Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Vuoden museo 2018 on Espoon modernin taiteen museo EMMA

    Vuoden museo 2018 on Espoon modernin taiteen museo EMMA


    Vuoden museo 2018 -tittelin on voittanut EMMA - Espoon modernin taiteen museo. EMMA valittiin voittajaksi Kansainvälisen museoneuvoston Suomen komitean ja Suomen museoliiton järjestämässä gaalassa Vaasassa torstaina. "Espoon modernin taiteen museo...

    Vuoden museo 2018 -tittelin on voittanut EMMA - Espoon modernin taiteen museo.

    EMMA valittiin voittajaksi Kansainvälisen museoneuvoston Suomen komitean ja Suomen museoliiton järjestämässä gaalassa Vaasassa torstaina.

    "Espoon modernin taiteen museo on nostanut museaalisen toiminnan Suomessa uudelle tasolle erinomaisella Aukio-konseptillaan. Aukio rikastuttaa yleisön käsitystä museoiden arjesta ja asiantuntijuudesta esittelemällä museotyötä avoimessa tilassa”, pakintoraati toteaa perusteluissaan.

    EMMA sai lisäksi kehuja muun muassa asiantuntevuudestaan ja nykyaikaisuudestaan.

    Vuoden museo -kiertopalkinto myönnetään museolle, joka on omalla alueellaan edistänyt merkittävällä tavalla museoalan yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.

    Palkintoa haki 17 museota, joista kuusi valittiin finaaliin. EMMAn lisäksi finaalissa olivat Aineen taidemuseo, Muumimuseo ja Pelimuseo , Suomen Ilmailumuseo sekä Suomen kansallismuseo.

    Vuoden erikoispalkinto Tornioon

    Vuoden erikoispalkinnon sai Aineen taidemuseo Torniosta.

    "Aineen taidemuseo on alueellaan merkittävä museoalaa uudistava toimija. Rohkea profiloituminen sekä yhteiskunnalliset ja poikkitaiteelliset avaukset ovat kasvattaneet museon vaikuttavuutta sen koko huomioiden valtavaksi", tiivisti palkintoraati.

    Vuoden museojulkaisuna palkittiin Suomen kansallismuseon Julkinen ja kätketty Suomi –näyttelystä tehty valokuvakirja.

    Museoviraston yli 15 miljoonan valokuvan kokoelmasta näyttelyyn ja valokuvakirjaan valittiin satakunta kansallisesti merkittävää kuvaa Suomen itsenäisyyden ajalta.

    Lämpöaalto ei ota loppuakseen – Jopa 30 astetta mahdollinen ensi viikolla

    Lämpöaalto ei ota loppuakseen – Jopa 30 astetta mahdollinen ensi viikolla


    Varsin lämmin kesäsää jatkuu pitkälle ensi viikkoon. Ylen meteorologin Joonas Koskelan mukaan koko loppukuu on ennusteiden perusteella aurinkoinen ja osittain helteinen. Sateita ei ole näköpiirissä. – Korkeapaineita pulpahtelee lännestä. Kun...

    Varsin lämmin kesäsää jatkuu pitkälle ensi viikkoon. Ylen meteorologin Joonas Koskelan mukaan koko loppukuu on ennusteiden perusteella aurinkoinen ja osittain helteinen. Sateita ei ole näköpiirissä.

    – Korkeapaineita pulpahtelee lännestä. Kun Suomen yllä oleva korkeapaine siirtyy tästä kaakkoon niin seuraava on jo tulossa, sanoo Koskela.

    Tänään torstaina lämpötila on ollut maan eteläosassa 20 asteen tienoilla ja muualla on ollut viileämpää. Sää lämpenee uudelleen perjantaina ja lauantaina. Hellelukemia voidaan mitata huomenna lähinnä Pohjanmaalla ja osassa länsirannikkoa. Pohjoisessakin lämpötilat kohoavat perjantaina yli 20 asteeseen.

    Lauantaina hellelukemat ovat mahdollisia laajemmin maan etelä- ja keskiosassa.

    – Sunnuntaina ei ennusteen perusteella mitata hellelukemia vaan päivä vaikuttaa samanlaiselta, kun tämä päivä, vaikka ei torstaikaan kylmä ole ollut, sanoo Koskela.

    Keskiviikko lämpimin päivä

    Sunnuntain pienen notkahduksen jälkeen sää lämpenee ensi viikolla uudelleen. Maanantaista torstaihin on luvassa varsin korkeita lämpötiloja. Keskiviikko vaikuttaa ennusteen perusteella viikon lämpimimmältä päivältä.

    – Maanantaina lämpötilat ovat 25–26 asteessa, tiistaina ainakin etelässä päästään 27–28 asteeseen ja keskiviikkona maan lounaisosassa päästään lähelle 30 astetta, sanoo Koskela.

    Toukokuun tähän asti korkein lämpötila on ollut 29,6 astetta, johon yllettiin kuun puolivälissä muun muassa Kouvolassa ja Vantaalla.

    Pitkään jatkuneella lämpimällä säällä on myös kääntöpuolensa. Ilmatieteen laitos on antanut metsäpalovaroituksen lähes koko maahan. Ilmatieteen laitos kirjoittaa Twitterissä, että metsäpaloriski kasvaa erittäin suureksi seuraavan viiden päivän aikana suuressa osassa maata.

    Lue myös:

    Kuivuus ja kuumuus ovat tehneet toukokuusta maastopalopainajaisen – "Kuivuus vain jatkuu ja jatkuu"

    Ylen meteorologi: Toukokuusta tulossa mittaushistorian lämpimin

    Helle paahtaa – näin sinä, ihosi, lapsesi, lemmikkisi ja kotisi selviätte kuumuudesta helpommin

    Haluatko löytää Alvar Aalto -helmet? Uusi matkailusivusto esittelee 16 kaupungin kohteet

    Haluatko löytää Alvar Aalto -helmet? Uusi matkailusivusto esittelee 16 kaupungin kohteet


    Mistä on kyse?Alvar Aalto on yksi tunnetuimmista suomalaisarkkitehdeista.Alvar Aallosta kiinnostuneita matkailijoita palveleva uusi verkkosivusto julkaistiin torstaina.Sivustolla esitellään 16 suomalaispaikkakunnalla sijaitsevia Alvar Aallon...

    Mistä on kyse?Alvar Aalto on yksi tunnetuimmista suomalaisarkkitehdeista.Alvar Aallosta kiinnostuneita matkailijoita palveleva uusi verkkosivusto julkaistiin torstaina.Sivustolla esitellään 16 suomalaispaikkakunnalla sijaitsevia Alvar Aallon suunnittelemia kohteita.Yhteen paikkaan on koottu tietoa Aalto-kohteiden aukioloajoista ja sijainnista.Kunnat ja paikalliset yrittäjät ovat suunnitelleet retkivaihtoehtoja Aallon kohteisiin, joita pääsee varaamaan sivuston kautta.

    Aallon arkkitehtuurin ympärille rakennettu valtakunnallinen matkailusivusto julkaistiin torstaina.

    Sivustolla esitellään Aallon suunnittelemia kohteita. Lisäksi sivustolta löytyy ensimmäistä kertaa kootusti käytännönläheistä tietoa matkailijalle, kuten kohteiden aukioloajat ja karttoja.

    Tietoa on myös kunkin alueen matkailupalveluista. Kaupungit ja paikalliset yrittäjät ovat räätälöineet yhden tai kahden päivän retkiä Aalto-kohteisiin, joista etenkin ryhmien on aiempaa helpompi valita mieleisensä.

    Aalto-matkailupaketteja kaupataan turistiryhmille tai vaikkapa kokousmatkustajille.

    – Samalla syntyy valtava tietopaketti ihan yksittäisten matkailijoiden luettavaksi. Matkansa voi siten suunnitella myös itsenäisesti, Alvar Aalto -säätiön matkailureittihankkeen tuottaja Noora Kiili kertoi helmikuussa.

    Vuonna 1937 valmistunut tehtaanjohtajan asuintalo Kantola Kotkan Sunilassa.Minna Heikura / Yle

    Visit.alvaraalto.fi -sivusto on toteutettu Alvar Aalto -säätiön ja Aalto-kaupunkien kanssa. Mukana on kuusitoista suomalaiskaupunkia.

    Pääkaupunkiseudulta Aallon kohteita löytyy Helsingistä, Espoosta ja Järvenpäästä.

    Mukana ovat myös Kymijoen varren teollisuuspaikkakunnat Kotka, Kouvola ja Hamina, Ahlströmin ruukkialueet Porin Noormarkussa ja Euran Kauttualla sekä Varkauden seutu Saimaan rannalla.

    Sivustolla ovat listattuina myös Lahti, Rovaniemi, Varkaus, Alajärvi, Seinäjoki, Turku, Paimio ja Jyväskylä.

    Sivusto julkaistiin torstaina Suomen paviljongissa Venetsian Arkkitehtuuribiennaallissa sekä mukana olevilla paikkakunnilla.

    Tietoa omillekin asukkaille

    Kouvola on mukana, koska kaupungissa haetaan nostetta Inkeroisissa sijaitsevalle Tehtaanmäelle, jonka rakennuksia Alvar Aalto on suunnitellut. Kokonainenasuinalue elää yhä edelleen arkeaan Stora Enson Anjalankosken paperi- ja kartonkitehtaiden välissä.

    – Matkakohteena tämä alue on niin kouvolalaisille kuin matkailijoille vielä melko tuntematon. Moni paikallisista ihmisistäkään ei ymmärrä, että täällä näitä Aalto-kohteita on. Siinä riittää ensin tekemistä, että saadaan omat asukkaat tietoisiksi, VisitKouvolan matkailuasiantuntija Raija Sierman kertoo.

    Kouvolalle Aalto-kohteiden odotetaan tuovan myös kansainvälistä näkyvyyttä. Inkeroisissa on runsaasti 1930–1950-luvuilla paperitehtaan työntekijöille suunniteltuja asuinrakennuksia sekä Aallon tuotannon ainoa koulu.

    Alueen talot omistaa metsäyhtiö Stora Enso. Yhtiö suhtautuu matkailun lisäämiseen innostuneesti.

    – Haluamme pitää tätä esillä ja näyttää maailmalle, millainen miljöö tänne on rakennettu. Me olemme ylpeitä tästä, Anjalankosken tehtaiden viestintäpäällikkö Hanna Myllyntausta sanoo.

    Inkeroisten Tehtaanmäen helmi on yli-insinöörin asuintaloksi rakennettu Mäntylä. Opastetuilla kierroksilla talon pääsee näkemään myös sisältä.

    Yli-insinöörin asunnoksi rakennettu Mäntylä on sisustettu Artekin huonekaluin. Se on edelleen Stora Enson edustuskäytössä.Miina Sillanpää / YleRäätälöidylle retkelle

    Matkailijaa ei ole haluttu jättää oman onnensa nojaan Aalto-matkailua suunniteltaessa. Valtakunnallisessa projektissa kukin kunta on paikallisesti suunnitellut päivän tai parin pakettimatkoja alueensa yrittäjien kanssa.

    – Kaikkien pakettien kärki on Alvar Aalto ja arkkitehtuuri. Kouvolassa olemme lisäksi miettineet, mikä juuri meillä on Aallon kannalta erityistä, ja se on teollisuus ja teollisuusarkkitehtuuri, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Anu Vainio kertoo.

    Paketteihin voi kuitenkin sisältyä myös ohjelmaa, joka ei suoranaisesti liity Aaltoon.

    Kouvolalla esimerkiksi on nyt tarjota matkailijalle kävelykierros Ankkapurhan kulttuuripuiston alueella Anjalassa ja Inkeroisissa, joka kattaa paitsi Inkeroisten Tehtaanmäen myös jo 1620-luvun lopulla valmistuneen Anjalan kartanon tilukset.

    – Lisäksi pääsee vesille Kymijoelle katsomaan, miltä teollisuusarkkitehtuuri ja kartanomaisema näyttää joelta käsin. Matkailijat eivät myöskään tahdo olla pelkkiä kuunteluoppilaita, vaan haluavat tehdä asioita. Matkapaketissa on osallistava osuus Taidekeskus Antareksessa Sippolassa, jossa matkailijat pääsevät tekemään taidetta, Vainio kertoo.

    Citymarketiin levisi vaarallista höyryä Myyrmäessä, ovet avautuvat jälleen huomenna – Pakatut elintarvikkeet ovat myyntikuntoisia

    Citymarketiin levisi vaarallista höyryä Myyrmäessä, ovet avautuvat jälleen huomenna – Pakatut elintarvikkeet ovat myyntikuntoisia


    Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä Myyrmannin kauppakeskuksen Citymarketin lattiaremontista alkunsa saanut vaaratilanne alkaa olla ohi. Aamuyön onnettomuudessa marketin kylmätiloissa kuukauden käynnissä olleessa lattiaremontissa liima- ja...

    Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä Myyrmannin kauppakeskuksen Citymarketin lattiaremontista alkunsa saanut vaaratilanne alkaa olla ohi.

    Aamuyön onnettomuudessa marketin kylmätiloissa kuukauden käynnissä olleessa lattiaremontissa liima- ja hartsiaineiden sekoittuminen synnytti voimakkaan kaasupilven.

    Iho- ja hengitysoireita aiheuttavaa höyryä pääsi muuallekin Myyrmannin tiloihin. Ne saatiin tuuletettua ja kauppakeskus aukesi heti keskiviikoaamuna aamukahdeksalta.

    Citymarket pysyi kuitenkin kiinni keskiviikon ja torstain.

    Citymarket auki taas perjantaina

    Vantaan kaupungineläinlääkäri Kirsi Hiltusen mukaan VTT:n marketista ottamat näytteet on tutkittu. Keskenään reagoineista aineista syntynyttä keltaista pölyä oli tutkimusten perusteella löytynyt vain rajatulta alueelta.

    Tästä johtuen kaikki pakkaukset myös pakatut elintarvikkeet ovat edelleen myyntikunnossa.

    VTT:n tutkijat ottivat eilen sivelynäytteitä kaupan eri pinnoilta ja tutkivat ilmanlaatua sekä pölylaskeumaa.

    Kauppa joutui eilen aloittamaan kaikkien pakkaamattomien ja suojaamattomien elintarvikkeiden hävittämisen.

    Myyrmannin citymarketin kauppias Kari Salminen ei ole halunnut arvioida työvahingoksi kutsumaansa onnettomuutta, ei sen syitä eikä seurauksia.

    – Vahinkojen suuruutta en lähde arvioimaan, mutta jo tähän mennessä menetys liikkuu kymmenissä tuhansissa, Salminen kommentoi Ylelle keskiviikkona.

    Myyrmannin ostoskeskus on ollut auki tavalliseen tapaan lukuunottamatta Citymarketia.Kari Ahotupa / Yle

    Lue lisää aiheesta:

    Vantaan Myyrmannissa oli yöllä vaarallisen aineen onnettomuus – hengitysoireita aiheuttava höyry saatu pois, kauppakeskus avautui aamukahdeksalta

    Odottavat äidit saavat sikiöseulontansa jatkossa HUS:in uudessa, Suomen suurimmassa yksikössä – Naistenklinikka on käynyt liian ahtaaksi

    Odottavat äidit saavat sikiöseulontansa jatkossa HUS:in uudessa, Suomen suurimmassa yksikössä – Naistenklinikka on käynyt liian ahtaaksi


    Kätilöopiston lakkauttamisen jälkeen sikiöseulontoja on keskitetty Jorvin sairaalaan ja Naistenklinikalle. HUSin Naistentautien ja synnytysten linjajohtajan Veli-Matti Ulanderin mukaan Naistenklinikan tilat ovat käyneet ahtaaksi. – Tämä on vanha...

    Kätilöopiston lakkauttamisen jälkeen sikiöseulontoja on keskitetty Jorvin sairaalaan ja Naistenklinikalle.

    HUSin Naistentautien ja synnytysten linjajohtajan Veli-Matti Ulanderin mukaan Naistenklinikan tilat ovat käyneet ahtaaksi.

