Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Hamletin kuningasroolia ovat esittäneet Pelle Hermanni, Sherlock Holmes ja komisario Palmu – listasimme 10 kiinnostavinta Tanskan prinssiä

    Hamletin kuningasroolia ovat esittäneet Pelle Hermanni, Sherlock Holmes ja komisario Palmu – listasimme 10 kiinnostavinta Tanskan prinssiä


    1Jussi Nikkilän Hamlet saa kuolleelta isältään tehtävän kostaa tämän murha. Murhaaja on Hamletin setä, Claudius (Eero Aho). Otto-Ville VäätäinenJussi Nikkilä Turun kaupunginteatterissa 2019Ollako vai eikö, siinä pulma. Ja sitä pohtii...

    1Jussi Nikkilän Hamlet saa kuolleelta isältään tehtävän kostaa tämän murha. Murhaaja on Hamletin setä, Claudius (Eero Aho). Otto-Ville VäätäinenJussi Nikkilä Turun kaupunginteatterissa 2019

    Ollako vai eikö, siinä pulma. Ja sitä pohtii Jussi Nikkilä (s. 1982), joka näyttelee Turun kaupunginteatterin Hamletin.

    Nikkilä on vasta 36-vuotias, mutta hankkinut jo Shakespeare-kannuksia. Hän on opiskellut brittikirjailijaa lontoolaisessa teatterikoulussa ja ohjannut Rikhard III:n ja Julian & Romeon Kansallisteatteriin. Turussa nähtävä Hamlet on kuitenkin näyttelijä Nikkilälle ensimmäinen Shakespeare-rooli ammattiteatterissa.

    – Hamlet ei osaa päättää mitään. Ja se on minulle tärkeä asia: Miten Hamlet, joka pohtii, puhuu, sanallistaa kaiken ja purkaa kiukkuaan puhumalla, miten hän menee kohti väkivaltaa, toimintaa ja päätöksentekoa sekä oman viattomuuden ja herkkyyden musertamista, Nikkilä pohtii.

    Turun kaupunginteatterin Hamletin ensi-ilta on 15. helmikuuta. Esityksen ohjaa Paavo Westerberg.

    2Elli Tompuri kohautti vuonna 1913 esittämällä ensimmäisenä suomalaisnaisena Hamletin housuroolin.I. Nyman/Teatterimuseon arkistoElli Tompuri Suomen kiertueella 1913

    Maailmankuulu ranskalainen Sarah Bernhardt (1844–1923) näytteli Hamletin housuroolin vuonna 1899. Eipä aikaakaan, kun sama ihme, nainen Tanskan prinssinä, nähtiin myös Suomessa. Vuosi oli 1913 ja näyttelijänä aikansa kohuttu tähti, 33-vuotias Elli Tompuri (1880–1962). Nais-Hamletissa oli hauskaa tuplakierrettä. Vielä Shakespearen aikaan kaikki roolit, myös naisten osat esitti mies.

    Tompuri näytteli Hamletia kiertueella ja sai ristiriitaisen vastaanoton. Satakunnan Sanomat tiesi kertoa, että Hamlet esitettiin ääriään myöten täydelle huoneelle. “Voi olla eri mieltä siitä, mistä määrästä tämä osa sopii naisen näyteltäväksi, mutta kuitenkin saattaa sanoa, että rouva Tompuri antoi Hamletista erittäin mieleenpainuvan kuvan.”

    Helsingin Sanomien kriitikko huomautti, että “On luonnollista että osan esittäminen tuottaa naiselle tavatonta vaikeutta voida koko ajan ylläpitää katsojissa oikeata illusioonia.” Tompurin Hamletia pidettiin kuitenkin HS:ssa erittäin onnistuneena.

    3Joel Rinne (keskellä) oli Hamlet 1920-luvun versiossa, joka oli tuotu nykyaikaan. Hamletin ystävää Horatiota esitti Heikki Tuominen (vas.) ja haudankaivajan koomista roolia Paavo Raitio.Teatterimuseon arkistoJoel Rinne Kansan näyttämöllä 1927

    Klassikoita modernisoitiin jo vuosisadan alussa. Sen huomaa Hamletista, jonka nimiroolin esitti Joel Rinne (1897–1981). Ensemblen puvut ovat 1900-lukua: herrat esiintyvät smokeissa ja frakeissa, eivätkä näytelmän syntyajankohdan, 1500–1600-lukujen, pussihousuissa. Helsingin Sanomien kritiikkikin kiittää ratkaisua, mutta pahoittelee, että nykyaikaistaminen on jäänyt puolitiehen. Erkki Kivijärven mielestä saisi olla vähemmän “deklamatsionia” eli soinnuttelevaa lausumista.

    Rinne saa kiitosta erittäin hyvästä “näyttelijäprestationista”: “Se on hänen tähänastisen näyttelijänpolkunsa korkein saavutus ja merkitsee huomattavaa syventymistä ja asteikon laajentumista”, arviossa todetaan. Rinne oli Hamletina vasta 30-vuotias. 1960-luvulla hän tuli suurelle yleisölle tutuksi Komisario Palmu -elokuvien nimiroolista.

    Kansan näyttämön versio oli Mia Backmanin ohjaama. Ensi-iltakatsomossa istui arvovaltaista väkeä: mm. presidentti Lauri Kristian Relander.

    4Veijo Pasanen oli Hamletina kovin toisenlainen kuin myöhempi lasten rakastama roolihahmonsa Pelle Hermanni.Juhani Riekkola/Teatterimuseon arkistoVeijo Pasanen Tampereen työväen teatterissa 1968

    Veijo Pasanen (1930–1988) oli paitsi taitava näyttelijä myös lasten rakastama Pikku Kakkosen tv-hahmo Pelle Hermanni. Hamletin hän näytteli 38-vuotiaana Tampereen työväen teatterissa itsensä Eino Salmelaisen ohjauksessa. Ja voi änkeröinen, lopputulos oli ilmeisen menestyksekäs.

    75-vuotiaan Salmelaisen ohjausta kuvailtiin rohkeaksi ja siekailemattomaksi ja Veijo Pasasen Hamletia tähän päivään peilautuvaksi suoritukseksi: “Hamletin rooli on näyttelijän mitta. Veijo Pasasen nykyistä mittaa kunnioitettakoon. Se ulottuu kantamaan tämän Hamlet-näkemyksen kokonaan, yhtä selkeänä ilmaisukeinojen kuin kestävänä henkisen katteen puolesta”, totesi HS:n kriitikko Sole Uexküll.

