Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Itä-Helsingin seksuaalirikoksista epäilty mies vangittiin

    Itä-Helsingin seksuaalirikoksista epäilty mies vangittiin


    Helsingin käräjäoikeus on vanginnut törkeästä raiskauksesta ja törkeästä lapsen hyväksikäytöstä epäillyn miehen. Vangitsemispäätöksen perusteena ovat todennäköiset syyt. Itä-Helsingissä tapahtuneista lapseen kohdistuneista...

    Helsingin käräjäoikeus on vanginnut törkeästä raiskauksesta ja törkeästä lapsen hyväksikäytöstä epäillyn miehen. Vangitsemispäätöksen perusteena ovat todennäköiset syyt.

    Itä-Helsingissä tapahtuneista lapseen kohdistuneista seksuaalirikoksista epäillään yhtä, 1990-luvulla syntynyttä miestä.

    Poliisi sai lauantai-iltana tiedon yksityisasunnon tapahtumista hätäkeskukseen tulleen ilmoituksen kautta. Epäillyillä rikoksilla on yksi uhri, ja tekokertoja on poliisin mukaan useita lokakuun ja tammikuun välillä.

    Epäilty on poliisin mukaan Suomessa asuva ulkomaan kansalainen.

    Poliisi jatkaa tapauksen tutkintaa.

    Helsingin seksuaalirikosepäilyt järkyttivät nuorisoasianjohtajan – "Nuorilla pitää olla paikka, jossa puhua asioista" Poliisi valottaa Helsingin seksuaalirikosepäilyjä: Yksi uhri, tekokertoja useita, tapahtuneet talven aikana

    Analyysi: Keskustatunneli, Hernesaari ja Nordiska Skolan kuumentavat Helsingin politiikan kevään

    Analyysi: Keskustatunneli, Hernesaari ja Nordiska Skolan kuumentavat Helsingin politiikan kevään


    Voisi ajatella, että Helsingissä olisi leppoinen kevät tulossa. Valtuustokausi on kohta puolivälissä ja valtuustokauden alussa luvatuista asioista moni on jo saatu toteutettua. Mihinkäs tässä siis kiire olisi. Huomio keskittyy eduskuntaan...

    Voisi ajatella, että Helsingissä olisi leppoinen kevät tulossa.

    Valtuustokausi on kohta puolivälissä ja valtuustokauden alussa luvatuista asioista moni on jo saatu toteutettua. Mihinkäs tässä siis kiire olisi. Huomio keskittyy eduskuntaan huhtikuun vaalien takia.

    Mutta mitä vielä. Helsinki on sotajalalla.

    Ainakin, jos asiaa kysyy kaupungin pormestarilta Jan Vapaavuorelta (kok.) Hän kertoo, että kevät kuluu taistelussa sotea vastaan. Aika painavaa tekstiä Suomen pääkaupungin pormestarilta. Vaikka viesti on vanha, on se edelleen yhtä pysäyttävä.

    Vapaavuori taitaa oikeasti haluta pysäyttää soten. Eikä hän ole Helsingissä ainoa. Kun Yle kysyi Helsingin valtuustopuolueiden ryhmäpuheenjohtajilta kevään tärkeimpiä poliittisia päätöksiä, mainitsi moni heistä soten. Se on eduskunnan päätös, mutta se vaikuttaa suoraan kuntien toimintaan.

    Helsinki haluaa edelleen kaataa soten ja maakuntauudistuksen.

    Tässä alla sote ja seitsemän muuta tärkeää Helsingin kaupungin poliittista kevään kuohuttajaa.

    1. SOTE

    Helsinki vastustaa edelleen Sotea ja maakuntauudistusta muiden isojen kaupunkien kanssa. Soten ja maakuntauudistuksen vaikutukset suuren Helsingin budjettiin olisivat massiiviset. Jos sote- ja maakuntauudistus toteutuu, varakas Helsinki menettää rahaa.

    Sote-rahojen menetyksen jälkeen Helsinki ei voisi enää itse säädellä rahojensa jakoa, kuten se nyt on tehnyt. Vapaavuori on arvioinut, että sote veisi Helsingiltä ainakin puolet, jopa kaksi kolmasosaa sen budjetista pois. Kyse on yli parista miljardista eurosta.

    Tämän takia valtakunnallista sote-ratkaisua seurataan silmät tarkkana pääkaupungissa. Ratkaisu vaikuttaa suoraan pääkaupungin muihin päätöksiin.

    2. HERNESAARI

    Etelä-Helsingissä sijaitseva Hernesaari on Helsingin tällä hetkellä havittelema tulevaisuus pienoiskoossa: merellistä uutta kaupunkiasumista 6000 asukkaalle vanhalla telakka-alueella.

    Alueen asemakaava on yksi kevään merkittävimmistä päätöksistä. Suuret linjat on jo päätetty, mutta viilausta vielä tehdään.

    Yksi kysymys liittyy talojen korkeuteen. Jo luonnosvaiheessa taloja on korotettu, mutta haluaako viime aikoina korkeaa rakentamista suosinut valtuusto korottaa vielä entisestään Hernesaaren taloja?

    Uusien asukkaiden lisäksi Hernesaareen halutaan myös risteilyaluksia ja turisteja, kivijalkakauppoja, liikuntapalveluja ja umpikortteleita. Jos kaupunki saisi alueelle vielä pop up -liikkeitä ja start up -yrityksiä, se olisi poliitikkojen havittelema Helsinki pienoiskoossa.

    Mutta eniten poliittista eripuraa tulevat aiheuttamaan Hernesaaren liikennejärjestelyt. Autoilua vai joukkoliikennettä?

    3. KESKUSTATUNNELI

    Hernesaaren asemakaava tuo esiin vanhan kiistan keskustatunnelista.

    Helsingin toinen tämän hetken mahtipuolueista, kokoomus, lähtee siitä, että jos Hernesaaren asemakaava hyväksytään, hyväksytään samalla, että niin sanottu kokoojakatu, eli keskustatunneli rakennetaan.

    Keskustatunneli yhdistäisi läpikulkuliikenteen idän ja lännen välillä Helsingin keskustan alitse. Tunnelia pitkin myös turistit pääsisivät suoraan satamiin ja keskustan parkkihalleihin. Se veisi autoja pois keskustan kaduilta ja vapauttaisi tilaa kävelykeskustan rakentamiselle.

    Kokoomuksen Risto Rautavan mukaan moni asiantuntijakin on sitä mieltä, että Hernesaaren liikennejärjestelyt eivät tule toimimaan, ellei maanalaista kokoajakatua saada rakennettua. Etelä-Helsingin liikenne on jo nyt tukkoista.

    Kokoomus lähtee nyt siitä, että kokooajakatu pitää saada kirjattua Hernesaaren asemakaavan selostukseen. Heidän mielestään Hernesaarta ei voida ajatella vain yksinäisenä saarena, vaan asemakaavavaiheessa pitää jo päättää, miten liikenne Hernesaareen ja sieltä pois ratkaistaan.

    On vain pieni mutta: tällä hetkellä Hernesaaren asemakaavan selostuksessa keskustatunnelia ei mainita sanallakaan. Kokoomus tarvitsee rintamaansa monta puoluetta, että kokoojakatu-maininta saadaan lisättyä Hernesaaren asemakaavan selostukseen.

    Tunnelin mainitseminen saa silti heti ainakin vihreiden ja vasemmistoliiton karvat pystyyn. Voi jo kuulla, kuinka puolueiden toimistoista kajahtaa huuto: Taisteluasemiin! Täällä puolustetaan joukkoliikennetta ja kevyen liikenteen vahvistamista.

    Poliittinen valtataistelu on jo käynnissä.

    4. PYÖRÄTUNNELI

    Samanlainen, joskaan ei yhtä kuohuttava tunnelihankekiista elää vielä, ainakin tämän kevään Helsingissä.

    Päärautatieaseman alittava pyöräilytunneli tulee keväällä päätösvaiheeseen. Pyöräilytunnelin avulla Helsingin ydinkeskustan jalankulku- ja pyöräliikennettä pyritään sujuvoittamaan.

    Nyt rautatieaseman edusta on kuin seikkailurata, josta vain taitavin osaa sukkuloida itsensä hengissä läpi. Päätös asiasta tehdään alkuvuodesta. Esillä on ollut sekä erilaisia siltavaihtoehtoja että aseman alittava tunneli.

    Sen verran useita eri vaihtoehtoja asian toteutukseen on vuosien saatossa tullut, että ei olisi ollenkaan yllättävää, jos ennen päätöksentekoa nähdään vielä ainakin joku uusi hahmotelma, kuinka kevyenliikenteen alitus tai ylitys rautatieasemalla tulisi hoitaa.

    5. HYVÄ SISÄILMA

    Tulevana keväänä Helsingin poliitikot lautakunta- ja kaupunginhallitustasolla linjaavat myös muun muassa Helsingin koulujen ja päiväkotien sisäilmakorjauksia.

    Homekoulut ja huono sisäilma kuohuttavat aina ihmisiä. Vaalikeväänä teema on erityisen tärkeä.

    Eduskuntavaalikeväänä on varmaa, että myös kuntapolitiikassa valtuutetut ja puolueet pyrkivät kalastelemaan ääniä sillä, että omien äänestäjien alueiden koulut ja päiväkodit saadaan ensimmäisenä kuntoon.

    Luvassa on siis kiivasta keskustelua sisäilmasta ja homeesta.

    6. MAAPOLITIIKKA

    Sisäilman lisäksi päätettäväksi Helsingissä tulevat myös maapoliittiset linjaukset.

    Maapolitiikassa Helsingin on tarkoitus linjata muun muassa maan myynnin periaatteista. Vuokraako kaupunki maata, vai myykö se sitä.

    Poliittinen päätöksenteko asiasta tulee olemaan kiivasta väittelyä vasemmiston ja oikeiston välillä.

    Valtuustossa äänessä ovat ainakin vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki, sekä kokoomuksen Otto Meri.

    Vasemmisto tulee vetoamaan, että Helsinki omistaisi maata jatkossakin itse, eikä möisi sitä pilkkahinnalla.

    Oikeisto, kokoomus kärjessä, ilveilee vasemmistolle kiitoksia siitä, että he välittävät yhteisen omaisuuden kestävästä hoitamisesta.

    Päätös maapolitiikasta tulee olemaan sanahelinää, johon vain Helsingin valtuusto pystyy. Pysykää kanavilla.

    7. NORDISKA SKOLAN

    Lapsimäärä kasvaa Helsingissä myös tulevana vuonna. Jälleen pitäisi löytyä jostain 1400 uutta päiväkotipaikkaa. Koulujakin tarvittaisiin lisää.

    Siihen pulaan ujuttautuu Helsingin kaupungin mullistava uudistus: Nordiska Skolan.

    Tämän rajojarikkovan uudenlaisen koulun suunnittelu aloitetaan helmi-maaliskuussa.

    Ajatuksena on, että koulussa kaikki luokat olisivat niin sanottuja ruotsin kielikylpyluokkia. Se olisi vallankumouksellista. Ei vain yksi luokka luokka-asteella, vaan kaikki luokat koko koulussa opiskelisivat ruotsia, mutta myös norjaa tai tanskaa.

    Vallankumouksellista on myös se, että Nordiska Skolan on tarkoitus toteuttaa yhteystyössä Pohjoismaiden verkostojen sekä ruotsin-ja suomenkielisten toimialojen kanssa.

    Tämä suomen- ja ruotsinkielisten yhteistyö on rajojarikkovaa koko Suomen historiassa.

    Käytännössä kaikki muut puolueet, paitsi perussuomalaiset ovat hyväksyneet Nordiska Skolanin, sillä koulu on listattu kaupungin strategiaan.

    Koska perussuomalaiset eivät hyväksyneet kaupungin strategiaa, he voivat rauhassa halutessaan vastustaa myös Nordiska Skolania.

    8. PITENEVÄT PUHEET

    Kaiken kaikkiaan vastustaminen ja puolustaminen tulee tänä keväänä varmasti lisääntymään Helsingin valtuuston kokouksissa, sillä eduskuntavaalit ovat lähellä ja puolueet haluavat profiloitua myös kuntatasolla.

    Jokainen valtuutettu, erityisesti eduskuntaan ehdolla olevat, haluaa äänensä ja mielipiteensä kuuluville.

    Odotettavissa Helsingissä on siis mahdollisesti entistä pidempiä kokokouksia. Puhe ei ainakaan Helsingin valtuustosta lopu.

    Törkeitä kirjanpitorikoksia ja liiketoimintakiellon rikkomista – Poliisi epäilee Vantaan tytäryhtiöiden vastuuhenkilöitä rikoksista

    Törkeitä kirjanpitorikoksia ja liiketoimintakiellon rikkomista – Poliisi epäilee Vantaan tytäryhtiöiden vastuuhenkilöitä rikoksista


    Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen talousrikostutkinta on saanut valmiiksi esitutkinnan Vantaan kaupungin tytäryhtiöiden vastuuhenkilöihin kohdistuneessa rikostutkinnassa. Esitutkinnan perusteella useita henkilöitä epäillään luottamusaseman...

    Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen talousrikostutkinta on saanut valmiiksi esitutkinnan Vantaan kaupungin tytäryhtiöiden vastuuhenkilöihin kohdistuneessa rikostutkinnassa. Esitutkinnan perusteella useita henkilöitä epäillään luottamusaseman väärinkäytöistä, törkeistä kirjanpitorikoksista sekä liiketoimintakiellon rikkomisista.

    Rikostutkinta sai alkunsa jo vuonna 2015, kun Vantaan kaupungin sisäinen tarkastus teki tutkintapyynnön niin sanottujen Kehäyhtiöiden eli Kiinteistö Oy Itäkehän, Kiinteistö Oy Kehäportin ja Kiinteistö Oy Kehäsuoran vastuuhenkilöiden epäillyistä väärinkäytöksistä.

    Rikosepäilyt sijoittuvat vuosille 1996–2015. Sisäinen tarkastus laati yhtiöihin liittyvät tarkastusraportit silloisen kaupunginjohtajan, Kari Nenosen, toimeksiannon perusteella.

    – Luottamusaseman väärinkäyttöepäilyt perustuvat velvoittavien ohjeistusten sekä hankintalain rikkomiseen, perusteettomiin tulonsiirtoihin yhtiöiden välillä ja näiden johdosta aiheutuneiden vahinkojen tai vahingon vaaran aiheuttamiseen, tutkinnanjohtaja rikoskomisario Hans Pirttilä kertoo Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen tiedotteessa.

    Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Martti Lipponen kommentoi tapausta niukkasanaisesti, sillä sekä kaupungin tarkastusraportit että poliisin esitutkinta-aineisto ovat salassa pidettäviä.

    – On poikkeuksellista, että kaupunki joutuu tekemään oman tytäryhtiönsä hallintoon kuuluvista henkilöistä rikostutkintapyynnön. Luonnollisesti tästä tulee negatiivista palautetta, Lipponen toteaa.

    Kirjanpitoihin liitetty vääriä ja harhaanjohtavia tietoja

    Rikoskomisario Hans Pirttilän mukaan törkeät kirjanpitorikosepäilyt perustuvat yhtiöiden välisiin perusteettomiin tulonsiirtoihin.

    – Yhtiöiden kirjanpitoihin on liitetty vääriä ja harhaanjohtavia tietoja, jotka ovat vaikeuttaneet oikean ja riittävän kuvan saamista yhtiön toiminnan tuloksista ja taloudellisista asemista, Pirttilä sanoo tiedotteessa.

    Liiketoimintakiellon rikkomisesta epäillään kolmea henkilöä. Yksi heistä on määrätty liiketoimintakieltoon vuonna 2013.

    Kehäyhtiöt ovat alkujaan niin sanottuja bussivarikkoyhtiöitä. Kiinteistö Oy Itäkehä ja Kiinteistö Oy Kehäsuora ovat vuokranneet varikkotiloja pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä toteuttaville bussiyhtiöille.

    Kiinteistö Oy Itäkehän ja Kiinteistö Oy Kehäsuoran tilat ovat olleet lähinnä bussivarikkotiloja. Kiinteistö Oy Kehäsuora on vuokrannut lisäksi tiloja kaupungille. Kiinteistö Oy Kehäportti on omistanut tapahtuma-ajankohdalla Leija -nimisen toimistokiinteistön ja vuokrannut tiloja kaupungille ja yksityisille.

    Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Martti Lipponen kertoo, että yhtiöistä Kehäportti ja Kehäsuora ovat edelleen toiminnassa. Kiinteistö Oy Itäkehä on aikanaan fuusioitu Kiinteistö Oy Kehäsuoraan.

    Lue lisää:

    Vantaa vei kiinteistöyhtiöiden epäselvyydet poliisin syyniin

    Nuoret: nuuska on siistiä ja sporttista – lätkänpelaajat tiennäyttäjinä, kertoo selvitys

    Nuoret: nuuska on siistiä ja sporttista – lätkänpelaajat tiennäyttäjinä, kertoo selvitys


    "Se vaan on ollu kauheen siisti juttu ja halunnu olla sellai siisti jätkä." Näin kertoo Nuuska ja nuoret -selvitykseen haastateltu suomalaisnuori. Vaikuttaessaan nuuska "poraa", "sätii", "kolahtaa" tai "kolisee". Nuorten nuuskan käyttö on...

    "Se vaan on ollu kauheen siisti juttu ja halunnu olla sellai siisti jätkä."

    Näin kertoo Nuuska ja nuoret -selvitykseen haastateltu suomalaisnuori.

    Vaikuttaessaan nuuska "poraa", "sätii", "kolahtaa" tai "kolisee".

    Nuorten nuuskan käyttö on 2010-luvulla tasaisesti lisääntynyt. Tutkija Mikko Piispan mukaan nyt siitä näyttää tulleen uusi trendi. Se myös liitetään sporttiseen elämäntapaan.

    – Nuorten uteliaisuus ja kiinnostus nuuskaa kohtaan ovat kasvaneet ja asenteet ovat muuttuneet sallivammiksi. Mielikuva voi olla, että nuuska on aika cool.

