Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Trump pyörtää puheitaan:

    Trump pyörtää puheitaan: "Venäjä sekaantui vaaleihin, mutta ei vaikuttanut niiden lopputulokseen"


    Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on pyörtänyt maanantaina Helsingissä antamiaan lausuntoja uudessa tiedotustilaisuudessa. Trump vakuuttaa luottavansa ja tukevansa yhdysvaltalaisia tiedusteluorganisaatioita, jotka ovat löytäneet todisteita...

    Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on pyörtänyt maanantaina Helsingissä antamiaan lausuntoja uudessa tiedotustilaisuudessa.

    Trump vakuuttaa luottavansa ja tukevansa yhdysvaltalaisia tiedusteluorganisaatioita, jotka ovat löytäneet todisteita Venäjän sekaantumisesta Yhdysvaltojen vuoden 2016 presidentinvaaleihin.

    Samalla Trump kiisti vehkeilyn Venäjän kanssa.

    Trump kertoi hyväksyvänsä tiedusteluelinten johtopäätökset Venäjän syyllisyydestä.

    Trump sanoi, että Venäjän sekaantuminen vaaleihin ei kuitenkaan vaikuttanut vaalien tulokseen. Trump sanoi myös, että Yhdysvaltain hallinto aikoo estää kaikki mahdolliset yritykset vaikuttaa Yhdysvaltojen marraskuun 2018 välivaaleihin.

    Presidentillä oli nyt päinvastainen näkemys myös eilen antamaansa lausuntoon, jonka mukaan hän ei näe mitään syytä, miksi Venäjä olisi sekaantunut Yhdysvaltain presidentinvaaleihin: Trump sanoi tarkoittaneensa lausunnossaan Helsingissä, että hän ei näe syytä sille, miksei vaaleihin sekaantunut taho olisi Venäjä.

    Trump selitti sanoneensa "would", kun hän tarkoitti sanoa "wouldn't".

    Trump on saanut Yhdysvalloissa rankkaa kritiikkiä hänen lausunnoistaan tiedotustilaisuudessa, jonka hän antoi Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa Helsingissä kahdenvälisen huipputapaamisen jälkeen.

    Juttu päivittyy.

    Lue lisää:

    "Yhdysvalloissa on itseymmärryksen kriisi" – Enää ei tiedetä, mitä poliittista linjaa Yhdysvallat edustaa, sanoo asiantuntija

    Trumpin mielestä tapaaminen Putinin kanssa oli parempi kuin Nato-kokous – USA:n edustajainhuoneen puhemies Ryan harkitsisi lisäpakotteita Venäjälle

    Tutkija Ylelle Trumpista ja Putinista: "Erittäin vakava varoitus kaikille eurooppalaisille" – Yhdysvalloissa purevat nyt omatkin koirat

    Viikkojen jättivalmistelut, ohi hetkessä – Nämä 5 asiaa Suomelle jäi käteen Trumpin ja Putinin huippukokokouksesta

    Viikkojen jättivalmistelut, ohi hetkessä – Nämä 5 asiaa Suomelle jäi käteen Trumpin ja Putinin huippukokokouksesta


    Suomi paistatteli maailmanpolitiikan keskiössä, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapasivat eilen maanantaina Helsingissä. Yle keräsi viisi asiaa, jotka jäivät Suomelle käteen huippukokouksesta. 1....

    Suomi paistatteli maailmanpolitiikan keskiössä, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapasivat eilen maanantaina Helsingissä.

    Yle keräsi viisi asiaa, jotka jäivät Suomelle käteen huippukokouksesta.

    1. Kahdenvälisten suhteiden edistäminen

    Suomen suurlähetystöjen verkkosivujen mukaan suhteet Venäjään ovat laaja-alaiset, kun taas suhteet Yhdysvaltoihin ovat hyvin lämpimät. Molempien valtioiden kanssa Suomi tekee yhteistyötä monella eri alueella.

    Ulkoministeriön valtiosihteerin Matti Anttosen mukaan eiliset tapaamiset ennen kaikkea ylläpitävät keskusteluyhteyttä.

    Mauri Ratilainen / AOP

    Suomen tasavallan presidentillä Sauli Niinistöllä sekä ulkoministeri Timo Soinilla (sin.) oli omat kahdenväliset tapaamisensa Venäjän ja Yhdysvaltojen kollegojensa kanssa.

    Presidentti Sauli Niinistö on tavannut Putinin ja Trumpin jo aikaisemmin, mutta pienelle Suomelle ei liene ainakaan haittaa siitä, että se tapaa suurvaltajohtajia säännöllisin väliajoin. Seuraava tapaaminen Putinin kanssa on sovittu elokuulle.

    Soinille Venäjän kollegansa Sergei Lavrov oli vanha tuttu. Sen sijaan Yhdysvaltalain ulkoministerin Mike Pompeon tapaaminen oli ensimmäinen laatuaan. Soini kertoi, että uutta tapaamista Pompeon kanssa suunnitellaan vielä tälle vaalikaudelle.

    2. Maailman turvallisuustilanteen mahdollinen parantuminen

    Maailma hyötyy poliittisesti ja taloudellisesti siitä, että Yhdysvallat ja Venäjä ylipäätään keskustelevat asioista. Venäjän ja Yhdysvaltojen suhteet ovat olleet viime aikoina varsin jännittyneet.

    Venäjä ja Yhdysvallat eivät ole pystyneet keskustelemaan viime aikoina maailman turvallisuudelle oleellisista teemoista, kuten aseistariisunnasta.

    Putin ja Trump kertoivat tapaamisen jälkeen pitämässään lehdistötilaisuudessa, että maat voisivat tehdä yhteistyötä esimerkiksi ydinasevarustelun ja terrorismin ehkäisemiseksi.

    Anttosen mukaan tämä on Suomenkin turvallisuuden näkökulmasta hyvä asia.

    – Lisäähän se globaalia turvallisuutta, kun asioista keskustellaan. Toivon mukaan keskusteluista seuraa neuvottelut, ja neuvotteluissa päästäisiin lopputulokseen, Anttonen sanoo.

    Maailman turvallisuustilanteen mahdollisella parantumisella on myönteisiä vaikutuksia myös maailmantalouteen, uskoo EK:n Brysselin toimiston johtaja Taneli Lahti.

    EK:n Brysselin toimiston EU- ja kauppapolitiikan johtaja Taneli Lahti.Jetro Kokko / Yle

    3. Rahaa tuli ja meni

    Huippukokouksen kokonaiskustannukset Suomelle nousevat miljooniin euroihin. Toistaiseksi tarkkaa laskelmaa kokonaiskustannuksista ei ole.

    Kulujen vastapainoksi huippukokous myös toi Helsinkiin rahavirtoja. Esimerkiksi hotellit täyttyivät ulkomaisista toimittajista.

    Kustannukset menevät lähtökohtaisesti ministeriöiden omista budjeteista. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on luvannut, että lisäbudjetista löytyy rahaa, mikäli ministeriöiden varat eivät riitä.

    Suurin hintalappu tullee sisäministeriön ja ulkoministeriön hallinnonaloille. Sisäministeriö vastasi tapaamisen turvallisuusjärjestelyistä, ja ulkoministeriön alaisuuteen kuului muun muassa 1 400 toimittajan kestitseminen Finlandia-talossa.

    Lisäksi presidentinkanslialle ja Helsingin kaupungille aiheutui kuluja. Helsingin kaupungin Tommi Laitio arvioi Helsingin Sanomille, että kaupungin kustannukset ovat noin 200 000 euroa.

    4. Sirkushuvia kansalle

    Helsingin keskustaan ja Trumpin yöpaikan lähettyville Munkkiniemeen saapui valtavasti ihmisiä seuraamaan huippukokouspäivää.

    Osa Ylen haastattelemista ihmisistä oli matkustanut Helsinkiin jopa toisista kaupungeista. Innokkaimmat saattoivat odottaa mustien autojen jonon ohiajoa tuntien ajan.

    Presidenttien näyttäytyminen Suomessa kiinnosti myös vastaanottimien ääressä – Ylen erikoislähetys tavoitti lähes 1,9 miljoonaa katselijaa hellesäästä huolimatta.

    Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg.Jetro Kokko / Yle

    Päivän isäntänä paistatteli tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

    Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg arvioi, että presidentillä on vahva tunnustettu asema Suomen ulkopolitiikan johtajana.

    – Tässä ei näyttänyt olevan minkäänlaista kilpailua pääministerin ja presidentin roolien välillä. Ja hyvä niin, Forsberg sanoo.

    Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) oli Porissa SuomiAreenassa, eikä osallistunut huippukokoukseen.

    5. Suomi-kuvaa maailmalle

    Vaikka huipputapaamisen konkreettiset tulokset voivat näyttäytyä melko laihoina, suomalaiset uskovat saaneensa ilmaista mainostilaa maalleen.

    Ulkoministeriön Matti Anttonen uskoo, että etenkin käsitys Suomesta kesäkohteena kohenee maailmalla.

    – Ehkä tämä antoi virheellisen hyvän kuvan Suomesta, kun ei täällä aina ole 25–30 astetta lämmintä. Toivon mukaan tämä on sellainen paikka, johon mahdollisimman moni haluaisi tulla, kesällä tai talvella, Anttonen sanoo.

    Helsinki teki vaikutuksen erityisesti ulkomaalaisiin toimittajiin.

    Lue myös:

    Trumpin mielestä tapaaminen Putinin kanssa oli parempi kuin Nato-kokous – USA:n edustajainhuoneen puhemies Ryan harkitsisi lisäpakotteita Venäjälle

    Huippukokouksen kiinnostavimmat kuvat: Silmälasit ja pallo lentelevät, salainen agentti lymyilee takakontissa, ja presidentit hymyilevät vienosti kameroille

    Presidentti Niinistö CNN:llä: Koko länsi toivoi dialogia Venäjän kanssa – ei kommentoinut Trumpia: "Olen diplomaatti"

    Tältä huippukokous näytti kulisseissa: Tiina Haavisto puuteroi CNN:n tähtitoimittajia ja Mikko Honkala vei kiinalaisen tv-ryhmän oluelle

    Tältä huippukokous näytti kulisseissa: Tiina Haavisto puuteroi CNN:n tähtitoimittajia ja Mikko Honkala vei kiinalaisen tv-ryhmän oluelle


    Osalle suomalaisista maanantain huipputapaaminen oli mieliinpainuva, pitkä ja hikinen työpäivä. Miltä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin tapaamiseen liittyvä mediasirkus näytti kulisseissa? Tiina...

    Osalle suomalaisista maanantain huipputapaaminen oli mieliinpainuva, pitkä ja hikinen työpäivä. Miltä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin tapaamiseen liittyvä mediasirkus näytti kulisseissa?

    Tiina Haavisto, 25, on vieläkin iloinen erilaisesta työkomennuksesta. Haavisto sai meikata ja maskeerata kolmen päivän ajan amerikkalaisia huipputoimittajia.

    – Olen edelleen ihan fiiliksissä. Päivät olivat todella hektisiä ja hienoja. Näin isoon tapahtumaan ei välttämättä enää ikinä pääse, Haavisto kertoo.

    Pirkkalassa nykyään asuva Haavisto on Sirius Median palveluksessa ja meikannut esimerkiksi Ylen toimittajia. Nyt hänen asiakkaitaan olivat amerikkalaisten Fox Newsin ja CNN:n tähtitoimittajat.

    Päämeikkaaja oli erikseen, ja Haaviston tehtävänä oli katsoa, ettei toimittajan naama kiillä helteessä ja että tukka on hyvin.

    – Minulla kävi aika paljon miehiä, joten pärjäsin vahalla ja lakalla. Puuteria pääsin tupsuttamaan myös.

    Englannin puhuminen jännitti

    Tiina Haavistoa jännitti eniten, miten hän pärjää englannilla.

    – Jännitin hirveästi, miten pärjään, koska olen maalta kotoisin, enkä ole puhunut englantia paljon. Yllättävän hyvin kuitenkin ymmärsin, mitä minulle puhuttiin. Olisi tehnyt mieli puhua enemmänkin, mutta en osannut aina vastata takaisin isoilla lauseilla, Haavisto sanoo.

    Haavisto auttoi muun muassa CNN:n ankkuria Jake Tapperia ja tunnettua kommentaattoria David Gergeniä.

    – Monet olivat tuttuja ulkonäöltä, mutta en osannut yhdistää nimiä heihin. Tuolissa kävi niin paljon ihmisiä, etten edes tajunnut keitä, Haavisto naurahtaa.

    Monella toimittajalla oli omat meikit mukana ja selvä käsitys, haluavatko he isot kiharat tai ilmavan kampauksen.

    Presidentti Trump suosii tunnetusti Foxia ja haukkuu CNN:ää valemediaksi. Kahtiajako ei näkynyt meikkaajalle.

    – Minulla oli Fox Newsin kulkulupa ja sain kulkea sillä myös CNN:lle. En kuullut kenenkään puhuvan pahaa toisista, Haavisto sanoo.

    Suomen helle yllätti

    Asiakkaat kiittivät Suomen järjestelyjä, ystävyyttä ja joustavuutta. CNN:llä oli iso toimitusryhmä Allas Sea Poolilla. Heidän ystävällisyytensä teki vaikutuksen Haavistoon.

    – Yksi assistentti oli tosi kiva ja kävi usein kysymässä, tahdonko juotavaa. Asiakkaat olivat todella ystävällisiä ja pyytelivät anteeksi, jos heistä on vaivaa ja kiittelivät kovin. Tämähän on minun työtäni, vastasin.

    Tiina Haavistolla oli erilainen työympäristö viikonloppuna Allas Sea Poolilla.Haaviston albumi

    – Yksi miestoimittaja kysyi, olenko suomalainen. Hän kertoi luulleensa, että kaikki suomalaiset naiset ovat blondeja. Vastasin, että olen minäkin joskus ollut.

    Suomalainen sää pani parastaan. Tiina Haavisto kertoo, että monet toimittajat yllättyivät helteestä.

    – Monella oli nahkatakkeja mukana, ja he olivat varautuneet 15 asteen säähän. He sanoivat, että tämä hellehän on ihan kuin kotona.

    Kiinalaisen tv-kanavan hommissa

    Tamperelainen mediayrittäjä Mikko Honkala auttoi puolestaan Helsingissä kiinalaista kuvausryhmää. Kiinalaisen CGTN-kanavan englantilainen toimittaja ja saksalainen kuvaaja saapuivat Berliinistä, ja Honkala auttoi heitä järjestelyissä.

    CGTN-kanava on Kiinan valtion omistama ja se näyttää englanninkielistä uutismateriaalia kellon ympäri joka päivä.

    Viimeinen satelliittisuora! Konkaritoimittaja Mikko Honkala toimi Kiinan television CGTN-kanavan kuvausryhmän fikserinä eli järjestäjänä Helsingin huippukokouksessa. Toimittaja Guy Henderson ja kuvaaja Hans Schauerte tekivät pitkää päivää. Honkalalla on päällä huomiota herättäneen suomalaisen panimon paita.Honkalan albumi

    Honkala auttoi samaa kanavaa jo aiemmin, kun presidentti Sauli Niinistö tapasi Kiinan presidentin Xi Jinpingin Helsingissä viime huhtikuussa. Suuri yleisö muistaa tästä tapaamisesta uutiset Ähtärin pandoista.

    Heti kun selvisi, että Trumpin ja Putinin vierailu on Helsingissä, Mikko Honkalaa pyydettiin taas fikseriksi eli järjestäjäksi. Yli 30 vuoden toimittajakokemuksella Honkala tietää, mitä kuvausryhmä tarvitsee.

    – Paikalla Helsingissä oli yli 1 400 toimittajaa seuraamassa huippukokousta. Jokainen heistä haluaa oman näkökulman juttuihin. Autoin kuvausryhmää löytämään asiantuntijoita ja säästämään kiireessä aikaa.

    Toimittaja ja kuvaaja yllättyivät siitä, miten helppoa tavallisia suomalaisia oli haastatella kadulla.

    – Suomi on toimittajan taivas. Nuoret ja vanhat osaavat englantia hyvin. Suomessa ihmiset suhtautuvat kuulemma mediaan suopeammin kuin Keski-Euroopassa. Kuvausryhmä ihmetteli monta kertaa, miten helposti suomalaiset suostuivat katugallupeissa haastatteluihin, Honkala kertoo.

    Valoisat kesäyöt yllättivät

    Honkala ei nähnyt Trumpia ja Putinia livenä, sillä hän seurasi tiedotustilaisuuden Finlandia-talon ruudulta. Tarvittaessa hän tulkkasi englanniksi ja auttoi toimittajaa saamaan nopeasti käännöksen venäjästä englantiin.

    Lisäksi Honkala auttoi saamaan tutkijoiden ja esimerkiksi Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren haastattelun. Kuvausryhmä kävi katsomassa myös suomalaista mielenosoitusta.

    Kuvausryhmä kaipasi myös jotakin kevyempää, joten Honkala vei toimittajan Hernesaareen ravintola Löylyyn. Siellä heille tarjottiin kuopiolaisen pienpanimon RPS Brewingin Putinin ja Trumpin kunniaksi panemaa erikoisolutta. Olut meni kuin kuumille kiville.

    – Laitoin panimon T-paidan päälle ja otin yhden oluen mukaan. Siitä tuli Finlandia-talossa mediahitti. Pullo kiersi, kun ainakin kymmenen toimittajaa otti sen kanssa selfien, Honkala kertoo.

    Yleensä toimittajat saavat vain kahvia ja vettä, Helsingissä ruokatarjoilut tekivät vaikutuksen.Aleksi Tuomola / Lehtikuva

    Kiinalainen kuvausryhmä yöpyi Honkalan neuvosta Presidentinlinnan vieressä ja pääsi tekemään haastatteluita käytännössä kävellen. Toimittajiin teki vaikutuksen myös se, että Finlandia-talossa sai katsoa jalkapallon MM-finaalia ja Suomi tarjosi syötäväksi mansikoita ja herneitä ja apua sai nopeasti.

    Monissa huippukokouksissa on hikistä, tekniikka ei pelaa ja tarjottavana on vain kahvia ja vettä. Suomi teki tähän huikean poikkeuksen.

    – Finlandia-talossa oli medialle loistavat järjestelyt. Ulkoministeriö ja kansainvälistä kuvaa välittänyt Yle saivat asioiden hoidosta paljon kiitosta. Tässä annettiin kyllä ammattitaitoista Suomi-kuvaa, Honkala sanoo.

    Suomessa yllättävää oli myös valoisat kesäyöt.

    – Tosi moni toimittaja sanoi, ettei saanut nukuttua, kun on niin valoisaa.

    Poliisin huumori sai huomiota

    Useat poliisit keskeyttivät lomansa ja tulivat valvomaan kaduille. Yhdestä suomalaisesta poliisista tuli mediajulkkis.

    Uuden-Seelannin aamu-tv:n toimittaja Lloyd Burr oli vaikuttunut Jouni-poliisista ja halusi ottaa selfien poliisin kanssa. Kuvassa poliisi pitää "sarvia" Burrin pään päällä.

    – Tavatkaa Jouni, pirun ystävällinen poliisi, joka oli Helsingissä huipputapaamista varten. Hän piti huolen, etteivät vihaiset känniläiset päässeet keskeyttämään livelähetystämme, Burr kertoi Instagramissa.

    Länsi-Suomi selvitti, että kyseessä oli vanhempi konstaapeli Jouni Nahkuri Rauman poliisilaitokselta. Nahkuri teki yövuoron iltakuudesta aamukahdeksaan ja tarkasti Finlandia-talon pääportilla kulkulupia.