    – Tämä on vanha rakennus ja remontin alla. Meillä on tilan puute, ja haluamme keskittää seulonnat paremmin saavutettavalle paikalle. Naistenklinikka ei ole hyvä paikka julkista liikennettä ajatellen, joten uusia tiloja on etsitty lähinnä keskustan alueelta.

    Hyksin sikiöseulonnat muuttavat Helsingin keskustaan Bulevardi 22 A:han kesäkuun 5. päivänä.

    Uusi seulontayksikkö palvelee koko HUSin alueen odottajia, mutta Porvoon, Hyvinkään, Lohjan ja Raaseporin toiminnot säilyvät ennallaan.

    – Niistäkin saa tulla asiakkaita, ja jos ajatellaan tulevaisuutta ja valinnanvapautta, uuteen yksikköön voi tulla kuka tahansa, Ulander sanoo.

    Neljännes odottajista seulotaan uudessa yksikössä

    Bulevardin seulontayksiköstä tulee Suomen suurin. Siellä tehdään 26 000–28 000 ultraäänitutkimusta vuosittain. HUSin mukaan määrä vastaa neljännesosaa suomalaisista raskaana olevista naisista.

    – Kun pystymme tekemään tämmöisen isomman yksikön, meillä on tarkoitus tarjota myös ilta-aikoja ja laajempaa palveluaukioloa kesän jälkeen, Ulander kertoo.

    Raskaana oleville tarjotaan kahta vapaaehtoista seuontaäänitutkimusta. Varhaisraskauden ultraäänitutkimus tehdään raskausviikoilla 11–13.

    – Ensimmäisen raskauskolmanneksen lopulla varmistetaan, että raskaus etenee normaalisti sekä sikiöiden lukumäärä ja laskettu aika.

    Toinen tutkimus eli rakennetutkimus tehdään raskausviikoilla 19–21. Silloin on mahdollista nähdä esimerkiksi sikiön sukupuoli.

    – Yli puolet asiakkaista haluaa tietää, onko tulossa tyttö vai poika, mutta on sellaisiakin, jotka heti tullessaan ilmoittavat, että eivät halua tietää sukupuolta.

    Äitiyspoliklinikoiden muu toiminta jatkuu edelleen Naistenklinikalla ja Jorvin sairaalassa.

    Lue myös:

    Kätilöopiston synnytyssairaala mullisti monen elämän – Lukijoiden ihanat ja kamalat muistot nostattavat vedet silmiin

    Kätilöopiston naistentautien poli muuttaa pian Ruoholahteen – Tämän jälkeen vanha synnytyssairaala on lopullisesti tyhjä

    3-vuotias Aatos sai museokortin loppuiäkseen ja haluaa nyt löytää traktorinäyttelyn – Perheet tarttuivat hanakasti ilmaiseen Museokorttiin

    3-vuotias Aatos sai museokortin loppuiäkseen ja haluaa nyt löytää traktorinäyttelyn – Perheet tarttuivat hanakasti ilmaiseen Museokorttiin


    Helsinkiläinen Aatos Mäki-Patola kuuluu 128 lapsen joukkoon, jotka ovat saaneet ilmaisen Museokortin koko loppuiäkseen. Aatoksen äiti Liina Mäki-Patola kuuli kampanjasta sukulaiseltaan, joka oli huomannut ilmoituksen sosiaalisessa mediassa. – Olen...

    Helsinkiläinen Aatos Mäki-Patola kuuluu 128 lapsen joukkoon, jotka ovat saaneet ilmaisen Museokortin koko loppuiäkseen.

    Aatoksen äiti Liina Mäki-Patola kuuli kampanjasta sukulaiseltaan, joka oli huomannut ilmoituksen sosiaalisessa mediassa.

    – Olen itse kuvataiteilija ja olen käynyt lapsesta asti näyttelyissä ja museoissa. Se on osa elämääni, joten on tosi hieno juttu, että Aatos saa elinikäisen museokortin.

    Kolmevuotias Aatos ei vielä ihan ymmärrä, mikä Museokortti on. Hän on kuitenkin käynyt jo esimerkiksi lasten museofestareilla Espoon näyttelykeskus WeeGeessä.

    Äidin mukaan tapahtuma oli kovasti Aatoksen mieleen.

    – Siellä olivat muun muassa Tatu ja Patu, niin Aatos kyllä rupesi heti juttelemaan "Pakusta ja Patusta".

    Aatos Mäki-Patola 3-vuotissyntymäpäivänään 5. toukokuuta.Liina Mäki-PatolaKoneet voittavat barbiet

    Tähän saakka museoissa ja näyttelyissä käyminen on ollut enemmän Mäki-Patolan perheen naisten omaa aikaa. Liina on käynyt niissä lähinnä Aatoksen isosiskon, viisivuotiaan Fridan kanssa, mutta tulevaisuudessa Aatos pääsee varmasti useammin mukaan, kun pikku-miehellä on ikioma museokortti ja ikääkin on jo kolme vuotta.

    Liina ja Frida Mäki-Patola aikovat seuraavaksi mennä Kansallismuseon Barbie – The Icon -näyttelyyn, mutta äiti ei usko, että se kiinnostaa Aatosta.

    Häntä varten täytyy keksiä jotain muuta.

    – Kaikenlaiset koneet kiinnostavat kovasti, että pitäisi varmaan valikoida museo sen mukaan. Hän on kiinnostunut myös maalauksista ja taideteoksista, mutta yleisesti ottaen koneet ja traktorit ovat ykkössijalla.

    Neljä viidestä perheestä tavoitettiin

    Museokortti on 250 suomalaisen museon yhteislippu. Sen piiriin kuuluu museoita Ahvenanmaalta Inariin.

    Museokortti perustettiin kolme vuotta sitten eli 5.5.2015. Kun Museokortti täytti kolme vuotta toukokuussa, museot päättivät tarjota ilmaista sisäänpääsykorttia kaikille samana päivänä Suomessa syntyneille kolmevuotiaille lapsille. Kortti on voimassa koko heidän loppuikänsä.

    Tilastokeskuksen mukaan Suomessa syntyi 55 472 lasta eli keskimäärin 152 vauvaa päivässä. 84 prosenttia lasten perheistä on tavoitettu eli neljä viidestä 5.5.2015 syntyneestä lapsesta on saanut elinikäisen museokortin.

    Heidän huoltajilleen lahjoitettiin vuoden voimassa oleva tavallinen museokortti. Tällaisen kortin arvo on 68 euroa.

    Elinikäisen Museokortin saajia löytyi koko Suomesta Rovaniemeltä Tammisaareen.

    "Saa ottaa" -lappu ei auttanut, opiskelijan sohva jäi hylättynä rappukäytävään – jokakeväinen ilmiö maksaa kymmeniä tuhansia euroja


    Kun opinnot loppuvat ja on aika muuttaa pois opiskelija-asunnosta, moni opiskelija jättää taakseen muutakin kuin opiskelijaelämän. Opiskelijataloissa tuhansia muuttoja vuodessaHelsingin opiskelija-asuntosäätiöllä on 9 400 asuntoa ja yli 18 000...

    Kun opinnot loppuvat ja on aika muuttaa pois opiskelija-asunnosta, moni opiskelija jättää taakseen muutakin kuin opiskelijaelämän.

    Opiskelijataloissa tuhansia muuttoja vuodessa

    Helsingin opiskelija-asuntosäätiöllä on 9 400 asuntoa ja yli 18 000 asukasta. Asukkaiden vaihtuvuus on keskimäärin 5 prosenttia kuukaudessa. Uusia vuokrasopimuksia tehdään vuosittain noin 10 000.

    Turun Ylioppilaskyläsäätiöllä on noin 7 000 asuntopaikkaa ja muuttoja on vuosittain noin 3 000. Näistä noin 700 liittyy vaihto-opiskelijoihin.

    Tampereen opiskelija-asuntosäätiöllä on asuntoja 6341 ja vaihtuvuus on noin 44 prosenttia.

    Pohjois- Suomen opiskelija-asuntosäätiöllä on noin 5 500 asuntopaikkaa. Vuodessa se tekee noin 2 000 uutta sopimusta.

    Erityisesti näin keväisin roskakatoksiin tai niiden viereen raahataan sänkyjä, sohvia, pöytiä ja tuoleja.

    Roskakatosten lisäksi hylkytavaraa löytyy muualtakin.

    – Asukkailla on taipumuksia hylätä tavaroitaan yhteisiin tiloihin, kuten yhteiskeittiöihin ja käytäviin, joissa omistajan profiloiminen jälkeenpäin on hankalaa, kertoo Turun Ylioppilaskyläsäätiön asuntotoimenjohtaja Pirjo Lipponen-Vaitomaa.

    Asuntoihin jätettyjen tavaroiden poisvienti voidaan laskuttaa asukkaalta. Siksi pihat, käytävät ja yhteistilat ovat suosittuja paikkoja hylätä huonekalu.

    Ikean tulo lisännyt hylkytavaran määrää. Pirjo Lipponen-Vaitomaa

    Kysyimme tietoja hylätyistä huonekaluista ja muusta irtaimistosta Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun opiskelija-asuntoja vuokraavista säätiöistä. Ilmiö on tuttu niin HOASissa, TOASissa, TYSissä kuin PSOASissakin.

    – Ilmiö on ollut olemassa aina, mutta kiinteistöpalvelumme on sitä mieltä, että Ikean tulo Turun seudulle on lisännyt hylkytavaran määrää, sanoo TYSin Lipponen-Vaitomaa.

    Rappukäytäviin jätetyt kalusteet ovat paloturvallisuusriski ja tukkivat poistumisteitä. Jari Ahonen

    Hylätyistä kalusteista aiheutuu asuntosäätiöille isoja kuluja.

    – Poisvietävien kalusteiden määrä on vuositasolla kymmeniä kontteja ja kustannus kymmeniä tuhansia euroja, sanoo Tampereen TOASin kiinteistöjohtaja Jari Ahonen.

    Pieleen mennyttä kierrätysintoa?

    TOASin Ahonen pitää erityisen ongelmallisena sitä, että tavaraa jätetään rappukäytäviin.

    – Rappukäytäviin jätetyt kalusteet ovat paloturvallisuusriski ja tukkivat poistumisteitä. Tällainen toiminta on todella vastuutonta muita asukkaita kohtaan, Ahonen sanoo.

    Syitä tavaroiden hylkäämiselle voi olla monia. Helpon muuton tavoittelun lisäksi taustalla voi olla aito halu kierrättää.

    – Puheisiin pääsemme lähinnä niiden kanssa, jotka hylkäävät tavaroitaan asuntoihin. Heillä on saattanut olla selityksenä esimerkiksi se, että he ovat jättäneet hyväkuntoista tavaraa seuraavalle asukkaalle, joka ei kuitenkaan ole lahjoitusta arvostanut, Lipponen-Vaitomaa sanoo.

    – Toki näkee sitäkin, että kalusteisiin jätetään lappua, että joku saa ottaa. Yleensä tavaran hävittäminen kuitenkin jää TOASin vastuulle, kuittaa Ahonen.

    Meidän tehtävänämme on yrittää ymmärtää ja jeesiä asiakkaita hankalissa paikoissa. Jari Simonen

    Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö arvioi, että Helsingissä hylkytavara ei ole uusi eikä kasvavakaan ongelma. HOASin mukaan nämä jätteet hoidetaan osana normaalia jätehuoltotoimintaa, ja ilmiötä yritetään suitsia neuvonnalla ja viestinnällä.

    – Meiltä on juuri lähtenyt asukkaille uutiskirje, jossa kerrotaan tavaroiden oikeista kierrätyspaikoista sorttiasemista ja Helsingin seudulla liikkuvista ongelmajätteiden keräysautoista lähtien, HOASin asiakkuusjohtaja Riitta Pulkka sanoo.

    HOAS neuvoo huonekalujen hävittämisestä myös nettisivullaan.

    "Monilla ei ole autoja"

    Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiön palvelupäällikkö Jari Simonen uskoo, että enemmän kuin pahantahtoisuudesta, ilmiössä on kyse siitä, että isojen esineiden poiskuljettaminen on monesti opiskelijoille hankalaa.

    – Monilla ei ole autoja, joten tavaroiden roudaaminen kierrätykseen on vaikeampaa.

    Lavan toimittaminen tulee halvemmaksi kuin se, että joka viikko kuljetellaan yksittäisiä sohvia tai pöytiä kaatopaikalle. Jari Simonen

    Oulussa asukastoimikunnat ovat järjestäneet keväisin asuinalueille vaihtolavoja, joihin roskiin menevät tavarat voi laittaa. Se on myös säätiölle edullista.

    – Lavan toimittaminen tulee halvemmaksi kuin se, että joka viikko kuljetellaan yksittäisiä sohvia tai pöytiä kaatopaikalle, Simonen sanoo.

    – Meidän tehtävänämme on yrittää ymmärtää ja jeesiä asiakkaita hankalissa paikoissa.

    Turussa yhdeksi ilmiön syyksi nähdään kansainväliset vaihto-opiskelijat ja tutkinto-opiskelijat, joiden muuttoja TYS yrittää helpottaa.

    – Heidän on mahdotonta ottaa mukaansa poismuuttaessaan mahdollisia huonekalujaan tai muuta sellaista. Toimitamme vaihto-opiskelijakohteisiin vaihtolavoja lukukauden päättyessä, kertoo TYSin Lipponen-Vaitomaa.

    Nämä tavarat oli jätetty tamperelaisen opiskelijatalon kellarin käytävään. Hylättyjen esineiden joukossa on myös käyttökelpoista tavaraa, joka kuitenkin päätyy kaatopaikalle.Lukijan kuva
    Presidentinlinnan edustalla löyhkää viemäri –

    Presidentinlinnan edustalla löyhkää viemäri –"Ei näin saisi haista missään, varsinkaan Helsingin paraatipaikalla"


    Suomenlinnan lautan laiturin vieressä sijaitsevan haisevan viemärin ohi kulkevat kaupunkilaiset ovat lemusta ihmeissään. – Ei näin saisi haista missään, varsinkaan täällä rannassa, joka on Helsingin paraatipaikka, sanoo Anja...

    Suomenlinnan lautan laiturin vieressä sijaitsevan haisevan viemärin ohi kulkevat kaupunkilaiset ovat lemusta ihmeissään.

    – Ei näin saisi haista missään, varsinkaan täällä rannassa, joka on Helsingin paraatipaikka, sanoo Anja Sorjonen.

    Helsinkiläisen Anna-Liisa Kopran mukaan haju leviää Katajanokan kupeesta myös torin Esplanadin puoleiseen päähän.

    – Se on tuntunut torikahviloissakin. Ei tämä haju sovi tähän miljööseen. Asia pitäisi hoitaa kuntoon perusteellisesti, sanoo Anna-Liisa Kopra painokkaasti.

    Tällä kertaa viemärin löyhkä tuntuu nenässä vain noin kymmenen metrin säteellä mereen laskevasta viemäristä. Ympäristötarkastaja Ville Hahkala Helsingin ympäristöpalveluista kuitenkin vahvistaa epäilyn siitä, että viemärin hajusta saatetaan kärsiä Kauppatorilla laajemminkin.

    – Itätuulella haju leviää sinnepäin. Voi hyvinkin olla, että kahvilassa on ollut sama haju kyseessä. Se kantautuu yllättävän pitkälle, kertoo ympäristötarkastaja Hahkala.

    YLE

    Presidentinlinnan edustalla sijaitsevan viemärin hajuhaitat ovat Hahkalan mukaan tiedossa ja ne ovat kestäneet jo kymmeniä vuosia.

    – Asiasta tulee yksittäisiä palautteita joka kesä, kertoo Hahkala Helsingin ympäristöpalveluista.

    Presidenttiparilta ei ole Hahkalan mukaan vielä palautetta tullut, vaikka viemärin löyhkästä on jouduttu kärsimään myös linnan pihalla.