    5Elli Tompurin jälkeen saatiin odottaa yli 80 vuotta ennen kuin suomalainen naisnäyttelijä tarttui Hamletiin ammattiteatterissa. Asialla oli Leea Klemola ja vuosi oli 1995. Patrik PesoniusLeea Klemola Q-teatterissa 1995

    Leea Klemola (s. 1965) teki tompurit vuonna 1995. Hän oli järjestyksessä toinen suomalaisnainen Hamletin housuroolissa. Asia ei enää herättänyt samanlaista pahennusta kuin vuosisadan alussa. Karjalainen-lehdessä jopa arveltiin, että nainen Tanskan prinssinä tekee kappaleesta vetonaulan.

    Helsingin Sanomissa puolestaan intouduttiin pohtimaan, ketä 30-vuotiaan Klemolan Hamlet esittää: miestä, naista, ihmistä vai symbolia. Sitäkin aprikoitiin, kyseenlaistaako naisen esittämä Hamlet miehen esittämisen käytäntöjä.

    Eri tyylejä ja aikakausia sekoittavan esityksen ohjasi Erik Söderblom.

    6Ben Whishaw oli vasta 23-vuotias hypätessään Hamletin vaativaan rooliin. Whishawn tulkitsemaa Tanskan prinssiä kuvailtiin arvioissa rakastettavaksi ja haavoittuvaksi. Alastair Muir / AOPBen Whishaw Lontoon Old Vicissä 2004

    Moni ansioitunut näyttelijä palaa “vanhoilla päivillään”, usein yli 30-vuotiaana, Hamletin pariin. Tähän listattujen Hamlet-näyttelijöiden keski-ikä on 34 vuotta. Hamlet on nuori prinssi, mutta rooli on järkäle ja se vaatii kokemusta ja taitoa. Ben Whishaw (s. 1980) on siis poikkeus joukossa. Hän näytteli Hamletinsa erittäin nuorena, vasta 23-vuotiaana ja juuri koulusta valmistuneena.

    Whishawn ura on sittemmin noussut kuin raketti. Hänet on nähty monien Suomessakin esitettyjen tv-sarjojen rooleissa, kuten Perienglantilaisessa skandaalissa ja London Spyssa. Hän on ollut mukana myös James Bond -elokuvissa Q:n roolissa.

    7Jos Ben Whishawn Hamlet oli herkkä, Juden Lawn tulkinta samasta roolista oli raivoisa.AOPJude Law Wyndham’s Theatressa 2009

    Jude Law (s. 1972) kuuluu niihin erinomaisiin näyttelijöihin, jotka ovat aloittaneet teatterista, tulleet kuuluisiksi elokuvarooleista ja palanneet näyttämölle tekemään Hamletia. Law'n Hamlet sai osittain ristiriitaisen vastaanoton, mutta tapaus se oli. Ensi-ilta oli Lontoossa, jossa myös nuoriso jonotti yötä myöten lippuja Shakespearen tragediaan. Lontoosta esitys siirtyi New Yorkiin.

    Kuvaavaa on, että New York Timesin arvio keskittyy pelkästään tuolloin 37-vuotiaan Jude Law'n hehkutukseen. “Law lähestyy rooliaan kuin olympiaurheilija, joka tuijottaa loputonta esteiden riviä: Fokus, päättäväisyys ja adrenaliinitaso ovat samanlaiset.”

    8Eero Aho oli Hamlet ja Esko Salminen hänen petollinen setänsä Claudius lähiomaisemiin sijoittuvassa versioissa.Helsingin KaupunginteatteriEero Aho Helsingin kaupunginteatterissa 2012

    Eero Aho (s. 1968) näytteli Hamletin 44-vuotiaana. Helsingin Sanomien arviossa Ahon roolityötä kuvailtiin näin: “Eero Ahon Hamlet on täyttä tunnetta. Kyyninen, kyllä, mutta nahkatakkinsa ja kovetetun kuorensa alla herkkä, jo ennen kuolemaansa kuolettavasti haavoitettu.”

    Kari Heiskasen ohjaama Hamlet oli sijoitettu lähiöön ja sen näki Helsingin kaupunginteatterissa noin 10 000 katsojaa. Esko Salminen näytteli Hamletin isän murhannutta setää, Claudiusta.

    Sekä Eero Aho että Esko Salminen ovat mukana myös uudessa Turun versiossa, jossa Jussi Nikkilä tekee Hamletin. Aho ja Salminen ovat Turussa molemmat nousseet rooleissa yhden sukupolven ylöspäin. Aho näyttelee Hamletin petollista setää ja Salminen Hamletin kuollutta isää.

    9Benedict Cumberbatch teki Isossa-Britanniassa teatterihistoriaa. Hänen tähdittämänsä Hamlet myytiin loppuun ennätysajassa.Johan Persson/NT LiveBenedict Cumberbatch Lontoon Barbicanissa 2015

    Kuka väittää, etteivät klassikot kiinnosta? Benedict Cumberbatchin (s. 1976) esittämä Hamlet rikkoi ennätyksiä Lontoossa jo ennen ensi-iltaa. Se myi hetkessä loppuun 100 000 lippua lähes vuotta ennen kuin esirippu ensimmäisen kerran nousi. Kun esitykset alkoivat, 39-vuotias Cumberbatch joutui vetoamaan sankkaan fanijoukkoonsa: älkää kuvatko, somettako ja tekstailko kesken esityksen.

    Cumberbatchin oli nostanut superjulkkikseksi Uusi Sherlock -tv-sarja, jossa hän esitti nimiosaa. Cumberbatchin tähdittämä Hamletin näyttämöversio esitettiin myös Suomessa elokuvateattereissa.

    10Tukholmassa pyörii parhaillaan tuore Hamlet-tulkinta, jossa nimiosaa esittää Adam Lundgren (oik.). Petollista ja murhaavaa setää näyttelee Gerhard Hoberstorfer (vas.).Sören VilksAdam Lundgren Tukholman Dramatenissa 2019

    Jos vertailu kiinnostaa, Tukholman kuninkaallisessa teatterissa Dramatenissa pyörii parhaillaan Adam Lundgrenin (s. 1986) versio Tanskan prinssistä. Lundgren on 32-vuotias ja vain hieman nuorempi kuin Jussi Nikkilä, jonka näytön paikka on samaan aikaan lahden toisella puolella Turussa. Lundgren on suomalaisille tuttu muun muassa tv-sarjoista Aika on meidän (2017) ja Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin (2012).

    Muita tunnettuja Hamleteja ovat mm. Andrew Scott (2017), Maxine Peake (2014), David Tennant (2008), Simon Russell Beale (2000), Ralph Fiennes (1995), Keanu Reeves (1995), Daniel Day-Lewis (1989), Kenneth Branagh (1988), Mark Rylance, (1988) ja Christopher Walken (1982).