    – Kyllä tuollaiseen kannattaa lähteä, niitä on niin harvoin. Vaikka enhän minäkään nähnyt Trumpista tai Putinista tai muista vilaustakaan. Mutta "Mister Burrin" kanssa ollaan nyt Facebook-kavereita, Nahkuri kertoo Länsi-Suomessa.

    Lue lisää:

    "Kuinka kaunista täällä onkaan!" Helsinki teki vaikutuksen ulkomaalaisiin toimittajiin – Tutkijat: Kaupunki esitettiin maailman medioissa turvallisena ja moniäänisenä paikkana

    Kokousjärjestelyitä hehkuttaneet kansainväliset toimittajat innoissaan - "Teille tulee ensi vuonna laumoittain turisteja"

    Finlandia-talon keittiöpäällikkö paljastaa ulkomaisten toimittajien suosikin: "Tuli paljon hyvää palautetta kevyesti savustetusta kotimaisesta kirjolohesta"

    Saunaa, jäätelöä ja poliisi-Jouni – Näin kansainväliset toimittajat esittelevät Suomea Twitterissä

    Trumpin mielestä tapaaminen Putinin kanssa oli parempi kuin Nato-kokous – USA:n edustajainhuoneen puhemies Ryan harkitsisi lisäpakotteita Venäjälle

    Trumpin mielestä tapaaminen Putinin kanssa oli parempi kuin Nato-kokous – USA:n edustajainhuoneen puhemies Ryan harkitsisi lisäpakotteita Venäjälle


    Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi Twitter-päivityksessään tiistaina päivä Helsingin huippukokouksen jälkeen, että hänen ensimmäinen kahdenkeskinen tapaamisensa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa oli parempi kuin sitä...

    Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi Twitter-päivityksessään tiistaina päivä Helsingin huippukokouksen jälkeen, että hänen ensimmäinen kahdenkeskinen tapaamisensa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa oli parempi kuin sitä edeltänyt kokous Nato-kumppaneiden kanssa.

    – Tapaamiseni Naton kanssa oli mahtava, ja keräsi valtavan määrän rahaa, tapaamiseni Venäjän Vladimir Putinin kanssa oli vielä parempi, Trump kirjoitti tviitissään, minkä jälkeen hän kirjoittaa asiasta uutisoidun valheellisella tavalla.

    Samana päivänä Yhdysvaltain kongressin edustajainhuoneen puhemies, republikaani Paul Ryan kertoi uutistoimisto Reutersille, että hän on valmis harkitsemaan lisäpakotteita Venäjää vastaan. Ryanin mukaan uusilla pakotteilla ei ole kuitenkaan välitön kiire, vaan erikoissyyttäjä Robert Mullerin tulisi antaa saattaa tutkinta loppuun.

    Ryan nimitti Venäjää uhkaavaksi hallinnoksi, joka ei jaa Yhdysvaltain intressejä tai arvoja.

    Ryan antoi myös tukensa Yhdysvaltain tiedusteluyhteisön löydöksille siitä, että Venäjä sekaantui Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaaleihin. Hänen mielestään Yhdysvaltojen tulisi auttaa muita maita ehkäisemään Venäjän mahdollisia demokratian vastaisia vaikutusyrityksiä.

    – Tehdään tämä nyt selväksi, jotta kaikki tietävät. Venäjä sekaantui vaaleihimme. Meidän tulee varmistaa, että Venäjä ei selviä siitä seurauksitta, ja meidän tulee myös auttaa liittolaisiamme, Ryan sanoi.

    Trumpin tulkittiin asettuneen maanantaina Helsingissä Putinin kanssa pitämässään tiedotustilaisuudessa Venäjän puolelle tutkinnassa, joka koskee Venäjän vaikuttamista Yhdysvaltojen vaaleihin. Yhdysvalloissa Trumpin kommentit, jotka kyseenalaistivat hänen omat tiedustelupalvelunsa ovat saaneet osakseen kovaa kritiikkiä.

    Juttua päivitetty 17.7. klo 18:43. Lisätty Ryanin kertoneen, että Venäjän vastaisten lisäpakotteiden nostamisella ei ole välitön kiire.

    Lue lisää:

    "Yhdysvalloissa on itseymmärryksen kriisi" – Enää ei tiedetä, mitä poliittista linjaa Yhdysvallat edustaa, sanoo asiantuntija

    Trumpin puheet Helsingissä järkyttävät kotimaassa: "Maanpetos", "Sai Yhdysvallat näyttämään heittopussilta"

    Putin Venäjän Ykköskanavalla: Trump on pätevä presidentti – venäläisviestimet ovat hehkuttaneet Helsingin huipputapaamista menestykseksi

    Tutkija Ylelle Trumpista ja Putinista: "Erittäin vakava varoitus kaikille eurooppalaisille" – Yhdysvalloissa purevat nyt omatkin koirat

    Podcast: Helsingin huippukokous toi velmun hymyn Putinin kasvoille – "Trumpilla menee hirvittävästi aikaa tähän sotkuun"

    Lähijunaliikenteessä uusia poikkeuksia keskiviikosta alkaen – kaikki junat eivät liikennöi Helsinkiin asti

    Lähijunaliikenteessä uusia poikkeuksia keskiviikosta alkaen – kaikki junat eivät liikennöi Helsinkiin asti


    Pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteeseen on luvassa keskiviikosta alkaen jälleen merkittäviä poikkeuksia. Osa kehäradan I- ja P-junista eivät liikennöi päiväsaikaan Helsinkiin, vaan niiden pääteasema on Pasila. Muutos koskee Myyrmäen kautta...

    Pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteeseen on luvassa keskiviikosta alkaen jälleen merkittäviä poikkeuksia. Osa kehäradan I- ja P-junista eivät liikennöi päiväsaikaan Helsinkiin, vaan niiden pääteasema on Pasila. Muutos koskee Myyrmäen kautta lentokentälle meneviä ja samaa reittiä Helsingin suuntaan palaavia junia.

    A- ja L-junat puolestaan eivät pysähdy ollenkaan Ilmalassa. Lisäksi A-junien vuorovälit pitenevät 30 minuuttiin.

    Järjestelyt liittyvät Pasilan ja Helsingin välisen rataosuuden parannustöihin.

    Vastaavia liikennöintimuutoksia oli aiemmin pääradalla, eli Keravan suunnasta tulevilla lähijunilla, mutta ne ovat nyt ohi. HSL:n informaatosuunnittelija Joona Packalén kertoo, että matkustajat suhtautuivat niihin alun totuttelun jälkeen hyvin.

    Hän suosittelee P-, I-, L- ja A-junia käyttäviä varautumaan tilanteeseen ja tarkastamaan aikataulut reittioppaasta.

    – Kannattaa varata se 5–10 minuuttia aikaa, koska sinne Pasilaan tulee se vaihto. Ja sitten tietenkin A-junalla kulkevien kannattaa katsoa aikataulut etukäteen, että onko jotakin muita, järkevämpiä vaihtoehtoja, kuten suora bussi keskustaan tai vaihtaa Huopalahdessa tai jotain muita vaihtoehtoja.

    Muutokset ovat voimassa elokuun 4. päivään asti.

    Presidentinlinnasta poistettu toimittaja syyttää poliisia rajusta ja alistavasta kohtelusta: "En usko, että lehdistöä kohdeltaisi tällä tavalla edes Trumpin Amerikassa"


    Presidentinlinnasta eilen poistettu kansalaisaktivisti ja toimittaja Sam Husseini kertoo STT:lle viettäneensä eilen useita tunteja putkassa Töölössä. Husseini kokee poliisin käyttäneen rajua voimaa häntä kohtaan. Husseinin mukaan häntä...

    Presidentinlinnasta eilen poistettu kansalaisaktivisti ja toimittaja Sam Husseini kertoo STT:lle viettäneensä eilen useita tunteja putkassa Töölössä. Husseini kokee poliisin käyttäneen rajua voimaa häntä kohtaan.

    Husseinin mukaan häntä pidettiin Presidentinlinnassa, kunnes Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin tiedotustilaisuus oli ohi.

    Turvamiehet pitivät häntä lujassa otteessa, hänen passinsa vietiin väliaikaisesti, eikä kukaan kertonut, mitä seuraavaksi tapahtuu, Husseini kuvailee.

    – Kaikki tuntui hyvin alistavalta. En usko, että lehdistöä kohdeltaisi tällä tavalla edes Trumpin Amerikassa, ainakaan vielä.

    – Kun huusin, että tämäkö on lehdistönvapautta Suomessa, he kahlitsivat käteni ja jalkani ja laittoivat minut poliisiautoon, Husseini kertoo.

    Husseini sanoo olleensa Töölön Kisahallin putkassa puoleenyöhön saakka. Hän arvelee, että poliisi piti häntä kiinniotettuna, kunnes lehdistölle varatut mediatilat olivat sulkeutuneet.

    "Paperistani on raportoitu paljon väärään sävyyn"

    Loukkaavana Husseini pitää myös sitä, että poliisi lupasi ottaa yhteyttä Husseinin läheisiin, mutta ei koskaan ottanut.

    Myös kiinnioton syy kaivelee Husseinia.

    – Paperistani on raportoitu paljon väärään sävyyn. En missään nimessä ollut kirjoittanut sitä protestiksi. Toivoin, että presidentit ottaisivat ydinaseiden kieltosopimuksen puheeksi lehdistötilaisuudessa, Husseini sanoo.

    Husseini kertoo, että aikoo ensialkuun hoitaa jälkipyykkiä journalistisin keinoin eli julkaisemalla artikkelin Nation-lehdessä.

    Nationin päätoimittaja Katrina vanden Heuvel vahvisti maanantaina Twitterissä, että Husseini on työskennellyt lehdelle Helsingin huippukokouksessa.

    Husseini sanoo olevansa tarvittaessa yhteydessä lakimiehiin.

    Lue lisää:

    Kuvakooste Trumpin ja Putinin huippukokouksesta: Tältä näytti auringonvalossa kylpenyt Helsinki

    Putin Venäjän Ykköskanavalla: Trump on pätevä presidentti – venäläisviestimet ovat hehkuttaneet Helsingin huipputapaamista menestykseksi

    "Kuinka kaunista täällä onkaan!" Helsinki teki vaikutuksen ulkomaalaisiin toimittajiin – Tutkijat: kaupunki esitettiin maailman medioissa turvallisena ja moniäänisenä paikkana

    Helsingin poikkeustila ohi: Huippukokous sujui mallikkaasti - Poliisi: "Turvallisuusuhkia ei Trumpin ja Putinin tapaamisen aikana esiintynyt"

    Äiti hukkui Vetokannaksen uimalassa – lapsi onnistuttiin pelastamaan

    Äiti hukkui Vetokannaksen uimalassa – lapsi onnistuttiin pelastamaan


    36-vuotias nainen on hukkunut aamupäivällä Vantaalla Vetokannaksen uimapaikassa. Pelastuslaitoksen ensimmäisten silminnäkijätietojen mukaan kyseessä oli äiti, joka oli ollut pelastamassa lastaan. - Äiti oli huomannut tilanteen ja mennyt...

    36-vuotias nainen on hukkunut aamupäivällä Vantaalla Vetokannaksen uimapaikassa.

    Pelastuslaitoksen ensimmäisten silminnäkijätietojen mukaan kyseessä oli äiti, joka oli ollut pelastamassa lastaan.

    - Äiti oli huomannut tilanteen ja mennyt pelastamaan lasta, saanut lapsen ylös lammesta, ojentanut hänet jollekin lähellä olevalle ja sen jälkeen itse joutunut hukuksiin, kertoi päivystävä palomestari Ari Koivu.

    Poliisin alustavien tietojen mukaan nainen ja hänen lapsensa taas olivat painuneet uidessaan yht'äkkisesti veden alle, ja sivullinen rannalla olija oli ehtinyt pelastaa lapsen. Poliisi on aloittanut tapauksesta kuolemansyyntutkinnan.

    Hukkunut nainen löydettiin vedestä noin tunnin kuluttua tapahtuneesta. Lapsi voi fyysisesti hyvin.

    Vantaan liikuntajohtaja: Henkilöstö toimi esimerkillisesti

    Vetokannas on rakennettu uimapaikka, jossa on muutaman metrin syvyistä vettä. Palomestari Ari Koivun arvion mukaan rannalla oli tapahtuma-aikaan ainakin 1 000 ihmistä.

    Vantaan liikuntajohtaja Veli-Matti Kallislahti kertoo, että paikalla oli myös neljä uimavalvojaa, mikä on jopa enemmän kuin mitä pelastuslaitos vaatii.

    - Me emme arvioi itse sitä riittävyyttä, vaan toimimme meille annettujen kriteerien ja määräysten puitteissa. Ja tässä tapauksessa on toimittu myös näin, hän sanoo.

    Uimavalvojat olivat nuoria kesätyöntekijöitä, jotka toimivat Kallislahden mukaan esimerkillisesti.

    - Tässä tilanteessa oikeastaan mitään muuta ei olisi voitu tehdä kuin se mitä on tehty. Myös pelastuslaitoksen edustajat antoivat tämän saman palautteen näille nuorille.

    Muokattu 15.29: Lisätty poliisilta saadut tiedot.

    Päivitetty 16.40: Lisätty Vantaan liikuntajohtajan kommentit.

    "Kuinka kaunista täällä onkaan!" Helsinki teki vaikutuksen ulkomaalaisiin toimittajiin – Tutkijat: kaupunki esitettiin maailman medioissa turvallisena ja moniäänisenä paikkana


    – Todella rakastan maatanne, toteaa BBC:llä työskentelevä Harry Low. – Tämä on ollut yksi parhaista huippukokouksista [järjestelyjen puolesta], joissa olen ollut. Ehkä jopa paras. Nyt jos koskaan, oli tilaisuus kiillottaa paljon puhuttua...

    – Todella rakastan maatanne, toteaa BBC:llä työskentelevä Harry Low.

    – Tämä on ollut yksi parhaista huippukokouksista [järjestelyjen puolesta], joissa olen ollut. Ehkä jopa paras.

    Nyt jos koskaan, oli tilaisuus kiillottaa paljon puhuttua maakuvaa tai -brändiä, jota varten aikoinaan jopa työryhmä asetettiin.

    Siispä, miten Suomi, tai ensisijaisesti Helsinki, onnistui maailmalla miljoonia katseita keränneen huippukokouksen isäntänä? Paikalla oli yli 1 400 toimittajaa 61:sta eri maasta – mitä he kertoivat Helsingistä maailmalle?

    Kysyimme näitä kahdelta tutkijalta, jotka seurasivat pyynnöstämme kansainvälistä mediaa viikonlopun ja maanantain aikana.

    Suomi mainittu!

    Suomi on pieni ja tuntematon maa, ja Helsinki sen tuntematon pääkaupunki. Näin toteavat sekä Turun yliopistosta poliittisen historian professori Louis Clerc että viestinnän asiantuntija, maakuvatutkija Elina Melgin heti alkuun.

    Molemmat tutkijat kuitenkin näkevät, että Helsingin huippukokous oli omiaan tuomaan pääkaupunkiamme ja Suomea esille. Se on potentiaali, joka pitää käyttää.

    Eikä vain sen takia, että matkailumme kassaan kilisisi lisää euroja. Tutkijoiden mukaan Suomesta elää yhä hieman vanhentuneita käsityksiä, jotka olisi syytä oikoa. Nämä ovat syntyneet kylmän sodan aikana.

    – Jatkuvasti toistetaan Suomen erikoista asemaa lännen ja idän välissä sekä siihen liittyvää historiaa suomettumiskysymyksineen, viestinnän ammattilaisten järjestön, ProComin toimitusjohtajana työskentelevä Melgin toteaa.

    Kansainvälisessa mediassa, etenkin Yhdysvalloissa, on haluttu mainita Suomen puolueettomuus kahden suurvallan välissä.

    Puolueettomuus ei kuitenkaan ole enää esimerkiksi EU:hun kuuluvan ja Naton kanssa yhteistyötä tekevän Suomen linja, ja tätä maanantaina korostivat esimerkiksi valtionvarainministeri Petteri Orpo englanninkielisessä twiitissään ja presidentti Sauli Niinistö huipputapaamisen jälkeen.

    Clercin mukaan ulkomaalaismedian taustalla on tietämättömyyttä ja toisaalta Suomen neutraaliutta korostamalla on mahdollisesti haluttu selittää sitä, miksi Helsinki valittiin kokouksen isännäksi.

    Hän toivoo, että nyt Helsingissä vääriä mielikuvia olisi oiottu.

    – Tällaiset tilaisuudet ovat tärkeitä ulkoministeriöille. Toimittajille annetaan Suomi-tietopaketti, jossa on modernimpaa tietoa ja heidän kanssaan solmitaan kontaktit, jotka mahdollisesti pitävät pidemmän aikaa.

    Toimittajat tekevät töitä pressikeskuksessa.Jari Kovalainen / YleSananvapaus edellä

    Turvallisuus ja sananvapaus, kiteyttää Elina Melgin kansainvälisen median päähuomiot Helsingistä huippukokouksen mainingeissa. Melgin seurasi muutaman päivän ajan mediaa Euroopassa ja Yhdysvalloissa, mutta myös esimerkiksi Kiinassa ja Australiassa.

    – Helsinki on saanut merkittävästi uskottavuutta turvallisena kaupunkina, hän toteaa.

    Pyyntö paljon järjestelyjä vaativalle huippukokouksen isännöinnille tuli nopealla aikataululla, mutta Helsinki hoiti tehtävänsä. Sananvapaudesta ovat kertoneet puolestaan viime päivien mielenosoitukset ja esimerkiksi Helsingin Sanomien näyttävä mainoskampanja, jossa molemmat presidentit toivotetaan omilla kielillään tervetulleiksi maahan, jossa on vapaa lehdistö.

    – Esimerkiksi CNN, joka on vaikutusvaltainen kanava, on näyttänyt katukuvaa, jossa on ollut suuria, Helsingin Sanomien ja kansalaisjärjestöjen ripustamia banderolleja, Melgin kuvaa.

    Helsingin Sanomien mainostaulut oli CNN:n lisäksi huomioinut ABC, Politico, The Hill, Huffington Post, Newsweek ja Washington Post.

    Toimittajat seurasivat kanneltaviltaan uutislähetyksiä.Jari Kovalainen / Yle

    Melginin mukaan rauhallisesti sujuneet mielenosoitukset ovat hyvä viesti maailmalle.

    – Näinä aikoina, kun populismi ja propaganda ovat kasvaneet ja epävarmuus lisääntynyt maailmassa, suomalaiset ovat omalla käytöksellään näyttäneet, että asioita voi hoitaa rauhanomaisesti ja silti oma mielipide on mahdollista tuoda esille.

    Clerc on puolestaan yllättynyt siitä, kuinka monipuolisesti erilaisista kanavista Suomi-kuvaa kokouksen aikana on tuotettu: mielenilmaisujen ja eri tahojen mainoskampanjoiden lisäksi sosiaalinen media on antanut yhden äänen lisää.

    – On annettu kuva, ettei suomalainen yhteiskunta ole enää niin monoliittinen kuin ennen. Päinvastoin, se on moniäänisempi ja runsaampi kuin aiemmin, professori sanoo.

    Pressikeskuksesta välitettiin ympäri maailmaa tietoa tapaamisen kulusta.Jari Kovalainen / Yle

    Mielenosoituksia korosti etenkin brittilehti The Guardian, joka on Clercin mukaan uutisoinut Suomesta aiemminkin.

    Tällä nimittäin oli merkitystä Clercin otannassa: hänen seuraamansa, ranskalaislehdet Le Monde ja Libération eivät Clercin mukaan juurikaan Suomesta tai Helsingistä kirjoita, joten nytkin ne tyytyivät mainitsemaan kaupungin lähinnä kokouksen näyttämönä, ilman sen kummempaa taustoitusta.

    Kukin media uutisoi Helsingistä lähinnä omien intressiensä, mutta myös lukijakuntansa perusteella.

