Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Viisi huippujuttua lauantai-iltaan: Kuka tekee työt vuonna 2030 ja mikä korvaisi kivihiilen?

    Viisi huippujuttua lauantai-iltaan: Kuka tekee työt vuonna 2030 ja mikä korvaisi kivihiilen?


    Sadasta suomalaisesta 44 tekee nyt töitä ja tilanne heikkenee – asiantuntijoiden kolme ratkaisua ongelmaan Kuka tekee työt vuonna 2030? Tutkijat tuplaisivat maahanmuuton ja kannustavat suomalaisia jaksamaan töissä. Yksikönpäällikkö Janne...

    Sadasta suomalaisesta 44 tekee nyt töitä ja tilanne heikkenee – asiantuntijoiden kolme ratkaisua ongelmaan

    Kuka tekee työt vuonna 2030? Tutkijat tuplaisivat maahanmuuton ja kannustavat suomalaisia jaksamaan töissä.

    Yksikönpäällikkö Janne Rauhamäki Mustikkamaan tulevassa lämpövarastossa.Markku Pitkänen / Yle

    Helsingillä on mahdoton tehtävä: Pitäisi korvata miljoona tonnia kivihiiltä vaihtoehdoilla, joita ei ole edes olemassa

    Helsinki on muuta Suomea jäljessä kivihiilen korvaamisessa muilla vaihtoehdoilla energiantuotannossa. Mustat hiilikasat ovat ikävä muistutus tästä. Viime vuosina kivihiilen käyttö on vain lisääntynyt pääkaupungissa.

    Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

    Analyysi: Tajuavatko dieselveron poistamista vaativat, että verosta luopuminen nostaisi dieselin litrahintaa 26 senttiä?

    Tällä viikolla uutisoitiin, että dieselautojen käyttövoimaveron poistoa ajava kansalaisaloite keräsi pikavauhdilla eduskuntakäsittelyyn vaadittavat 50 000 kannatusilmoitusta. Mutta. Monilla on käsitys, että dieselin käyttövoimaverolla tasattaisiin polttoaineiden hintaeroja. Dieselille annetaan verotukea. Jos verosta luovutaan, on luovuttava myös tuesta.

    Matti Myller / Yle

    Huumeiden ostaminen oli Anun 8.-luokkalaiselle tyttärelle helppoa kuin kirppiksellä käynti – teinien huumeongelma on räjähtänyt paikoin käsiin, ja yksi syy siihen on saatavuus

    Perheenäiti ei tiennyt, että hänen tyttärensä oli edes kokeillut huumeita. Sitten hänelle selvisi, että tytär oli käyttänyt niitä koulussa. Hän haluaa jakaa tarinansa, jotta sama ei toistuisi muissa perheissä.

    Don Johnson Big Bandin Tommy Lindgreniä ja egyptiläisrokkari Ramy Essamia yhdistävät sekä aktivismi että musiikki.Petteri Sopanen / Yle

    Egyptin vallankumouksen rock-ikoni Ramy Essam ei voi palata kotiin: "Suomessa voi sanoa mitä vain, mutta ihmiset eivät sano juuri mitään"

    Don Johnson Big Bandin uudella levyllä esiintyy yksi Egyptin kansannousun keskeisistä hahmoista: runoilija Ramy Essam, jonka kotimaassa runo voi viedä vankilaan. Siksi hän ei ymmärrä ihmisiä, jotka eivät käytä ilmaisunvapauttaan.

    Egyptin vallankumouksen rock-ikoni Ramy Essam ei voi palata kotiin:

    Egyptin vallankumouksen rock-ikoni Ramy Essam ei voi palata kotiin: "Suomessa voi sanoa mitä vain, mutta ihmiset eivät sano juuri mitään"


    Se oli Ramy Essamin elämän hienoin hetki. Sadattuhannet mielenosoittajat Tahririn aukiolla yhtyivät lauluun, kun hän esitti kappalettaan Irhal tammikuussa 2011. Se oli lähtökäsky Egyptiä rautaisin ottein 30 vuotta hallinneelle presidentti Hosni...

    Se oli Ramy Essamin elämän hienoin hetki.

    Sadattuhannet mielenosoittajat Tahririn aukiolla yhtyivät lauluun, kun hän esitti kappalettaan Irhal tammikuussa 2011. Se oli lähtökäsky Egyptiä rautaisin ottein 30 vuotta hallinneelle presidentti Hosni Mubarakille.

    Arabikevään egyptiläisaktivistit tunsivat, että kaikki on mahdollista. Hetken aikaa olikin. Paine kasvoi, muutosta oli ilmassa, Mubarak erosi.

    – Ihmisten voima oli uskomaton, me olimme kuin yksi käsi. Maassa, jossa ei ollut minkäänlaista vapautta, alettiin ensimmäistä kertaa käsittää, mitä vapaus tarkoittaa ja miltä se tuntuu.

    Optimismi sai kuitenkin nopeasti pampusta. Valta vaihtui moneen kertaan, ja päätyi lopulta armeijalle. Mielenosoitukset tukahdutettiin väkivalloin. Myös kansannousun yhdeksi ikoniksi noussut Essam on kertonut kokemastaan kidutuksesta muun muassa CNN:llä. Häntä hakattiin kepeillä, hänen hiuksensa leikattiin ja häntä ammuttiin etälamauttimella.

    Sekavien poliittisten käänteiden jälkeen Egyptin ihmisoikeustilanne on mahdollisesti jopa huonompi kuin ennen vallankumousta.

    Ihmisoikeusjärjestöt arvioivat maassa olevan jopa 60 000 poliittista vankia.

    Ramy Essam tuli Helsinkiin vuoden 2014 lopussa työskentelemään Artists at Risk -projektin Safe Haven -turvaresidenssissä. Sen jälkeen hän on elänyt Suomen ja Ruotsin välillä.

    Kotiin hän ei voi palata.

    Egypti pähkinänkuoressaEgyptissä on 96 miljoonaa asukasta. BKT on henkeä kohden 2 800 euroa vuodessa (Maailmanpankki, 2016)Vuonna 2011 Arabikevään levottomuudet johtivat 30 vuotta maata johtaneen Hosni Mubarakin syrjäyttämiseen.Vuonna 2012 maan ensimmäisissä vapaissa vaaleissa presidentiksi nousi Muslimiveljeskuntaa edustava Muhammad Mursi. Häntä syytettiin pian omavaltisista otteista.Vuonna 2013 Mursi syrjäytettiin ja vangittiin kenraali Abdel Fattah al-Sisin johtamassa armeijan vallankaappauksessa. Abdel Fattah al-Sisi valittiin presidentiksi 97 prosentin ääniosuudella vuonna 2014.Sisiä on syytetty opposition tukahduttamisesta kovalla kädellä. Vankilassa on ihmisoikeusjärjestöjen mukaan jopa kuutisenkymmentä tuhatta poliittista vankia. Sisin mukaan Egyptissä ei ole poliittisia vankeja.Sisi valittiin uudelleen presidentiksi tänä keväänä. Varteenotettavat vastaehdokkaat peloteltiin pois kisasta.

    Jos hän palaisi, hänestä tulisi yksi poliittinen egyptiläisvanki lisää.

    Helmikuussa näytösluontoisten presidentinvaalien alla Essam julkaisi kappaleen Balaha. Siinä kritisoidaan Egyptin hallintoa ja kuluneiden neljän vuoden politiikkaa.

    Laulun sanat kirjoittanut runoilija Galal El-Behairy joutui vankilaan. Heinäkuussa hänet tuomittiin sotaoikeudessa sakkoihin ja kolmen vuoden vankeuteen armeijan pilkkaamisesta ja valeuutisten levittämisestä. Syynä oli El-Behairyn julkaisematon runokokoelma The Finest Women On Earth, jonka yksi runo Balaha on.

    Balahaan liittyen El-Behairya odottavat vielä toiset syytteet siviilioikeudessa. Samaan oikeusjuttuun liittyen myös Essamista on annettu pidätysmääräys. Egyptissä hänet otettaisiin kiinni jo lentokentällä.

    – Unelmani kotiinpaluusta on riistetty. Vielä ennen Balahan julkaisua puhuin siitä, että palaan. Enää se ei ole mahdollista, vaikka haaveilen siitä edelleen. Nyt kuitenkin olen täällä. Elämä on ollut aika hankalaa esimerkiksi siksi, että Egypti kieltäytyi myöntämästä minulle uutta passia.

    Onneksi musiikkia voi onneksi tehdä missä tahansa. Vaikka Helsingissä, yhdessä Don Johnson Big Bandin kanssa.

    Ramy Essam etsii lauluilleen uusia runoilijoita. -Olen kirjoittanut itse alle kymmenen kappaletta. Säveltäminen on se, mitä teen. En ikinä voisi lopettaa musiikin tekemistä, en osaa edes kuvitella, mitä muuta tekisin.Petteri Sopanen / YlePelko hiljentää ihmiset

    Joskus ihmisten välillä kaikki naksahtaa kohdalleen jo ensimmäisellä tapaamisella.

    Sillä tavoin kävi Don Johnson Big Bandin nokkamiehelle Tommy Lindgrenille ja Ramy Essamille.

    Miehet esiintyivät kesällä yhdessä sananvapausjärjestö PENin Ilmaisunvapausklubilla. Ystävyys sinetöitiin jo ensimmäisissä treeneissä. Kun he tapasivat ensimmäisen kerran, Lindgren tunsi Essamin historian, mutta ei tämän musiikkia.

    – Meillä on samat arvot ja taustaa aktivismissa, joten ihmisyyden tasolla yhteys oli ilmeisen helppo löytää. Meillä klikkasi saman tien myös musiikillisesti. Tiesi heti, että tästä syntyy ystävyys ja hienoa musiikillista yhteistyötä, muistelee Lindgren.

    Artistit miettivät ihan liikaa ennen kuin saavat suunsa auki tärkeistä asioista, ja sensuroivat itseään, etteivät ärsyttäisi ketään. Ramy Essam

    Hyväntekeväisyyskeikan jälkeen Lindgren lähetti Essamille kaksi lähes valmista kappaletta kuunneltavaksi. Hän halusi rokkarin mukaan Don Johnson Big Bandin Physical Digital -albumille – yhtyeen ensimmäiselle levylle kuuden vuoden hiljaiselon jälkeen.

    – Tajusin heti, että Ramylla on todella uniikki soundi, vahva ääni ja läsnäolo. Me työstettiin silloin kahta albumiamme, joista ensimmäinen oli jo pitkälle muotoutunut. Halusin tietää, innostuisiko Ramy tästä musiikista.

    Ja innostuihan Essam.

    – Rakastan hip hopia tosi paljon! Joskus räppään itsekin, mutta en voi kutsua itseäni räppäriksi, koska en kirjoita itse sanoituksia. Olen ennenkin tehnyt yhteistyötä räppäreiden kanssa, joten yhteistyö oli luontevaa.

    Essam tuli elokuussa Kaapelitehtaalle bändin studiolle. Lähes saman tien äänitettiin arabiaksi ja englanniksi esitetty Silent City. Essam sävelsi kertosäkeen Lindgrenin tekemään kappaleeseen, ja laulun teemaa muokattiin Essamin ystävän Amgad El-Qahwagin kirjoittaman runon mukaiseksi.

    Arabiankieliset sanat kuvaavat sitä, miten mädännäinen hallinto ja diktatuuri tappavat toivon ja vaientavat ihmiset – eikä ainoastaan Egyptissä.

    – Runossa vaelletaan kaupungissa, jossa kaikki vaikenevat, vaikka näkevät asioiden olevan päin helvettiä. Ihmiset eivät valita, vaan hyväksyvät tilanteen, sillä he elävät pelossa. Heillä ei ole mahdollisuutta ilmaista itseään, Essam kuvailee.

    Hänen on hyvin vaikea ymmärtää sitä, miksi myös ne ihmiset, joilla on vapaus sanoa, vaikenevat. Miksi Suomessa on niin hiljaista?

    - Meillä ei ole mitään mahdollisuutta itse vaikuttaa siihen, millaiseen yhteiskuntaan satumme syntymään. Tapasin 27-vuotiaana kaksi ikäistäni tiibetiläisnunnaa. He olivat viettäneet vuosia elämästään vankilassa. Oman elämän vertaaminen heidän kokemuksiinsa tuntui lähes mahdottomalta, kertoo Lindgren.Petteri Sopanen / YleKuollutta runoilijaa ei voi pidättää

    Silent City on ainoa virallinen julkaisu, jonka Ramy Essam on tänä vuonna tehnyt. Musiikillisesti vuosi on ollut hänen elämänsä hiljaisin.

    Valmiina olisi kokonainen masteroitu albumillinen omaa musiikkia, mutta sen julkaiseminen on luultavasti liian vaarallista. Ei Essamille itselleen, eikä levyllä soittaville suomalaismuusikoille, mutta sanoituksia tehneille egyptiläisrunoilijoille kyllä.

    – On pakko ajatella heidän turvallisuuttaan, sillä on mahdollista, että ihmiset joutuvat vankilaan musiikkini takia. On etsittävä uusia kirjoittajia Egyptin ulkopuolelta. Ehkä pitää tehdä jotain yhtä aikaa huvittavaa ja surullista: pitää kääntyä kuolleiden runoilijoiden puoleen. Heitä ei enää voi pidättää.

    Essamista on huikeaa, miten monet vainotut taiteilijat diktatuureissa ovat valmiita riskeeraamaan oman turvallisuutensa päästäkseen sanomaan sanottavansa.

    Ehkä pitää kääntyä kuolleiden runoilijoiden puoleen. Heitä ei enää voi pidättää. Ramy Essam

    Suomessa hän on tavannut hyvin vähän artisteja, jotka tarttuisivat hanakasti poliittisiin kysymyksiin tai yhteiskunnan epäkohtiin.

    – Täällä voi sanoa mitä vain, mutta ihmiset eivät sano juuri mitään. Se on todella surullista, kun miettii, paljonko maailmassa on ihmisiä, jotka janoavat samanlaista vapautta.

    Jos suomalainen yhteiskunta on jo niin täydellinen, että siitä ei keksi parantamisen varaa, voisivat taiteilijat etsiä aiheet kotimaan rajojen ulkopuolelta. He voisivat vaikka tukea ihmisten kamppailuja jollain toisella maailman kolkalla, Essam ehdottaa.

    – Mielestäni artistit täällä miettivät ihan liikaa ennen kuin saavat suunsa auki tärkeistä asioista, ja usein sensuroivat itseään, etteivät ärsyttäisi ketään.

    - Elämäni on nyt Suomessa, ja olen siitä onnellinen. En kuitenkaan suunnitellut, että tässä kävisi näin. Uskoin pitkään, että voin palata Egyptiin, sanoo Essam.Petteri Sopanen / Yle"On turhaa valittaa sensuurista maassa, jossa sitä ei ole"

    Don Johnson Big Band on Essamille luonteva kumppani, sillä yhtye ei ole koskaan kursaillut vaikeiden kysymysten käsittelyä musiikissaan.

    Tuoreella Physical Digital -albumilla käsitellään muun muassa sitä, millaista on elää maailmassa, jossa lähestyvään ekokatastrofiin liittyy toivo ja toivottomuus.

    Tommy Lindgren vetää aiemmista esimerkeistä esiin muun muassa All Hope -kappaleen, jossa käsitellään kouluammuskeluja, ja yhtyeen alkuaikojen hitin Jah Jah Blow Jobin.

    – Siinä on provosoiva, röyhkeä kertosäe ja kummallinen euroreggaedance-soundi yhdistetty räppisäkeisiin, jotka käsittelevät Irakin sotaa. Meille on aina ollut ominaista vakavan ja karnevalistisen, aktivismin ja hassun yhdistäminen.

    Lindgren haluaisi Essamin lailla kuulla enemmän musiikkia, joka käsittelisi laajemmin inhimillisiä aiheita, vaikka ei edes olisi suoranaisen poliittista. Hänen mielestään etenkin valtavirtapopin tallaama temaattinen polku on kovin kapea.

    – Eihän kaikki meidänkään biisit ole pätkääkään vakavia. Meillä on paljon kappaleita, jotka ovat vain hassuja tai viihdyttäviä, mutta me yritämme nostaa myös vakavampia kysymyksiä esiin. Meitä on aina kiinnostanut, mitä maailmassa tapahtuu. Meillä on halu edistää muutosta, empatiaa ja keskinäistä kunnioitusta.

    Se, että kertoo, mitä ajattelee, ei ole oikeasti niin iso riski kuin luullaan. Musateollisuus usein aliarvioi yleisöä. Tommy Lindgren

    Lindgren arvelee, että riskien välttely suomalaisessa popissa ei ole vain taiteilijoista lähtöisin.

    – Voi olla, että pelko isojen yleisömassojen vieraannuttamisesta tulee levy-yhtiöiltä. Mielestäni se, että kertoo, mitä ajattelee, ei ole oikeasti niin iso riski kuin luullaan. Musateollisuus usein aliarvioi yleisöä.

    Taiteilijat voisivat laittaa itseään enemmän likoon muutenkin kuin lyriikoilla, Lindgren haastaa.

    – On paljon sellaista tilaa, jossa taiteilijat voisivat puolustaa tärkeitä asioita, joita vastaan nyt myös Suomessa hyökätään, esimerkiksi seksuaalista ja sukupuolista tasa-arvoa ja anti-rasismia. Tässä yhteiskunnassa on paljon ihmisiä, jotka olisivat innoissaan siitä, että taiteilijat ottaisivat vahvemmin kantaa.

    Merkittävissä asemissa olevien ihmisten viimeaikainen valitus siitä, miten heitä sensuroidaan selvästi ärsyttää Lindgreniä.

    Hän huomauttaa, että Suomessa keskustelu sensuurista on melko teoreettista, koska lähes mistä tahansa on luvallista vitsailla, tehdä lauluja ja pitää puheita. Kaikenlaisia poliittisia iskulauseita on vapaus heitellä, kunhan on valmis vastaamaan sanoistaan.

    – Jotkut käyttävät täällä sanaa sensuuri aivan järkyttävän kevyesti, koska täällä ei ole mitään sensuuria. Me olemme uskomattoman onnekkaita sen suhteen, mitä saa tehdä. Monessa muussa maailman paikassa, kuten Egyptissä, voi päätyä vankilaan runon kirjoittamisesta. Se on käsittämätöntä.

    .

    Don Johnson Big Band julkaisi juuri kuuden vuoden tauon jälkeen albumin Physical Digital. Seuraava levy, Digital Physical tulee ulos jo ensi keväänä. Ramy Essam nähdään ainakin yhtyeen Tavastian-keikalla joulukuussa.Petteri Sopanen / YleVallankumous tuottaa harvoin pikavoittoja

    Kannattaako laulaa vallanpitäjiä vastaan henkensä kaupalla, jos kuitenkin käy kuten Egyptissä kävi?

    Vallankumous eksyi nopeasti reitiltään, ja kapinalliset tallattiin entistä raskaamman saappaan alle. Kun televisiokamerat sammuivat, unohti muu maailma ikävät uutiset nopeasti.

    Ulkoministeriön matkustustiedote kehottaa turisteja erityiseen varovaisuuteen kehnon turvallisuustilanteen ja terrori-iskujen uhan takia. Suurta osaa suomalaismatkailijoista kiinnostavat kuitenkin enemmän aurinko ja pyramidit kuin ihmisoikeudet. Egyptin-koneet täyttyvät taas iloisista lomalaisista.

    Ramy Essam huokaa syvään, ja myöntää, etteivät arabikevään suuret unelmat eivät enää näy Egyptin kaduilla. Moni aktivisti menetti toivonsa. Hän uskoo, että silti valtaosa kansannousun keskeisistä voimista pitää yhä kiinni haaveistaan.

    – Unelma vapaudesta ei ole kuollut, eikä kuole. Emme vain silloin ymmärtäneet, ettei huonoa hallintoa ja diktatuuria kumota vuodessa, tai edes muutamassa. Nyt tajuamme, että kaikissa suurissa vallankumouksissa voi tulla takapakkia, ja asiat voivat mennä huonompaan suuntaan ennen muutosta parempaan.

    Aktivismi on itseisarvo. Muutosta ei aina näe, tai sen näkee vasta viiden tai viidentoista vuoden kuluttua. Tommy Lindgren

    Tommy Lindgrenin mielestä vallankumousta ei pitäisi koskaan ajatella epäonnistumisena, vaikka se ei toisikaan pikavoittoja. Lindgren työskenteli nuorempana vuosien ajan Suomen Amnestyn tiedottajana, ja näki työssään usein sen, miten kauan konkreettisiin tavoitteisiin pääseminen useimmiten kestää.

    Lindgren pitää aktivismia itseisarvona. Siksi muutosta vaativien ihmisten toimintaa ei pitäisi arvioida vain välittömien tulosten kautta.

    – Myös ihmisoikeusjärjestöissä on usein halua mitata aktivismin onnistumista käytännön saavutuksina, sananvapauslakeina tai vastaavana. Muutosta ei aina kuitenkaan näe, tai se näkyy vasta viiden tai viidentoista vuoden päästä. Silloin voi katsoa taaksepäin, ja todeta, että meidän tekemisillämme oli merkitystä.

    Essam huomauttaa, että vallankumoukset tapahtuvat myös ihmisten mielissä. Siksi hän uskoo, että kansannousu kantaa vielä hedelmää.

    – Kaikki ne asiat ovat yhä minun sydämessäni ja muidenkin osallistuneiden sydämissä. Kolmen vuoden aikana vallankumous istutti sieluihimme siemenen, joka kasvaa. Muutos tulee vielä, vaikka eri tavoin kuin silloin luulimme.

    Lue lisää Ramy Essamin kotisivuilta

    Galal El-Behairyn tilanteesta enemmän Suomen PEN:in sivuilla

    Egyptiläinen vallankumous Elävässä arkistossa

    Espoolainen nettipelaaja voitti 18 miljoonaa euroa Eurojackpotista – Suomi Saksan kanssa isojen voittojen kärkimaa

    Espoolainen nettipelaaja voitti 18 miljoonaa euroa Eurojackpotista – Suomi Saksan kanssa isojen voittojen kärkimaa


    Suomi sai eilen illalla jälleen kaksi uutta Eurojackpot-miljonääriä. Espoolainen nettipelaaja saa 18 miljoonan euron voiton, kun 90 miljoonan euron enimmäispotti jakautui viiteen osaan. Muut päävoitot menivät Saksaan (2), Italiaan ja...

    Suomi sai eilen illalla jälleen kaksi uutta Eurojackpot-miljonääriä. Espoolainen nettipelaaja saa 18 miljoonan euron voiton, kun 90 miljoonan euron enimmäispotti jakautui viiteen osaan. Muut päävoitot menivät Saksaan (2), Italiaan ja Espanjaan.

    Toinen uusi miljonääri Suomeen tuli, kun kajaanilainen nettipelaaja sai 5+1 osumalla 3,8 miljoonaa euroa.

    Kaiken kaikkiaan Eurojackpot on tehnyt Suomeen 59 miljonääriä. Suomalaisten miljonäärien määrä on sen takia iso, että moni suuremmista voitoista on mennyt porukoille.

    Lisäksi suomalaiset ovat Eurojackpot-pelin suurimpien voittojen listalla kärkipäässä Saksan kanssa. Tilastojen mukaan kymmenestä suurimmasta voitosta neljä on tullut Suomeen, viisi on mennyt Saksaan ja vain yksi muualle, Tšekkiin. 90 miljoonan euron potti on jaettu kolmasti.

    Eurojackpotin pelaaminen alkoi maaliskuussa 2012.

    Päävoiton todennäköisyys on erittäin pieni

    Tilastojen mukaan Eurojackpot-pelin päävoiton todennäköisyys on noin yksi sadasta miljoonasta. Siitä huolimatta suomalaiset pelaavat rahapelejä niin paljon, että keskimäärin peleihin katoaa 55 euroa kuukaudessa.

    Yhteensä Suomessa on noin kolme miljoonaa rahapelaajaa. Vastaavasti sijoittajia on puolet vähemmän.

    Lue lisää:

    Uskotko voittavasti illan 90 miljoonan jättipotin? Näin unelma toteutuu todennäköisemmin

    Loimaan Eurojackpot-voittajat löytyivät – lunastaneet 90 miljoonan euron potin tällä viikolla

    Miljonäärien löytyminen sai Loimaan huokaisemaan helpotuksesta – mysteeri kuitenkin kutkuttaa yhä mieliä

    Eurojackpot-voittaja oli vielä aamulla teillä tietymättömillä – Psykologi jättipotin voittamisesta: Kroppa voi mennä sokkiin

    Lähihoitaja Pamela Koistinen leipoi vanhuksille kotimaansa Indonesian herkkua – etniset ruuat keräsivät kiitosta palvelukeskuksessa:

    Lähihoitaja Pamela Koistinen leipoi vanhuksille kotimaansa Indonesian herkkua – etniset ruuat keräsivät kiitosta palvelukeskuksessa: "Tämä on ihanaa"


    Alun perin kongolainen lähihoitaja Adeline Uwizeye on laittanut porvoolaisessa palvelukeskuksessa oman maansa perinneruokaa: futua munakoison ja vihreäbanaanien kera. – Afrikasta tuodut munakoisot tosin ovat pieniä ja vihreitä, hän...

