaksi otetaan vuoden 2017 menot.

    Hutin toimitusjohtajan Kivisillan mukaan voi sanoa, että kilpailutuksessa olisi pitänyt ottaa aikalisä, jolloin markkinatilanteeseen olisi ehditty mukautua.

    Taksikyytien hintataso olisi ehtinyt muodostua, minkä myötä taksiyrittäjät olisivat pystyneet paremmin laskemaan Kela-kyytien kannattavuutta. Samalla eläköityneiden taksiyrittäjien tilalle olisi ehtinyt tulla uusia tekijöitä.

    Kela ei kuitenkaan ota ajoitusta kokonaan kontolleen, vaikka uuden toimintamallin käyttöönottoon olisi ollut vuoden loppuun asti aikaa. Hintakatto on voimassa vuoden loppuun saakka.

    – Emme voineet jäädä odottamaan, tuleeko enimmäishintaa vai ei, Giss sanoo.

    Kela viittaa hintakattoa säätelevään asetukseen, joka astui voimaan vasta huhtikuun lopussa. Kela oli käynnistänyt kilpailutuksen jo tammikuussa 2017.

    Ylen tietojen mukaan kilpailutuksesta ja hintakatosta käytiin dialogia STM:n, liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) ja Kelan välillä jo vuodenvaihteesta lähtien. Hintakattoasetuksen voimaantuloa viivästyttivät vaikeat keskustelut muutoksesta kolmikon välillä.

    Kaikki ovat nyt yhtä mieltä siitä, että uutta toimintamallia ei olisi pitänyt aloittaa heinäkuussa, koska silloin alalla astuivat voimaan muutkin muutokset. Kukaan ei tosin tunnu ottavan asiasta vastuuta.

    ”Paluukyydit ovat ongelma”

    Kelan ohjeistuksen mukaan kyydit tulisi tilata aina edellisenä päivänä tilauskeskuksesta, jotta ne saataisiin varmuudella järjestettyä. Karkkilalaisen Granqvistin mukaan edellispäivänä tilatut kyydit ovat tulleet ajallaan paikalle.

    – Ongelmana ovatkin paluukyydit, koska hoitojen kestoja ei voi koskaan arvioida tarkkaan. Siksi kyytiä ei voi tilata etukäteen.

    Sirpa Granqvist ei aina liiku Kela-kyydillä hoitoihin Helsinkiin Syöpätautien klinikalle. Hänen miehensä Jarmo Granqvist vie mahdollisuuksien mukaan Sirpaa klinikalle.Toni Määttä / Yle

    Granqvist muistaa erityisesti yhden kerran, jolloin sairaalan apteekin koneet olivat menneet rikki, eikä hoidossa käytettyjä sytostaatteja eli solunsalpaajia saatu valmistettua ajallaan. Hoitokerta peruuntui kokonaan.

    Ongelmaksi muodostuu myös se, jos potilas ei pysty puhelinruuhkien takia tilaamaan kyytiä. Kyytien välityskeskus joutuu korvausvastuuseen ainoastaan, jos tilatut taksit eivät tule hakemaan potilasta.

    Osa asiakkaista onkin tilannut takseja omalla kustannuksella, kun he ovat turhautuneet tilanteeseen. Hut on nyt palkannut uusia työntekijöitä puhelinkeskukseen, mutta toimitusjohtaja Kivisilta ei lupaa nopeita muutoksia.

    – Olemme menossa parempaan suuntaan, mutta valitettavasti tällä hetkellä tuntuu, että enemmän pitäisi saada aikaan.

    – En uskalla arvioida, milloin tilanne muuttuu. Markkinatilanne on niin häilyvä, mutta teemme parhaamme.

    Tilanne ei ole yrityksille helppo, koska vain ne ovat vastuussa sopimuksen toteutumisesta. Toivoa kuitenkin tuo se, että alalle on tulossa uusia taksiyrittäjiä.

    Lue lisää:

    Kuka korvaa, jos kyyti syöpähoitoon ei tule? Anne Berner ja taksiuudistuksen asiantuntijat vastasivat tähän ja 14 muuhun yleisön kysymykseen

    Kela jätti yhden valituksen taksikaaoksesta – Kela-kyytien ongelmat vähentyneet eri puolilla Suomea

    Kela-taksien tilanne parantunut vaaditulle tasolle kahta aluetta lukuun ottama – Kela: "Sanktiot edelleen mahdollisia"

    Taksin odotusta, auto jäi tulematta, tilaamaan ei pääse – Kela-kyytiläiset pinteessä: "Eniten ongelmia ollut itäisessä Suomessa"

    Toivola siirtää kirjansa Helsinkiin – taustalla kulukorvausepäselvyydet

    Toivola siirtää kirjansa Helsinkiin – taustalla kulukorvausepäselvyydet


    Kansanedustaja Jani Toivola (vihr.) kertoo Facebook-sivuillaan siirtävänsä kirjansa Helsinkiin ja Helsingistä tulevan hänen pysyvän asuinpaikkansa. Riihimäen asunnon hän kertoo jäävän vapaa-ajan käyttöön ja sen kustannusten siirtyvän...

    Kansanedustaja Jani Toivola (vihr.) kertoo Facebook-sivuillaan siirtävänsä kirjansa Helsinkiin ja Helsingistä tulevan hänen pysyvän asuinpaikkansa.

    Riihimäen asunnon hän kertoo jäävän vapaa-ajan käyttöön ja sen kustannusten siirtyvän hänen omalle vastuulleen.