    – Fox News'tä oli turha etsiä mielenosoituksista mitään tai kritiikkiä Trumpia kohtaan. He korostivat postikorttimaista kuvaa Helsingistä. Heillekin Suomi oli tosin lähinnä näyttämö, jossa tämä suuri tapahtuma tapahtui, Clerc arvioi yhdysvaltalaista, Trumpin suosikkeihin lukeutuvaa kanavaa.

    Venäjällä puolestaan Putinin rooli nousi etusijalle esimerkiksi Russian Today -julkaisussa.

    – Se on Venäjän hallituksen propagandakanava ja siksi he keskittyivät Putinin tekemisiin, Clerc toteaa.

    Fiilistely painottui someen

    Ei-poliittisia, Helsingistä kertovia reportaaseja ei ainakaan maanantaihin mennessä eri ulkomaalaismedioissa juurikaan näkynyt. Melginin mukaan voi olla, että sosiaalinen media on vienyt paikan ilmiöjutuilta.

    – Ennen tehtiin feature- eli pehmeitä juttuja kovan uutisoinnin rinalla, mutta nyt Twitter on tullut paikkaamaan tämäntyyppistä uutisointia.

    Nyt toimittajat tarjoilevat kokemuksiaan sosiaalisessa mediassa, kuten nimenomaan mediaväen suosimassa Twitterissä. Ei siis ole turhaan ollut Finlandia-talon mediakeskuksessa tarjolla saunomista ja suomalaista ruokaa.

    –Jos viesti tulee toimittajalta, joka on laajasti seurattu, voidaan olettaa, että tieto leviää ja sillä on jotain vaikutusta. Esimerkiksi se, että Suomi on kova metallimusiikin maa, sai laajaa huomiota yhdysvaltalaistoimittajan kerrottua siitä Twitterissä, Melgin kuvaa.

    Näin toimittajat esittelivät Helsinkiä Twitterissä:

    Clerc huomioi, että median kuvista on välittynyt melko urbaani Suomi. Metsät ja järvet puuttuvat, kun pääpaino on ollut Helsingin keskustassa muun muassa Kauppatorilla ja Presidentinlinnan läheisyydessä.

    Toisaalta, välittyi Suomesta jotain harvinaista: maanantaina lämpötila oli totutusta poiketen plussan puolella ja reilusti.

    – Ehkä tämä ei ollut kovin oikea kuva, kun nyt ulkomaalaisparat uskovat, että tämä on tällaista joka kesä Suomessa, Clerc naurahtaa.

    "Voi poikia vaikka mitä hyvää"

    Trumpin ja Putinin tapaamisen jälkipuinnit ovat käyneet kiivaina. Etenkin Trumpin lausuntoja on kritisoitu veljeilyksi Putinin kanssa. Voiko kokouksen lopputulos vaikuttaa siihen, millaisena Helsinki muistetaan?

    Ei oikeastaan, vastaavat Melgin ja Clerc.

    Melginin mukaan vaikka kokouksesta jäisi "ikävä kaiku", ei se Helsingin imagoa häiritsisi – ainakaan pitkään.

    – Jos kokouksesta äityisi katastrofi, se ehkä muistettaisiin Helsingin nimellä, mutta Suomi-kuvaan sillä ei ole vaikutusta. Kahdenvälinen, pieni tapaaminen on tärkeämpi kuin sen paikka, toteaa puolestaan Clerc.

    Molemmat tutkijoista näkevät Helsingin hoitaneen tonttinsa niin, ettei parannettavaa oikeastaan jäänyt. Melgin myös muistuttaa, että diplomatia ei ole enää vain kansallisvaltioiden tehtävä, vaan kaupungeillakin voi olla omia agendojaan.

    – Siinä mielessä on hyvin harvinaista saada huippukokous pieneen kaupunkiin, joka hoitaa sen vielä hyvin. Siitä voi poikia vaikka mitä hyvää, mitä emme vielä tiedä.

    Melgin ja Clerc molemmat uskovat, että Helsingissä mietitään jo tulevaisuutta ja sitä, miten kokemusta voisi hyödyntää jatkossa.

    – Turvallisuus, sananvapaus, ihmisoikeudet, käytännönläheinen ja sovittelua suosiva rauhanomainen diplomatia – nämä lujittuivat nyt Suomen maakuvasa. Lisäksi kaupunkidiplomatian tarina on saanut kokonaan uuden luvun, Melgin tiivistää.

    HSY neuvoi median edustajia käyttämään hanavettä.Emmi Korhonen / LehtikuvaHurmaus onnistui

    Entä mitä maatamme toimittajille, ja etenkin maatamme hehkuttaneelle Harry Low'lle jäi Helsingin vierailusta käteen? Low mainitsee vehreyden ja veden läheisyyden. Suomalainen ruoka on myös kelvannut.

    – Olen syönyt paljon lohta, mansikoita ja tuoreita herneitä sekä maistanut puolukkakakkua. Vihannekset ja hedelmät ovat niin tuoreita. Fantastista!

    Saunoistakin Low sanoo pitävänsä.

    – Täällä on hyvin puhdasta ja kaupunki on järjestyksessä. Ihmiset puhuvat erinomaista englantia, Low vielä kehaisee.

    Hänen mukaansa Helsingin kaupunki onnistui toimittajille kohdistetussa tehoiskussaan. Järjestelyt pelasivat ja toimittajista pidettiin hyvää huolta.

    – Helsinki ei olisi voinut tehdä enempää mainostaakseen kaupunkia, Low sanoo ja kertoo haaveilevansa jo uudesta matkasta pääkaupunkiimme.

    Lue lisää:

    Helsingin Sanomien mainostaulut lehdistönvapaudesta saivat runsaasti huomioita kansainvälisessä mediassa – osa kirjoitti mainosten pilkkaavan Trumpia ja Putinia

    Kokousjärjestelyitä hehkuttaneet kansainväliset toimittajat innoissaan – "Teille tulee ensi vuonna laumoittain turisteja"

    Finlandia-talon keittiöpäällikkö paljastaa ulkomaisten toimittajien suosikin: "Tuli paljon hyvää palautetta kevyesti savustetusta kotimaisesta kirjolohesta"

    Saunaa, jäätelöä ja poliisi-Jouni – Näin kansainväliset toimittajat esittelevät Suomea Twitterissä

    Venäläislehti: Suurvaltasuhteet lämpenivät Helsingin helteessä

    Trump ja Putin ovat poistuneet Suomesta, Trumpin puheet järkyttivät Yhdysvalloissa – Yle seurasi hetki hetkeltä

    Helsingin poikkeustila ohi: Huippukokous sujui mallikkaasti - Poliisi:

    Helsingin poikkeustila ohi: Huippukokous sujui mallikkaasti - Poliisi: "Turvallisuusuhkia ei Trumpin ja Putinin tapaamisen aikana esiintynyt"


    Presidenttien maanantainen huipputapaaminen sai Helsingin hetkeksi poikkeustilaan ja teki etenkin kaupunkilaisten liikkumisen hankalaksi. Lisäongelmia aiheutti lähijunaliikenteen kaaokseen ajanut sähkövika, joka jatkui aamukahdeksasta pitkälle...

    Presidenttien maanantainen huipputapaaminen sai Helsingin hetkeksi poikkeustilaan ja teki etenkin kaupunkilaisten liikkumisen hankalaksi. Lisäongelmia aiheutti lähijunaliikenteen kaaokseen ajanut sähkövika, joka jatkui aamukahdeksasta pitkälle iltapäivään.

    Tiistaina Helsingissä kuitenkin palattiin arkeen.

    Poliisi: ajoesteiden ja rakennelmien purkua

    Yksi isoimmista ponnistuksista oli Helsingin poliisilla.

    Turvallisuudesta vastannut Helsingin poliisi sai apua puolustusvoimilta, Helsingin kaupungilta, rajavartiostolta ja muilta poliisiasemilta sekä Kaartin jääkärirykmentin varusmiehiltä.

    Ylikomisario Pekka Höök kertoo asioiden sujuneen pitkälti suunnitelmien mukaan.

    – Turvallisuusuhkia ei tapaamisen aikana esiintynyt. Olimme tehneet tarkat suunnitelmat, sillä tiesimme, että kokouksen turvallisuudesta vastaaminen on vaativa koitos.

    Helsingissä oli sunnuntaina ja maanantaina yhteensä 16 poliisille ilmoitettua mielenosoitusta. Ne sujuivat Höökin mukaan rauhallisesti.

    Samoin liikenne, vaikka päivä oli täynnä liikennekatkoksia. Pisimmillään liikenne seisoi yhtäjaksoisesti puolitoista tuntia.

    – Ihmisiä oli paljon liikkeellä, mutta etukäteisinformointi selvästi toimi, sillä ajoneuvoliikennettä oli vähän.

    Kaupunkilaisten elämä palautui normaaliksi, kun vieraat poistuivat maasta. Sen sijaan poliisilla kestää hetken siirtyä normaaliin päiväjärjestykseen.

    – Tällaisen ponnistuksen jälkeen purku tehdään suunnitellusti. Olemme purkaneet erilaisia rakennelmia, ajoesteitä ja eristyksiä. Tämänhetkisten tietojeni mukaan pääväylät toimivat ja Kauppatori on normaalissa käytössä.

    Ihmiset seurasivat Trumpin ja Putinin saattueiden saapumista presidentinlinnaan Helsingin Esplanadilla 16. heinäkuuta.Marja Väänänen / YleHSL: Liikenne toimii normaalisti

    Maanantaina poikkeusaikatauluilla ja -reiteillä kulkenut julkinen liikenne toimii tiistaina normaalisti.

    HSL:n osastojohtaja Ilmari Mäkinen sanoo, että kaikki reitit kaikissa liikennevälineissä ovat käytössä.

    – Normaalireiteille palattiin jo maanantaina loppuillasta.

    Mäkinen kommentoi maanantain joukkoliikenteen sujuneen kaikesta huolimatta hyvin.

    – Kun ottaa huomioon tiukat turvallisuustoimet ja puolentoista tunnin bussiliikennekatkoksen molempien presidenttien matkustaessa samaan aikaan, liikenne sujui hyvin. Suomenlinnan lauttaliikenne ja metrot kulkivat ja junaliikenne palautui iltapäivällä normaaliksi.

    Helsingin satamat: Vain muutama myöhästyi laivasta

    Liikenteen poikkeusjärjestelyt huolettivat etukäteen etenkin satamissa ja varustamoissa.

    Satamamestari Antti Pulkkinen kertoo, että kaikki sujui kohtuullisesti siihen nähden, että Katajanokalle pääsi vain Pohjoisrannan kautta, sillä Kauppatorin alue oli suljettu. Länsisatamaan liikenne kulki normaalisti.

    – Heinäkuu on sesonkia ja laivat ovat aivan täynnä. Järjestelyt pidettiin niin pitkään salassa, että olimme huolissamme, miten ehdimme informoida matkustajia.

    Pulkkisen mukaan maanantaina Helsinkiin tuli ja sieltä lähti kahdeksan alusta.

    – Minun tietooni on tullut, että ainoastaan kahdessa lähdössä ja yhdessä tulossa on ollut myöhästyminen.

    Satamien sisärajatarkastukset eivät aiheuttaneet lisäsäätöä.

    – Tarkastukset tapahtuivat rajavartiolaitoksen tekemän henkilöprofiloinnin kautta. Kyllä suurempi huoli olivat liikennejärjestelyt. Nyt satamat ovat normaalitilassa.

    Helsingin matkailu: miten maine hyödynnetään?

    Helsingin matkailun näkökulmasta presidenttien tapaaminen oli menestys: järjestelyt toimivat ja useat ulkomaalaiset toimittajat kiittelivät ohjelmissaan ja some-tileillään asioiden sujumista ja kaupungin kauneutta.

    Toimitusjohtaja Laura Aalto Helsinki Marketingilta sanoo, että ensivaikutelman mukaan onnistuttiin, mutta myös tarkempi analyysi tehdään, kun lukuja saadaan.

    – Nyt edessä on normaali jälkipuinti. Käymme palautteet läpi ja listaamme, mikä onnistui ja minkä olisi voinut tehdä paremmin. Meidän pitää myös miettiä, miten näkyvyys hyödynnetään. Tällaisissa tapauksissa vaikutukset näkyvät yleensä vähän viiveellä.

    Erityiskiitosta järjestäjät saivat Finlandia-talon mediakeskuksesta, jossa kansainvälisille toimittajille oli tarjolla hyvät työskentelyolosuhteet, mutta myös ilmaiset matkakortit, ruokaa, jalkapallon MM-kisakatsomo ja pihalle pystytetty sauna.

    Finlandia-talon mediakeskuksen purkaminen on parhaillaan käynnissä. Illaksi Finlandia-talon pitäisi olla kunnossa islantilaisartisti Björkin konserttia varten.

    Helsingin kaupungin vs. kansliapäällikkö Tommi Laitio kertoo, että vaikka tapaaminen näkyi helsinkiläisten arjessa ensisijaisesti erityisliikennejärjestelyinä, hän on nähnyt sosiaalisessa mediassa myös paljon viestejä, joissa on iloittu, miten Helsinki näytti niin hyvältä.

    – Helsingissä asiat toimivat ja se on siisti, kuten normaalisti. Kaupungilla teimme heti aluksi päätöksen, että emme ala erikseen puleerata paikkoja. Halusimme näyttää, että Helsinki on kaupunki, joka voi normaalina kesäpäivänä ottaa vastaan kaksi suurvallan edustajaa.

    "Yhdysvalloissa on itseymmärryksen kriisi" – Enää ei tiedetä, mitä poliittista linjaa Yhdysvallat edustaa, sanoo asiantuntija


    Maanantaina Presidentinlinnassa Yhdysvaltain presidentti Trump seisoi Venäjän presidentin Putinin rinnalla sanoessaan, ettei usko Venäjän yrittäneen vaikuttaa USA:n presidentinvaalien tulokseen vuonna 2016 – tähänastisista tutkintatuloksista...

    Maanantaina Presidentinlinnassa Yhdysvaltain presidentti Trump seisoi Venäjän presidentin Putinin rinnalla sanoessaan, ettei usko Venäjän yrittäneen vaikuttaa USA:n presidentinvaalien tulokseen vuonna 2016 – tähänastisista tutkintatuloksista huolimatta.

    – Se oli aika hurja väite ja oli selvää, että siitä syntyy kohu, Benita Heiskanen sanoo.

    Heiskanen toimii Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksen johtajana. Hän arvioi Ylen Aaamu-tv:ssä, ettei etukäteen ollut mahdollista ennakoida Trumpin eilistä kommenttia.

    Suomen entisen Moskovan suurlähettilään Hannu Himasen mukaan kokouksen sisällöllinen anti jäi vaatimattomaksi.

    – Se oli vahvasti Putinin vetämä tapahtuma. Putin oli valmistautunut tiedotustilaisuuteen erittäin huolellisesti, Himanen sanoo viitaten Putinin yksityiskohtaisiin muistiinpanoihin.

    Trumpin kommentit sen sijaan pitäytyivät alun esityslistan jälkeen yleisemmällä tasolla.

    Kovasanaisesta arvostelusta diplomaattitaitojen kehumiseen

    Heiskanen vertasi Helsingin-tapaamisen äänensävyä viimeviikkoiseen Nato-kokoukseen. Trump arvosteli etukäteen Nato-maita ja kertoi toimivaltansa riittävän Yhdysvaltojen vetämiseen ulos sotilasliitosta.

    Kokouksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa äänenpainot olivat hyvin ylistävät. Trump kiitteli useaan otteeseen Nato-maita ja Naton pääsihteeriä sitoutumisesta yhteisiin tavoitteisiin.

    Samanlainen kaava toistui nyt Helsingissä.

    – Trump kuvaili ennen tapaamista Venäjän-suhteiden olevan pohjamudassa. Neljän tunnin jälkeen hän väitti, että hänen diplomaatti- ja vuoropuhelutaitojensa takia kaikki muuttui, Benita Heiskanen kuvailee.

    Hän nostaa lisäksi esille molempien valtionpäämiehien tavan kuvailla itseään rauhanlähettiläiksi.

    – Molemmat presidentit esiintyivät maailmanrauhan miehinä, kun puhuttiin Syyrian humanitäärisestä tilanteesta, Heiskanen kertoo.

    "Putinin suosion notkahtaminen vain tilapäistä"

    Hannu Himasen mukaan Venäjällä puhuttavat paraikaa taloustilanne ja eläkeiän nosto, jota kovasti vastustetaan. Eläkeuudistus on laskenut Putinin suosiota ja ajanut hänet sisäpoliittisesti aiempaa ahtaammalle.

    – Luulen, että Putinin suosion notkahtaa vain tilapäisesti. Venäläiset pitävät Putinista sen takia, että hän on nostanut Venäjän takaisin suurvaltojen kastiin, entinen suurlähettiläs Hannu Himanen kommentoi.

    Heiskanen uskoo, että tuomitsevat reaktiot Yhdysvalloissa merkitsevät maan poliittisen kulttuurin murrosta.

    – Yhdysvalloissa on itseymmärryksen kriisi. Enää ei luoteta siihen, että Yhdysvallat toimii perinteisellä tavalla, vaan eletään twiitistä twiittiin ja päivä kerrallaan, hän summaa.

    Avaus välien lämpenemiselle?

    Benita Heiskasen mielestä Trump halusi näyttää tapaamisella, mistä tulevaisuudessa voitaisiin jatkaa keskustelua. Toisaalta aiheutunut kohu ja Yhdysvaltojen tulevat kongressivaalit asettavat Trumpille rajoituksia.

    – Vielä ei tiedetä, millaisia poliittisia seurauksia eilisen tapaamisella on. Reaktiot ovat olleet rajuja, Heiskanen kuvailee.

    Himasen mukaan Putin kuvasi tapaamistaa ensimmäiseksi askeleeksi. Putinin näkulmasta tapaamisen keskeinen tavoite oli normalisoida suhteita, vaikka Yhdysvaltain näkökulmasta tilannetta olisi katsottava edelleen vallatun Krimin ja Venäjälle asetettujen sanktioiden kannalta.

    – Yhdysvaltain presidentille on ongelmallista lähteä Putinin ehdottamalle normalisoinnin tielle, Hannu Himanen uskoo.

    Lisää aiheesta:

    Putin amerikkalaiskanavan haastattelussa: lännen yritys eristää Venäjä on epäonnistunut

    Analyysi: Putin sulatti Trumpin sydämen parissa tunnissa ja sai haluamansa – Trumpin rooliksi jäi haukkua Venäjä-tutkintaa

    Trumpin puheet Helsingissä järkyttävät kotimaassa: "Maanpetos", "Sai Yhdysvallat näyttämään heittopussilta"

    "Koskaan aiemmin presidenttimme ei ole tukenut vihollista" – Trumpille sataa rajua kritiikkiä Yhdysvalloissa

    Kuvakooste Trumpin ja Putinin huippukokouksesta: Tältä näytti auringonvalossa kylpenyt Helsinki

    Kuvakooste Trumpin ja Putinin huippukokouksesta: Tältä näytti auringonvalossa kylpenyt Helsinki


    Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit Donald Trump ja Vladimir Putin tapasivat maanantaina Helsingissä. Auringonvalossa kylpevä pääkaupunki esitteli parhaita puoliaan, ja tapahtuma veti kaduille runsaasti ihmisiä. Päivää värittivät myös...

    Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit Donald Trump ja Vladimir Putin tapasivat maanantaina Helsingissä. Auringonvalossa kylpevä pääkaupunki esitteli parhaita puoliaan, ja tapahtuma veti kaduille runsaasti ihmisiä. Päivää värittivät myös lukuisat mielenilmaukset.