    Alun perin kongolainen lähihoitaja Adeline Uwizeye on laittanut porvoolaisessa palvelukeskuksessa oman maansa perinneruokaa: futua munakoison ja vihreäbanaanien kera.

    – Afrikasta tuodut munakoisot tosin ovat pieniä ja vihreitä, hän huomauttaa.

    Kongolaisia ruokia.Elise Tykkyläinen / YleLähihoitaja Adeline Uwizeye valmisti Makujen Maailma -tapahtumaan Kongon perinneruokaa.Elise Tykkyläinen / YleKongolaisia ruokareseptejä

    Futu

    Manioc-jauhetta tuntuman mukaan

    Lämmintä vettä kiehuvaksi. Sekoita siihen Manioc-jauhetta. Sekoita koko ajan, kunnes se muuttuu kiinteämmäksi. Loppukoostumuksen tulee olla taikinamainen.

    Maniokin lehtiä

    1 kg naudanlihaa2 dl palmuöljyä1 kokonainen valkosipuli200 g pähkinäjauhetta1 purjopuolikas paprikaoliiviöljyä loraus

    Keitä maniokin lehtiä edellisenä päivänä noin 3 tuntia vedessä. Lisää tähän naudanliha paloina ja valkosipuli murskattuna kypsentymään. Lisää palmuöljyä ja purjosipulia (kokonainen). Paista paprika erikseen oliiviöljyssä ja lisää edelliseen. Kun liha on kypsää, lisää viimeiseksi pähkinäjauhe, suolaa ja currya.

    Vihreäbanaaneja

    3 kg raakabanaaneja4 tomaattialoraus oliiviöljyä

    Keitä banaanit (isoina paloina) kypsäksi, kuten perunat. Paloittele tomaatti ja sipuli paistinpannuun, paista ne oliiviöljyssä ja sitten lisätään kypsät banaanit, lisätään suola.

    Munakoiso (afrikkalainen)

    munakoisojasipuliöljyäpähkinäjauhe

    Paloittele munakoiso ja kypsennä se öljyssä. Lisää sipuli pieninä paloina, samoin tomaatti. Lisää pähkinäjauho ja suola. Juomana kongolaisen ruuan kanssa maistuu esimerkiksi ghanalainen inkiväärimehu.

    Palomäen palvelukeskuksessa onkin erityinen päivä: eri maista kotoisin olevat hoitajat esittelevät kokkailutaitojaan oman alkuperämaansa tyyliin.

    Makujen Maailmaksi nimetyssä tapahtumassa vanhukset saavat maistella eri maiden ruokia. Tarjolla on niin lähiruokaa Virosta, Ruotsista ja kotimaastamme kuin kaukomaidenkin eksoottisempia ruokia.

    Brasilialainen kakku tuo makeutta juhlailtaan, kun taas suolaisia ruokia edustavat muun muassa Ghana ja Kongo.

    – Ihan maistuvaista, toteaa Outi Virtanen. Roppakaupalla erilaista kuin kotimainen ruoka.

    – On tosiaankin mielenkiintoista tutustua ulkomaisiin ruokiin, hän jatkaa.

    Italian entisen pääministerin Silvio Berlusconin aikoinaan arvostelema ruokavaliomme jakaa täällä Porvoossa mielipiteitä.

    – Minun mielestäni suomalainen ruoka maistuu liian makealle. Siinä on liikaa mausteita. Ehkä voisi olla vähemmän sokeria tai kermaa. Sitten se olisi minulle parempi, Adeleine Uwizeye sanoo.

    – Kaipaa kyllä lisää maustetta, toteaa puolestaan Indonesiasta tuleva lähihoitaja Pamela Koistinen.

    – Enemmän erilaisia mausteita saisi olla, naurahtaa ruoka-annostaan nautiskeleva Outi Virtanen.

    Makujen Maailma sai alkunsa, kun Porvoossa vietettiin tapahtumaa nimeltä Smaku, jossa oli mahdollisuus maistella eri ravintoloiden annoksia. Siellä yleisö pystyy äänestämään suosikkiannostaan.

    Outi Virtaselle maistui useampi ruokalaji.Elise Tykkyläinen / yleIndonesialainen kakku.Elise Tykkyläinen / YleIndonesialainen surabaya-kakku30 munankeltuaista280 g sokeria375 g voita150 g vehnäjauhoja1 tl mokkatahnaa (tai kaakaojauhetta)mansikkahilloa

    Lämmitä uuni 180 asteeseen ja voitele vuoka. Vatkaa voita noin 10 minuuttia, kunnes se muuttuu vaaleaksi. Sekoita munankeltuaiset sokeriin. Sekoita keltuaisseos hitaasti voihin. Laita jauhot vähitellen sekaan. Jaa seos tasaisesti kolmeen osaan, jotta saat kakkuset leikattua paloiksi ja koottua ne kerroksittain. Lisää yhteen osaan kaakaojauhoa. Paista jokaista osaa omassa vuoassaan 20 minuuttia. Anna jäähtyä. Leikkaa ja muotoile kakkulevyistä pieniä ruutuja ja laita kerrosten väliin mansikkahilloa.

    – Palvelutalossamme haluttiin myös kokeilla erilaisia makuja ja hyödyntää etnistä taustaa omaavien hoitajien taitoja, toteaa palveluasumisen ohjaaja Päivi Jalava.

    Makujen Maailma -tapahtuma aiotaan järjestää jatkossa vuosittain.

    Outi Virtanen suhtautuu tähän myönteisesti.

    – Tämä on ihanaa! Pitäisi olla enemmän vaihtelua ja tämmöistä juuri. Enemmän mahdollisuuksia joskus edes rentoutua hyvän ruuan parissa.

    Tapahtuma on omiaan tuomaan vieraita kulttuureja lähemmäs suomalaisia.

    – Haluan esitellä omaa kulttuuriani ja nähdä myös muita kulttuureja. Täällä voin myös esitellä omaa kansallispukuani, Pamela Koistinen sanoo.

    Virolainen ruokalaji kama. Se valikoitui lopulta vanhusten suosikiksi.Elise Tykkyläinen / YleKamalasi virolaista hapanmaitoa tai kefiiriä2 rkl virolaista kama-jauhettasokeria tai suolaa maun mukaan

    Nautitaan juomana tai keittona kesällä.

    – Työkaverinikin saavat nyt tutustua kotimaani ruokakulttuuriin, Adeleine Uwizeye jatkaa.

    Vanhusten suosikiksi valikoituu lopulta virolainen ruokalaji kama. Se on hyvin yksinkertaisella reseptillä tehty juoma, joka tarjoillaan pienestä kupista.

    Eri maista tulevat hoitajat esittelivät taitojaan Porvoossa.Elise Tykkyläinen / Yle
    Kirjailija Tuomas Vimma:

    Kirjailija Tuomas Vimma: "Koiran ripulikakka pakotti vaihtamaan seuraavan kirjani aiheen"


    Kirjailija Tuomas Vimma ei tunnusta olevansa taikauskoinen, mutta joskus uusi, suunniteltu kirja ei ota tulta alleen. Puoli seitsemän -ohjelmassa vieraillut Vimma kertoo tapauksen muutaman vuoden takaa, jossa Virosta adoptoitu sekarotuinen Natasha-koira...

    Kirjailija Tuomas Vimma ei tunnusta olevansa taikauskoinen, mutta joskus uusi, suunniteltu kirja ei ota tulta alleen. Puoli seitsemän -ohjelmassa vieraillut Vimma kertoo tapauksen muutaman vuoden takaa, jossa Virosta adoptoitu sekarotuinen Natasha-koira toimi kohtalottarena ja aiheutti suunnitellun kirjaprojektin hautautumisen.

    Vimma oli vaimoineen muuttamassa Helsingistä Pariisiin, ja mukana muuttoautossa oli aineistoa seuraavaan kirjaan. Arvokkaita, muinaisuskonnoista kertovia lähdekirjoja oli paperikasseissa auton takapenkillä, jolla istui myös Natasha.

    – Ajettiin lautalta ulos Tukholman satamassa ja kysyin vaimolta, että miksi täällä Tukholmassa haisee kakka. Vaimo sitten tajusi, ettei se ollut Tukholma, joka haisi, vaan meidän takapenkki.

    Isokokoisella koiralla oli mennyt maha sekaisin laivalla, ja lopputulos oli päätynyt suoraan arvokkaisiin kirjakasseihin.

    Tuomas Vimman koira NatashaYle

    – En ole taikauskoista sorttia, mutta jotenkin sitten päättelin, että tämä on enne, samanlaista tuotosta olisi tulossa, joten vaihdoin sitten aihetta.

    Arvokkaat kirjat tosin lopulta pelastuivat, kun Vimma manasi ja putsaili niitä paikallisella huoltoasemalla tuona joulukuisena aamuna.

    "Kirjoita siitä, mistä tiedät"

    Tuomas Vimma nousi julkisuuteen syksyllä 2004, kun hänen esikoiskirjansa Helsinki 12 julkaistiin. Se kertoi ökyilevästä mainostoimiston AD:sta, joka joutuu mitä hurjempiin seikkailuihin. Nimensä mukaisesti kirjan tapahtumapaikkana oli trendikäs helsinkiläinen kaupunginosa Punavuori.

    Vimman kirja sai ristiriitaisen vastaanoton – ja kirjailija snobin maineen. Kirjailijan ura oli kuitenkin uusmedia-alan mainostoimistossa graafikkona työskennelleelle Vimmalle siinä vaiheessa vain harrastus, joten niin haukkuihin kuin kehuihinkin pystyi suhtautumaan rennosti.

    – On aika yleistä, että jos lähdet kirjoittamaan ensimmäistä kirjaa, niin lähdet sieltä, missä olet jo aitaa kaatanut. Tai ehkä se on puhdasta laiskuutta, mutta itse olen tosi monessa kirjassa pyrkinyt siihen, että lähtökohtaisesti tietäisi jotain ympäristöstä, josta kirjoittaa.

    Paluu juurille Punavuoreen

    Tuomas Vimma palaa uudessa kirjassaan Enkeleitä ja yksisarvisia – Start up-Suomen tarina kirjailijanuransa alkulähteille, uusmediaan ja start up-yrityksiin.

    – Suomalainen start up ei alkanut tyhjästä joskus kymmenen vuotta sitten, vaan meillä on ollut peliskeneä jo 30 vuotta. Siitä on pikku hiljaa tullut tätä Supercell- ja Rovio-tyyppistä bisnestä.

    Myös Vimman veli on uusmedia-alan yrittäjä ja monia hänen tuttaviaan on päätynyt start up -yrityksiin töihin. Tietoa viihteelliseen tietokirjaan oli paljon siis tarjolla. Ja toisaalta aikaa oli kulunut tarpeeksi lennokkaimmista ajoista.

    – Startupeista oli helpompaa kirjoittaa nyt, kun on ottanut vähän etäisyyttä asiaan. Silloin, kun itse oli mukana niissä duuneissa, oli liian sisällä siinä pöhinässä.

    Katso koko Puoli seitsemän -ohjelma tästä:

    Helsinki aikoo myydä suojellun Lapinlahden sairaalan – tiukat ehdot: tultava pääosin muuhun kuin asumiskäyttöön

    Helsinki aikoo myydä suojellun Lapinlahden sairaalan – tiukat ehdot: tultava pääosin muuhun kuin asumiskäyttöön


    Lapinlahden sairaala Helsingissä on menossa myyntiin. Helsingin kaupunki tiedotti asiasta perjantaina. Kaupunkiympäristölautakunta päättää seuraavassa kokouksessaan kilpailun järjestämisestä, jolla etsitään toimintakonseptia sairaala-alueen...

    Lapinlahden sairaala Helsingissä on menossa myyntiin. Helsingin kaupunki tiedotti asiasta perjantaina.

    Kaupunkiympäristölautakunta päättää seuraavassa kokouksessaan kilpailun järjestämisestä, jolla etsitään toimintakonseptia sairaala-alueen rakennuksille.

    Vuonna 1841 valmistunut Lapinlahden sairaala on Suomen vanhin mielisairaala. Carl Ludvig Engelin suunnittelema päärakennus ja sitä ympäröivä puisto ovat suojeltuja. Museovirasto valvoo rakennusten ja alueen suojeluarvon säilymistä.

    Sairaalatoiminta Lapinlahdessa päättyi lopullisesti vuonna 2008.

    Kilpailun kautta aiotaan hakea uusi omistaja, jolla on muun muassa edellytykset kunnostaa nykyiset suojellut rakennukset ja huolehtia niiden kunnosta myös jatkossa.

    Rakennusten käytön on oltava pääosin muuta kuin asumista. Alueen puiston on tarkoitus säilyä jatkossakin kaikille avoimena. Taustalla on Helsingin kaupungin strategia, jossa kaupunki luopuu niistä rakennuksista, joille ei sillä ei ole omaa käyttöä.

    Neuvottelut nykyisten vuokralaisten kanssa kariutuivat

    Helsingin kaupunki on vuokrannut Lapinlahden sairaalan väliaikaisesti Osuuskunta Lapinlahden tilajakamolle ja Suomen Mielenterveysseuralle, joka on Lapinlahteen Lähteen taustaorganisaatio.

    Entisen sairaalan tiloissa on toiminut esimerkiksi hävikkiruokaravintola ja galleria. Lisäksi siellä on järjestetty erilaisia tapahtumia.

    Vuokrasopimuksen jatkosta oli käyty neuvotteluja. Ne eivät kuitenkaan johtaneet mihinkään, kerrotaan kaupungin tiedotteessa. Helsingin kaupungin mukaan vuokraa olisi pitänyt nostaa, sillä tällä hetkellä perittävä vuokra ei kata rakennusten korjaus- ja ylläpitokuluja.

    Nykyisistä vuokralaisista Suomen Mielenterveysseura kertoo, että neuvotteluja jatketaan joulukuun alussa.

    Jos kaupunkiympäristölautakunta hyväksyy ideakilpailun järjestämisen, kilpailu alkaa vuoden 2019 alussa ja voittajasta päätetään alkuvuodesta 2020.

    Näin ollen Lapinlahden kiinteistöjen korjaus- ja rakennustyöt käynnistyisivät arvioilta vuonna 2021.

    Uutista on päivitetty klo 20.15: Lisätty Suomen Mielenterveysseuran kommentti vuokraneuvotteluista.

    Lue lisää:

    Lapinlahden entinen mielisairaala herää eloon – kuuntele, millaista siellä on (25.8.2016)

    Lapinlahden entinen mielisairaala on nyt elävä kulttuuritila – mutta kuinka pitkään? (8.8.206)

    Asiakkaat ovat kaikonneet kauppakeskus Redistä – yrittäjän mukaan tilanne on katastrofi ja konkurssi uhkaa

    Asiakkaat ovat kaikonneet kauppakeskus Redistä – yrittäjän mukaan tilanne on katastrofi ja konkurssi uhkaa


    Kauppakeskus Redin avajaisia vietettiin Helsingin Kalasatamassa vain kaksi kuukautta sitten. Silti osa yrittäjistä pitää kauppakeskuksen tilannetta jo nyt hyvin synkkänä. Etenkin ne, joilla ei ole vahvaa brändiä takanaan, tuntuvat olevan...

    Kauppakeskus Redin avajaisia vietettiin Helsingin Kalasatamassa vain kaksi kuukautta sitten. Silti osa yrittäjistä pitää kauppakeskuksen tilannetta jo nyt hyvin synkkänä.

    Etenkin ne, joilla ei ole vahvaa brändiä takanaan, tuntuvat olevan pulassa.

    – Onhan tämä ollut aika katastrofi, toteaa Sesonkipuodin myymälävastaava Mikaela Sundholm.

    Sesonkipuoti sijaitsee Redin K1-kerroksessa. Se myy muun muassa ruokaa ja kotimaisia pientuottajien ja -tilojen tuotteita. Puoti on Sundholmin siskon.

    – On ollut niin paljon hiljaisia hetkiä, että kaupantekoa ei ole ollut eikä ole tullut tarpeeksi rahaa, jotta pystyisi maksamaan työntekijöille palkkoja, Sundholm kuvaa.

    Hänen mukaansa konkurssi on edessä, jos tilanne ei parane.

    – Viisi kauppakeskuksen yritystä on jo tehnyt konkurssin. Lisäksi yhden kauneushoitolan piti tulla, mutta se perui tulonsa.

    Ruohonjuuren myymäläpäällikkö Riina Wulff kertoo kaupan lähteneen käyntiin "yllättävän hyvin". Etenkin, kun sen suhteuttaa asiakasmääriin.

    Wulffin mukaan odotukset eivät kuitenkaan ole täyttyneet.

    – Meille luvattiin, että asiakkaita olisi todella paljon.

    Sundholm ja Wulff molemmat sanovat, että etenkin arkipäivät ovat ongelmallisia. Sundholmin mukaan näyttäisi jopa siltä, että kävijämäärä vähenee jatkuvasti. Viikonloppuisin väkeä on vielä riittänyt.

    Ruohonjuuri on tunnettu brändi, ja Wulff näkee, että heidän tilanteensa ei sen takia ole pahimmasta päästä.

    Mikaela Sundolm kertoo, että he katsovat tilannetta Sesonkipuodissa kevääseen asti. Jos se ei parane, he lähtevät.Helena Lappeteläinen / Yle"Kun rakennetaan uutta, odotukset ovat aikamoisia arvauksia"

    Kaikki Redin yrittäjät eivät ole luopuneet toivosta. Instrumentariumin yrittäjä Antti-Jussi Lankinen uskoo, että Redin kävijämäärät vielä nousevat.

    – Myönnän, että olisin toivonut räväkämpää alkua, mutta usko projektiin ei ole loppunut.

    K-Supermarketin kauppias Ilari Tikkala on tyytyväinen kuluneisiin kuukausiin.

    – Aina kun rakennetaan uutta, odotukset ovat aikamoisia arvauksia. Kaikki huomioon nähden olemme tyytyväisiä tähän syksyyn, Tikkala kertoo.

    Hänen mukaansa asiakasvirrat ovat tasaisia, mutta kehittyvät koko ajan.

    Yle tavoitti työmatkalla olleen Redin asiakkuusjohtajan Pia Svenskin torstaina.Svenskin mukaan heillä ei ole vuokranantajana tietoa yritysten toimenpiteistä suuntaan tai toiseen.

    Syyskuussa kauppakeskuksessa vieraili 350 000 ihmistä. Redi avattiin 20. syyskuuta. Osa yrittäjistä kuitenkin kertoo, että asiakasvirta tyrehtyi melko nopeasti avajaisten jälkeen.

    Kauppakeskus Redi.Ronnie Holmberg / YleSuomalaiset ovat tottuneet Prismoihin ja Cittareihin

    Aalto-yliopiston työelämäprofessori Pekka Mattila on ihmetellyt kauppakeskusten kiivasta rakentamistahtia. Mattilan mukaan on selvää, etteivät eurot riitä jokaiselle.

    Redissä hän näkee kuitenkin kaksi erityisongelmaa.

    Alueella asuvat ja työskentelevät ihmiset eivät ole vielä oppineet käyttämään uuden kauppakeskuksen palveluita. Redi ei ole tullut osaksi heidän arkirutiinejaan.

    Tämän lisäksi ihmisillä ei ole syitä käydä siellä tarpeeksi usein. Harva tekee vaateostoksia useamman kerran viikossa.

    – Yleensä päivittäistavarakauppa on se vanha ja paras käytäntö, jolla taataan, että kävijävirtaa riittää ja on syitä tulla uudelleen ja uudelleen, Mattila sanoo.

    Ruokakauppoja Redissä kyllä on, mutta Mattilan mukaan se ei vielä riitä: tarvitaan hypermarketteja, joista ihminen kokee saavansa arkeensa kaiken tarpeellisen. Etenkin lapsiperheille tämä on tärkeää.

    Toisin sanoen suomalaiset haluvat tehdä ostoksensa Prismoissa ja Cittareissa.

    – Meidät on totutettu valtaviin neliömääriin.

    Hän kertoo matkustavansa paljon Aasiassa, jossa kauppakeskukset ovat nimenomaan Redin kaltaisia, paljon pieniä erikoismyymälöitä sisältäviä.

    – Suomessa tämä logiikka ei ole vallitseva. Täällä täytyy olla yksi tai usein kaksi kilpailevaa hypermarkettia, ja Redi poikkeaa nyt siitä kaavasta.

    Pekka MattilaIlkka Loikkanen / YleMiten käy Triplan?

    Helsingin Pasilaan rakennetaan parhaillaan Tripla-nimen saanutta kauppakeskusta. Välimatkaa Kalasatamaan on vain muutama kilometri.

    Mattilan mukaan myös Triplassa on riskinsä. Tosin sen sijainti on hyvin erilainen Rediin verrattuna.

    – Pasila on perinteisesti raideliikenteen solmukohta ja asema on isossa roolissa lähiliikenteessä. Kuinka hyvin onnistutaan vakuuttamaan ihmiset siitä, että [Triplassa] on helppo pysähtyä sekä hoitaa asiansa ja jatkaa matkaa vasta seuraavalla junalla? Mattila kysyy.

    Tämä on nimenomaan Triplan haaste. Ylipäätään Mattila peräänkuuluttaa konseptin perään – se on hänen mukaansa Redissä hukassa.

    – Tällä hetkellä kaikki ovat oppineet, ettei sinne löydä sisään eikä ulos, ja sitten, että siellä ei ole isoja päivittäistavarakaupan liikkeitä.

    Rediä on kritisoitu ankarasti siitä, että kauppakeskus on hyvin sokkeloinen ja varsinkin alkuvaiheessa riittävät opasteet puuttuivat.

    Mutta tätä oli ilmeisesti haettukin.

    Redin pääarkkitehti Pekka Helin kertoi Talouselämän haastattelussa, että kauppakeskuksessa oli haluttu ottaa vaikutusta vanhoista italialaisista kaupungeista, kuten Venetsiasta ja Sienasta.

    Mattila ei tätä ymmärrä. Hänen mukaansa ihmiset eivät halua tuntea oloaan hölmöksi.

    – En ole koskaan kuullut ihmisestä, joka tulisi kauppakeskukseen kulkeakseen keskiaikaisen kaupungin sokkeloissa ja eksyisi sinne.

    Onko Redillä vielä tulevaisuutta? Kyllä, Mattila uskoo kaikesta huolimatta. Kalasataman alue kasvaa ja kehittyy jatkuvasti.

    – Sijainti on loistava. Nyt vain pitäisi miettiä käytännönläheisimmin, miten pelissä voi voittaa, Mattila toteaa.

    Lue myös:

    Helsingin uusi kauppakeskusjätti Redi saa kovaa kritiikkiä kaupunkilaisilta – "Todella sekava ja sokkeloinen, vaikea löytää mitään" (24.9.2018)

    200 liikettä, 12 miljoonaa asiakasta – apulaisprofessoria huolettaa, miten Helsingin kivijalkaliikkeiden käy, kun kaupungissa on taas yksi kauppakeskus lisää (20.9.2018)

    Espan kokoinen kattopuisto, Suomen suurin kuntosali ja metro keskellä kauppakeskusta – tältä näyttää Kalasataman uusi Redi (20.9.2018)

    Redi tuli kalliiksi – sen rakentaja SRV joutui antamaan tulosvaroituksen (14.9.2018)

    Kahdeksan kouluaamuista luopuminen etenee Helsingissä:

    Kahdeksan kouluaamuista luopuminen etenee Helsingissä: "Teini-ikäisille liian aikaisia"


    Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen kertoi perjantaina, että yläkoulujen ja toisen asteen oppilaitosten eli ammattikoulujen ja lukioiden esitetään luopuvan kello 8 alkavista aamuista. Lausuntoesitystä...

    Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen kertoi perjantaina, että yläkoulujen ja toisen asteen oppilaitosten eli ammattikoulujen ja lukioiden esitetään luopuvan kello 8 alkavista aamuista. Lausuntoesitystä käsitellään ensi tiistaina opetuslautakunnassa. Vihreiden kaupunginvaltuutettu Emma Kari teki asiasta valtuustoaloitteen.

    – Monissa tutkimuksissa on tullut esiin, että kahdeksan aamut ovat teini-ikäisille liian aikaisia. Uni-valverytmi muuttuu usein teiniässä ja koululaiset ovat itse toivoneet tämän kaltaista muutosta, Pohjolainen perustelee kouluaamujen myöhäistämistä.