    Seitsemän varoitusta eri puolille Suomea: Meteorologit kaipaavat suomalaisilta havaintoja liukkaudesta

    Seitsemän varoitusta eri puolille Suomea: Meteorologit kaipaavat suomalaisilta havaintoja liukkaudesta


    Nyt on liukasta monin paikoin Suomessa. Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Eveliina Tuovinen sanoo, että liukasta on laajalla alueella Suomessa. Etenkin rannikolla kannattaa varoa, ettei kaadu. – Nyt on vaarallisenkin liukasta, kannattaa...

    Nyt on liukasta monin paikoin Suomessa.

    Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Eveliina Tuovinen sanoo, että liukasta on laajalla alueella Suomessa. Etenkin rannikolla kannattaa varoa, ettei kaadu.

    – Nyt on vaarallisenkin liukasta, kannattaa olla varovainen. Hiekoitushiekat ovat sulaneet jään sisään ja jäinen, vesipintainen tie on todella liukas.

    Ilmatieteen laitos on antanut liukkaudesta varoituksen Varsinais-Suomeen, Satakuntaan, Uudellemaalle, Kymenlaaksoon, Pohjanmaalle, Keski-Pohjanmaalle ja Pohjois-Pohjanmaan länsiosaan. Helpotusta ei ole hetkeen luvassa.

    – Jos yöllä taas pakastuu ja sitten taas sulaa, se vain pitkittää liukasta aikaa, Tuovinen sanoo.

    Liukkaus jatkuu todennäköisesti viikonloppuna.

    – Aika aurinkoisen oloinen viikonloppu on tulossa. Lauantai on hyvin lauha, sunnuntaina lämpötila laskee. Oletan, että maan etelä- ja keskiosassa on laajalti liukkaita jalankulkutiet.

    Ylen mediatoimittaja Antti Eintola kuvasi, miten jalankulkijat ja pyöräilijät pärjäsivät liukkauden kanssa Tampereella perjantaina.

    Antti Eintola / YleAntti Eintola / Yle Antti Eintola / Yle Antti Eintola / Yle Antti Eintola / Yle Antti Eintola / Yle Antti Eintola / Yle Havaintoja pyydetään

    Liukkautta on vaikea ennustaa paikallisesti. Päivystävä meteorologi Eveliina Tuovinen sanoo, että liukkautta lasketaan eri malleista. Ne eivät ole aina luotettavia, joten suomalaisilta pyydetään myös havaintoja mallin tueksi.

    llmatieteen laitoksen havaintosovelluksen kautta voi antaa palautetta, jos jossakin on vaarallisen liukasta.

    – Jos on ladannut omaan kännykkäänsä Ilmatieteen laitoksen sovelluksen, oikealta yläkulmasta löytyy kiikari, ja sieltä pääsee antamaan havaintoja. Siellä on ukkosta, sadetta ja yksi on havainto jalankulkuliukkaudesta. Näemme reaaliajassa kartalla kaikki havainnot, joita ihmiset ovat lähettäneet.

    Havaintoja tulee joitain kymmeniä päivittäin, mutta enemmänkin saisi meteorologin mukaan tulla.

    Sairaala ruuhkautui, mutta ei kipsauksista

    Tampereen yliopistollisen sairaalan toimialuejohtaja Sally Järvelä sanoo, että sairaalaan ei ole tullut erityisen paljon potilaita liukastumisten takia.

    Kymmenkunta kipsausta päivässä on vielä normaali talvikuukausina.

    Sen sijaan sairaala on ollut ruuhkautunut, koska vanhuksilla on ollut runsaasti hengitystietulehduksia ja vatsatautia.

    Lue lisää:

    Paniikkijarrutus ja äkkiliike kaatavat talvipyöräilijän – video: ammattilainen näyttää, miten pysyt pystyssä

    Kuulutus hiihtolomalaisille: Lämpimin sää väistyy sunnuntaina ja talvi tekee paluun – lähetä meille kuva kevään auringosta

    Kaisla, 6, tuntee tabletin, mutta lempileikissä väistellään krokotiileja kiipeilytelineillä – digitaalisuus tulee vauhdilla mukaan leikkeihin

    Kaisla, 6, tuntee tabletin, mutta lempileikissä väistellään krokotiileja kiipeilytelineillä – digitaalisuus tulee vauhdilla mukaan leikkeihin


    – Piirrän juttuja ja uudessa eskarissa teen puuhakirjaa, kertoo kuusivuotias Kaisla Hakala-Rahko esimerkkejä leikkimisestään. Mielikuvitus liitää, kun Kaisla kertoo tämänhetkisestä lempileikistään. – Olisin saarella ja en saisi mennä...

    – Piirrän juttuja ja uudessa eskarissa teen puuhakirjaa, kertoo kuusivuotias Kaisla Hakala-Rahko esimerkkejä leikkimisestään.

    Mielikuvitus liitää, kun Kaisla kertoo tämänhetkisestä lempileikistään.

    – Olisin saarella ja en saisi mennä veteen, koska siellä on krokotiilejä ja haita. Leikki on jännittävä, mutta tykkään siitä silti, Kaisla sanoo.

    Leikki ruokkii lapsen mielikuvitusta ja mielikuvitus leikkiä. Leikki on lapsen työtä ja nykyään ajatellaan, että sillä on paikkansa myös aikuisen elämässä ja arjessa. Esimerkiksi Porin yliopistokeskuksen hankkeessa tutkitaan aikuisten suhtautumista leikkimiseen.

    Vuodenvaihteessa uutisoitiin BR- ja Toys 'R' Us -leluliikkeet omistavan tanskalaisyhtiön konkurssista. Se sulki Suomessakin monta lelukauppaa. Eivätkö perinteiset lelut enää mene kaupaksi, vai mistä on kysymys?

    Selvitimme lelututkijalta ja -kauppiaalta, onko digitaalisuus leikille uhka vai mahdollisuus.

    Kuusivuotias Kaisla Hakala-Rahko tykkää leikkimisestä.Dani Branthin / Yle

    Kuusivuotiaana Kaisla on kasvanut maailmassa, jossa älylaitteet ja digitaalisuus ovat läsnä. Siitä huolimatta hän nauttii perinteisistä leikeistä sekä sisällä että ulkona. Esimerkiksi hänen lempileikkiään voi hänen mielestään leikkiä vain ulkona.

    – Kiipeilytelineet ovat saaria ja niitä on vain ulkona, hän selittää.

    Digitaalisuus on lisääntynyt lastenkin elämässä, mutta se näyttää ainakin Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen alustavien tulosten valossa olevan vain yksi ja toistaiseksi melko pieni osa lasten elämää ja vapaa-aikaa.

    Useammilla alle kouluikäisillä on edelleen monta älylaitteita parempaa leikkikaveria. Kaisla nimeää omistaan heti ainakin Elsan, Sonjan ja Sannin.

    Leikki-ikä lyhentynyt vai kuitenkin pidentynyt?