    "Koskaan aiemmin presidenttimme ei ole tukenut vihollista" – Trumpille sataa rajua kritiikkiä Yhdysvalloissa


    Presidentti Donald Trumpin vierailua Euroopassa on arvosteltu hänen kotimaassaan Yhdysvalloissa värikkääseen ja osin raivokkaaseenkin sävyyn. Yleinen arvio on, että Trumpin tapaaminen Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa epäonnistui...

    Presidentti Donald Trumpin vierailua Euroopassa on arvosteltu hänen kotimaassaan Yhdysvalloissa värikkääseen ja osin raivokkaaseenkin sävyyn.

    Yleinen arvio on, että Trumpin tapaaminen Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa epäonnistui pahasti.

    Epäonnistuminen huipentui tiedotustilaisuuteen Helsingissä, jossa Trump asettui tukemaan Putinia omien tiedustelupalvelujensa kustannuksella.

    Yhdysvaltain tiedustelupalvelut ovat yksiselitteisesti todenneet, että Venäjä häiritsi vuoden 2016 presidentinvaaleja. Viime perjantaina oikeusministeriö nosti syytteet 12:ta Venäjän sotilastiedustelun GRU:n työntekijää vastaan.

    Heitä syytetään Yhdysvaltain vaaliviranomaisten tietokoneiden ja demokraattien ehdokkaan Hillary Clintonin kampanjan sähköpostiliikenteen hakkeroinnista.

    Putin kiisti syytteet ja Trump osoitti hänelle ymmärrystä Helsingin tiedotustilaisuudessa.

    – Luotan tiedusteluväkeemme, mutta voin kertoa, että presidentti Putin kielsi asian erittäin jyrkästi, Trump kertoi.

    “Venäjä ei liittolainen eikä ystävä”

    Tämä oli liikaa myös usealle Trumpin oman puolueen republikaanien johtohenkilölle.

    – Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Venäjä olisi sekaantunut vaaleihimme ja etteikö se yhä yrittäisi vahingoittaa demokratiaa kaikkialla maailmassa. Presidenttimme on tajuttava, ettei Venäjä ole liittolaisemme, edustajainhuoneen puhemies Paul Ryan sanoi.

    Senaatin republikaanien ryhmänjohtaja Mitch McConnell oli samoilla linjoilla.

    – Olen toistuvasti sanonut, että venäläiset eivät ole ystäviämme. Uskon omien tiedusteluviranomaistemme arvioihin.

    ”Putin nautti kotimatkalla kaviaaria”

    Republikaanisenaattori John McCain kuvasi Trumpin esiintymistä yhdeksi häpeällisimmistä amerikkalaiselta presidentiltä miesmuistiin.

    Senaatin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan, republikaani Bob Corkerin mielestä Trumpin sai kansakuntansa näyttämään alistuneelta. Corker arveli Putinin nauttineen kaviaaria paluumatkallaan Moskovaan.

    ”Trump tukee vihollista”

    Rajuimmat kommentit tulivat odotetusti opposition demokraattileiristä.

    Senaatin demokraattien ryhmänjohtaja Charles Schumer väitti, ettei Yhdysvalloilla ole historiansa aikana ollut presidenttiä, joka tukisi vihollista samaan tapaan kuin Trump tukee Putinia.

    – Yhdysvaltain presidentti on Putinin puolella amerikkalaista virkavaltaa, puolustus- ja tiedusteluviranomaisia vastaan. Se on vaarallista ja avutonta. Presidentti asettaa oman etunsa valtiomme edun edelle, Schumer jyrisi.

    – Tiedustelupalvelumme ovat vahvistaneet Venäjän häirintätoimet. Sosiaalisen median yhtiöt Facebook, Twitter ja Youtube vahvistavat ne, kuten myös kaikki liittolaisemme kaikkialla maailmassa, demokaattisenaattori Mark Warner tykitti.

    Lisää aiheesta:

    Trumpin puheet Helsingissä järkyttävät kotimaassa: "Maanpetos", "Sai Yhdysvallat näyttämään heittopussilta"

    Analyysi: Putin sulatti Trumpin sydämen parissa tunnissa ja sai haluamansa – Trumpin rooliksi jäi haukkua Venäjä-tutkintaa

    Putin amerikkalaiskanavan haastattelussa: lännen yritys eristää Venäjä on epäonnistunut

    Vinkkasiko Trump silmää Putinille? Video näyttää mahdollisen silmäniskun, kättelyn ja muut päivän kiinnostavat käänteet

    Analyysi: Helsingistä ei tullut uutta Jaltaa, mutta se on laiha lohtu

    Analyysi: Helsingistä ei tullut uutta Jaltaa, mutta se on laiha lohtu


    Brysselissä ja muissa EU-maiden pääkaupungeissa seurattiin Donald Trumpin ja Vladimir Putinin lehdistötilaisuutta sivullisen katseella. Presidentinlinnan Valtiosalissa seisoi vierekkäin kaksi johtajaa, joita yhdistää epäluuloinen tai jopa...

    Brysselissä ja muissa EU-maiden pääkaupungeissa seurattiin Donald Trumpin ja Vladimir Putinin lehdistötilaisuutta sivullisen katseella. Presidentinlinnan Valtiosalissa seisoi vierekkäin kaksi johtajaa, joita yhdistää epäluuloinen tai jopa vihamielinen suhtautuminen Euroopan unioniin.

    Eurooppalaisia ei lavalla ollut, eikä ollut Putinin ja Trumpin kahdenvälisessä neuvottelupöydässäkään. Mitä he juonivat päidemme menoksi, pohdiskellaan pääkaupungeissa Pariisista Prahaan. Tuliko Helsingistä uusi Jaltan kokous?

    Presidenttien tiedotustilaisuus saattoi lieventää pahimpia huolia. Venäjän-vastaisten talouspakotteiden keventämistä ei mainittu. Putinilta kysyttiin suoraan, mitä Trump oli sanonut hänelle Krimin niemimaasta.

    – Hän on yhä sitä mieltä, että se [Krimin liittäminen Venäjään] oli laitonta, Putin vastasi.

    Brysselin Nato-huippukokouksessa Trump oli heittänyt epäilyksen varjon Baltian maiden sotaharjoitusten ylle: Lupaisiko hän vähentää Yhdysvaltain aktiviteetteja Itämerellä vastineeksi jostain myönnytyksestä Putinilta? Baltiasta, sotaharjoituksista tai Itämerestä ei kuitenkaan kuultu lehdistötilaisuudessa mitään.

    Nord Stream 2 -kaasuputkesta sensijaan puhuttiin. Trump moitti viime viikolla Saksaa siitä, että se ostaa samaan aikaan kaasua Venäjältä kun Yhdysvallat käyttää rahaa Euroopan pelotteen rakentamiseen Venäjän uhkaa vastaan.

    Putin sanoi lehdistötilaisuudessa, että Venäjä on valmis jatkamaan kaasun transitokuljetuksia Ukrainan kautta Nord Stream 2:n valmistumisen jälkeenkin. Trump puolestaan jätti mainitsematta uudet putkihankkeeseen kytkeytyvät pakotteet, joita Yhdysvallat on suunnitellut.

    Putin löysi kiistanalaisesta putkihankkeestakin yhdistävän tekijän: Sekä Yhdysvaltain että Venäjän etu on, että kaasun hinta pysyy korkeana. Molemmat pyrkivät myymään kaasua eurooppalaisille.

    Lehdistötilaisuuden saldo: Ei uutta etupiirijakoa, ei pakotteiden höllentämistä. Putin antoi Trumpille jalkapallon. Kaikki hyvin Euroopan kannalta?

    Ei vielä. Tilaisuudessa ei kuultu myöskään mitään sellaista, joka helpottaisi puun ja kuoren välissä olevien eurooppalaisten tilannetta. Trumpin ja Putinin välit lämpesivät tapaamisten kuluessa.

    Putin näytti jopa puolustavan Trumpia, kun toimittajat kyselivät Venäjän sekaantumisesta Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Hän sanoi, että Yhdysvaltain kaltaisessa demokratiassa lopulliset päätelmät kuullaan vasta tuomioistuimesta.

    – Olen itsekin entinen tiedustelu-upseeri. Tiedän, miten tällaisia kansioita kootaan, Putin sanoi Yhdysvaltain oikeusministeriön vaalitutkinnasta.

    Ennen Helsingin-kokousta EU:n molemmin puolin oli kaksi johtajaa, joista Trump oli julistanut EU:lle kauppasodan, ja Putin ruokki oikeaa sotaa Euroopassa pönkittämällä Itä-Ukrainan venäjämielisiä kapinallisia. Heidän suhdettaan luonnehti kuitenkin molemminpuolinen epäluottamus.

    Helsingin-kokouksen jälkeen EU:n molemmin puolin on kaksi johtajaa, joiden suhtautuminen EU:hun ja Euroopan rajoihin on ennallaan, mutta jotka näyttävät jollain tasolla löytäneen toisensa. Tämä ei ennakoi pelkkää hyvää Euroopan kannalta.

    Helsingissä ei tiettävästi tehty eurooppalaisten pelkäämää diiliä. Mutta kokous saattoi silti tuoda diilin pykälän verran lähemmäksi.

    Putin amerikkalaiskanavan haastattelussa: lännen yritys eristää Venäjä on epäonnistunut

    Putin amerikkalaiskanavan haastattelussa: lännen yritys eristää Venäjä on epäonnistunut


    Venäjän presidentti Vladimir Putin on kommentoinut tapaamistaan Yhdysvaltain presidentin kanssa tuoreeltaan amerikkalaisen Fox News -uutiskanavan haastattelussa. Putin sanoi, että ihmisten tulisi olla kiitollisia, että Venäjä ja Yhdysvallat...

    Venäjän presidentti Vladimir Putin on kommentoinut tapaamistaan Yhdysvaltain presidentin kanssa tuoreeltaan amerikkalaisen Fox News -uutiskanavan haastattelussa.

    Putin sanoi, että ihmisten tulisi olla kiitollisia, että Venäjä ja Yhdysvallat toimivat yhdessä järjestääkseen huippuluokan tapaamisen ja tekevät muutenkin yhteistyötä sekä siitä, että maiden johtajat ovat alkaneet saavuttaa jonkinlaista yhteisymmärrystä.

    Putin totesi, että länsimaiden yritys eristää Venäjä on epäonnistunut. Hän viittasi talouspakotteisiin.

    – Se [Venäjä] on liian suuri pakotteilla eritettäväksi, sanoi Putin tarkoittaen muun muassa Venäjän merkitystä maailmanlaajuisilla energiamarkkinoilla.

    – Tämä on alku. Me pääsimme hyvään alkuun tänään, summasi Putin presidenttien maanantaisen tapaamisen.

    Kiisti jälleen sekaantumisen Yhdysvaltain vaaleihin

    Putin sanoi haastattelussa, että ajatus Venäjän vaikuttamisesta Yhdysvaltain presidentinvaaleihin vuonna 2016 on "täysin naurettava".

    – Uskotko todella, että joku Venäjän alueella toimiva olisi voinut vaikuttaa Yhdysvalloissa ja vaikuttaa miljoonien amerikkalaisten valintoihin? kommentoi Putin.

    – Venäjä valtiona ei ole koskaan sekaantunut Yhdysvaltain sisäisiin asioihin, puhumattakaan vaaleista, Putin totesi.

    Putin naurahteli, kun Fox Newsin haastattelija puhui hänelle erikoissyyttäjä Robert Muellerin viime perjantaina 12 venäläiselle tiedustelualan työntekijälle antamista syytteistä, jotka koskevat Yhdysvaltain presidentinvaaleja.

    Putinin mukaan Muellerin tutkimus on Yhdysvaltain sisäistä poliittista peliä, jonka ei pitäisi antaa vaikuttaa maan suhteeseen Venäjään.

    Putin kielsi myös, että Venäjällä olisi hallussaan kiusallista materiaalia Yhdysvaltain presidentistä Donald Trumpista. Yhdysvalloissa on huhuttu, että Venäjällä olisi videomateriaalia Trumpista prostituoitujen kanssa tämän liikemiesaikojen matkalta Venäjälle.

    Tulenarkoja aiheita

    Fox Newsin haastattelussa käsiteltiin monia muitakin kiperiä kysymyksiä.

    Putinin mukaan Venäjä reagoisi kielteisesti, jos sotilasliitto Nato aikoisi ottaa jäsenikseen Ukrainan tai Georgian.

    – Meille se olisi suora ja välitön uhka kansalliselle turvallisuudellemme, Putin sanoi.

    Venäjän toimia Syyrian sisällissodassa Putin puolusti toimittajan mainitessa, että pommituksissa kuolee siviilejä.

    – Kun on sotatila, uhrit ovat väistämättömiä, ja aina on olemassa kysymys siitä, kuka on syyllinen. Minun mielestäni syypäitä ovat terroristiryhmät, jotka ajoivat maan [Syyrian] tähän tilanteeseen.

    Putin kierteli vastausta kysymykseen, sanoiko Trump hänelle tapaamisessa Yhdysvaltojen voivan jossakin vaiheessa tunnustaa Krimin niemimaan osaksi Venäjää tai poistaa Krimin valtaamisen takia Venäjälle asetetut pakotteet.

    Putinin mukaan ei pidä puhua Krimin liittämisestä Venäjään, koska hänen mukaansa liittyminen tapahtui kansanäänestyksellä. Putinin mukaan keskustelu aiheesta pitäisi jo jättää.

    Toimittaja Chris Wallace haastatteli Putinia Helsingissä huippukokouksen jälkeen. Hän kuvaili haastattelun joitakin osia sanalla 'combative', jonka voi kääntää riidanhaluiseksi tai taistelunhaluiseksi.

    Lue myös:

    Analyysi: Putin sulatti Trumpin sydämen parissa tunnissa ja sai haluamansa – Trumpin rooliksi jäi haukkua Venäjä-tutkintaa

    Trumpin puheet Helsingissä järkyttävät kotimaassa: "Maanpetos", "Sai Yhdysvallat näyttämään heittopussilta"

    Donald Trump Twitterissä: "Luotan suuresti tiedusteluväkeeni"

    Trump: En näe, miksi Venäjä olisi vaikuttanut Yhdysvaltain vaalehin – Putin: En sekaantunut, mutta halusin Trumpin voittavan

    Venäläislehti: Suurvaltasuhteet lämpenivät Helsingin helteessä

    Venäläislehti: Suurvaltasuhteet lämpenivät Helsingin helteessä


    Donald Trumpin ja Vladimir Putinin Helsingin-tapaaminen on herättänyt Venäjällä varovaisen toiveikkaita näkemyksiä. Duuman kansainvälisten suhteiden komitean puheenjohtaja sanoo uutistoimisto RIA Novostille haluavansa uskoa, että tapaaminen...

    Donald Trumpin ja Vladimir Putinin Helsingin-tapaaminen on herättänyt Venäjällä varovaisen toiveikkaita näkemyksiä.

    Duuman kansainvälisten suhteiden komitean puheenjohtaja sanoo uutistoimisto RIA Novostille haluavansa uskoa, että tapaaminen voisi todella olla perusta yhteyksien uudelleen luomiselle.

    – Mutta toistaiseksi en ole langennut euforiaan huippukokouksen tulosten suhteen, puheenjohtaja Leonid Slutski kommentoi.

    Hänen mukaansa vasta tulevat viikot osoittavat, päästäänkö yhteistyössä jälleen alkuun.

    Slutski olettaa, että nytkin, kuten aiempien tapaamisten jälkeen, toiveet ja odotukset suhteiden paranemisesta voivat lisääntyä, mutta todellisuus voi olla arkisempi.

    Slutski arvioi, että kehitys tulee olemaan kytköksissä Yhdysvaltain sisäpoliittiseen tilanteeseen, kuten kongressin välivaaleihin.Hän sanoo Venäjän luonnollisesti toivovan täysimittaista yhteistyötä.

    "Ensiaskeleita liennytystä kohti"

    Venäjän hallituksen äänitorvena pidetty Rossijskaja Gazeta otsikoi pitkässä huippukokousjutussaan Putinin ja Trumpin ottaneen ensimmäiset askeleet Venäjän ja Yhdysvaltain suhteiden liennyttämiseksi.

    Vaikka yhteistä loppuasiakirjaa ei tullut, pääasia jutun kirjoittajan mukaan oli, että venäläis-yhdysvaltalaiset suhteet selvästi lämpenivät Suomen 30-asteisessa helteessä.

    Uutistoimisto Tassin haastattelema asiantuntija sanoo, että lopullinen arvio huippukokouksen tuloksista voidaan tehdä vasta parin kolmen kuukauden kuluttua.

    – Paranivatko vai huononivatko Venäjän ja USA:n suhteet huippukokouksen johdosta – siihen vastaamisessa auttaa vain aika, Venäjän tiedeakatemian turvallisuuden tutkimuskeskusta edustava Konstantin Blohin kommentoi.

    Blohin huomauttaa, että Trumpin ja Putinin tapaaminen sujui rakentavassa, hyväntahtoisessa hengessä eikä Trump käyttänyt normaalia retoriikkaansa, jossa maailma nähdään voiman kautta. Kyse oli tasaveroiselta pohjalta käydystä vuoropuhelusta.

    Blohin arvelee Trumpin ymmärtävän, että Venäjä on tärkeä peluri, jota ilman on mahdoton ratkaista muun muassa kysymyksiä strategisesta vakaudesta, ydinaseiden leviämisen estämisestä ja kyberturvallisuudesta.

    Huippukokouksen liikennekaaos jäi syntymättä – HSL illalla: Tilanne lähes normaali

    Huippukokouksen liikennekaaos jäi syntymättä – HSL illalla: Tilanne lähes normaali


    Helsingin liikenne säästyi pelätynlaiselta kaaokselta maanantaina, kun Yhdysvaltojen ja Venäjän presidentit kohtasivat kaupungissa. Vaikka kaaokselta vältyttiin, julkinen ja yksityinen liikenne takkusivat monin paikoin erityisesti presidenttien...

    Helsingin liikenne säästyi pelätynlaiselta kaaokselta maanantaina, kun Yhdysvaltojen ja Venäjän presidentit kohtasivat kaupungissa. Vaikka kaaokselta vältyttiin, julkinen ja yksityinen liikenne takkusivat monin paikoin erityisesti presidenttien autosaattueiden takia.

    – Kaupunkilaisille tuli tästä aika paljonkin hallaa, mutta monet heistä olivat seikkailumielellä liikkeellä, Helsingin seudun liikenteen HSL:n päällikköpäivystäjä Petri Saari uskoo.

    Saaren mukaan Helsingin julkisen liikenteen tilanne oli iltakymmenestä lähtien lähes normaali.

    – Muutamia busseja on pahasti myöhässä, mutta ne ottavat aikataulun seuraavassa lähdössä kiinni. Mitään kaaosta ei ole enää missään.

    – Klaarasimme illan paremmin kuin keskipäivän, sillä siinä oli niin paljon muuttujia. Hässäkkää oli enemmän kuin kuvittelimme, ennakointi oli vaikeaa.

    Presidenttien kulkureiteillä suljettiin ja tyhjennettiin pääväyliä liikenteestä. Tummien autojonojen pääreittinä mennen tullen oli Mannerheimintie, joka on yksi Helsingin pääväylistä. Mannerheimintie oli ajoittain poikki kaikelta liikenteeltä useasta kohdasta.

    Liikenne seisoi myös lentoaseman ja keskustan välisillä väylillä. Tapaamispaikan lähikorttelit olivat suljettuina kaikelta ajoneuvoliikenteeltä, ja pysäköintiä rajoitettiin monin paikoin.

    – Tyytymättömiä ihmisiä on varmasti ollut, Helsingin poliisin ylikomisario Pekka Höök arvioi STT:lle.