    Ammattikouluissa opiskellaan tosin jo nyt Pohjolaisen mukaan vapaammin.

    – Suurimmassa osassa kouluista varmaankin pystytään sopeuttamaan esimerkiksi ruokailut, vaikka koulut alkaisivatkin kello 8.30–9.00, Pohjolainen uskoo.

    – Muualla Suomessa ei ole vastaavaa linjausta, koulutuksen järjestäjä on saanut asiasta päättää, mutta jos tämä koko maahan tulisi, se olisi aika isokin linjaus, hän sanoo.

    – Lautakunnasta esitys etenee valtuustoon, jossa sitä vielä käsitellään, mutta jos näin linjataan, sitä lähdetään toteuttamaan ja uudistus näkyisi kouluissa ensi syksynä, Pohjolainen sanoi.

    Helsingissä tehtiin lukioille erillinen kysely kahdeksan aamuista luopumisesta.

    Vihreiden valtuutettu Kari perusteli aloitettaan sillä, että kahdeksalta alkavat kouluaamut ovat haitallisia erityisesti murrosikäisille ja ne lyhentävät nuorten nukkumisaikaa ja heikentävät koulumenestystä.

    Aloitteessa viitattiin myös opetusministeriön työryhmän esitykseen siitä, että nuorten koulupäivän ei tulisi alkaa ennen aamuyhdeksää sekä Suomen Lukiolaisten liiton esityksiin koulujen alkamisajankohdan myöhentämisestä.

    Ex-kuntapoliitikolle tuomio törkeästä rahanpesusta – nosti ulkomaille muuttaneen siskonsa perusteettomia lapsilisiä yli 44 000 euroa

    Ex-kuntapoliitikolle tuomio törkeästä rahanpesusta – nosti ulkomaille muuttaneen siskonsa perusteettomia lapsilisiä yli 44 000 euroa


    Siskonsa perusteettomia lapsilisiä yli 10 vuoden ajan nostanut ja käyttänyt nainen tuomittiin ehdolliseen vankeuteen törkeästä rahanpesusta. Sisko muutti pois Suomesta vuonna 2003, minkä jälkeen tuomittu nosti tämän suomalaiselle tilille...

    Siskonsa perusteettomia lapsilisiä yli 10 vuoden ajan nostanut ja käyttänyt nainen tuomittiin ehdolliseen vankeuteen törkeästä rahanpesusta.

    Sisko muutti pois Suomesta vuonna 2003, minkä jälkeen tuomittu nosti tämän suomalaiselle tilille tulleita etuuksia vuoteen 2013 asti, kaikkiaan yli 44 000 euroa, sanotaan Helsingin käräjäoikeuden tuomiossa.

    Toisin kuin nainen väitti, oikeus ei löytänyt mitään näyttöä siitä, että rahoja olisi lähetetty ulkomaille muuttaneelle siskolle.

    Oikeuden mukaan naiselle oli selvää, ettei siskolla ollut oikeutta lapsilisiin Suomessa. Hän piti ja käytti rahat itse, oikeus totesi.

    Kokoomuksen ja vihreiden varavaltuutettuna aiemmin Helsingissä ollut Saido Ahmed Mohamed, 44, tuomittiin törkeästä rahanpesusta vuoden ja kahden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

    Mohamedin sisko tuomittiin viime vuonna lainvoimaisesti puolen vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen petoksesta, koska hän ei ilmoittanut Kelalle muutostaan.

    Aiheesta aiemmin:

    Helsinkiläisen ex-kuntapoliitikon rahanpesujuttua aletaan puida käräjillä

    Entistä kuntapoliitikkoa Saido Mohamedia syytetään törkeästä rahanpesusta

    Vihreiden Saido Mohamed sivuun luottamustehtävistä poliisitutkinnan takia

    Vihreiden varavaltuutettu Saido Mohamed jää pois kuntavaaleista sisarensa petostuomion vuoksi

    Nyt se on varmaa: pelastusalan peruskoulutus loppuu Helsingistä – Kuopiossa toimiva Pelastusopisto vastaa kaikista tutkinnoista vuodesta 2021 eteenpäin

    Nyt se on varmaa: pelastusalan peruskoulutus loppuu Helsingistä – Kuopiossa toimiva Pelastusopisto vastaa kaikista tutkinnoista vuodesta 2021 eteenpäin


    Tästä on kysePelastusalan peruskoulutus keskitetään Pelastusopistolle Kuopioon vuodesta 2021 eteenpäin.Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) vahvisti asian perjantaina.Helsingin Pelastuskoulun oikeus antaa alan perustason opetusta...

    Tästä on kysePelastusalan peruskoulutus keskitetään Pelastusopistolle Kuopioon vuodesta 2021 eteenpäin.Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) vahvisti asian perjantaina.Helsingin Pelastuskoulun oikeus antaa alan perustason opetusta lakkautetaan.Pääkaupunkiseudulla voi järjestää tulevaisuudessakin alan täydennyskoulutusta.

    Pelastusalan peruskoulutuksen keskittäminen Kuopioon saanut lopullisen sinettinsä. Koulutus keskitetään Pelastusopistolle vuodesta 2021 lähtien.

    Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) vahvisti asian erillispäätöksellä perjantaina. Mykkänen kumosi Helsingin kaupungin oikeuden antaa pelastusalan ammatillista peruskoulutusta. Nykyisin noin 90 prosenttia alan opiskelijoista koulutetaan Kuopiossa ja loput Helsingissä.

    Helsingin Pelastuskoulu huolehtii koulutukset loppuun käynnissä olevien pelastaja- ja alipäällystökoulutuksen osalta ja myös nyt hakuvaiheessa olevan, syksyllä 2019 alkavan pelastajakoulutuksen osalta. Opiskelijat voivat suorittaa opintonsa loppuun Helsingissä vuoteen 2021 mennessä.

    "Kehitämme alan koulutusta"

    Pelastusopistolla Kuopiossa tullaan muutoksen jälkeen kouluttamaan vuosittain 135 pelastajaa. Alipäällystötutkintoja suoritetaan noin 35. Sisäministeri Kai Mykkäsen mielestä peruskurssi kannattaa tuottaa yhdessä paikassa. Muun muassa Helsingin kaupunki on vastustanut koulutuksen keskittämissuunnitelmia.

    Mykkäsen mukaan siirtymäajan aikana Kuopion peruskurssin sisältöä kehitetään myös ensihoidon osalta tasolle, joka mahdollistaa Helsingin nykykäytännöt. Helsingissä kaikki noin 400 palomiestä ovat myös ensihoitajia.

    – Kehitämme alan koulutusta seuraavien vuosien aikana merkittävästi, esimerkiksi pelastajien ensihoitopätevyyden kohottamiseksi kaikkialla Suomessa, Mykkänen toteaa ministeriön tiedotteessa.

    Mykkänen toteaa, että pääkaupunkiseudulla voidaan jatkossakin järjestää pelastusalan täydennyskoulutusta.

    Kuopiossa toimiva Pelastusopisto sai vastikään valtion lisätalousarviosta 1,86 miljoonan euron lisämäärärahan ensi vuodelle. Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen totesi tuolloin Ylelle, että saatu rahoitus paikkaa vuosien mittaan kertynyttä rahoitusvajetta.

    Hovioikeus alensi iäkästä lottomiljönääriä ja perijää huijanneiden tuomioita

    Hovioikeus alensi iäkästä lottomiljönääriä ja perijää huijanneiden tuomioita


    Iäkästä tamperelaista lottomiljonääriä ja helsinkiläistä perijää huijanneiden tuomiot muuttuivat hovissa. Turun hovioikeus päätti alentaa kuuden tuomiostaan valittaneen vankeustuomiota. Pisin tuomio eli viisi vuotta vankeutta muuttui...

    Iäkästä tamperelaista lottomiljonääriä ja helsinkiläistä perijää huijanneiden tuomiot muuttuivat hovissa.

    Turun hovioikeus päätti alentaa kuuden tuomiostaan valittaneen vankeustuomiota. Pisin tuomio eli viisi vuotta vankeutta muuttui hovioikeudessa kolmen ja puolen vuoden vankeudeksi.

    Hovioikeus hylkäsi kahden osalta syytteet kokonaan. Neljällä valittajalla tuomio pysyi ennallaan.

    Yksi uhreista oli ollut altis taloudelliselle hyväksikäytölle mm. päihteidenkäyttönsä takia. Lottovoittaja taas ei ollut täysin käsittänyt voittonsa suuruutta eikä tekemiensä ostosten hintaa.

    Jutussa oli alun perin 30 syytettyä, joista käräjäoikeus hylkäsi syytteet 14 osalta.

    Tuomio ei ole lainvoimainen.

    Supercell-yrittäjien Me-säätiö irtisanoi yllättäen sopimuksen Espoon kaupungin kanssa – Saunalahden koulun rehtorin erottaminen johti luottamuspulaan

    Supercell-yrittäjien Me-säätiö irtisanoi yllättäen sopimuksen Espoon kaupungin kanssa – Saunalahden koulun rehtorin erottaminen johti luottamuspulaan


    Me-säätiö on irtisanonut yllättäen yhteistyösopimuksen Espoon kaupungin sivistystoimen kanssa. Yhteistyösopimus päättyy tämän vuoden lopussa. Säätiön mukaan sopimuksen päättymisen taustalla on muun muassa Saunalahden koulun rehtorin,...

    Me-säätiö on irtisanonut yllättäen yhteistyösopimuksen Espoon kaupungin sivistystoimen kanssa. Yhteistyösopimus päättyy tämän vuoden lopussa.

    Säätiön mukaan sopimuksen päättymisen taustalla on muun muassa Saunalahden koulun rehtorin, Hanna Sarakorven, irtisanominen. Sarakorven irtisanominen on ollut syksyllä esillä mediassa.

    Peliyhtiö Supercellin yrittäjien perustama Me-säätiö käynnisti vuonna 2016 Me-koulu -ohjelman Espoossa Saunalahden peruskoulussa. Ohjelman tavoitteena on tuottaa peruskouluihin syrjäytymistä ehkäisevä toimintamalli.

    Säätiö kertoo tiedotteessaan, että koulun rehtorin irtisanominen vaikutti pilotin etenemiseen kielteisesti. Sen mukaan rehtorin irtisanomista olisi perusteltu osaltaan Me-kouluun liittyvillä asioilla.

    "Tässä tilanteessa luottamusta on todella vaikea saada takaisin"

    Me-säätiön mukaan kaupunki on johtanut pilottia epäjohdonmukaisesti ja sovittuihin asioihin on tullut muutoksia jälkikäteen.

    Säätiön mukaan rehtori Hanna Sarakorven saamassa varoituksessa on katsottu, että koulussa pidetyt niin sanotut Me-tunnit ovat rikkoneet olemassa olevaa opetussuunnitelmaa ja tuntijakoa.

    Me-säätiöSupercell-yrittäjien Ilkka Paanasen ja Mikko Kodisojan perustama säätiö.Säätiön tavoitteena on muun muassa vähentää lasten, nuorten ja perheiden syrjäytymistä ja eriarvoistumista Suomessa.Tätä tavoitteeseen pyritään esimerkiksi tukemalla yhdenvertaisuutta edistäviä hankkeita.Me-säätiö on rekisteröity keväällä 2015.

    Me-tunti –termillä viitataan oppitunteihin, joissa opitaan tunne- ja yhteistoimintataitoja.

    Säätiön mielestä Me-tunnit eivät rikkoneet opetussuunnitelmaa, sillä opetustoimen johto oli hyväksynyt tuntien sisältöjen hyödyntämisen äidinkielen ja luokanvalvojan tunneilla.

    Me-säätiön toimitusjohtajan Ulla Nordin mukaan Sarakorven irtisanominen on ollut yksi ydinkysymys, joka johti sopimuksen lopettamiseen.

    – Mielestämme on äärimmäisen epäoikeudenmukaista, että rehtori ja koko kouluyhteisö on toteuttanut yhteisesti sovittuja asioita osana koulun arkea, mutta jälkikäteen rehtori sai näistä asioista huomautuksia ja varoituksia.

    – Näistä on keskusteltu Espoon sivistystoimen johdon kanssa. Emme missään nimessä voi olla mukana kehittämistyössä, jossa emme voi luottaa siihen, että yhteisesti sovitut asiat etenevät, ja että niitä voidaan toteuttaa koulussa ilman mitään jälkiseuraamuksia. Tässä tilanteessa luottamusta on todella vaikea saada takaisin.

    Kaupunki kiistää rehtorin irtisanomisen liittyvän asiaan

    Espoon kaupungin perusopetuslinjan päällikkö Ilpo Salonen kiistää jyrkästi Me-säätiön väitteet.

    – Me-säätiön käsityksestä huolimatta rehtorin irtisanomisprosessi ei liity tähän asiaan. Eivät mitkään yksityisen toimijan asiat liity tällaiseen julkisen organisaation hallintoprosessiin.

    Tässä tilanteessa luottamusta on todella vaikea saada takaisin. Ulla Nord, Me-säätiön toimitusjohtaja

    Salosen mukaan näkemyseroja toimintatavoista ja asioiden sopimisesta on ollut puolin ja toisin.

    – Säätiö olisi myös halunnut puuttua työnjohdollisiin asioihin, joihin emme voineet suostua, sillä siinä tulevat kaupungin ohjeet ja lainsäädäntö vastaan.

    Kaupungin mukaan näkemyseroja on ollut myös esimerkiksi henkilötietojen käsittelyyn liittyvistä asioista.

    – Se, miten he olisivat halunneet käsitellä henkilötietoja saavuttaakseen säätiön itse toiminnalleen asettamia päämääriä, oli kaupungin kannalta ongelmallista. Näitä asioita rajoittaa kaupungin ohjeet ja lainsäädäntö. Julkisena sektorina olemme vastuussa sääntöjen noudattamisesta, Salonen toteaa.

    Me-säätiö: Yhteistyö virkamiesten kanssa vaikeaa

    Säätiö kritisoi tiedotteessaan myös, että yhteistyö Espoon virkamiesten kanssa on ollut haasteellista. Sen mukaan kaupungin kanssa sovitut toimenpiteet eivät edistyneet aikataulussa, koska niille ei saatu hyväksyntää sivistystoimen johdolta.

    – Me-säätiön ajatus kehittämistyössä on ollut rakentaa ohjelmaa Espoon kaikkiin kouluihin. Emme kuitenkaan pystyneet luottamaan siihen, että tavoitteeseen olisi sitouduttu Espoon sivistysjohdon puolelta, Me-säätiön toimitusjohtaja Ulla Nord toteaa.

    Me-säätiön käsityksestä huolimatta rehtorin irtisanomisprosessi ei liity tähän asiaan. Ilpo Salonen, Espoon kaupungin perusopetuslinjan päällikkö

    Espoon kaupungin perusopetuslinjan päällikkö Ilpo Salonen vastaa kritiikkiin yhteistyöhaasteista toteamalla, että hänen mielestään kaupunki on toiminut asianmukaisesti.

    – Olemme omasta mielestämme käyttäytyneet asiallisesti ja suhtautuneet asiallisesti ja rakentavasti. Mutta niissä kohdissa, joissa lainsäädäntö tai kaupungin ohjeet ovat tulleet vastaan, niin toimimme näiden lakien ja ohjeiden mukaan. Ja se on myös kerrottu heille.

    Me-säätiö antoi elokuun lopulla Espoon kaupungin sivistystoimelle huomautuksen ongelmakohdista. Kaupungin antamien vastausten pohjalta säätiö arvioi, ettei yhteistyötä ole hedelmällistä jatkaa.

    – Arvioimme kaupungin esittämien ehdotusten pohjalta, että yhteistyön jatko ei vastaa sitä ajatusta, miten haluaisimme kehittää asioita, Nord sanoo.

    "Me uskallamme myös rohkeasti epäonnistua"

    Me-säätiöllä on vastaava Me-koulu -kehittämishanke meneillään myös Lohjalla. Nord kertoo, että yhteistyö Lohjan kaupungin kanssa on sujunut hyvin.

    – Tämä varmasti kertoo kuntien erilaisista toimintakulttuureista ja -tavoista.

    Me-säätiön toimitusjohtajan Ulla Nord kuitenkin kiistää, että Me-säätilllä ja Espoon kaupungilla olisivat nyt sukset ristissä.

    – Me uskallamme myös rohkeasti epäonnistua ja sano ääneen se, että meillä ei ollut samanlaiset tavoitteet ja visiot siitä, mitä ollaan tekemässä. Silloin kun tällainen asia todetaan, niin kannattaa myös rohkeasti lopettaa se mahdollisimman nopeasti ja oppia siitä. Ei tästä nyt varmaan ketään kannata syytellä.

    Helsingin telakkaa myydään nyt kulisseissa täydellisen radiohiljaisuuden vallitessa – viimeinen laiva valmistumassa eikä uusia tilauksia ole saatu

    Helsingin telakkaa myydään nyt kulisseissa täydellisen radiohiljaisuuden vallitessa – viimeinen laiva valmistumassa eikä uusia tilauksia ole saatu


    Helsingin telakan tilanne näyttää tällä hetkellä enemmän kuin tukalalta. Telakalla on tekeillä vain yksi alus, joka valmistunee heti ensi vuoden alkupuolella. Rakenteilla oleva, yli 229 metriä pitkä ja 32,5 metriä oleva suurtankkeri on levein...

    Helsingin telakan tilanne näyttää tällä hetkellä enemmän kuin tukalalta. Telakalla on tekeillä vain yksi alus, joka valmistunee heti ensi vuoden alkupuolella.

    Rakenteilla oleva, yli 229 metriä pitkä ja 32,5 metriä oleva suurtankkeri on levein alus, mitä Helsingissä on koskaan rakennettu. Sitä viimeistellään sisätiloissa loppumetreille asti, koska uusia projekteja ei kuulu ei näy. Kiirettä ulkoilmaan ei ole.

    Tilauskirjat typötyhjiä

    Helsingin telakan tilauskirjat näyttävät ilmeisesti pyöreää nollaa eli telakka ei ole onnistunut myymään uusia laivoja kenellekään, vaikka neuvotteluja tiettävästi käydään jatkuvasti. Kykyä laivojen rakentamiseen Helsingissä olisi, mutta ongelma on telakan omistus.

    Omistaja, venäläinen telakkayhtiö OSK eli United Shipbuilding Corporation USC haluaa Helsingin telakasta eroon, koska Yhdysvaltojen Venäjän vastaiset talouspakotteet ovat tehneet sen toiminnasta käytännössä mahdotonta. Laivojen mahdolliset tilaajat eivät hyväksy myyjää, koska rahoituksen järjestämisestä on tullut ylivoimaista.

    Mårten Lampén / Yle

    Rahoituksen järjestäminen vaihtelee alustyypeittäin, mutta kärjistäen voidaan sanoa, että rakentava telakka järjestää 70–80 prosenttia laivan rakennusaikaisesta rahoituksesta, ja tilaaja loput 20-30 prosenttia.

    Pankit eivät voi tai halua lähteä rahoittamaan Venäjän valtion omistamaa telakkayhtiötä, sillä ne joutuisivat itse vaikeuksiin omissa bisneksissään.

    Pakotteet haittaavat rahoituksen saannin lisäksi rahaliikennettä. Vaikka telakalla olisikin rahaa, sitä ei onnistuta siirtämään esimerkiksi alihankkijoille, koska pankit kieltäytyvät siirtämästä rahoja.

    Satojen miljoonien eurojen rakennusaikaisten summien siirtely pitäisi tehdä tuhannen mutkan kautta, mikä on mahdotonta. Sitä paitsi koko toiminnan pitäisi olla voitollista, jotta rahoittajat innostuisivat mukaan telakkabisnekseen.

    Venäjä tekee sota-aluksia

    Suurin osa Venäjän telakoista on kerätty OSK:n alle. Venäjän laivanrakennus on suurelta osin sota–alusten valmistusta, vaikka mukaan mahtuu myös siviilipuolen tuotantoa.

    Teollisuusliiton erikoistutkija Timo Eklund muistuttaa, että OSK on ollut suuren aikaa hyvä omistaja Helsingin telakalle. Venäläisiä tilauksia suorastaan sateli Suomeen, ja OSK myös rahoitti telakkaa.

    – Korealaisen STX:n jäljiltä opittiin, että omistajuudella on laivanrakennuksessa suuri merkitys, erikoistutkija Eklund huomauttaa. Nyt se tosin nähdään myös OSK:n osalta.

    Mårten Lampén / YleUusi omistaja toisi tilauksia

    Helsingin telakalla työskentelee tällä hetkellä tilanteessa riippuen noin 800 työntekijää. Heistä arviolta pari sataa on alihankkijoiden palveluksessa. Vuosi sitten työntekijöitä oli noin 1 200.

    – Työntekijöiden puolesta ei voi kuin toivoa, että telakalla löytyisi uusi omistaja. Uskon, että omistajan vaihtuminen merkitsisi myös uusia tilauksia. Muutoin edessä on vähintään lomautuksia ensi vuonna, Helsingin telakan pääluottamusmies Ilpo Haaja sanoo.

    Suomen telakkateollisuus työllistää tällä hetkellä arviolta noin 6 000 ihmistä päivittäin. Luvussa ovat mukana telakan omat työntekijät ja toimihenkilöt sekä telakoilla työskentelevät alihankkijat.

    Kiinasta voi tulla telakkamahti

    Etenkin Turun telakalla menee nyt erittäin hyvin, joten periaatteessa Helsingin telakalta löytyisi ammattiväkeä auttamaan risteilijöiden tekemisessä. Risteilyaluksia valmistavilla telakoilla on muutenkin maailmalla hyvä tilaustilanne. Tankkereita ja rahtialuksia tekevillä tilanne ei ole yhtä hyvä.

    Erikoistutkija Timo Eklund sanoo, että Euroopassa telakoiden tilanne on parempi kuin esimerkiksi Aasiassa. Tilanne oli päinvastainen vielä muutama vuosi sitten.

    – Ennustan, että jollakin aikavälillä kiinalaiset nousevat kilpailemaan myös risteilyalusten markkinoille. Jo nyt he imevät osaamista Euroopasta ja käyttävät aktiivista valtiojohtoista teollisuuspolitiikkansa markkinoiden valtaamiseksi. Jos yhteisiä pelisääntöjä ei noudateta, se on uhka myös suomalaiselle telakkateollisuudelle, erikoistutkija Eklund sanoo.

    Tosin Suomen arktista laivanrakennustaitoa on vaikea ohittaa. Helsinki ja Hietalahden telakka ovat siinä lajissa ykkösiä.

    Telakka: omistusjärjestely on kesken

    Helsingin telakan ostajiksi on veikkailtu milloin venäläisiä liikemiehiä, milloin kroatialaisia tai norjalaisia. Entäpä jos ostajia ovatkin kiinalaiset, jotka ostaisivat nimenomaan osaamista?

    Kiinalaiset voisivat yhdistää eurooppalaisen osaamisen, valtion rahoitusavun, halvan työvoiman ja omasta maasta omille telakoille ohjatut tilaukset.

    Yle kysyi Arctech Helsinki Shipyard Oy:ltä, miten yhtiöllä menee ja vaihtuuko telakan omistus.

    Vastaus tuli sähköpostilla Venäjän pääkonsernin ja Helsingin telakan kautta.

    – Yhtiön omistusjärjestely on kesken emmekä sen vuoksi kommentoi telakan asioita. Omistusjärjestelyä hoitaa United Shipbuilding Corporation.

    Lue myös:

    Helsingin telakka myyntiin vuoden loppuun mennessä

    Helsingin telakan myynti Kermasille varmistumassa

    Lintuharrastajalla uskomaton tuuri – tapasi saman talitiaisen vuosien jälkeen:

    Lintuharrastajalla uskomaton tuuri – tapasi saman talitiaisen vuosien jälkeen: "Se on nyt Suomen vanhin"


    Tästä on kyseLokit ja monet merilinnut voivat elää yli 30-vuotiaiksi.Suomen vanhin talitiainen on yli 12-vuotias.Luonnontieteellisen keskusmuseon rengstustoimisto on juuri julkaissut lintujen ikäennätykset.Raaseporilainen lintuharrastaja Crister...

    Tästä on kyseLokit ja monet merilinnut voivat elää yli 30-vuotiaiksi.Suomen vanhin talitiainen on yli 12-vuotias.Luonnontieteellisen keskusmuseon rengstustoimisto on juuri julkaissut lintujen ikäennätykset.

    Raaseporilainen lintuharrastaja Crister Kalenius oli 6.6.2004 tavalliseen tapaansa rengastamassa lintuja kotipihallaan.

    Yksi tuona päivänä rengastetuista linnuista oli talitiainen. Kaleniuksen arvion mukaan se oli noin vuoden ikäinen lintu. Syntynyt siis kesällä 2003.