    – Meidän lapset leikkivät kyllä todella paljon. Toki tabletillakin välillä, mutta enimmäkseen leikkikaluilla. Nukke- ja kotileikkejä leikitään mielellään, kertoo Kaislan ja hänen 4-vuotiaan siskonsa Sagan äiti Reetta Rantanen.

    Reetta Rantasen tyttäret leikkivät paljon. Neljävuotias Saga huilaa välillä äidin vieressä.Dani Branthin / Yle

    Tyttäret keksivät leikkejä kaikkialla. Rantanen sanoo havainneensa, miten digitaaliset vempaimet yrittävät viedä tilaa perinteisemmiltä leikeiltä. Hänen mielestään myös lasten leikkiaika on lyhentynyt.

    – Älylaitteet vetoavat pieniin lapsiinkin.

    Rantanen on rajoittanut joskus tabletilla pelaamista, mutta ongelma se ei heillä ole.

    Leikkiin valjastetut nykyaikaiset laitteet voidaan nähdä leikin uusina ulottuvuuksina.  Katriina Heljakka

    Lelututkija, tutkijatohtori Katriina Heljakka Turun yliopistosta sanoo, että lasten leikkien kaventumisesta on oltu huolissaan ainakin leluteollisuudessa. Hän ymmärtää huolen.

    – On puhuttu KGOY-ilmiöstä (Kids Growing Older Younger) eli siitä, miten lapset aikuistuvat nopeammin. On kuitenkin huomattu, että sillä on myös vastatrendi eli ASYL-ilmiö (Adults Staying Younger Longer). Aikuiset siis säilyvät pidempään nuorekkaina, Heljakka sanoo.

    Turun yliopiston lelututkija Katriina Heljakka.Petra Laurila

    Hänen mielestään ajatukset lasten leikki-iän lyhenemisestä liittyvät leikkimistapojen muutoksiin.

    – Lapsien ei nähdä leikkivän totutuilla, perinteisillä tavoilla. Mediakäytössä on tapahtunut radikaali muutos ja sen myötä myös moni leikki on tuotteistettu. Digitaalisena aikana leikki on enenevissä määrin pelaamista.

    Kaikki lelut ja leikit ovat tärkeitä

    Lelututkija Katriina Heljakka muistuttaa, että leikkimistapojen muutos ei vähennä leikin merkitystä.

    – Leikkiminen muuttaa muotoaan, mutta ei katoa. Kaikenlaiset leikit ovat tärkeitä ja tukevat kehitystä. Leikkiin valjastetut nykyaikaiset laitteet voidaan nähdä leikin uusina ulottuvuuksina.

    Sabrina Casagrande turkulaisesta Casagranden leluliikkeestä sanoo, että lelun ostajan ikä voi vaikuttaa siihen, millaisia leluja lapsille hankitaan.

    – Esimerkiksi isovanhempien luona puhelin voidaan laittaa tullessa laatikkoon ja sen saa sitten lähtiessä. Emme pääse digitalisaatiota pakoon, mutta sen vaihtoehdoista tulisi pitää huolta. Tasapainon pitäisi löytyä.

    Sabrina Casagrande sanoo, että kaikenlaisilla leluilla on edelleen kysyntää.Dani Branthin / Yle

    Lelukaupassa digitalisaatio yhdistyy perinteisiin leluihin esimerkiksi niin, että rakennussarjaan voi hakea ohjeita verkosta.

    Casagrande korostaa lelututkijan tavoin kaikenlaisen leikkimisen tärkeyttä. Hän toivoo, että aikuiset havaitsisivat lapsen leikkitarpeet, eivätkä teilaisi lelutoiveita esimerkiksi iän vuoksi.

    – Jos lapsella on halu ja kiinnostus, sitä pitäisi tukea.

    Leikkiä aina ja kaikkialla, läpi elämän

    Lelututkija Katriina Heljakka muistuttaa, että aikuiset suunnittelevat lasten lelut. Sen myötä aikuisten maailma ja ajatukset leikistä tulevat leluihin.

    – Usein lelut ovat esimerkiksi opetusvälineitä. Suunnittelijoiden kannattaisi kuitenkin muistaa, että joskus leikkivälineiden olisi hyvä tukea hyödyttömyyttä. Se on leikin lähtökohta.

    Leikkiminen muuttaa muotoaan, mutta ei katoa. Katriina Heljakka

    Heljakan mielestä aikuisten pitäisi leikkiä sekä itse että yhdessä lasten kanssa.

    – Lapsen leikkiin on hyvä osallistua ja olla kiinnostunut, millaisia tarinoita he keksivät. Voi nähdä, miten he hyödyntävät mielikuvitustaan ja millaisia merkityksiä he antavat erilaisille leikkivälineille.

    Heljakan mielestä aikuisille tarjotaan leikkimiseen jatkuvasti lisää mahdollisuuksia. Reetta Rantanenkin leikkii lastensa kanssa, mutta aina se ei onnistu.

    – Pidän esimerkiksi legojen kanssa rakentelusta, se on suosikkini. Välillä tyttöjen leikeissä on niin paljon vaikeita sääntöjä, etten osaa leikkiä, hän sanoo.

    Kaisla-tyttären mielestä isän kanssa on kiva leikkiä lääkäriä.

    – Mulla on lääkäritarvikkeet ja minusta tuleekin isona lääkäri, hän sanoo.

    Turun yliopiston tutkima syöpähoito vahvistaa syövän lamaannuttamaa immuunipuolustusta

    Turun yliopiston tutkima syöpähoito vahvistaa syövän lamaannuttamaa immuunipuolustusta


    Nyt tutkittava immunoterapeuttinen vasta-ainehoito uudelleenkouluttaa puolustusta vaimentavia makrofageja ja herättää syövän hidastamat tappaja-T-solut tuhoamaan syöpää. Yksi syy monien syöpähoitojen epäonnistumiseen on syöpien kyky vaimentaa...

    Nyt tutkittava immunoterapeuttinen vasta-ainehoito uudelleenkouluttaa puolustusta vaimentavia makrofageja ja herättää syövän hidastamat tappaja-T-solut tuhoamaan syöpää.

    Yksi syy monien syöpähoitojen epäonnistumiseen on syöpien kyky vaimentaa immuunipuolustusta.

    Siinä niitä auttavat niin sanotut syöjäsolut, eli makrofagit, jotka voivat sekä herättää että vaimentaa immuunipuolustusta.

    Turun yliopiston tiedotteen mukaan akateemikko Sirpa Jalkasen tutkimusryhmä on tutkinut pitkään Clever-1-molekyylin toimintaa. Ryhmä on aiemmin havainnut sen säätelevän valkosolujen liikkumista kudoksesta toiseen.

    Tutkimuksessa havaittiin, että Clever-1-molekyylin toiminnan häiritseminen aktivoi syöpää tuhoavaa immuunipuolustusta erittäin voimakkaasti.