    Mikko Piispa haastatteli selvitystä varten 15–21-vuotiaita nuoria Torniossa sekä Helsingissä viime vuoden keväänä. Hän kuuli myös nuorisotyöntekijöitä sekä nuuskan välittäjiä ja myyjiä.

    Raportin tarkoituksena oli selvittää nuorten nuuskan käyttöä ja mahdollisuuksia ehkäistä sitä.

    Nuorten asenteet tupakointia kohtaan ovat muuttuneet aikaisempaa kielteisemmiksi.Henrietta Hassinen / YleJääkiekkoilijallakin nuuskapussi huulessa

    Nuuskaa käyttävät yhä nuoremmat lapset.

    Suomessa pojat aloittavat nuuskakokeilut aikaisemmin kuin tytöt, hieman alle 14-vuotiaina. Vaikka negatiivinen leima on tyttöjenkin keskuudessa haalistunut, tyypillisiä käyttäjiä ovat silti yhä pojat ja urheilijat.

    "Kaikilla on joku frendi joka on urheilija, se urheilija on sillee ”hei sä et pilaa sun keuhkoja nii pahasti tällä”, niin sit ne on sillee “wou”, ja sit ne alkaa itekin käyttää."

    – Selkeää käyttäjäprofiilia ei ole, vaan käyttäjä voi olla kuka tahansa. Ehkä nuuska on vähän kunnollisempien nuorten juttu. Sillä on tavallaan sporttinen imago ja siksi nuoret kokevat, ettei nuuskan käyttö ole ongelma, Mikko Piispa sanoo.

    Samalla asenteet tupakointia kohtaan ovat muuttuneet kielteisemmiksi ja sitä pidetään myös terveydelle haitallisempana.

    Nuori jääkiekkoilijoista:

    "Nehän ne vissiin eniten käyttää sitä. Että kaikissa halleissa on nuuskan käyttökielto, mutta siltiki ne käyttää. Käyttäähän nämä ammattilaisetki, suurin osa niistä."

    Nuuskan hankkiminen helppoa

    Samansuuntaisia ajatuksia tuo ilmi myös tuore Syöpäjärjestöjen selvitys Nuuska urheilun toimintaympäristössä. Siinä selvitettiin nuuskan käyttöä junioriurheilijoilla pääkaupunkiseudulla ja Oulun seudulla.

    – Nuuskan saatavuus iästä ja maantieteellisestä sijainnista riippumatta on helppoa, kertoo Syöpäjärjestöjen selvityksen tekijä Risto Fonselius.

    Näin siitäkin huolimatta, että nuuskan myynti ja maahantuonti on Suomessa kielletty. Poikkeuksena on täysi-ikäisten yksityishenkilöiden matkustajatuonti, jonka puitteissa sitä saa tuoda kilon vuorokaudessa omaan käyttöön.

    Tutkija Mikko Piispa on selvityksen Nuuska ja nuoret tekijä.Jouni Immonen / Yle

    Torniolaisten on helppo käydä ostamassa nuuskaa rajan toiselta puolelta Haaparannasta. Helsingissä sitä hankitaan lauttamatkan takaa Tukholmasta.

    Nuuska ja nuoret -selvityksen mukaan Torniossa nuuska on osittain "paikallinen tapa", johon aikuiset suhtautuvat arkipäiväisemmin kuin esimerkiksi Helsingissä.

    "Kun ihmiset käy kaikkialla useemmin, Ruotsissa ja muuta vastaavaa. Ja se että kun tääl päin on just niin, että on joku frendi joka käyttää, niin sit tulee se, että itekin et vois kokeilla."

    Tyypillisesti nuoret saavat nuuskaa täysi-ikäisiltä kavereiltaan tai isoveljiltään, mutta myös omilta vanhemmilta.

    Torniolaiset käyvät ostamassa nuuskaa Ruotsin puolelta Haaparannasta.Linus Hoffman / Yle

    "Lapset oikein pyytää [vanhemmiltaan], että voitko hankkii. Lapset ei välttämättä ite käytä, mut se että kun saa rahaa siitä kun myy."

    – Toistaiseksi nuuska vaikuttaa olevan myös suhteellisen riskitön ja helppo tapa tehdä rahaa. Vain harvat nuoret tunsivat ketään nuuskan myynnistä kiinni jäänyttä, Mikko Piispa kertoo.

    Tiukempi ote nuorison nuuskan käyttöön

    Nuuskan ja sähkösavukkeen käyttö on kielletty oppilaitosten sisä- ja ulkotiloissa. Selvitykseen mukaan se on silti hyvin yleistä.

    Ehkäisevän päihdetyön projektipäällikkö Hanne Munterin mielestä tarvitaan entistä tehokkaampaa maahantuonnin, Ruotsin osalta myös maastaviennin, valvontaa sekä tiukempia rajoituksia.

    – Kasvattajien, vanhempien ja opettajien, ei pitäisi sallia välittämistä. Heiltä tuntuu unohtuvan, että nuuskan myyminen tai ostaminen on laitonta, hän lisää.

    Alaikäiset saavat tai ostavat nuuskaa täysi-ikäisiltä ystäviltä. Jotkut saavat sitä myös vanhemmiltaan.Henrietta Hassinen / Yle

    "Niin ei biitti tai nuuska oo yhtä paha kuin muut. Niin mieluummin poliisit tai nää ettii mieluummin jotain huumeita, ku jotain biitinmyyjii."

    Tutkija Mikko Piispan mielestä sekä nuoret että kasvattajat tarvitsevat enemmän tietoa nuuskasta ja sen haitoista.

    Osa nuorista toivoisi, että vanhemmat olisivat paremmin perillä asiasta, ja he voisivat keskustella siitä vanhempiensa kanssaan.

    – Nuoret myös kertovat, että kun on aikansa käyttänyt nuuskaa, erityisyyden tunne karisee ja huomaa, ettei se nyt niin kauhean ihmeellistä ja hienoa olekaan.

    "Siinä on sellanen imelä haju, mitä mä en kestä yhtään. Se on just sellai, et jos joku bussis avaa jonku kiekon, niin mul alkaa heti tulla oksennuksen maku suuhun."

    Tiistaina Helsingissä julkaistu selvitys Nuuska ja nuoret on osa Ehkäisevän päihdetyön, EHYT ry:n kolmivuotista Nikotiinihanketta.

    Jutussa käytetyt sitaatit ovat poimintoja Nuuska ja nuoret -selvityksessä esiintyvistä nimettömistä nuorten haastatteluotteista.

    Lue myös:

    Ysiluokkalaiset Mikko ja Lauri nuuskaavat, koska "tulee semmoinen kiva sätinä" - Hämeenlinnassa nuoret pyysivät jo aikuisilta apua, koska nuuskaaminen on riistäytymässä käsistä

    Liputtomasta lipputangosta tuli nähtävyys – vieraat satojen kilometrien päästä kyselevät, mistä se löytyy

    Liputtomasta lipputangosta tuli nähtävyys – vieraat satojen kilometrien päästä kyselevät, mistä se löytyy


    Euroopan korkein lipputanko ilman lippua ja maailman suurin Suomen lippu ilman tankoa. Viime syksystä saakka Hamina on tunnettu kaupunkina, jonka suurlippuhanke meni pahasti mönkään. Nyt lippufiasko on kuitenkin yllättäen kääntymässä kaupungin...

    Euroopan korkein lipputanko ilman lippua ja maailman suurin Suomen lippu ilman tankoa. Viime syksystä saakka Hamina on tunnettu kaupunkina, jonka suurlippuhanke meni pahasti mönkään.

    Nyt lippufiasko on kuitenkin yllättäen kääntymässä kaupungin eduksi.

    – Olen hämmästynyt siitä, kuinka paljon lipputanko kiinnostaa ihmisiä. Siellä pyörii yllättävän paljon väkeä, kertoo Haminan kaupungin viestintäpäällikkö Minna Nordström.

    Sosiaalisessa mediassa on jaettu paljon selfieitä tangon juurella, ja lipputangon haluavat Nordströmin mukaan nähdä kauempaakin tulleet.

    – Kaupungin vieraat Pohjanmaalta ja Jyväskylästä ovat kysyneet, että missä lipputanko on. Olen vastannut, että lippua ei vielä ole. Heidän mielestään lipulla ei ole väliä, mutta tanko halutaan nähdä.

    Sana on kiirinyt, sillä lipputankojupakka on saanut paljon julkisuutta.

    100-vuotislahja Suomelle

    Haminan kaupunki rummutti keväästä saakka täysin palkein kaupunkiin tulevaa Euroopan korkeinta lipputankoa ja maailman suurinta Suomen lippua. Koripallokentän kokoinen lippu oli noin 30 valtion syntymäpäivälahja 100-vuotiaalle Suomelle. Siitä piti tulla Haminaan perustetun Lippumaailman keihäänkärki, joka houkuttelisi kaupunkiin turisteja.

    Monet kaupunkilaiset vastustivat lippuhanketta, jonka kustannukset paisuivat. Tällä hetkellä hinta on noin 800 000 euroa, mutta summa saattaa vielä nousta. Asukkaat eivät myöskään uskoneet, että suurlippu olisi tarpeeksi houkutteleva turistinähtävyys.

    Olemme kompastuneet banaaniin. Minna Nordström

    Teräksestä valmistettu, sadan metrin korkuinen lipputanko saatiin pystyyn marraskuussa. Lipunnostajaisista kaavailtiin suurta kansanjuhlaa. Lippua salkoon ei kuitenkaan nostettu, koska Venäjällä valmistetun tangon lujuuslaskelmat oli tehty puutteellisesti.

    Uutiset vastoinkäymisistä ja liputtomasta tangosta levisivät. Sosiaalisessa mediassa irvailtiin. Kaupungin virkamiehet saivat paljon ikävää palautetta. Lippu ei liehu tangossa vieläkään, sillä kaupungin selvitykset ovat edelleen kesken.

    Facebookissa kiertää käsiteltyjä kuvia, joissa raitiovaunu kiertää Haminan raatihuonetta.Pyry Sarkiola / YleSomevideoita

    Hamina aikoo nyt ottaa tilanteesta kaiken irti.

    – On tunnustettava, ettei kaikki mennyt kuten piti. Olemme kompastuneet banaaniin, mutta emme ole menettäneet mitään. Siksi haluamme kääntää asiat itseironian kautta toisinpäin ja korjata kaupungin maineen, sanoo viestintäpäällikkö Minna Nordström.

    Nordströmin mukaan suurin haaste on palauttaa Haminan asukkaiden luottamus kaupungin toimiin.

    – Siinä meillä on hirveä haaste, että saamme kaupunkilaiset uudestaan meidän puolellemme.

    Kyllä me otamme ilon irti siitä, että Haminaan tulee raitiovaunut ennen Tamperetta. Minna Nordström

    Nordströmin mukaan tarkoitus on hakea sosiaalisen median keskusteluista aasinsiltaa ja jakaa huumorimielessä tehtyjä videoita esimerkiksi Haminan Lippumaailman somekanavissa.

    – Olemme keränneet erilaisia suurlipusta tehtyjä videoita ja käsiteltyjä kuvia, ja teemme videoita itsekin.. Emme halua pysähtyä odottamaan selvitysten tuloksia vaan pitää keskustelua yllä.

    Myös seudun kehittämisyhtiö Cursor pohtii parhaillaan, miten lipputankojupakkaa voidaan hyödyntää.

    – Hamina on saanut tosi paljon mediaosumaa tästä. Matkailun ja markkinoinnin näkökulmasta se kannattaa ehdottomasti hyödyntää, toteaa matkailun ohjelmapäällikkö Sanna Nikki Cursorista.

    Lipputankoa ympäri ratikalla?

    Humoristiset matkailuvaltit eivät sinänsä ole uusi idea. Viime kesänä kerrottiin Puolangan kunnan omintakeisesta tervetuliaiskyltistä, joka neuvoo pohtimaan, kannattaako Puolankaan asti jatkaa. Kyltti sai runsaasti huomiota sosiaalisessa mediassa. Syksyllä puolestaan 3000 asukkaan Padasjoen kunta puolestaan kertoi ulkomaalaisille suunnatulla somevideolla tarjoavansa "ei mitään" sanoilla experience nothing.

    Padasjoen ei mitään paljastui videolla ihan muuksi kuin tylsyydeksi: oli järvikalaa, ruisleipää, saunaa, rokkikeikkaa ja huikaisevaa luontomaisemaa, vastapainona suurkaupunkien luksusravintoloille ja liikenneruuhkille. Video saavutti myös kansainvälistä huomiota.

    Haminan "nähtävyyksien" lista pitenee pian raitiovaunuilla ilman kiskoja, kun Helsingin kaupunki siirtää 12 käytöstä poistettua raitiovaunua säilytettäväksi Haminaan. Useissa Facebook-yhteisöissä kehitellään pilke silmäkulmassa jo uusia matkailuvaltteja.

    "Lipputankoa ympäri ratikalla. Olisi hienoa!"

    "Nyt vaan kiskot torilta lipputangolle, että se turistimassa pääsee mahdollisimman helpolla ja liikenne sujuu joustavasti."

    "Nonstoppina tori-lipputanko."

    Haminan lippumaailman toiminnanjohtaja Kimmo Kiljunen poseerasi lipputangon osien kanssa lokakuussa ennen kuin tanko nostettiin pystyyn.Pyry Sarkiola / YleRaitiovaunut rekalla Haminaan

    Tosiasiassa Helsinki on vuokraamassa Haminassa sijaitsevalta teollisuusalueelta hallin, jonka sisään rakennetaan raiteet 12 raitiovaunun varastointia varten. Helsingin omalla varikolla ei tällä hetkellä ole tilaa säilyttää matalalattiaisia Variotram-vaunuja, jotka on poistettu vaiheittain liikenteestä.

    – Kaupunki selvitti sopivia varastotiloja syksyllä ja päätyi Haminaan. Raitiovaunut kuljetetaan Helsingistä Haminaan rekka-auton lavetilla todennäköisesti tammikuun lopun tietämillä, kertoo HKL:n infra- ja kalustoyksikön johtaja Artturi Lähdetie.

    Saksalaisvalmisteiset raitiovaunut tulivat Helsinkiin vuosituhannen vaihteessa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on havaittu, että vaunut eivät ole kori- ja telirakenteen osalta täysin soveltuvia Helsingin rataverkolle. HKL sopi reilu vuosi sitten(siirryt toiseen palveluun), että kaupunki ja vaunutoimittaja pyrkivät myymään yhteensä 40 vaunua muualle Eurooppaan.

    Tavoitteena on, että vaunuja säilytettäisiin Haminassa mahdollisimman vähän aikaa. Haminassa raitiovaunuja odotetaan joka tapauksessa innolla.

    – Jonkinlaista someilmiötä yritämme varmasti viritellä. Kyllä me otamme ilon irti siitä, että Haminaan tulee raitiovaunut ennen Tamperetta, Nordström toteaa.

    Nämä 9 asiaa tiedämme nyt Oulun ja Helsingin seksuaalirikostutkinnoista

    Nämä 9 asiaa tiedämme nyt Oulun ja Helsingin seksuaalirikostutkinnoista


    Oulun ja Helsingin poliisit tutkivat useita seksuaalirikoksia, jotka ovat olleet viime päivinä ja viikkoina julkisuudessa. 1. Montako epäiltyä on tällä hetkellä Oulun tutkinnoissa? Oulun poliisi kertoi perjantaina aloittaneensa esitutkinnan...

    Oulun ja Helsingin poliisit tutkivat useita seksuaalirikoksia, jotka ovat olleet viime päivinä ja viikkoina julkisuudessa.

    1. Montako epäiltyä on tällä hetkellä Oulun tutkinnoissa?

    Oulun poliisi kertoi perjantaina aloittaneensa esitutkinnan neljästä uudesta seksuaalirikosepäilystä.

    Poliisi oli ottanut kiinni kolme ulkomaalaistaustaista miestä todennäköisin syin epäiltyinä tekoihin. Yksi epäillyistä on vapautettu.

    Kahta muuta esitetään tiistaina vangittavaksi Oulun käräjäoikeudessa. Kaksi epäiltyä on alle 18-vuotiaita, kaksi epäiltyä ovat noin 20-vuotiaita.

    Poliisi kertoi perjantaina, että uusien rikosepäilyjen nimikkeet ovat raiskaus, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Teot ovat poliisin mukaan tapahtuneet kesällä 2018.

    Joulukuussa Oulun poliisi kertoi tutkivansa viittä seksuaalirikosjuttua. Näiden juttujen rikosnimikkeet olivat törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja törkeä raiskaus.

    Tällä hetkellä Oulun poliisin seksuaalirikostutkinnoissa on yhteensä noin 15 epäiltyä.

    Poliisi on kertonut, että epäillyillä on ainakin neljän eri maan kansalaisuuksia Suomen kansalaisuuden lisäksi.

    2. Minkä ikäisiä Oulun tutkinnan uhrit ovat?

    Poliisi kertoi joulukuussa, että tutkinnassa olevien juttujen uhrit ovat yläkouluikäisiä.

    Uusien seksuaalirikostutkintojen uhrit ovat poliisin mukaan alle 15-vuotiaita.

    3. Liittyvätkö Oulun seksuaalirikostutkinnat toisiinsa?

    Poliisi korosti tänään, että uudet neljä seksuaalirikostutkintaa eivät liity toisiinsa. Poliisi totesi myös joulukuussa, että tutkinnassa olevat seksuaalirikokset eivät liity toisiinsa.

    4. Mitä poliisi epäilee Itä-Helsinkiin kohdistuvassa tutkinnassa?

    Helsingin poliisi sai lauantai-iltana hätäkeskuksen kautta tiedon epäillyistä lapseen kohdistuneista seksuaalirikoksista Helsingissä. Poliisi otti kiinni samana iltana kolme henkilöä yksityisasunnosta.

    Poliisi on vapauttanut kaksi henkilöä. Poliisi epäilee 1990-luvulla syntynyttä miestä muun muassa törkeästä raiskauksesta ja törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

    Poliisi esittää miestä vangittavaksi tämän viikon aikana. Epäilty on poliisin mukaan Suomessa asuva ulkomaan kansalainen, mutta sen tarkempaa tietoa poliisi ei anna.