    Liki 12 vuotta myöhemmin 31.3.2016 Kalenius oli jälleen rengastamassa pihapiirissään. Hän huomasi talitiaisen, joka selvästi tutkiskeli itselleen sopiva pesäpaikkaa pihan linnunpöntöistä. Kalenius sai linnun haavilla kiinni ja luki talitiaisen jalassa olevasta renkaasta numerokoodin 853203J.

    Lintu oli sama, jonka hän oli vuosia aikaisemmin rengastanut. Tästä talitiaisesta tuli sillä hetkellä todistetusti Suomen vanhin talitiainen. Ikää sillä oli löytöhetkellä melko tarkalleen 12 vuotta ja 10 kuukautta.

    – Se oli niin virkeän näköinen. Ei siitä näe niin kuin ihmisen naamavärkistä, että onko nuori vai vanha, naurahtaa Christer Kalenius.

    Naurulokki, kuten muutkin lokit, voivat saavuttaa yli 30 vuoden iän.Jyrki Lyytikkä / YleYli 30-vuotiaita lokkeja

    Luonnontieteellinen keskusmuseo pitää yllä tietoja Suomessa rengastetuista linnuista. Sinne tulevat myös tiedot, kun rengastettu lintu on jostain päin maailmaa löytynyt. Vuosittain Suomessa renkaan jalkaansa saa noin 250 000 lintua.

    Rengastaminen on paras tapa saada luonnonvaraisten lintujen ikää ja liikkumista selville. Suomen lintujen ikäennätykset selviävät Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimistosta. Kahden vuoden välein julkaistava ikäennätyslista on juuri päivitetty.

    Vanhin Suomessa tavattu lintu on ulkosaariston merialuilla esiintyvä etelänkiisla. Se rengastettiin reilun vuoden ikäisenä 19.6.1978 ja tavattiin rengas jalassaan 1.6.2013. Koska se oli rengastettaessa ollut reilun vuoden ikäinen, tuli sen iäksi löytöhetkellä noin 36 vuotta. Tarkistuksen jälkeen etelänkiisla pääsi jatkamaan lentoaan, joten ikää sille on tullut lopulta löytöhetkeä enemmän.

    Vanhin Suomessa tavattu harmaalokki on ollut iältään 34 vuotta ja 7 kuukautta, merilokki on elänyt 32 vuoden ja 9 kuukauden ikäiseksi, kalalokki reilut 32-vuotiaaksi ja naurulokkikin yli 30-vuotiaaksi.

    Vanhin Suomessa tavattu merikotka on tavattu tammikuussa 2011. Silloin sen ikä rengastustietojen perusteella oli hieman yli 30 vuotta.

    – Merikotka on laji, josta meillä on varsin hyvät tiedot. Sitä on rengastettu pitkään ja havaintoja rengastetuista linnuista on paljon, kertoo Luonnontieteellisestä keskusmuseon rengastustoimistosta museomestari Juha Honkala.

    Kottarainen saa jalkaansa pienen renkaan.Antti Kolppo / YlePitkäikäisiä pikkulintuja

    Eniten Suomessa on rengastettu talitiaisia, sinitiaisia ja kirjosieppoja. Ne kaikki pesivät muun muassa linnunpöntöissä, joten niitä on melko helppo rengastaa. Kaikki ovat myös Suomessa hyvin yleisiä lintuja.

    Vanhin rengastuksen kautta tavattu sinitiainen on ollut noin 10-vuotias, hömötiainen reilut 11-vuotias ja kirjosieppokin lähes 11-vuotias.

    Rengastustoimiston museomestari Juha Honkala uskoo, että näiden pikkulintujen ikäennätykset ovat myös hyvin lähellä totuutta. Tiaisia on rengastettu paljon, ja siten niistä saadaan myös enemmän havaintoja.

    Suomen yleisimmistä linnuista peippo on elänyt ainakin noin 10 vuoden ja 4 kuukauden ikään, pajulintu noin 7-vuotiaaksi, punarinta noin 12-vuotiaaksi ja metsäkirvinen noin 6-vuotiaaksi.

    Pihapiirin yleisistä linnuista västäräkki on elänyt liki 12-vuotiaaksi, räkättirastas noin 18-vuotiaaksi, harakka lähes 19-vuotiaaksi ja haarapääsky, mustarastas ja käki noin 9-vuotiaiksi.

    Räkättirastas on yleinen pihojen ja puistojen lintu, jolle ikää kertyä tulla jopa 18 vuotta.Iso tieto pienistä murusista

    Lintujen eliniästä ja liikkumisesta saadaan sitä parempi käsitys, mitä enemmän eri lajeja on rengastettu. Esimerkiksi heinäkurppia ja valkovikloja on rengastettu varsin vähän, jolloin niistä myös saadaan niukasti tietoa. Rengastusten perusteella vanhin tavattu valkovilko olisi vain hiukan alle 4-vuotias

    – Valkovikloja on rengastamisen jälkeen tavattu myöhemmin todella vähän. Se on se todellinen selitys ihan varmasti sille, että ei ole tavattu niitä ikääntyneitä lintuja. Uskon että valkoviklokin voi elää yli 10-vuotiaaksi, pohtii museomestari Juha Honkala.

    Suomen vanhimmat linnut

    Etelänkiisla 36 vuotta

    Harmaalokki 34 vuotta

    Ruokki 33 vuotta

    Kalatiira 33 vuotta

    Harmaalokki 33 vuotta

    Merilokki 32 vuotta

    Kalalokki 32 vuotta

    Selkälokki 32 vuotta

    Merikihu 31 vuotta

    Räyskä 30 vuotta

    Naurulokki 30 vuotta

    Merikotka 30 vuotta

    Suurimmasta osasta rengastetuista linnuista ei koskaan saada mitään tietoa.

    – Alle 1 prosentti minun rengastamistani linnuista on sellaisia, joista joskus tulee tieto, että se on havaittu, kertoo noin 63 000 lintua elämänsä aikana rengastanut espoolainen Karl Selin.

    Raaseporilainen Christer Kalenius rengastaa paljon pihapiirissään, joten niistä havaintoja tulee enemmän.

    – Mutta en minäkään saa kuin ehkä kahdesta prosentista tietoja jälkeenpäin, kertoo Kalenius.

    Sinitiainen on kiukkuinen rengastettava. Se saattaa nokkia rengastajan sormet verille.Paula Tiainen / YleUskomaton selviytyjä

    Kaleniuksen rengastama Suomen iäkkäin talitiainen saattaa edelleen lennellä jossain Raaseporin Mustion tuntumassa.

    – Lintua en ole sen vuoden 2016 jälkeen tavannut, mutta voi ihan hyvin olla, että se edelleen lentelee jossain, kertoo Christer Kalenius.

    Kun Kalenius oli ennätystalitiaisen kesällä 2004 rengastanut, tapasi hän sen seuraavan kerran vasta keväällä 2016. Sen ajan lintu oli onnistunut jossain piileksimään.

    Raaseporin Mustiossa elellyt ennätystalitiainen on joka tapauksessa ollut poikkeuksellisen onnekas. Se on selvinnyt monista rankoista talvista, mikään petoeläin ei sitä ole syönyt, eikä se ole törmännyt vinhasti liikkuvaan autoon tai talon ikkunaan.

    – Periaatteessa kuka tahansa muukin olisi voinut löytää yhtä vanhan talitiaisen. Tämä nyt vaan sattui minun kohdalleni. Se on nyt Suomen vanhin talitiainen, kertoo Christer Kalenius.

    Kalenius kertoo, että 12 viime vuoden aikana on Etelä-Suomessakin ollut ankaria talvia, mutta siitä huolimatta talitiainen on niistä kaikista selvinnyt.

    – Minä ruokin lintuja, ja pihapiirissäni on yli 200 linnunpönttöä eli linnuilla on hyvät yöpymispaikat niin talvella kuin kesälläkin. Kyllä minä luulen, että se auttaa lintuja selviämään pitempään verrattuna sellaisiin lintuihin, joilla on vaikka pitkät muuttomatkat.

    Rengastamalla on saatu selville, että Suomessa pesivät lapintiirat muuttavat talveksi maapallon toiselle puolelle.Miljoonan kilometrin tiira

    Mutta ilman ihmisen apuakin linnut selviävät ja pystyvät saavuttamaan korkean iän. Erikoinen selvityjä on esimerkiksi lapintiira. Vanhin Suomessa tavattu lapintiira on nähty viime keväänä 20.5.2018. Tuona hetkenä sillä oli rengastustietojen mukaan ikää vähän vajaat 29 vuotta. Varsinaiseksi terästiiraksi sen tekee se, että lapintiira pesii Suomessa, mutta talvehtii Etelämantereen lähistöllä.

    Pelkästään muuttomatkaa sille tulee vuodessa noin 40 000 kilometriä, joten 29-vuotias lapintiira on eläissään lentänyt reilusti yli miljoona kilometriä.

    – Kun katsot tiiraa, niin sehän on koko ajan lentämässä. Yhtä lentämistä ja lentämistä. Kilometrejä tulee koko ajan, sanoo Christen Kalenius.

    Kaleniuksen kertoo, että hänelle lintujen ikien seuraaminen rengastuksen avulla tuo rengastusharrastukseen mukavan lisän.

    – Minulla on toinenkin ikäennätys. Ihan kotipihalla rengastettu käpytikka. Se oli löytöhetkellä 12 vuotta, 10 kuukautta ja 7 päivää. Käpytikka olisi nyt 14-vuotias, jos on hengissä. Ja varmaan se on, kun se oli silloin niin hyväkuntoinen. Odotan kovasti, että sattuisin sen vielä havaitsemaan, kertoo Christen Kalenius.

    Jos löydät rengastetun linnun, ilmoita siitä tiedot Luonnontieteelliseen keskusmuseoon. Ohjeet löydät tästä.

    Herätys: Kaliforniassa yli 600 ihmistä kateissa, Merkel vierailee Chemnitzissä, opiskelijan masennus voi rajoittaa opintotukea

    Herätys: Kaliforniassa yli 600 ihmistä kateissa, Merkel vierailee Chemnitzissä, opiskelijan masennus voi rajoittaa opintotukea


    Pohjois-Kalifornian maastopalojen jäljiltä jo satoja kadonneita Pohjois-Kalifornian maastopaloissa kadonneiden määrä on kasvanut dramaattisesti. Kadonneiden määrä tuplaantui yhdessä päivässä yli 630:een, kun hälytyksiä käytiin läpi....

    Pohjois-Kalifornian maastopalojen jäljiltä jo satoja kadonneita

    Pohjois-Kalifornian maastopaloissa kadonneiden määrä on kasvanut dramaattisesti. Kadonneiden määrä tuplaantui yhdessä päivässä yli 630:een, kun hälytyksiä käytiin läpi. Aluetta runtelevissa paloissa on kuollut yli 60 ihmistä.

    Liittokansleri Angela Merkel saapuu Chemnitziin CheminitzUwe Tautenhahn

    Chemnitzin kaupungin äärioikeistolaiset mellakat käynnistyivät elokuussa, kun turvapaikanhakija pidätettiin epäiltynä saksalaismiehen puukotuksesta. Syyriasta tullut ravintoloitsija kertoo, että moni haluaisi muuttaa muualle. Saksan-kirjeenvaihtajamme Dan Ekholm vieraili kaupungissa, jossa liittokansleri Angela Merkel puhuu tänään.

    Tuleeko Britanniassa uusia ministerieroja tänään? Getty Images

    Pääministeri Theresa May jatkaa taistelua brexit-sopimuksensa puolesta samalla, kun Britannian hallitus natisee liitoksissaan. Brittimediassa huhutaan erityisesti ympäristöministeri Michael Goven mahdollisesta erosta. Kerromme tässä jutussa brexit-draaman kuusi mahdollista lopputulosta.

    Miia Seppänen, 24: "Ei ole tukikuukausien tuhlaamista, että yrittää pysyä arjessa kiinni" Miia Seppäsen mielestä masennuksen ei pitäisi rajoittaa opintotukea.Tapio Rissanen / Yle

    Masennus on hidastanut Miia Seppäsen opintoja niin paljon, ettei opintosuorituksia ole kertynyt riittävää määrää. Niinpä Seppänen joutui vastaamaan Kelan selvityspyyntöön, ja masennusdiagnoosista huolimatta hän saa opintotukea vain määräajaksi eli kevään 2019 loppuun saakka. Kelassa asia nähdään niin, ettei opintotukikuukausia tulisi tuhlata sairastamiseen, vaan esimerkiksi masennuksesta kärsivän opiskelijan kannattaisi anoa sairauspäivärahaa.

    Länsimetro juhlii sunnuntaina 1-vuotispäiviään Marja Väänänen / Yle

    Odotus oli pitkä ja hintalappu arvioitua kalliimpi, mutta mitä metroyhteys Espooseen on tarkoittanut käytännössä? Espoon kulttuurielämä on kiinnostanut nyt aiempaa enemmän yli kuntarajojen, ja Aalto-yliopistossa metron kerrotaan olleen "lottovoitto". Toisaalta, asuntomarkkinoilla metron vaikutukset eivät enää näy, kertovat kiinteistönvälittäjät. Yle selvitti, mihin länsimetro on vaikuttanut ja mihin ei.

    Pohjoisessa ja idässä sateita, muualla kuivaa

    Perjantaina Lapin yli liikkuu matalapaine, kertoo Ylen meteorologi Matti Huutonen. Pohjoisessa sataa päivän mittaan vettä, ja idässä tulee tihkua. Etelään ja länteen virtaa kuivempaa ilmaa ja pilvipeite repeilee päivän aikana.

    Lue lisää säästä täältä.

    Yle
    Mitä pitää sisällään länsimetron ensimmäinen vuosi? Yle selvitti viisi vaikutusta

    Mitä pitää sisällään länsimetron ensimmäinen vuosi? Yle selvitti viisi vaikutusta


    1Espoon kaupunkiEspoon kulttuurielämä houkuttelee metroturisteja matkaanLänsimetro on madaltanut kynnystä lähteä kulttuurin perässä yli kuntarajojen.Espoon kulttuurijohtaja Susanna Tommila kertoo, että kiinnostus kaupungin kulttuuritarjontaa...

    1Espoon kaupunkiEspoon kulttuurielämä houkuttelee metroturisteja matkaan

    Länsimetro on madaltanut kynnystä lähteä kulttuurin perässä yli kuntarajojen.

    Espoon kulttuurijohtaja Susanna Tommila kertoo, että kiinnostus kaupungin kulttuuritarjontaa kohtaan on selkeästi kasvanut metron avaamisen jälkeen.

    Olennaista on, että nyt kävijöitä on tullut aiempaa enemmän Helsingistä. Espoossa heitä kutsutaan metroturisteiksi. Moni metroturisteista suuntaa Tapiolassa sijaitsevaan Kulttuurikeskukseen.

    Tämän on huomannut myös Tapiola Sinfoniettan intendentti Juha Ahonen.

    – Meillä on Espoossa sanonta, että kyllä Espoosta pääsee pois pääsee, mutta nyt tuntuu siltä, että metro on satanut meidän laariin asiakasmäärien suhteen, Ahonen kuvaa.

    Kävijämäärät ovat olleet nousussa sekä kaupunginorkesterin esityksissä kuin koko Kulttuurikeskuksessa ylipäätään. Kulttuurikeskus sijaitsee noin viiden minuutin kävelymatkan päässä Tapiolan metroasemalta.

    Espoon modernin taiteen museossa Emmassa puolestaan vieraili viime kesänä aiempaa enemmän ulkomaisia turisteja. Museonjohtaja Pilvi Kalhaman mukaan mitään erityisponnisteluja ei tämän eteen tehty.

    Toki Kalhama muistuttaa, että mitään faktaa metron vaikutuksesta kävijöihin ei ole ja syitä kävijämääriin voi olla monia.

    Länsimetro palvelee nykyään myös huippukoripallon ystäviä. Suomen koripallomaajoukkueen eli Susijengin kotiottelut siirrettiin syksyllä pelattavaksi Espoon areenalla.

    Areenan toimitusjohtaja Katariina Järveläinen vahvistaa, että länsimetrolla oli vaikutusta asiaan. Susijengi pelaa Tapiolan urheilupuistossa ainakin seuraavat kolme vuotta.

    2Henrietta Hassinen / YleLänsiväylä hiljeni hieman

    Länsimetron käyttöönoton jälkeen ajoneuvoliikenne Helsingin ja Espoon välisellä Länsiväylällä on vähentynyt.

    Helsingin Seudun Liikenteen (HSL) erikoistutkijan Pekka Rädyn mukaan laskua on tällä hetkellä 4,1 prosenttia.

    Räty vertaili Ylen pyynnöstä liikennemääriä vuosilta 2017 ja 2018. Viimeisimmät mittaukset otettiin viikoilta 44–45, joita verrattiin vuodentakaisiin lukuihin.

    Tarkastelussa on käytetty Hanasaaren mittauspistettä, joka sijaitsee Helsingin ja Espoon rajalla. Tiedot koskevat henkilö- ja pakettiautojen keskimääräistä arkiliikennettä.

    Vielä tammikuussa muutos vuoden takaiseen oli alle prosentin, joten tilanne on muuttunut hiljalleen.

    Kuinka moni on vaihtanut henkilöauton metroon? Sitä on vaikea arvioida. Etenkin, kun Länsiväylänkin liikennemäärään vaikuttavat monet tekijät.

    – Myös Turunväylän liikenne on vähentynyt. Sieltä osa on saattanut siirtyä Länsiväylälle, koska siellä väljempää kuin aiemmin, Räty arvelee.

    3Elise Tykkyläinen / Yle"Otaniemi ei ole enää erillinen saarekkeensa"

    Otaniemessä sijaitsevalle Aalto-yliopistolle länsimetro on ollut "lottovoitto". Näin kiteytetään yliopiston ylioppilaskunnasta.

    Metro on helpottanut merkittävästi opiskelijoiden liikkumista. Aalto-yliopiston ylioppilaskunta AYY omistaa opiskelija-asuntoja esimerkiksi Herttoniemessä ja Arabianrannassa. Nyt radan varrella asuvat opiskelijat pääsevät Otaniemen kampukselle kätevästi metrolla.

    AYY:n hallituksen jäsenet Emma Savela ja Lauri Seppäläinen nostavat esiin myös kampuksen ja Otaniemen kaupunginosan kehittämisen.

    – Metro kasvattaa Otaniemen houkuttelevuutta kokonaisuutena ja kytkee Otaniemen yhdeksi Espoon kasvukeskuksista. Otaniemi ei ole enää erillinen saarekkeensa, he toteavat.

    Kampuksen kehittämisestä vastaava vararehtori Antti Ahlava vahvistaa, että Otaniemi on nyt aiempaa kiinnostavampi yritysten silmissä.

    – Esimerkiksi Otaniemen A Grid -kasvuyrityskeskus on äkkiä kasvanut Suomen suurimmaksi, Ahlava kertoo.

    Toinen konkreettinen muutos on yhteistyön helpottuminen Helsingin yliopiston kanssa. Helsingin yliopiston metroasema sijaitsee Helsingin Kaisaniemessä.

    Ahlavan mukaan Aalto-yliopistolla metron tuloa myös ennakoitiin. Esimerkiksi aseman kylkeen rakentui Väre-rakennus, jossa on nykyisin taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu. Helmikuussa Otaniemeen aukeaa puolestaan kauppakorkeakoulun uusi päärakennus.

    Lisäksi opiskelijoita ja yliopiston henkilökuntaa palvelee nyt oma ostoskeskus.

    – Sen kävijämäärä on ollut aika yllättävä. Kahden ensimmäisen kuukauden aikana kävijöitä on ollut kaksi miljoonaa, Ahlava hämmästelee.

    Toisaalta vararehtori pitää länsimetroa vasta hyvänä alkuna: toiveissa on vielä Raidejokeri ja ratikkayhteys Otaniemestä Viikkiin ja Kumpulaan.

    4Kauppakeskuksia omistava Citycon kertoi torstaina parantaneensa tulostaan. Yhtiön saamat vuokratuotot lisääntyivät, kun Espoon Iso Omena -kauppakeskuksen laajennus valmistui huhtikuussa.Henrietta Hassinen / YleKauppa käy ja odotukset täyttyivät

    Länsimetron käyttöönoton lykkääntyminen moneen kertaan aiheutti harmaita hiuksia etenkin yrittäjille, jotka olivat aloittamassa tai jopa jo aloittaneet toimintansa metroasemien läheisyydessä.

    Yksi näistä yrittäjistä oli kauppias Toni Pokela. Hän oli avaamassa K-marketia Matinkylän metroaseman yhteyteen.

    – Pahinta oli epätietoisuus, kun ei tiennyt, puhutaanko kahdesta, viidestä vai seitsemästä kuukaudesta, Pokela sanoo ja viittaa aikataulun jatkuvaan venymiseen.

    Nyt market on auki ja kauppa käy.

    – Useinhan kuulee sanottavan, että odotettiin enemmän, mutta meidän odotuksemme ovat kyllä marketin osalta täyttyneet.

    Pokelan mukaan ratkaiseva tekijä metron lisäksi oli bussiliikenteen siirtyminen Matinkylään tammikuussa.

    – Kun bussiterminaali avattiin, asema muuttui vielä oleellisesti ja myynti kaksinkertaistui, Pokela kertoo.

    K-marketin lisäksi Pokela on kauppiaana kauppakeskus Ison Omenan Citymarketissa. Myös kauppakeskuksissa länsimetro on aiheuttanut positiivista liikehdintää.

    Yle uutisoi elokuussa länsimetron vaikutuksista kauppakeskuksiin. Tuolloin Ison omenan omistajan Cityconin liiketoimintajohtaja Sanna Yliniemi kertoi, että länsimetro oli lähes tuplannut kauppakeskuksen kävijämäärän.

    Myös Espoon Tapiolassa sijaitsevaan kauppakeskus Ainoaan länsimetro oli tuonut lisää asiakkaita pysyvästi.

    5Jaani Lampinen / YleAsuntomarkkinoilla metrobuumi on toistaiseksi ohi

    Länsimetro vaikutti vuosien ajan asuntomarkkinoihin asemien läheisyydessä. Alkuvuonna julkaistussa Helsingin kaupunginkanslian tutkimuksessa tarkasteltiin hintakehitystä vuoteen 2016 saakka.

    Tämän jälkeen uutta tutkimusta ei ole tehty, mutta kiinteistönvälittäjien viesti on selvä: länsimetro ei ole vaikuttanut asuntokauppoihin enää sen käyttöönoton jälkeen.

    Kauppoja ei ole tehty vuoden sisään sen enempää kuin muinakaan vuosina eikä hintojen nousua voi enää laittaa länsimetron piikkiin.

    Yle kysyi tilannetta Huoneistokeskuksesta, SKANSKAsta, Kiinteistömaailmasta ja SKV:ltä. Kaikki vastaajat myyvät asuntoja alueilla, jotka sijaitsevat länsimetron varrella.

    – Metron varrelta asunnot menevät kyllä helpommin kaupaksi, mutta vaikutus on lähinnä kävelymatkan päässä metroasemalta, kertoo SKV:n myyntijohtaja Satu Hynninen.

    Lauttasaaressa metro ei ole edes puheenaihe asuntokauppoja tehdessä. Alueella toimivan Kiinteistömaailman yrittäjän Jussi Mansikan mukaan metroa enemmän ihmisiä on puhuttanut muuttuneet bussilinjat.

    Onkin mahdollista, että markkinat ennakoivat metron tulon niin hyvin, etteivät hinnat enää nouse, vahvistaa erikoistutkija Oskari Harjunen.

    Aiempi tutkimus länsimetron vaikutuksista asuntomarkkinoihin oli nimenomaan Harjusen käsialaa. Hänen mukaansa uusi tutkimus aiotaan kyllä tehdä, mutta mahdollisesti vasta sitten, kun länsimetron jatke on valmis.

    Uusien radiotoimilupien saajissa useita sanomalehtiä

    Uusien radiotoimilupien saajissa useita sanomalehtiä


    Viestintävirasto ja valtioneuvosto ovat myöntäneet uusia ohjelmistotoiminta- ja radiotoimintalupia sanomalehtiyhtiöille. Muun muassa Keskisuomalainen-konserniin kuuluva Etelä-Suomen Media on saanut ohjelmistotoimiluvan Helsinkiin ja Pirkanmaalle....

    Viestintävirasto ja valtioneuvosto ovat myöntäneet uusia ohjelmistotoiminta- ja radiotoimintalupia sanomalehtiyhtiöille.

    Muun muassa Keskisuomalainen-konserniin kuuluva Etelä-Suomen Media on saanut ohjelmistotoimiluvan Helsinkiin ja Pirkanmaalle. Keskisuomalaisen omistama Keski-Suomen Media aloittaa radiotoiminnan Jyväskylässä.