    – Kuulin, että Presidentinlinnan remontissa oli pihalla oleva viemärikansi laitettu huonosti ja siitä oli tullut hajua.

    Tsaarinajan viemärit eivät täytä nykypäivän vaatimuksia

    Löyhkän syy ovat ympäristötarkastaja Hahkalan mukaan viemäreiden kuivat hajulukot.

    – Lämmin ja poutainen sää on kuivattanut vanhat hajulukot. Ne falskaavat ja haju tulee silloin voimakkaammin, kertoo Hahkala.

    Toinen syy voi Hahkalan mukaan olla Katajanokalla sijaitseva laivojen jätevesien pumppaamo. Laivojen jätevedet kulkevat puhdistamolle kyseisen paikan ohi samassa viemärissä ja matkalta voi kulkeutua hajuja kuivuneiden hajulukkojen läpi.

    – Laivoista tulee tavaraa ajoittain ja viemärikansien kautta pääsee hajua silloin tällöin.

    Haiseva viemäri sijaitsee Suomenlinnan laiturin vieressä veden alla. Siitä lasketaan mereen myös pieniä määriä puhdistamattomia jätevesiä.Ari Tuhkanen / Yle

    Kolmas lemun aiheuttaja voisi olla myös jätevesien niin sanottu ylivuotaminen puhdistamattomina mereen, mutta tällä kertaa löyhkä johtuu Hahkalan mukaan kuivista hajulukoista.

    – Selvitin, että jätevesiä ei ole ylivuodettu mereen.

    Ylivuotamista käytetään silloin, kun sataa erittäin runsaasti, eikä kaikkia samassa viemärissä kulkevia jätevesiä ja sadevesiä pystytä johtamaan jätevedenpuhdistamolle.

    Mitä hajuhaitoille on tehtävissä?

    Mitään nopeaa keinoa hajuhaittojen vähentämiseksi ei Hahkalan mukaan ole, mutta jotain kuitenkin voitaisiin tehdä.

    – Hajulukkoja voidaan korjata, parantaa ja katsoa, että viemäreiden kannet ovat kunnossa, mutta kestävämpi ratkaisu on erillisviemäröinti, sanoo Hahkala Helsingin ympäristöpalveluista.

    Erillisviemäröinti tehdään alueelle näillä näkymin 2020-luvulla. HSY jätevedenpuhdistusosastonjohtaja Mari Heinosen mukaan ennakkosuunnittelu on käynnissä.

    Miten Monopolin kalleimmasta tontista tuli bussien valtaama asfalttikenttä? Katso, miltä Erottaja näytti 200 vuotta sitten ja millainen siitä on tulossa

    Miten Monopolin kalleimmasta tontista tuli bussien valtaama asfalttikenttä? Katso, miltä Erottaja näytti 200 vuotta sitten ja millainen siitä on tulossa


    Marraskuisena torstaina vuonna 1808 kauppias Gadeniuksen renki sammutti huolimattomasti lyhdyn itäisessä kaupunginosassa sijaitsevassa hevosvajassa. Lyhdystä pääsi valloilleen tuli, joka tuhosi lopulta noin neljänneksen koko Helsingistä. Tuosta...

    Marraskuisena torstaina vuonna 1808 kauppias Gadeniuksen renki sammutti huolimattomasti lyhdyn itäisessä kaupunginosassa sijaitsevassa hevosvajassa.

    Lyhdystä pääsi valloilleen tuli, joka tuhosi lopulta noin neljänneksen koko Helsingistä.

    Tuosta palosta sai alkunsa Helsingin asemakaava, jossa kahden ruutukaavakoordinaatiston väliin jäi Erottaja. Aukiosta muodostui merkittävä risteyskohta, mitä se on vielä nykyäänkin.

    Keräsimme yhteen Erottajan historialliset vaiheet ja yhdistimme ne muutaman viikon sisällä alkavan remontin suunnitelmiin. Katso, miten aukio on muuttunut satojen vuosien varrella ja miltä se näyttää tulevaisuudessa.

    Monin tavoin arvokas tontti

    Puutalossa aukion laidalla asunut J.J.W. Lagus kirjoittaa muistelmissaan, että hänen talonsa ikkunoista lankesi aukion yli koko Helsingin kaunein näköala. Paikalta saattoi 1800-luvulla nähdä melkein koko Engelin luoman Helsingin.

    – Kun aukiota nykypäivänä suhaa ristiin rastiin, sitä ei tule ajatelleeksi. Sieltä näkee kuitenkin edelleen monia kaupungin tärkeitä maamerkkejä, kun vain pysähtyy katsomaan, sanoo Erottajan aukion historiaa selvittänyt maisema-arkkitehti Tiina Perälä Näkymä Oy:stä.

    Kaupunkirakenteellisesti aukio on hyvin merkittävä, mikä on Perälän arvion mukaan saattanut nostaa Erottajan esimerkiksi Monopoli-lautapelin kalleimmaksi tontiksi.

    – Se on kaupungin historiallisen keskustan solmukohta sekä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti hyvin arvokas. Se on myös Suomen ja Helsingin mittakaavassa hyvin vanha aukio, sanoo Perälä.

    Aukion keskellä sijaitsi pitkään kaivo, jonka luona emännät saattoivat vedenhakumatkalla päivitellä kuulumisiaan. Torilla on sijainnut myös häpeäpaalu ja siellä pidettiin hetken aikaa hevosmarkkinoita. Nykyään aukion keskellä risteää useita kaupungin liikenteellisiä pääväyliä.

    Tiesitkö tämän Erottajasta?Erottaja on kallein tontti Monopoly-lautapelin suomenkielisessä painoksessaAukion nimi tulee siitä, että tori erotti aikoinaan varsinaisen kaupungin ns. Uudenmaan esikaupungistaErottajaa kaavailtiin aikoinaan sijoituspaikaksi myös ”Havis Amandalle”Erottajan kulmalla sijaitsee niin sanottu nollapiste, josta etäisyydet Helsingin ja muiden paikkakuntien välilä lasketaan

    – Aikoinaan koko Erottajan alue oli yhtenäistä torialuetta, jonka läpi ajettiin erilaisilla kulkuvälineillä. Tähän ei tietenkään voida nykypäivänä täysin palata, sanoo projektinjohtaja Tomas Palmgren Helsingin kaupungilta.

    Kadut pysyvät jatkossakin liikenteen käytössä, mutta niiden viereen rajataan nykyistä selkeämpi autoton aukio.

    – Kaupungilla on ollut tiedossa jo kauan, että paikalle pitäisi tehdä jotain. Tästä on tullut meille myös palautetta. Aukio on erittäin keskeinen paikka, jossa on paljon potentiaalia, sanoo Palmgren.

    Asfaltti väistyy luonnonkiven tieltä

    Alkujaan Erottaja oli vain jalkojen tamppaama hiekkakenttä, mutta hiljalleen risteyksen ilme muuttui viimeistellyksi. Tyylikkäimmillään risteys on ollut kokonaan nupu- ja mukulakivillä päällystettynä. Nykyään suurimman osan aukiosta peittää asfaltti.

    Viimeinen remontti aukiolle on tehty 80-luvulla, jonka jälkeen se on hiljalleen rapistunut nykymuotoonsa. Palmgrenin mukaan aukion materiaalien laatutasoa nostetaan kesäkuussa alkavassa perusparannuksessa paljon nykyiseen verrattuna.

    – Peruskorjauksessa pyritään kunnioittamaan paikan historiaa. Materiaalivalinnoissa esimerkiksi noudatetaan Helsingille tyypillisiä piirteitä ja alueelle tulee luonnonkivetystä samanalaisista suomalaisista kivilajeista, joita on nähtävissä kantakaupungin vanhoissa katukiveyksissä, sanoo Palmgren.

    Erottajan aukio tullaan päällystämään pääasiassa monivärisillä luonnonkivilaatoilla. Historiasta tuttua nupukiveä tulee puolestaan Mannerheimintien ja Eteläesplanadin risteysalueelle. Peruskorjauksen suunnittelusta on vastannut Sitowise.

    Linja-autopysäkistä kaupunkiareenaksi

    Erottaja on todistanut Helsingin liikenteellistä kehitystä samalla, kun vilkas liikenne on muokannut ja ajoittain lähes vallannut aukion.

    Hevosvaunut ja satunnaiset kulkijat ovat vaihtuneet ajan kuluessa bussipysäkkeihin ja raitiovaunuihin. Aukio on vuosien saatossa toiminut niin taksien, linja-autojen kuin raitiovaunujenkin pysähdyspaikkana.

    Linjan 21 päätepysäkki sijaitsee aukiolla vielä nykyäänkin, mutta tulee korjauksen yhteydessä siirtymään Eiraan.

    Myös aukiolla nykyään pysähtyville turistibusseille varataan jatkossa oma alue Eteläesplanadin varteen.

    Erottajan aukio on tarkoitus muuttaa jälleen autottomaksi alueeksi osaksi kävelykeskustaa. Mannerheimintieltä poistetaan liittymä Erottajan aukiolle ja pyöräteitä aukion ympärillä parannetaan. Aukiolle tullaan myös sijoittamaan sekä kaupunkipyöräpiste että pyöräpaikkoja puiden väliin.

    Pysäköintiajokäytöstä poistunut Stockmannin ajoramppi puretaan kokonaan ja Mannerheimintielle tulee täysin uusi suojatie Erottajalta Bulevardille.

    Jatkossa aukiolla voi järjestää myös pieniä kaupunkitapahtumia. Aukiota koristamaan tulee ruotsalaisen taitelija Eva Langen taideteos ”Kaksi maata”, joka on osa Suomi 100 -juhlavuoden juhlistamista.

    – Toivottavasti peruskorjaus kirkastaa aukion ja se valkenee paremmin nykypäivän kaupunkilaisille. Uskon, että siitä tulee jatkossa myös sellainen pysähtymispaikka eikä pelkästään läpikulkupaikka, sanoo Perälä.

    Kesäkuussa alkava remontti tulee vaikuttamaan Erottajan aukion risteyksen liikenteeseen sekä kevyen liikenteen reitteihin. Työt pyritään kuitenkin tekemään vaiheittain ilman, että liikenne katkeaisi täysin.

    Bruce Oreck haluaa Vallilan konepaja-alueesta Helsingin Camdenin:

    Bruce Oreck haluaa Vallilan konepaja-alueesta Helsingin Camdenin: "Täällä ei ole tilaa Starbucksille"


    Bruce Oreckin mukaan uudessa, Train Factory -nimellä kulkevassa alueessa on ennen kaikkea kyse luovasta toiminnasta. – Emme lähde kilpailemaan esimerkiksi Marian sairaalan start up -keskittymän kanssa, vaan tässä on kyse taiteellisesta...

    Bruce Oreckin mukaan uudessa, Train Factory -nimellä kulkevassa alueessa on ennen kaikkea kyse luovasta toiminnasta.

    – Emme lähde kilpailemaan esimerkiksi Marian sairaalan start up -keskittymän kanssa, vaan tässä on kyse taiteellisesta yrittämisestä sekä luovasta ruoasta ja luovasta vähittäiskaupasta. Ihmiset haluavat päästä takaisin kosketuksiin ja lähemmäksi niiden ihmisten kanssa, jotka ruoan ja tuotteen tekevät. Tämä on vastakohta kansainvälisten brändien ajattelulle, Oreck sanoo.

    Tarkoituksena on myös vuokrata työskentelytiloja luovien alojen työntekijöille ja tarjota ihmisille taide- ja musiikkielämyksiä.

    Oreck vertaa konepaja-alueen tulevaisuutta muun muassa Lontoon Camdeniin. Hän mainitsee myös New Yorkin Manhattanilla sijaitsevan Chelsea Marketin, jossa sijaitsi aiemmin National Bisquit Companyn tehdas. Nyt siellä on muun muassa kauppahalleja.

    – Mekin visioimme kauppahallista, mutta emme isoista kauppaketjuista. H&M:lle tai Starbucksille ei täältä ole tilaa. Olemme enemmän kiinnostuneita luovasta toiminnasta kuin siitä, että jokaiselta neliömetriltä yritettäisiin maksimoida vuokratuloa.

    YleHaasteellinen alue

    Vallilan Konepaja-alue luokitellaan valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Uusiokäyttöä ajatellen Oreckin mukaan kyse on "valtavan haasteellisesta alueesta".

    – Kysymys ei kuulu, missä siellä on rajoituksia, vaan kysymys kuuluu, missä niitä ei ole. Tämä on toisaalta osa ideaa, koska olemme sitoutuneet pitämään huolta kauniista vanhoista rakennuksista. Emme yritä tehdä niistä sellaisia, mitä ne eivät ole. Haluamme säilyttää niiden alkuperäisen tyylin ja luonteen, mutta samalla tarjota niille uuden elämän.

    Oreck on käynyt keskusteluja Museoviraston ja Kaupunkisuunnitteluviraston kanssa sekä tutustunut naapurustoon. Mutta milloin konepaja-alueelle sitten voi mennä hurvittelemaan ja nauttimaan kulttuurista?

    – Tämä on hieman monimutkainen kysymys. Aloitamme työt alueella heti huomenna arkkitehtien ja insinöörien kanssa. Alueelle pitää saada uudet sähköt sekä uusi lämmitysjärjestelmä ja viemäröinti. Töitä siis on paljon, ennen kuin se konepaja-alueen hauskempi puoli tulee esille, Oreck toteaa.

    Bisneskumppaneitaan Oreck ei halua vielä paljastaa.

    – Tämä on pääasiassa minun ja perheeni yhteinen projekti. Kyse ei ole pelkästään rahasta vaan arvoista. Olen myös ollut yhteydessä henkilöihin, jotka ovat olleet suunnittelemassa tällaisia paikkoja muihin suuriin kaupunkeihin, mutta en ole vielä päättänyt, kenet ottaisin liikekumppanikseni. Kyse on siitä, kuka tuo pöydälle parhaimmat ideat.

    Bruce Oreckille konepaja-alue on unelma, josta tuli totta.

    – Suhtaudun hyvin intohimoisesti Helsinkiin ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Helsinki on mahtava kaupunki, mutta täällä ei vielä ole mitään tämän kaltaista. Pidän suurista projekteista ja isoista haasteista sekä asioista, jotka ovat riskaabeleja ja hauskoja. Ja näitä ominaisuuksia tässä projektissa riittää, Oreck summaa.

    Lue myös:

    VR myy Bruce Oreckille osan konepaja-alueesta Vallilassa

    Vantaalla tuhoutui tulipalossa rivitalo ja naapurin ullakko

    Vantaalla tuhoutui tulipalossa rivitalo ja naapurin ullakko


    Palo sai alkunsa kolmen asunnon rivitaloyhtiön keskimmäisestä asunnosta keskiviikkona iltapäivällä. – Syttymissyytä en lähde arvailemaan, sanoo päivystävä palomestari Tommi Leppioja Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Palo levisi...

    Palo sai alkunsa kolmen asunnon rivitaloyhtiön keskimmäisestä asunnosta keskiviikkona iltapäivällä.

    – Syttymissyytä en lähde arvailemaan, sanoo päivystävä palomestari Tommi Leppioja Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta.

    Palo levisi keskimmäisestä asunnosta naapurihuoneistoon. Tuli tuhosi rivitaloasunnoista kaksi. Kolmas sai niin mittavat vesivahingot, että Leppioja uskoo senkin menevän purkuun.

    Tuli loikkasi rivitalosta viereisen omakotitalon katolle. Kaksikerroksisen talon katto ja ullakko tuhoutuivat ja vesivahingot olivat melkoiset.

    Leppioja arvioi, että molemmat rakennukset olivat 2000-luvun tuotteita.

    – Ei tässä mistään vanhoista taloista ollut kyse vaan ihan tämän vuosituhannen rakennuksista, kuvaa Leppioja.

    Hälytys palopaikalle tuli puoli neljän tienoilla. Paikalla oli kaiken kaikkiaan kymmenen sammutusyksikköä.