    Poliisin mukaan seksuaalirikokset ovat kohdistuneet yhteen uhriin, joka on alaikäinen lapsi. Poliisi on kuullut uhria ja epäiltyä.

    Poliisi ei kerro uhrin ikää tai sukupuolta. Epäillyt teot ovat tapahtuneet yksityisasunnossa lokakuun alun ja tammikuun 9. päivän välillä.

    6. Liittyvätkö Oulun ja Helsingin seksuaalisrikostutkinnat jollain tavalla toisiinsa?

    Poliisin mukaan mikään ei viittaa tässä vaiheessa siihen, että Oulun ja Helsingin seksuaalirikostutkinnat liittyisivät jollain tavalla toisiinsa.

    7. Onko poliisille ilmoitettujen seksuaalirikosepäilyjen määrä ollut kasvussa viime vuonna?

    On. Yle pyysi Poliisihallituksesta tuoreimmat rikostilastot.

    Niiden mukaan viime vuonna poliisille tehtiin koko maassa yhteensä 3 826 ilmoitusta seksuaalirikoksista.

    Vuonna 2017 poliisille tehtiin 3 331 ilmoitusta seksuaalirikoksista. Poliisin tutkintaan tulleissa seksuaalirikosjutuissa kasvua on ollut viime vuonna noin 15 prosenttia.

    Vuonna 2016 poliisille tehtiin 3 338 ilmoitusta seksuaalirikoksista.

    8. Kuinka paljon poliisille ilmoitetuissa seksuaalirikostapauksissa on ulkomaalaistaustaisia epäiltyjä?

    Poliisin tilastoissa oli vuonna 2018 yhteensä 657 seksuaalirikosta, joiden epäilty voidaan luokitella ulkomaalaistaustaiseksi.

    Poliisihallituksen poliisitarkastaja Pekka Heikkisen mukaan ulkomaalaisten osuus kaikista tietoon tulleista seksuaalirikoksista oli viime vuonna 25,3 prosenttia ja lasten seksuaalisissa hyväksikäyttötapauksissa 19,2 prosenttia.

    Heikkisen mukaan seksuaalirikoksista epäiltyjen listalla ulkomaalaistaustaiset henkilöt ovat tilastoissa yliedustettuina.

    – Irak, Afganistan ja Viro erottuvat kansalaisuuksista, sanoo Heikkinen.

    Heikkinen kuitenkin muistuttaa, että irakilaisia, afganistanilaisia ja virolaisia on Suomessa huomattavan paljon ulkomaalaistaustaisesta väestöstä.

    9. Tiedottavatko poliisit aina kaikista seksuaalisrikostutkinnoistaan yhtä paljon kuin Oulun poliisi?

    Eivät tiedota.

    Poliisin tiedotuskäytännöt seksuaalirikostutkinnoista ja muistakin tutkinnoista vaihtelevat hyvin paljon eri poliisilaitosten välillä. Esimerkiksi Helsingin poliisi tiedottaa seksuaalirikostutkinnoistaan hyvin paljon niukemmin kuin Oulun poliisi on tiedottanut omista tutkinnoistaan.

    Lue lisää:

    Oulun poliisi vapautti alaikäisen seksuaalirikoksista epäillyn – tutkinta alkoi kuolemaan liittyneistä huhuista

    Yle selvitti: Tällaisia ovat Oulun seksuaalirikoksista epäillyt

    Poliisi sai tiedon Helsingin epäillyistä lapseen kohdistuneista seksuaalirikoksista hätäkeskuksen kautta

    Poliisi sai tiedon Helsingin epäillyistä lapseen kohdistuneista seksuaalirikoksista hätäkeskuksen kautta


    Rikoksista epäilty otettiin kiinni yksityisasunnosta Itä-Helsingissä. Kiinniottotilanteen aikana asunnossa oli kolme henkilöä. Poliisin mukaan kaikki kolme miestä otettiin kiinni, jotta heidän osuutensa rikoksiin voitiin varmistaa. – Mitä...

    Rikoksista epäilty otettiin kiinni yksityisasunnosta Itä-Helsingissä. Kiinniottotilanteen aikana asunnossa oli kolme henkilöä.

    Poliisin mukaan kaikki kolme miestä otettiin kiinni, jotta heidän osuutensa rikoksiin voitiin varmistaa.

    – Mitä vakavammasta rikosepäilystä on kysymys, sitä matalampi kynnys poliisilla on ottaa henkilöitä kiinni kuulustelujen ajaksi. Kaksi heistä on vapautettu, koska poliisin tämänhetkisten tietojen mukaan heitä ei ole syytä epäillä rikoksista, kertoo rikoskomisario Saara Asmundela Helsingin poliisilaitokselta.

    Kolmatta miestä epäillään muun muassa törkeästä raiskauksesta ja törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Poliisi tulee esittämään miestä vangittavaksi tämän viikon aikana.

    Poliisi on kuulustellut rikoksesta epäiltyä ja myös sen uhria. Poliisin mukaan rikoksilla on vain yksi uhri.

    – Poliisi ei kommentoi asianomistajan ikää tai sukupuolta, koska haluamme varmistaa, että asianomistajan henkilöllisyys pysyy salassa. Kyseessä on alaikäinen lapsi, Asmundela kertoo.

    Esitutkinnassa on selvinnyt, että epäiltyjä tekoja on tapahtunut useita viime vuoden lokakuun alun ja tammikuun 9. päivän välillä.

    Poliisin tietojen mukaan asunnossa ei ole ollut tekojen aikana muita ihmisiä. Poliisi ei tiedota tässä vaiheessa tapauksessa enempää.

    Lue lisää:

    Poliisi valottaa Helsingin seksuaalirikosepäilyjä: Yksi uhri, tekokertoja useita, tapahtuneet talven aikana

    Poliisi: Helsingissä kolme miestä kiinni epäiltyinä lapseen kohdistuneista seksuaalirikoksista

    16 epäiltyä, yksi vapaalla jalalla, uhrien määrä lähestyy kymmentä – ainakin tämä Oulun seksuaalirikosepäilyistä tiedetään

    Kriisichat aukeaa lasten seksuaalisesta nettihoukuttelusta: Asiantuntijat kehottavat rauhallisuuteen nuorten kanssa keskusteltaessa


    Oulussa ja Helsingissä paljastuneet alaikäisten seksuaaliset hyväksikäyttötapaukset ovat herättäneet pelkoa ja huolta. Netissä tapahtuva lasten ja nuorten houkuttelu seksuaaliseen kanssakäymiseen ei kuitenkaan ole uusi ilmiö, muistuttaa...

    Oulussa ja Helsingissä paljastuneet alaikäisten seksuaaliset hyväksikäyttötapaukset ovat herättäneet pelkoa ja huolta. Netissä tapahtuva lasten ja nuorten houkuttelu seksuaaliseen kanssakäymiseen ei kuitenkaan ole uusi ilmiö, muistuttaa Pelastakaa Lapset ry:n erityisasiantuntija Nina Vaaranen-Valkonen.

    – Houkuttelua on monenlaista. Lasta voidaan pyytää keskustelemaan seksuaalissävytteisesti, pyyttää lähettämään kuvia tai lapsi altistetaan pornografialle, Vaaranen-Valkonen selventää Aamu-tv:n haastattelussa.

    Teknologian kehittyminen on tuonut lasten ja nuorten ulottuville paljon uusia tapoja olla yhteydessä itselleen tuntemattomiin ihmisiin. Vaikka suurin osa netissä tapahtuvasta kanssakäymisestä on normaalia ja hyvää, on teknologia tuonut myös seksuaalirikoksia suunnitteleville uusia mahdollisuuksia lyhyessä ajassa ottaa yhteyttä suureen määrään alaikäisiä.

    Jos Oulun ja Helsingin viimeaikaiset nuoriin kohdistuneet seksuaalirikosepäilyjen ovat herättäneet kysymyksiä, niihin saa vastauksia esimerkiksi tänään kello 16.00 avautuvasta Pelastakaa Lapset ry:n kriisichatista.

    Vanhempi: Älä uhkaa kännyn poisottamisella

    Paniikkiin ei kuitenkaan ole syytä. Netin riskeistä pitäisi pystyä puhumaan lasten ja nuorten kanssa rauhallisesti. Syyttäminen ja huutaminen vain huonontavat lapsen turvallisuutta.

    – Kun ilmiöistä puhuminen tuottaa paljon pelkoa, niin vanhemmat voivat alkaa vaatia nuorta tilille siitä, mitä hän on netissä tehnyt. Se ei ole hyvä keino, koska silloin nuori ei pelosta avaudu, Vaaranen-Valkonen sanoo.

    Mediakasvatuksen suunnittelija Rauna Rahja Mannerheimin Lastensuojeluliitosta muistuttaa, että keskustelussa vanhemman äänensävy on hyvin tärkeä. Keskusteluja kannattaa käydä tavallisen arjen yhteydessä aina silloin tällöin, ei pelkästään ajankohtaisten uutiskohujen aikana.

    – Vanhempi saa myös näyttää osaamattomuutensa. Nuorta voi pyytää vapaasti omin sanoin kertomaan, minkälaisia asioita hän netissä tekee ja mitä sovelluksia käyttää.

    Tärkeintä on välittää nuorelle viesti, että hän voi ilman rangaistusta milloin vaan kertoa mistä tahansa itseään häiritsevästä asiasta. Pelastakaa Lapset ry:n 3000:lle nuorelle tekemän kyselyn mukaan suurin este seksuaalisista kontakteista kertomiselle oli pelko siitä, että vanhempi rajoittaa älypuhelimen käyttöä.

    Nuoruuteen kuuluu huomion hakeminen, vastuu on aina aikuisella

    Itseään ja seksuaalista identiteettiään etsiville nuorille netin kautta saatava huomio voi olla myös hyvää ja tärkeää. Kaikki huomio netissä ei suinkaan ole vaarallista.

    – Pitäisi lempeästi myös muistaa, että jokainen meistä tarvitsee ihailua ja hyväksyntää. Vastuu on kuitenkin aina aikuisella, vaikka lapsi olisi lähettänyt kuvan tai lähtenyt mukaan keskusteluun, sanoo erityisasiantuntija Nina Vaaranen-Valkonen.

    Keskustelujen ja tiedon lisäämisen lisäksi seksuaalisen väkivallan kitkeminen edellyttää myös järeämpiä keinoja. Raiskauksia 20 vuotta tutkinut ja niistä paljon kirjoittanut kansanedustaja Anna Kontula ehdotti viikonloppuna blogissaan, että raiskausten vähentämiseksi on käynnistettävä monialainen ohjelma verkkoriskien hallitsemiseksi.

    Kontulan mukaan teknologian muutos on tapahtunut niin nopeasti, että tavanomaiset lasten suojelumekanismit, kuten vanhempien valvonta, sosiaaliset normit, koulujen valistus ja lainsäädäntö eivät ole pysyneet perässä.

    Lue myös:

    Miten toimia, kun lapsi tai nuori törmää sosiaalisessa mediassa seksuaalisiin kuviin

    Digiturvataidoista lisää Pelastakaa Lapset ry nettisivuilla

    "Saatoin ostaa vaatteita joka viikko" – Camilla Sharif, 28, on entinen pikamuodin suurkuluttaja, mutta nyt hän ja monet muut ovat heränneet pohtimaan alan eettisyyttä


    Bloggaaja Camilla Sharif on entinen pikamuodin suurkuluttaja. Hän ei pelkää myöntää asiaa ääneen. – Aiemmin kun esimerkiksi juhlin paljon, niin saatoin ostaa uusia vaatteita joka viikko. Pikamuoti tarkoittaa nopeasti halvalla tehtyjä...

    Bloggaaja Camilla Sharif on entinen pikamuodin suurkuluttaja. Hän ei pelkää myöntää asiaa ääneen.

    – Aiemmin kun esimerkiksi juhlin paljon, niin saatoin ostaa uusia vaatteita joka viikko.

    Pikamuoti tarkoittaa nopeasti halvalla tehtyjä vaatteita, joita myydään huokeaan hintaan mahdollisimman suurelle kuluttajaryhmälle. Mallistot kiertävät nopeasti, ja myymälöihin saatetaan tuoda uutuuksia jopa viikoittain.

    Halpavaatteiden nopea kierto ja pikamuotikulttuuri tekevät vaateteollisuudesta yhden saastuttavimmista teollisuudenaloista. YK:n mukaan sen hiilijalanjälki on suurempi kuin kansainvälisen lento- ja laivaliikenteen yhteensä.

    Tähän tietoon myös 28-vuotias Sharif heräsi luettuaan artikkeleita ja tutkimuksia aiheesta. Nyt hän pyrkii muuttamaan kulutustottumuksiaan kestävämpään suuntaan – eikä ole asian kanssa yksin.

    Myös muut bloggaajat ja tubettajat ovat alkaneet esittää kriittisiä puheenvuoroja pikamuodista omissa kanavissaan. Esimerkiksi suosittu tubettaja Mansikkka on nostanut esiin huolensa pikamuodin ympäristövaikutuksista ja kertoo videollaan olleensa aiemmin pikamuodin himokuluttaja.

    Pikamuoti koukuttaa tunnetasolla

    Aalto-yliopiston professori Kirsi Niinimäki arvioi pikamuodin kulutuksen olevan murroksen kynnyksellä. Monella isolla muotiyrityksellä menee tällä hetkellä taloudellisesti aiempaa tiukemmin.

    – Massatuotanto, massamyynti ja halpamyynti eivät ole tulevaisuuden tapa tehdä muotia.

    Muodin kulutukseen liittyy myös kaupunkisuunnittelu. "Esimerkiksi nuoret kuluttavat aikaa ostoskeskuksissa, joissa on helppo piipahtaa ostamaan vaatteita", professori Kirsi Niinimäki toteaa.Antti Kolppo / Yle

    Muotiteollisuus on ollut viime vuosina jatkuvissa skandaaleissa, kun on paljastunut, että esimerkiksi halpavaateketjut polttavat myymättömiä varastojaan.

    Pikamuodin haitoista kirjoitetaan mediassa koko ajan enemmän, ja esimerkiksi Eettisen kaupan puolesta ry on nostanut aiheen esiin meneillään olevassa Lempivaate-kampanjassaan. Viime kuussa Suomen Luonto -lehti valitsi pikamuodin vuoden turhakkeeksi.

    Kulutuskäyttäytymistä ei kuitenkaan ole helppo muuttaa. Kuluttajat ovat ehtineet tottua siihen, että muoti ja vaatteet ovat lähes kertakäyttötavaraa.

    Tässä piilee myös vaateteollisuuden luoma ansa: vaatteiden käyttöikä on lyhentynyt, ja ne saattavat pahimmillaan kestää vain muutaman pesun. Tällöin kuluttajat ovat pakotettuja ostamaan koko ajan uutta.

    Lisäksi pikamuoti koukuttaa tunnetasolla.

    – Vaate ei ole vain uusi paita tai mekko, vaan se on jokin tunnetason tyydytys. Emme usein osta tarpeeseen, vaan koska kaipaamme uutuuden tuntemusta, Niinimäki summaa.

    Kuluttajilla on valtaa

    Camilla Sharif vahvistaa tutkijan näkemykset siitä, että kulutustottumuksia voi olla vaikea muuttaa. Hän kertoo blogissaan 100 päivää kestäneestä ostolakosta, joka ei mennyt täysin putkeen.

    Sharif on kuitenkin tyytyväinen jo tapahtuneesta edistyksestä, vaikka houkutuksia toki riittää.

    – Jos somekanavissa tulee vastaan hienoja uusia juttuja, niin edelleen niitä haluaa.

    Vaatelainaamosta vaatteita lainataan jäsenmaksua vastaan.Antti Kolppo / Yle

    Niinimäki toteaa sosiaalisen median olevan todella suuri vaikuttaja muodin alueella. Bloggaajat, tubettajat ja Instagram-tähdet mielletään edelläkävijöiksi, joita tietyt kuluttajaryhmät seuraavat tarkasti.

    – Heillä [bloggaajilla ja tubettajilla] on myös vastuu siitä, mikä on se viesti, jota he haluavat kertoa eteenpäin.

    Hän painottaa kuluttajilla olevan vaikutusvaltaa.

    – Kyllä muotiyritykset joutuvat kuuntelemaan kuluttajien huolta ja ottamaan huomioon heiltä tulevaa painostusta toimintatapojen muuttamisesta.

    Pienet yritykset muuttavat alaa

    Positiivisia signaaleja kulutustottumusten muutoksesta on jo havaittavissa.

    – Meillä on kasvava kuluttajaryhmä, joka on ympäristöasioista kiinnostunut ja haluaa omilla kulutusvalinnoillaan vaikuttaa vaatetuotantoon, Niinimäki kertoo.

    Yksi merkki on se, että muotialan vaihtoehtoiset bisnesmallit, kuten vaatelainaamot, ovat kasvattaneet suosiotaan. Niiden idea perustuu siihen, että asiakas saa lainata vaatteita maksettuaan vaatelainaamon jäsenyyden.

    Esimerkiksi Helsingissä toimiva vaatelainaamo Vaaterekki kertoo jäsenmääränsä kasvaneen viime vuonna. Samaa viestiä kertoo useammalla paikkakunnalla toimiva vaatelainaamo Vaatepuu.

    – Tuntuu, että ihmisille saattaa tulla aikamoinen ostokrapula pikamuodista. He ovat kyllästyneet kulutusvimmaan ja haluavat kestävämpiä ja ekologisempia tapoja käyttää vaatteita, Vaaterekin yrittäjä Emmi Malmström toteaa.

    Vaatelainaamo Vaaterekin yrittäjä Emmi Malmström arvoi asiakkaiden nauttivan lainaamossa vallitsevasta yhteisöllisyydestä.Antti Kolppo / Yle

    Lisäksi markkinoille on ilmaantunut erilaisia verkkosivustoja ja mobiilisovelluksia, joissa ihmiset voivat myydä käytettyjä vaatteitaan. Osa yrityksistä pyrkii pidentämään tuotteiden käyttöikää tarjoamalla vaatteilleen ilmaiseksi korjaus- ja huoltopalveluita.