    Pääkaupunkiseudulla aloittaa uutena toimijana Mediatakojat, joka sai kaksi toimilupaa Helsinkiin. Näiden toimilupien myötä Mediatakojien toiminta laajenee lähes valtakunnalliseksi. Mediatakojien paikallisia radiokanavia ovat Radio Pori, Radio Mikkeli, Auran Aallot Turussa sekä HitMix Kuopio ja Jyväskylä. Lisäksi Mediatakojat tekee valtakunnallista yhteistyötä Helmiradion kanssa useilla eri paikkakunnilla.

    Radio Helsingin toiminta on laajenemassa Ouluun ja Tampereen alueelle.

    Kaleva ei saanut lupaa

    Pohjois-Suomessa sanomalehti Kaleva ei saanut haluamaansa radiotoimilupaa. Kaleva-konsernin toimitusjohtaja Juha Laakkonen myöntää, että ratkaisu on pettymys.Hänen mukaansa radio-ohjelmien tekemisen aloittamista tavoiteltiin tosissaan ja ratkaisu harmittaa.

    Juha Laakkonen kertoo, että Kalevassa mietitään nyt erilaisia kanavakokonaisuuksia muun mediayhteistyön kannalta.

    Viestintävirasto myönsi 17 uutta ohjelmistotoimilupaa analogiseen radiotoimintaan 1. tammikuuta 2020 alkavalle uudelle kymmenen vuoden toimilupakaudelle. Valtioneuvosto myönsi toimilupia 51.

    Viestintävirasto myöntää luvat sellaisille taajuuskokonaisuuksille, joista ei ollut kilpailua. Valtioneuvosto päättää toimilupien myöntämisestä, kun samalle taajuuskokonaisuudelle on useita hakijoita.

    Tänä vuonna radiotoimintalupaa haki yhteensä 42 hakijaa.

    Lue lisää: Kaleva, Keskisuomalainen ja Karjalainen hakivat lupaa radiolähetykselle – audio kiinnostaa myös sanomalehtiä

    Huojentava tutkimustulos: Juomavedessä näyttää olevan mikromuoveja vain vähän

    Huojentava tutkimustulos: Juomavedessä näyttää olevan mikromuoveja vain vähän


    Suomalaiset talousvedet sisältävät vain vähän mikromuovia, kertoo alustava selvitys. Asiasta tiedottaa Suomen ympäristökeskus. Tänään julkaistun selvityksen mukaan vedenkäsittelyprosessit näyttäisivät poistavan tehokkaasti hiukkasia...

    Suomalaiset talousvedet sisältävät vain vähän mikromuovia, kertoo alustava selvitys. Asiasta tiedottaa Suomen ympäristökeskus.

    Tänään julkaistun selvityksen mukaan vedenkäsittelyprosessit näyttäisivät poistavan tehokkaasti hiukkasia raakavedestä, josta talousvesi valmistetaan.

    Selvityksen tekivät yhteistyössä Suomen ympäristökeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Vesilaitosyhdistys, sosiaali- ja terveysministeriö sekä vesihuoltolaitokset.

    Tutkittavana erityyppisiä vesiä

    Selvityksessä tutkittiin talousveden valmistukseen käytettävää raakavettä, vesijohtoverkostoon lähtevää käsiteltyä talousvettä ja verkostovettä kolmelta erityyppiseltä vedenkäsittelylaitokselta sekä niiden jakelualueilta.

    Tutkimuksessa mukana olleet vesilaitoksetNurmijärven Veden Teilinummen pohjavesilaitosTuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitosHelsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitos

    Tutkittavana oli Nurmijärven Veden, Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän ja HSY:n vesiä.

    – Tutkimukseen otettiin mukaan Suomessa käytettävät erityyppiset raakavedet ja yleisimmät vedenkäsittelyprosessit. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin mikromuoveja kahden eri valmistajan pullovesistä, tutkija Julia Talvitie Suomen ympäristökeskuksesta kertoo tiedotteessa.

    Tutkituista vesijohto– ja pullovesistä löytyi muutamia yli 10 mikrometrin kokoisia muovihiukkasia litraa kohden. Mikrometri on millimetrin tuhannesosa.

    Mikromuoveilla tarkoitetaan alle viiden millimetrin kokoisia muovihiukkasia.

    Kyseessä on esiselvitys

    Suomen ympäristökeskuksen tiedotteessa todetaan, ettei tulosten perusteella voi vetää johtopäätöksiä mikromuovien esiintyvyydestä verkostovesissä laajemmin, koska kyseessä oli näytemäärältään varsin suppea esiselvitys.

    Tiedotteessa THL:n tutkimusprofessori Hannu Kiviranta kertoo, että ihmiset voivat altistua mikromuoveille ravinnon ja hengitysilman välityksellä. Eri lähteiden osuutta kokonaisaltistukseen ei vielä tunneta.

    – Tämän selvityksen ja muun olemassa olevan tiedon perusteella voidaan arvioida, että Suomessa altistuminen mikromuoveille vesijohtoveden välityksellä on vähäistä verrattuna muihin altistuslähteisiin, Kiviranta sanoo.

    15.11.2018 klo 09.35 lisätty tietoja ja sitaatteja.

    Tunnetun tanssikoulun opettaja yritti suudella oppilaitaan, kopeloi kännissä ja harrasti seksiä yhden kanssa – Miksi hän sai jatkaa vielä vuosia?

    Tunnetun tanssikoulun opettaja yritti suudella oppilaitaan, kopeloi kännissä ja harrasti seksiä yhden kanssa – Miksi hän sai jatkaa vielä vuosia?


    Tästä on kysePääkaupunkiseudulla toimivassa StepUp Schoolissa oli vuosien ajan opettaja, joka käyttäytyi oppilaitaan kohtaan sopimattomasti.Tanssikoulun opettaja kertoi joillekin oppilailleen olevansa ihastunut heihin, yritti suudella näitä ja...

    Tästä on kysePääkaupunkiseudulla toimivassa StepUp Schoolissa oli vuosien ajan opettaja, joka käyttäytyi oppilaitaan kohtaan sopimattomasti.Tanssikoulun opettaja kertoi joillekin oppilailleen olevansa ihastunut heihin, yritti suudella näitä ja aloitti ainakin yhden kanssa seksisuhteen.Tanssikoulu kertoo, että se puuttui tilanteeseen heti, kun se tuli johdon tietoon.Entiset oppilaat ovat sitä mieltä, että tanssikoulu viivytteli tilanteeseen puuttumisessa.Tanssikoulu kertoo tarkastelleensa toimintaansa tapauksen jälkeen niin, ettei vastaavaa pääse tapahtumaan uudestaan.

    Oppilas tupsahtaa huoneeseen, jossa opettaja ja koulun parikymppinen oppilas suutelevat ja hyväilevät toisiaan. On oppilaiden bileet ja 2010-luvun alku.

    Eräänä toisena vuonna tanssikoulun vuosittaisen esityksen jälkeen järjestettiin iltajuhla. Sama opettaja kävi tupakkapaikalla olevan alaikäisen naisen päälle. Nainen kertoo paenneensa paikalta.

    Kolmantena vuonna juhlittiin tanssikoulun päätösbileitä. Kyseinen opettaja lyöttäytyi tanssilattialle oppilaiden kanssa. Hän yritti suudella ainakin kahta alaikäistä oppilastaan.

    Vuonna 2015 yksi alaikäinen oppilas suostui seksiin saman opettajan kanssa. Suhde kesti pari vuotta. Opettaja oli naista huomattavasti vanhempi.

    Tässä vain muutama esimerkki tapahtumista, joita Tanssikoulu StepUpin entiset oppilaat muistelevat vuosien jälkeen. Yhteisissä kokoontumisissa keskustelu kääntyy edelleen tiettyyn opettajaan ja tämän naissuhteisiin.

    Opettaja on käynyt 2010-luvun aikana treffeillä oppilaidensa kanssa, kertonut näille olleensa ihastunut, yrittänyt suudella useita naisia, taivutellut sänkyyn ja aloittanut seksisuhteen ainakin yhden oppilaan kanssa.

    Nuorimmat naiset ovat olleet 17-vuotiaita.

    Opettaja ei enää opeta

    StepUp School on yksityinen, pääkaupunkiseudulla toimiva tanssikoulu, jolla on pitkät perinteet. Se on perustettu 1980-luvulla.

    Tanssikoulu järjestää opetusta vuosittain tuhansille eri-ikäisille harrastajille; lapsille, nuorille ja aikuisille.

    Opiskelu on maksullista. Joidenkin ryhmien opetuskausi maksaa jopa lähes 3 000 euroa.

    Ylen haastattelemat oppilaat ovat olleet mukana yli 16-vuotiaille suunnatussa ryhmässä. Sama opettaja on vetänyt myös alle 16-vuotiaiden ryhmiä.

    Epäasiallisesti oppilaitaan kohtaan käyttäytynyt opettaja on ollut StepUpin palkkalistoilla 2000-luvulta saakka. Enää hän ei opeta tanssikoulussa.

    StepUpin mukaan yhtiö puuttui heti

    StepUpin toimitusjohtajan Tiina Kaivolan mukaan yhtiö puuttui tilanteeseen heti, kun opettajan käytös tuli heidän tietoonsa. Tanssikoulu pidättäytyy kommentoimasta tapauksen yksityiskohtia osapuolten oikeusturvaan ja yksityisyydensuojaan vedoten.

    Tiesin, että jos tapaan hänet, tulemme harrastamaan seksiä. Opettajan ihastuksen kohde

    Kaivolan mukaan StepUp suhtautuu väitteisiin sopimattomasta toiminnasta erittäin vakavasti, eikä opettajan toiminta ole ollut miltään osin sallittua.

    – Mikäli tällaisia väitteitä tulee yrityksen johdon tietoon, niistä keskustellaan asianosaisten kanssa, eli kuunnellaan kaikkien näkökulmat tapahtuneesta ja ryhdytään tarvittaviin toimiin. Niin tässä tapauksessa on toimittu, Kaivola viestittää Ylelle sähköpostitse.

    Yle tavoitti myös opettajan, mutta tämä ei ole vastannut Ylen kysymyksiin.

    Oppilaat: Koulu olisi voinut puuttua aiemmin

    Oppilaiden keskuudessa elää vahva käsitys, että ainakin osa tanssikoulun johdosta tiesi opettajan epäasiallisesta käytöksestä jo vuosia ennen kuin tämä joutui lähtemään koulusta.

    Oppilaat eivät kanna kaunaa opettajalle. Kyse on vanhoista tapauksista. Ylen haastattelemien oppilaiden vanhimmat kertomukset sijoittuvat 2010-luvun taitteeseen, tuoreimmat tapaukset ovat viime vuosilta.

    Sen sijaan oppilaat peräänkuuluttavat tanssikoulun vastuuta.

    Oppilaiden mukaan koulu suojeli opettajaansa oppilaiden kustannuksella. Nuoret kokivat, etteivät voineet luottaa koulun johtoon. Vanhemmille tapauksista ei hiiskuttu.

    10 entistä oppilasta kertoo näkemästään ja kokemastaan

    Seksuaalista häirintää tapahtui tanssikoulun leireillä, oppilaiden järjestämissä bileissä ja koulun esitysten jälkeisissä iltajuhlissa.

    Yle tavoitti tätä juttua varten 16 tanssikoulun entistä oppilasta, heidän vanhempiaan tai sisaruksiaan sekä tanssikoulun entisiä ja nykyisiä opettajia.

    Keskustellaan asianosaisten kanssa, eli kuunnellaan kaikkien näkökulmat tapahtuneesta ja ryhdytään tarvittaviin toimiin. Tiina Kaivola, StepUp School

    Omakohtaisia kokemuksia opettajan epäasiallisesta käytöksestä oli kuudella Ylen haastattelemalla entisellä oppilaalla. Opettaja lähestyi heitä fyysisesti, yritti suudella ja yllytti kahta seksiin.

    Neljä muuta haastateltua on saanut omien sanojensa mukaan opettajalta sanallista huomiota tai todistaneet tapahtumia.

    Kuusi tavoitetuista oppilaista ei halunnut muistella vanhoja asioita.

    Oppilaiden vanhemmat kertoivat olevansa järkyttyneitä siitä, mitä heidän lapsensa olivat joutuneet kokemaan. Vanhemmat kuvittelivat lasten olevan tanssikoulussa turvallisten aikuisten seurassa.

    Lähentelyä leirillä

    Ylen haastattelemien oppilaiden ja koulun muiden opettajien mukaan epäasiallisesti käyttäytynyt opettaja osallistui nuorten juhlintaan ja lähti heidän kanssaan jatkoille. Muut opettajat eivät olleet vastaavissa tilanteissa läsnä.

    Opettajalla oli tapana myös päästää nuoret juhlimaan tanssikouluun ja esityspaikkana toimineen teatterin tiloihin.

    Keväällä 2016 eräs tanssikoulun toiminnassa mukana ollut nainen koki joutuneensa opettajan epäasiallisen käytöksen kohteeksi vuotuisella leirillä, jonka yhteydessä nuoret viettivät iltaa ja joivat alkoholia.

    Opettaja oli mukana ja voimakkaasti päihtynyt, kertovat paikalla olleet ihmiset.

    Vuodesta toiseen tuli joku uusi, johon iskeä kyntensä. Chike Ohanwe

    Opettaja lähestyi naista virallisen leiriohjelman jälkeen. Nainen oli tapahtumien aikaan 18-vuotias.

    Opettaja pyysi naista jäämään huoneeseensa. Nainen oli suostunut.

    Opettaja oli naisen kertomusten mukaan suudellut ja yllyttänyt tätä seksiin. Nainen kertoi kieltäytyneensä ja poistuneensa huoneesta.

    Leirin jälkeen nainen kertoi kokemuksistaan tanssikoulun hallituksen puheenjohtajalle Marco Bjurströmille. Koko StepUpin toiminta henkilöityy voimakkaasti Bjurströmiin. Hän on yksi tanssikoulun perustajista.

    StepUp Schoolin hallituksen puheenjohtaja Marco BjurströmJani Aarnio / Yle

    Bjurström kertoo sähköpostitse Ylelle, että hän muistaa tapaamisen, mutta ei voi ottaa kantaa yksittäisen keskustelun sisältöön.

    Epäilyihin opettajan epäasiallisesta käytöksestä puututaan Bjurströmin mukaan niillä keinoin, joita työnantajalla on. Näitä ovat hänen mukaansa esimerkiksi kirjallinen varoitus, työntekovelvoitteesta vapauttaminen asian selvittämisen ajaksi tai työsuhteen purkaminen.

    Ylen tietojen mukaan opettaja sai keskustelun jälkeen jatkaa samassa työssä.

    Oppilaat haluavat pysyä nimettöminä

    Yle ei julkaise opettajan nimeä, sillä tapahtumista on jo aikaa, eikä hän enää opeta StepUpissa.

    Näyttelijä Chike Ohanwe on oppilaista ainoa, joka esiintyy tässä jutussa omalla nimellään. Moni entisistä oppilaista työskentelee taidealalla, eivätkä he halua riskeerata omaa uraansa.

    Opettaja ei ole käyttäytynyt Ohanwea kohtaan sopimattomasti. Vuosina 2011–2012 tanssikoulun toiminnassa mukana ollut Ohanwe on seurannut sivusta henkilökohtaisesti kolmea tapausta, joissa hänen naispuoliset ystävänsä ovat joutuneet häirinnän kohteiksi.

    Ohanwe on valmis ottamaan vastaan sen, mitä julkisuuteen astuminen tuo tullessaan.

    Näyttelijä Chike OhanweAntti Haanpää / Yle

    Ohanwe on nimittäin vastuussa siitä, että oppilaat alkoivat alun perin jakaa kokemuksiaan opettajan käyttäytymismallista. Siitä julkisesta salaisuudesta, joka yhdisti opettajan oppilaita eri vuosilta.

    Ohanwe koki, ettei hänellä ollut muuta vaihtoehtoa kuin tehdä asiasta julkista. Tanssikoulun johtoon hän ei voinut luottaa.

    Ohanwe julkaisi asiasta kirjoituksen sosiaalisessa mediassa toukokuussa 2017 eli juuri ennen metoo-liikettä.

    Metoo-liikkeen laineet löivät Suomeen etenkin syksyllä 2017. Yhdysvalloista liikkeelle lähtenyt kampanja nosti julkiseen keskusteluun seksuaalisen häirinnän ja epäasiallisen käytöksen Suomessa esimerkiksi koulumaailmasta, elokuva-alalta ja Kansallisbaletista.

    Taidekentän ulkopuolella aihetta on käsitelty muun muassa urheilijoiden, ulkoministeriön työntekijöiden, yliopiston opiskelijoiden ja työntekijöiden sekä lainoppineiden (Helsingin Sanomat)keskuudessa.

    Kokemuksia monessa ryhmässä

    Tanssikoulun entiset oppilaat kertovat tarinansa vasta nyt, sillä opettajasta poliisille tehty tutkintapyyntö on edennyt niin pitkälle, ettei julkisuus haittaa esitutkintaa. Miestä epäillään seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Seuraavaksi tapaus siirtyy syyteharkintaan.

    Ohanwen sosiaaliseen mediaan kirjoittama teksti kirvoitti valtavan määrän yhteydenottoja ja kommentteja.

    Oppilaat jakoivat kokemuksiaan. Asiasta alettiin ensimmäistä kertaa puhua laajassa mittakaavassa.

    Moni tanssikoulun toiminnassa mukana ollut kertoi opettajan epäasiallisesta käytöksestä oppilaitaan kohtaan.

    Ohanwe poisti tekstin sosiaalisesta mediasta pian sen julkaisemisen jälkeen. Hän koki, että julkaisu alkoi saada vääränlaista huomiota. Ja keskustelu oli lähtenyt jo liikkeelle.

    Ainakin Marco Bjurström oli nähnyt tekstin, sillä hän otti henkilökohtaisesti yhteyttä Ohanween. Viestissä Bjurström pahoitteli, ettei hänelle ollut voinut puhua, ja tarjosi Ohanwelle keskusteluapua.

    Bjurström sanoo, ettei hän voi kommentoida yksittäistä tapausta.

    Hän toteaa yleisellä tasolla, että pyrkii rohkaisemaan oppilaita kaikissa kohtaamisissa siihen, että nämä uskaltaisivat kertoa havaitsemistaan epäkohdista. Tarvittaessa epäkohdista voi Bjurströmin mukaan ilmoittaa myös suoraan hänelle.

    Opettaja sai Ylen tietojen mukaan jatkaa opettamista tanssikoulussa.

    Häirintä tapahtui luokkahuoneen ulkopuolella

    Kaikki tähän juttuun haastatellut oppilaat kuvailevat opettajaa äärimmäisen tunteikkaaksi. Opettajalla oli tapana ihastella oppilaitaan ja antaa paljon huomiota tietyille henkilöille.

    Joillekin opettaja lähetteli viestejä ja ehdotti tapaamista. Opettaja kertoi suoraan olevansa ihastunut joihinkin oppilaisiinsa.

    Osa ihastuksen kohteista piti sanoja harmittomina. Osa ei kuitenkaan pitänyt huomiota pelkästään vilpittömänä ja viattomana.

    – Tiesin, että jos tapaan hänet, tulemme harrastamaan seksiä, yksi naisista sanoo.

    Opettajan huomion kohteille tuli olo, että opettaja oli valinnut heidät kaikkien joukosta.

    Osa haastatelluista piti normaalina sitä, että taidetuotannoissa osapuolet ihastuvat toisiinsa.

    – Ainahan siellä syntyy joku romanssi, kun laitetaan tunteita peliin, sanoo nainen, jolle opettaja vakuutti ihastustaan.

    Ohanwen sosiaalisessa mediassa julkaiseman tekstin jälkeen naisille selvisi, että oli enemmän sääntö kuin poikkeus, että opettaja ihastui joka vuosi ainakin yhteen uuteen oppilaaseensa.

    – Vuodesta toiseen tuli joku uusi, johon iskeä kyntensä, Chike Ohanwe sanoo.

    Opetustilanteissa ihastelu jäi sanojen tasolle. Koulun ulkopuolella opettaja lähestyi fyysisesti.

    Opettaja oli tilanteissa yleensä päihtynyt. Myös oppilaat saattoivat olla tilanteissa alkoholin vaikutuksen alaisina.

    StepUp tuomitsee opettajan toiminnan jyrkästi

    StepUpin toimitusjohtaja Tiina Kaivola sanoo, että opettajan kuvattu toiminta ei ole miltään osin sallittua. Kaivolan mukaan StepUpissa suhtaudutaan väitteisiin sopimattomasta toiminnasta erittäin vakavasti.

    Kaivolan mukaan koulussa on panostettu siihen, ettei vastaavaa pääse tapahtumaan uudestaan.

    – Häirintää pyritään ennaltaehkäisemään luomalla StepUpiin luottamukselle, tasa-arvolle ja yhdenvertaisuudelle rakentuva yhteisöllinen toimintakulttuuri, Kaivola kirjoittaa sähköpostitse antamassaan vastauksessa.

    Uudessa toimintakulttuurissa ei ole Kaivolan mukaan häirinnän sivustaseuraajia, vaan jokainen tahtoo, osaa ja uskaltaa puuttua havaitsemaansa häirintään ja kertoo siitä opettajalle tai muulle aikuiselle.

    Kaivolan mukaan yhtiön periaate on, että jos on jotain salattavaa, se ei ole oikein.

    Koulun palautteenantojärjestelmää on myös kehitetty niin, että oppilailla on mahdollisuus tuoda asioita esille nimettömästi.

    Lisäksi Kaivola kertoo, että metoo-kampanjan jälkeen henkilökunnalle on järjestetty koulutusta. Kaivolan mukaan jokainen työntekijä on nykyään tietoinen, että epäasiallinen käytös voi asian selvittämisen jälkeen johtaa työsuhteen päättymiseen.

    Suhteet oppilaisiin ongelmallisia

    Ylen haastattelemien tanssikoulun entisten ja nykyisten opettajien mukaan koulun johto onkin rohkaissut olemaan yhteydessä heihin kaikissa epäselvissä tilanteissa.

    Opettajien kokouksissa on käsitelty pelisääntöjä, joissa on painotettu tervettä oppilas–opettaja-suhdetta. Myös mahdollisia ihastumisia ja seksuaalista häirintää on käsitelty tanssikoulun opettajakokouksissa.

    Ylen haastattelemat, muut kyseisen tanssikoulun opettajat ovat sitä mieltä, että oppilaan ja opettajan väliset suhteet ovat monella tapaa ongelmallisia, vaikka molemmat osapuolet olisivat jo täysi-ikäisiä.

    Toisaalta opettajat muistuttavat, että tanssin opettaminen ilman kosketusta on vaikeaa. Yhteisistä pelisäännöistä sopiminen on siitä syystä tärkeää.

    Seksisuhde oppilaaseen katkaisi työsuhteen

    Kaivola kertoo, että StepUpissa on nollatoleranssi epäasiallisen käyttäytymisen suhteen.

    – Mikäli tällaisia väitteitä tulee yrityksen johdon tietoon, niistä keskustellaan asianosaisten kanssa eli kuunnellaan kaikkien näkökulmat tapahtuneesta ja ryhdytään tarvittaviin toimiin. Niin tässä tapauksessa on toimittu, Kaivola kirjoittaa.

    Ennen kuin koulu ryhtyi “tarvittaviin toimiin”, seksisuhteessa opettajan kanssa ollut nainen oli yhteydessä koulun johtoon ja halusi tavata. Nainen halusi kertoa johdolle siitä, mitä vielä tuolloin tanssikoulun palveluksessa ollut opettaja puuhasi. Nainen teki myös tutkintapyynnön poliisille.

    Seksisuhde oli alkanut pari vuotta aiemmin naisen ollessa koulun oppilas. Opettaja oli lähestynyt oppilasta ensimmäisen kerran tanssikoulun leirin aikana. Nainen oli tuolloin 17-vuotias.

    Hän toimi auktoriteettiasemassa vastuuttomalla tavalla. Opettajan ihastuksen kohde

    Oppilas ja häntä huomattavasti vanhempi opettaja tapasivat parin vuoden ajan lähes viikottain ja harrastivat seksiä opettajan luona. Kaikki tapaamiset olivat naisen mukaan tapahtuneet luokkahuoneen ulkopuolella.

    Tanssikoulun johtoa tapaamaan tuli naisen lisäksi kaksi muuta oppilasta, jotka olivat kokeneet opettajan epäasiallista käytöstä. Toista opettaja oli yrittänyt väkisin suudella juhlissa ja toista opettaja oli taivutellut jäämään huoneeseensa tanssileirin aikana.