    100 potilasta sai vatsaoireita kahdessa helsinkiläisessä sairaalassa – Syyksi selvisi norovirus

    100 potilasta sai vatsaoireita kahdessa helsinkiläisessä sairaalassa – Syyksi selvisi norovirus


    Tämän viikkoinen ruokamyrkytysepäily paljastui norovirukseksi Helsingissä. Koskelan monipuolisessa palvelukeskuksessa ja Laakson sairaalassa Helsingissä epäiltiin alkuviikosta ruokamyrkytyksiä, jotka liittyvät sunnuntain ja maanantain...

    Tämän viikkoinen ruokamyrkytysepäily paljastui norovirukseksi Helsingissä.

    Koskelan monipuolisessa palvelukeskuksessa ja Laakson sairaalassa Helsingissä epäiltiin alkuviikosta ruokamyrkytyksiä, jotka liittyvät sunnuntain ja maanantain ruokailuun.

    Laaksossa ja Koskelassa on hoidossa paljon iäkkäitä potilaita.

    Viranomaiset ovat selvittäneet epidemian yhteyttä ruokailuun. Molempien laitosten ruoat valmistetaan Koskelan ravintokeskuksessa.

    Ravintokeskuksen keittiötilat on tutkittu ja elintarvikkeista otettu näytteitä. Tulokset selviävät huomenna torstaina.

    Ravintokeskuksen, potilas- ja asukastilojen on pinnat tehopuhdistettu.

    Lisää aiheesta:

    Sairaalassa ja palvelukeskuksessa Helsingissä epäillään ruokamyrkytysepidemiaa – Suurin osa sairastuneista potilaita

    Yrittäjät listasivat parhaat paikat yrittää – Pääkaupunkiseutu ja Tampere loistavat poissaolollaan

    Yrittäjät listasivat parhaat paikat yrittää – Pääkaupunkiseutu ja Tampere loistavat poissaolollaan


    Mistä on kyse?Suomen Yrittäjät kartoittaa kyselyllä kuntien ja yrittäjien yhteistyötä valtakunnallisesti, alueellisesti ja kuntakohtaisesti.Kysely tehdään kahden vuoden välein.Kyselyyn vastasi 5 835 Suomen Yrittäjien jäsenyrittäjää.Kysely...

    Mistä on kyse?Suomen Yrittäjät kartoittaa kyselyllä kuntien ja yrittäjien yhteistyötä valtakunnallisesti, alueellisesti ja kuntakohtaisesti.Kysely tehdään kahden vuoden välein.Kyselyyn vastasi 5 835 Suomen Yrittäjien jäsenyrittäjää.Kysely toteutettiin yhteistyössä IROResearchin kanssa 16.2.–16.4.2018.

    Yrittäjien mielestä parhaat kunnat yrittää ovat Seinäjoki, Lieto ja Muurame. Paras alue on Pohjois-Karjala.

    Yrittäjien listauksessa on silmiinpistävää, että isoimmat kaupungit loistavat poissaolollaan. Kymmenen kärjessä ei ole Helsinkiä, Vantaata, Espoota tai Tamperetta, vaikka niissä on eniten yrityksiä.

    Tiedot käyvät ilmi Suomen Yrittäjien kyselystä, johon vastasi yli 5 800 yrittäjää eri puolilta Suomea.

    Kyselyn tulos julkaistiin keskiviikkona kunnallisjohdon seminaarissa Tampereella, jossa on paikalla 1 200 kunnan virkamiestä, valtuutettua ja yrittäjävaikuttajaa.

    Yrittäjyyskasvatus alkaa päiväkodissa

    Isojen kaupunkien ykköseksi valittu Seinäjoki menestyi kaikilla mittareilla, mistä kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki on iloinen.

    – Yritämme toimia jouhevasti, nopeasti ja määrätietoisesti, Rasinmäki kuvaa.

    Toivo Sukari, kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki, toimitusjohtaja Tuomas Hentula ja hallintojohtaja Jari Jokinen allekirjoittamassa Ideaparkin esisopimusta viime maaliskuussa.Olli Koski / Yle

    Hänen mukaansa yrittäjähenki on pesiytynyt koko kaupunkiin: virkamiehiin ja konserniyhtiöihin. Yrittäjyyskasvatusta annetaan jo Seinäjoen päiväkodeissa.

    Kaupunki pyrkii toimimaan yrityksien hyväksi maanhankinnassa, kaavoituksessa ja tonttipalveluissa. Myös peruspalvelut ovat tärkeitä, jotta yritykset saavat työntekijöitä.

    – Lähtökohtana on kuusi vuotta sitten tehty strategia, jonka mukaan yrittäjyys on tärkein voimavara.

    Miten Seinäjoen toiminta eroaa esimerkiksi pääkaupunkiseudusta? Rasinmäki arvioi, että suuruus vaikuttaa.

    – 63 000 asukkaan kaupungissa voimme tuntea kaikki. Meillä on 3 000 yritystä ja pyrimme käymään niissä viiden vuoden aikana.

    Samaa arvelee Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala.

    – Pienissä kunnissa kuntatoimijat ja yrittäjät ovat hyvin tiiviissä yhteydessä keskenään ja jokaisella yrityksellä on kunnalle merkitystä. Näin yrittäjien toiveet tulevat helpommin ja yksilöllisimmin kuulluiksi, Oksala sanoo.

    Hänen mukaansa Helsingissä heikoimmaksi osa-alueeksi arvioidaan julkisia hankintoja, joihin pienet yritykset kokevat usein hankalaksi osallistua.

    Jyvät erottuvat akanoista

    Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan asiantuntija Hannamari Heinonen sanoo, että voittajat ovat menestyneet kyselyssä aiemminkin.

    – Jokainen kunta toimii todella tiiviissä vuoropuhelussa yrittäjien kanssa ja ymmärtää, että ne tuottavat verotuloja ja palveluja, Heinonen kuvaa voittajia.

    Kyselyssä ovat menestyneet usein pienet kunnat, vaikka pääkaupunkiseudulla on paljon yrityksiä.

    – Trendi on ollut, mitä pienempi paikka, sitä parempi tulos. Se johtuu ehkä siitä, että toimijat tuntevat toisensa paremmin ja tapaavat luontevasti useilla foorumeilla.

    Isoissa kaupungeissa kaupungin elinkeinopolitiikka voi jäädä etäiseksi yrittäjälle tai kaupunki voi näyttäytyä monimutkaisena kumppanina. Yksi selittävä tekijä Heinosen mukaan on, että kyselyn vastausmäärä isojen kaupunkien yrittäjiltä jäi pieneksi.

    Menestyksen salaisuus on Heinosen mukaan silti selvä.

    – Suomessa kaikki kunnat haluavat olla yrittäjämyönteisiä. Jyvät erotellaan akanoista siinä vaiheessa, kun strategiasta tehdään totta.

    Kyselyn mukaan yrittäjät ovat tyytyväisempiä kotikuntaansa kuin aiemmin. Parhaat arviot yrittäjät antavat elinkeinopolitiikasta, viestinnästä, koulutuksesta ja osaamisesta. Tyytymättömimpiä yrittäjät ovat kunnan hankintapolitiikkaan.

    Yrittäjien mielestä parhaat kunnat

    Yli 50 000 asukasta:

    SeinäjokiJyväskyläJoensuuKouvolaSaloKuopioOuluRovaniemiLappeenrantaTurku

    10 000–50 000 asukasta

    LietoIlmajokiLieksa ja YlöjärviLempääläUlvilaPirkkalaNaantaliKaarinaAlavus

    Alle 10 000 asukasta

    MuurameMerikarviaVieremäKeiteleSäkyläIlomantsiPomarkkuKarviaSiikainen sekä Rusko

    Yrittäjien mielestä parhaat alueet:

    Pohjois-KarjalaSatakuntaEtelä-PohjanmaaPirkanmaaSavoVarsinais-SuomiPohjois-PohjanmaaKeski-SuomiLappiUusimaaEtelä-KarjalaEtelä-Savo ja KainuuKeski-PohjanmaaPääkaupunkiseutuKymi ja Rannikko-PohjanmaaHämePäijät-Häme
    VR myy Bruce Oreckille osan konepaja-alueesta Vallilassa

    VR myy Bruce Oreckille osan konepaja-alueesta Vallilassa


    Yhdysvaltain entisen suurlähettilään Bruce Oreckin omistukseen päätyy konepaja-alueelta maalaamo, kokoonpanohalli ja sähköjunahalli. Keskiviikkona julkistettu kauppahinta on 11 miljoonaa euroa. VR:n kiinteistöjohtaja Ari Mäkinen sanoo, että...

    Yhdysvaltain entisen suurlähettilään Bruce Oreckin omistukseen päätyy konepaja-alueelta maalaamo, kokoonpanohalli ja sähköjunahalli. Keskiviikkona julkistettu kauppahinta on 11 miljoonaa euroa.

    VR:n kiinteistöjohtaja Ari Mäkinen sanoo, että kohteelle on pitkään etsitty ostajaa.

    – Pitkien ja monimutkaisten neuvotteluiden jälkeen saavutettu lopputulos on VR:n, sen omistajan ja myös alueen toimijoiden kannalta paras mahdollinen, toteaa Mäkinen tiedotteessaan.

    Aluella loppui konepajatoiminta 15 vuotta sitten.

    Mäkinen toteaa VR Groupin tiedotteessa, että kyseessä on poikkeuksellisen vaativa kehityskohde, jota koskevat myös laajat suojelurajoitukset.

    Bruce Oreck kertoo omassa tiedotteessaan, että hän on tyytyväinen neuvottelujen lopputulokseen. Oreck lupaa tehdä alueesta, Train Factorysta, Pohjoismaiden hauskimman paikan syödä, tehdä ostoksia ja viettää aikaansa.

    Konepajaliikkeen puuhamies Jaakko Blomberg hyrisee tyytyväisyyttään kaupan tähden.

    – Tuntuu ihan mahtavalta! Nyt päästään kehittämään aluetta hyvään suuntaan, Blomberg iloitsee.

    Lisätty klo 15.40 Oreckin ja Blombergin kannanotot.

    Lisää aiheesta:

    Nyt puhuu salaperäinen, Vallilan konepaja-alueelle ilmaantunut yrittäjä: Teollisuusrakennuksiin tulossa kaupunkiviljelyä, talvipuutarha, panimotoimintaa...

    Taistelu Vallilan Konepaja-alueesta jatkuu – Bruce Oreck ei luovuta, ja julkkikset puolustavat hanketta

    Yhdysvaltain ex-suurlähettiläs Bruce Oreck on tyrmistynyt VR:n toiminnasta – Konepajakiinteistön tulevaisuus on nyt avoinna

    Kiinnostus Vallilan Konepaja-alueeseen kiihtyy – osapuolten yhteistyö mahdollinen

    Keravan asunnottomien ensisuojan jatko ratkeaa torstaina – tarve on todellinen:

    Keravan asunnottomien ensisuojan jatko ratkeaa torstaina – tarve on todellinen: "kaikki avuntarvitsijat eivät ole mahtuneet sisälle"


    Keravalla avattiin helmikuussa kokeiluluonteisesti asunnottomien ensisuoja, jossa on mahdollisuus yöpyä, peseytyä ja saada aamupala. Kokeilu on määräaikainen, ja ensisuoja tullaan sulkemaan jo touko-kesäkuun vaihteessa, vaikka käyttäjiä on...

    Keravalla avattiin helmikuussa kokeiluluonteisesti asunnottomien ensisuoja, jossa on mahdollisuus yöpyä, peseytyä ja saada aamupala.

    Kokeilu on määräaikainen, ja ensisuoja tullaan sulkemaan jo touko-kesäkuun vaihteessa, vaikka käyttäjiä on ollut kevään aikana jopa enemmän kuin kapasiteettia. Ensisuojatoiminnan vastaavan ohjaajan Päivi Wilénin mukaan avuntarvitsijoita on hetkittäin ollut niin paljon, että kaikki eivät ole mahtuneet sisään.

    Keravan sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtajan Erja Wiili-Peltolan mukaan ensisuoja on tarkoitus avata uudelleen syksyllä, mutta kesän ajaksi se suljetaan. Pidempiaikainen tavoite on suojan sulkeminen kokonaan, koska se on asumisratkaisuna joka tapauksessa väliaikainen.

    – Koetamme löytää kaikille avuntarvitsijoille kestävämpää ratkaisua, oikeita koteja. Kaupungin rooli on yrittää tarjota erilaisia vaihtoehtoja, joilla he pääsisivät ongelmallisesta tilanteesta ulos.

    Keravalla noin 60 asunnotonta

    Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran mukaan Keravalla on noin 60 asunnotonta, joista puolet on nuoria. Wiili-Peltolan mukaan ensisuojan keskimääräinen käyttäjämäärä on kevään aikana ollut 4–6 henkilöä. Eri käyttäjiä on ollut yksitoista.

    Suojan ylläpidosta tulee kaupungille kymmenien tuhansien eurojen kustannukset, mutta tarkemmin Wiili-Peltola ei kustannuksia halua avata.

    Kokeiluluontoisen ensisuojan perustamisen taustalla on Pia Lohikosken (vas.) ja 30 muun valtuutetun lokakuussa 2017 allekirjoittama valtuustoaloite. Keravan sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee ensisuojan jatkotilannetta torstaina 24. toukokuuta.

    Helsinki-Vantaan taksijärjestelyt muuttuvat radikaalisti – Kolme taksiyritystä saa oman taksikaistan

    Helsinki-Vantaan taksijärjestelyt muuttuvat radikaalisti – Kolme taksiyritystä saa oman taksikaistan


    Helsinki-Vantaan lentoaseman taksijärjestelyt muuttuvat heinäkuussa merkittävästi, kun uusi taksilaki astuu voimaan. Uudistuksen jälkeen lentoasemalta löytyy yhden taksikaistan sijasta neljä eri kaistaa ulostuloaulojen läheisyydestä. Kolmelle...

    Helsinki-Vantaan lentoaseman taksijärjestelyt muuttuvat heinäkuussa merkittävästi, kun uusi taksilaki astuu voimaan. Uudistuksen jälkeen lentoasemalta löytyy yhden taksikaistan sijasta neljä eri kaistaa ulostuloaulojen läheisyydestä.

    Kolmelle kaistalle Finavia valitsee kullekin yhden taksiyhtiön kilpailutuksen kautta. Neljäs kaista puolestaan on varattu kaikille muille taksiliikennetoimijoille.

    Finavia ilmoitti keväällä järjestämän kilpailutuksen tulokset taksiyrityksille eilen tiistaina. Yritysten mukaan kolmea kaistaa tulee heinäkuun jälkeen operoimaan Lähitaksi, Vantaan Taksi ja Kajon.

    – Kyllähän se on aivan valtavan iso markkinarako. Tiedettiin, että meillä on mahdollisuus omaan kaistaan, mutta tiedettiin myös, että rinnalla on kovia kilpailijoita. Olemme tästä tuloksesta todella iloisia, sanoo Kajon markkinointijohtaja Jaana Ernrooth.

    – Kyllä jännitti ja tämä oli positiivinen uutinen. Vähän odotin, että julkisuudessa paljon esiintyneet uudet yhtiöt olisivat voittaneet kilpailutuksen halvemmilla hinnoilla, mitä me pystytään tarjoamaan, toteaa puolestaan Vantaan Taksien toimitusjohtaja Esa Niinivaara.

    Tiedossa noin 900 000 kyytiä vuodessa

    Lentoasema on taksiyhtiöille merkittävä markkinapaikka, sillä vilkkaimpaan aikaa sieltä lähtee noin 300-400 taksikyytiä tunnissa. Oman kaistan saaminen terminaalien yhteyteen nähdään isoksi etuoikeudeksi.

    – Kyllä näiden isoimpien matkustajavirtojen ääreen isot ja pienemmätkin toimijat pyrkivät. Se on Suomen suurin taksiasema ja sillä hyvä työllistävä vaikutus meidän takseille, sanoo Lähitaksin toimitusjohtaja Juha Pentikäinen.