    Aalto-yliopiston professori Kirsi Niinimäki sanoo pienten ja keskisuurten yritysten olevan muotiteollisuuden edelläkävijöitä uudenlaisilla bisnesmalleillaan. Hän arvioi, että kymmenen seuraavan vuoden aikana muotialalla nähdään iso muutos.

    – Vaihtoehtoiset bisnesmallit ovat yleistymässä, eikä kauppaa välttämättä enää tarvita siinä välissä.

    Lisää aiheesta:

    Ostolakot ovat jo ilmiö: Maiju Asikainen ei ostanut vaatteita kahteen vuoteen, Noora Patokoski hankki koko syksynä lähinnä nastarenkaat

    Harva tietää halpavaatteen todellisen hinnan: Pikamuoti saastuttaa enemmän kuin lento- ja laivaliikenne, koska vaatteita ei tehdä kestämään

    Pikamuodista tulee hetkessä pelkkää jätettä – tässä kuusi keinoa kestävämpään pukeutumiseen

    Tekokuituriepuja ja kuitumuhjua, eikä vaate välttämättä kestä edes yhtä pesua – vaateostoksilla on vaikea olla vastuullinen

    Helsingin seksuaalirikosepäilyt järkyttivät nuorisoasianjohtajan –

    Helsingin seksuaalirikosepäilyt järkyttivät nuorisoasianjohtajan – "Nuorilla pitää olla paikka, jossa puhua asioista"


    Itä-Helsingissä tieto seksuaalirikosepäilyistä on kantautunut kaikkien korviin. Helsingin poliisi ilmoitti tänään aamulla epäilevänsä kolmea ulkomaalaistaustaista miestä törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä...

    Itä-Helsingissä tieto seksuaalirikosepäilyistä on kantautunut kaikkien korviin. Helsingin poliisi ilmoitti tänään aamulla epäilevänsä kolmea ulkomaalaistaustaista miestä törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä raiskauksesta. Rikokset tapahtuivat itähelsinkiläisessä yksityisasunnossa.

    Roihuvuoressa Ylen toimittajan tapaamat ihmiset kertovat kaikki järkytyksestä, jonka tieto tapauksesta on synnyttänyt. Osa ihmistä ei halua antaa haastattelua tuntemansa suuttumuksen vuoksi. On parempi, ettemme sano mitään.

    – Ensimmäinen ajatus on järkytys. Suomi on aina ollut omasta mielestäni hyvin turvallinen maa ja olen tosi ylpeä siitä suomalaisena. Mutta tällaiset tapaukset muistuttavat siitä, että ei täälläkään olla turvassa ihan kaikelta, pohtii Annika Eronen.

    Samanlaisia ajatuksia tapaus herätti myös toistakymmentä vuotta Roihuvuoressa asuneessa Veera Voimassa.

    – Lähinnä sellainen olo tuli, että missä vaan voi tapahtua mitä vaan, Voima sanoo.

    Perusturvallisuuden tunne ei kuitenkaan ole tapauksen vuoksi järkkynyt, Voima vakuuttaa.

    Lisää tukea nuorille

    Helsingin kaupungin nuorisoasianjohtaja Mikko Vatka on tehnyt yli 20 vuotta töitä nuorten parissa. Oulun ja Helsingin järkyttävät rikosepäilyt saavat hänet pohtimaan, mitä nuorisotyötä tekevien pitäisi tehdä lisää. Kaikki lähtee perustehtävän hoitamisesta.

    – Nuorilla pitää olla paikka, jossa puhua asioista. Heillä pitää olla ihmisiä, joilta kysyä neuvoa ja apua, Vatka sanoo.

    Vatkalla ei ole vastausta siihen, miksi nyt seksuaalisia hyväksikäyttötapauksia on noussut niin paljon esille. Osasyy voi ilmoituskynnyksen madaltuminen. Täysin uudesta ilmiöstä ei ole kyse.

    – Nuorisotyössä niitä on tullut esiin aikaisemminkin.

    Se mitä nuoret nyt tarvitsevat, on tuki, Vatka toteaa. Se voi olla seksuaalikasvatusta, jossa korostetaan nuorten oikeutta oman kehonsa koskemattomuuteen. Se voi olla toimia sen eteen, että kaikille nuorille löytyy oma yhteisö, johon tukeutua.

    – Kaikki nuoret tarvitsevat yhteisön, he tarvitsevat tekemistä, te tarvitsevat työpaikan, Vatka listaa.

    Lue lisää

    Poliisi valottaa Helsingin seksuaalirikosepäilyjä: Yksi uhri, tekokertoja useita, tapahtuneet talven aikana

    16 epäiltyä, yksi vapaalla jalalla, uhrien määrä lähestyy kymmentä – ainakin tämä Oulun seksuaalirikosepäilyistä tiedetään

    Poliisi valottaa Helsingin seksuaalirikosepäilyjä: Yksi uhri, tekokertoja useita, tapahtuneet talven aikana

    Poliisi valottaa Helsingin seksuaalirikosepäilyjä: Yksi uhri, tekokertoja useita, tapahtuneet talven aikana


    Helsingin poliisi tutkii Itä-Helsingissä tapahtuneeksi epäiltyä alaikäiseen kohdistunutta törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä. – Poliisi sai eilen lauantaina tiedon ilta-aikaan siitä, että itähelsinkiläisessä yksityisasunnossa...

    Helsingin poliisi tutkii Itä-Helsingissä tapahtuneeksi epäiltyä alaikäiseen kohdistunutta törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä.

    – Poliisi sai eilen lauantaina tiedon ilta-aikaan siitä, että itähelsinkiläisessä yksityisasunnossa on tapahtunut aiemmin lapsen törkeä seksuaalinen hyväksikäyttö ja törkeä raiskaus. Sitä lähdettiin välittömästi selvittämään ja se johti kolmen mieshenkilön kiinniottoon tuolta asunnosta, kertoo Helsingin poliisilaitoksen viestintäjohtaja Juha Hakola.

    Kaikki kiinniotetut ovat ulkomaalaistaustaisia.

    Helsingin poliisi vahvistaa Ylelle, että tässä vaiheessa tiedossa on yksi alaikäinen uhri.

    Poliisi epäilee, että tekokertoja on ollut useita. Epäillyt rikokset ovat tutkimusten mukaan ajoittuneet viime vuoden marraskuun alun ja tämän vuoden tammikuun alun välille.

    STT kertoi aiemmin, että kiinniotot oli tehty Roihuvuoren kaupunginosassa. Poliisi ei kuitenkaan vahvistanut tätä tietoa Ylelle eikä STT:lle, vaan kertoi, että operaatio kohdistui Itä-Helsinkiin.

    Poliisista kerrottiin yöllä STT:lle, että poliisilla oli operaatio asunnossa Roihuvuoressa. Poliisi kertoi silloin operaation liittyvän aiempaan poliisitutkintaan.

    Ylikomisario Hakola arvelee Helsingin ja Oulun tapausten puhuttavan paljon perheissä. Hakolalla onkin viesti vanhemmille.

    – On äärimmäisen tärkeää, että vanhemmat keskustelevat lastensa kanssa tämänkaltaisista kysymyksistä, ja mikäli on vähänkin epäilystä, että oma lapsi olisi joutunut uhriksi, ottaisivat yhteyttä välittömästi poliisiin, Hakola neuvoo.

    Lue lisää

    Poliisi: Helsingissä kolme miestä kiinni epäiltyinä lapseen kohdistuneista seksuaalirikoksista

    Keskustan Kaikkonen kutsuu eduskuntaryhmät koolle tiistaiksi – taustalla Oulun ja Helsingin seksuaalirikosepäilyt

    16 epäiltyä, yksi vapaalla jalalla, uhrien määrä lähestyy kymmentä – ainakin tämä Oulun seksuaalirikosepäilyistä tiedetään

    Poliisi: Helsingissä kolme miestä kiinni epäiltyinä lapseen kohdistuneista seksuaalirikoksista

    Poliisi: Helsingissä kolme miestä kiinni epäiltyinä lapseen kohdistuneista seksuaalirikoksista


    Poliisi on ottanut Helsingissä lauantai-iltana kiinni kolme miestä epäiltyinä lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä raiskauksesta. Poliisin mukaan kiinniotetut ovat ulkomaalaistaustaisia. Poliisin tutkinnassa olevan...

    Poliisi on ottanut Helsingissä lauantai-iltana kiinni kolme miestä epäiltyinä lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä raiskauksesta. Poliisin mukaan kiinniotetut ovat ulkomaalaistaustaisia.

    Poliisin tutkinnassa olevan tapahtumasarjan epäillään tapahtuneen viimeisen kahden kuukauden sisällä itähelsinkiläisessä asunnossa. Poliisi ei tarkentanut, koskevatko molemmat nimikkeet kaikkia epäiltyjä.

    Poliisi ei ota kantaa uhrien määrään tai ikään.

    STT kertoi aiemmin, että kiinniotot oli tehty Roihuvuoren kaupunginosassa. Poliisi ei kuitenkaan vahvista tätä tietoa Ylelle eikä STT:lle, vaan kertoo, että operaatio kohdistui Itä-Helsinkiin.

    Poliisista kerrottiin yöllä STT:lle, että poliisilla oli operaatio asunnossa Roihuvuoressa. Poliisi kertoi silloin operaation liittyvän aiempaan poliisitutkintaan. Operaatiosta kertoi ensin Ilta-Sanomat.

    Poliisi ei tässä vaiheessa tiedota tapauksesta enempää.

    "Massiivinen lämpöpuhallin" valutti satoja litroja öljyä Pasilan Triplan työmaalla


    Helsingissä sattui varhain sunnuntaiaamuna öljyvuoto Pasilassa sijaitsevalla Triplan suurtyömaalla. Pelastuslaitoksen tiedotteen mukaan työmaa-aluetta lämmittävä "massiivinen lämpöpuhallin" oli rikkoutunut aamuyöllä. Rikkoutumisen myötä...

    Helsingissä sattui varhain sunnuntaiaamuna öljyvuoto Pasilassa sijaitsevalla Triplan suurtyömaalla. Pelastuslaitoksen tiedotteen mukaan työmaa-aluetta lämmittävä "massiivinen lämpöpuhallin" oli rikkoutunut aamuyöllä.

    Rikkoutumisen myötä puhaltimesta oli valunut satoja litroja polttoöljyä. Paloesimies Marko Värilä Helsingin pelastuslaitokselta kertoi sunnuntaiaamuna, että öljyvuodosta ei ollut aiheutunut ympäristövahinkoa, koska öljy oli valunut "nätisti betonilipalle".

    Tiettävästi kyseessä oli kevyt polttoöljy, ja tarkemmaksi määräksi Värilä arveli parisataa litraa.

    Pelastuslaitos oli saanut kello yhdeksän aikaan öljyn imeytystoimet kutakuinkin päätökseen, ja jälkisiivous jää Värilän mukaan työmaalle.

    Pasilan aseman tuntumaan rakennettavasta Triplasta on tulossa muun muassa Suomen suurin kauppakeskus. Rakennuskompleksiin on tulossa myös toimistotiloja, hotelli ja asuntoja.

    Viisi kiinnostavaa juttua lauantai-iltaan: Näin Suomi kohteli vammaisia lapsia ja kuinka ostolakoista tuli ilmiö

    Viisi kiinnostavaa juttua lauantai-iltaan: Näin Suomi kohteli vammaisia lapsia ja kuinka ostolakoista tuli ilmiö


    Jesper kuoli hissiin, Anttia pidettiin psykopaattina ja Mia istuu nyt mykkänä vaipoissa – 3 äitiä kertoo, kuinka Suomi kohteli heidän vammaisia lapsiaan Kun Yle julkaisi syksyllä jutun 16-vuotiaan Jeren kaltoinkohtelusta psykiatrisissa...

    Jesper kuoli hissiin, Anttia pidettiin psykopaattina ja Mia istuu nyt mykkänä vaipoissa – 3 äitiä kertoo, kuinka Suomi kohteli heidän vammaisia lapsiaan

    Kun Yle julkaisi syksyllä jutun 16-vuotiaan Jeren kaltoinkohtelusta psykiatrisissa hoitolaitoksissa, toimitukseen tuli lähes 20 tarinaa vastaavista kokemuksista. Vammaisten ja psyykkisesti sairaiden lasten äidit ja isät ihmettelevät sitä, miksei näiden laitosten valvontaan puututa samalla tavalla kuin lastensuojelun puolella on puututtu.

    Marjut Suomi / Yle

    Ostolakot ovat jo ilmiö: Maiju Asikainen ei ostanut vaatteita kahteen vuoteen, Noora Patokoski hankki koko syksynä lähinnä nastarenkaat

    Eettisen kaupan asiantuntijan mukaan ostolakot kertovat siitä, että ihmisiä ahdistavat ympäristön tila ja tavaran määrä. Maiju Asikainen ei ostanut vaatteita kahteen vuoteen, kun taas Noora Patokoski hankki koko syksynä lähinnä nastarenkaat.

    Raskaus voi johtaa työsuhteen päättymiseen.Emmi Korhonen / Lehtikuva

    "Miespuolinen lääkäri ohjeisti sanomalla, että nainen ei voi saada sekä uraa että perhettä" – raskaus on yleisimpiä syitä syrjintään töissä

    Fysioterapeuttina työskennelleen Mira Lehtisen tarina kertoo karua kieltä siitä, miten raskaus voi johtaa syrjintään työelämässä. Tasa-arvovaltuutetun eduskunnalle luovuttaman vuosikertomuksen mukaan raskaus- ja perhevapaasyrjintä on yhä merkittävä työelämän syrjinnän muoto Suomessa.

    Stich by Stichin omistajat Nicole von Alvensleben ja Claudia Frick.Lukas Rapp

    Saksassa on onnistuttu siinä, mistä Suomessa vasta haaveillaan – Vuonna 2015 tulleista siirtolaisista yhä useampi on töissä

    Pienet ja keskisuuret yritykset kuten leipomot ja ravintolat ovat siirtolaisten merkittävimpiä työllistäjiä. Kahden naisen omistama ompelimo palkkaa Frankfurtissa ainoastaan maahanmuuttajia.

    Haartmanin päivystys Helsingin Meilahdessa.Terhi Liimu / Yle

    "Täällä mummot huutavat, tämä ei ole inhimillistä" – Pelätty uudistus toteutui Helsingissä, potilaiden mielestä päivystys ajautui kaaokseen

    Yle seurasi maanantai-iltana Haartmanin sairaalassa Helsingissä, miltä päivystyksessä näyttää potilaan silmin. Haastattelimme Haartmanin päivystyksessä useita ihmisiä, jotka kertoivat jonottaneensa ensiarvioon pääsyä eli ensimmäistä kohtaamista hoitohenkilökunnan kanssa yli tunnin. Yksi syy tilanteeseen on se, että Haartmanin ja Malmin sairaaloiden päivystykset siirtyivät Helsingin kaupungilta Husin eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vastuulle.

    Eppu Normaalin entinen jäsen ja sanoittaja Mikko Saarela on kuollut

    Eppu Normaalin entinen jäsen ja sanoittaja Mikko Saarela on kuollut


    Eppu Normaali -yhtyeen alkutaipaleen basisti ja sanoittaja Mikko Saarela kuoli 60-vuotiaana vaikeaan sairauteen Terhokodissa Helsingissä perjantaina. Myös Eppu Normaalin nimen keksinyt Saarela oli nokkela sanoittaja, jonka leikkisä ja paikoin...

    Eppu Normaali -yhtyeen alkutaipaleen basisti ja sanoittaja Mikko Saarela kuoli 60-vuotiaana vaikeaan sairauteen Terhokodissa Helsingissä perjantaina.

    Myös Eppu Normaalin nimen keksinyt Saarela oli nokkela sanoittaja, jonka leikkisä ja paikoin piikikäs verbaliikka olivat tärkeä tekijä yhtyeen läpimurrossa.

    Hän kirjoitti muun muassa sanat lauluihin Suomi-ilmiö ja Puhtoinen lähiöni. Tämän lisäksi Saarela teki yhdessä bändin kitaristin Mikko "Pantse" Syrjän kanssa tekstit lauluihin Njet, njet, Myrkkyä ja Pidetään ikävää.

    Eppujen neljän ensimmäisen albumin kappaleet olivat valtaosin Saarelan tekstittämiä, vaikka hän jäikin pois vuonna 1978 levyuransa aloittaneen bändin riveistä jo vuonna 1979.

    Eppu Normaalin Facebook-sivuilla yhtye muistelee Saarelan jatkovaiheita ja kertoo hänen ja yhtyeen yhteisistä vaiheista myöhemmin muun muassa näin:

    "Välit Eppu Normaalin jäseniin säilyivät hyvinä ja yhtye esiintyi Mikon kanssa mm. hänen 50-vuotispäivillään vuonna 2008. Viimeisen kerran yhteinen esiintyminen oli Ratinan stadionilla elokuussa 2016 Eppu Normaalin juhlakonsertissa, jolloin Mikko esitti kaksi kappalettaan yhdessä Eppujen kanssa. Mikon mietteitä osuudestaan Eppu Normaaliin kuultiin myös "Eput"-elokuvassa."

    Sivuston kirjoituksessa myös muistellaan hyvää ystävää lämpimästi:

    "Sen lisäksi, että Eppu Normaali on menettänyt yhden jäsenistään, on myös menetetty ystävä. Oli vuosia, jolloin Mikkoa tavattiin vain satunnaisesti, mutta aina juttu jatkui siitä, mihin se edellisellä kerralla oli jäänyt, ikäänkuin aikaa tapaamisten välissä ei olisi ollutkaan."

    Eppu Normaalin jälkeen Saarela oli esillä musiikissa muun muassa Freud, Marx, Engels & Jungin jäsenenä, Ylen Rockradion ohjelmillaan ja kriitikkona.