    Häiritsemällä molekyylin toimintaa, immuunipuolustusta vaimentavat makrofagit saatiin uudelleenkoulutettua herättämään syöpää tuhoava immuunipuolustus.

    Turkuun suunnitellaan uutta psykiatrista sairaalaa – rakennuksesta löytyisi myös kauppa ja posti

    Turkuun suunnitellaan uutta psykiatrista sairaalaa – rakennuksesta löytyisi myös kauppa ja posti


    Turkuun suunnitellaan uutta psykiatrista sairaalaa. Sairaalan tarkoituksena on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin mukaan tuottaa palveluita koko Varsinais-Suomen alueen väestölle. Sairaala rakennetaan Turun yliopistollisen keskussairaalaan viereen...

    Turkuun suunnitellaan uutta psykiatrista sairaalaa.

    Sairaalan tarkoituksena on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin mukaan tuottaa palveluita koko Varsinais-Suomen alueen väestölle.

    Sairaala rakennetaan Turun yliopistollisen keskussairaalaan viereen Kupittaalle, niin sanotulle Mikron tontille, jossa purkutyöt ovat jo käynnissä.

    – Turun kaupunki käytti etuosto-oikeuttaan ja osti tontin itselleen. Sairaanhoitopiiri vuokrasi maatontin ja rakentaa sille nyt sairaalarakennuksen, kertoo hankejohtaja Timo Seppälä.

    Sairaalaan suunnitellaan runsaasti erilaisia palveluita erikoissairaanhoidon lisäksi. Sairaanhoitopiirin suunnitelmissa on, että sairaalasta löytyy myös esimerkiksi posti, kauppa ja apteekki.

    – Uuden psykiatrisen sairaalan kautta haluamme vähentää potilaiden stigmaa eli häpeäleimaa lisäämällä mielenterveysosaamista ja sosiaalista kanssakäymistä. Tarkoituksena on tarjota sairaalassa muutakin kuin erikoissairaanhoidon palveluita. Siellä tulee olemaan esimerkiksi posti-, apteekki- ja kauppapalveluita, varattavia ryhmätiloja järjestöille ja muille toimijoille sekä ravintolapalveluita, hankkeen projektipäällikkö Pekka Makkonen kertoo tiedotteessa.

    Sairaalasta on käynnissä nyt toiminta- ja tarvesuunnittelu. Hankepäätös on tarkoitus tehdä kesällä, jolloin selviää myös tarkempi kustannusarvio.

    Sairaalan on tarkoitus valmistua vuonna 2023.

    Miten raskaana olevan masennuslääkitys vaikuttaa lapsen masennuksen todennäköisyyteen? Tutkimukselle miljoonarahoitus Turkuun ja Columbiaan

    Miten raskaana olevan masennuslääkitys vaikuttaa lapsen masennuksen todennäköisyyteen? Tutkimukselle miljoonarahoitus Turkuun ja Columbiaan


    Turun ylipiston ja New Yorkin Columbian yliopiston yhteistutkimus on saanut 1,5 miljoonan dollarin rahoituksen. Rahoituksen myönsi Yhdysvaltain terveysvirasto. Nelivuotisesta rahoituksesta noin puolet ohjautuu Turun yliopiston lastenpsykiatrian...

    Turun ylipiston ja New Yorkin Columbian yliopiston yhteistutkimus on saanut 1,5 miljoonan dollarin rahoituksen.

    Rahoituksen myönsi Yhdysvaltain terveysvirasto. Nelivuotisesta rahoituksesta noin puolet ohjautuu Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskukseen.

    Tutkijat selvittävät lasten riskiä sairastua masennukseen, kun raskaana olevan äidin masennusta hoidetaan selektiivisillä serotoniinin takaisinoton estäjillä, eli SSRI-masennuslääkkeillä. Lääkitystä käyttää lähes 4 prosenttia odottavista äideistä.

    Lisäksi selvitetään, onko sikiö jossakin raskauden vaiheessa erityisen herkkä SSRI-lääkkeiden vaikutuksille, ja onko masennuslääkkeiden välillä eroja sikiön turvallisuuden kannalta.

    Tutkimukset ovat osoittaneet, että kaikista mielenterveyden häiriöistä nimenomaan masennus on lisääntynyt nuorilla ja nuorilla aikuisilla.

    Åbo Akademin rehtoriksi valittu Moira von Wright – hän on ensimmäinen nainen tehtävässä

    Åbo Akademin rehtoriksi valittu Moira von Wright – hän on ensimmäinen nainen tehtävässä


    Åbo Akademin hallitus on valinnut professori, filosofian tohtori Moira von Wrightin opinahjon uudeksi rehtoriksi. Hän aloittaa viisivuotisen toimikautensa elokuun alussa. Valinta oli yksimielinen. Keskeisinä kriteereinä painottuivat muun muassa...

    Åbo Akademin hallitus on valinnut professori, filosofian tohtori Moira von Wrightin opinahjon uudeksi rehtoriksi. Hän aloittaa viisivuotisen toimikautensa elokuun alussa.

    Valinta oli yksimielinen. Keskeisinä kriteereinä painottuivat muun muassa yhteistyökyky ja hyvä johtamistaito. Suomalaissyntyinen von Wright on työskennellyt useissa ruotsalaisissa yliopistoissa.

    Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Åbo Akademin rehtoriksi valittiin nainen. Nykyinen rehtori Mikko Hupa päättää toimikautensa heinäkuun lopussa.

    "Olemme ensimmäisinä paikalla, jos joku putoaa ruotsinlaivalta" – merivartijat nostavat jäihin pudonneita ja vievät ensihoitajia saaristoon


    Nauvon merivartioaseman tärkein työkalu talvella on ilmatyynyalus. Se on tallissa valmiina, keula kohti merta. Kolme merivartijaa pääsee minuuteissa liikkeelle kohti autettavia. Merivartioasema päivystää ympäri vuoden. Tavallisimpia tehtäviä...

    Nauvon merivartioaseman tärkein työkalu talvella on ilmatyynyalus. Se on tallissa valmiina, keula kohti merta. Kolme merivartijaa pääsee minuuteissa liikkeelle kohti autettavia. Merivartioasema päivystää ympäri vuoden. Tavallisimpia tehtäviä ovat sairaankuljetukset.

    – Ne työllistävät ympäri vuoden. Jos henkilö on saaressa, johon ambulanssi ei pääse, käymme evakuoimassa potilaan yhdessä ensihoidon henkilökunnan kanssa. Otamme ambulanssin henkilökunnan kyytiin jostain rannasta tai saamme apuun myös meripelastushelikopterin, jolla loukkaantunut voidaan viedä nopeasti hoitoon, kertoo vanhempi merivartija Joel Mattila.