    Liikenne joutui Höökin mukaan välillä odottamaan pitkäänkin. Pidemmät seisaukset aiheutti saattueiden samanaikainen liikkuminen alkuiltapäivästä. Kaupungissa liikkui poliisin mukaan pitkin päivää myös lyhyempiä saattueita, jotka katkovat liikennettä.

    Joukkoliikenne takkusi

    Poliisin mukaan monet autoilijat välttelivät Helsingin keskustaa, mikä auttoi liikenteen sujuvuutta. Huippukokouspäivänä poliisi suositteli autoilun välttämistä kaupungin keskustassa ja HSL varoitti laajoista häiriöistä ja pitkistä katkoista joukkoliikenteessä.

    Joukkoliikenne oli presidenttien autosaattueiden liikkumisen aikaan monin paikoin myöhässä, osin poikki ja poikkeusreiteillä.

    – Metro toimi koko päivän hienosti, HSL:n Saari kiittelee.

    Saattueiden kulkiessa ohi bussit ja raitiovaunut ohjattiin pysäkeille. Raitiovaunuliikenne pysähtyi kokonaan alkuiltapäivästä ja alkuillasta, jolloin raitiovaunut ajettiin päällikköpäivystäjän mukaan pois presidenttisaattueiden alta.

    Pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteessä oli pahoja ongelmia rautatieasemalla sattuneen sähkönjakeluhäiriön vuoksi. Helsingistä lähtevät junat peruttiin joksikin aikaa kokonaan, mutta junaliikenne palautui valtaosin aikatauluunsa iltapäivällä.

    Kadunvaltaajia kiinni

    Liikennettä sekoittivat autosaattueiden lisäksi tapaamiseen liittyvät mielenosoitukset. Presidenttien tapaamisen aikaan poliisi otti Mannerheimintiellä kiinni noin 20 kadunvaltausta suunnitellutta.

    Ainakin osa kiinniotetuista oli ylikomisario Höökin mukaan osallistunut mielenosoituksiin aikaisemmin päivällä.

    Presidenttien autosaattueet vaikuttivat myös jalankulkijoiden liikkeisiin. Saattueiden kulkiessa Mannerheimintietä ei päässyt paikoin ylittämään ja paikalla oli useita viranomaisia tarkkailemassa, ettei kukaan häiritse saattueita. Mannerheimintien liikennevalot laitettiin pois käytöstä saattueiden kulun ajaksi.

    Liikennejärjestelyt olivat HSL:n päällikköpäivystäjä Saaren mukaan poikkeukselliset. Ainoana vertailukohtana voi pitää Kiinan presidentti Xi Jinpingin vierailua.

    – Silloinkaan ei ollut näin isoja turvatoimia, Saari sanoo.

    Trumpin puheet Helsingissä järkyttävät kotimaassa:

    Trumpin puheet Helsingissä järkyttävät kotimaassa: "Maanpetos", "Sai Yhdysvallat näyttämään heittopussilta"


    "Pohjanoteeraus." Maanpetoksellista." "Putin nauttii nyt kaviaaria." Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Helsingissä antamat kommentit ovat järkyttäneet ja hämmentäneet Yhdysvaltain poliittisia piirejä. Trump ei kertonut Presidentinlinnan...

    "Pohjanoteeraus." Maanpetoksellista." "Putin nauttii nyt kaviaaria."

    Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Helsingissä antamat kommentit ovat järkyttäneet ja hämmentäneet Yhdysvaltain poliittisia piirejä.

    Trump ei kertonut Presidentinlinnan tiedotustilaisuudessa, uskoiko hän Yhdysvaltojen tiedustelupalveluja, joiden mukaan Venäjä vaikutti Yhdysvaltain presidentinvaaleihin.

    Sen sijaan hän sanoi, ettei nähnyt syytä, miksi Venäjä olisi sekaantunut vaaleihin. Hän myös totesi, että Venäjän presidentti Vladimir Putin kiisti asian vaikuttavasti.

    Trump seisoi tiedotustilaisuudessa Putinin vieressä.

    Lue myös: Tästä on kyse Venäjä-tutkinnassa, joka varjosti Trumpin ja Putinin tapaamista

    Erikoistutkija Robert Mueller tutkii Venäjän vaikuttamista vaaleihin sekä Trumpin kampanjan ja Venäjän mahdollista yhteistyötä. Hän asetti perjantaina syytteeseen 12 venäläistä, joiden uskotaan työskentelevän Venäjän sotilastiedustelussa GRU:ssa.

    Republikaanit: Venäjä ei ole liittolainen

    Edustajainhuoneen puhemies ja Trumpin puoluetoveri Paul Ryan totesi, että Venäjän sekaantuminen on täysin selvä asia.

    Hänen mielestään Trumpin pitäisi muistaa, ettei Venäjä ole Yhdysvaltain liittolainen ja että hänen pitäisi vaatia Venäjää tilille teoistaan.

    Republikaanisenaattori Bob Corker taas totesi, että Trumpin kommentit saivat Yhdysvallat näyttämään heittopussilta. Corker arvioi uutiskanava CNN:lle, että Putin on varmasti tyytyväinen tapaamiseen ja nauttii nyt kaviaaria.

    Trumpia usein kritisoineen republikaanisenaattori John McCainin mielestä tapaaminen oli pohjanoteeraus Yhdysvaltojen presidenttien lähihistoriassa.

    Trumpille löytyi myös puolustajia konservatiiviselta Fox News -kanavalta. Konservatiivista Podcastia vetävä Bob Bongino sanoi kanavalla, ettei kukaan ole vastustanut Putinia voimakkaammin kuin Trump.

    Vastustajilta täyslaidallinen

    Trumpin vastustajat ovat kovasanaisia.

    Trumpia aiemminkin arvostellut CIA:n entinen johtaja John O. Brennan sanoi Twitterissä, että Trumpin suoritukset tiedotustilaisuudessa täyttävät virkarikoksen tunnusmerkit ja ovat suorastaan maanpetoksellisia. Hän kutsui Trumpin kommentteja idioottimaisiksi.

    Edustajainhuoneen demokraattien johtaja Nancy Pelosi epäili, että Putinilla täytyy olla jotain raskauttavaa tietoa Trumpista, koska "niin sanottu Amerikan johtaja" ei onnistunut esiintymään tiukasti Yhdysvaltain demokratiaa vastaan hyökännyttä Putinia vastaan.

    Toimittajat hämmästyneitä

    CNN:n tähtitoimittaja Anderson Cooper kutsui tiedotustilaisuutta yhdeksi historian häpeällisimmistä Yhdysvaltain presidenttien suorituksista.

    Yhdysvaltain Venäjän-suurlähettilään John Huntsmanin tytär ja Fox Newsin toimittaja Abby Huntsman totesi Twitterissä, ettei omaa kansaa tai maata pidä puukottaa selkään neuvotteluiden takia.

    Korjattu 17.7. kello 11.31: CIA:n entinen johtaja on John O. Brennan, ei Brenner, kuten jutussa luki.

    Lue myös:

    Trump: En näe, miksi Venäjä olisi vaikuttanut Yhdysvaltain vaalehin – Putin: En sekaantunut, mutta halusin Trumpin voittavan

    Analyysi: Putin sulatti Trumpin sydämen parissa tunnissa ja sai haluamansa – Trumpin rooliksi jäi haukkua Venäjä-tutkintaa

    Trumpin ja Putinin tapaamista varjostaa iso mörkö: Tämän tiedämme nyt Trumpin Venäjä-yhteyksien tutkinnasta, jossa nostettiin taas uusia syytteitä

    ”Jokainen tekee virheitä, eikö vain?” Mielenosoitukset täyttivät Helsingin maanantaina – kävimme kysymässä, mitä niihin osallistuneet haluavat

    ”Jokainen tekee virheitä, eikö vain?” Mielenosoitukset täyttivät Helsingin maanantaina – kävimme kysymässä, mitä niihin osallistuneet haluavat


    1Mikko LaaksoMarja Väänänen / YleMikko Laakso, kokoomusnuorten mielenosoitus (Esplanadinpuisto)”Olemme täällä kannattamassa vapaampaa kauppapolitiikkaa nyt, kun Trump on aloittanut sulkeutumisen. Putinille meillä on ehkä jopa vakavampi viesti:...

    1Mikko LaaksoMarja Väänänen / YleMikko Laakso, kokoomusnuorten mielenosoitus (Esplanadinpuisto)

    ”Olemme täällä kannattamassa vapaampaa kauppapolitiikkaa nyt, kun Trump on aloittanut sulkeutumisen. Putinille meillä on ehkä jopa vakavampi viesti: haluamme muistuttaa häntä ihmisoikeuksien kunnioittamisen tärkeydestä ja vaadimme laittoman miehityksen lopettamista Ukrainassa.”

    ”Minulla on päälläni paita, joka on Ronald Reaganin presidentinvaalikampanjasta vuodelta 1984. Paita kertoo, että republikaanit ovat aiemmin kannattaneet vapaakauppaa. Nähdäkseni Reaganilla oli ylipäätään hyvin selkeä moraalinen johtajuus, joka johti siihen, että vapaa maailma voitti totalitarismin kylmässä sodassa. Trump yrittää olla jonkinlainen vale-Reagan – on hyvin epäselvää, mitä hänen johtajuutensa on tällä hetkellä.”

    Trumpin ”Amerikka ensin” -politiikka on tarkoittanut esimerkiksi presidentin haitallisiksi näkemien vapaakauppasopimusten uudelleenneuvotteluja ja ulkomaisille tuotteille asetettuja tuontitulleja.

    2Nino, Alexander ja Saba KiknadzeMarja Väänänen / YleAlexander Kiknadze, mielenilmaus Georgian puolesta (Esplanadinpuisto)

    ”Olemme Georgiasta, mutta minä olen aiemmin asunut Suomessa. Olemme täällä nyt lomalla koko perhe. Oli ihan sattumaa, että loma sattui huippukokouksen aikaan.”

    ”Tänä aamuna päätimme, että meidän pitää tulla tänne muistuttamaan maailmaa siitä, että Venäjä on miehittänyt ison osan maastamme ja moni georgialainen on joutunut jättämään kotinsa. Ei meillä ollut edes lippua mukana! Menimme aamulla Akateemiseen kirjakauppaan ja ostimme sieltä nämä pahvit ja kyniä.”

    ”Haluamme muistuttaa maailmaa ja Trumpia siitä, kuka Vladimir Putin on ja kenen kanssa he ovat siis tekemisissä. Putin on massamurhaaja ja toivon, että Trump tekee hänelle selväksi, ettei Neuvostoliittoa enää ole eikä se tule takaisin.”

    Georgia on Kaukasuksella sijaitseva valtio. 1990-luvun alun sodissa siitä käytännössä irrottautui kaksi maakuntaa, Etelä-Ossetia ja Abhasia, joiden itsenäistymispyrkimyksiä Venäjä on tukenut. Vuonna 2008 Venäjä ja Georgia kävivät lyhyen sodan Etelä-Ossetian tilanteen takia.

    3Jen SnellMarja Väänänen / YleJen Snell, #resistgag-mielenosoitus (Senaatintori)

    ”Protestoimme Trumpin globaalia suukapulamääräystä [”Global Gag Rule”] vastaan. IPPF [International Planned Parenthood Foundation eli Kansainvälinen perhesuunnittelusäätiö] arvioi, että se johtaa 20 000 naisen kuolemaan synnytyksessä. Ja nyt Trump aikoo laajentaa määräyksen myös kotimaahansa.”

    ”Olen ohjelmakoordinaattori M4ID-yrityksessä, joka on järjestänyt tämän mielenilmauksen. Idea syntyi saman tien, kun huippukokous oli ilmotettu. Teemme paljon työtä maissa, joissa suukapulamääräyksen seuraukset jo näkyvät.”

    Presidentti Trump allekirjoitti heti kautensa aluksi määräyksen, joka kieltää yhdysvaltalaisrahoitteisilta kansalaisjärjestöiltä aborttineuvonnan ja aborttien tekemisen maailmalla. Vastustajat kutsuvat lakia suukapulasäännöksi, ja se on ollut voimassa myös aiempien republikaanipresidenttien aikana Ronald Reaganista lähtien.

    4Tiina TikkanenMarja Väänänen / YleTiina Tikkanen, Amnestyn mielenilmaus (Narinkkatori)

    ”Olen ollut Amnestyn jäsen jo yli 30 vuotta ja pari vuotta aktiivisesti mukana aina kun olen voinut. Kun olen maailmanmenoa katsellut, en ole löytänyt mitään muuta kuin ihmisoikeudet, jonka päälle voi rakentaa missä päin maailmaa tahansa. Ne ovat yhteinen pohja, jonka avulla voimme elää ihmisiksi keskenämme.”

    ”Tänään Helsingissä on vierailulla kaksi suurvaltojen johtajaa, jotka ovat hyvin piittaamattomia ihmisoikeuksista. Kummankin valtakauden aikana ihmisoikeustilanne heidän maissaan on heikentynyt. Esimerkiksi Yhdysvallat kohtelee erittäin huonosti ihmisiä, jotka pakenevat sinne taloudellista ja poliittista kurjuutta.”

    Yksi presidentti Trumpin tärkeimmistä lupauksista on ollut maahanmuuttopolitiikan kiristäminen.

    5Hamed ShafaeMarja Väänänen / YleHamed Shafae, Rauha Afganistanille -mielenosoitus (Senaatintori)

    ”Afganistanissa on sodittu 40 vuotta. Yhdysvaltain armeija on ollut siellä 18 vuotta. Edelleen sota jatkuu. YK kertoi eilen, että maassa on kuollut on tämän vuoden alkupuoliskolla yli viisituhatta siviiliä. Me haluamme kolmea asiaa: rauhaa, ihmisoikeuksia ja turvallisuutta Afganistaniin.”

    Neuvostoliitto kävi Afganistanissa verisen sodan 1979–1989. Sotaa on seurannut pitkä ja monimutkainen sisällissota. Vuonna 2001 Yhdysvallat ja Britannia hyökkäsivät Afganistaniin, koska syyttivät isoa osaa maasta hallitsevaa Talibania syyskuun 11. terrori-iskun tekijöiden suojelemisesta.

    6Matti Natri ja Ville TarkkaMarja Väänänen / YleMatti Natri, rukoustapahtuma Trumpin ja Putinin puolesta (Senaatintori)

    ”Olen tullut tänne Albaniasta, Ville Jyväskylästä. Muutin Albaniaan 2005. Olen perustanut sinne helluntailaisen CMA:n [Kristillisten motoristien yhdistys] jaoston.”

    ”On kyllä kannattanut tulla tänne: olen saanut kertoa, miten tulin uskoon linnassa 1981, ja muistuttaa, että meidän ei pidä ainoastaan arvostella näitä johtajia. Me voimme rukoilla, että he tekevät hyviä päätöksiä. Jokainen meistä, myös jokainen johtaja, tekee virheitä, eikö niin? Paitsi tietysti Jeesus Kristus!”

    ”Trump on mielestäni tehnyt monella tavalla hyvää politiikkaa. Esimerkiksi se Israelin-suurlähetystön siirtäminen Jerusalemiin, se oli huippujuttu. Trump on puolustanut kristillisiä arvoja, vaikka en minä tiedä, onko hän oikeasti uskossa. Kuka sitä tietää, paitsi tietysti Jumala!”

    ”Putinista en niin tiedä. Se Krimin juttu, se ei ollut oikein minun mielestäni!”

    Yhdysvallat siirsi Israelin-suurlähetystönsä Jerusalemiin toukokuussa. Päätös johti valtaviin mielenosoituksiin palestiinalaisalueilla.

    7Saskya van Nouhuys ja Andy RuinaMarja Väänänen / YleAndy Ruina, Pohjoisesplanadi

    ”Olen amerikkalainen, mutta asun kesäisin Ahvenanmaalla. Tulin tänne varta vasten osoittamaan mieltäni Trumpia vastaan.”

    ”Näin tämän pilakuvan lehdessä noin vuosi sitten ja siitä lähtien olen halunnut näyttää tätä jossain mielenosoituksessa. Viesti on kuvassa: meillä on hyvin epäkypsä presidentti, joka väittää tekevänsä Amerikasta suuren, mutta tosiasiassa tekee hallaa sekä Amerikalle että maailmalle. Pilakuvan on piirtänyt norjalainen Bloom – minulla on hänen lupansa käyttää sitä.”

    ”Minulla ei ole mitään toiveita huippukokouksen suhteen. Pelkään, että Trump vain syventää suhdettaan Venäjään Yhdysvaltojen ja maailman kustannuksella.”

    Erikoistutkija Robert Muellerin ryhmä tutkii paraikaa venäläisten vaikuttamisyrityksistä 2016 vaaleihin. Lue lisää: https://yle.fi/uutiset/3-10303152

    8Borys PotapenkoMarja Väänänen / YleBorys Potapenko, Putinin Ukrainan-politiikkaa vastustava mielenosoitus (Esplanadinpuisto)

    ”Tämän mielenilmauksen on järjestänyt Vilni ljudi -kansalaisjärjestö. Nimi tarkoittaa vapaata kansaa. Me tuemme ukrainalaisia joukkoja, jotka sotivat Itä-Ukrainassa.”

    ”Meitä tuli Helsinkiin kaksitoista. Haluamme kiittää Trumpia, joka on tehnyt Ukrainan eteen enemmän kuin Obama koskaan teki. Odotamme, että Trump pitää kovan linjan Putinin kanssa niin, että tämä ymmärtää, ettei [Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan sodan jälkeen Venäjälle asetettuja] sanktioita höllätä.”

    ”Haluamme sanoa Trumpille: Jatka samaan malliin!”

    Venäjä miehitti Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan 2014. Pian sen jälkeen venäläismieliset kapinalliset aloittivat sodan Itä-Ukrainassa. Sotaa käydään edelleen.

    Pääministeriä ei näkynyt Helsingissä – Sipilä: Meillä on selvä työnjako presidentin kanssa

    Pääministeriä ei näkynyt Helsingissä – Sipilä: Meillä on selvä työnjako presidentin kanssa


    Kun maailmanpolitiikan seuraajien katseet kääntyivät hetkeksi Helsinkiin, Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin tapaamista isännöi ainoastaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Pääministeri Juha...

    Kun maailmanpolitiikan seuraajien katseet kääntyivät hetkeksi Helsinkiin, Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin tapaamista isännöi ainoastaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

    Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sen sijaan osallistui tänään maanantaina Porissa järjestettäville asuntomessuille sekä SuomiAreena-tapahtumaan.

    – Meillä on selvä työnjako presidentin kanssa. Yhdysvaltain presidentti on hänen vastinparinsa ja varapresidentti minun. Jos Suomessa siis olisi ollut mukana Yhdysvaltain varapresidentti, olisin osallistunut tapaamiseen, Sipilä sanoo.

    Sipilä kiistää, että hallituksen ja presidentin työnjaon huipputapaamisessa voisi tulkita hallituksen eleenä luovuttaa ulkopolitiikan johtajuutta entistä enemmän presidentti Niinistölle.

    – Yhteistoimintamme on sujunut todella hyvin. Keskustelemme sekä etu- että jälkikäteen tällaisista tapaamisista.

    Sipilän mukaan valtioneuvoston eli hallituksen rooli on ollut vahvasti tapaamisen taustajärjestelyissä: se on maksanut viulut ja pitänyt huolta siitä, että kaikki on sujunut, kuten on tarkoitettu.

    – Ilmeisesti kaikki on mennyt hyvin, siitä iso kiitos kaikille järjestelyissä mukana olleille, Sipilä sanoo.

    "Monia vaikeita aiheita oli pöydällä"

    Sipilä kertoi kiinnittäneensä huipputapaamisessa erityisesti huomiota sen agendaan. Lehdistötilaisuudesta voidaan päätellä, että myös moni vaikea aihe oli päätynyt presidenttien keskusteluihin.