    Saarela valmistui opinnoistaan biologiksi ja työskenteli opettajana.

    Rakennustyömaalta löytyi toisen maailmansodan aikainen pommi Helsingissä – metroliikenne jouduttiin katkaisemaan kuljetuksen takia

    Rakennustyömaalta löytyi toisen maailmansodan aikainen pommi Helsingissä – metroliikenne jouduttiin katkaisemaan kuljetuksen takia


    Helsingin Kulosaaressa rakennustyömaalta Kulosaaren Puistotieltä löytyi perjantai-iltapäivänä räjähde. Puolustusvoimat on tunnistanut räjähteen toisen maailmansodan aikaiseksi pommiksi. Puolustusvoimat kuljetti pommin purettavaksi...

    Helsingin Kulosaaressa rakennustyömaalta Kulosaaren Puistotieltä löytyi perjantai-iltapäivänä räjähde. Puolustusvoimat on tunnistanut räjähteen toisen maailmansodan aikaiseksi pommiksi. Puolustusvoimat kuljetti pommin purettavaksi Santahaminaan.

    Koska räjähde löytyi keskeiseltä paikalta Helsingissä, sen kuljettamisen takia esimerkiksi metroliikenne jouduttiin pysäyttämään. Poliisin mukaan liikennekatkokset olivat noin viidentoista minuutin mittaisia.

    Kulosaarta pommitettiin Helsingin suurpommitusten yhteydessä helmikuussa 1944. Eversti Peppiuksen tuhoutunut huvila kuvattiin 3. helmikuuta.SA-kuva

    Polisiin mukaan puolustusvoimat raivaa sodan aikaisia pommeja noin 400 kertaa vuodessa, joten räjähteen löytyminen ei sinänsä ole tavatonta. Erikoisen tapauksesta teki se, että räjähde löytyi Helsingistä ja läheltä Itäväylää ja metroliikennettä.

    Poliisin mukaan pommi ei ole aiheuttanut vaaraa, koska se on ollut niin kauan räjähtämättömänä. Toisaalta: koska kyseessä on räjähde, sen kuljettaminen ei ole täysin vaaratonta.

    Puolustusvoimien mukaan kyseessä on palopommi, joka sisältää räjähdettä yhteensä 20 kiloa. Pommin arvioitu pudottamisajankohta on helmikuu 1944.

    Poliisi tiedottaa asiasta lisää twitterissä.

    Yle Uutisgrafiikka
    Elokuva-arkiston aarteita tarjoillaan nyt Oodissa – Kino Reginan huipputekniikka tekee oikeutta klassikkofilmeille

    Elokuva-arkiston aarteita tarjoillaan nyt Oodissa – Kino Reginan huipputekniikka tekee oikeutta klassikkofilmeille


    Perjantaiaamuna kymmeneltä Kansallisen audiovisuaalisen instituutin apulaisjohtaja Kirsi Raitarantaa jännittää ja vähän surettaa. Tänään yksi aika päättyy ja uusi alkaa. Elokuvan aarteita esitettiin Orionissa yli 30 vuoden ajan....

    Perjantaiaamuna kymmeneltä Kansallisen audiovisuaalisen instituutin apulaisjohtaja Kirsi Raitarantaa jännittää ja vähän surettaa.

    Tänään yksi aika päättyy ja uusi alkaa.

    Elokuvan aarteita esitettiin Orionissa yli 30 vuoden ajan. Tunnelmallisessa, art deco -tyylisessä teatterissa tekniikka takkuili, vessoihin hädin tuskin mahtui sisään, ja konehuoneessa vuoroin paleltiin, vuoroin hikoiltiin.

    Orionista luopuminen oli kuitenkin monelle tosi kova pala.

    Raitaranta ei ehtinyt pahemmin miettiä lähtöä ennen h-hetkeä. Hänen piti suunnitella Kino Reginan ohjelmistoa, tehdä nettisivuja, ja miettiä toimintaa täysin aiemmasta poikkeavaan ympäristöön, uuteen keskustakirjastoon.

    Kirsi Raitarannan tunnelmat Kino Reginan avajaispäivänä ovat sekä haikeat että helpottuneet.Jaani Lampinen / Yle

    Vuodenvaihteen viimeiset näytökset menivät Raitarannalta tunteikkaissa ja terapeuttisissa merkeissä.

    – Toisiksi viimeisessä näytöksessä vain itkin. Viimeisessä näytöksessä oli sitten aika rauhallisemmille hyvästeille. Orionista on paljon kauniita muistoja, mutta on tärkeää, että emme pitäneet mitään hautajaisia. Meidän osaltamme toiminta vain siirtyi Oodiin.

    Se suremisesta.

    Jännittämisen syy on se, että on aika toivottaa ensimmäiset vieraat tervetulleeksi Kino Reginaan. Viikko sitten elokuvateatteri oli vielä keskeneräinen työmaa.

    Osa uuden projektorin saksalaisista asentajista häärii yhä konehuoneessa ja tekniikka on moneen kertaan testattu. Kukaan ei ole kuitenkaan vielä katsonut täällä yhtään kokonaista elokuvaa, ei edes KAVIn oma väki.

    – Meillä on täällä kovan luokan ammattilaiset hoitamassa asioita, tiedän, että koneet toimivat, eikä sillä tavalla ole huolen häivää. Yleensä aina kuitenkin jotain sattuu, on hämmästyttävää, jos kaikki menee täysin nappiin.

    Kohta käynnistyy Tšekkoslovakian uutta aaltoa hurjimmillaan edustava Vera Chytilován Tuhatkaunokit (1966).

    Lehdistönäytöksessä katsottiin tsekkiläistä uuden aallon elokuvaa digitaalisena versiona, vaikka uusi filmiprojektori on teatterin ylpeys.Jaani Lampinen / YleMonta kokkia sopalla

    Kino Reginan synnytys kesti yli seitsemän vuotta. KAVIn apulaisjohtaja Mikko Kuutti toimitti syyskuussa 2011 Helsingin tilakeskukselle luonnoksen siitä, millainen olisi ihanteellinen, 300-paikkainen elokuvateatteri.

    Ihan kaikkea ei saatu, mitä toivottiin, mutta varsin paljon.

    Kino Reginan sijainti Oodissa aiheutti suunnittelu- ja rakennusvaiheessa omat mutkansa matkaan. Soppaa olivat kokkaamassa KAVIn lisäksi kaupungin tilakeskus, Oodin väki ja valtion kiinteistöyhtiö Senaatti. Rivien välistä kuulee, että kaikissa asioissa ei välttämättä kuultu asiantuntijoita.

    – Hankinnat olivat hankalia moniportaisen hallinnon takia. Pahoittelen katsojille sitä, että täällä asiat vähän alkuun ehkä yskähtelevät, Kuutti sanoo.

    Yksi harmin paikka on hätäpoistumisteitä osoittavat, valaistut vihreät kyltit. Ne ovat varsin suuret ja todella kirkkaasti valaistut. Vähemmän räikeästä ratkaisusta oli ollut puhetta.

    Hienosäätöä kaipaa myös salin lämpötila. Tsekkielokuvan Marie-nimisten hahmojen valkokankaalla käyvää kermakakkusotaa pitää seurata takki päällä, jos ei tahdo palella. Asia kuulemma korjaantuu.

    Uusi teatteri, uudet herkut

    Enimmäkseen Kino Reginassa kuitenkin kaikki on – historiaa ja tunnelmaa lukuunottamatta – paljon paremmin elokuvan kannalta kuin Orionissa.

    Paikkoja on 40 enemmän. Jokaiselta penkiltä näkee yhtä hyvin kankaalle, ellei eteen satu koripalloilija. Vessoja Oodissa riittää, ja niihin mahtuu myös normaalikokoinen ihminen. Toisin kuin Orion, Kino Regina on esteetön. Kahden varsinaisen invapaikan lisäksi koko eturivi voidaan tarvittaessa varata pyörätuoleille.

    Kino Regina

    253 paikkaa

    4K-digitaalinen projektori, jolla voi esittää myös 3D-elokuvia

    Aikaisempien 16 ja 35 -millisten filmiprojektoreiden lisäksi uusi yhdistelmäprojektori, jolla voi esittää myös 70 millimetrin filmejä

    Dolby Atmos -äänijärjestelmä

    11 metriä leveä valkokangas

    Soveltuu kaikkien elokuvamuotojen näyttämiseen mykkäfilmistä laajakangasspektaakkeleihin

    Esteetön

    Toimii myös auditoriona: varustukseen kuuluvat erillinen puheäänentoisto ja tulkkikopit

    Kelluvaan saliin ei kuulu kirjaston häly, eivätkä elokuvien äänet häiritse yläkerrassa toimivaa äänitysstudiota.

    Valkokangas on valtavasti entistä isompi, kuva kirkas, ja ainakin Tuhatkaunokkien surrealistiset värit hehkuvia. Jatkossa yhdentoista metrin leveys palvelee erityisesti Cinemascope-elokuvia.

    Äänentoistojärjestelmä on huippulaadukas Dolby Atmos, jollainen löytyy vain kourallisesta muita suomalaisia elokuvateattereita.

    Konehuoneessa on runsaasti työtilaa,ja ennen kaikkea kaksi uutta projektoria: 4K-digiprojektori, jolla voi näyttää myös 3D-elokuvia, ja kombiprojektori, jolla voidaan esittää 35-millisten lisäksi 70-millisiä filmejä.

    Mikko Kuutti on jälkimmäisestä erityisen innoissaan.

    – Sehän ei oikeastaan ole uusi, vaan rakennettu 1950-luvulla. Löysimme sen Saksasta, ja se on rakennettu oikeastaan uudelleen meitä varten. Se on projektoreiden Rolls-Royce.

    Filmi on Kino Reginassa pääasiallinen esitysformaatti.Jaani Lampinen / Yle"Lupaamme naarmuisia filmikopioita"

    Uusi projektori vaikuttaa myös ohjelmistoon.

    Kun Orionissa ei voitu esittää 70 millimetrin filmejä, on niitä nyt uutuudenviehätyksen takia runsaasti Kino Reginan ohjelmistossa.

    – Tämä on todella kova juttu arkistonäkökulmasta. Näitä on nyt ohjelmistossa paljon, mutta emmeköhän tästä vähän rauhoitu. Lupaamme silti esittää myös jatkossa todella huonoja, naarmuisia filmikopioita, Kirsi Raitaranta vitsailee.

    Orionista tutut konseptit, kuukauden elokuvat, ohjaajaklubit ja kinokonsertit muuttivat KAVIn mukana Kino Reginaan.

    Paremman tekniikan myötä myös sillä saralla on uutta tarjolla. Elokuvataivas-sarjassa esitellään klassikkoiden avulla elokuvataiteen kerrontateknologiaa, kuten erilaisia värillisiä kuvausmenetelmiä ja cinemascope-laajakuvaformaattia. Teema huipentuu Color, color -seminaariin huhtikuussa.

    Odotuksena on, että KAVIn tarjonta löytää keskeisen sijainnin myötä uutta yleisöä, toteaa Raitaranta. Vaikka lippuluukku on ollut näihin päiviin asti suljettuna, on siellä käynyt jo uteliaita haistelemassa ilmaa. Oodissa pystytään entistä paremmin toteuttamaan KAVIn perustehtävää: elokuvakulttuurin monipuolista esittämistä ja tutuksi tekemistä.

    – Onhan Kino Regina Orionia paremmin saavutettavissa: suurten yleisöjen äärellä ja ihmisten keskellä. Moni, joka on käynyt rakennustyömaalla kurkkimassa on ollut hämmästynyt ja ihastellut, että ai, täällä on tällaista.

    Kino Reginan suunnittelusta vastasi ALA Arkkitehdit yhdessä KAVIn Mikko Kuutin kanssa.Jaani Lampinen / Yle"Jos ajattelee tätä vain salina, niin tämä on aivan nappi"

    Orionin entiset kanta-asiakkaat ovat olleet pettyneitä siihen, että muuton myötä myöhäisiltojen esitykset jäivät historiaan.

    Kino Regina on ainakin toistaiseksi naimisissa Oodin aukioloaikojen kanssa.

    Teatteri on KAVIn käytössä tiistaista sunnuntaihin, iltapäivästä puolille öin. Muuna aikana tila on Helsingin kaupungin auditorio. Koululaisnäytännöt kuitenkin jatkuvat entiseen malliin, eikä KAVIn päivätoimintaa ole suljettu muutenkaan pois.

    Yhteiselämän pelisääntöjä ja KAVIn toimintaa tarkastellaan uudelleen, kun kokemus ensimmäisestä kaudesta on karttunut. Vaikka alkuun teatterissa ei katsota elokuvia yömyöhään, voisi kassa periaatteessa olla auki siihen asti, kunnes kirjasto suljetaan.

    Näytös voi jatkua myöhempään, sillä teatterista pääsee ulos takaovesta. Tai pääsee sitten, kun avaimet oveen löydetään jostain, ja opitaan käyttämään hälytysjärjestelmää. Pientä viilaamista vielä.

    Elokuvan kannalta tärkeimmät asiat ovat kuitenkin kunnossa. Ensimmäisen näytöksen päättyessä Kirsi Raitaranta on helpottunut. Kaikki meni niin kuin mennä piti.

    – Se on hyvä kysymys, mikä fiilis on nyt. Jos ajattelee vain elokuvateatterin salina tätä, niin tämähän on aivan nappi, mutta samaan aikaan...No, elokuvateatterina tämä oli tosi hyvä kokemus.

    Kritiikkivyöry ajoi Aito avioliitto ry:n pois opettajien messuilta – OAJ:

    Kritiikkivyöry ajoi Aito avioliitto ry:n pois opettajien messuilta – OAJ: "Tapahtuman arvoihin kuuluvat suvaitsevaisuus ja yksilön oikeuksien kunnioittaminen"


    Suomen Messut ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ on perunut Aito avioliitto ry:n osallistumisen Educa-messuille. Peruutuksen syy on OAJ:n jäseniltä ja muilta messuvierailta tullut kritiikki yhdistyksen osallistumisesta tapahtumaan. –Jäseniltä,...

    Suomen Messut ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ on perunut Aito avioliitto ry:n osallistumisen Educa-messuille. Peruutuksen syy on OAJ:n jäseniltä ja muilta messuvierailta tullut kritiikki yhdistyksen osallistumisesta tapahtumaan.

    –Jäseniltä, järjestön aktiiveilta ja muilta osallistujilta saamamme laajan palautteen perusteella oli selvää, että OAJ:n oli arvioitava tilanne uudestaan. Kuuntelimme, kävimme kokonaisuuden läpi ja tulimme siihen lopputulokseen, että Aito avioliitto ry ei osallistu Educa-messuille, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo tiedotteessa.

    Pari vuotta sitten Aito avioliitto -yhdistys poistettiin Kirjamessuilta, koska Messukeskuksen näkemyksen mukaan yhdistyksen käytös ei tuolloin ollut asiallista.

    Tapahtuman järjestäjinä OAJ ja Suomen Messut haluavat varmistaa Educan onnistumisen ja sen, ettei yksittäinen näytteilleasettaja vie huomiota laajasta ja laadukkaasta ohjelmasta.

    Luukkainen korostaa, että OAJ:n työtä ohjaavat yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus.

    – Opettajan ammattiin ja tapahtuman arvoihin kuuluvat suvaitsevaisuus ja yksilön oikeuksien sekä valinnanvapauden kunnioittaminen. Nämä arvot huomioidaan erityisesti tapahtuman virallisissa ohjelmaosuuksissa ja tapahtuman tarjoamissa puheenvuoroissa, sanoo Luukkainen.

    Luukkaisen mukaan Aito avioliitto ry oli osallistumassa messuille näytteilleasettajana, mutta yhdistys ei ollut missään vaiheessa mukana virallisessa ohjelmasisällössä.

    Yhdistys haluaa, että pojat kasvavat miehiksi ja tytöt naisiksi

    Aito avioliitto ry haluaa säilyttää avioliiton miehen ja naisen välisenä. Yhdistyksen tarkoituksena on myös edistää lapsen sukupuoli-identiteetin kehittymistä siten, että pojat kasvavat miehiksi ja tytöt naisiksi.

    Uusi opetussuunnitelma puolestaan velvoittaa koulut antamaan opetusta ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja.

    OAJ:n saamien palautteiden mukaan moni näkee ongelmalliseksi sen, että opetusalan tapahtumaan osallistumassa olleen yhdistyksen ajamat aatteet näyttävät olevan ristiriidassa nykyisen opetussuunnitelman mukaisen maailman kanssa.

    – Asiasta on tullut meille sekä hyvää että huonoa palautetta, mutta valtaosa palautteesta on ollut kriittistä. Yhdistyksen osallistumisesta tapahtumaan käytiin jo ennen joulua keskusteluja, mutta emme tuolloin nähneet perusteita kieltää heidän läsnäoloaan, sanoo viestintäjohtaja Hanna Ottman OAJ:stä.

    Educa on vuosittain järjestettävä kaikille opetusalan ammattilaisille suunnattu tapahtuma, jonne voivat ilmoittautua näytteilleasettajaksi lain puitteissa toimivat yritykset ja järjestöt. Kaikkiaan heitä on tänä vuonna 300.

    Aito avioliitto ry porttikiellosta messuille: Emme pidä päätöstä tasa-arvoisena

    Aito avioliitto ry:n puheenjohtaja Susanna Koivula kertoo olevansa pettynyt OAJ:n ja Suomen Messujen päätökseen evätä yhdistyksen osallistuminen Educa-messuille.

    – Aito avioliitto ry oli jo hyväksytty näytteilleasettajaksi ja olimme maksaneet paikan, hän kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa.

    – Emme pidä tällaista ratkaisua tasa-arvoisena, yhdenvertaisena emmekä suvaitsevaisena.

    Koivula jatkaa: Aito moniarvoisuus ei tässä toteudu ja huoli herää, onko opettajlla, oppilailla ja näiden vanhemmilla koulussa tilaa ilmaista esimerkiksi kannattavansa avioliittoa naisen ja miehen välisenä?