    Elise Tykkyläinen / Yle

    Jokaisella kilpailutuksella valittavasta kolmesta palveluntarjoajasta on oltava käytössään noin 300 taksiautoa, jotka osallistuvat taksiliikenteen säännölliseen operointiin Helsinki-Vantaan lentoasemalta.

    Riittävällä kalustolla Finavia haluaa varmistaa, että asemalla toimii häiriötön taksiliikenne kaikissa olosuhteissa sekä kaikkina vuorokauden aikoina.

    – Meillä aloitettiin nyt entistä voimakkaampi rekrykampanja. Ihan varmasti tämä houkuttelee myös kuljettajia, kun tiedetään että lentokentällä on varmasti asiakkaista kyyditettävänä, sanoo Ernrooth.

    Taksiyhtiöissä alkaa kiivas brändäys

    Vantaan takseille uudistus tietää tulojen tippumista, sillä se on tähän asti hallinnut Helsinki-Vantaan taksilliikennettä. Jos asiakkaat jakautuvat kaistojen kesken tasan, noin 25-30 prosenttia lentoaseman taksiliikenteestä olisi jatkossa Vantaan Taksin hoidossa.

    – Onhan se melkoinen muutos, koska se aikaisemmin oli lähes 90 prosenttia. Lentoaseman taksiliikenne on muodostanut vantaalaisten taksien liikevaihdosta viime vuosina noin puolet, sanoo Esa Niinivaara.

    Nähtäväksi jää, miten asiakkaat tulevat jatkossa valitsemaan taksin neljän kaistan vaihtoehdoista. Kaikilla taksiyhtiöillä alkaakin nyt kova brändäys, millä yhtiöt pyrkivät erottumaan toisistaan.

    – Toivottavasti pian aloitetaan Finavian kanssa neuvottelut siitä, miten kustakin palvelun tarjoajoasta informoidaan matkustajia. Toivotaan, että se informatiikka on niin selkeätä, että asiakkaalla on helppo tehdä valintoja. Aika näyttää, miten tämä neljän kaistan järjestelmä tulee toimimaan, toteaa Pentikäinen.

    Finavia ei kommentoinut kilpailutusta Ylelle, koska päätöksestä on vielä 14 päivän valitusaika.

    Juttuun lisätty 23.5. klo 14:13 Lähitaksin, Vantaan Taksin toimitusjohtajien sekä Kajonin markkinointijohtajan kommentit.

    Myyrmannin onnettomuus Vantaalla sulki kaupan ja vei elintarvikkeita jätteisiin – ilmaan levisi vaarallista höyryä

    Myyrmannin onnettomuus Vantaalla sulki kaupan ja vei elintarvikkeita jätteisiin – ilmaan levisi vaarallista höyryä


    Myyrmannin kauppakeskuksen Citymarket pysyy tänään keskiviikkona kiinni. Huomisesta ei vielä ole tietoa, sillä ensin on saatava tutkimustulokset aamuyön onnettomuudesta. Citymarketin kylmätiloissa on tehty parin kuukauden ajan lattiaremonttia....

    Myyrmannin kauppakeskuksen Citymarket pysyy tänään keskiviikkona kiinni. Huomisesta ei vielä ole tietoa, sillä ensin on saatava tutkimustulokset aamuyön onnettomuudesta.

    Citymarketin kylmätiloissa on tehty parin kuukauden ajan lattiaremonttia. Viime yönä jokin remontissa meni pieleen. Liima- ja hartsiaineiden sekoittuminen synnytti voimakkaan kaasupilven kaupan tiloissa.

    Iho- ja hengitysoireita aiheuttavaa höyryä pääsi muuallekin Myyrmannin tiloihin. Ne saatiin tuuletettua ja kauppakeskus aukesi aamukahdeksalta.

    Mutta Citymarket pysyy kiinni.

    VTT:n tutkijat paikalla

    Kauppias Kari Salminen ei halua arvioida työvahingoksi kutsumaansa onnettomuutta, ei sen syitä eikä seurauksia. Vielä vähemmän hän haluaa ennustaa koska kauppa aukeaa.

    – Teknologian tutkimuskeskus VTT on ottanut näytteitä ja niiden tuloksia odotellaan iltapäivän tai illan aikana. Sitten tiedän enemmän, kertoo Salminen.

    VTT:n tutkijat ovat ottaneet sivelynäytteitä kaupan eri pinnoilta ja tutkineet ilmanlaatua sekä pölylaskeumaa.

    Joka tapauksessa osa elintarvikkeita on päätynyt jätteisiin. Kauppiaan mukaan kaikki pakkaamattomat ja suojaamattomat elintarvikkeet on hävitetty.

    – Vahinkojen suuruutta en lähde arvioimaan, mutta jo tähän mennessä menetys liikkuu kymmenissä tuhansissa. Lopullinen vahinko selviää kun tiedämme, mitä on tehtävä ja kuinka kauan kauppa on kiinni, kertoo kauppias.

    Lue lisää:

    Vantaan Myyrmannissa oli yöllä vaarallisen aineen onnettomuus – hengitysoireita aiheuttava höyry saatu pois, kauppakeskus avautui aamukahdeksalta

    Länsimetro vähensi Länsiväylän henkilöautoliikennettä alle prosentilla

    Länsimetro vähensi Länsiväylän henkilöautoliikennettä alle prosentilla


    Liikennevirasto on selvittänyt, miten Länsimetron avautuminen vaikutti Länsiväylän liikenteen määrään tammi-huhtikuussa. Kaikkiaan liikenne on vähentynyt Länsiväylällä 4,6 prosentilla. Henkilöautoliikenne on kuitenkin tipahtanut vain 0,9...

    Liikennevirasto on selvittänyt, miten Länsimetron avautuminen vaikutti Länsiväylän liikenteen määrään tammi-huhtikuussa.

    Kaikkiaan liikenne on vähentynyt Länsiväylällä 4,6 prosentilla. Henkilöautoliikenne on kuitenkin tipahtanut vain 0,9 prosentilla.

    – Näiden tulosten pohjalta näyttäisi siltä, että ainakin osa autoilijoista on siirtynyt auton ratista metron kyytiin. Mitään valtavaa henkilöautoilusta luopumista Länsiväylällä ei ole kuitenkaan tapahtunut, Liikenneviraston analytiikka-asiantuntija Pekka Kinnunen toteaa viraston tiedotteessa.

    Määrällisesti 0,9 prosentin tiputus henkilöautoliikenteessä tarkoittaa, että mittauspisteen ohi ajoi tämän vuoden tammi-huhtikuussa lähes 90 000 ajoneuvoa vähemmän kuin samoina kuukausina viime vuonna.

    Kinnunen kommentoi puhelimitse, ettei hänellä itsellään ollut varsinaisia ennakko-odotuksia siitä, mihin suuntaan liikennemäärät muuttuisivat.

    – Joillakin on arkikokemus, että henkilöautoliikenne Länsiväylällä on saattanut jopa nousta. Toiset taas ovat odottaneet, että määrät olisivat vähentyneet. Siellä voi olla myös alueellisia eroja, koska tässä mittauksessa seurattiin vain yhtä pistettä Länsiväylällä, jolloin se ei tietenkään kerro totuutta koko alueesta. Tämä oli aika maltillinen muutos.

    Suurin vaikutus busseilla ja kuorma-autoilla

    Suurin vaikutus liikennemäärien laskuun on ollut linja-autoliikenteen dramaattisella vähentymisellä, kun bussilinjat Espoosta Helsinkiin lähes loppuivat. Alkuvuonna mittauspisteen ohi ajoi yli 200 000 linja-autoa vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

    Myös kuorma-autoliikenne on vähentynyt alkuvuonna Länsiväylällä voimakkaasti, reilulla 20 prosentilla, ja myös tämä näkyy kokonaisliikennemäärän laskussa.

    – Kokonaisliikennemäärän lasku ei siis välttämättä kokonaan johdu Länsimetrosta, vaan liikennemäärät voivat olla muutenkin laskeneet, mistä kertoo esimerkiksi kuorma-autojen määrän vähentyminen. Siellä voi siis olla muutakin laskua kuin vain Länsimetron vaikutukset, Kinnunen toteaa.

    Liikennevirasto selvitti Länsiväylän liikenteen muutokset liikenteen automaattisten mittauspisteiden (LAM) keräämän datan perusteella. Mittauspaikaksi valittiin Hanasaaren LAM-piste.

    – Hanasaaren mittauspiste on sellaisella kokoomaväylällä, että siinä ei ole montaa reittivaihtoehtoa rinnakkain. Siinä mielessä sen luulisi kertovan liikennemäärästä hyvin.

    Liikennevirasto aikoo mitata liikennemääriä uudestaan kesän jälkeen.

    – Seurataan tilannetta. Voihan se olla, että ihmiset hakevat vielä niitä omia ajoreittejä siellä, Kinnunen sanoo.

    Lue myös:

    Metrossa on vielä tilaa – Länsimetron aloitus vähensi heti autoja lännen sisääntuloväylillä

    Yle laski: Länsimetro veti tuhansia autoja pois Länsiväylältä – "Ei tarvitse olla aamuisin ruuhkissa auton kanssa"

    Länsimetro hankaloittaa monien espoolaisten työmatkaliikennettä: "On alettava säästää autoon"

    Avomaan mansikka tulee myyntiin jo ennen juhannusta

    Avomaan mansikka tulee myyntiin jo ennen juhannusta


    Koivistoisen mansikkatilalla Lahden Kujalassa mansikka on täydessä kukassa. Paikoin näkyy raakileita. – Ensin pelättiin, että mansikan kukinta myöhästyy. Poikkeuksellisen lämpimän sääjakson myötä ollaankin aikaisessa. Jos takapakkeja ei...

    Koivistoisen mansikkatilalla Lahden Kujalassa mansikka on täydessä kukassa. Paikoin näkyy raakileita.

    – Ensin pelättiin, että mansikan kukinta myöhästyy. Poikkeuksellisen lämpimän sääjakson myötä ollaankin aikaisessa. Jos takapakkeja ei tule, poiminta alkaa puolivälissä kesäkuuta, kertoo lahtelainen mansikanviljelijä Vesa Koivistoinen.

    Koivistoisen mukaan Honeoye-lajike on pikainen kukkija. Mansikan kehittyminen kukinnasta raakileeksi kestää muutaman päivän, raakile punastuu poimintakuntoon noin kolmessa viikossa.

    Neljännessä polvessa mansikkaa viljelevän tilallisen mukaan ajankohta on aikainen, mutta ei poikkeuksellinen.

    – Pari vuotta sitten ensimmäiset mansikat tulivat myyntiin kymmenennen päivän tienoilla.

    Pakastajan kannattaa olla hereillä

    Koivistoisen mansikkaa viljellään Lahden lisäksi Hollolassa ja Vantaalla, yhteensä liki sadan hehtaarin alalla. Lajikekirjo on alkukesän Honeoyesta keskikesän Polkaan ja Senga Seganaan.

    Myöhäisimpiin elokuun marjoihin kuuluvat Salsa ja kauttaaltaan tumman punainen Malwiina.

    – Marjaa saadaan varmasti vielä loppukesälläkin, mutta kiihkeimmästä satokaudesta näyttäisi tulevan nyt niin lyhyt, että syömä- ja pakastemarjakausi ajoittuu samaan.

    Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtajan Miika Ilomäen mukaan mansikan pääsadon ennakoidaan nyt kypsyvän lämpimän ja aurinkoisen sään ansiosta rysäyksellä koko maassa.

    – Viime vuonna mansikkaa saatiin tasaisesti pitkin kesää. Nyt näyttää siltä, että ainakin eteläisessä Suomessa sesonki on viikon, puolitoista keskimääräistä aiemmin.

    Pakastajille ja säilöjille saattaa tulla kiire.

    – Jos sato kehittyy ennusteiden mukaan, viimeistään juhannuksen jälkeen alkaa kiivain sesonki ja silloin kannattaa olla liikkeellä, Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja vinkkaa.

    Tallink listautuu Helsingin pörssiin

    Tallink listautuu Helsingin pörssiin


    Varustamokonserni Tallink aikoo listautua Helsingin pörssiin, yhtiö kertoo. Tallink-konsernin osakkeella käydään jo kauppaa Tallinnan pörssissä Virossa. – Helsingin pörssi on luonteva valinta listautumiselle, koska Suomi on yksi...

    Varustamokonserni Tallink aikoo listautua Helsingin pörssiin, yhtiö kertoo. Tallink-konsernin osakkeella käydään jo kauppaa Tallinnan pörssissä Virossa.

    – Helsingin pörssi on luonteva valinta listautumiselle, koska Suomi on yksi Tallink-konsernin tärkeimmistä kotimarkkinoista, Tallink-konsernin toimitusjohtaja Paavo Nõgene sanoo tiedotteessa.

    Listautumisen arvioidaan tapahtuvan alkusyksystä 2018.

    Tallinkilla on yhteensä 14 alusta ja se liikennöi Tallink- ja Silja Line -brändeillä kuudella reitillä. Konsernissa työskentelee yli 7 400 henkilöä ja se kuljetti viime vuonna yli 9,8 miljoonaa matkustajaa.

    Lukukoira Börje ei hauku lukutaitoa eikä ohikulkijoita


    Espoolainen Börje on rodultaan maltankoira, mutta vähintään yhtä paljon se on lukukoira – siis kuuntelija. Terapiaeläimen koulutusta saanut Börje keskittyy ihmiseen, joka lukee sille ääneen, eikä se äidy haukkumaan ohikulkijoita tai muuten...

    Espoolainen Börje on rodultaan maltankoira, mutta vähintään yhtä paljon se on lukukoira – siis kuuntelija. Terapiaeläimen koulutusta saanut Börje keskittyy ihmiseen, joka lukee sille ääneen, eikä se äidy haukkumaan ohikulkijoita tai muuten kiihdy ympäristön tapahtumista.

    Suomeen on tähän mennessä koulutettu noin 150 lukukoiraa, joiden palveluita voi kysyä kirjastoista. Ne ovat suosittuja kuuntelijoita kouluikäisille lapsille. Börje on joukon vanhin tehtävässään.

    Ääneen lukeminen voi olla jännittävää, joskus jopa pelottavaa.

    – Ihmisillä on tapana puuttua toisen lukemiseen, mutta koira ei korjaa virheitä. Sille voi myös lukea vaikka kuinka hiljaisella äänellä, ja silti koira kuulee, erikoiskirjastonhoitaja Raisa Alameri kertoo.

    Suomen Kennelliitto on antanut laatusuosituksen siitä, millaiset koirat lukukoiriksi soveltuvat.

    Katso tämän jutun videosta Alameren ja Börjen yhteishaastattelu Ylen aamu-tv:ssä.

    Lue lisää:

    Lukukoiria nyt myös Kemissä

    Lukukoirat ovat hiljaisia opettajia

    Lukukoirat Börjen tassunjäljissä (Elävä Arkisto)

    Pelintekijöiden superkeskittymään on kova hinku - näytöstilaan kaikki Suomen kiinnostavimmat pelit

    Pelintekijöiden superkeskittymään on kova hinku - näytöstilaan kaikki Suomen kiinnostavimmat pelit


    Amerikkalaisen, kasvuyrityksien kehitystä tutkivan Startup Genomen tuoreen raportin mukaan Helsingissä on maailman paras ympäristö kasvuyrityksien verkostoitumiselle. Suomen tunnetuimmat ja menestyneimmät kasvuyritykset ovat peliteollisuuteen ja...

    Amerikkalaisen, kasvuyrityksien kehitystä tutkivan Startup Genomen tuoreen raportin mukaan Helsingissä on maailman paras ympäristö kasvuyrityksien verkostoitumiselle.

    Suomen tunnetuimmat ja menestyneimmät kasvuyritykset ovat peliteollisuuteen ja siihen liittyviin tukirakenteisiin, kuten teknologiaan, keskittyviä yhtiöitä.