    Tapaamisen jälkeen tanssikoulu palautti seksisuhteessa opettajan kanssa olleen naisen perheelle kurssimaksut kahdelta kaudelta.

    Palautuksen syyksi kirjattiin, että StepUp halusi hyvittää tyytymätöntä asiakasta kurssimaksujen osalta.

    StepUpin toimitusjohtajan Tiina Kaivolan mukaan kurssimaksun palauttaminen on yhtiön normaali käytäntö, mikäli asiakkaan reklamaatio todetaan aiheelliseksi.

    Oppilaat saivat väärän käsityksen taidealasta

    Opettajan kohteiksi joutuneiden kokemuksissa toistuu epävarmuus itsestä, ihastuminen opettajaan, immarreltu olo ihailun kohteen eli opettajan huomiosta ja käsitys siitä, että he olivat tasavertaisina aikuisina tilanteessa.

    – Vaikka eihän se näin jälkikäteen ajateltuna niin ollut. Hän toimi auktoriteettiasemassa vastuuttomalla tavalla, yksi opettajan ihastuksista kertoo.

    Toinen oppilas näkee, että opettajalla oli paljon valtaa nuoriin. Hän kertoo katsoneensa opettajaa ylöspäin siihen asti, kun tämä yritti väkisin suudella häntä.

    Kolmas nainen kokee, että opettajan käytös oli omiaan rakentamaan oppilaille vääränlaista kuvaa siitä, millaista työskentely taidealalla on, ja millä pelisäännöillä se toimii. Hänen mukaansa opettajan toiminta oli erittäin myrkyllistä.

    Naisten mukaan erityisen surullista oli se, ettei nuorilla ollut aiempaa käsitystä siitä, miten asiat taidealalla hoituvat. Opettaja loi epäsopivalla käytöksellään normistoa, johon uudet tekijät kasvoivat.

    Samaa mieltä on Chike Ohanwe. Hänen mukaansa opettaja käytti taidetta väärin itsekkäistä syistä.

    Opettajasta huolimatta elämän parasta aikaa

    Opettajan toiminnasta huolimatta lähes kaikki Ylen haastattelemat entiset oppilaat pitävät tanssikouluaikoja itselleen monella tapaa antoisina. Moni kuvailee aikaa “elämänsä parhaaksi”.

    Koulu antoi kaikille elämään valtavasti sisältöä. Sen kautta solmittiin pitkäikäisiä ystävyyssuhteita ja jäsennettiin maailmaa aikuistumisen kynnyksellä.

    Harrastus saattoi muuttaa koko elämän suunnan. Se vaikutti joillakin ammatinvalintaan ja myöhemmin syntyneiden lasten kummeihin.

    Se ikäänkuin kuului hänen persoonaansa, että sellaista on kestettävä. Opettajan ihastuksen kohde

    Oppilaat pitivät muista opettajista valtavasti ja kokivat oppineensa paljon. Moni piti myös epäasiallisesti käyttäytyneen opettajan opetustyylistä.

    Jotkut haastatelluista kokivat, että opettajan epäasiallinen käytös oli pieni paha kaiken hyvän keskellä. Nuoret ajattelivat, että epämukavia tilanteita pitää vain kestää.

    Esimerkiksi suuteluyritykset kuitattiin hermostuneella naureskelulla.

    – Tiesin, ettei tämä ole normaalia, mutta jotenkin se tilanne ei tullut yllätyksenä. Se ikäänkuin kuului hänen persoonaansa, että sellaista on kestettävä, opettajan suuteluyrityksen kohteeksi joutunut nainen muistelee.

    Oppilaat eivät itse osanneet aikanaan puuttua opettajan toimintaan, mutta nyt he rohkaisevat tulevia sukupolvia toimimaan toisin.

    Avoimempaa tekemisen kulttuuria

    Chike Ohanwen mukaan kyse ei ole ihmisjahdista, vaan tarkoituksena on tuoda epäkohdat julki, jotta sama ei toistuisi muiden kohdalla tulevaisuudessa.

    – Ei kenenkään oppilaan tarvitsisi joutua miettimään sitä, että haluaako opettaja puhua kanssani siksi, että on kiinnostunut minun työskentelystäni, vai sen takia, että hän haluaa päästä minun pöksyihini, Ohanwe sanoo.

    StepUp korostaa Ylelle antamissaan vastauksissa toivovansa, että kaikki oppilaat ja tilanteissa olleet uskaltavat puuttua häirintään ja ilmoittaa asiasta vastuullisille aikuisille.

    Oppilaat myöntävät, että olisivat voineet puuttua asiaan aiemmin. Oppilaat kokevat, ettei tanssikoulun ilmapiiri ollut riittävän luottamuksellinen.

    – Minulla kesti viisi–kuusi vuotta, että uskalsin ja osasin tehdä jotain, Ohanwe sanoo.

    Ohanwe ja muut oppilaat ovat tyytyväisiä siitä, että he voivat vihdoin puhua aiheesta.

    – On kiva katsoa itseänsä peiliin ja hiffata, että tästä ei tarvitse kärsiä enää kymmenen vuoden kuluttua, jos toimii nyt. Asiat ei muutu, jos niitä ei muuta, Ohanwe sanoo.

    Tässä jutussa esitellyt tilanteet perustuvat epäasiallisesta käytöksestä epäillyn opettajan käytöksen kohteiden ja tilanteita todistaneiden kertomuksiin. Ne tapahtumakulut, joissa paikalla on ollut muita ihmisiä, on tarkistettu useammasta lähteestä.

    Lisäksi apuna kertomusten todentamisessa on käytetty oppilaiden ystäviä, vanhempia ja sisaruksia sekä erilaisia asiakirjalähteitä, joihin on dokumentoitu esimerkiksi osapuolten viestittelyä.

    Lue myös:

    Ylen kysely: Tanssikoulut puuttuvat oppilaiden suosimiseen, itsetuhoisuuteen ja syömishäiriöihin – Opettajien epäasiallisesta käytöksestä ei ole valitettu

    Oranssin valon valta väistyy taajamista – kaupunkien kadut muuttuvat kirkkaammiksi ledi kerrallaan

    Oranssin valon valta väistyy taajamista – kaupunkien kadut muuttuvat kirkkaammiksi ledi kerrallaan


    Tästä on kyseKaupunkien katuvalot muuttuvat ledeiksi tasaisella tahdillaTampereella ja Turussa joka neljäs, ja Helsingissä melkein joka viides valopiste on ledOranssia valoa näyttävä suurpainenatriumlamppu on edelleen yleisin valolähde kaupunkien...

    Tästä on kyseKaupunkien katuvalot muuttuvat ledeiksi tasaisella tahdillaTampereella ja Turussa joka neljäs, ja Helsingissä melkein joka viides valopiste on ledOranssia valoa näyttävä suurpainenatriumlamppu on edelleen yleisin valolähde kaupunkien ja kuntien keskustoissaLedvalon hyviä puolia ovat energiatehokkuus, valoteho, käyttöikä ja erilaiset säätömahdollisuudet

    – Mielestäni se on tosi pimeä. Jännää, että valo on niin paljon pimeämpi, kun se on tuollainen, sanoo turkulainen Tiina Häkkilä oranssista ulkovalaistuksesta.

    Vaikka taajamien keskustat ovat hyvin valaistuja, tuntuu, että marraskuun pimeys ja tumma asfaltti syövät valon tehoa liikaa. Ledit lisääntyvät katuvalaistuksessa kiihtyvällä tahdilla, mutta oranssia valoa heijastava suurpainenatriumlamppu on vielä yleisin katuvalo.

    Lisää valaistusta toivoo myös koiraansa ulkoiluttava Pia Herrala.

    – Tuntuu, että nämä uudet katuvalot ovat parempia. Ovatko ne sitten ledejä?

    Ledlampulla varustettu katuvalo.Petra Ristola / Yle

    Kaupunkien katuvaloja muutetaan ledeiksi, kun vanhoja valaisimia vaihdetaan tai uutta valaistusta rakennetaan. Tampereella ja Turussa joka neljäs, ja Helsingissä melkein joka viides valopiste on jo ledi.

    Taajamia hallitsee vielä oranssi valo

    Kuluu vielä vuosia, ennen kuin kaikki katuvalot on vaihdettu ledeiksi. Oranssia valoa heijastavia suurpainenatriumlamppuja on Helsingissä, Tampereella ja Turussa noin 60–65 prosenttia valaistuksesta.

    Asiakkaiden kautta tulleiden ilmoitusten ansiosta vialliset lamput korjataan nopealla aikataululla. Olli Markkanen

    Ulkovalaistuksessa käytettyjä elohopeahöyrylamppuja alettiin vaihtaa suurpainenatriumlampuiksi, kun EU päätti kieltää elohopeahöyrylamppujen myynnin. Vuoden 2015 jälkeen markkinoille ei ole saanut tuoda elohopealamppuja.

    – Se on ollut erinomainen valaisin korvaamaan elohopeahöyryvalaisimia. Sen sähköntarve on noin puolet siitä, mitä elohopeahöyrylamppu tarvitsee, sanoo kaupunkirakentamisjohtaja Kimmo Suonpää Turun kaupungista.

    Vallitseva valo taajamissa on suurpainenatriumlamppujen antama oranssi valo.Petra Ristola / Yle

    Vaikka suurpainenatriumlampun värintoisto ei ole samaa luokkaa kuin ledin tai aikaisemmin käytössä olleen elohopeahöyrylampun, kielteistä palautetta oranssista valosta ei kaupunkeihin ole juurikaan tullut. Asiakaspalaute sinänsä on tärkeä asia, sillä sitä kautta saadaan selville vikakohteet.

    – Asiakkaiden kautta tulleiden ilmoitusten ansiosta vialliset lamput korjataan nopealla aikataululla, sanoo yksikön päällikkö Olli Markkanen Helsingin kaupungista.

    Ledit ovat vähentäneet energiankulutusta

    Suurimmissa kaupungeissa valokohteita riittää. Helsingissä valopisteitä on noin 89 000, Tampereella 42 000 ja Turussa noin 30 000.

    Kaupungeilla kuluu miljoonia euroja vuosittain valaistuksen uusimiseen ja kunnossapitoon. Esimerkiksi Turussa puhutaan parista miljoonasta ja Tampereella reilusta kolmesta ja puolesta miljoonasta.

    Valonlähteen vaihto lediksi kannattaa, sillä se on energiatehokas. Esimerkiksi Tampereella on syntynyt säästöä, kun elohopeahöyry- tai suurpainenatriumlamput on vaihdettu ledeihin.

    Ledvalot antavat kadulle valkoista valoa.Petra Ristola / Yle

    – Karkeasti sanottuna energiakustannuksissa on tullut noin 100 000 euroa säästöä vuosittain. Tässä vaiheessa säästöjä syntyy, kun valopisteitä vaihdetaan ledeihin, sanoo Tampereen kaupungin rakennuttajainsinööri Jussi Kulomäki.

    Hän muistuttaa, että todellisuudessa Tampereen kaupunki kasvaa koko ajan ja valopisteet lisääntyvät, kun uusia asuinalueita rakennetaan lisää. Jossain vaiheessa säästöt eivät enää ole tätä luokkaa.

    Säätömahdollisuuksia ja pidempi käyttöikä

    Ledin hyviä puolia ovat myös valoteho, käyttöikä ja erilaiset säätömahdollisuudet. Ledejä voi himmentää ja säätää.

    Valaisinta on turha käyttää täydellä teholla, jos liikkujia eli valon tarvitsijoita on vähän. Jussi Kulomäki

    Helsingissä, Tampereella ja Turussa on käytössä valaistusvoimakkuuden säätäminen, jonka ansiosta energiaa säästyy vielä enemmän. Valaisimet säätyvät vuorokauden eri aikoina ja arvioidun käyttäjämäärän mukaan.

    – Valaisinta on turha käyttää täydellä teholla, jos liikkujia eli valon tarvitsijoita on vähän, sanoo Tampereen kaupungin rakennuttajainsinööri Jussi Kulomäki.

    Uuden aikakauden älyvalaistuksen suunnittelu on jo käynnissä. Valaistus tulee olemaan osa laajempaa IoT-alustaa eli esineiden internetiä, jossa laitteita etäohjataan.

    – Tässä yksinkertaisena esimerkkinä voisi olla esimerkiksi ulkokenttäkohde, jossa perheelle tarjotaan mahdollisuus katsoa kotona mobiililaitteelta mikä on kentän auraus- ja jäätilanne. Tieto voidaan tulevaisuudessa siirtää valaistusverkon avulla, sanoo Tampereen kaupungin rakennuttajainsinööri Jussi Kulomäki.

    – Valaistus ja muu kaupunkitekniikka ovat kehittyvät nyt nopeasti, sanoo yksikön päällikkö Olli Markkanen Helsingin kaupungista.

    Lue lisää:

    Pimeys pelottaa aikuistakin, mutta valaistu puu voi rauhoittaa mielen – tulevaisuudessa led-valot mahdollistavat katuvalojen personoimisen

    Älykäs valaistus pienensi hiihtoladun sähkölaskua hurjasti: "Sama tekniikka voidaan siirtää kaduille"

    Kun väärän alueen uutiset näkyvät televisiossa – vika voi löytyä kotoa, operaattorista, Digitasta tai Yleltä

    Kun väärän alueen uutiset näkyvät televisiossa – vika voi löytyä kotoa, operaattorista, Digitasta tai Yleltä


    Mennyt kesä ja alkusyksy on ollut hankala Ylen alueuutisia televisiosta katsoville. Välillä Pirkanmaalla on katsottu uutisia muualta Hämeestä, Uudellamaalla Itä-Suomen uutisia ja Lapissa Uudenmaan uutisia. Syitä virheellisiin lähetyksiin on...

    Mennyt kesä ja alkusyksy on ollut hankala Ylen alueuutisia televisiosta katsoville. Välillä Pirkanmaalla on katsottu uutisia muualta Hämeestä, Uudellamaalla Itä-Suomen uutisia ja Lapissa Uudenmaan uutisia.

    Syitä virheellisiin lähetyksiin on useita. Useimmat syyt ovat teknisiä, eikä kotikatsoja voi niille silloin mitään. Joskus sentään jotain.

    – Vika voi olla meillä täällä Ylellä, se voi olla Digitan jakelussa tai operaattorilla tai ihan siellä kotona, kertoo Teknologia-asiantuntija Rainer Ahonen Ylen teknisestä neuvonnasta.

    Ensiavun aakkoset

    Ahosen mukaan ensiapu antenniverkon kautta televisiota katsovan kohdalla on vaihtaa teräväpiirron HD-kanavalta tavalliselle SD-kanavalle.

    – Kokeilla siis kanavia yksi ja 21. Antenniverkossa HD-kanavalla näkyy Uudenmaan uutiset koko maassa, koska HD-antennijakelu ei vielä ole alueellista, mutta SD-jakelussa näkyy oman alueen uutiset. Jos molemmilla kanavilla näkyy väärän alueen uutiset, niin vika on joko Ylellä tai jakeluoperaattorilla.

    Myös kaapelin kautta televisiota katsova voi yrittää etsiä omia alueuutisiaan HD:n sijaan perinteisen SD-kanavan puolelta.

    HD- ja SD-kanavien välinen vaihtelu loppuu, kun kaikki lähetykset aikanaan muuttuvat teräväpiirtolähetyksiksi.

    Tarkista television tai digiboksin asetukset

    Joissain tapauksissa television tai digiboksin asetuksista pitää itse käydä manuaalisesti valitsemassa ne alueuutiset, joita haluaa katsoa. Tämä pätee joihinkin IPTV-palveluihin, joissa on tarjolla kaikki Ylen aluelähetykset, sekä antennivastaanottoon.

    – Ja juuri käsin, siis manuaalisesti. Automaattitoiminto voi valita kohteeksi jonkin muun kuin oman alueen uutiset. Esimerkiksi Tampereella näkyy Pirkanmaan uutiset, mutta joskus Pirkanmaan eteläosissa automatiikka hakee televisioon Tammelasta lähetettävät Hämeen uutiset. Siksi automatiikka pitää kytkeä pois päältä ja valita haluamansa alueuutiset manuaalisesti, Ahonen muistuttaa.

    Antenni-tv-verkon kanavien taajuudet ja kanavanumerot löytyvät täältä. Lähin tv-asema taas löytyy täältä.

    Lisäksi pitää muistaa, että joissain tapauksissa operaattorin tekemät päivitykset saattavat vaihtaa kotona olevan yhteyden tehdasasetusten puolelle. Silloin se haluttu alueuutisia esittävä kanava pitää taas etsiä uudelleen.

    Selvitä, mitä kautta ja kenen tarjoamia kanavia katsot

    Ongelmia lisää se, että kaikki eivät välttämättä tiedä, minkä palveluntarjoajan lähetystä he katsovat. Suomessa antenniverkon ja kaapeliverkon katsojia on suunnilleen yhtä paljon. Satelliitin kautta televisiota katselevia on vähän. Tässä vastaanottotavassa näkyy ainoastaan Uudenmaan uutiset.

    Oman lukunsa muodostavat netin kautta televisiota katsovat eli IPTV:n käyttäjät. Jos heillä on ongelmia, niin vika on yleensä operaattorissa. Silloin voi kokeilla television kytkemistä perinteisesti seinään ja katsoa lähetystä sitä kautta.

    Ja sitten on vielä Yle Areena. Jos katsoo uutisia sitä kautta, pitää muistaa, että vain Uudenmaan uutiset tulevat suorana.

    – Kaikki muut alueuutiset tulevat Areenaan viiveellä. Silloin pitää odottaa vähintään 15 minuuttia, jotta pääsee näkemään oman alueen uutiset.

    Parempi Uudenmaan uutiset kuin musta palkki

    Kun tekninen vika pilaa jonkin alueen lähetyksen, niin useimmiten tilalle laitetaan Uudenmaan uutiset

    – Olemme katsoneet, että on parempi lähettää edes jotain muuta kuin mustaa ruutua tai teknisestä viasta kertovaa planssia. Uudenmaan uutiset on valittu sen takia, että ne tehdään täällä Pasilassa ja ne on helpointa kytkeä varalähetyksenä päälle.

    Teknologia-asiantuntija Raine Ahonen pyytää vikatilanteessa ottamaan yhteyttä Ylelle sähköpostiosoitteeseen palaute.tekniikka@yle.fi. Yleltä viesti menee sitten eteenpäin oikeaan kohteeseen. Jos vika on antenniverkkoa koskevissa lähetyksessä, niin yhteyttä voi ottaa myös niistä vastaavaan Digitaan tämän linkin kautta.

    Kaapeli-tv:n kautta ohjelmia katsova voi ottaa yhteyttä omaan operaattoriin, esimerkiksi Elisaan, DNA:han, Teliaan tai paikalliseen operaattoriin.

    Helsingillä on mahdoton tehtävä: Pitäisi korvata miljoona tonnia kivihiiltä vaihtoehdoilla, joita ei ole edes olemassa

    Helsingillä on mahdoton tehtävä: Pitäisi korvata miljoona tonnia kivihiiltä vaihtoehdoilla, joita ei ole edes olemassa


    Kallioseinäinen tunneli mutkittelee Helsingin Sompasaaressa yhä syvemmälle, aina meren pohjan alle saakka. Sitten se nousee loivasti ylöspäin, ja pian ollaankin lahden toisella puolella Mustikkamaalla, Korkeasaaren eläintarhan naapurissa. Tai...

    Kallioseinäinen tunneli mutkittelee Helsingin Sompasaaressa yhä syvemmälle, aina meren pohjan alle saakka. Sitten se nousee loivasti ylöspäin, ja pian ollaankin lahden toisella puolella Mustikkamaalla, Korkeasaaren eläintarhan naapurissa.

    Tai oikeastaan sen alla, kallioluolassa.

    Energiayhtiö Helenin yksikönpäällikkö Janne Rauhamäki ja projektipäällikkö Päivi Saajoranta kävelevät tottunein askelin pitkin pimeää käytävää.

    Pian täällä vilisee joukko rakennusmiehiä, jotka purkavat tunnelin seinillä kulkevat paksut putket. Niiden tilalle asennetaan uudet, kertoo Rauhamäki. Remontin jälkeen putkissa virtaa kaukolämpövettä.

    Luolasto on vanha. Vielä 90-luvulla siellä varastoitiin raskasta polttoöljyä sen varalta, että muutaman sadan metrin päässä sijaitsevassa Hanasaaren voimalaitoksessa sattuisi loppumaan kivihiili.

    Nyt rakenteilla on Suomen suurin lämpövarasto. Entisiin öljyaltaisiin lasketaan huima määrä kuumaa vettä, kokonainen töölönlahdellinen.

    Kuumavesialtaat toimivat kuin lämpöakku, kuvaa Saajoranta. Niistä voitaisiin ottaa lämpöenergiaa silloin, kun toimivien voimalaitosten kapasiteetti loppuu.

    Lämmöntuotannossa niin käy usein.

    Suurin lämmöntarve on aamuisin, kun ihmiset kääntävät suihkunsa auki yhtä aikaa. Samaan aika työpaikoilla toimistorakennuksissa yöksi alas säädetty lämpötila nostetaan takaisin peruslukemiin.

    Kovimpien lämmityspiikkien aikana energiayhtiö Helen joutuu käynnistämään jatkuvasti toimivien voimalaitostensa rinnalle varalämpölaitoksia. Ne kaikki polttavat pääosin fossiilisia polttoaineita.

    Tavallisesti varavoima tarkoittaa maakaasulaitosta. Kaikkein kylmimpinä pakkaspäivinä sekään ei riitä. Silloin käynnistetään öljyä polttava laitos.

    Se on hyvin kallista – ja hyvin saastuttavaa.

    Mustikkamaan luolastossa varastoitiin aikaisemmin öljyä siltä varalta, että kivihiili sattuisi loppumaan.Markku Pitkänen / Yle

    Mustikkamaan lämpövarasto on osa mutkikasta palapeliä, jolla Helen yrittää pyristellä irti fossiilisista polttoaineista.

    Mustista hiilikasoista keskellä pääkaupunkia on tullut vuosi vuodelta yhä kiusallisempi muistutus siitä, että helsinkiläisenergian tuottaminen on ilmaston kannalta likaista puuhaa.

    Kaupungin omistama yhtiö polttaa tällä hetkellä enemmän kivihiiltä kuin yksikään muu energiayhtiö Suomessa. Sitä kuluu miljoona tonnia vuodessa.

    Likaisinta on lämmitys. Helenin kaukolämmöstä reilut 60 prosenttia tuotetaan kivihiilellä.

    Keskustassa kohoavien hiilikasojen häviäminen sinetöitiin tasan kolme vuotta sitten, kun kaupunginvaltuusto päätti Hanasaaren voimalaitoksen sulkemisesta vuoden 2024 loppuun mennessä.

    Vielä haastavampi etappi häämöttää kuitenkin vuonna 2029, jolloin hallituksen esittämä kivihiilikielto tulee voimaan koko maassa. Silloin Helsingissä pitäisi laittaa lappu toisellekin, Salmisaaressa sijaitsevan kivihiililaitoksen luukulle.

    Eduskunta hyväksynee hallituksen lakiesityksen ensi vuoden puolella. Laki kieltäisi kivihiilen käytön lämmön- ja sähköntuotannossa kokonaan.

    Helsingin Hanasaaren voimalaitos suljetaan vuonna 2024.Jyrki Lyytikkä / Yle

    Mutta miksi ruuhka-Suomessa on alettu toimiin vasta nyt, kun on ihan pakko? Miksi kivihiili on saanut seistä suurissa kasoissa, kun muualla siitä luopuminen on aloitettu jo aiemmin?

    Uusiutuvan energian tuotantoon kasvanut koko maan tasolla suurin harppauksin.

    Sähköntuotannossa sen osuus oli viime vuonna jo 47 prosenttia, käy ilmi Tilastokeskuksen tuoreista luvuista. Erityisesti tuulivoimalla tuotetun sähkön osuus kasvoi.

    Myös kaukolämmöstä suuri osa, noin 37 prosenttia, tuotettiin koko maassa uusiutuvilla energialähteillä. Käytännössä se tarkoittaa puupolttoaineita.

    Kivihiilen osuus lämmöntuotannosta oli enää 23 prosenttia.

    Määrä ei kuulosta suurelta siihen nähden, että energiayhtiöillä on noin kymmenen vuotta aikaa keksiä korvaaja.

    Helsingissä takamatka on kuitenkin pitkä.

    Kaiken lisäksi poltetun kivihiilen määrä on viime vuosina vain lisääntynyt. Vielä kolmisen vuotta sitten kivihiiltä paloi kahdessa Helenin voimalassa alle miljoona tonnia.

    Nyt määrä on kivunnut pyöreään miljoonaan.