    – On valitettavaa, että perhemyönteiset arvot katsotaan messuille sopimattomaksi.

    Educa-messut järjestetään Messukeskuksessa 25.–26.1.2019.

    Lisätty 18.33 Aito avioliitto ry:n kommentit

    Kommentointi suljettu toistuvien Ylen kommentointiohjetta rikkovien kommenttien vuoksi.

    Talouselämä: Konepajan Brunon tulevaisuus vaakalaudalla – talousvaikeuksista kärsivä kulttuuritehdas joutuu lähtemään?

    Talouselämä: Konepajan Brunon tulevaisuus vaakalaudalla – talousvaikeuksista kärsivä kulttuuritehdas joutuu lähtemään?


    Helsinkiläisen tapahtumapaikan ja kirpputorin, Konepajan Brunon taloustilanne on heikko, kirjoittaa Talouselämä. Konepajan Bruno Oy:lle on tullut lehden mukaan viime kuukausien aikana neljä velkomustuomiota, joissa muun muassa pienpanimoalan yhtiöt...

    Helsinkiläisen tapahtumapaikan ja kirpputorin, Konepajan Brunon taloustilanne on heikko, kirjoittaa Talouselämä.

    Konepajan Bruno Oy:lle on tullut lehden mukaan viime kuukausien aikana neljä velkomustuomiota, joissa muun muassa pienpanimoalan yhtiöt hakevat 10 000 euron saatavia. Lisäksi Brunolla on aiempia maksamattomia velkoja.

    Lehden mukaan myös tuoreimmassa tilinpäätöksessä yhtiön tila on hyvin vakava: sen liikevaihto oli reilut 330 000 euroa ja se teki tappiota reilut 17 000. Yrityksen oma pääoma oli mennyt lähes 70 000 euroa miinukselle.

    Konepajan Brunon hallituksen jäsen Jakke Nikkarinen selittää talousongelmien johtuvan muun muassa edellisestä vuokranantajasta VR:stä.

    – Ne antoivat meille alkoholiluvan vain kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Jouduimme ne joka kerta uusimaan. Meillä oli tietoa tulevaisuudesta vain kolmen kuukauden päähän, Nikkarinen kertoo Talouselämälle.

    VR Group aikoi myydä omistamansa rakennukset Vallilan konepaja-alueella vuonna 2016 Bauhaus-rautakauppaketjulle, jolloin Konepajan Bruno olisi saanut häädön.

    Kiinteistöt osti lopulta Yhdysvaltain entisen Suomen-suurlähettilään Bruce Oreckin yhtiö.

    Konepajan Bruno ja Oreck tukkanuottasilla vuokrasta

    Nikkarinen kertoo, että rakennus, jossa Konepajan Bruno sijaitsee, menee remonttiin puolen vuoden päästä.

    Yle

    Nikkarisen mukaan Oreck lupasi aiemmin yhtiölle, että se saa käyttää tiloja vuoteen 2022 asti, mutta heti kauppojen jälkeen hän oli ilmoittanut vuokran kolminkertaistuvan.

    Bruce Oreck syyttää Talouselämä-lehdessä Konepajan Brunoa maksamattomista vuokrista ja vuokravakuuksista.

    Oreckin mukaan vuokra nousee, koska rakennus on 1900-luvun alun rakennus ja vaatii ison remontin ja "rakennusta ei voi korjata, jos siellä on ihmisiä".

    Jakke Nikkarisen mukaan Oreck on luvannut Konepajan Brunolle toisen tilan, mutta yhtiö pitää epävarmana, voiko se jatkaa toimintaansa muualla.

    Lue myös:

    Bruce Oreck haluaa Vallilan konepaja-alueesta Helsingin Camdenin: "Täällä ei ole tilaa Starbucksille" (23.5.2018)

    VR myy Bruce Oreckille osan konepaja-alueesta Vallilassa (23.5.2018)

    Konepajaliike kerää tukea Bruce Oreckille – Adressi on vetänyt netissä jo yli 2000 allekirjoitusta: "VR:n noudatettava oikeudenmukaisuuden periaatteita" (18.4.2018)

    Yhdysvaltojen ex-suurlähettiläs Bruce Oreck: "Vallilan Konepajan ostaminen on tapani kiittää suomalaisia" (16.11.2017)

    Otkes: Husin tietoliikenneongelmat liittyivät vanhentuneeseen laitteeseen – oli ollut yhtäjaksoisesti päällä kahdeksan vuotta

    Otkes: Husin tietoliikenneongelmat liittyivät vanhentuneeseen laitteeseen – oli ollut yhtäjaksoisesti päällä kahdeksan vuotta


    Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä marraskuussa 2017 ilmenneet tietoliikenneongelmat liittyivät potilatietojärjestelmän kannalta tärkeään runkokytkimeen. Onnettomuustutkintakeskuksen selvityksen mukaan runkokytkintä on käytetty...

    Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä marraskuussa 2017 ilmenneet tietoliikenneongelmat liittyivät potilatietojärjestelmän kannalta tärkeään runkokytkimeen.

    Onnettomuustutkintakeskuksen selvityksen mukaan runkokytkintä on käytetty yhtäjaksoisesti kahdeksan vuotta ja sen käyttöikä oli päättymässä. Myös ohjelmisto- ja laitteistopäivityksiä oli tekemättä.

    Häiriön ensimerkit olivat ilmenneet jo kaksi viikkoa ennen tutkittua häiriötä. Laitteiston uusiminen oli vireillä, mutta sen hankinta viipyi.

    Yli 20 sairaanhoitopiirin järjestelmää pimeni verkkoyhteyshäiriön vuoksi ja häiritsi sairaanhoitopiirin toimintaa kahtena peräkkäisenä päivänä. Ongelmat haittasivat erityisesti potilastietojärjestelmiä, laboratorio- ja kuvantamisjärjestelmiä sekä automatisoitua lääkkeen jakamista.

    Käytännössä Suomen suurin sairaanhoitopiiri joutui siis kirjaamaan kaikki tiedot käsin ja siirtämään ne paperilla tai puhelimessa eteenpäin, mistä aiheutui viivettä. Kaikki kuvantamislaitteet eivät myöskään toimineet eikä kuvia pystytty siirtämään verkon välityksellä esimerkiksi hoitavalle lääkärille päivystykseen.

    Vaikutuksia oli lähes kaikkien potilaiden hoitoon ja erityisesti vaarantui vakavasti sairaiden potilaiden hoito.

    Tietojärjestelmähäiriötä luonnehdittiin tuolloin suurimmaksi kymmeneen vuoteen. Sosiaali- ja terveysministeriö esitti tapauksista tutkintapyynnön Onnettomuustutkintakeskukselle viime maaliskuussa.

    Onnettomuustutkintakeskuksen raportin tilanteesta voi katsoa täältä.

    Sairaanhoitopiireille tarvitaan selkeät ohjeet laitteiden huoltoon

    Onnettomuustutkintakeskus on antanut neljä suositusta Husin tapauksen perusteella. Otkesin mukaan sosiaali- ja terveysministeriön tulisi ohjata sairaanhoitopiirejä määrittelemään tärkeimpien tietojärjestelmien kriittisyys potilasturvallisuuden näkökulmasta.

    Lisäksi terveydenhuollon toimijoilla pitäisi olla selkeä huolto- ja päivitysohjelma tärkeimmille tietojärjestelmille. Myöskään päätökset laitteiden uusimisesta eivät saisi jäädä roikkumaan.

    Husissa ongelmia aiheuttanut laite oli tärkeä sairaanhoitopiirin toiminnan kannalta, joten sen käytöön ei haluttu katkoksia. Päivityksiä olisi kuitenkin voinut tehdä suunnitellusti ilman katkoksia, mutta ne olisivat saattaneet johtaa erilaisiin odottamattomiin ongelmiin.

    – Olennaista on jatkossa tunnistaa kriittiset tietojärjestelmät ja niiden kriittiset osat. Kun nämä on tunnistettu, pitää niiden luotettavuudesta huolehtia. Näin varmistetaan, että tarvittavat komponentti- ja ohjelmistopäivitykset tulee ajoissa hoidettua. Nyt näin ei kaikilta osin ollut toimittu, summaa tutkinnanjohtaja Kai Valonen tiedotteessa.

    Sairaaloiden pitää varautua toimimaan poikkeustilanteissa ilman tietojärjestelmiä

    Onnettomuustutkintakeskus suosittaa myös, että potilasturvallisuuden kannalta riskialttiilla osastoilla harjoitellaan säännöllisesti tietoliikennehäiriöiden varalle. Myös terveydenhuollon tulevissa uudistuksissa on varmistettava, että varautumisen valvonta on jatkossa riittävää.

    – Riippuvuus tietojärjestelmistä kasvaa koko ajan. Poikkeustilanteissa on tärkeää, että on olemassa toimivia, suunniteltuja, harjoiteltuja sekä kaikkien tiedossa olevia vaihtoehtoisia toimintamalleja, joilla potilaiden turvallisuus ja sairaalan toimintakyky varmistetaan kaikissa tilanteissa, toteaa Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi.

    Näissä kahdessa Onnettomuustutkintakeskuksen tutkimassa vakavassa häiriössä todettiin, että sairaaloiden ja osastojen jatkuvuussuunnitelmissa on parantamisen varaa.

    Husin mukaan kuluneen vuoden aikana on jo tehty toimenpiteitä, jotka parantavat sairaanhoitopiirin toimintavarmuutta. Myös valmiutta vastaavien ongelmien kohtaamiseen on parannettu ja henkilökunnan kanssa on käyty läpi jatkuvuussuunnitelmia.

    Tapauksista olisi myös paljon opittavaa koko alalla, mutta terveydenhuollosta puuttuu vakavista vaaratilanteista oppimisen toimintamalli sekä kotimaassa että kansainvälisesti.

    Viimeisenä suosituksena onkin, että sosiaali- ja terveysministeriö huolehtii terveydenhuollon alalle uudenlaisen tietojenkeruu- ja tiedonjakojärjestelmän vakavien potilasturvallisuutta uhkaavien tilanteiden jälkipuintiin.

    11.1.2018 klo 10:27 lisätty tieto Husin toimenpiteistä häiriöiden jälkeen

    Lue myös:

    Laaja tietoliikennekatkos häiritsee Husin tietokoneita – Sairaaloiden toiminta pyritään pitämään normaalina

    Suomen suurimman sairaanhoitopiirin tietoliikenteessä taas ongelmia – varajärjestelmä ei pelastanut tänäänkään

    HUSin tietoliikennevika saatu korjattua – Turvallisuus ei tiettävästi vaarantunut

    Sairaaloiden arki meni sekaisin, kun tietokoneet pimenivät ja potilaiden tiedot katosivat – 5 kysymystä ja vastausta HUS:in kaoottisesta viikosta

    Potilastietoja vääriin osoitteisiin, sairaaloiden järjestelmiä pimeiksi – Suomen suurin sairaanhoitopiiri usein ongelmissa, HUS: "Häiriöt ovat hyvin harvinaisia"

    Herätys: Turun iskua käsitellään hovissa, Helsingin metro pysähtyy viikonlopuksi, Trump hamuaa muurirahoja katastrofikassasta

    Herätys: Turun iskua käsitellään hovissa, Helsingin metro pysähtyy viikonlopuksi, Trump hamuaa muurirahoja katastrofikassasta


    Turun hovioikeus alkaa käsitellä Turun terrori-iskua Tänään alkavassa Turun terrori-iskun valmisteluistunnossa on tarkoitus sopia oikeudenkäynnin yksityiskohdista ja muun muassa siitä, missä hovioikeuden pääkäsittely helmikuussa pidetään....

    Turun hovioikeus alkaa käsitellä Turun terrori-iskua

    Tänään alkavassa Turun terrori-iskun valmisteluistunnossa on tarkoitus sopia oikeudenkäynnin yksityiskohdista ja muun muassa siitä, missä hovioikeuden pääkäsittely helmikuussa pidetään. Turun hovioikeuteen eli Akatemiatalolle saapuvat Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa elinkautistuomion saaneen Abderrahman Bouananen asianajaja Kaarle Gummerus ja Hassan Zubierin asiamies, oikeustieteen tohtori Ari Huhtamäki, sekä syyttäjät Hannu Koistinen ja Sampsa Hakala. Yle seuraa päivän kulkua.

    Helsingissä 80 bussia korvaa metron viikonloppuna Marja Väänänen / Yle

    Ainakin 100 000 ihmistä joutuu miettimään matkasuunnitelmansa uusiksi Helsingissä, kun metron kulku keskeytetään uuden asetinlaitteen asennustöiden vuoksi. Viikonloppuna poikki on koko vanhan metron osuus Lauttasaaresta itään ja tilalla suhaa 80 bussia.

    Valkoinen talo tutkii katastrofirahaston käyttöä muurin rahoitukseksi Jim Watson / AFP / Lehtikuva

    Yhdysvaltain hallinto on aloittanut presidentti Donald Trumpin johdolla valmistelut kansallisen hätätilan julistamiseksi. Hätätilan turvin Trump voisi ohittaa kongressin, joka ei ole myöntänyt rahaa muurin rakentamiseen Meksikon rajalle. Nyt armeijan rakennusosasto selvittää, miten katastrofirahaston varoja voitaisiin käyttää muurin pystyttämiseen. Rahasto on alun perin tarkoitettu esimerkiksi tulvien, maastopalojen ja muiden luonnonkatastrofien aiheuttamien vahinkojen korjauksiin.

    Romanialle siirretään EU:n puheenjohtajan nuija Kuoro esiintyi Romanian EU-puheenjohtajakauden avajaisjuhlissa Bukarestissa torstaina.Robert Ghement / EPA

    Poliittisen kiistelyn repimästä ja korruption piinaamasta Romaniasta tuli vuodenvaihteessa EU:n puheenjohtajamaa. EU:n ylin johtajisto komission ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajineen vieraili puheenjohtajakauden avajaisissa Bukarestissa. Romanian puolivuotiskaudella unionilla on edessään isoja haasteita brexitistä parlamenttivaaleihin.

    Kun kuntosalitreenit ja muut tavoitteet tyssäävät heti alkuunsa Niko Mannonen / Yle

    Vielä tähän aikaan vuodesta kuntosalilla on niin täyttä, että laitteille täytyy jonottaa eikä ryhmäliikuntatunneille meinaa mahtua. Mutta usein into lopahtaa jo parin kuukauden päästä. Asiantuntija sanoo, että motivaatio ei tule itsestään, motivaatio tehdään.

    Sää on tuulista ja melko lauhaa Yle

    Maan etelä- ja keskiosiin virtaa tänään lauhempaa ilmaa. Monin paikoin on aurinkoista mutta hyvin tuulista, sanoo Ylen meteorologi Matti Huutonen. Sen sijaan pohjoisessa satelee lunta. Lämpötila on iltapäivällä lähes koko maassa nollan tienoilla. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

    Ainakin 100 000 ihmistä joutuu muuttamaan matkasuunnitelmiaan, kun metro seisahtuu viikonlopuksi – tilalla suhaa 80 bussia

    Ainakin 100 000 ihmistä joutuu muuttamaan matkasuunnitelmiaan, kun metro seisahtuu viikonlopuksi – tilalla suhaa 80 bussia


    Viikonlopun katkos metroliikenteessä mietitytti Kampissa liikkuneita matkustajia jo torstaina. – Saaren Facebook-ryhmässä on jonkin verran spekuloitu, että miten katkos vaikuttaa ja miten pääsee vaikkapa lastenvaunujen tai pyörätuolin kanssa...

    Viikonlopun katkos metroliikenteessä mietitytti Kampissa liikkuneita matkustajia jo torstaina.

    – Saaren Facebook-ryhmässä on jonkin verran spekuloitu, että miten katkos vaikuttaa ja miten pääsee vaikkapa lastenvaunujen tai pyörätuolin kanssa ryysiksessä liikkumaan, Lauttasaaressa asuva Annina pohti.

    – Mistä liput ostetaan ja missä ne dösäpysäkit on, liikkuminen ei saisi olla ainakaan kovin paljon vaikeampaa kuin normaalisti, huolehti puolestaan helsinkiläinen Janne.

    Metro lakkaa jo perjantaina kello 18 liikennöimästä Itäkeskuksesta Mellunmäkeen ja Vuosaareen. Lauantaina ja sunnuntaina poikki on koko vanhan metron osuus Lauttasaaresta itään. Poikkeustilanne johtuu asetinlaitteen vaihtotöistä.

    Metron tilalla suhaa 80 bussia

    Metroliikenne pyritään viikonlopun aikana korvaamaan ylimääräisillä busseilla ja raitioliikenteellä.

    – Kapasiteetti ei tietenkään ole sama kuin metrolla, mutta katko ajoittuu viikonloppuun, jolloin ihmisillä on ehkä arkipäiviä enemmän valinnanvaraa liikennevälineiden ja reittien suhteen, HSL:n joukkoliikennesuunnittelija Petri Nissinen toteaa.

    Korvaavat bussit liikennöivät ajankohdasta riippuen 5-10 minuutin vuorovälein. Lippu sekä bussiin että raitiovaunuun kannattaa ostaa etukäteen. Metroa korvaaviin busseihin saa nousta voimassa olevan lipun kanssa myös keskiovista.

    Busseissa saattaa ajoittain olla matkustajia ruuhkaksi asti ja HSL kehottaakin ihmisiä varamaan matkoihin ylimääräistä aikaa ja kärsivällisyyttä.

    Lastenvaunujen, rollaattorin tai pyörätuolin kanssa ei välttämättä mahdu heti kyytiin ja polkupyörää ei korvaaviin busseihin tai raitiovaunuihin saa viedä ollenkaan. Metro alkaa liikennöidä normaalisti jälleen maanantaina 14.1.

    Idän bussiralli näkyy keskustan liikenteessä

    Metron seisahtuminen tuo siis Helsingin keskustaan tavallista enemmän bussiliikennettä.