    Entisen Marian sairaalan rakennuksissa toimiva, kaupungin perustama Maria 01-kampus on puolestaan helsinkiläisten kasvuyritysten keskittymä.

    Helsinki Games Factory on yhdessä Maria 01-kasvuyrityskampuksen rakennuksistaYLE/ Justus Laitinen

    Niinpä onkin täysin luonnollista, että juuri sinne on kaikessa hiljaisuudessa rakennettu myös Suomen peliteollisuuden lähetystöä, Helsinki Games Factoryä, joka aukaisee ovensa 1. kesäkuuta.

    – Helsinki Games Factoryn idea on luoda ekosysteemi tai yhteisö, joka tarjoaa siihen kuuluville yrityksille puitteet menestyä paremmin, summaa Games Factoryn toinen perustaja, pitkään pelialalla työskennellyt Jyri Partanen.

    Tarkoituksena ei ole siis opettaa yrityksille kuinka pelejä tehdään, vaan tarjota suojapaikka, jonka turvissa firmoilla on hieman todennäköisempää onnistua äärimmäisen kilpailluilla markkinoilla kuin omin päin.

    Hanke, joka on vain odottanut tekijöitä

    Partanen ei ota kunniaa ajatuksesta luoda pelikeskittymä, vaan kertoo samanlaisia ideoita olleen rahoituskierroksilla jo useampaan otteeseen. Games Factoryn syntyyn on vaikuttanut vahvasti muutama vuosi sitten käynnistynyt Game Brewery, jossa maakuntiin luotiin verkostoa, jonka kautta pelinkehittäjät voivat tavata toisiaan, kehittää toimintaansa ja jopa luoda tiloja yhteistyölle.

    Maakunnissa näin kävikin, mutta Helsinki jäi ilman omaa fyysistä keskusta.

    Partanen ja toinen perustajista, Jose Jacome, huomasivat huutavan tarpeen ja päättivät paitsi perustaa keskuksen Helsingille, myös koko Suomelle.

    Helsinki Games Factoryn toinen perustaja ja operatiivinen johtaja Jyri Partanen, markkinointipäällikkö Meela Leino sekä yhteisömanageri Petra Welling-PartanenYLE/ Justus Laitinen

    Partanen ja Jacome tiesivät kuitenkin, etteivät he mitenkään onnistu näin suuressa hankkeessa yksin ja alkoivat kerätä mukaan alan terävintä kärkeä niin pelifirmoista kuin asiantuntijoistakin.

    – Siinä oli kaksi vaihtoehtoa: Joko kaikki on mukana tai tämä ei tapahdu ollenkaan, Partanen sanoo.

    Koko Suomen peliala konkretisoituu Games Factoryn interaktiivisessa näyttelytilassa, jonne suomalaiset firmat ovat voineet lähettää menestyspelinsä paikalle saapuvien sijoittajien pelattavaksi.

    –Ajatus on se, ettei meidän tarvitse täällä erikseen myydä pelejä, vaan ne myyvät itse itsensä, Partanen visioi.

    Hakijoita jonoksi asti

    Yritysten ja toimijoiden kontaktoinnista on vastannut pääasiassa Games Factoryn markkinointipäällikkö Meela Leino. Kun alalla alkoi kiertää tieto hankkeesta, tulijoita ei ole enää tarvinnut paljon kysellä. Sen jälkeen Leinon työ on ollut lähinnä tulvanhallintaa, jonka mittaluokka on lähempänä Hollannin kuin Pohjanmaan tulvia.

    Siitä voi päätellä, että alalla on lopultakin herätty siihen, kuinka suuri merkitys Games Factoryn kaltaisen keskittymän taustavoimilla ja jaetulla kokemuksella voi olla.

    Kaikki eivät kuitenkaan mahdu yhden katon alle, minkä seurauksena hakijoiden kesken on jopa syntynyt pienimuotoinen kilpailuasetelma. Se on Partasen mukaan pitkässä juoksussa koko alalle eduksi.

    – Alalla on paljon erilaisia yrittäjiä, joten kilpailun luominen parantaa loppujen lopuksi kaikkien mahdollisuuksia laatutason noustessa.

    Games Factoryyn pääsemistä ei ratkaissut kuitenkaan Partasen mukaan pääoma, vaan se mitä yritys voi tuoda yhteisöön ja kuinka paljon he ovat valmiita auttamaan muita.

    Esimerkiksi taustavaikuttajana olevan Supercellin osalta pääomaa arvokkaampaa on yrityksen kokemus ja osaaminen. Games Factoryyn hyväksyttyjen firmojen kokovaihtelu ja sisältöjen monimuotoisuus on mietitty hyvin tarkkaan mahdollisimman toimivan ekosysteemin luomiseksi.

    Tilat tarpeen mukaan

    Games Factoryyn hyväksytyillä yrityksillä on ollut mahdollisuus valita tilavaihtoehdoiksi joko yksityiset toimistot, joissa koko tila on yhdelle yritykselle, pysyvä työpiste tai ns. “hot seat” eli yhteiskäytössä olevat työpisteet.

    Kalustaminen on käynnissä täyttä häkää, koska Helsinki Games Factoryn tilat on varattu jo lähes kokonaan. Markkinointipäällikkä Leino ja yhteisömanageri Welling-Partanen demonstroivat toimistotuolien kasvuyritys-henkistä käyttöä.YLE/ Justus Laitinen

    – Sopivat tilat ja järjestelyt ovat löytyneet yllättävän kivuttomasti, kertoo Games Factoryn yhteisömanageri Petra Welling-Partanen.

    Suuren suosion ansiosta Games Factoryssä tulee toimimaan heti avajaispäivänä 25 yritystä eli tupa on jo lähes täynnä.

    – Elokuuhun mennessä ei ole enää vapaita paikkoja, Welling-Partanen toteaa.

    Rakennuksen historia näkyy esimerkiksi erikoisissa huoneratkaisuissa.YLE/ Justus Laitinen

    Helsinki Games Factoryssä tulee toimimaan ainakin virtuaalisen ilmakitaran asialla oleva Virtual Air Guitar Company, lifestyle-pelejä erityisesti naisille suunnitteleva Polka Dot Company ja vuoropohjaisiin peleihin keskittyvä Brimstone Interactive.

    Suurin ja kaunein odottaa ottajaansa

    Yksi edelleen vapaana olevista tiloista on myös niistä suurin, 240 neliömetriä. Se sijaitsee rakennuksen ylimmässä kerroksessa ja on entinen sairaalan henkilökunnan ruokala.

    Vaikka tilat on kunnostettu, ne on jätetty alkuperäisen kaltaisiksi eli esimerkiksi ruokalassa on paikoillaan suuri ruokahissi. Welling-Partanen vakuuttelee, etteivät he ole ajelleet hissillä.

    Helsinki Games Factoryn suurin tila, entinen sairaalan henkilökunnan ruokala, odottaa vielä ottajaansa. Tilaan kuuluu oikealla näkyvä ruokahissi.YLE/ Justus Laitinen

    Games Factory kalustaa ja somistaa yhteiset tilat, mutta yksityiset tilat vuokraava firma saa sisustaa ne mielensä mukaan. Toki pieniä rajoitteita aiheuttaa se, että 1900-luvun alusta oleva rakennus on suojeltu ulkoa, mutta ei sisältä.

    – Yleinen sääntö meillä on, että mitään ei saa poistaa, mutta kaikkea saa lisätä, Welling-Partanen tiivistää.

    Palvelut lähellä

    Tärkeä osa Games Factoryn eduista sen suojissa toimiville yrittäjille ovat sen sisältä löytyvät palvelut, joita firmat voivat vapaasti käyttää tai olla käyttämättä. Yksi Games Factoryyn tulevista palveluntarjoajista on Suomen ladatuin muusikko, Ari Pulkkinen.

    Jotta maestron luomisrauha on taattu, hänelle varatussa huoneessa ei ole seinänaapureita. Sen lisäksi Pulkkiselle rakennetaan niin sanottu leijuva studio: Huoneeseen rakennettavien välilattian ja seinien väliin jäävä ilma eristää tilan muista rakenteista lähes täydellisesti.

    Yksi Games Factoryn palveluista on mm- Angry Birds-peleistä tunnetun muusikon, Ari Pulkkisen, leijuva studio, joka tulee tähän entiseen lääkärin työtilaan.YLE/ Justus Laitinen

    Myös talon puolesta tulee palveluja, kuten vanhaan kylmiöön rakennettava rentoutumishuone. Alunperin suunniteltu rantateema päätettiin hylätä mahdollisen hiekan kulkeutumisen vuoksi.

    Tilalle löytyi varsin suomalainen metsäteema, jonka seurauksena huoneeseen tulee metsätapetti, paljon viherkasveja, kirkasvalolamppu ja riippumatto rentouttamaan ylikuormittuneita aivosoluja.

    Entinen sairaalan kylmiö saa mielikuvituksen laukkaamaan, mutta kyse on ollut ihan ruokakylmiöstä. Tulevaisuudessa siitä tulee metsäteemainen rentoutumishuone.YLE/ Justus LaitinenHankkeessa ei ole kyse alan tekoelvytyksestä

    Suomen pelialasta tiedottava Neogames ilmoitti viime vuonna selvityksessään kotimaisen pelialan kasvun olevan laskussa. Games Factoryn perustaja Jyri Partasen mukaan asiasta ei kannata alkaa kuitenkaan hyperventiloida.

    – Kyse on normaalista kehittymisestä: jotkut firmat sulkevat ovensa, toiset avaavat uusia. Ei kannata myöskään unohtaa, että kasvu ei ole loppunut, vaan ainoastaan hidastunut, Partanen toppuuttelee synkistelijöitä.

    Alalla työskentely vaatii myös tietynlaista luonnetta.

    – Jos haluaa nukkua yöunensa rauhassa, ei ehkä kannata tulla pelialalle, sillä tämä on hyvin dynaaminen ala. Pitää olla tunteenpaloa ja halua luoda kokemuksia pelaajille. Raha ei saa olla motiivi, Partanen painottaa.

    Sairaalan vanhat käytävät tihkuvat tunnelmaa, jonka luulisi inspiroivan tulevia pelinkehittäjiä.YLE/ Justus LaitinenEntisen sairaalan halutaan jatkossakin olevan terveellisen työn tyyssija

    Tunteenpalo ja intohimo voivat kuitenkin joskus saada negatiivisia, epäterveellisiä muotoja. Pelialalla tunnetaan pahamaineinen käsite “crunch time” eli pelin ilmoitettua valmistumispäivämäärää lähentelevä aika, jolloin pelin työryhmä polttaa kynttilää liekinheittimellä eli tekee töitä kellon ympäri saadakseen pelin valmiiksi.

    Jyrki Lyytikkä / Yle

    Joskus crunch time saattaa kestää kuukausia, joskus jopa vuosia, minkä seurauksena ihmisiä päätyy sairaalaan henkisen tai fyysisen kunnon petettyä.

    Sanomattakin on selvää, crunch time ei tee hyvää ihmissuhteille. Games Factoryyn on alusta alkaen suunniteltu sohvia, joilla voi ottaa vaikkapa pikku tirsoja, mutta mitään hotellia sinne ei tule.

    – Se ei ole vaan tervettä, että tehdään töitä 24 tuntia vuorokaudessa. Kaikki kokeneet yrittäjät sanovat ettei sellainen toimi pitkällä aikavälillä. Pitää pitää huolta ihmissuhteista, syödä hyvin ja liikkua, että pysyy työkuntoisena, Partanen listaa.

    Helsinki Games Factoryn operatiivinen johtaja Jyri Partanen, markkinointipäällikkö Meela Leino ja yhteisömanageri Petra Welling-Partanen eivät malttaisi odottaa avajaisia.YLE/ Justus Laitinen

    Partanen myöntää, että alalla on sairaita piirteitä, joiden vaikutukset ovat voimakkaita. Hän haluaakin omalla esimerkillään rohkaista terveempään elämäntyyliin.

    – Olemme sopineet että kotona ei puhuta kello kahdeksan jälkeen työasioista. Kyllä vuorokaudessa on hyvä olla ainakin kaksitoista tuntia, että elämässä on jotain muutakin kuin työt.

    Lue myös:

    Haaveileeko lapsesi peliammattilaisen urasta? Kovalla treenillä e-urheilussa voi ansaita miljoonia: "Potentiaalia on todella paljon" – keskustele

    Vantaan Myyrmannissa oli yöllä vaarallisen aineen onnettomuus – hengitysoireita aiheuttava höyry saatu pois, kauppakeskus avautui aamukahdeksalta

    Vantaan Myyrmannissa oli yöllä vaarallisen aineen onnettomuus – hengitysoireita aiheuttava höyry saatu pois, kauppakeskus avautui aamukahdeksalta


    Vantaalla Myyrmannin kauppakeskuksen Citymarketissa tapahtui aamuyöllä vaarallisen aineen onnettomuus, jossa kauppaan levisi iho- ja hengitysoireita aiheuttavaa höyryä. Höyry oli lähtöisin Citymarketissa olleesta lattialiimausaineesta. –...

    Vantaalla Myyrmannin kauppakeskuksen Citymarketissa tapahtui aamuyöllä vaarallisen aineen onnettomuus, jossa kauppaan levisi iho- ja hengitysoireita aiheuttavaa höyryä.

    Höyry oli lähtöisin Citymarketissa olleesta lattialiimausaineesta.

    – Työmiehet tekivät Citymarketissa lattiaremonttia ja höyry syntyi töissä käytetyistä erilaisista liima- ja hartsiaineista. Näiden sekoittumisesta on tullut voimakas reaktio, josta syntyi erittäin voimakas kaasupilvi tänne Citymarketin tiloihin, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Raimo Laakso kertoo.

    Höyryä levisi myös muualle Myyrmannin kauppakeskukseen. Kauppakeskuksen tilat on nyt kuitenkin saatu tuuletettua ja se avataan aamukahdeksalta Citymarkettia lukuunottamatta.

    Höyrylle altistuneet tuotteet tutkitaan

    Päivystävä palomestari kuvailee, ettei levinnyt höyry ole mitään "supermyrkkyä", mutta on voimakkaasti ärsyttävä aine. Höyrylle altistuneet työmiehet on tutkittu ensihoidossa. Laakson mukaan kukaan heistä ei loukkaantunut onnettomuudessa.

    – Citymarketissa kaikki tarvikkeet ovat altistuneet kemikaalihöyrylle, eikä niitä luonnollisestikaan voi panna myyntiin ennen tarkastusta. Varsinkin tuoretuotteet menevät kaikki varmaan vaihtoon. Eviraan on mennyt tiedot ja he tutkivat, mitä nuo elintarvikkeet ovat ja miten ne ovat altistuneet, Laakso sanoo.

    Citymarketin kauppias Kari Salminen kertoo odottavansa Eviran lausuntoa elintarvikkeiden osalta.

    – Evira katsoo, onko elintarvikkeisiin syntynyt vaurioita. Tottakai lähdemme liikkeelle siitä, että kaikki myytävät tuotteet ovat täysin myyntikelpoisia ja luotamme tässä täysin viranomaisiin. Odotamme Eviran kommentteja asiasta, Salminen sanoo.

    Onnettomuus vaikutti myös kauppakeskuksen muihin liikkeisiin. Lasten ja nuorten lääkäriasema Pikkujätin palvelujohtaja Sari Kuparinen sai kuulla onnettomuudesta tullessaan paikan päälle Myyrmanniin.

    –Tulin töihin, mutta en päässyt parkkihalliin, ja vartijat kertoivat, ettei sisälle pääse onnettomuuden vuoksi. Muut lääkäriasemat ovat jo ehtineet peruuttaa meidän lääkäriaikojamme, mutta nyt pitää taas ottaa komento takaisin, kun päästään töihin, Kuparinen toteaa.