    Nauvon aseman toiminta-alue on laaja eli Utöstä Kustaviin, Susiluodon merivartioasemalle saakka. Joskus isot alukset kuten ruotsinlaivat tarvitsevat apua.

    – Tästä menee hyvin läheltä laivaväylä. Olemme ensimmäisinä paikalla, jos joku putoaa ruotsinlaivalta, kertoo Mattila vakavana.

    Osa tehtävistä päättyy onnellisesti. Merivartiosto johdattaa usein kesällä konerikon kärsineitä venekuntia turvasatamaan.

    Vanhempi merivartija Joel Mattila pitää monipuolisesta työstään Nauvon merivartioasemalla.Minna Rosvall / YleJäitä on vähän ja keli tavanomainen

    Seisomme Joel Mattilan kanssa melko autiossa Nauvon merivartioaseman rannassa. Alukset on siirretty talviteloille ilmatyynyalusta lukuun ottamatta. Räntää tulee taivaalta sakeasti.

    Meripelastushelikopterin oli tarkoitus tulla tekemään pelastusharjoitus Nauvon merivartioaseman väen kanssa, mutta se jäi Turkuun huonon lentosään vuoksi. Onnettomuustilanteessa kopteri lentää räntäsateessakin, mutta ei harjoituksen vuoksi.

    – Nyt on aika tyypillinen talvisää eli näkyvyys on huono ja sää on vähän utuinen ja sumuinen. Jos nyt pitäisi lähteä etsintätehtävään, olosuhteet olisivat haastavat, pohtii Mattila.

    Jäätä ei ole näkyvissä kuin aivan rannassa. Matkalla Nauvoon suojaisissa lahdissa oli kuitenkin jäätä, joten pilkkijöitä ja jäälle uskaltautuvia on varmasti liikkeellä.

    – Jää on hyvin heikkoa. Jos sisälahdissa on jäätä, se on todella loskaista ja jään päällä on vettä. Jään päälle ei kannata mennä, neuvoo Mattila.

    Mattilalla on yllään merivartiostolle suunniteltu merellinen suoja-asu eli sillä asulla hän voi lähteä vaikka heti pintapelastustehtävään. Aika harvoin merivartija kuitenkaan joutuu veteen.

    – Jos veneellä ei pääse tarpeeksi lähelle, silloin pintapelastaja ui vaikka narun kanssa veneelle tai rantaan, jos sitä ei saavuteta muuten. Pelastettavan kainaloiden alta pujotetaan lenkki, jota käytetään myös helikopterivinssauksessa. Sen avulla veden varaan joutunut saadaan turvaan, kertoo Mattila.

    Nuorta miestä kiinnosti merivartijan työssä työn monipuolisuus. Peruspäiviä ei Mattilan mukaan ole, tehtäväkenttä on laaja ja yhteistyötä tehdään tiiviisti ensihoidon ja poliisin kanssa.

    Nauvon merivartioaseman ilmatyynyalus on valmiina lähtöön muutamassa minuutissa.Minna Rosvall / YleJäihin putoamisesta pitää ilmoittaa viranomaisille

    Meripelastusjohtaja Petri Kippola Meripelastuskeskus Turusta vahvistaa merivartijan kertomukset rauhallisesta talvesta. Varsinaisia meripelastustehtäviä, joissa ihminen on vajonnut jäihin, on ollut alkutalven aikana Lounais-Suomen merialueella kolme. Yksi jäihin pudonnut menehtyi Kemiönsaaressa tammikuussa.

    Kaikki jäihin putoamiset eivät kuitenkaan tule viranomaisten tietoon. Merivartiosto toivoo, että jokaisesta jäihin putoamisesta ilmoitettaisiin viranomaisille, jotta merivartiostoa ei myöhemmin kutsuta etsimään mahdollisia uhreja mystisen, ison avannon ääreen.

    Jos vettä on kaksi metriä, metrin syvyydessä oleva kivi voi tehdä pyörteen, joka syö jäätä altapäin. Petri Kippola

    – Tiedossamme on tältä talvelta ainakin neljä tapahtumaa, joissa jäihin pudonnut on päässyt omin tai naapurin voimin ylös avannosta. Myös pelastuslaitos kutsutaan joskus apuun, joten tehtävä ei tule merivartiostolle saakka, kertoo Kippola.

    Toisaalta Kippola kertoo, että tilastoissa näkyy kevätjäiden petollisuus. Kahtena viime talvena tehtävämäärät ovat tuplaantuneet kevättä kohti.

    – Alkutalvesta jää on usein teräsjäätä, joten se kestää jäällä kulkijaa paremmin. Keväällä kaislikot ja virtapaikat heikkenevät nopeasti. Jää niin sanotusti puikkoontuu. Jos vettä on kaksi metriä, metrin syvyydessä oleva kivi voi tehdä pyörteen, joka syö jäätä altapäin, kertoo Kippola.

    Jäät heikkenevät kevätpäivän aikana. Aamulla, yöpakkasten jälkeen, pilkkijä voi päästä matkaan kuivin jaloin, kun jää on vahvempaa. Palatessaan hän voi mennä jään läpi.

    Uudenkaupungin tehtaalla ylitettiin 100 000 auton raja

    Uudenkaupungin tehtaalla ylitettiin 100 000 auton raja


    Valmet Automotive valmisti Uudenkaupungin tehtaalla ensimmäistä kertaa historiassaan yli 100 000 autoa vuoden aikana. Vuonna 2018 tehtaalla valmistui kaikkiaan 110 000 autoa. Tuotanto lähti kasvuun 2013, jolloin yritys aloitti yhteistyön Daimlerin...

    Valmet Automotive valmisti Uudenkaupungin tehtaalla ensimmäistä kertaa historiassaan yli 100 000 autoa vuoden aikana. Vuonna 2018 tehtaalla valmistui kaikkiaan 110 000 autoa.

    Tuotanto lähti kasvuun 2013, jolloin yritys aloitti yhteistyön Daimlerin kanssa Mercedes-Benzin A-sarjan tuotannolla. Viime vuosina valmistus on laajentunut Mercedesin GLC-katumaasturiin.

    – 100 000 autoa ylittävällä vuosituotannolla Valmet Automotive on siirtynyt erikoisvalmistajasta volyymivalmistajaksi, sanoo Valmet Automotiven valmistuspalvelujen johtaja Pasi Rannus.

    Edeltävänä vuonna 2017 Uudessakaupungissa tehtiin 90 000 autoa.

    Valmet Automotive palkkasi ennätysvuotensa aikana tuhat työntekijää Uuteenkaupunkiin. Viime vuodenvaihteessa väkiluku autotehtaalla oli paisunut yli 4 500:n.