    Perjantai-iltana matkan Itäkeskuksesta Mellunmäkeen korvaa bussilinja 99MX ja Vuosaareen linja 99VX. Linjojen liikennöinti alkaa noin klo 17:30 ja ne kulkevat lähelle puolta yötä.

    Lauantaina ja sunnuntaina metroa korvaa kolme erilaista bussivuoroa 99B, 99M ja 99V. Bussit pysähtyvät erikseen merkityillä korvaavan liikenteen pysäkeillä. Myös Lauttasaaren bussilinjat 20, 21 ja 21B korvataan viikonloppuna linjoilla 20X ja 21X.

    Kimmo Hiltunen / Yle

    Kantakaupungissa metroa korvaa puolestaan raitiovaunu 11, joka kulkee Salmisaaresta Paavalinkirkolle. Linja käyttää kaikkia reitin varrella olevia pysäkkejä.

    Kaikkien korvaavien vuorojen aikataulut voi tarkistaa HSL:n reittioppaasta.

    Uusi asetinlaite vähentää liikennehäiriöitä

    Asetinlaite on metroradalla oleva turvalaite, jonka tehtävä on varmistaa junalle turvallinen kulkutie.

    Uuden laitteen avulla pystytään entistä paremmin tunnistamaan, missä juna milloinkin on ja välittämään tieto aiempaa nopeammin eteenpäin. Laitteen päivittäminen uuteen voikin helpottaa myös matkustajien arkea.

    – Käytännössä matkustajat voivat saada entistä reaaliaikaisempaa tietoa junien aikatauluista ja siitä, missä mikäkin juna liikkuu, sanoo HKL:n infra- ja kalustoyksikön johtaja Artturi Lähdetie.

    Asetinlaitteen toimittaa suomalainen yritys Mipro Oy, jonka laite löytyy jo metron läntiseltä osuudelta. Vanhan kantametron puolella on tähän asti ollut Siemensin toimittama laite.

    – Näiden kahden välille toteutetun rajapinnan luotettavuus ei ole aina ollut paras mahdollinen. Tästä aiheutuneet häiriöt tulevat jatkossa poistumaan, kun koko metron varrella on yhteneväiset laitteet, sanoo Lähdetie.

    Video: Puretun kirkon perustuksista löytynyt aikakapseli tuo terveiset yli 60 vuoden takaa – Mitä säilöisit aikakapseliin nyt?


    Kirkon peruskirja, pääpiirustukset, työselitykset sekä kaikki käytössä olleet kolikot vuodelta 1956. Nämä esineet on haluttu säilöä jälkipolville Tikkurilan kirkon rakennustöiden yhteydessä. Kirkon perustuksissa yli puoli vuosisataa...

    Kirkon peruskirja, pääpiirustukset, työselitykset sekä kaikki käytössä olleet kolikot vuodelta 1956. Nämä esineet on haluttu säilöä jälkipolville Tikkurilan kirkon rakennustöiden yhteydessä.

    Kirkon perustuksissa yli puoli vuosisataa maannut kupariputki avattiin rautasahan ja taltan avulla torstaina. Löydöt talletetaan Vantaan kaupunginmuseon kokoelmiin.

    Tikkurilan vanha kirkko päädyttiin purkamaan muun muassa sisäilmaongelmien takia.

    Vanhan kirkon tilalle nousee uusi pyramidin muotoinen kirkko, joka on tarkoitus ottaa käyttöön joulun alla vuonna 2020.

    Myös uuden kirkon perustuksiin laitetaan aikakapseli, jonka tulevasta sisällöstä voi tehdä ehdotuksia Vantaan seurakunnille.

    Raitiovaunut kulkevat jälleen Mannerheimintiellä –

    Raitiovaunut kulkevat jälleen Mannerheimintiellä – "Viivettä voi olla osittain"


    Mannerheimintiellä keskiviikkoiltana rikki menneet ajojohtimet on saatu korjattua ja torstaiaamun raitiovaunuliikenne lähtee käyntiin lähes normaalisti. – Viiveitä voi olla osittain, koska kaikki vaunut ajettiin yöksi Koskelaan. Normaalisti osa...

    Mannerheimintiellä keskiviikkoiltana rikki menneet ajojohtimet on saatu korjattua ja torstaiaamun raitiovaunuliikenne lähtee käyntiin lähes normaalisti.

    – Viiveitä voi olla osittain, koska kaikki vaunut ajettiin yöksi Koskelaan. Normaalisti osa vaunuista viedään yöksi Töölöön. Ajolangat ovat nyt kuitenkin kunnossa, HSL:n viestinnän asiantuntija Tapio Tolmunen kertoi torstaina aamuviideltä.

    Kuorma-auton nosturi pudotti noin 200 metriä raitiovaunun ajojohdinta alas Helsingin keskustassa Mannerheimintiellä Töölön kisahallin kohdalla. Mannerheimintie suljettiin väliltä Helsinginkatu–Nordenskiöldinkatu.

    Raitiovaunuliikenne oli alueella pysähdyksissä ja autoliikenne ohjattiin kiertoreiteille.

    – Etelään päin johtavat ajokaistat on suljettu liikenteeltä ja liikenne pohjoiseen ohjataan Eino Leinon kadulle, palomestari Markku Holopainen Helsingin pelastuslaitokselta kertoi.

    Keskiviikkoiltana raitiovaunulinjoista kulkivat normaalisti vain linjat 6, 7 ja 9.

    Palomestari Markku Holopainen kertoi keskiviikkoiltana, että pudonneet ajojohtimet löivät kipinää, kun pelastuslaitos ja HSL:n raivausryhmä pääsivät paikalle.

    Onnettomuus ei aiheuttanut henkilövahinkoja.

    Keskustelu aiheesta on päättynyt, koska osa keskustelijoista ei noudattanut Ylen kommentointiohjetta.

    Jos äiti viivyttää nukkumaanmenoaan, vauvakin valvoo – samalla lisääntyvät nukahtamisvaikeudet ja öiset heräilyt

    Jos äiti viivyttää nukkumaanmenoaan, vauvakin valvoo – samalla lisääntyvät nukahtamisvaikeudet ja öiset heräilyt


    Iltavirkkujen äitien lapsilla on muita enemmän vaikeuksia unirytmin kehityksessä, ilmenee suomalaistutkimuksesta. Sen sijaan isän vuorokausirytmillä eli kronotyypillä ei näytä olevan lapsen rytmiin mitään vaikutusta. Tutkimuksessa selvitettiin...

    Iltavirkkujen äitien lapsilla on muita enemmän vaikeuksia unirytmin kehityksessä, ilmenee suomalaistutkimuksesta. Sen sijaan isän vuorokausirytmillä eli kronotyypillä ei näytä olevan lapsen rytmiin mitään vaikutusta.

    Tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa vanhemman kronotyypin yhteyttä lapsen uneen. Tulokset perustuvat pirkanmaalaiseen seuranta-aineistoon vuosina 2011–2017.

    Käytännössä tutkimuksessa kysyttiin yli 1 200 äidiltä ja 1 100 isältä, millainen heidän vuorokausirytminsä ja unen laatunsa oli eri hetkinä: raskausaikana sekä lapsen ollessa 3–24 kuukauden ikäinen. Lasten unta mitattiin samoina aikoina.

    Tutkija Juulia Paavonen kertoo, että vauvaperheen iltapainotteinen elämäntapa lisäsi unirytmien pulmia ja viivästytti vuorokausirytmin kehittymistä.

    – Tämä ilmenee öisenä heräilynä tai nukahtamisvaikeuksina illalla, lastenpsykiatriaan erikoistuva Paavonen sanoo tiedotteessa.

    Paavosen mukaan pikkulapsella on vain vähän keinoja säädellä unirytmiään. Lapsen unirytmi riippuu ennen muuta siitä, millainen aikataulu vauvaperheellä on.

    Tutkimuksessa olivat mukana THL, HUSin Lastentautien tutkimuskeskus, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri sekä Helsingin, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistot. Tulokset julkaisi Sleep Medicine.

    Lapinlahden entisen mielisairaalan vuokralaisten kohtalo ratkeaa pian –

    Lapinlahden entisen mielisairaalan vuokralaisten kohtalo ratkeaa pian – "Aion kahlita itseni patteriin, minut saa kantaa ulos sen mukana"


    Graafikko Klaus Welpiä väsyttää. Hän kertoo editoineensa edellisenä päivänä 22 tuntia videota, joten ei ihme jos silmä vähän luppaa. Welpillä on työn alla "infopläjäys", jonka tarkoituksena on kertoa ihmisille, mitä Lapinlahden...

    Graafikko Klaus Welpiä väsyttää. Hän kertoo editoineensa edellisenä päivänä 22 tuntia videota, joten ei ihme jos silmä vähän luppaa.

    Welpillä on työn alla "infopläjäys", jonka tarkoituksena on kertoa ihmisille, mitä Lapinlahden entisellä sairaala-alueella tätä nykyä oikein tapahtuu.

    Vapaaehtoisvoimin tehdyn Kaikkien Lapinlahti -videon piti valmistua alkuperäisen suunnitelman mukaan vasta muutaman viikon kuluttua.

    Aikatauluihin tuli kuitenkin muutos, sillä kaupunki irtisanoi ennen joulua Lapinlahden tilapäisten päävuokralaisten Osuuskunta Lapinlahden Tilajakamon ja Suomen Mielenterveysseuran alla toimivan Lapinlahden Lähteen vuokrasopimuksen.

    Vaihtoehtona oli maksaa 150 prosentilla korotettua vuokraa ja jatkaa sillä hinnalla vuokrasopimusta siihen asti, kunnes ideakilpailulla valittava uusi omistaja tai vuokralainen ottaa rakennukset ensi vuosikymmenen alkupuolella haltuunsa.

    – Virkamiesten keulimisen takia jouduin lopettamaan lomani kesken, Tämä pitää saada nyt pikavauhdilla valmiiksi. Haluan näyttää ihmisille, mikä mahtava meininki täällä on ja miksi se tulisi säilyttää, Welp sanoo.

    Suomen kenties työllistetyin postimerkkisuunnittelija Welp on yksi 170 Lapinlahden nykyisestä alivuokralaisesta. Heidän joukossaan on monipuolinen kattaus kuvataiteilijoita, kulttuurintekijöitä, tutkijoita, terapeutteja ja käsityöläisiä.

    Viime vuosien aikana Lapinlahdessa on järjestetty kaupunkilaisille jos jonkinlaista kulttuuri- ja luontotapahtumaa, tanssittu juhannustansseja ja lämmitetty kaupungin vanhinta yleistä saunaa.

    Kaikilla Lapinlahdessa työskentelevillä on edessä uusien työtilojen etsiminen, jos kaupunki ei hyväksy Osuuskunta Tilajakamon ja Lapinlahden Lähteen ehdottamaa 40 prosentin vuorankorotusta.

    Irtisanomisaikaa on kesäkuun viimeiseen päivään asti.

    Welpillä riittää humoristiseen uhmaan verhottua taistelutahtoa.

    – En lähde. Aion kahlita itseni tuohon painavaan patteriin. Minut saa kantaa ulos sitten sen mukana, hän sanoo.

    Vielä reilu vuosikymmen sitten tässä Welpin hallitun kaaoksen valtaamassa työhuoneessa hoidettiin syömishäiriöpotilaita. Jotkut heistä ovat kaivertaneet kaapintauksiin nimiään.

    Nykyinen vuokrahinta on ollut tuntuvasti alle alueen markkinatason

    Helsingin kaupunki jatkaa vuokraneuvotteluita Lapinlahden Lähteen ja Osuuskunta Tilajakamon kanssa perjantaina 11. tammikuuta. Vuokrausasiaa valmistellaan neuvottelujen perusteella tammikuussa. Päätöksiä tehdään vasta neuvottelujen jälkeen.

    Helsingin kaupungin tilapalveluiden päällikkö Irmeli Grundström kertoo, että kaupunki on koko ajan painottanut yhteistyöhalukkuutta ja toiveita päästä kumpaakin osapuolta tyydyttävään ratkaisuun.

    – Keskusteluja on käyty hyvässä hengessä. Arvostamme sitä sosiaalisesti arvokasta työtä, jota Lapinlahdessa on viimeisen reilun kolmen vuoden aikana tehty, Grundström sanoo.

    Tähän mennessä Lapinlahden vuokrataso on ollut 3,61 euroa neliöltä. Se on tuntuvasti alle lähialueen toimistojen vuokrahinnan, joka on 17,80e/m2.

    Kaupunki on laskenut, että 150 prosentin korostus vuokraan asettaisi neliöhinnan noin 9 euron tasolle.

    – Tällä hetkellä vuokra on erittäin alhainen. Se ei kata kaupungin ylläpitokustannuksista, joista suurimpia ovat lämmitys, sähkö ja vesikulut, Grundström sanoo.

    Koska nykyinen vuokra ei ole ollut markkinatason mukainen, se voidaan tulkita vuokra- tai yritystueksi. Kaupungin mukaan siihen on tehtävä muutos, jotta myös muille tahoille voidaan taata yhdenmukainen kohtelu ja samanlainen mahdollisuus vuokrata tiloja väliaikaisesti.

    Lapinlahden mielisairaala on Suomen ensimmäinen mielisairaalakäyttöön rakennettu sairaala. Carl Ludvig Engelin suunnittelemassa sairaalassa oli sairaalatoimintaa vuosien 1841–2008 aikana.Elise Tykkyläinen / Yle

    Vuokrankorotusten taustalla on myös se, että viimeisen kolmen vuoden aikana kaupunki on tehnyt yli viidellä miljoonalla eurolla välttämättömiä korjauksia, jotta suojeltu vuonna 1841 valmistunut sairaalarakennus säilyisi ja jotta sitä olisi mahdollisuus käyttää. Nämä korjauskustannukset näkyvät Lapinlahden rakennusten tarkistetussa vuokrassa 15 vuodelle jyvitettynä.

    Helsingin kaupunki hakee Lapinlahden sairaalan rakennuksille uutta omistajaa tai vuokralaista ideakilpailulla, joka käynnistyi perjantaina 4. tammikuuta. Kaksivaiheisen kilpailun ensimmäinen vaihe päättyy toukokuun lopussa.

    Kilpailun toinen vaihe käynnistyy elokuussa 2019. Kaupunginvaltuusto päättää voittajasta alkuvuonna 2020. Tämän jälkeen asemakaavaan aletaan mahdollisesti tekemään tarvittavia muutoksia voittajaehdotuksen pohjalta. Kiinteistöjen korjaus- ja rakennustyöt käynnistyisivät arviolta vuonna 2021.

    Puisto jää kaupungin omistukseen ja se säilytetään kaikille avoimena alueena.

    – Tarkoituksena on, että kilpailun myötä saadaan lisäarvoa tällä alueelle, jolla on hieno historia. Toivotaan että olisi hieno tulevaisuuskin.

    "Lapinlahtelaisuus on vahva kuulumisen tunne"

    Ihan kuin seisoisi veden päällä.

    Venetsia-taloksi kutsuttu rakennus sijaitsee niin lähellä rantaa, että sen ikkunoista näkyy vain jään rauhoittama meri ja vähän kauempana vaaleanpunaisen auringonlaskupeiton yllensä saanut Espoo.

    Tämä 1800-luvun lopulla rakennettu tiilitalo toimi aikoinaan Lapinlahden mielisairaalan pesulana, leipomona ja henkilökunnan asuntolana.

    Sittemmin talosta tuli sairaalan varasto, kaiken turhan tyyssija sekä talonvaltaajien vakiokohde.

    Yhteisötaiteilija ja Lapinlahden Lähteen hanketyöntekijä Tuomas Karisto muistaa vieläkin, millainen työ oli raivata vuosikaudet hunningolla ollut rakennus nykyiseen kuntoonsa. Alkuvuodesta 2017 hän ja joukko muita vapaaehtoisia kantoi tonneittain kamaa ulos roskalavalle. Talossa majailleiden asunnottomien kuivuneita ulosteita kaavittiin irti lattioista.

    – Se oli valtava urakka, mutta koska päärakennuksessa ei ollut enää tyhjiä tiloja, oli tärkeää saada kaikki neliöt käyttöön, Karisto sanoo.

    Lapinlahden Lähteen toiminnassa aktiivisesti mukana oleva Tuomas Karisto on perustanut Venetsia-rakennuksen kellariin Suomen pienimmän teatterin.Elise Tykkyläinen / Yle

    Hän avaa portaikon vieressä olevan oven osoittaakseen, että neliöillä hän tarkoittaa niistä jokaista. Vanha siivouskomero nimittäin sai uuden elämän Lapinlahden Huoneteatterina, joka on seitsemällä neliöllään todennäköisesti Suomen pienin teatteri.

    Huoneteatteri on Kariston harrastus, mutta itse Lapinlahti ja sen tarjoamien puitteiden valjastaminen kaupunkilaisten käyttöön hänen työnsä ja samalla intohimonsa.

    – Olen viimeisten vuosien aikana leimaantunut tänne. Lapinlahtelaisuus on vahva kuulumisen tunne, hän sanoo.

    Karisto on mukana WE POP UP -hankkeessa, jossa ihmisille tarjotaan mahdollisuuksia tehdä vapaaehtoistyötä erilaisten kulttuuri- ja luontotapahtumien yhteydessä. Hän sanoo, että on tärkeää saada toimintaan mukaan etenkin sellaiset ihmiset, jotka jäävät helposti muuten yhteiskunnan ulkopuolelle. Tämän Karisto totesi viimeksi jouluaattona, jolloin hän oli töissä Venetsia-talossa.

    – Mahdollistaminen tuntuu hyvältä. On hienoa, että saadaan ihmisiä paikalle tapahtumiin ja nautitaan siitä, että kun he nauttivat.

    Keittiönpöydälle on jäänyt glögitiivistepullo. Se kertoo siitä, Lapinlahden puitteet tarjosivat lämminhenkisen joulun niille, joilla ei sellaista välttämättä olisi muuten ollut.

    Dramaattinen käänne vai uusi alku?