    Pelkästään Hanasaaren voimalaitoksen korvaaminen on vaatinut Heleniltä melkoista luovuutta, mutta osa palapelistä on jo ratkaistu.

    Keskustassa, Esplanadin ja Katri Valan puistojen alla ruksuttavat uudet lämpöpumppulaitokset. Ne imevät kiinteistöjen jäähdytyksestä ja jätevesistä syntyvää hukkalämpöä.

    Salmisaaressa taas käy Helsingin ensimmäinen, pellettejä polttava biolämpölaitos.

    Jos Mustikkamaan uusi lämpövarasto lasketaan mukaan, kasassa on jo vajaat 250 megawattia uusiutuvaa kaukolämpöä.

    Se on kuitenkin vähän. Kivihiili jättää Helenin lämmöntuotantoon kokonaisuudessaan 870 megawatin aukon.

    Suurin osa Hanasaaren kivihiilestä aiotaan korvata biolämpölaitoksilla. Niitä Helen kaavailee rakentavansa yhden tai kaksi lisää: sillä kurottaisiin umpeen 400 megawattia. Lupaprosessissa on tällä hetkellä kolme mahdollista paikkaa.

    Mutta vielä senkin jälkeen viivan alle jää vielä satojen megawattien aukko. Se syntyy, kun Salmisaaren kivihiilivoimalala ajetaan alas Hanasaaren tavoin.

    Ja sen kohdalla on vielä toistaiseksi liuta kysymysmerkkejä.

    – Ei tähän ole olemassa mitään yhtä isoa ratkaisua. Se löytyy pienistä puroista, joista toiset ovat merkittävämpiä kuin toiset, Helenin yksikönpäällikkö Janne Rauhamäki muotoilee.

    Tai yksi iso ratkaisu kyllä olisi: lisää biolämpölaitoksia. Juuri niiden avulla maakunnat ovat hivuttaneet itsensä uusiutuvan lämmöntuotannon tilastokärkeen.

    – Biomassa on ainoa nopea ratkaisu korvata fossiiliset polttoaineet lämmöntuotannossa, Rauhamäki sanoo.

    Mutta Helsingissä se ei ole aivan helppoa.

    Helenin kaukolämpöputket ulottuvat pisimmillään muutaman kymmenen kilometrin päähän.Markku Pitkänen / Yle

    Kaukolämmön tuottaminen uusiutuvalla energialla on ylipäänsä uusiutuvaa sähköä monitahoisempi kysymys.

    Syy siihen on yksinkertainen: sähköverkko ja kaukolämpöverkko toimivat eri logiikalla.

    Sähkönjakelua toimittaa koko Suomessa yksi, valtakunnallinen verkko, jota pitkin voimalaitokset ympäri maata syöttävät sähköä eri puolilla asuville kuluttajille.

    Esimerkiksi uusiutuvaa sähköntuotantoa vauhdittaneet, paljon tilaa vievät tuulivoimalat voidaan pystyttää kauas kaupungeista, sillä sähkö kulkee kaapelia pitkin matkojenkin päästä.

    Kaukolämpöverkot taas ovat erillään olevia, paikallisia verkkoja. Niiitä on koko maassa parisataa.

    Kaukolämpö tarkoittaa käytännössä kuuman veden siirtelyä pitkin maan alla kulkevia putkia. Mitä pidempi putki, sen suurempi lämpöhukka ja kovemmat kustannukset.

    Esimerkiksi Helenin kaukolämpöverkossa pisin runkoputki on noin 25 kilometriä. Kovin paljon kauemmaksi sellaista ei kannata ulottaa, arvioi Janne Rauhamäki.

    Siksi lämpöenergia täytyy tuottaa siellä, missä lämpöä myös kulutetaan: keskellä kaupunkia.

    Helsingissä vapaata tonttitilaa uusille voimalaitoksille saa todella etsiä. Ja biolämpölaitosta varten sitä pitäisi löytyä erityisen paljon: puuhakkeella käyvä laitos vaatii jopa kahdeksan kertaa enemmän tilaa kuin kivihiiltä polttava laitos.

    Tilantarve syntyy paitsi laitoksen suuremmasta koosta myös varastoinnista, sillä puupolttoainetta kuluu moninkertaisesti enemmän kuin hiiltä.

    Yksi kuutio haketta riittää biolämpöalaitoksessa alle minuutin täyden tehon kaukolämmön tuotantoon. Vastaavalla määrällä kivihiiltä taas lämmittää lähes kymmenen minuuttia.

    Ero näyttää rekkalasteissa mitattuna tältä: kymmenen rekkakuormallista puuhaketta vastaa energiasisällöltään yhtä kuormallista kivihiiltä.

    Sen lisäksi puuhake on varastointiongelma itsessään. Hake täytyy tuoda voimalaan pienissä erissä, sillä jos se seisoo kasassa liian pitkään, syntyy lämpöä ja sen myötä palovaara.

    Janne Rauhamäki laskeskelee, että yhtä suurta hakekasaa uskaltaisi seisottaa lämpölaitoksen vieressä korkeintaan joitain viikkoja. Kivihiiltä taas makaa Hanasaaren voimalan edustalla tälläkin hetkellä koko talven varalle.

    Puuhakkeen varastointi on kivihiilen varastointia haastavampaa.Fortum

    Biolämpölaitos tarkoittaa toisin sanoen kiivasta rekkarallia Helsingin teillä. Yksi iso lämpölaitos vaatisi käytännössä useita kymmeniä edestakaisin ajavia, puuhakelastia purkavia rekkoja joka arkipäivä.

    Se on syy, miksi suuri osa kivihiilestä poltetaan rannikkokaupungeissa. Niihin kivihiilikuormat tuodaan laivalla.

    Kun työ- ja elinkeinoministeriö selvitti, keille kivihiilikielto aiheuttaisi suurimmat kustannukset, listalla oli kahdeksan paikkakuntaa. Ne polttivat 90 prosenttia koko maan energiantuotantoon kuluvasta kivihiilestä.

    Kaupunkeja olivat Helsingin, Espoon ja Vantaan lisäksi muun muassa Vaasa ja Turku.

    Kotimaista puupolttoainetta taas on tarjolla siellä missä on metsäteollisuuttakin: sisämaassa.

    Tosin juuri kotimaisuudesta voitaisiin joustaa.

    Sen ansiosta energiayhtiö Fortum onnistui biolämpölaitoksen pystyttämisessä keskelle Tukholmaa, huomauttaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston professorina Esa Vakkilainen. Hän kertoo Fortumin tuovan puuhaketta naapuripääkaupunkiin laivalla Baltiasta.

    Uusiutuvaa energiaa tutkivan Vakkilaisen mielestä Helsinki onkin ajanut itsensä kivihiilellä rajattuun nurkkaan omilla valinnoillaan. Syy on se, että uudet laitokset ovat kalliita rakentaa ja kivihiili halpaa.

    – Tekivät he mitä tahansa, kaukolämmön hinta nousee. Liiketoimintamielessä paras vaihtoehto on, että he viivästyttävät uusiutuvien polttoaineiden käyttöönottoa, Vakkilainen väittää.

    Janne Rauhamäki pitää biolämpölaitoksia välivaiheen ratkaisuna.Markku Pitkänen / Yle

    Helenin mukaan syy viivyttelyyn on sen sijaan biovoima itse.

    Se, että pellettejä ja puuhaketta on tarjolla edellyttää, että joku on ensin kaatanut metsää.

    Biovoimalaitokset ovat riippuvaisia metsäteollisuuden sivuvirroista eli sahanpurusta, oksista ja kuorista – siitä, mitä kaadetuista puista jää jäljelle sen jälkeen, kun niistä on työstetty tukki- ja sellupuita. Myös mustalipeää eli sellunkeitosta syntyvää jätelientä poltetaan.

    Istuva hallitus on pitänyt sivuvirtojen syntymisestä hyvää huolta.

    Vuonna 2015 hallitusohjelmassa metsähakkuita päätettiin lisätä tuntuvasti. Samalla Kansallisessa metsästrategiassa painopistettä siirrettiin fossiilisten raaka-aineiden korvaamiseen puulla sen sijaan, että hiilinieluina toimivien metsien annettaisiin kasvaa.

    Luonnonvarakeskuksen mukaan viime vuonna runkopuuta hakattiin jo 72,4 miljoonaa kuutiometriä.

    Se on enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

    Puuperäisten polttoaineiden asema uusiutuvana energianlähteenä perustuu siihen, että kaadettujen metsien ajatellaan kasvavan takaisin ja sitovan sen jälkeen polttamisesta syntyneen hiilidioksidin.

    Tutkijat ovat kuitenkin kyseenalaistaneet oletuksen useita kertoja. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksessa on laskettu, että nykyhakkuut pienentävät hiilinielua niin paljon, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus lisääntyy vuoteen 2050 saakka.

    Kuukausi sitten julkaistussa IPCC:n raportissa taas todetaan, ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen turvallisena pidettyyn 1,5 asteen rajaan vaatisi hiilineilujen tuntuvaa kasvattamista.

    Se taas saattaa tarkoittaa, ettei suomalaismetsääkään voi jatkossa kaataa samassa mittakaavassa kuin nykyään.

    Jos seuraava, ensi keväänä valtaan astuva hallitus päättää muuttaa linjaansa hakkuiden suhteen, puupolttoaineen saatavuudesta tulee erilainen kysymys kuin nyt.

    – Biopolttoaineiden tulevaisuuteen liittyy epävarmuuksia. Pidämme sitä välivaiheen ratkaisuna, Rauhamäki sanoo suoraan.

    Kivihiilikiellossa häntä harmittaa tiukka takaraja, joka häämöttää kymmenen vuoden päässä. Sen vuoksi päätökset kivihiilen korvaajasta pitäisi tehdä jo ennenkuin tiedetään, voisiko puunpolton tilalle valita jotain aivan muuta.

    Geoterminen voimalaitos Islannissa, jossa geotermistä lämpöä käytetään runsaasti.AOP

    Yksi mahdollinen vaihtoehto on geoterminen lämpö. Ja sitä vasta kokeillaan Suomen oloissa.

    Geoterminen lämpö johdetaan veden avulla syvältä, maankuoren alta. Se eroaa perinteisestä maalämmöstä, joka otetaan lämpöpumpuilla pintakerroksista.

    Geolämmöllä on pitkät perinteet tuliperäisillä alueilla ja maissa, joissa maankuori on ohut ja sen alla oleva lämpö helpommin ja halvemmin saatavilla.

    Suomen maaperässä taas on porauduttava poikkeuksellisen paksun graniitin läpi. Reikä maan kuumaan osaan saakka on jopa kuusi kilometriä syvä.

    Sellaisten poraamiseen on yrityksineen ja erehdyksineen kulunut geotermisen lämmön pilottilaitosta rakentavalta energiayhtiö St1:ltä useita vuosia. Niin syvää lävistystä ei kukaan ole tiettävästi graniittiin aiemmin tehnyt.

    Ensimmäinen tarvittavista rei'istä on hiljattain saatu Espoossa valmiiksi, mutta vasta vuoden kuluttua tiedetään, miten hyvin maan alle laskettu vesi saadaan virtaamaan suomalaiskallion sisällä.

    Rauhamäen mukaan Helenillä odotellaan tuloksia toiveikkaina. Odotellessa yhtiössä panostetaan muun muassa hukkalämmön etsimiseen.

    Helsingissä sekin tosin on kiven alla, sillä kaupungissa ei ole teollisuutta, jonka prosesseissa syntyisi juurikaan hukkalämpöä. Mahdollisuuksia on sen sijaan konesaleissa, joiden kanssa Helen tekee jo nyt yhteistyötä.

    Rauhamäki kertoo, että yhtiö selvittää parhaillaan jopa kaukolämpöputken venyttämistä Helsingistä Porvooseen saakka hyödyntääkseen Kilpilahden öljynjalostamon hukkalämpöjä.

    Pienet, lämpöä tuottavat ydinvoimalat ovat myös puheissa, mutta niissä on sama haaste kuin geotermisessä lämmössä: sellaisia ei ole vielä markkinoilla.

    Mustikkamaan maanalainen lämpövarasto valmistuu lähivuosina.Markku Pitkänen / Yle

    Salmisaaren kivihiilivoimalan jättämä megawattiaukko pitää siis käytännössä kuroa umpeen vielä keskeneräisen teknologian, hukkalämmön ja Mustikkamaan kaltaisten energiavarastojen avulla.

    Jos ne eivät riitä, Helenille jää käteen tuttu kortti: vielä yksi biolämpölaitos.

    Ratkaisu siitä pitäisi tehdä viimeistään 2020-luvun alkupuolella, jotta laitos tuottaisi lämpöä sillä hetkellä, kun kivihiilikasat ovat hävinneet.

    – Mutta se ei ole tällä hetkellä meidän tahtotilamme. Mielummin odottaisimme teknologian kehittymistä, ettei kivihiilikielto pakottaisi väliaikaisiin ratkaisuihin, Rauhamäki sanoo.

    Kaiken muun lisäksi kiellossa kaihertaa vielä päästökauppa. Sillä säädellään kasvihuonepäästöjä EU-maiden kesken.

    Helen joutuu ostamaan muiden energiayhtiöiden tavoin oikeuden osalle päästämistään hiilidioksiditonneista. Kun oikeuksia jää kivihiilikiellon myötä käyttämättä, ne vapautuvat takaisin markkinoille.

    Toisin sanoen, vastaava määrä kivihiiltä voidaan käyttää muualla Euroopassa. Ja siellä sitä poltetaan paljon huonommalla hyötysuhteella.

    Suomalaisista, lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksista poiketen lämpö jätetään eurooppalaislaitoksissa kokonaan hyödyntämättä.

    – Kivihiilikiellolla ei ole vaikutusta hiilidioksidipäästöihin kuin paikallisesti, ellei Suomen hallitus sitoudu mitätöimään päästöoikeuksia, Rauhamäki arvostelee.

    Mutta miten päästökauppa muuttaa tosiasiaa, että ilmasto lämpenee ja fossiilisista polttoaineista on päästävä kiireesti eroon? IPCC:n raportin mukaan uudessa, 1,5 asteen turvarajassa pysyminen vaatii päästöjen nollaamista paljon aikaisemmin arvioitua nopeammin.

    – Kyllä mekin haluamme eroon kivihiilestä, Rauhamäki vastaa painokkaasti.

    Hänen mielestään poliittiset toimenpiteet pitäisi kuitenkin kohdistaa yksittäisten energiayhtiöiden sijaan EU:n päästökiintiön tiukentamiseen.

    – Vasta tällä olisi aidosti vaikutusta ilmastonmuutoksen torjuntaan, hän sanoo.

    Lue myös:

    Hallitus esittää kivihiilen käytön kieltämistä sähkön ja lämmön tuotannossa: "Haluamme olla etujoukoissa"

    Hallitus sopi kivihiilen kieltolaista: Vuonna 2025 luopuville energiayhtiöille tukipaketti, täyskielto voimaan 2029

    Hallitus hoputtaa luopumaan hiilestä – Mistä Helsinki saa energiansa vuoden 2029 jälkeen?

    5 asiaa, jotka maailman merkittävimmästä ilmastoraportista pitää tietää – ilmastoprofessori: "Olen paatunut ja kokenut, mutta silti järkyttynyt"

    Kivihiilen kohtalo on sinetöity, mutta Helsinkiin ajetaan viikoittain täysiä hiililaivoja Venäjältä

    Eihän näin pitänyt käydä? Kivihiiltä paloi ja päästöt kasvoivat pääkaupunkiseudulla

    Helsingin "tasavihreillä" voimalavaihtoehdoilla on eroa - kokeile itse kuinka paljon

    Äidit hermostuivat Helsingissä biovoimalaan: "Emme halua rekkoja lasten koulureiteille"

    Kun lämpömittari menee miinukselle, kivihiili tulee vielä tarpeeseen – Missä menee pakkasraja, ettei omassa kodissa tarvitse palella?

    Miksi Google lämmittää Suomenlahtea? Datakeskusten hukkalämmöllä lämmittäisi ainakin miljoonan ihmisen omakotitalot

    Pieniä ydinvoimaloita tehdään kohta sarjatuotantona – ydinreaktori voi tulla vaikka kaupungin kupeeseen

    Helsingin piispa Laajasalo perheineen saa lisää neliöitä ja maksaa niistä myös lisää vuokraa

    Helsingin piispa Laajasalo perheineen saa lisää neliöitä ja maksaa niistä myös lisää vuokraa


    Helsingin piispan Teemu Laajasalon asumisjärjestelyt ovat olleet viime aikoina vilkkaan keskustelun kohteena. Muun muassa Yle kertoi tiistaina, että poliisi ei aio tutkia Laajasalon asumisetua ennen kuin verohallinto on sanonut asiassa...

    Helsingin piispan Teemu Laajasalon asumisjärjestelyt ovat olleet viime aikoina vilkkaan keskustelun kohteena. Muun muassa Yle kertoi tiistaina, että poliisi ei aio tutkia Laajasalon asumisetua ennen kuin verohallinto on sanonut asiassa sanansa.

    Kirkkoneuvos Leena Rantanen Kirkkohallituksesta kertoo Ylelle, että piispa Teemu Laajasalo on itse ilmoittanut Kirkkohallitukselle haluavansa maksaa asumisestaan nykyistä enemmän.

    – Piispa Laajasalo halusi hiljattain itse nostaa maksamaansa vuokraa samalla kun asuinneliöt lisääntyvät.

    Kirkkoneuvos Rantanen ei halua täsmentää Ylelle, mitä tarkoittaa "hiljattain" eli milloin Laajasalo ilmoitti asiasta. Piispa Laajasalo ei halua kommentoida asiaa julkisuudessa enempää kuin toissapäiväisen hiippakunnan tiedotteen verran.

    Tiistaina ilmestyneestä Kirkko ja kaupunki -lehdestä käy ilmi, että piispan vuokrankorotus tapahtuu joulukuun alusta.

    Kun Laajasalo maksaa nykyään vuokraa piispojen työsuhdeasunnot vuokraavalle Kirkon keskusrahastolle 93 neliöstä, kasvaa vuokraosuus joulukuusta alkaen 122 neliöön.

    Helsingin tuomiokapitulista puolestaan kerrotaan, että piispa esitti toiveen ylimääräisestä yksityiskäyttöön soveltuvasta huoneestaan muuttaessaan asuntoon maaliskuussa. Tätä varten tehty remontti valmistui marraskuussa. Vuokraa korotetaan näin joulukuun alusta.

    Kirkkohallitus: Piispoilla ei ole asuntoetua

    Suomessa on tällä hetkellä yhdeksän piispaa, joista seitsemän on vuokrannut työsuhdeasunnon Kirkon keskusrahastolta. Mikkelin ja Oulun piispat asuvat omistusasuinnoissaan.

    Normaali käytäntö on, että piispat tekevät asuinhuoneiston vuokrasopimuksen Kirkon keskusrahaston kanssa niistä tiloista, joita käyttävät asumiseen. Kiinteistön edustustilat ovat Kirkon keskusrahaston vastuulla olevaa tilaa eikä piispojen tarvitse maksaa vuokraa näistä tiloista, kertoo kirkkoneuvos Leena Rantanen.

    – Keskustelu Helsingin piispan asumisedusta on mielestäni täysin aiheetonta, sillä piispoilla ei ole luontaisetuasuntoja.

    Korhonen: Asuin- ja edustustilat erotettava selkeästi toisistaan

    Selvityspyynnön poliisille ja verottajalle Helsingin piispan asumisjärjestelyistä tehnyt Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja Johanna Korhonen pysyy kannassaan. Korhosen mielestä olisi paikallaan selvittää kaikkien piispojen asumiskäytännöt.

    – Jos tiloja käytetään yhtään asumiseen, asumisetu pitää katsoa verotettavaksi tuloksi, josta sitten tehdään tarvittavia vähennyksiä sen mukaan, miten paljon edustustilaisuuksia näissä tiloissa on järjestetty.

    Mikä sitten sai Johanna Korhosen puuttumaan asiaan juuri Helsingin nykyisen piispan Teemu Laajasalon ollessa vallankahvassa?

    Johanna KorhonenJarno Kuusinen / AOP

    Helsingin piispan koti on sijainnut samassa kiinteistössä jo kolmisenkymmentä vuotta. Samassa kiinteistössä ovat ennen Laajasaloa asuneet muun muassa Irja Askola ja Eero Huovinen. Viimeisimpänä Askola asui kiinteistössä samankaltaisella vuokrajärjestelyllä kuin Laajasalo. Korhosen mielestä tapauksilla on eroa.

    – Askola asui yksin ja vähine tavaroineen mahtui niihin kahteen huoneeseen. Laajasalo viisihenkisine perheineen asuttaa koko asuntoa, Korhonen sanoo

    – Askolan aikana edustustila oli myös hiippakunnan jatkuvassa käytössä. Laajasalon aikana siellä ei ole järjestetty hallinnon kokouksia, tapaamisia ynnä muita sellaisia kokouksia. Hän on kutsunut kotiinsa vieraitaan kyllä, mutta on kyseenalaista, ovatko nämä verohallinnon ohjeen mukaisia edustustilaisuuksia, Korhonen väittää.

    Yleinen sauna jatkaa nousukiitoaan Helsingissä – Nyt uusi löylyttelypaikka on avautumassa Jätkäsaareen:

    Yleinen sauna jatkaa nousukiitoaan Helsingissä – Nyt uusi löylyttelypaikka on avautumassa Jätkäsaareen: "Saunominen ei ole enää vain peseytymistä, vaan myös viihtymistä ja oleskelua"


    Helsingin Kalliossa Sauna Arlan yrittäjänä pitkään toiminut Kimmo Helistö sai vuonna 2010 puhelun, jolla oli kauaskantoiset seuraukset. Puhelimessa oli italialainen yhdyskuntasuunnittelija, joka oli yhdessä työryhmänsä kanssa voittanut Sitran...

    Helsingin Kalliossa Sauna Arlan yrittäjänä pitkään toiminut Kimmo Helistö sai vuonna 2010 puhelun, jolla oli kauaskantoiset seuraukset. Puhelimessa oli italialainen yhdyskuntasuunnittelija, joka oli yhdessä työryhmänsä kanssa voittanut Sitran perustaman korttelisuunnittelukilpailun.

    Italialaisnainen kysyi, olisiko Helistö halukas perustamaan Jätkäsaareen uuden korttelisaunan.

    – Olisin ollut hullu, jos olisin sanonut ei. Tällaista tilaisuutta ei saunayrittäjä todennäköisesti toista kertaa elämässään kohtaa, Helistö sanoo.

    Ekologisen korttelin sydän

    Uusi Sauna on osa Jätkäsaaren Airut-korttelia. Kortteli on Sitran ja Helsingin kaupungin aloittama hanke, jonka lähtökohtana on ollut kestävän rakentamisen suunnittelukutsukilpailu.

    Kuuden asuinkerrostalon korttelissa on huomioitu ekologiset lähtökohdat, kuten matalahiilijalanjälkinen rakentaminen, käytönaikainen energiatehokkuus sekä kestävän elämäntavan mahdollistaminen.

    Marraskuun aikana aukeava Uusi Sauna koostuu noin sadan asiakaspaikan ravintolasta sekä kolmesta saunasta pukuhuonetiloineen.

    Nyt puhelusta on kulunut kahdeksan vuotta, ja Helistö esittelee ylpeänä liiketilaa, joka kantaa nimeä Uusi Sauna. Varsinaisia saunatiloja on kolme: pellettilämmitteiset saunat sekä miehille että naisille, ja yksi sähkölämmitteinen tilaussauna, jota voidaan käyttää sekasaunana silloin kun tilauksia ei ole.

    Kansainvälinen suunnitteluryhmä olisi halunnut kaikista kiukaista sähkökäyttöiset, mutta Helistön vaatimus oli puulla lämpiävä, kertalämmitteinen sauna. Hän ymmärsi vetää oikeasta narusta, kun asiasta käytiin neuvotteluja.

    – Keksin sanoa tälle italialaisnaiselle, että mietipä pizzauunia. Kumpi on mielestäsi parempi: sähköllä lämmitetty pakastepizza vain puulämmitteisessä leivinuunissa paistettu käsintehty pizza? Hän ymmärsi saman tien, mistä on kyse.

    1950- ja 1960-luku oli yleisten saunojen kulta-aikaa

    Jätkäsaaren Uusi Sauna aukeaa keskelle helsinkiläisten yleisten saunojen renessanssia eli uuden tulemisen aikaa. Viimeistään 1980- ja 1990-luvuilla lähes kaikki perinteiset korttelisaunat olivat lopettaneet toimintansa. Vielä 1950- ja 60-luvuilla saunoja oli kymmeniä, mutta seuraavina vuosikymmeninä määrä väheni nopeasti, kun lämmin juokseva vesi yleistyi yksityiskodeissa.