    – Käsittelyssä olivat Iranin ydinsulkusopimus, ydinaseriisunta ja esimerkiksi Syyrian tilanne, joista on ilmeisesti sovittu myös jatkoaskelia, Sipilä kertasi.

    Sekavan kuvan Sipilä sai sen sijaan Donald Trumpin kommenteista, jotka koskivat Yhdysvalloissa käynnissä olevaa tutkintaa Venäjän osuudesta Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.

    – Selvästi presidentti Trump uskoi sen, mitä Putin hänelle oli kertonut.

    Ota haltuun huippukokouksen tärkeimmät käänteet: Nämä 8 asiaa sinun pitää tietää Trumpin ja Putinin kohtaamisesta

    Ota haltuun huippukokouksen tärkeimmät käänteet: Nämä 8 asiaa sinun pitää tietää Trumpin ja Putinin kohtaamisesta


    Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit Donald Trump ja Vladimir Putin ovat kohdanneet tänään huippukokouksessa Helsingissä. Myös maiden ulkoministerit Mike Pompeo ja Sergei Lavrov pitivät oman kokouksensa. Tapaaminen harvinaisen helteisessä...

    Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit Donald Trump ja Vladimir Putin ovat kohdanneet tänään huippukokouksessa Helsingissä. Myös maiden ulkoministerit Mike Pompeo ja Sergei Lavrov pitivät oman kokouksensa.

    Tapaaminen harvinaisen helteisessä Helsingissä tapahtuu ajankohtana, jona maailmanpolitiikka on murroksessa. Venäjä ja Yhdysvallat ovat monissa asioissa kauempana toisistaan kuin pitkään aikaan. Helsinki on ollut vuorokauden ajan maailman valokeilassa.

    Etkö ehtinyt seurata tapahtumia hetki hetkeltä? Tämän artikkelin avulla pääset nopeasti kärryille siitä, mitä sinun tulee tietää uutispäivästä. Päivitämme juttua päivän aikana.

    1. Mitä Mäntyniemen aamiaisella tapahtui?

    USA:n presidenttiparin päivä alkoi aamiaisella presidentti Sauli Niinistön virka-asunnolla Mäntyniemessä. Trumpeja oli vastassa myös rouva Jenni Haukio.

    Seurue vilkutteli yleisölle Mäntyniemen terassilla. Jenni Haukio jutteli Melania Trumpin kanssa.

    Aamiaisella Trump kehui Suomea upeaksi maaksi. Hän sanoi myös, että Nato ei ole koskaan ollut yhtenäisempi ja vahvempi viitaten muutaman päivän takaiseen Naton huippukokouksen antiin Brysselissä.

    Tunnelma aamiaistapaamisella vaikutti hyväntuuliselta. Runsaan tunnin vierailun jälkeen mustien autojen saattue lähti takaisin kohti Kalastajantorppaa, missä Trumpit majoittuvat. Aamiaisen jälkeen Niinistö tviittasi, että keskustelu Trumpin kanssa oli monipuolinen. Trump puolestaan tviittasi vierailun olleen kunnia.

    2. Miten Putin saapui Suomeen?

    Jo pelkästään presidenttien saapumiset maahan ovat suuria mediatapahtumia, jotka Yle näytti suorana.

    Venäjän presidentti Vladimir Putinin lentokone laskeutui Suomeen maanantaina noin kello 13. Kone oli noin puoli tuntia myöhässä aikataulusta, mikä ei ole Putinilta tavatonta.

    Putin jatkoi autosaattueessa matkaansa suoraan kohti Presidentinlinnaa.

    Media ja yleisö eivät päässeet todistamaan Putinin siirtymistä Presidentinlinnaan, sillä presidentin kulkureitti suojattiin turvallisuussyistä katoksella. Samoin toimittiin parikymmentä minuuttia myöhemmin, kun Trump saapui paikalle.

    3. Mistä Trump ja Putin keskustelivat?

    Trump ja Putin keskustelivat lyhyesti median edessä ennen kahdenvälisen kokouksen alkua. Trump onnitteli Putinia onnistuneiden jalkapallon MM-kisojen järjestämisestä ja totesi toivovansa, että maiden suhteet saadaan kuntoon.

    Putin totesi lyhyesti, että on hyvin tyytyväinen voidessaan tavata Trumpin Suomessa. Hän sanoi haluavansa puhua vaikeista maiden välisistä asioista.

    Presidentit esiintyivät vakavina, eikä hymynkareita juurikaan nähty. Lopuksi Trump ja Putin kättelivät lyhyesti.

    Kahdenkeskinen kokous kesti hiukan ennakoitua pidempään. Sen jälkeen Trump kommentoi tapaamista tuoreeltaan hyväksi aluksi.

    Yhteisessä tiedotustilaisuudessa Trump sanoi, että Yhdysvaltain ja Venäjän kaikkien aikojen huonoimmat suhteet ottivat uuden suunnan, kun presidentit tapasivat. Trumpin mukaan presidentit ymmärtävät nyt toisiaan paremmin.

    Trump kertoi esittäneensä kysymyksen Venäjän sekaantumisesta Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Hänen mukaansa presidentit keskustelivat tästä pitkään. Trumpilta kysyttiin aiheesta myös toimittajan kysymys. Trump korosti, ettei hänen kampanjansa tehnyt yhteistyötä vaalien aikana ja että hän voitti Hillary Clintonin helposti. Putin vaati toimittajilta konkreettisia todisteita yhteistyöstä.

    Trumpin mukaan keskustelut olivat rakentavia. Hänen mukaansa Putin oli samaa mieltä, että ydinaseiden leviäminen on pysäytettävä.

    Syyrian suhteen Trump kertoi, että Venäjä hyväksyi Israelin ja Syyrian nykyisen aselepolinjan Golanin kukkuloilla.Trump korosti, että Yhdysvaltain ja Venäjän yhteistyö voisi pelastaa satoja tuhansia ihmishenkiä.

    Trumpin mukaan keskusteluja käytiin myös radikaalista islamilaisesta terrorismista, ja että maiden turvallisuuspalvelut tekevät yhteistyötä asian suhteen. Trumpin mukaan maat olivat myös yhtä mieltä siitä, että Iranin ydinasevarustelu on pysäytettävä.

    Putin pääsi ensiksi ääneen presidenttien tapaamisessa. Tiedotustilaisuuden aluksi Putin kertoi, että neuvottelut sujuivat rehdisti ja hyvin.

    Putinin mukaan maiden suhteet ovat olleet vaikeat, vaikka jännitteillä ei ole objektiivista syytä. Keskustelu toi mahdollisuuden ensimmäisiin askeliin suhteiden parantamiseksi.

    4. Selkkaus lehdistötilaisuudessa

    Ennen Presidentinlinnan tiedotustilaisuuden alkua sattui välikohtaus, kun turvamiehet poistivat tiedotustilasta miehen.Vanhempi mies alkoi esitellä valkoista paperia, jossa oli viesti: "Nuclear Weapon Ban Treaty".

    5. Presidentti Niinistön tiedotustilaisuus

    Presidentti Sauli Niinistö summasi Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien huipputapaamispäivän käänteitä omassa tiedotustilaisuudessa. Niinistö aloitti tiedotustilaisuutensa kello 20.00 pohtimalla sitä, miksi Suomi valikoitui paikaksi huipputapaamiselle.

    6. Miten kokous näkyi Helsingissä?

    Poliisin mukaan huippukokouspäivä mielenosoituksineen on sujunut enimmäkseen mallikkaasti. Ennen kello viittä poliisi otti kiinni kadunvaltausta suunnitelleen joukon Helsingin keskustassa.

    Päivää ovatkin värittäneet lukuisat mielenilmaukset. Kaupungissa on ollut muun muassa fasismia ja Trumpin hallinnon abortinvastaisia toimiva vastustavia mielenosoituksia. Eilen sunnuntaina Helsingissä järjestettiin Helsinki Calling -mielenilmaus, johon osallistui poliisi arvion mukaan noin 2 500 ihmistä. Myös Perussuomalaiset Nuoret kokoontuivat Narinkkatorilla.

    Ihmiset osoittivat mieltään Helsingin Senaatintorilla Trumpin ja Putinin tapaamisen aikaan 16. heinäkuuta.Marja Väänänen / Yle

    Kaupunki on täyttynyt myös lukuisista yritysten ja muiden toimijoiden banderolleista ja tempauksista. Esimerkiksi Kallion kirkko ripusti torniinsa ilmastonmuutoksesta varoittavan banderollin. Lehdistönvapautta puolustavaa Helsingin Sanomien "The land of free press"-kampanjaa on ollut miltei mahdoton olla huomaamatta kaupungilla.

    Ihmisiä Helsingin Senaatintorilla Trumpin ja Putinin tapaamisen aikaan 16. heinäkuuta.Marja Väänänen / Yle

    Helsingin poliisin mukaan aamuliikenne sujui hyvin ja ihmiset hoksasivat jättää omia autoja kotiin. Ihmiset ovat seuranneet pitkiä mustien autojen letkoja Esplanadin puistossa ja eduskuntatalon portailla. Kauppatori on huippukokouksen ajan suljettu.

    Julkinen liikenne on kuitenkin takkuillut. Helsingin seudun junaliikenne on ollut sekaisin – aamulla sähkövika lamautti hetkeksi kaikki junat. Myös raitiovaunut ja bussit ovat myöhästelleet.

    Noin 1 400 toimittajaa yli 60:stä maasta on tullut Helsinkiin raportoimaan huippukokouksesta. Pressikeskus on Finlandia-talolla. Toimittajat ovat kiitelleet toimivista järjestelyistä, hyvästä ruokahuollosta ja pienestä luksuksesta.

    Anni Nykänen tarjoilee toimittajille tuoreita mansikoita ja herneitä. Molemmille on Nykäsen mukaan ollut kysyntää.Jari Kovalainen / Yle7. Kuinka Melania Trump vietti päivänsä?

    Melania Trump söi aamiaista Jenni Haukion kanssa Mäntyniemessä. Presidentin kanslian mukaan rouvat keskustelivat muun muassa Suomen vahvuuksista hyvinvointiyhteiskuntana ja lasten ja nuorten hyvinvoinnista.

    Trump ja Haukio puhuivat myös rouva Trumpin Be Best -kampanjasta, pakolaislasten tilannetta käsittelevästä Pieniä tarinoita -kampanjasta ja Haukion toiminnasta Unicefin suojelijana. Kun seurue poseerasi Mäntyniemen terassilla, rouvien puheenaiheena saattoi olla ympäristö, sillä Haukio viittoili puutarhan suuntaan.

    Tapaamisen jälkeen Melania Trump kiitti Suomen "First Ladyä" Jenni Haukiota tapaamisesta. Myös Haukio tviittasi kiitoksensa.

    Trumpin ja Putin tapaamisen aikana Melania Trump vietti aikaa Presidentinlinnassa. Hänellä ei ollut omaa erikoisohjelmaa päivän aikana. Tiedotustilaisuudessa hän istui eturivissä.

    8. Miten #Helsinki2018 näkyy somessa?

    Lähes 1 400 toimittajaa kymmenistä eri maista seuraa huippukokousta Helsingissä. Kansainvälisen median tviiteissä on näkynyt kuvia muun muassa lehdistökeskuksen saunoista ja Allas Sea Poolin uima-altaista.

    Huippukokouksen virallinen tunniste sosiaalisessa mediassa on #Helsinki2018, joka on noussut Suomen Twitterissä suosituimmaksi puheenaiheeksi. Yhdysvaltojen trendaavimpien puheenaiheiden joukkoon nousi kriittinen #treasonsummit eli "maanpetoskokous".

    Trump on ollut tavalliseen tapaansa aktiivinen Twitterissä myös Helsingin-vierailullaan. Aamulla lähettämässä tviittissään Trump kirjoitti, että USA:n ja Venäjän huonoista suhteista voi kiittää Yhdysvaltain vuosikausia jatkunutta omaa "hölmöyttä" sekä "noitavainoa" eli Venäjän vaalivaikuttamiseen liittyvää tutkintaa.

    Tapaaminen on inspiroinut myös internetin meemi-nikkareita. Satiirisissa kuvissa presidentit muun muassa nauttivat Finlandia-vodkaa ja ratsastavat paidattomina hevosen selässä.

    Lue lisää:

    Trump ja Putin ovat poistuneet Suomesta, Trumpin puheet järkyttivät Yhdysvalloissa – Yle seurasi hetki hetkeltä

    Melania Trump kiitteli Jenni Haukiota hyvistä keskusteluista, aiheina lapset ja hyvinvointiyhteiskunta – rouva Trump mukana Presidentinlinnassa

    Trumpit saapuivat Mäntyniemeen: "Suomi on mahtava maa" – katso videolta, kun presidenttiparit keskustelivat terassilla

    Washingtonin-kirjeenvaihtaja: "Monet politiikan asiantuntijat Yhdysvalloissa pelkäävät, että Trump jää Putinin vietäväksi"

    Yle seurasi hetki hetkeltä – Donald Trumpin kone laskeutui Helsinki-Vantaalle, presidenttipari matkasi Kalastajatorpalle majoitukseen

    Juttua muokattu 16.7. kello 21.46: korjattu 5. kohdan lause. Kaupungissa on ollut fasismia vastustavia mielenosoituksia, ei antifasismia vastustavia mielenosoituksia.

    Kokousjärjestelyitä hehkuttaneet kansainväliset toimittajat innoissaan –

    Kokousjärjestelyitä hehkuttaneet kansainväliset toimittajat innoissaan – "Teille tulee ensi vuonna laumoittain turisteja"


    Finlandia-talon pressikeskuksen työskentelytiloissa kuuluu naputus, kun toimittajat raportoivat kotimaihinsa Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tapaamisesta. Tšekin radion toimittaja Pavel Novák istuu...

    Finlandia-talon pressikeskuksen työskentelytiloissa kuuluu naputus, kun toimittajat raportoivat kotimaihinsa Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tapaamisesta.

    Tšekin radion toimittaja Pavel Novák istuu tietokoneensa ääressä. Hänelle tapaamisen järjestäminen Suomessa ei tullut yllätyksenä.

    – Oli kaksi ehdokasta: Helsinki ja Wien. Suomessa on ollut muitakin tapaamisia, joten Suomi on vastaavissa kokenut. Wien olisi tietysti ollut kannaltamme lähempänä, hän naurahtaa.

    Suomen kannalta tapaaminen on ainoastaan hyväksi, sillä kahden päivän ajan kaikki näkevät Helsingin ja Suomen, hän arvioi.

    – Lohi, Uspenskin katedraali, Presidentinlinna, Niinistö, Novák luettelee.

    – Kaiken lisäksi sää on hyvä. Kaikki näkevät Helsingin vihreänä ja aurinkoisena. Teille tulee ensi vuonna laumoittain turisteja, hän nauraa.

    Tsekkiläinen radioimittaja Pavel Novák lisää juttuihinsa Suomi-yksityiskohtia.Jari Kovalainen / Yle

    Novák itse yrittää tehdä juttunsa kiinnostaviksi kotiyleisölle kertomalla myös muista asioista kuin tapaamisesta.

    – Kerron esimerkiksi puurosta ja lohikeitosta, eli esittelen Suomea myös toiselta puolelta. En vain maana, jossa poliittinen tapahtuma pidetään.

    Toimittajat tekevät töitä pressikeskuksessa.Jari Kovalainen / Yle

    Voit seurata huippukokouspäivän kulkua hetki hetkeltä tästä linkistä.

    Pyöräilijät kiinnittivät italialaisreportterin huomion

    Tapaamista seuraamaan ilmoittautui ennakkoon yli 1 400 toimittajaa ympäri maailman. Heidän joukossaan on Italian yleisradioyhtiön RAI:n Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Giovanna Botteri. Hän on ryhmänsä kanssa tauolla, mutta puhelin pirisee heti.

    – Pronto, hän vastaa puhelimeen italialaisittain.

    – Anteeksi, hän hymyilee puhelun päätettyään.

    Aloitetaan heti Suomi-kysymyksellä. Voiko Suomi hyötyä siitä, että että Trump ja Putin tapaavat täällä?

    – Suomi on pieni, mutta avoin maa. On totta kai hyvä myös kaupallisesti, että Helsinki on täynnä kameroita: kaikki katsovat Suomea, Botteri sanoo.

    Italian yleisradioyhtiön RAI:n Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Giovanna Botteri pitää Putinin ja Trumpin välejä kiinnostavina.Jari Kovalainen / Yle

    Euroopassa tilanne on monimutkainen ja epävarma, hän lisää.

    – Suomi on esimerkki maasta, jossa on hyvä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä. Olette esimerkki, että voi elää niin, että kunnioittaa ihmisiä ja uskoo eurooppalaisiin arvioihin.

    – On myös hauska nähdä niin monia ihmisiä pyöräilemässä.

    Botterilla on arvio siitä, miksi tapaaminen päätettiin järjestää juuri Suomessa.

    – Suomi on Venäjän ja Yhdysvaltojen keskellä. Ei maantieteellisesti vaan historiallisesti ja perinteisesti. Suomi on avoin Venäjälle mutta aina linkittynyt länteen ja Yhdysvaltoihin.

    Italiassa puhuttavat nyt maahanmuuttoasiat eikä huomio ole yhtä suuresti tapaamisessa kuin se on ollut vastaavissa aiemmin, Botteri arvioi.

    – Mutta ihan henkilökohtaisella tasollakin Trumpin ja Putinin välit ovat kiinnostava asia. He ovat molemmat machoja.

    Toimittajat seurasivat kanneltaviltaan uutislähetyksiä.Jari Kovalainen / Yle"Koko maailman huomio on nyt Suomessa"

    Serbialaisen Korir-lehden toimittaja Milica Jeremic saapui Suomeen sunnuntaiaamuna. Siitä lähtien on pitänyt kiirettä, seisaallaan syövä Jeremic kertoo.

    – Mutta se on sen arvoista. Tämä on yksi suurimpia tapaamisia maailmalla, ja koko maailman huomio on nyt Helsingissä.

    Serbialaistoimittaja Milica Jeremicillä on ollut kiireisiä päiviä.Jari Kovalainen / Yle

    Jeremicin mielestä Suomi on ollut hyvä isäntämaa.

    – Meillä on täällä kaikki, mitä tarvitsemme työskennelläksemme ammattimaisesti. Olimme aamusta lähtien Presidentinlinnan edustalla ja kaikki oli siellä ok. Joitakin mielenosoituksia oli, mutta poliisinne on hyvin hienotunteinen ja rauhallinen. Turvallisuus on korkealla tasolla.

    Tapaamista Suomessa hän pitää hyvänä Suomen maineelle.

    – Helsinki lähettää diplomatian viestin, ja kaikki on järjestetty korkeatasoisesti. Koko maailma voi nähdä, että Suomi on hieno paikka myös tulevaisuuden tapaamisille, hän sanoo.

    Toimittajat pystyivät seuraamaan pressikeskuksessa maanantain käänteitä screeneiltä.Jari Kovalainen / YleJapanilaisten silmissä Suomi jo kiinnostava maa

    Pressikeskuksessa yritetään myös nostattaa Suomen maakuvaa. Toimittajille tarjotaan suomalaista syötävää, pihalla on sauna ja lounge-tilassa suomalaista designia.

    Japanilainen toimittaja Masakatsu Ishii ei yllättynyt siitä, että huippukokous päätettiin järjestää Suomessa.Jari Kovalainen / Yle

    Japanilaisen uutistoimisto JiJin Moskovan-toimiston johtaja Masakatsu Ishii on ensimmäistä kertaa raportoimassa Suomessa.

    Ishiin mukaan japanilaisten silmissä Suomi on jo kiinnostava kohdemaa.