    Yhtiö korostaa, että henkilöautot ovat vakiinnuttaneet asemansa yhtenä Suomen merkittävimmistä vientituotteista. Sen mukaan myös autovienti on Uudenkaupungin tuotantotahdin mukana noussut omaan ennätykseensä.

    Suomen valtio omistaa sijoitusyhtiö Tesin kautta 38 prosenttia Valmet Automotivesta.

    Turun raitiotieratkaisuun otettiin aikalisä –

    Turun raitiotieratkaisuun otettiin aikalisä – "Laadukas joukkoliikenne täytyy taata kaikille"


    Turun kaupunginhallitus jätti maanantaina pöydälle Turun joukkoliikenneratkaisun käsittelyn. Seuraavan kerran asiaan palataan kolmen viikon kuluttua. – Joka puolueessa keskustelua asiasta varmasti jatketaan, sanoo kaupunginhallituksen...

    Turun kaupunginhallitus jätti maanantaina pöydälle Turun joukkoliikenneratkaisun käsittelyn. Seuraavan kerran asiaan palataan kolmen viikon kuluttua.

    – Joka puolueessa keskustelua asiasta varmasti jatketaan, sanoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kokoomuksen Lauri Kattelus.

    Kattelus kuvailee kokouksen ilmapiiriä myönteiseksi, vaikka hallitus ei päätöstä saanutkaan aikaiseksi.

    – Keskustelua käytiin paljon siitä, että laadukas joukkoliikenne täytyy taata kaikille.

    Päätöstä ei ole tehty

    Kaupunginjohtaja Minna Arven ( kok.) esityksessä Turun kaupunkiseudun joukkoliikenneratkaisun ensimmäinen vaihe käynnistettäisiin aloittamalla kahden pikaraitiotielinjan hanke- ja toteutussuunnittelu.

    Linjat kulkisivat Varissuolta keskustaan ja keskustasta Raisioon, mikäli Raisio saadaan houkuteltua hankkeeseen mukaan.

    – Olisi hyvä juttu, jos Raisio lähtisi, mutta kyllä me se joka tapauksessa rakennetaan omalta osaltamme, sanoo kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja, vihreiden Jukka Vornanen.

    Lopullisen päätöksen Turun joukkoliikenneratkaisusta tekee Turun valtuusto. Kattelus arvioi, että asia viedään valtuustoon iltakouluasiana maaliskuun lopussa.

    – Vielähän ei ole päätetty tehdäänkö raitiotie vai ei. Kaikki tieto, mikä matkan varrella valmistelusta tulee, vaikuttaa lopulliseen päätökseen, Kattelus sanoo.

    Hinta muuttuu

    Alustava arvio raitiotieliikenteen kustannuksista on ollut 330 miljoonaa euroa. Esimerkiksi perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Ville Tavio ei usko hinnan pitävän kutiaan.

    – En usko mitenkään, että hinta tulee olemaan tuo. Hinnat nousevat aina parikymmentä prosenttia alkuperäisestä ja Turussa vielä enemmän.

    Lauri Kattelus sanoo, että hankesuunnitelman idea on juuri se, että selvitetään perinpohjin muun muassa kustannukset.

    – Varmasti on odotettavissa hinnan muutoksia.

    Valtuustoon maaliskuun lopussa

    Kaupunginjohtajan esityksen mukaan varsinainen investointipäätös liikenneratkaisusta tehdään vasta seuraavan valtuustokauden aikana.

    Vihreät haluasivat kuitenkin edetä nopeammin.

    – Rakentamispäätös raitiotiestä pitäisi saada jo tällä valtuustokaudella. Tästä näkökulmasta keskustellaan vielä muiden puolueiden kanssa, sanoo Jukka Vornanen.

    Vornanen suhtautuu arvioon raitiotien kustannuksista luottavaisesti. Hänen mukaansa Turun aiemmista kömmähdyksistä hankkeiden rahoituksessa on otettu opiksi.

    – Kyllä pitäisin varsin luotettavina näitä kustannusarvioita, Vornanen kommentoi 330 miljoonan hinta-arvioita.

    Lue lisää:

    Turkuun pikaraitiotie, esittää kaupunginjohtaja Minna Arve – Raisio halutaan mukaan

    Turku julkaisi uuden raitiotieselvityksen: Superbussi olisi lähes puolet halvempi kuin raitiotie

    Raitiotie, superbussi vai ei mitään? – Joukkoliikenteen tulevaisuus nousemassa vaaliteemaksi Turun seudulla

    SDP varautuu raitiotien ja suberbussien umpisolmuun – esittää uutta vaihtoehtoa joukkoliikenneuudistukseen

    Toista tutkintoaan viimeistelevä insinööri on etsinyt töitä kaksi vuotta: ”Tekisi mieli jättää osa koulutuksesta kokonaan mainitsematta”

    Toista tutkintoaan viimeistelevä insinööri on etsinyt töitä kaksi vuotta: ”Tekisi mieli jättää osa koulutuksesta kokonaan mainitsematta”


    Tästä on kyseKorkeakoulutettuja työttömiä oli noin 36 000 joulukuun lopussa 2018, osoittaa Akava Worksin selvitys. Vuotta aiemmin heitä oli 5 400 enemmän.Turun yliopiston Rekry seuraa valmistuneiden sijoittumista seurantakyselyillä. 39 prosenttia...

    Tästä on kyseKorkeakoulutettuja työttömiä oli noin 36 000 joulukuun lopussa 2018, osoittaa Akava Worksin selvitys. Vuotta aiemmin heitä oli 5 400 enemmän.Turun yliopiston Rekry seuraa valmistuneiden sijoittumista seurantakyselyillä. 39 prosenttia maistereista, lääkäreistä, hammaslääkäreistä ja lastentarhanopettajista oli ollut työttömänä valmistumista seuraavan vuoden kuluessa.Yliopiston kyselyyn vastanneista 29 prosenttia oli tehnyt koulutusta vastaamattomia töitä.

    Johanna Laaksonen, 39, valmistui Turusta konetekniikan insinööriksi vuonna 2006. Töitä insinöörinä sen jälkeen riitti. Hänen viimeisin pestinsä oli tuoteturvallisuusinsinöörinä kaivosalan koneita valmistavassa Sandvikissa.

    Laaksonen kuitenkin tunsi, että elämässä pitää mennä eteenpäin. Sisäinen työpaikkahaku ei ollut Sandvikilla tuottanut toivottavaa tulosta ja insinööri päätyi ottamaan lopputilin.

    – Työ oli hirveän tasaista ja staattista. Sellainen rauhallinen tahti ei sovi minulle alkuunkaan, olen tällainen räiskyvämpi persoona, naurahtaa Laaksonen.