    – Elämme jännittäviä aikoja. Irtisanomisilmoitus saapui ennen joulua ja nyt sitä sitten sulatellaan. Asia ei onneksi ole vielä loppuunkäsitelty, Lapinlahden Lähteen projektipäällikkö Tuula Sundman sanoo.

    Jos sopua vuokrankorotuksista ei synny kaupungin kanssa, mielen hyvinvoinnin ja kulttuurin tapahtumapaikan Lapinlahden Lähteen tarina, sellaisena kuin nyt sen tunnemme, päättyy.

    Lapinlahden Lähteen projektipäällikkö Tuula Sundman sanoo, että tunnelma Lapinlahdessa on ollut irtisanomisilmoituksesta huolimatta toiveikas. "Asia ei ole vielä loppuunkäsitelty", hän sanoo.Elise Tykkyläinen / Yle

    – Monen meistä toiminta liittyy konkreettisesti tähän ympäristöön. Jos joudumme täältä kuuden kuukauden varoajalla pois, niin kyllä monen pointti siitä mitä tekee ja miksi, katoaa. Näen tämän hyvin dramaattisena, Sundman sanoo.

    Käänne ei ole Sundmanin mielestä dramaattinen pelkästään Lapinlahden yhteisön kannalta, vaan myös kuntatasolla.

    – Kaupungilla ei ole kovinkaan montaa tällaista matalan kynnyksen paikkaa, joka tarjoaisi monipuolista pääosin maksunta toimintaa kaupunkilaisille. Jos toimintamme loppuu, se on dramaattinen menetys myös kaupunkilaisille, hän ilmoittaa.

    Sundman sanoo, että kummatkin nykyisistä päävuokralaisista ovat mukana Lapinlahden tulevaisuuden määrittävässä ideakilpailussa.

    – Me olemme sitä mieltä, että meillä on hyvä idea ja me olemme sitä testanneet tässä jo kolmen vuoden ajan. Toisaalta koemme myös, että olemme vasta taipaleen alussa. Näemme oman toimintamme potentiaalin sekä Lapinlahteen Lähteen että Tilajakamon puolella. Ilman muuta se on selvää, että olemme mukana kisassa.

    Lue myös:

    Lapinlahden sairaala voidaan myös vuokrata

    "Tarvitsemme ainakin yhden paikan, jossa ihmiset voivat edistää omaa mielenterveyttään" – Säätiöistä pelastaja Lapinlahden sairaalan toiminnalle?

    Lapinlahden sairaala-alueen nykytoiminnan puolesta on kerätty jo 30 000 nimeä

    Helsinki aikoo myydä suojellun Lapinlahden sairaalan – tiukat ehdot: tultava pääosin muuhun kuin asumiskäyttöön

    Helsinkiin humpsahti yhdessä yössä liki vaaksan verran lunta – ajokeli on etelässä huono lumen ja jäätävän tihkun vuoksi

    Helsinkiin humpsahti yhdessä yössä liki vaaksan verran lunta – ajokeli on etelässä huono lumen ja jäätävän tihkun vuoksi


    Suurimmassa osassa Suomea on keskiviikkona poutaista, mutta etelässä ja kaakossa tulee vielä paikoin lunta tai jäätävää tihkua. Tämä tietää huonoa ajokeliä varsinkin maan eteläosiin. Lunta on satanut reippaasti yön aikana, kertoo Ylen...

    Suurimmassa osassa Suomea on keskiviikkona poutaista, mutta etelässä ja kaakossa tulee vielä paikoin lunta tai jäätävää tihkua. Tämä tietää huonoa ajokeliä varsinkin maan eteläosiin.

    Lunta on satanut reippaasti yön aikana, kertoo Ylen meteorologi Seija Paasonen.

    – Suurin kertymä 12 tunnin aikana oli Helsingin Kaisaniemessä. Siellä oli satanut lunta aamuseitsemään mennessä 13 senttimetrin verran.

    Paasosen mukaan lunta on satanut Uudellamaalla kymmenen senttimetrin molemmin puolin, Varsinais-Suomessa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa 4–6 cm. Salpausselän pohjoispuolella sateet ovat jääneet vähiin.

    Runsas lumisade on vaikeuttanut liikennettä aamun tunteina. Tampereen tieliikennekeskuksen mukaan peltikolareita ja tieltä suistumisia on sattunut paljon etenkin Nelostiellä. Lisäksi joitakin rekkoja on jäänyt jumiin.

    Lähipäivien sää näyttää vaihtelevalta. Lämpötila on pakkasen puolella etelää myöten, sanoo Paasonen.

    – Seuraava matalapaine saapuu Suomeen jo huomenna torstaina. Perjantaina luvassa on lauha hönkäys, minkä jälkeen sää kylmenee selvästi.

    Voimassa olevat varoitukset löydät Ilmatieteen laitoksen sivuilta. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

    Pitkä rottasota alkaa nyt Pietarsaaren vanhassa puukaupunginosassa –

    Pitkä rottasota alkaa nyt Pietarsaaren vanhassa puukaupunginosassa – "Viemäreissä on sen verran runsaasti liikennettä"


    Pietarsaaren historiallisen puukaupunginosan Skatan rottaongelman kartoitus sai alkunsa siitä, kun päiväkodin alapohjasta löytyi rotan pesä. Korjaustöiden yhteydessä huomattiin, että rotat olivat tulleet viemäriverkoston kautta. Lisäksi Skatan...

    Pietarsaaren historiallisen puukaupunginosan Skatan rottaongelman kartoitus sai alkunsa siitä, kun päiväkodin alapohjasta löytyi rotan pesä. Korjaustöiden yhteydessä huomattiin, että rotat olivat tulleet viemäriverkoston kautta. Lisäksi Skatan asukkailta saatiin havaintoja jyrsijöistä.

    Ennen joulua tilannetta tutkittiin tarkemmin riistakameroiden avulla. Se näytti, että tarvetta jatkotoimille on, sanoo tekninen johtaja Rune Hagström.

    – Määrää emme osaa sanoa, koska kameroissa ei ollut laskuria. Mutta sen verran runsaasti liikennettä on, että on järkevää ryhtyä torjuntatoimenpiteisiin.

    Yllätys "liikenne" ei sinänsä ollut, sillä tiedossa on, että maan päällä vilahtavat jyrsijät ovat vain jäävuoren huippu.

    – Jyrsijät ovat viisaita eläimiä eivätkä näyttäydy ihmisille, jos ei ole aivan pakko, sanoo Hagström.

    Pietarsaaren Skata eli Pohjoisnummi on määritelty yhdeksi Suomen tärkeimmistä yhtenäisistä puukaupunginosista. Sen asutuksen juuret ovat 1730-luvulla (Skata-yhdistyksen sivut).

    Pietarsaaren tekninen johtaja Rune Hagström.Ville Viitamäki / Yle

    Rottia vastaan tehdään täsmäiskuja säännöllisesti eri puolilla maata. Esimerkiksi Porvoon vanhassakaupungissa tapettiin viime kesänä sata rottaa. Tampereella rottasota alkoi juhannuksena, mutta vielä syksylläkin jyrsijöitä näkyi keskustan Sorsapuistossa kymmenittäin.

    Arviot rottien määrästä Helsingissä vaihtelevat sadastatuhannesta jopa puoleen miljoonaan. Kokonaan rotista ei päästä eroon, uskoo tutkijatohtori Tuomas Aivelo, jota älykäs jyrsijä myös kiehtoo (Ylen Perjantai-dokkari).

    Rottien torjunta on kehittynyt ja sitä on ollut pakko kehittää viime vuosina, sillä myrkkyjen riskit ja haitat tunnetaan aiempaa paremmin. Kuluttajakäytöstä myrkyt poistuivat viime vuonna, mutta myös ammattilaiset ovat siirtymässä yhä enemmän jyrsijöiden hävittämisessä ekologisempiin vaihtoehtoihin kuten sähköloukkuihin.

    Pietarsaaressa käytössä ovat tarvittaessa kaikki keinot. Lähtökohtana on myrkytön torjunta, mutta jos rottia on jossain erityisen runsaasti, saatetaan myrkkyäkin käyttää, sanoo palvelupäällikkö Jukka Tietäväinen tuholaistorjuntayritys Anticimexista.

    Tietäväisen mukaan näin laajaa rottientorjuntaoperaatiota ei tehdä kovin usein.

    Ansojen asentaminen viemäriverkostoon alkaa ensi viikolla. Jos kiinteistönomistajat antavat luvan, ansoja tulee myös pihoille. Urakka etenee Pietarsaaren vanhassa puukaupunkiosassa kolme katua kerrallaan, ja työ kestää kaksi kuukautta. Sen jälkeen seurataan vielä kuukausi pahinta aluetta.

    Tony Margiocchi / AOP

    Rottia ja muita jyrsijöitä esiintyy usein juuri vanhoissa kaupunginosissa. Pietarsaaressa Skatan tilanteeseen vaikuttanee myös se, että alueella on aiemmin ollut makkaratehdas.

    – Ruokaa on ollut varmasti riittävästi, ja siksi populaatiota on syntynyt runsaammin, arvelee tekninen johtaja Rune Hagström.

    Ongelma on myös kaupungin sekaviemäriverkosto: sadevesi- ja jäteviemärit ovat samaa putkea ja jyrsijät pääsevät kulkemaan avonaisten sadevesikaivojen kansien kautta verkostoon ja sitä kautta koteihinkin.

    Hulevesijärjestelmä on jo pitkään ollut tarkoitus eriyttää muusta viemäriverkostosta, mutta iso ja kallis operaatio odottaa yhä toteutumistaan.

    Hagström muistuttaakin, että jos ruuantähteitä vedetään vessasta, ne menevät rotille. Muutenkin Skatan asukkaita on neuvottu jo syksyllä pitämään paikat siisteinä. Myös roska-astioiden kunto pitää tarkistaa. Lintujen ruokkiminen on joko tehtävä se niin hallitusti, ettei samalla tule tarjonneeksi jyrsijöille ruokaa.

    Myös auto kannattaa pitää siistinä, jos alueella on rottia. Ne ovat niin tehokkaita jyrsijöitä, että pääsevät ruuan äärelle vaikka läpi peltien – ainakin vanhempiin autoihin.

    Helsingissä voi olla jopa puoli miljoonaa rottaa – tuholaistorjuja on löytänyt rotan niin suihkun lattiakaivosta kuin olohuoneesta syömästä sipsejä

    "Tämä asema on ottanut yhteyttä kello kahdelta yöllä ja saaliina näkyy olevan 10 rottaa" – Nykyaikaisen rottasodankäynnin täsmäase on digitaalinen sähköloukku

    "Täällä mummot huutavat, tämä ei ole inhimillistä" – Pelätty uudistus toteutui Helsingissä, potilaiden mielestä päivystys ajautui kaaokseen


    Eilen maanantaina se tapahtui: Haartmanin ja Malmin sairaaloiden päivystykset siirtyivät Helsingin kaupungilta Husin eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vastuulle. Päivystyksen hoitajat olivat ennakoineet sairaaloiden ajautuvan jopa täyteen...

    Eilen maanantaina se tapahtui: Haartmanin ja Malmin sairaaloiden päivystykset siirtyivät Helsingin kaupungilta Husin eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vastuulle.

    Päivystyksen hoitajat olivat ennakoineet sairaaloiden ajautuvan jopa täyteen kaaokseen – yhtenä syynä pidettiin sitä, että uudistuksen yhteydessä esimerkiksi potilastietojärjestelmä oli muuttumassa toiseen, eikä kiireen kanssa painiskeleva henkilöstö ollut luottamusmiehen mukaan ehtinyt kunnolla kouluttautua uuteen järjestelmään.

    Yle seurasi maanantai-iltana paikan päällä Haartmanissa, miltä päivystysuudistus näyttää potilaan silmin.

    Vaikuttaa siltä, että kehitettävää riittää vielä.

    Potilas: Tämä ei ole mikään sivistysvaltio

    Yle haastateli Haartmanin päivystyksessä useita ihmisiä, jotka kertoivat jonottaneensa ensiarvioon pääsyä eli ensimmäistä kohtaamista hoitohenkilökunnan kanssa yli tunnin.

    Moni paikalla olleista sanoi odottaneensa tuon tunnin lisäksi vielä viisi, jopa kahdeksan tuntia lääkärin luo pääsyä.

    Odotusaula oli illalla täynnä ihmisiä. Osa tulijoista kääntyi ovella pois ja lähti kertomansa mukaan yksityisille terveysasemille.

    Yksi lääkärin luo pääsyä odottaneista oli helsinkiläinen Tarja Heija. Hän oli ollut paikalla juuri kahdeksan tuntia ja tullut haastatteluhetkellä aulaan katsomaan, löytyisikö sieltä mitään syötävää.

    Heija ei ollut tyytyväinen Husilta saamaansa palveluun.

    – Tämä on katastrofi. Tämä ei ole mikään sivistysvaltio. Kyllä vanhukset ja sairaat ja työssäkäyvät tarvitsisivat asiallista hoitoa. Tuolla ei ole edes sänkypaikkoja, vaan tuolilla joutuu istumaan käytävällä.

    – Tuolla on mummoja, jotka huutavat, Heija kuvaili tunnelmaa.

    Haartmanin päivystys. Kuva on joulukuulta.Terhi Liimu / Yle"Kuin ihmistehdas"

    Haartmanin päivystys on ollut otsikoissa ennenkin.

    Yle haastatteli joulukuussa lukuisia hoitajia, jotka kertoivat, että kiireestä ja venymisestä on tullut helsinkiläisessä päivystyksessä jo pysyvä tila.

    Johto kuitenkin vakuutti potilasturvallisuuden olevan taattu, vaikka hoitajia on heidän itsensä mukaan kehotettu "hallittuun rimanalitukseen".

    Heija sanoi maanantai-iltana ymmärtävänsä hoitajia.

    – He tekevät parhaansa. He ovat kuin lasittunein katsein, koska eivät he muuta voi.

    Helsinkiläinen Tarja Heija.Yle

    Potilaalle ilta näyttäytyi kaaottisena.

    – Koko ajan on ollut eri selitys: koneet ovat rikki tai lääkäriä ei ole tai lääkärillä on muita potilaita, Heija kertoi Haartmanin aulassa.

    Hän ei säästellyt sanojaan.

    – Tämä on kuin ihmistehdas. Ihmisiä tuodaan ja kärrätään. Inhimillisyydestä ei ole enää ollenkaan kysymys.

    Viisi kysymystä – Hus vastaa

    Yle kysyi potilaiden kokemista ongelmista tiistaina myös Husilta. Kysymyksiin vastasi osastonylilääkäri Timo Suonsyrjä.

    Miten hyvin päivystysten siirto Helsingiltä Husille on tähän mennessä onnistunut?

    Suonsyrjän mukaan integraatio on onnistunut suunnitelmien mukaisesti. Hän kuvaa muutosta todella suureksi.

    – Helsingin kaupungin toiminnat siirtyvät päivystyksen osalta Husin järjestettäväksi. Tältä osin tulee tietoteknisiä potilastietojärjestelmäasioita. Niiden osalta on mennyt niin kuin on ajateltu tapahtuvan.

    Oliko päivystyksissä eilen kaaosta?

    Haartman on hyvin ruuhkainen päivystys jo lähtökohtaisesti, Suonsyrjä sanoo.

    – Eilen on ollut tiettyä viivästystä tietoteknisiin asioihin liittyen. Mutta mitään erityistä kaaosta ei ole ollut. Kaikki potilaat on hoidettu ihan niin kuin on ajateltukin.

    Osastonylilääkäri Timo Suonsyrjä.Antti kolppo / Yle

    Osa potilaista oli sitä mieltä, että tilanne on katastrofi eikä kuulu sivistysvaltioon. Miten vastaatte asiakkaille?

    – Ainakaan meidän silmiin ei näytä siltä, mutta toki päivystykset ruuhkautuvat herkästi. Tietysti vuodenaikakin on nyt sellainen, jolloin päivystyksessä on paljon kävijöitä. Se varmasti näkyy yleisesti.

    Onko normaalia, että ihmiset joutuvat jonottamaan jopa tunteja?

    – Haartman on hyvin ruuhkainen päivystys muutenkin, ja vuodepaikat saattavat olla vähissä. Minun käsitykseni mukaan tilanne ei eronnut mitenkään merkittävällä tavalla siitä, mitä on saattanut ruuhkaisina päivinä muutenkin olla, Suonsyrjä toteaa.

    Pitäisikö tähän tehdä muutosta?

    Suonsyrjä korostaa, että toiminnot ovat vasta siirtyneet Husin vastuulle.

    – Seuraamme tilannetta huolella ja kuuntelemme herkällä korvalla työntekijöiden jaksamista ja kokonaistilannetta. Toki sen pohjalta pohditaan, millaisia ratkaisuja mahdollisesti tarvitaan.

    Eilisiä tietoteknisiä ongelmia Suonsyrjä selittää muun muassa sillä, että järjestelmästä toiseen siirtyminen on tarkoittanut esimerkiksi käyttäjätunnusten vaihtumista.

    – Ehkä osalla käyttäjistä tunnukset eivät ole toimineet alun perinkään, ja sitten niitä on jouduttu vaihtamaan, hän sanoo.

    Lue lisää aiheesta:

    Uupuneet hoitajat pelkäävät päivystyksen ajautuvan kohta täyteen kaaokseen – kauanko sinä olisit valmis odottamaan pääsyä lääkärin luo? Kerro ja keskustele (20.12.2018)

    Kiireestä ja venymisestä on tullut pysyvä tila helsinkiläisessä päivystyksessä – hoitajien mukaan potilasturvallisuus vaarantuu jatkuvasti ja heitä kehotetaan "hallittuun rimanalitukseen" (11.12.2018)

    Helsingin kaupunki vakuuttaa: Potilasturvallisuus taattu, vaikka hoitajia on kehotettu "hallittuun rimanalitukseen" – kuka tahansa ei voi tulla päivystykseen töihin (12.12.2018)

    Uusi valtakunnallinen päivystysnumero 116 117 laajenee koko maahan ensi vuonna – Mutta millaisissa tilanteissa siihen pitäisi soittaa? (27.11.2018)