    – Suomalaiset ovat vieraanvaraisia, hän summaa kokemuksiaan.

    Ishii ei ole yllättynyt, että tapaaminen on Suomessa.

    – Käy järkeen, että tapaaminen on Suomessa, koska Moskova on lähellä ja Suomi on edistänyt rauhanpolitiikkaa.

    Yle keräsi huipputapaamisen kiinnostavimmat tviitit ja hauskimmat meemit: presidentit nauttivat Finlandia-vodkaa pöydän ääressä ja ratsastavat paidattomina hevosella

    Yle keräsi huipputapaamisen kiinnostavimmat tviitit ja hauskimmat meemit: presidentit nauttivat Finlandia-vodkaa pöydän ääressä ja ratsastavat paidattomina hevosella


    Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin huipputapaaminen Helsingissä on innostanut myös netissä. Useissa kuvissa kuvataan satiirisesti muun muassa Yhdysvaltojen ja Euroopan suhteita sekä Venäjän väitettyä...

    Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin huipputapaaminen Helsingissä on innostanut myös netissä.

    Useissa kuvissa kuvataan satiirisesti muun muassa Yhdysvaltojen ja Euroopan suhteita sekä Venäjän väitettyä sekaantumista Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin. Meemien perusteella Putinin uskottiin johtavan huipputapaamista.

    Yle keräsi päivän mittaan hauskimpia ja kiinnostavimpia tviittejä sekä meemejä tapaamisesta.

    Putin on kuvattu useasti urheilemassa ja muun muassa ratsastamassa. Tässä kuvassa hän on saanut Trumpista seuraa.

    Putin puhaltaa samanlaista Trump-vauva-ilmapalloa, joka leijaili Britanniassa Trumpin vierailun aikaan.

    Useammassa meemissä viitattiin Trumpin meneillään olevaan vierailuun Euroopassa. Vierailunsa aikana Trumpin on muun muassa kuvailtu käyttäytyneen ärhäkästi Nato-kokouksessa.

    Seuraavassa kuvassa Trump on kuvattu dystopiadraama The Handmaid's Talen mukaisesti. Myös Helsingin mielenosoituksissa on nähty sarjan mukaan pukeutuneita ihmisiä.

    Dystopian Gileadin tasavallassa naiset on alistettu orjattariksi ja he pukeutuvat aina punaiseen asuun, joka Trumpilla on kuvassa. Orjattaria ei myöskään enää kutsuta heidän entisillä nimillään, vaan he saavat uudet nimet, jotka mukailevat heidän "komentajiensa" eli omistajiensa nimiä.

    Trump ja Putin kuvattiin myös legendaarisen Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa -elokuvan hahmoina.

    Rouva Jenni Haukio ja rouva Melania Trump näyttävät olleen molemmat yhtä innoissaan vaatetuksensa perhosteemasta.

    Suomi on isännöinyt USA:n ja itänaapurimme presidenttien kahdenkeskisiä huipputapaamisia ennenkin. Esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton ja ja Venäjän presidentti Boris Jeltsin kohtasivat kahden Helsingissä maaliskuussa 1997.

    Presidenttien oli näytettävä yhtä pitkiltä, vaikka Clinton oli pyörätuolissa. Ulkoministeriön lehdistöneuvoksena tuolloin toimineen Christer Haglundin mukaan tämä johti siihen, etteivät yhdysvaltalaiset antaneet suomalaisten valita lehdistötilaisuuden pöytää, eivätkä tuolia, jolla Jeltsin istui.

    Trump kertoi viikonloppuna yhdysvaltalaisen CBS-kanavan haastattelussa, että hän aikoo kysyä huipputapaamisessa Putinilta Venäjän väitetystä sekaantumisesta Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin. Venäjä on toistuvasti kiistänyt sekaantuneensa vaaleihin.

    Venäjä ei halunnut, että Krimin niemimaan miehitystä otetaan esiin presidenttien keskusteluissa huipputapaamisessa. Miehitys-aiheeseen liittyen julkaistiin kuitenkin meemejä.

    Presidenttien tapaaminen kirvoitti myös tviittejä Yhdysvaltain presidentin ja Suomen presidentin Sauli Niinistön eroavaisuuksista. Uutistoimisto AP:n mukaan Trump ei olisi aluksi halunnut pitää huipputapaamista Helsingissä, koska pelkäsi, että kaupunki ei olisi tarpeeksi hohdokas tapaamispaikka.

    Tiedätkö sen fiiliksen, kun vieraita pitäisi jututtaa, mutta puheenaiheita ei vaan tule mieleen?

    Lue lisää:

    Presidentinlinnassa välikohtaus – turvamiehet poistivat paperilappua esitelleen miehen

    Amerikkalaismedia seuraa silmä kovana, mitä vaaleihin sekaantumisesta sanotaan tai ei sanota – Venäjällä huomio kiinnittyi median toimiin

    Putin Helsingissä: Trump otti esille Venäjän sekaantumisen presidentinvaaleihin, kiistin osallisuuden

    Trump: En näe, miksi Venäjä olisi vaikuttanut Yhdysvaltain vaalehin – Putin: En sekaantunut, mutta halusin Trumpin voittavan

    Trump: En näe, miksi Venäjä olisi vaikuttanut Yhdysvaltain vaalehin – Putin: En sekaantunut, mutta halusin Trumpin voittavan


    Tästä on kyse: Yhdysvaltain Venäjälle asettamat pakotteetYhdysvallat on asettanut Venäjälle asteittain pakotteita, jotka liittyvät Krimin valtaukseen, Venäjän osallisuuteen Ukrainan sodassa, vaalivaikuttamiseen, epämiellyttävään toimintaan...

    Tästä on kyse: Yhdysvaltain Venäjälle asettamat pakotteetYhdysvallat on asettanut Venäjälle asteittain pakotteita, jotka liittyvät Krimin valtaukseen, Venäjän osallisuuteen Ukrainan sodassa, vaalivaikuttamiseen, epämiellyttävään toimintaan maailmalla sekä venäläisen asianajaja Sergei Magnitskin kuolemaan.Pakotteiden piirissä on satoja venäläisiä ja Venäjään kytköksissä olevia henkilöitä, joiden matkustamista on rajoitettu ja varoja jäädytetty. Heidän joukossaan on presidentti Vladimir Putinin poliittista sisäpiiriä sekä Venäjän talouseliittiä. Mukaan mahtuu myös Suomen kansalaisia.Lisäksi useiden venäläisten yritysten rahoittamista yhdysvaltalaisten pankkien kautta on estetty. Yritysten joukossa on muun muassa kaasualan jättejä.Yhdysvallat on myös karkottanut kymmeniä venäläisiä diplomaatteja. Venäjä vastasi samalla mitalla.Presidentti Donald Trump ei pysty yksin kumoamaan tai höllentämään pakotteita ilman kongressin suostumusta.

    Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi Presidentinlinnan tiedotustilaisuudessa, ettei näe syytä, miksi Venäjä olisi sekaantunut Yhdysvaltain edellisiin presidentinvaaleihin.

    Trump vastasi näin toimittajalle, joka kysyi uskooko hän vaalivaikuttamisasiassa enemmän omia tiedustelupalvelujaan vai Venäjän presidentti Vladimir Putinia.

    Trump sanoi luottavansa omiin tiedustelupalveluihinsa mutta lisäsi, että Putin kiisti sekaantumisen vakuuttavasti. Hänen mielestään nyt pitäisi löytää demokraattipuolueen kadonnut sähköpostiserveri, jotta asiaan saataisiin selkoa.

    Yle seuraa Trumpin ja Putinin tapaamista hetki hetkeltä tässä artikkelissa.

    Trump sanoi Putinin kanssa pitämässään tiedotustilaisuudessa Presidentinlinnassa, että Yhdysvaltain ja Venäjän kaikkien aikojen huonoimmat suhteet ottivat tapaamisessa uuden suunnan.

    Presidentit kertoivat laajasti keskusteluaiheista, mutta konkreettisia neuvottelutuloksista ei juuri kerrottu.

    Venäjän väitetty vaalivaikuttaminen puhutti

    Tiedotustilaisuudessa käytettiin sen sijaan paljon aikaa kysymyksiin siitä, sekaantuiko Venäjä Yhdysvaltain presidentinvaaleihin vuonna 2016, kun Trump voitti vaalit.

    Lue myös: Tästä on kyse Venäjä-tutkinnassa, joka varjosti Trumpin ja Putinin tapaamista

    Trump kertoi jo tiedotustilaisuuden alussa esittäneensä kysymyksen Venäjän sekaantumisesta Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Trumpin mukaan presidentit keskustelivat tästä pitkään, ja Putinilla oli voimakkaita mielipiteitä asiasta.

    Trump myös kiisti kysyttäessä, että hänen kampanjansa olisi tehnyt yhteistyötä Venäjän kanssa vaalien aikana. Trumpin mukaan hän voitti Hillary Clintonin helposti.

    Putin kiisti vaikuttamisen

    Venäjän presidentti Putin kertoi niin ikään, että presidentti Trump otti tapaamisessa puheeksi Venäjän sekaantumisen Yhdysvaltain vaaleihin. Putin kertoi toistaneensa, ettei Venäjällä ollut mitään tekemistä asian kanssa.

    Hän vastasi tiedotustilaisuudessa toimittajalle, että halusi Trumpin voittavan vaalit.

    Putinilta myös kysyttiin, oliko hänellä kiusallista materiaalia Trumpin Moskovan-vierailulta vuonna 2013, kuten mediassa on huhuttu. Putinin mukaan asiaa ei kannata edes pohtia, koska Trump oli tuolloin yksityinen henkilö ja Venäjällä käy niin paljon liikemiehiä, ettei heitä kaikilta voi kerätä tietoja.

    Putin vaati toimittajilta konkreettisia todisteita vaalivaikuttamisesta Putin sanoi, ettei ole vielä tutustunut 12 venäläistä vastaan nostetuihin syytteisiin. Hänen mukaansa Venäjä voisi kuulustella näitä epäiltyjä, jos erikoissyyttäjä Robert Mueller pyytää sitä Venäjältä.

    Trump kutsui Putinin tarjousta reiluksi. Erikoissyyttäjä Robert Mueller nosti perjantaina syytteet 12 venäläistä vastaan, jotka ovat hänen mukaan Venäjän sotilastiedustelun GRU:n jäseniä.

    Tästä on kyse Magnitski-laissaMagnitski-laki on Yhdysvalloissa vuosina 2012–2013 toimeenpantu laki, jonka tarkoituksena on rangaista asianajaja Sergei Magnitskin kuolemaan yhdistettyjä henkilöitä.Sergei Magnitski oli venäläinen asianajaja, joka paljasti verovaroja kavaltaneita viranomaisia. Magnitski vangittiin, ja hän kuoli vuonna 2009 moskovalaisessa vankilassa.Yli 20 ihmistä on nimetty Magnitski-lain nojalla Yhdysvaltain mustalle listalle, eivätkä he voi matkustaa Yhdysvaltoihin. Lisäksi heidän varojaan Yhdysvalloissa on jäädytetty.Vastareaktiona Venäjä kielsi venäläislasten adoptiot Yhdysvaltoihin niin sanotussa Dima Jakovlevin laissa. Lisäksi Venäjä kielsi useilta yhdysvalatalaisilta viranomaisilta maahanpääsyn.Donald Trump Junior tapasi kesäkuussa 2016 venäläisen asianajajan Natalia Veselnitskajan New Yorkissa Trumpin vaalikampanjan aikana.Trump Junior kertoi ensin, että Veselnitskaja halusi keskustella venäläislasten adoptioista Yhdysvaltoihin, mutta myönsi myöhemmin että hänelle oli luvattu raskauttavia tietoja Hillary Clintonista ja että tapaamisessa keskusteltiin Magnitski-laista.

    Toisaalta Putin vaati Yhdysvalloilta apua, jotta Venäjä voisi kuulustella Bill Browderia, joka on hänen mukaansa varastanut rahoja Venäjällä. Browder on ollut aktiivinen Venäjää vastaan nostetuissa niin sanotuissa Magnitski-pakotteissa.

    Trump: Rakentavia keskusteluja

    Trumpin mukaan keskustelut olivat rakentavia. Hänen mukaansa Putin oli samaa mieltä, että ydinaseiden leviäminen on pysäytettävä. Syyrian suhteen Trump kertoi, että Venäjä hyväksyi Israelin ja Syyrian nykyisen aselepolinjan Golanin kukkuloilla.

    Trump korosti, että Yhdysvaltain ja Venäjän yhteistyö voisi pelastaa satoja tuhansia ihmishenkiä.

    Trumpin mukaan keskusteluja käytiin myös radikaalista islamilaisesta terrorismista, ja että maiden turvallisuuspalvelut tekevät yhteistyötä asian suhteen.

    Trumpin mukaan maat olivat myös yhtä mieltä siitä, että Iranin ydinasevarustelu on pysäytettävä.

    Putin: Syyriasta ja Ukrainasta keskusteltiin

    Putin pääsi ensiksi ääneen presidenttien tapaamisessa. Tiedotustilaisuuden aluksi Putin kertoi, että neuvottelut sujuivat rehdisti ja hyvin.

    Putinin mukaan maiden suhteet ovat olleet vaikeat, vaikka jännitteillä ei ole objektiivista syytä. Keskustelu toi mahdollisuuden ensimmäisiin askeliin suhteiden parantamiseksi.

    Putinin mukaan yhteistyötä on tehtävä START-sopimuksen jatkamiseksi. Ydinaseiden rajoittamisesta on annettu Putinin mukaan konkreettinen ehdotus.

    Putinin mukaan presidentit ovat myös keskustelleet myös alueellisista turvallisuuskysymyksistä, kuten Syyrian tilanteesta.

    Myös Ukrainasta keskusteltiin Trumpin kanssa, Putin sanoo. Minskin sopimus on keskeinen Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi, Putin sanoi.

    Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin pitävät parhaillaan yhteistä tiedotustilaisuutta Presidentinlinnan Valtiosalissa Helsingissä.

    Presidentit keskustelivat presidentinlinnassa ensin kaksin vain tulkkien läsnä ollessa. Tämä noin kello 14.20 alkanut tapaaminen venyi puolestatoista tunnista kahteen.

    Kahdenvälisen keskustelun jälkeen presidentit neuvottelivat ulkoministeriensä ja suuremman avustajajoukon kanssa työlounaalla.

    Korjaus 16.7.2018 klo 19:53: Korjattu ja tarkennettu Putinin lausuntoa Trumpia koskevasta kiusallisesta materiaalista. Putin ei suoraan kiistänyt materiaalin keräämistä.

    Lue myös:

    Trumpin ja Putinin tapaamista varjostaa iso mörkö: Tämän tiedämme nyt Trumpin Venäjä-yhteyksien tutkinnasta, jossa nostettiin taas uusia syytteitä

    Amerikkalaismedia seuraa silmä kovana, mitä vaaleihin sekaantumisesta sanotaan tai ei sanota – Venäjällä huomio kiinnittyi median toimiin

    Trumpin tviitti Helsingistä hämmentää: Venäjä-suhteet ovat huonot, "koska Yhdysvallat on ollut hölmö"

    Näistä Trump ja Putin keskustelevat: Pelkkä tapaaminen on molemmille johtajille voitto, kouriintuntuvaa tulosta voidaan hakea asevarustelusta tai Pohjois-Koreasta

    Amerikkalaismedia seuraa silmä kovana, mitä vaaleihin sekaantumisesta sanotaan tai ei sanota – Venäjällä huomio kiinnittyi median toimiin

    Amerikkalaismedia seuraa silmä kovana, mitä vaaleihin sekaantumisesta sanotaan tai ei sanota – Venäjällä huomio kiinnittyi median toimiin


    Amerikkalaisten tv-kanavien aamulähetykset seuraavat tiiviisti Helsingin huipputapaamista. Erityisellä mielenkiinnolla Yhdysvalloissa on pohdittu, miten Venäjän vaikuttamisyritykset Yhdysvaltain presidentinvaaleihin nousevat esiin Donald Trumpin ja...

    Amerikkalaisten tv-kanavien aamulähetykset seuraavat tiiviisti Helsingin huipputapaamista.

    Erityisellä mielenkiinnolla Yhdysvalloissa on pohdittu, miten Venäjän vaikuttamisyritykset Yhdysvaltain presidentinvaaleihin nousevat esiin Donald Trumpin ja Vladimir Putinin tapaamisen yhteydessä.

    Poikkeuksellista olisi, jos niin ei käy, sillä asia on erittäin ajankohtainen: Yhdysvalloissa nostettiin viime perjantaina syytteet 12 tiedustelualalla työskentelevää venäläistä vastaan.

    Yle seuraa huippukokousta hetki hetkeltä.

    Säätä ja saunaa

    Fox Newsin aamuohjelmassa todettiin, että edessä on harvinaislaatuinen tilanne: Venäjän presidentti Putin joutuu tämän päivän tiedotustilaisuudessa vastaamaan amerikkalaistoimittajien kysymyksiin vaalivaikuttamisesta.

    Tuoreeltaan presidenttien ensikohtaamisen jälkeen ABC:n toimittaja David Muir kiinnitti huomiota siihen, että Trump ei sanonut vaaleihin sekaantumisesta avauskommenteissaan mitään.

    CNN:n lähetyksessä kutsuttiin vaaleihin sekaantumista "sotatoimeksi" ja arvioitiin, että se on tämän huipputapaamisen "iso, ruma, valkoinen elefantti huoneessa" – eli tosiasia, josta kaikki osapuolet ovat tietoisia, mutta josta vaietaan sen kiusallisuuden takia.

    Foxin Helsingistä raportoiva toimittaja Ainsley Earhardt otti esille myös Helsingin sään, jota hän kutsui uskomattomaksi. Earhardt kertoi katsojille, että Suomessa on kesällä kahden kuukauden ajan valoisaa lähes vuorokauden ympäri – muulloin kylmää ja lumista.

    Earhardt kertoi myös saaneensa tietää, että "sauna" on ainoa suomen kielestä peräisin oleva sana, jota Yhdysvalloissa käytetään.

    –He rakastavat saunoja.

    Brittiläisten BBC:n ja Sky Newsin lähetyksissä nostettiin esiin, että tapaaminen nähdään Yhdysvaltain ja Donald Trumpin ideana.

    BBC:llä The Economist -lehden Venäjä-toimittaja Arkady Ostrovsky arvioi, että Putin esiintyi ensikohtaamisessa kameroiden edessä vahvana johtajana: jos kerran halusit tavata, niin mitä sinulla on tarjota, mistä haluat puhua, Ostrovsky sanoitti Putinin elekieltä.

    Venäjällä huomattiin lehdistönvapauskampanja

    Venäjän uutisvälineet ovat toistaneet presidentin lehdistöpäällikön Dmitri Peskovin valtion televisiokanava RT:lle antamaa lausuntoa, jonka mukaan keskustelut voisivat mahdollistaa pienen akseleen suhteiden parantamiseksi.

    Senaattori Aleksei Puškov taas iloitsi Twitterissä, että tapaaminen osoittaa edellisen presidentin Barack Obaman puheet Venäjästä alueellisena suurvaltana typeriksi.

    Puškovin mukaan on selvää, että maailman kohtalo päätetään nyt Helsingissä maailman johtavien valtioiden tapaamisessa.

    Iltapäivälehti Komsomolskaja Pravda muistutti, että Trump oli vieraana Presidentinlinnassa, joka on Nikolai II:n ja muiden Venäjän keisarien entinen palatsi.

    Uutistoimisto Ria huomautti CNN:n reagoineen hyvin tunnepitoisesti Putinin myöhästymiseen tapaamisesta. CNN:n Kaitlan Collins oli pitänyt järkyttävänä sitä, että pakotteihin tuomitun maan johtaja odotuttaa vapaan maailman johtajaa.