    6.46 Lisätty päivystävän palomestarin kommentit.

    7.59 Lisätty Citymarketin kauppiaan kommentit.

    8.42 Lisätty Pikkujätin palvelujohtajan kommentti.

    Vantaan suurin betonilähiö rinnastaa itsensä kursailematta New Yorkiin – uuden paikallislehden nimi on Myyr York Times

    Vantaan suurin betonilähiö rinnastaa itsensä kursailematta New Yorkiin – uuden paikallislehden nimi on Myyr York Times


    Myyr York Times. Kuulostaa amerikkalaiselta. Olemme kuitenkin Suomessa, Vantaan suurimmassa lähiössä Myyrmäessä. Se rakennettiin maalta kaupunkiin työn perässä muuttaneille pääosin 70- ja 80-luvuilla. – Nimellä on pitkä historia. Nuoriso...

    Myyr York Times.

    Kuulostaa amerikkalaiselta. Olemme kuitenkin Suomessa, Vantaan suurimmassa lähiössä Myyrmäessä. Se rakennettiin maalta kaupunkiin työn perässä muuttaneille pääosin 70- ja 80-luvuilla.

    – Nimellä on pitkä historia. Nuoriso kutsui Myyrmäkeä Myyr Yorkiksi jo 70-luvulla, kertoo lehtiprojektia vetävä, eläkkeellä oleva päätoimittaja, Ari Martinaho.

    Aiemmin järjestetyn Myyrmäki suunnittelukilpailun ehdotus.Vantaan kaupunki

    Myyr York -kutsumanimi keksittiin Martinahon mukaan Myyrmäen keskustan yli johtavasta vankkojen betonipylväiden päällä kulkevasta rautatiesillasta. Se toi nuorisolle mieleen New York -elokuvat, joissa metrojunat kulkivat sillan päällä.

    Meille on voitto, jos joku tiedotusväline uutisoi, että asiasta kertoi ensimmäisenä Myyr York Times. Ari Martinaho

    – Ja olihan meillä jo silloin näitä korkeita rakennuksia, jopa 12-kerroksisia. Se oli aikamoinen näky täällä maaseudulla, kertoo kolmisen vuotta sitten alueelle Kruununhaasta muuttanut Martinaho.

    Lehden kanteen amerikkalaistyylinen alueen kutsumanimi päätyi tänä keväänä, kun aktiiviset asukkaat ideoivat uutta paikallislehteä.

    – Myyr York Timesilla haetaan vahvasti kaupunkilaisuutta. Vanhempi väki sitä vähän vierastaa, mutta useat ymmärtävät nimen huumorin.

    Junarata kulkee Myyrmäen keskustan läpi sillan päällä.Yle

    Alueen halkovalla kävelykadulla, Myyrmäenraitilla, ihmiset vaikuttavat pitävän uudesta nimestä.

    – Osuva nimi! Uppoaa varmasti nuoriin, sanoo Myyrmäenraitilla kahta lastaan rattaissa työntävä Taija, joka toivoo, että lehdessä kerrottaisiin erityisesti paikallisten ihmisten kuulumisia.

    Kauppaan menossa oleva myyrmäkeläinen Katel pitää myös nimestä ja kertoo pitkän listan asioista, joista haluaisi paikallislehdestä lukea.

    – Tapahtumista, uusista kaupoista, työpaikkoista, asunnoista, kaikkea mitä tapahtuu sosiaalisessa elämässä, toivoo 26 vuotta sitten Algeriasta Suomeen muuttanut Katel, jonka mielestä Myyrmäki on tosiaan vähän kuin pieni New York.

    Kauppakeskus Myyrmannin edessä on toimiva tori.Millainen lehti on Myyr York Times?

    Martinaho kertoo, että lehti eroaa muista paikallislehdistä ajankohtaisuudellaan ja laajalla kulttuuritarjonnallaan. Jokaisessa numerossa on ajankohtaisartikkelien lisäksi jonkun verran uutisia, juoruja ja järjestöille foorumi, josta löytyvät tiedot tapahtumista.

    – Emme ole puolueettomia, olemme myyrmäkeläisiä. Pyrimme olemaan niin itsenäisiä, että meidän ei tarvitse laulaa kenenkään intressiryhmän lauluja. Meille on voitto, jos joku tiedotusväline joskus lainaa meitä. Uutisoi, että asiasta kertoi ensimmäisenä Myyr York Times.

    Myyr York Timesin ensimmäisen numeron etusivu. Lehti ilmestyy 1.6.2018Myyr York Times

    Alueen keskustaan, kauppakeskus Myyrmannin viereen, rakennetaan parhaillaan uusia tornitaloja ja radan varteen on hahmoteltu jopa 24-kerroksisia. Lehti pyrkii Martinahon mukaan aidosti vaikuttamaan suuressa muutoksessa olevan kaupunginosan kehitykseen ja kaavoitukseen.

    – Tuomme esiin vaihtoehtoja ja näkökulmia, jotka luovat ihmisille pohjaa muodostaa omia mielipiteitä ja ottaa kantaa. Täällä on isoja asioita, joihin voidaan vielä vaikuttaa.

    Myyr York Times myy kuin häkä

    Lehden mainosmyynti lupaa julkaisun tulevaisuuden kannalta hyvää. Kauppa käy Martinahon mukaan kuin siimaa.

    – Myyrmäkeläisiksi itsensä kokevat yritykset ovat lähteneet mukaan ehkä hieman kannatusmielessäkin. Uskon, että vastaisuudessakin onnistutaan, koska alku on ollut erittäin positiivinen.

    Lehteä kustantaa sitä varten perustettava osakeyhtiö, jonka omistavat kaupunginosayhdistykset Myyrmäki-liike ja Myyrmäkiseura sekä mahdollisesti lehteen juttuja kirjoittavat toimittajat.

    Ehkä perinteinen printtilehti on kaupunkikulttuurin uusi viestintäväline. Ari Martinaho

    Painos on 28 000 kappaletta ja se jaetaan Myyrmäen suuralueella kotitalouksiin, Kivistöstä Malminkartanoon.

    – Mitään kultakaivosta lehdestä ei varmasti koskaan tule, mutta tarkoitus on kattaa kustannukset ja tehdä laadukas lehti.

    Haetaan toimittajia – vaatimuksena myyrmäkeläisyys

    Aluksi lehteä tekee vapaaehtoispohjalta kolme toimittajaa. Heistä kaksi on eläkkeellä ja yksi äitiyslomalla. Kaikilla heistä on toimittajatausta. Martinaho kertoo, että lehteen haetaan lisää kirjoittajia. Vaatimuksena on myyrmäkeläisyys.

    Myyrmäki tunnetaan katutaiteestaan. Myös juna-asema on maalattu sekä sisältä että ulkoa. Kruununhaasta Myyrmäkeen muuttanut Myyr York Timesin päätoimittaja Ari Martinaho kokee, että lähiö on hyvin kaupunkimainen.Ari Tuhkanen / Yle

    – Haemme nuorta, joka kertoo, mitä tapahtuu 5000 opiskelijan Metropolian kampusalueella. Lisäksi etsimme urheilutoimittajaa, joka kertoo paikallisten urheiluseurojen uutisista, jotka ovat kadonneet seurojen omille nettisivuille. Haussa on myös high school-tyyppinen toimittaja Vaskivuoren lukiosta.

    Mitä järkeä on perustaa digiaikana paperilehti?

    Martinaho kertoo, että suuri osa alueen toimijoista ja yhdistyksistä on sosiaalisessa mediassa, mutta kokonaisnäkymä puuttuu. Paikallislehden vahvuus on Martinahon mukaan siinä, että se kokoaa alueen tapahtumat yhteen, kaikkien luettavaksi.

    Myyrmäen asema.Henrietta Hassinen / Yle

    – Ajattelemme myös niin, että Myyrmäki on ollut eräänlainen kaupunkikulttuurin edelläkävijä ja ehkä perinteinen printtilehti on kaupunkikulttuurin tuleva, uusi viestintäväline. Ihmiset haluavat katukahvilassa lukea näyttävästi lehteä, joka tiedetään brändiksi, eivätkä istu päätteen takana, vaan avoimesti julistavat lukevansa Myyr York Timesia.

    Lue lisää Myyrmäen katutaiteesta: Egenland - kulttuurimatkaopas Suomeen

    Omenapuut kukkivat etuajassa, mutta sato riippuu pölyttäjien työstä – Näin saat mehiläiset viihtymään pihassasi

    Omenapuut kukkivat etuajassa, mutta sato riippuu pölyttäjien työstä – Näin saat mehiläiset viihtymään pihassasi


    Lämpimät säät ovat saaneet omenapuut puhkeamaan kukkaan tavallista aiemmin Etelä-Suomessa. Esimerkiksi Helsingin Kumpulassa omenapuut ovat jo täydessä loistossaan. Pölyttäjät vähenevät EuroopassaEU kielsi tänä keväänä neonikotinoidien...

    Lämpimät säät ovat saaneet omenapuut puhkeamaan kukkaan tavallista aiemmin Etelä-Suomessa. Esimerkiksi Helsingin Kumpulassa omenapuut ovat jo täydessä loistossaan.

    Pölyttäjät vähenevät EuroopassaEU kielsi tänä keväänä neonikotinoidien käytön torjunta-aineina ulkoviljelyssä, koska niitä pidetään mahdollisena riskinä mehiläisillePäätöksen taustalla ovat Euroopassa viime vuosina havaitut mehiläiskuolematHelsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan professorin Heikki Hokkasen mukaan pölyttäjien määristä Suomessa ei ole tarkkaan tutkittua tietoaHokkasen ja Ryttärin mukaan hyönteisten määrät sekä lajit kuitenkin vähenevät yleisesti koko EuroopassaTukes voi edelleen myöntää poikkeuslupia neonikotinoidien käyttöön Suomessa

    Marttaliiton puutarhaneuvoja Asta Kuosmanen, millainen sato on tänä vuonna odotettavissa?

    – Omenasadosta ei voi vielä tässä vaiheessa tietää, mutta kukinnasta päätellen siitä voi tulla hyvä. Talvivaurioita tuskin on puissa, ja viime kesän kosteus edisti kukkasilmujen muodostumista.

    – Satoon vaikuttavat kuitenkin tämän kesän säät sekä tuholaisten ja pölyttäjien määrät, Kuosmanen sanoo.

    Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Terhi Ryttäri, mille muille satoa tuottaville kasveille pölyttäjät ovat tärkeitä?

    – Luonnonkasveista esimerkiksi mustikan, vadelman ja puolukan sadot ovat pitkälti riippuvaisia pölyttäjistä, Ryttäri sanoo.

    Suomen ympäristkökeskuksen vanhempi tutkija Terhi Ryttäri.Kari Ahotupa / Yle

    Mitä kotipuutarhuri voi tehdä, että pölyttäjat viihtyisivät omalla pihalla?

    – On tärkeää jättää vähän huolimattomasti hoidettuja nurkkia ja kolkkia. Voi olla vaikka vanhoja lahoavia puita, halkopinoja, risukasoja ja puutarhajätekomposti. Niissä on hyviä paikkoja monille hyönteisille.

    Nämä kasvit ovat pölyttäjien herkkua

    Kukkii keväällä

    Paju, raita ja sipulikukat, kuten krookus ja helmililja

    Kukkii alkukesällä

    Ruohosipuli, esikot, näsiä ja kevätvuohenjuuri

    Kukkii keskikesällä

    Mausteyrtit, kuten mäkimeirami, timjami, iisoppi, mintut ja laventeliPäivänhatut ja punatähkäLuonnonkasvit, kuten rantakukka, ruusuruoho ja karhunputki

    Kukkii syksyllä

    Nauhukset

    Millaisista kasveista pölyttäjät tykkäävät?

    – Ne pitävät sellaisista kasveista, mitkä tuottavat paljon mettä ja siitepölyä.

    – Niitä kannattaa istuttaa pihalle sellainen valikoima, että kukkivia kasveja riittää keväästä syksyyn ja pölyttäjät saavat ravintoa.

    – Kukkien väriloisto houkuttelee pölyttäjiä. Nurmikon leikkuuta voi lykätä, kunnes voikukan kukinta on ohi, Ryttäri vinkkaa.

    Helmisinililjan mesi maistuu mehiläisille.Kari Ahotupa / Yle

    Minkälaiset torjuntamenetelmät ovat pölyttäjille turvallisia?

    – Suosittelen luomumenetelmiä. Esimerkiksi leppäkerttu on erinomainen kirvojen torjuja.

    Omenapuu on saanut juhla-asun Helsingin Kumpulassa.Kari Ahotupa / Yle
    HSL: Jos Tallinnan ilmainen joukkoliikenne kopioitaisiin meille, joutuisi kaupunkilainen maksamaan lisää kuntaveroa

    HSL: Jos Tallinnan ilmainen joukkoliikenne kopioitaisiin meille, joutuisi kaupunkilainen maksamaan lisää kuntaveroa


    Tallinnan ilmainen joukkoliikenne on osoittautunut menestykseksi, uutisoi Yle tänään. Viiden vuoden aikana noin 35 000 ihmistä on siirtänyt kirjansa muista kunnista Tallinnaan. Uusien veronmaksajien vuoksi Tallinna on tehnyt voittoa ilmaisella...

    Tallinnan ilmainen joukkoliikenne on osoittautunut menestykseksi, uutisoi Yle tänään.

    Viiden vuoden aikana noin 35 000 ihmistä on siirtänyt kirjansa muista kunnista Tallinnaan. Uusien veronmaksajien vuoksi Tallinna on tehnyt voittoa ilmaisella joukkoliikenteellä jopa 20 miljoonaa euroa vuosittain.

    Helsingin seudun liikenteen HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi arvelee, että HSL:n käyttäjät asuvat jo HSL-alueella eikä vastaavaa verohyötyä tulisi täällä. Rihtniemen mukaan kunnallisvero päinvastoin nousisi, jos joukkoliikenne muutettaisiin ilmaiseksi.

    – HSL:n talousarvio on noin 720 miljoonaa euroa tänä vuonna. Siitä puolet kerätään lipputuloilla ja puolet eli 360 miljoonaa euroa saadaan kuntaosuuksina. Ilmaisuuden takia pitäisi saada suurempaa kuntaosuutta, joka merkitsisi 1–2 prosenttiyksikköä lisää kuntaveroon, riippuen vähän kunnasta.

    – Kyllä se olisi aika huomattava verolisäys, Rihtniemi sanoo.

    Hän muistuttaa, että lisäksi ilmaisen joukkoliikenteen maksajiksi tulisivat kaikki, eivät vain käyttäjät.

    – Jo nyt nekin, jotka eivät käytä joukkoliikennettä, maksavat tuossa kuntansa puolikkaassa.

    Joukkoliikenteen rahoituksesta päättävät poliitikot

    Rihtniemen mukaan tutkimuksissa on myös todettu, että joukkoliikenteen arvostus on suurempaa, jos käyttäjä panostaa siihen itse.

    Tallinnan ilmaisen joukkoliikenteen idean isä, virkamies Allan Alaküla puolestaan kertoi Ylelle, että Tallinnassa ilmaisuus ei tuonut pelättyjä levottomuuksia ja sotkua, vaan busseissa ja raitiovaunuissa on entistä turvallisempaa ja siistimpää.

    HSL:n Rihtniemi muistuttaa, että joukkoliikenteen rahoitus on poliittinen päätös, josta lopulta päättää HSL:n hallitus kuntien kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen.

    Virossa valtio on päättänyt tarjota kaikille maakunnille mahdollisuutta muuttaa joukkoliikenteensä ilmaiseksi valtion tuella.

    – Suomen valtion panostus on alle prosentti HSL:n käyttötaloudesta, Rihtniemi sanoo.

    HSL: Viitteitä hyötyliikunnan vähentymisestä

    HSL:ssa on seurattu Tallinnan ja muidenkin kaupungin kokeiluja.