    Hän perustelee toimivansa näin, koska haluaa säilyttää luottamuksen työtään kohtaan.

    Toivola sanoo keskustelleensa tiistaina eduskunnan hallintojohtajan kanssa ja saaneensa vahvistuksen sille, että hänen asumisjärjestelyihin liittyvä toimintansa on ollut lainmukaista ja ilmoituksensa vastaavaan eduskunnan vaatimuksia.

    Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen kommentoi asiaa Yle Uutisille sanoen, ettei ryhmällä ole mandaattia puuttua asiaan ja Toivola on selvittänyt asian eduskunnan hallintojohtajan kanssa.

    – Tämänkaltaiset asiat on selvitettävä aina edustajan ja eduskunnan välillä, Toivola on toiminut sääntöjen mukaisesti, Mikkonen toteaa.

    Toivolan asumisjärjestelyt nousivat esiin Iltalehden uutisoitua, että hän nostaa korotettua kulukorvausta Riihimäellä asumisensa vuoksi.

    Toivolalle on maksettu 1 315,75 euroa korotettua kulukorvausta kuukaudessa. Korotuksen osuus asumiskulukorvauksesta on 328,94 euroa kuukaudessa. Helsingistä ja Uudeltamaalta valitut, alle 30 kilometrin päässä asuvat kansanedustajat saavat kulukorvausta 986,81 euroa kuukaudessa.

    Lue lisää:

    IL: Kansanedustaja Jani Toivola nostaa eduskunnalta korotettua kulukorvausta Riihimäen asunnosta, asuu silti Helsingissä

    Porvoon hiippakunnalla edessä piispanvaalit – Björn Vikström siirtyy Åbo Akademin opettajaksi

    Porvoon hiippakunnalla edessä piispanvaalit – Björn Vikström siirtyy Åbo Akademin opettajaksi


    Porvoon hiippakunnassa on ensi vuonna edessä piispanvaalit, kun Porvoon piispana toiminut Björn Vikström lopettaa tehtävässään. Vikström siirtyy Åbo Akademin teologisen etiikan ja uskonnonfilosofian opettajaksi ensi vuoden alusta. Vikström...

    Porvoon hiippakunnassa on ensi vuonna edessä piispanvaalit, kun Porvoon piispana toiminut Björn Vikström lopettaa tehtävässään. Vikström siirtyy Åbo Akademin teologisen etiikan ja uskonnonfilosofian opettajaksi ensi vuoden alusta.

    Vikström valittiin Porvoon piispaksi vuonna 2009 ja hän osallistui myös arkkipiispanvaaliin vuosi sitten.

    Uuden piispan ehdokasasettelu käynnistyy marraskuussa ja piispanvaalin ensimmäinen kierros järjestetään 19. maaliskuuta 2019.

    Ehdokkaan voi asettaa valitsijayhdistys, jonka muodostaa vähintään 30 vaalissa äänioikeutettua henkilöä. Piispaehdokkaan tulee olla Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vihitty pappi. Porvoon hiippakunnassa on noin 350 pappia ja lehtoria. Maalikoita on saman verran. Yhteensä äänioikeutettuja on siis noin 700.

    Myös Espoon hiippakunnassa on käynnissä uuden piispan valinta. Siellä vaalin ensimmäinen kierros järjestetään nyt lokakuussa ja mahdollinen toinen kierros marraskuun alussa. Espoon piispaksi pyrkii neljä ehdokasta, kaksi naista ja kaksi miestä.

    Kaksi nuorta pahoinpiteli 13-vuotiaan – raahasivat uhrin syrjäiseen nurkkaan väkivaltaa varten

    Kaksi nuorta pahoinpiteli 13-vuotiaan – raahasivat uhrin syrjäiseen nurkkaan väkivaltaa varten


    Kaksi viidestä syytetystä sai tiistaina tuomion tyttöjoukon pahoinpitelyjutussa vuodelta 2017 Espoossa. Tuomion mukaan tuomitut muun muassa pakottivat pahoinpitelyn uhrin syrjäiseen paikkaan Sellon kirjaston läheisen porraskäytävän nurkkaan. Uhri...

    Kaksi viidestä syytetystä sai tiistaina tuomion tyttöjoukon pahoinpitelyjutussa vuodelta 2017 Espoossa. Tuomion mukaan tuomitut muun muassa pakottivat pahoinpitelyn uhrin syrjäiseen paikkaan Sellon kirjaston läheisen porraskäytävän nurkkaan.

    Uhri oli tekoaikaan 13-vuotias. Tytöt muun muassa repivät uhria hiuksista, löivät tätä nyrkillä päähän useita kertoja ja potkivat tätä jalkoihin. Yhden potkun vuoksi uhrin takaraivo osui takana olevaan seinään.

    Valvontakameratallenteilla näkyy tuomion mukaan tilanne, jossa porukka pahoinpitelee uhria. Ainoastaan tuomitut osallistuivat väkivaltaan. Toinen tuomituista sai kuusi kuukautta ehdollista vankeutta kiristyksestä, kiristyksen yrityksestä, pakottamisesta ja pahoinpitelystä.

    Toinen tuomittu puolestaan sai viiden kuukauden nuorisorangaistuksen pakottamisesta nuorena henkilönä ja pahoinpitelystä nuorena henkilönä. Toinen tuomituista oli tekoaikaan 18 ja toinen 16 vuotta.