    Rian mukaan CNN on tunnettu yrityksistään mustamaalata Venäjää.

    Myös Helsingin Sanomien lehdistönvapaudesta kertova kampanja on huomioitu Venäjällä. Siitä ovat kirjoittaneet muun muassa Gazeta.ru-uutissivusto sekä Latviasta käsin toimiva oppositiomielinen Meduza-uutissivusto.

    Lisää aiheesta:

    Trumpin tviitti Helsingistä hämmentää: Venäjä-suhteet ovat huonot, "koska Yhdysvallat on ollut hölmö"

    Ensimmäiset yhteiskuvat: Yhdysvaltain, Venäjän ja Suomen presidentit sekä puolisot tapasivat ennen huippukokousta – video

    Ensimmäiset yhteiskuvat: Yhdysvaltain, Venäjän ja Suomen presidentit sekä puolisot tapasivat ennen huippukokousta – video

    Ensimmäiset yhteiskuvat: Yhdysvaltain, Venäjän ja Suomen presidentit sekä puolisot tapasivat ennen huippukokousta – video


    Venäjän presidentti Vladimir Putin, Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja rouva Melania Trump sekä tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio tapasivat vielä ennen päivän odotetuinta tapaamista, jossa Trump ja Putin...

    Venäjän presidentti Vladimir Putin, Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja rouva Melania Trump sekä tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio tapasivat vielä ennen päivän odotetuinta tapaamista, jossa Trump ja Putin keskustelevat kahden kesken.

    Yle seuraa huippukokouspäivää hetki hetkeltä.

    Yhteiskuvat otettiin Presidentinlinnan keltaisessa salissa ennen kuin Trump ja Putin istuivat lehdistön eteen lyhyttä kuvausta ja haastattelua varten.

    Aleksey Nikolskyi / AFP

    Ennen kuvien ottamista nähtiin historiallinen kättely: Donald Trump ja Vladimir Putin kättelivät ensimmäistä kertaa Helsingin-tapaamisen aikana. Kättelyn aikana ensin Trump ja sitten Putin taputtivat toisiaan käsivarteen.

    Aleksey Nikolskyi / AFP

    Presidenteistä otetussa yhteiskuvassa huomio kiinnittyy hauskaan yksityiskohtaan, sillä kaikki kolme presidenttiä ovat jopa sattumalta pituusjärjestyksessä, kun Niinistö isäntänä astuu keskelle.

    Yle

    Median edessä Trump ja Putin avasivat hieman keskustelun aiheita. Trumpin mukaan neuvotteluissa puhutaan kaupasta, ohjuksista ja Kiinasta. Putin kertoi haluavansa puhua Trumpin kanssa maiden välisistä suhteista ja vaikeista monenkeskisistä asioista.

    Venäjän ulkoministeriö kertoi Twitterissä presidenttien keskustelevan neuvotteluissaan suhteiden normalisoinnin lisäksi Ukrainasta, Syyriasta, Korean niemimaan tilanteesta sekä terrorismin vastaisista toimista.

    Tapaaminen pääsi alkamaan noin tunnin myöhässä, sillä Putin laskeutui Helsinkiin ilmoitettua myöhemmin. Molempien presidenttien autosaattueita oli odottamassa yleisöä ja mielenosoittajia Mannerheimintien ja Pohjois-Esplanadin varrella.

    Poliisi: Trumpin ja Putinin tapaamispäivä sujunut suunnitelmien mukaan


    Presidenttien tapaamispäivä on sujunut mallikkaasti, kertoo ylikomisario Pekka Höök Helsingin poliisista. – Poliisin kannalta päivä on sujunut suunnitelmien mukaan. Aamuliikennekin sujui mukavasti. Ihmiset ovat kuunnelleet ohjeita ja ilmeisesti...

    Presidenttien tapaamispäivä on sujunut mallikkaasti, kertoo ylikomisario Pekka Höök Helsingin poliisista.

    – Poliisin kannalta päivä on sujunut suunnitelmien mukaan. Aamuliikennekin sujui mukavasti. Ihmiset ovat kuunnelleet ohjeita ja ilmeisesti jättäneet yksityisautoja kotiin, Höök totesi Ylen suoran erikoislähetyksessä.

    Helsingissä junaliikenne oli aamulla hetken pysähdyksissä.

    – Sitä emme toivoneet, mutta ilmeisesti siitäkään ei viivästyksiä sen enempää tullut, Höök sanoi.

    Yle seuraa tapaamispäivän tapahtumia hetki hetkeltä. Poliisin mukaan yllätyksiin on varauduttu varasuunnitelmilla.

    Suomessa on ennenkin järjestetty isoja tapahtumia

    Kadunvarret ovat Helsingissä täyttyneet tuhansista ihmisistä, mutta poliisi ei ole tehnyt määrästä tarkkaa arviota.

    Päivää värittävät mielenosoitukset, jotka ovat niin ikään sujuneet poliisin mukaan yhteisymmärryksessä.

    – Poliisi on aina etukäteen yhteydessä mielenosoituksen järjestäjään ja neuvottelee reitistä ja itse tapahtumasta. Mielenosoituksetkin ovat menneet suunnitelmien mukaan.

    Tapaamispäivä on poliisille iso ponnistus, mutta Höök suhtautuu asiaan viileästi.

    – Ei tämä kuitenkaan ollut ensimmäinen kerta, kun isoa tapahtumaa järjestetään Suomessa.

    Kallion kirkon tornissa roikkui kaksi jättibanderollia, joissa päättäjille huomautetaan ilmastonmuutoksesta –

    Kallion kirkon tornissa roikkui kaksi jättibanderollia, joissa päättäjille huomautetaan ilmastonmuutoksesta – "Halusimme tuoda toivon näkökulmaa"


    Kallion kirkon tornissa roikkui aamupäivällä kaksi monen metrin banderollia, joissa luki ”Warm our hearts not our planet”, eli lämmittäkää sydämemme, älkää planeettaamme. Ympäristöjärjestö Greenpeacen ja Kallion seurakunnan tempauksen...

    Kallion kirkon tornissa roikkui aamupäivällä kaksi monen metrin banderollia, joissa luki ”Warm our hearts not our planet”, eli lämmittäkää sydämemme, älkää planeettaamme.

    Ympäristöjärjestö Greenpeacen ja Kallion seurakunnan tempauksen banderollit erottuivat ydinkeskustaan asti.

    Yle seuraa Trumpin ja Putinin tapaamista hetki hetkeltä tässä artikkelissa.

    "Halusimme tuoda toivon näkökulmaa"

    Lakanoiden laidoilla roikkui kuusi kiipeilijää, joita varmistavat köysin neljä ihmistä. Suomalaisten lisäksi tempauksen tekijät ovat Tanskasta, Saksasta ja Englannista.

    – Maailman katseet kohdistuvat Helsinkiin ja vaadimme määrätietoisia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi, jotka ovat poliittisten johtajien vastuulla, sanoo Greenpeacen Arktis- ja Antarktis-asiantuntija Laura Meller.

    Hänen mukaansa järjestö ehdotti yhteistyötä Kallion seurakunnalle pian sen jälkeen, kun tieto Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien Donald Trumpin ja Vladimir Putinin huippukokouksesta tuli.

    – Huomiohan kiinnittyy poikkeuksellisella tavalla Helsinkiin. Halusimme tuoda monenlaisten viestien keskelle toivon näkökulmaa, sanoo Kallion vastaava kirkkoherra Visa Viljamaa.

    Hänen mukaan seurakunnalla ei ole mitään tiettyä kantaa kokoukseen.

    – Seurakunnan kanta on jäsentensä kanta ja epäilen niitä olevan monenlaisia. Ympäristökysymykset ovat kyllä Kallion alueen ihmisille erityisen tärkeitä.

    Banderollit laskettiin Greenpeacen mukaan seinälle aamulla ennen kello yhtätoista. Banderolleja alettiin keräämään pois ennen kello 14:ää.

    Viimeinen vastaava Kallion seurakunnan tempaus oli vuoden 2016 lopulla, jolloin Kallion kirkko soitti saattokelloja Syyrian Aleppon pommitusten uhreille. Samalla se haastoi kaikki Suomen kirkot mukaan kellojensoittoon.

    Lue myös:

    Saunaa, jäätelöä ja poliisi-Jouni – Näin kansainväliset toimittajat esittelevät Suomea Twitterissä

    Melania Trump kiitteli Jenni Haukiota hyvistä keskusteluista, aiheina lapset ja hyvinvointiyhteiskunta – rouva Trump mukana Presidentinlinnassa, Yle seuraa

    Parittaja vei rahat ja löi alaikäistä tyttöä – oikeus piti parisuhdeväkivaltana

    Parittaja vei rahat ja löi alaikäistä tyttöä – oikeus piti parisuhdeväkivaltana


    Itä-Suomen hovioikeus on pitänyt voimassa 33-vuotiaan unkarilaisen miehen saaman tuomion parituksesta ja pahoinpitelystä. Kymenlaakson käräjäoikeus oli tuominnut miehen vuoden mittaiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Asianomistaja oli...

    Itä-Suomen hovioikeus on pitänyt voimassa 33-vuotiaan unkarilaisen miehen saaman tuomion parituksesta ja pahoinpitelystä. Kymenlaakson käräjäoikeus oli tuominnut miehen vuoden mittaiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Asianomistaja oli valittanut tuomiosta, mutta perui myöhemmin vaatimuksensa.

    Syyttäjä oli vaatinut miehelle rangaistusta törkeästä ihmiskaupasta. Syytteen mukaan mies oli pakottanut seurustelukumppaninsa myymään seksipalveluita ja pitänyt hallussaan kaikkia naisen rahoja. Lisäksi syytetty oli pahoinpidellyt naista ja uhkaillut tämän perhettä.

    Pariskunta oli saapunut Unkarista Suomeen loppuvuodesta 2014. Seksipalvelujen myynti jatkui Suomessa, lähinnä pääkaupunkiseudulla.

    Teot tapahtuivat kolmen ja puolen vuoden aikana Kouvolassa, Kirkkonummella, Vihdissä, Loviisassa sekä Unkarissa. Oikeudenkäynti käytiin osittain salaisena, koska uhri oli tekojen alkaessa 17-vuotias.

    Oikeuden mielestä ei näyttöä ihmiskaupasta

    Mies kiisti syytteet ja hänen mukaansa nainen harrasti seksiä rahaa vastaan omasta halustaan. Hän oli miehen mukaan myös vapaa liikkumaan itsenäisesti, kun mies oli käymässä sukulaistensa luona Unkarissa. Syytetty myönsi lyöneensä uhria kaksi kertaa.

    Pahoinpitelyt alkoivat vuonna 2013, kun uhri oli vielä alaikäinen. Mies oli lyönyt uhria säännöllisesti ja muun muassa potkinut ja vetänyt tätä hiuksista.

    Käräjäoikeus katsoi, että kyse ei ollut ihmiskaupasta, koska nainen oli itse ollut päättämässä seksipalvelujen tarjoamisesta. Oikeuden mukaan ihmiskaupassa uhri on myös laajemmin toisen määräysvallassa verrattuna paritukseen.

    Kyse ei ollut oikeuden mukaan myöskään törkeästä parituksesta. Syyttäjä piti raskauttavana asiana uhrin alaikäisyyttä, mutta oikeuden mielestä uhri oli rikoksen tekoajasta vain muutaman kuukauden ajan alaikäinen. Syytetyn väkivaltaisuus ei oikeuden mukaan johtunut parituksesta, vaan mustasukkaisuudesta eli kyse oli parisuhdeväkivallasta.

    Oikeus määräsi miehen maksamaan naiselle korvauksia kärsimyksestä, kivusta ja särystä, pysyvästä haitasta sekä taloudellisesta vahingosta yhteensä runsaat 24 000 euroa.

    Helsinki Loves Trump -ryhmän perustaja ylistää idoliaan:

    Helsinki Loves Trump -ryhmän perustaja ylistää idoliaan: "Hän edustaa yhdysvaltalaisia tavallisia ihmisiä, ja siksi hänestä on tullut sankarimme"


    Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump kehui Suomea vuolaasti aamiaistapaamisen alussa Mäntyniemessä maanantaiaamuna. Trump sanoi aamiaistapaamiselle arvostavansa Suomea paljon ja kiitteli presidentti Sauli Niinistöä vieraanvaraisuudesta. – Suomi...

    Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump kehui Suomea vuolaasti aamiaistapaamisen alussa Mäntyniemessä maanantaiaamuna.

    Trump sanoi aamiaistapaamiselle arvostavansa Suomea paljon ja kiitteli presidentti Sauli Niinistöä vieraanvaraisuudesta.

    – Suomi on mahtava maa, Trump lausui kohteliaasti.

    Helsinki Loves Trump -ryhmän perustaja Markus Bunders on tyytyväinen ja silminnähden ilahtunut kuullessaan Yhdysvaltojen presidentin näkemyksistä.

    – Se tuntuu aivan erinomaiselta. Me olimme eilen vastassa häntä ja hänen puolisoaan. Me vilkutimme ja hymyilymme hänelle, hän ja Melania vilkuttivat meille takaisin. Kansainvälinen uutistoimisto AP oli mukanamme ja he välittivät hymymme maailmalle. Olemme hyvin tyytyväisiä, että hyvä ilmapiiri on siirtynyt eiliseltä tähän aamuun, Bunders kertoi Ylen haastattelussa tunnelmistaan punainen Make America Great Again -lippalakki päässään.

    Yle seuraa Trumpin ja Putinin tapaamisen edistymistä hetki hetkeltä.

    Suomalaiset Trumpin ystävät perustettiin kolmisen viikkoa sitten

    Helsinki Loves Trump, eli suomalaiset Trumpin ystävät -ryhmä on perustettu kolmisen viikkoa sitten. Bunders kertoo, että suomalaiset Trumpin ystävät aikovat näkyä Helsingin katukuvassa hymyilemällä ja olemalla läsnä ylpeästi suomalaisina. Varsinaista poliittista agendaa ryhmällä ei perustajansa mukaan ole.

    Bundersin mukaan ryhmän varsinainen tavoite oli alkujaan toivottaa presidentti Trump tervetulleeksi, sekä tehdä se positiivisella tavalla, hymyillen.

    – Tässä olemme onnistuneet. Tänään on meidän kaikkien vuoro nauttia siitä, että meillä on näin ihania vieraita täällä kylässä, Bunders linjaa.

    Bundersin mielestä Donald Trump on kaikista sopivin henkilö maailman vaikutusvaltaisimmin ihmisen tehtävään siksi, koska hän "edustaa tavallisia ihmisiä".

    – Me arvostetaan aivan hirveästi tavallisia ihmisiä. Olemme suomalaisten, länsimaisten, kaikkien maailman tavallisten ihmisten puolella. Donald Trump edustaa yhdysvaltalaisia tavallisia ihmisiä. Hän on heidän äänensä maailmalla. Sitä kautta hänestä on tullut meidän sankarimme, Bunders ylistää.

    Tavallisten ihmisen asialla, yhteisellä arvopohjalla

    Helsinki Loves Trump -yhdistyksen perustaja näyttää kokevan Trumpin paitsi hyväksi esikuvaksi ja tavallisten ihmisten asiamieheksi, myös kovia uhrauksia tekeväksi henkilöksi.

    – Hän on vaivautunut edustamaan meitä ja tekee työtä meidän puolestamme. Yhdysvaltain kohdalla hän tekee työtä Yhdysvaltojen puolesta ja me teemme samaa työtä täällä Suomessa, Bunders hehkuttaa.

    Miestä ei huoleta edes se, että suurin osa suomalaisista ei pidä mielipidemittausten mukaan Trumpista kovinkaan paljoa. Siitä pitää huolen yhtenäinen arvopohja.

    88 prosenttia vastaajista arvioi Ylen kyselyssä Trumpin kärjistäneen yhteiskunnallista keskustelua ja lisänneen aggressiivista kommentointia sosiaalisessa mediassa.

    – Uskon, että suomalaiset jakavat samanlaisia arvoja kuin Trump ja hänen kannattajansa. Ei me niin kauhean erilaisia olla. Imagokysymykset aina kärjistyvät mediassa ja ihmisten mielissä. Me yritämme luoda positiivista henkeä – sekä henkilöön, politiikkaan, että tähän tapaamiseen. Meillä ei varsinaista poliittista agendaa ole.

    Trumpin tviitti Helsingistä hämmentää: Venäjä-suhteet ovat huonot,

    Trumpin tviitti Helsingistä hämmentää: Venäjä-suhteet ovat huonot, "koska Yhdysvallat on ollut hölmö"


    Yhdysvaltain presidentti Donald Trump syyttää huonoista Venäjä-suhteista omaa maansa "hölmöyttä" eikä neuvottelukumppaniaan presidentti Vladimir Putinia. Yle seuraa Trumpin ja Putinin tapaamista hetki hetkeltä tässä artikkelissa. Trump...

    Yhdysvaltain presidentti Donald Trump syyttää huonoista Venäjä-suhteista omaa maansa "hölmöyttä" eikä neuvottelukumppaniaan presidentti Vladimir Putinia.

    Yle seuraa Trumpin ja Putinin tapaamista hetki hetkeltä tässä artikkelissa.

    Trump kirjoitti Helsingissä aamulla lähettämässään tviitissä, että huonoista suhteista voi kiittää Yhdysvaltain vuosikausia jatkunutta omaa "hölmöyttä" sekä "noitavainoa" eli Venäjän vaalivaikuttamiseen liittyvää tutkintaa.

    Trump tviittasi mielipiteensä vain muutamaa tuntia ennen tapaamistaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa presidentinlinnassa Helsingissä.

    Hämmentävä kommentti

    Trumpin kommentti on hämmentänyt kommentoijia.

    Esimerkiksi CNN:n Valkoisen talon kirjeenvaihtaja Jake Tapper pitää erikoisena, että Trump syyttää huonoista suhteista Venäjän kyberhyökkäykseen liittyvää tutkintaa eikä itse hyökkäystä.

    Ruotsin entinen ulkoministeri Carl Bildt taas ihmettelee, miksi Trump ei mainitse lainkaan Ukrainan tai Syyrian sotia tai Venäjän vaalivaikuttamista syinä huonoihin suhteisiin.

    Venäjän ulkoministeriö sen sijaan totesi Twitterissä, että Venäjä on Trumpin kanssa samaa mieltä.

    Trump: otan vaalivaikuttamisen esiin tapaamisessa

    Trumpin kommentti ei ollut täysin ennenkuulumaton. Perjantaina hän arvosteli Britanniassa Yhdysvaltain sisäpolitiikkaa, jonka takia hänen on vaikea "tehdä asioita" Venäjän kanssa, uutiskanava CNN kertoo.

    Hän on myös usein arvostellut edeltäjäänsä Barack Obamaa huonojen Venäjä-suhteiden aiheuttamisesta. Putinia hän ei puolestaan ole juuri arvostellut.

    Toisaalta Trump on luvannut ottaa tapaamisessa esille Venäjän epäillyn vaikuttamisen Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Erikoistutkija Robert Mueller asetti perjantaina syytteeseen 12 venäläistä tiedustelupalvelujen työntekijää epäiltyinä vaaleihin sekaantumisesta.

    Lue myös:

    Seuraa näitä viittä asiaa Trumpin ja Putinin huippukokouksessa – Syntyykö yllätysdiili, ja mitkä aiheet ovat tabuja?

    Washingtonin-kirjeenvaihtaja: "Monet politiikan asiantuntijat Yhdysvalloissa pelkäävät, että Trump jää Putinin vietäväksi"

    Trumpin ja Putinin tapaamista varjostaa iso mörkö: Tämän tiedämme nyt Trumpin Venäjä-yhteyksien tutkinnasta, jossa nostettiin taas uusia syytteitä