    – Näyttää siltä, että lyhyiltä kävelymatkoilta on siirrytty joukkoliikenteen käyttäjiksi ja se ei ole tietenkään toivottava kehitys, koska me muutenkin liikumme vähän. Jos siirtymä tapahtuisi yksityisautoilusta ja nimenomaan tiheästi liikennöidyillä alueilla yksityisautoista joukkoliikenteeseen, se olisi hieno kehitys, Rihtniemi sanoo.

    70 vuotta sitten Suomessa rakennettiin purjelentokone, joka on yhä ainoa laatuaan maailmassa – pian se lentää taas

    70 vuotta sitten Suomessa rakennettiin purjelentokone, joka on yhä ainoa laatuaan maailmassa – pian se lentää taas


    Mistä on kyse?Vuonna 1948 valmistuneen PIK-7 Harakka III -koneen siivet vaurioituivat viime kesänä, kun se lensi pysäköitynä ollessaan tuulen voimasta ympäriKarhulan ilmailukerho alkaa kunnostaa ainutlaatuista purjelentokonettaPurjelentokoneen...

    Mistä on kyse?Vuonna 1948 valmistuneen PIK-7 Harakka III -koneen siivet vaurioituivat viime kesänä, kun se lensi pysäköitynä ollessaan tuulen voimasta ympäriKarhulan ilmailukerho alkaa kunnostaa ainutlaatuista purjelentokonettaPurjelentokoneen rungon on suunnitellut kymiläinen teekkari Jaakko Nurmi, joka toimi sota-aikana hävittäjälentäjien ohjaajanaMuseovirasto myönsi ilmailukerholle 600 euroa avustusta koneen korjaamiseen

    Puiset lentokoneen siivet nojaavat hallin seinää vasten. Siipien reunoista on halkeillut palasia, ja rimoja on poikki. 70-vuotias purjelentokonevanhus vaurioitui viime kesänä, kun tuuli heitti sen lentokentällä ympäri.

    – Yksi kerta ei riittänyt. Kun olimme hakemassa konetta pois ja laittamassa vetonarua kiinni, tuuli nappasi koneen taas, ja se vaurioitui vielä vähän lisää, lennonopettaja Oiva Lehtinen Karhulan Ilmailukerhosta harmittelee.

    Lennonopettaja Oiva Lehtinen on viettänyt lähes koko elämänsä lentokoneiden parissa.Sakari Saksa / Yle

    Kyse ei ole mistä tahansa koneesta. Vuonna 1948 valmistunut PIK-7 Harakka III on ainut laatuaan maailmassa.

    – Koneen arvoa ei voi rahassa mitata. Se on uniikki kappale.

    Konetyypin edeltäjä, Harakka I kehitettiin Petroskoista vuonna 1941 löytyneen neuvostoliittolaisen Antonov US-3-liitokoneen pohjalta. I- ja II-mallien koneita valmistettiin kymmeniä kappaleita. Paranneltu, III-versio ei tuntemattomasta syystä sarjatuotantoon päätynyt.

    – Aiemmissa malleissa oli alla suksi. Teekkarit kehittivät Harakka III-malliin pyörän. Lisäksi rungon kehikkorakenne on erilainen. En tiedä, miksi tätä konetta ei tehty enempää, Lehtinen toteaa.

    Harakan runko on valmistettu koivuvanerista.Sakari Saksa / Yle

    Teekkarit lensivät Helsingissä rakentamallaan koneella kymmenisen vuotta. Helsingistä kone päätyi Vaasan ja edelleen Haminan ilmailukerhoille. Karhulan Ilmailukerholle hävitysuhan alla ollut kone päätyi nelisenkymmentä vuotta sitten.

    – Meille tuli 80-luvun alussa ilmoitus, että Haminassa puretaan vanha parakki ja siellä on lentokone. Ellette tule hakemaan sitä pois, niin se menee kaatopaikalle. Vanhat koneet eivät jaksa kiinnostaa, kun uusia tulee tilalle.

    Siipien pellavakankaiset verhoilut joudutaan uusimaan.Sakari Saksa / Yle

    Ilmailukerho pelasti ainutlaatuisen koneen. Se oli varastoituna hallin orsille parikymmentä vuotta, kunnes kerholaiset päättivät kunnostaa koneen lentokuntoon. Parin vuoden aikana kone korjattiin täysin, ja sitä alettiin käyttää koulutuskoneena. Se on ollut lentokäytössä 2000-luvun alusta saakka, aina viime kesäiseen onnettomuuteen asti.

    – Kyllähän se harmitti, mutta ei siinä auta muu kuin alkaa kunnostamaan. Uniikki, historiallinen kone täytyy saada kuntoon, Lehtinen toteaa.

    Kuljetusta helpottava pyörä on Harakka III-mallin erikoisuus.Juulia Tillaeus / YleKunnostus on hidasta

    Museovirasto myönsi tänä vuonna ensimmäistä kertaa avustusta arvokkaiksi luokiteltujen ilma-, raide- ja maantieliikenteen kulkuvälineiden entisöintiin. Aiemmin rahaa on myönnetty ainoastaan laivojen kunnostukseen. Karhulan Ilmailukerho sai Museovirastolta 600 euroa Harakka III:n kunnostukseen.

    Siipien rakenteet kärsivät viime kesänä sattuneessa välikohtauksessa.Juulia Tillaeus / Yle

    – Se nippa nappa riittää. Haasteita aiheutuu sopivan materiaalin löytämisestä. Mäntyrima ei saa olla mitään räkäpuuta, vaan sen täytyy olla hyvää, tiheäsyistä mäntyä.

    Koneen korjaaminen aloitetaan rakenteiden purkamisella. Murskaantunut kaaristo saumataan ja rakennetaan uudelleen. Siipien verhoilut puretaan ja uusitaan.

    – Se ei näytä kovin pahalta, mutta voi mennä satojakin työtunteja ennen kuin kone on lentokunnossa. Korjaamiseen menee vähintään vuosi. Tällaisen lentokoneen korjaaminen on hidasta, Lehtinen toteaa.

    Lentämisen hurmaa

    Harakan liito kestää muutaman minuutin. Purjelentokone vedetään ilmaan auton avulla. Maksimikorkeuden saavutettuaan kone vajoaa noin metrin sekunnissa.

    –Jossain 300 metrin korkeudessa tällä on käyty. Kyllähän se huimalta näyttää, kun ei ole ympärillä oikein mitään ja vanerinpalan päällä istuu. Istuin on ihan alkuperäinen, vuodelta 1948. Vähän kovahan se on. Se on lentämisen hurmaa, että jos on vähän huono penkki, niin ei haittaa, Lehtinen nauraa.

    Nopeusmittaria Harakassa ei ole, mutta se kulkee Lehtisen arvion mukaan noin 70 kilometriä tunnissa. 14-vuotiaasta saakka lentämistä harrastanut Oiva Lehtinen on lentänyt Harakalla kymmeniä kertoja.

    – Kun lentämisen kerran oppii, niin se on vähän kuin polkupyörällä ajaisi. Ei se ole vaikeaa, Lehtinen hymyilee.

    Siivet korjataan ja verhoillaan uudelleen.Juulia Tillaeus / Yle
    Sairaalassa ja palvelukeskuksessa Helsingissä epäillään ruokamyrkytysepidemiaa – Suurin osa sairastuneista potilaita

    Sairaalassa ja palvelukeskuksessa Helsingissä epäillään ruokamyrkytysepidemiaa – Suurin osa sairastuneista potilaita


    Koskelan monipuolisessa palvelukeskuksessa ja Laakson sairaalassa Helsingissä epäillään ruokamyrkytyksiä, jotka liittyvät sunnuntain ja maanantain ruokailuun. Elintarvike, jonka välityksellä taudin epäillään levinneen, ei ole vielä...

    Koskelan monipuolisessa palvelukeskuksessa ja Laakson sairaalassa Helsingissä epäillään ruokamyrkytyksiä, jotka liittyvät sunnuntain ja maanantain ruokailuun. Elintarvike, jonka välityksellä taudin epäillään levinneen, ei ole vielä selvillä.

    Sairastuneita oli tänään 59 Laakson sairaalassa ja 31 Koskelan palvelukeskuksessa. Suurin osa sairastuneista on potilaita, Koskelan henkilökunnasta on sairastunut 6 ihmistä.

    Laaksossa ja Koskelassa on hoidossa paljon iäkkäitä potilaita.

    – Oireet eli ripuli ja oksentelu alkoivat eilen illalla. Sairastuneita nesteytetään nyt, ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava infektiolääkäri Hannele Kotilainen kertoo.

    Potilaista otettiin näytteitä heti, kun tieto ruokamyrkytysepäilystä saatiin tänä aamuna.

    Koskelan palvelukeskuksen ravintokeskus on tarkastettu epidemiaepäilyn jälkeen ja sieltä on otettu elintarvikkeista näytteitä. Tarkastuksessa ei todettu huomautettavaa ravintokeskuksen toiminnassa.

    Ruokamyrkytysepidemiasta tiedotetaan seuraavan kerran viimeistään ensi maanantaina, kun laboratoriotulokset valmistuvat.

    Otsikkoa ja artikkelia tarkennettu 22.5. kello 18:38: Toisin kuin Helsingin kaupunki tiedotti, Koskelan sairaala ei ole sairaala vaan monipuolinen palvelukeskus.

    Virkarikossyytteen saanut helsinkiläisrehtori aloittaa syksyllä rehtorina Vantaalla

    Virkarikossyytteen saanut helsinkiläisrehtori aloittaa syksyllä rehtorina Vantaalla


    Virkarikoksesta epäilty helsinkiläiskoulun rehtori on valittu uuteen rehtorinvirkaan Vantaalla. Hän aloittaa syksyllä Tikkurilan ja Västersundomin ruotsinkielisen koulun rehtorina. Vantaan kaupungin juristien mukaan virkarikossyyte ei ole...

    Virkarikoksesta epäilty helsinkiläiskoulun rehtori on valittu uuteen rehtorinvirkaan Vantaalla. Hän aloittaa syksyllä Tikkurilan ja Västersundomin ruotsinkielisen koulun rehtorina.

    Vantaan kaupungin juristien mukaan virkarikossyyte ei ole palkkaamisen este.

    Rehtorin virkarikossyyte liittyy siihen, että hänen katsotaan laiminlyöneen alaisensa valvonnan. Rehtorin johtaman helsinkiläiskoulun opettajaa epäillään yhdeksästä lapsen hyväksikäytöstä ja yhdestä lapseen kohdistuneesta kunnianloukkauksesta.

    Rehtori kertoo Svenska Ylelle, että polisiitutkinta ja syyteharkinta ei vaikuttanut hänen päätökseensä hakea Vantaalle rehtoriksi.

    – Olen työskennellyt Helsingissä kaksikymmentä viisi vuotta ja halusin töihin toiseen kuntaan, hän kertoo.

    Vantaan ruotsinkielisten palveluiden johtaja Anders Vikstöm kertoo, että hän on tietoinen uuden rehtorin rikosepäilystä.

    – Kaupungin juristit tutkivat asiaa ja he olivat sitä mieltä, että esteitä hänen palkkaamiseensa ei ollut, sanoo Vikström Yle Svenskan haastattelussa.

    Vikström kuitekin myöntää, että tämänhetkinen tilanne ei ole sellainen, kuin kaupunki olisi toivonut.

    – On olemassa riski, että voi tapahtua mitä tahansa, hän sanoo.

    Rehtorin virkaan oli yhteensä viisi hakijaa.

    Seksuaalirikoksista epäillyt opettaja ei ole toiminut opettajana rikosepäilyjen tultua julki huhtikuun 2017 jälkeen. Epäillyt rikokset tapahtuivat vuosien 2013–2017 välisenä aikana.

    Lue myös:

    "Tämä on järkyttänyt perheitä" – Myös rehtorille virkasyyte helsinkiläisopettajan seksuaalirikosepäilyssä

    Huh hellettä ja työvoimapulaa: Helsingissä rantavahdeille töitä on heti tarjolla

    Huh hellettä ja työvoimapulaa: Helsingissä rantavahdeille töitä on heti tarjolla


    Auringonpalvojia ja uimareita on nyt Helsingin uimarannoilla kuin meren mutaa. Tyhjää on vain rantapelastajien jakkaroilla. Kaupungilla onkin huutava pula pätevistä rantapelastajista, sillä pelastajien kesätyösopimukset on sovittu alkamaan vasta...

    Auringonpalvojia ja uimareita on nyt Helsingin uimarannoilla kuin meren mutaa. Tyhjää on vain rantapelastajien jakkaroilla.

    Kaupungilla onkin huutava pula pätevistä rantapelastajista, sillä pelastajien kesätyösopimukset on sovittu alkamaan vasta koululaisten kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Maanantaina 4. kesäkuuta Helsingin uimarannoilla aloittaa kolmekymmentä rantapelastajaa.

    Kaupunki olisi kyllä valmis palkkaamaan rantavahteja vaikka heti.

    – Tilanne ei ole hyvä, voivottelee tiimiesimies Jukka Lundgren kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta.

    – Mutta jos ilmaantuu rantapelastajia, jotka voivat aloittaa hommat heti, niin minulle voi soitella. Palkkaamme heidät heti, Lundgren lupaa.

    Palkka on 1 750 euroa kuussa ja lisät päälle.

    Kaupunki rantapelastajan työstä: "Ei siihen tavallinen pulliainen pysty"

    Lundgrenin mukaan päteviä rantapelastajia on kuitenkin vaikea saada.

    – Rantapelastajan töihin ei tänäkään vuonna ole ollut tunkua. Syytä en tiedä, mutta pääsyvaatimukset ovat aika kovat, Lundgren toteaa.

    Rantapelastajan pitää olla täysi-ikäinen, ensiapukurssi täytyy olla suoritettu ja todistuksen voimassa. Uimavalvojien testi pitää pystyä suorittamaan. Pelastajan täytyy luonnollisesti osata uida, sukeltaa ja raahata tietyllä ennaltamääritellyllä nopeudella niin sanottua uhria vedessä.

    – Ei siihen tavallinen pullainen pysty, Lundgren sanookin.

    – Hommassa täytyy kyllä olla hyväkuntoinen uimari tai vesipalloilija.

    Lundgren kertoo, että uimari on myös kaupungin uimarannoilla aina itse vastuussa turvallisuudestaan – istui jakkaralla rantavahti tai ei.

    Ihmiset nauttivat auringosta Kumpulan maauimalassa Helsingissä sunnuntaina.Jussi Nukari / LehtikuvaMyös siivoojista pulaa – vessoja rannoille luvataan kuitenkin jo

    Tiimiesimies Jukka Lundgren kertoo, että myös rantojen siivoamisesta vastaavasta henkilökunnasta on pulaa ja rannat roskaantuvat nyt herkästi. Vessojen kärräämisessäkin rannoille on tullut kiire: niitä saadaan Lundgrenin mukaan rannoille pystytettyä jo alkuviikon aikana.

    Suurimmat uimarannat Helsingissä ovat Aurinkolahden ja Hietaniemen rannat, mutta pienimmiläkin rannoilla on satoja uimareita päivässä. Virallisesti uimakausi avataan rannoilla vasta kesäkuun puolessavälissä.

    Maauimalassa ennätysmäärä polskijoita

    Helle on houkutellut uimareita myös maauimaloihin. Esimerkiksi Kumpulan maauimalassa on ollut poikkeuksellisen paljon väkeä toukokuussa: maanantaiaamuun mennessä uimalassa oli käynyt jo yhteensä jo 15 300 uimaria viikon aikana. Esimerkiksi vuosi sitten koko toukokuussa maauimalassa kävi vain reilut 3 700.

    Lämpiminä kesäkuukausina Kumpulassa käy parhaimmillaan noin 45 000 kävijää, eli päiväkohtainen keskiarvo on noin 1 500.

    Kumpulan suosioon vaikuttaa paitsi helle, niin myös se, että Uimastadion on ollut remontissa ja se aukeaa remontin jälkeen vasta tämän viikon sunnuntaina.