    Yleisten saunojen kultavuosilta ovat jäljellä enää Kotiharjun sauna, Sauna Arla sekä Sauna Hermanni, jotka saavat toimintaansa myös kaupungin rahallista tukea.

    Uuden Saunan vilvoitteluterassi aukeaa jännittävällä tavalla kerrostalokorttelin keskelle.Vesa Marttinen / Yle

    2010-luvulla perinteisten saunojen rinnalle on noussut koko joukko uusia toimijoita: Kulttuurisauna aukesi Merihaassa 2013, Löyly Hernesaaressa 2016, Allas Sea Pool Katajanokalla 2016 ja Lonnan sauna Lonnan saarella 2017. Myös 2011 alkunsa saanut Sompasauna voitaneen laskea saunabuumin siivittäjäksi.

    Kimmo Helistö pitää saunojen renessanssia mainiona suuntauksena, jolla olisi tilaa laajentua vielä nykyisestään.

    – Helsinkiin mahtuisi helposti ainakin tusinan verran yleisiä saunoja, kunhan jokainen niistä on omanlaisensa, persoonallinen kokonaisuus. Eiväthän ne saunat keskenään kilpaile, vaan muiden vapaa-ajanviettomuotojen kanssa, eli vaikkapa ravintoloiden, elokuvateattereiden tai klubi-iltojen kanssa.

    "Klassinen korttelisauna tuotuna 2010-luvulle"

    Välimerenkadulla sijaitsevan Uuden Saunan tilat on rakentanut rakennusyhtiö SRV, ja omistaja on keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Helistö on tiloissa vuokralaisena yhtiökumppaninsa Jyrki Peltosen kanssa.

    Saunan ja ravintolan muodostaman kokonaisuuden ydinajatus on Helistön mukaan klassisen korttelisaunan tuominen 2010-luvulle.

    – 1920- ja 30-luvulla yleisiä saunoja alettiin rakentaa siksi, että pienissä asunnoissa ei ollut kylpyhuoneita ja suihkuja. Tämän päivän yleinen sauna ei ole vain peseytymistä, vaan myös vapaa-aikaa, viihtymistä ja sosiaalista oleskelua varten. Pitää olla erinomaiset sauna-, suihku- ja pukuhuoneolosuhteet, mutta myös viihtyisät oleskelutilat.

    Uuden Saunan liikekiinteistöön kuuluu kaikkiaan 474 neliötä sisätilaa sekä sisäpihalta löytyvä vajaan 60 neliön terassi. Helistön mukaan tilavat pukuhuoneet ja noin sadan asiakaspaikan ravintola ovat kokonaisviihtyvyyden kannalta olennaisia tekijöitä.

    – Jos tullaan saunomaan, niin varsinaisestihan siinä saunan lauteilla tulee vietettyä korkeintaan 20 prosenttia siitä ajasta, mikä saunomiseen kuluu.

    Ikäihmiset avautuvat seksimuistoistaan näytelmässä:

    Ikäihmiset avautuvat seksimuistoistaan näytelmässä: "Vanhuksia ei paneta? Pelkkää palturia!"


    Kumaria selkiä, hapuilevia askeleita ja kohdevaloissa siristelevät silmät. Kuusi elämää nähnyttä suomalaista kapuaa teatterin lavalle – ja hymyilee leveästi. – Näytättepä te kauniilta tänään! ohjaaja Melika Ramic huikkaa katsomosta...

    Kumaria selkiä, hapuilevia askeleita ja kohdevaloissa siristelevät silmät. Kuusi elämää nähnyttä suomalaista kapuaa teatterin lavalle – ja hymyilee leveästi.

    – Näytättepä te kauniilta tänään! ohjaaja Melika Ramic huikkaa katsomosta englanniksi.

    Näytelmä All The Sex I’ve Ever Had on lukuharjoitusvaiheessa.

    Teoksen nimi on englantia mutta sisältö selvää suomea: menneet seksikokemukset, elämän rakkaudet ja mietteet omasta ikääntyneestä kehosta on pitkien haastattelujen pohjalta kirjoitettu vuorosanoiksi.

    Vanhuuden seksuaalisuudesta ei juuri julkisesti puhuta, mutta tässä porukassa tuotantoryhmän ja vapaaehtoisten esiintyjien avoimuus on lämmintä ja ymmärtävää.

    86-vuotias Osmo Tuorila myhäilee vapautuneensa kertomaan asioita, joita ei yleensä kerro kenellekään. Ja Espoon Kaupunginteatterin lavalla hän uskoutuu intiimiasioistaan kokonaiselle yleisölle.

    Ria Karhila.Laura Railamaa / Yle

    Ria Karhila puolestaan muistelee, kuinka 1960-luvun alussa julkisilla paikoilla ei muka saanut pussata. Vaan nyt 68-vuotiaana hän on lähtenyt jakamaan julkisesti tyttönä, opiskelijana, vaimona ja eronneena kokemaansa historiaa.

    Voit katsoa Karhilan ja Tuorilan ajatuksia jutun pääkuvasta käynnistyvällä videolla.

    Ei shokeerausta vaan harvinainen puheenvuoro

    Pidämmekö vanhaa kehoa kauniina saati seksikkäänä? Ja toisaalta, tajuammeko isovanhempiemme kohdalla, mitä he ovat sukupuoliasioiden suhteen ehtineet elämässään nähdä ja tehdä?

    Laura Railamaa / Yle

    – Vanhat ovat jotenkin erillinen ihmisryhmä. Heille on omat paikkansa viettää päivänsä ja saada hoitoa, kuin lapsilla. Eikä heitä juuri yhteiskunnassa kuulla. Me haluamme ojentaa mikrofonin heille, ohjaaja Melika Ramic pohtii.

    Kanadalainen taidekollektiivi Mammalian Diving Reflex on toteuttanut iäkkäiden seksuaalisuutta luotaavan näytelmän miltei kaksikymmentä kertaa eri puolilla maailmaa.

    Hurjia seksijuttuja ei näytelmään varta vasten kaiveta, eikä pyrkimys ole itsetarkoituksellisesti shokeerata.

    Melika Ramic ja Annalise Prodor.Laura Railamaa / Yle

    – Yritämme rakentaa tarinan esiintyjistä seksin kautta. Ja esityksellä juhlitaan heidän elämäänsä. Huolimatta vaikeuksista ja traumoista. Huolimatta eroista ja kuolemasta. Sillä niitäkin kuuluu juhlia, päätuottaja ja toinen ohjaaja Annalise Prodor sanoo.

    Ja juhlasta on selvästi kyse.

    Äänimies pistää kaiuttimista soimaan Beyoncén hitin Crazy Right Now, ja seniorit nousevat joraamaan.

    Pian heidän seassaan tanssivat myös ohjaajat, tulkit ja muu tuotantoväki.

    Suomalaiset kestävät vertailun avoimuudellaan

    Suomalaisten miesten lämpö on koskettanut ohjaaja Melika Ramicia.

    – He puhuvat niin avoimesti naisistaan ja rakkaudestaan heitä kohtaan.

    Ramic tarkoittaa kolmea näytelmään osallistuvaa ikämiestä ja ryhmän yhteisiä keskusteluja. Ohjaaja on työstänyt samaa näytelmäkonseptia myös australialaisten, itävaltalaisten ja slovenialaisten kanssa.

    Laura Railamaa / Yle

    Erilaiset maskuliinisuudet eivät kuitenkaan juuri vaikuta teokseen.

    Näytelmästä muotoutuu tietysti kulloistenkin kertojien ja kaupunkinsa näköinen, mutta eri syistä kuin voisi luulla.

    – Esimerkiksi koetun seksin määrä, tai tavat, eivät niinkään vaihtele maasta toiseen. Eikä kumppanien määrä. Ero on ihmisten tavassa sanoittaa seksuaalisuutta.

    Iäkkäiden esiintyjien sukupolvi ja esimerkiksi maan uskonnollisuus heijastuvat siihen, kuinka tarkasti ja yksityiskohtaisesti osallistujat ovat tottuneet yksityisimmistä asioista puhumaan, Ramic kertoo.

    Tältä kannalta tekijät pitävät suomalaisia vapaaehtoisia varsin avoimina.

    Kokeile, tunnetko suomalaisten tabut – vertaa itseäsi muihin

    "Ainakin minä haluan laueta"

    – Jotkut väittävät, että vanhuksia ei paneta. Mutta sehän on pelkkää palturia, Ria Karhila täräyttää.

    Hän uskoo, että jokaisella säilyy halu olla lähellä ja halu saada ihonsa toisen ihoa vasten. Ja vielä enemmän.

    – Ainakin minä, ikäihmisenä, haluan laueta.

    Suorapuheisuus helpottaa kansainvälistä työryhmää saattamaan suomalaiset teatterin parrasvaloihin. All The Sex I’ve Ever Had on ammattilaisten kirjoittama muttei ammattilaisten esittämä.

    Ohjaajien mukaan näitä amatöörejä tarvitsee ainoastaan tsempata itsevarmoiksi näyttämöllä. Omaksuttavaa roolia kun ei erikseen ole.

    Osmo Tuorila.Laura Railamaa / Yle

    Osmo Tuorilaa naurattaa. Miksi pitäisi ujostella?

    – Seksihän on, itse asiassa, kaikkein tärkein asia. Se on elämän eliksiiri minulle. Luultavasti se on sitä kaikille.

    All The Sex I’ve Ever Had kuuluu Baltic Circle -festivaalin ohjelmistoon. Esitykset nähdään Espoon Kaupunginteatterissa 15.-17.11.

    Voit katsoa lisää tunnelmia näytelmän harjoituksista tästä tv-uutisten jutusta.

    Lue lisää:

    Mistä läheisesi ei puhu edes sinulle? 5 tilannetta, joissa arjesta tulee tabu

    Näistä aiheista sukupöydän ääressä vaietaan, kirjailija Katri Manninen kertoo

    Himo voi haalistua huolien alle

    Halu muuttuu ja sen kohde vaihtuu – seksuaalisuuden muutokset haastavat parisuhteen

    Seksi on ikäihmisenkin oikeus

    Helsingin pyöräilybaanalle haetaan esikuvaa New Yorkista – tällainen Baanasta tulee, jos visio toteutuu

    Helsingin pyöräilybaanalle haetaan esikuvaa New Yorkista – tällainen Baanasta tulee, jos visio toteutuu


    Helsingin keskustan pyöräilybaanan varalle on tehty suunnitelmia New Yorkin malliin. Helsinki-päivänä 2012 avattu Baana on entiseen ratakuiluun rakennettu 1,3 kilometrin mittainen kevyen liikenteen väylä, joka kulkee Kiasmalta...

    Helsingin keskustan pyöräilybaanan varalle on tehty suunnitelmia New Yorkin malliin.

    Helsinki-päivänä 2012 avattu Baana on entiseen ratakuiluun rakennettu 1,3 kilometrin mittainen kevyen liikenteen väylä, joka kulkee Kiasmalta Ruoholahteen.

    Rakennusyhtiö SRV hakee pyöräilybaanan alueelle tilavarausta. SRV suunnittelee yhdessä eri alojen asiantuntijoista koostuvan Urbaana-työryhmän kanssa entiseen ratakuiluun rakennetun kevyen liikenteen Baanan kylkeen erilaisia palveluita, asuntoja ja tilaa kaupunkikulttuurille.

    SRV

    Kokonaisuus sijoittuisi osittain Rautatiekatujen välissä kulkevan Baanan yläpuolelle yhdistäen Kampin ja Etu-Töölön kaupunginosat saumattomaksi kokonaisuudeksi. Visiona on veistoksellista arkkitehtuuria ja kokeellista muotoilua ilmentävä rakennus- ja puistotilakokonaisuus.

    SRV

    Helsingin kaupunkiympäristölautakunta päätti puoltaa SRV:n hakemusta kokouksessaan tänään tiistaina.

    Toteutuessaan suunnitelma toisi kolme uutta rakennusta Baanan varteen ja muuttaisi maisemia Autotalon ja Tennispalatsin pohjoispuolella.

    SRV

    Urbaana -projektissa mukana olevan Aalto yliopiston professorin Pentti Kareojan mukaan inspiraatiota on haettu New Yorkin Highlinesta. Se on vanhalle junaradalle rakennettu suosittu kulkuväylä ja virkistysalue.

    Kareojan mielestä Baanan ympäristö on mielenkiintoinen kaupunkitila jo nykyisellään, mutta se kaipaa elävöittämistä.

    – Baana on vanhan huoltoradan jäljiltä jäänyt arpi keskustaan. Haluamme parantaa sitä ja korostaa sen poikkeuksellisia ominaisuuksia.

    Uudenmaan Päivystysapu-puhelin ei palvele vielä kuuroja ja kuulovammaisia

    Uudenmaan Päivystysapu-puhelin ei palvele vielä kuuroja ja kuulovammaisia


    Uudenmaan alueella vuonna 2017 alkaen asteittain käyttöön otettu Päivystysapu-puhelin ei palvele toistaiseksi kuuroja ja kuulovammaisia. Husista kerrotaan, että ne jotka eivät voi soittaa Päivystysapuun, voivat hakeutua suoraan päivystykseen...

    Uudenmaan alueella vuonna 2017 alkaen asteittain käyttöön otettu Päivystysapu-puhelin ei palvele toistaiseksi kuuroja ja kuulovammaisia.

    Husista kerrotaan, että ne jotka eivät voi soittaa Päivystysapuun, voivat hakeutua suoraan päivystykseen kuten tähänkin saakka. Hätätilanteessa tulee olla yhteydessä 112:een.

    Päivystysavun saamista saavutettavaksi myös kuuroille ja kuulovammaisille aiotaan kehittää yhteistyössä järjestöjen kanssa. Kehittämistyön aikataulusta ei vielä ole tietoa.

    Tavoitteena turhien päivystysreissujen vähentäminen

    Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri otti viime viikolla käyttöön päivysapu-puhelimeen, johon ihmisten toivotaan soittavan ennen hakeutumista päivystykseen. Palvelun tarkoituksena on ohjata potilas suoraan oikeaan hoitopaikkaan tai antaa kotihoito-ohjeita, jos vaiva ei vaadi lääkärissä käyntiä ja näin vähentää turhia käyntejä päivystyksessä niiltä henkilöiltä, joiden vaivaa ei voida siellä hoitaa. Vuosittain tällaisia käyntejä on HUSin mukaan pelkästään Haartmanin ja Malmin päivystyksissä noin 9000 – 10 000 vuodessa.

    Päivystysapu on otettu käyttöön vaiheittain HUSin alueella alkaen Porvoon sairaanhoitoalueelta vuosi sitten. Keväällä toiminta laajennettiin Hyvinkään sairaanhoitoalueelle ja Helsinkiin kesäkuussa. Vantaa ja Kerava liittyivät palvelun piiriin lokakuussa. Muut HUS-alueen kunnat tulevat palvelun piiriin tammikuussa 2019.

    Laukausta muistuttava ääni sai liikkeelle useita poliisipartioita Helsingin Töölöön – johtuikin todennäköisesti paukkupommista

    Laukausta muistuttava ääni sai liikkeelle useita poliisipartioita Helsingin Töölöön – johtuikin todennäköisesti paukkupommista


    Helsingin poliisi kertoi tänään Twitterissä, että Töölössä Ruusulankadulla sijaitsevasta asuntolasta on kuulunut laukausta muistuttava kova ääni. Poliisi sai ilmoituksen asiasta kello 11.14. Monta on partiota lähti paikalle selvittämään,...

    Helsingin poliisi kertoi tänään Twitterissä, että Töölössä Ruusulankadulla sijaitsevasta asuntolasta on kuulunut laukausta muistuttava kova ääni.

    Poliisi sai ilmoituksen asiasta kello 11.14. Monta on partiota lähti paikalle selvittämään, mistä on kyse.

    Hetki sitten poliisi twiittasi, että äänen alkulähde olikin todennäköisesti paukkupommi, jonka jäänteet löytyivät paikan päältä.

    Kukaan ei ollut vaarassa. Poliisi selvittää nyt asiaa järjestysrikkomuksena.

    Taka-Töölössä sijaitseva Sininauhasäätiön asuntola on nuorille aikuisille tarkoitettu asumisyksikkö, jossa päihteiden käyttö on sallittu.

    Oikeustoimittajilta kirja kuohuttavista rikosjutuista – "Toimittajan pitää etäännyttää itsensä karuista aiheista"


    Rikos- ja oikeusjutuista raportoivien toimittajien yhdistys täyttää 30 vuotta. Juhlan kunniaksi Oikeustoimittajat ry on julkaissut Etusivun rikokset -nimisen kirjan, jossa toimittajat kirjoittavat uransa mielenkiintoisista jutuista. Kirjassa...

    Rikos- ja oikeusjutuista raportoivien toimittajien yhdistys täyttää 30 vuotta. Juhlan kunniaksi Oikeustoimittajat ry on julkaissut Etusivun rikokset -nimisen kirjan, jossa toimittajat kirjoittavat uransa mielenkiintoisista jutuista.

    Kirjassa parikymmentä rikostoimittajaa kertoo, miten jutut ovat syntyneet ja mitä jutun tekeminen on vaatinut. Kirjan tapaukset käsittelevät esimerkiksi rikosuutisia Anneli Auerista ja Jari Aarniosta.

    Helsingin Sanomien rikostoimittaja Susanna Reinboth on toimittanut kirjan MTV:n rikostoimittajan Jarkko Sipilän kanssa. Kirjassa Reinboth kertoo Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion tapauksesta.

    Reinbothin mukaan tapauksen selvittämisessä kovin paikka oli ihan ensimetreillä.

    – Se valtava hyökkäys, mikä meihin kohdistui. Silloin monilla oli hyvin vahva usko siihen, että tässä ei ole mitään hämärää eikä mitään pengottavaa.

    "Kyky etäännyttää"

    Totuus rikostoimittajan työstä on kuitenkin käytännössä jotain muuta kuin mitä esimerkiksi televisiosarjoissa esitetään.

    Ilta-Sanomien rikostoimittaja Miika Viljakainen sanoo, että 90 prosenttia ajasta istutaan työpöydän ääressä, puhutaan puhelimessa tai selaillaan asiakirjoja. Viljakainen kirjoittaa kirjassa siitä, kun rikollisten omaiset ottavat yhteyttä toimittajaan. Soittaja on usein äiti.

    – Suurin osa kysymyksistä koskee sitä, julkaistaanko heidän lapsensa nimi lehdessä.

    Nimien julkaiseminen lähtee journalistin ohjeista. Julkaisemisessa otetaan huomioon tekijän asema, prosessin vaihe ja rikoksen vakavuus.

    Reinbothin mukaan rikos- ja oikeustoimittajan hommassa ei aivan jokainen pitkää aikaa viihdy.

    – Tässä täytyy olla kyky etäännyttää itsensä asioista, koska tässä ollaan aika paljon vaikeiden ja hirveiden asioiden kanssa tekemisissä.

    Etusivun rikokset julkaistaan huomenna Helsingissä.

    Hautausala miettii nyt ympäristökysymyksiä – krematorioille haluttaisiin yhtenäiset päästörajat

    Hautausala miettii nyt ympäristökysymyksiä – krematorioille haluttaisiin yhtenäiset päästörajat


    Hautausalan liitot kannattavat Suomessa yhtenäisten päästöraja-arvojen asettamista krematorioiden savukaasuille. Tällä hetkellä krematorion sijantipaikan ympäristöviranomaiset määrittävät sallitut arvot. Lainsäädännössä savukaasujen...

    Hautausalan liitot kannattavat Suomessa yhtenäisten päästöraja-arvojen asettamista krematorioiden savukaasuille. Tällä hetkellä krematorion sijantipaikan ympäristöviranomaiset määrittävät sallitut arvot. Lainsäädännössä savukaasujen päästörajoihin ei puututa.

    – Olemme puuhanneet suositusta jo pitkään eurooppalaisen yhteistyöverkoston kanssa, Krematoriosäätiön toimitusjohtaja Mikael Wilén sanoo.

    Suomessa polttohaudataan jo yli puolet kuolleista.

    Wilénin mukaan Euroopan krematorioverkosto ECN toivoo tulevaisuudessa saavansa suosituksensa läpi EU:n tasolla ja siten leviämään eri maihin.

    Myös Suomen hautaustoiminnan keskusliitto haluaa viedä päästösuositusten käyttöönottoa eteenpäin, sanoo liiton pääsihteeri Matti Halme.

    Savukaasun suodatusjärjestelmällä on varustettu vain murto-osa nykyisistä Suomen 22:sta krematoriosta. Wilénin mukaan järjestelmä löytyy krematorioista Helsingin Hietaniemessä, Hyvinkäällä, Espoossa, Karjaalla, Tampereella, Lahdessa ja Hämeenlinnassa.

    Kierrätys on trendi myös krematorioissa

    Ympäristöarvojen korostumisesta hautausalalla kertoo muun muassa se, että Suomen hautaustoiminnan keskusliitto sopi Kirkkohallituksen kanssa seurakunnille annettavat hauta-arkkujen laatukriteerit.

    Vuonna 2017 voimaan tulleissa suosituksissa on kielletty muuan muassa keinokuituverhoilun ja maatumattoman muovin käyttö arkuissa ja uurnissa.

    – Suositusten noudattaminen on myös työturvallisuuskysymys, Halme sanoo

    Ympäristökysymykset ovat selkeästi hautausalalla kansainvälinen puheenaihe. Wilén kertoo luennoivansa lämmönkierrätyksestä jäähdytykseen pohjoimaisessa krematorioseminaarissa Tukholmassa marraskuun alkupäivinä.

    Uurnaan ei päädy metallia. Vasemmalla on arkun nauloja ja oikealla tekoniveliä sekä kirurgisesti ihmiseen asetettuja muita metalliesineitä.Kari Kosonen / Yle

    Wilénin työpaikalla Helsingin Hietaniemen krematoriossa onkin Suomen ainoa lämpöä jäähdytyksessä hyödyntävä järjestelmä. Puhtaasti lämpöä kierrättäviä krematorioita maassamme taas on kuusi.

    Osissa krematorioissa on myös metallinkinkierrätystä. Esimerkiksi Helsingissä se on kirjattu ympäristölupaan.

    Syrjäseuduilla liikennepäästöt ekologisuuden esteenä

    Tuhkaamisen suosio on viime vuosina kasvanut. Tällä hetkellä Suomessa polttohaudataan jo yli 50 prosenttia kuolleista.

    Jos katsotaan pelkkää hautausmuotoa, polttohautaus on maahan hautausta ympäristöystävällisempi, kertoo vuonna 2011 julkaistu hollantilainen tutkimus. Varsinkin, jos krematorio on varustettu savukaasun suodattamilla, Krematoriosäätiön toimitusjohtaja Mikael Wilén huomauttaa.

    Syrjäseuduilla poltettavaa ruumista joudutaan kuitenkin kuljettamaan pitkiä matkoja. Esimerkiksi Lapista katsottuna lähin krematorio on nyt Oulussa. Muut polttohautauspaikat ovat sitä etelämpänä. Aivan etelässä krematorioiden verkosto on tiheä.

    Sirkka Haverinen / Yle

    Hollantilaistutkimuksen mukaan hautaamiseen välillisesti liittyvät päästöt ovat yleensä suuremmat kuin pelkästä hautaamisesta aiheutuvat. Liikenne on leijonanosa näitä välillisiä päästöjä.

    Pitkillä matkoilla liikenteen ympäristökuorma voi siis vähentää polttohautauksen ekologisuutta suhteessa maahan hautaamisen.

    Polttohautaus kustannustehokasta

    Polttohautaus kuitenkin näyttää jatkavan suosiotaan.

    Seurakunnille tuhkaaminen voi tulla pitkällä tähtäimellä jopa halvemmaksi kuin maahan hautaaminen, sillä esimerkiksi maankaivuutyöt tuovat kustannuksia. Myöskään lisämaata hautapaikoille ei enää entiseen tapaa tarvita.

    Yksittäisen seurakunnan ylläpitämänä krematorio Suomen oloissa kuitenkaan harvoin kannattaa taloudellisesti.

    – Useamman seurakunnan krematoriossa hinta per arkku on edullisempi, sanoo Suomen hautaustoiminnan keskusliiton pääsihteeri Matti Halme.

    Lähteenä on käytetty Elisabet Keijzerin vuonna 2011 julkaistua tutkimusta Environmental impact of Funerals. Life cycle assessments of activities after life.

    Korjaus 16.11.2018 kello 12.34. Lisätty kolme paikkakuntaa, joiden krematorioissa on savukaasujen suodatusjärjestelmä. Korjattu myös väite, että vain kahdessa Suomen krematoriossa olisi lämmönkierrätysjärjestelmä. Järjestelmä on käytössä maamme kuudessa krematoriossa. Tarkennettu myös Wilénin luentoaihetta.