    Johanna Laaksonen toivoo, että työhakemuksesta saisi edes jotain palautetta. Ainoastaan yhdestä yrityksestä on soitettu perään ja kerrottu, miksi häntä ei valittu.Ari Welling / Yle

    Takana on nyt viisi vuotta opintoja Turun kauppakorkeakoulussa. Opinnot alkavat olla gradua vaille valmiit.

    Viimeiset kaksi vuotta Laaksonen on etsinyt töitä projektinhallinnan ja myynnin johtamisen parista. Toukokuusta lähtien tuleva kauppatieteiden maisteri on paneutunut työnetsintään tosissaan.

    Hakemuksia hän on lähettänyt kaikkiaan kolmisenkymmentä. Viitisen paikoista on ollut sellaisia, jotka olisivat Laaksosen mukaan olleet hänelle erityisen sopivia. Vain yhden kerran hän on päässyt haastatteluun.

    Ei voi vain naputella jotain sinne tänne, vaan pitää keskittyä antamaan jotain persoonallista ja merkitsevää. Johanna Laaksonen

    Insinööri on kokenut useampaan kertaan, että työnantaja kokee hänen olevan liian kokenut tai ylikoulutettu. Samaa hän on kuullut muiltakin akateemisilta työnhakijoilta.

    – Työnantaja saattaa sanoa, että ”olet tosi hyvä tyyppi, ottaisimme sinut mielellämme, mutta tämä paikka ei ole sinulle tarpeeksi haastava”. Joskus tekisi mieli jättää puolet kokemuksesta ja koulutuksesta kokonaan mainitsematta.

    Laaksonen harmittelee sitä, että hyvin usein työpaikkailmoitukset ovat liian ympäripyöreitä. Niissä toivotaan esimerkiksi oma-aloitteisuutta tai kuvaillaan työtehtävät vain ylimalkaisesti. Tällöin työhakemuksestakin on vaikea tehdä kovin täsmällistä.

    – Ilmoituksessa saatetaan hakea vaikkapa työntekijää, joka pystyy itsenäiseen työntekoon mutta on silti tiimipelaaja. Pystynhän mä molempiin, mutta kumpaa hakemuksessa tulisi korostaa.

    Johanna Laaksonen kertoo olevansa parempi työhaastatteluissa kasvotusten ihmisten kanssa kuin hakemusten rustaajana.Ari Welling / Yle

    Valmistuminen kauppatieteiden maisteriksi häämöttää jo keväällä. Se tietää paitsi helpotusta opintojen päättymisestä, myös lisää paineita työpaikan löytämiseen. Työhakemuksia syntyy kiivastuvalla tahdilla.

    – En usko hakemusten suureen määrään. Työhakemuksen kirjoittaminen on kuitenkin henkisesti aika raskas prosessi. Ei voi vain naputella jotain sinne tänne, vaan pitää keskittyä antamaan jotain persoonallista ja merkitsevää.

    Korkeakoulutettujen työttömyys laskee

    Korkeakoulutettujen keskusjärjestön Akavan selvityksen mukaan korkeakoulutettujen työttömien määrä vähenee, joskin hidastuvaan tahtiin.

    Viime vuoden lopussa korkeakoulutettuja työttömiä oli 36 000. Se oli yli 5 000 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin.

    Akavan selvityksen mukaan vuonna 2018 selvää laskua oli etenkin filosofian maistereiden, diplomi-insinöörien ja sosiaalialan korkeakoulutettujen työttömyysluvuissa.

    Ari Welling / Yle

    Keskusjärjestön mukaan korkeakoulutettujen työllisyyttä ovat parantaneet noususuhdanne ja työllisyyttä tukeneet poliittiset valinnat. Eniten viime vuonna on vähentynyt alle 30-vuotiaiden korkeakoulutettujen työttömyys.

    Vaikka Akavan mielestä oikeita toimia onkin nähty, keskusjärjestö toivoo hallitusohjelmaan kevään vaalien jälkeen selkeitä kirjauksia työttömyyden vähentämisen keinoista.

    Kolmessa vuodessa vain pätkätöitä

    Kun Leo Syrjälä, 27, kertoi lähipiirilleen uranvalinnastaan, ei kukaan hämmästellyt. Syrjälän vanhemmat tapasivat toisensa aikanaan yliopiston matematiikan laitoksella.

    Poika haaveili urasta salibandyn parissa, mutta totesi lopulta, etteivät edes valmentajan hommat taida tuoda leipää pöytään. Ammatti matematiikan opettajana alkoi tuntua luonnolliselle vaihtoehdolle.

    Opettajaopinnoissa Turussa Syrjälää neuvottiin ottamaan matematiikan rinnalle myös toinen aine. Valinta osui kemiaan. Nyt nuori opettaja tietää, että sivuaineita olisi ehdottomasti pitänyt ottaa kaksi.

    Leo Syrjälää kiehtoo se, miten oppilaat saa innostumaan matematiikasta. Hänen gradunsa käsitteli salakirjoitusten hyödyntämistä matematiikanopetuksessa.Ari Welling / Yle

    – Kaikki avoinna olevat opettajanpaikat ovat sellaisia, joihin vaaditaan matematiikan lisäksi kemia ja fysiikka. Kummallista, että yliopistossa ei puhuttu tästä mitään.

    Syrjälä onkin palannut koulun penkille juuri fysiikanopettajan pätevyyttä hakemaan. Kolmen vuoden aikana satunnaisia pätkätöitä on löytynyt silloin tällöin.

    Juuri valmistuneena kun laittoi hakemuksia, ei pahemmin edes pyydelty kouluille haastatteluihin. Leo Syrjälä

    – Totta kai jos lähtisi työn perässä vaikka Pohjois-Karjalaan, niin vakipaikkojakin olisi tarjolla. Meillä on kuitenkin koko tukiverkosto täällä Turussa.

    Kahden lapsen isä kertoo, että pätkätyöläisen tulisi olla aina valmis lähtemään sijaiseksi. Joskus kaksi sijaisuutta menee päällekkäin. Jos jostakin paikasta joutuu kieltäytymään, ei samasta koulusta soiteta enää hevin uudestaan.

    Nuori opettaja saa TE-palveluiden sähköpostit uusista, avoimista työpaikoista. Paras tapa työllistyä on tunkea jalkaa koulun oven raon väliin. Kun jonkin koulun systeemeihin pääsee sisälle, soitetaan sieltä helposti uudestaan.

    Leo Syrjälän mukaan yliopisto-opiskelijat miettivät varsin vähän sitä, onko opiskelualalla tarjolla töitä. Hän toivoo lisää keskustelua työllistymisestä jo opintojen alkuvaiheessa.Ari Welling / Yle

    – Työnhaku esimerkiksi pidempiin sijaisuuksiin selvästi helpottuu kokemuksen karttuessa. Juuri valmistuneena kun laittoi hakemuksia, ei pahemmin edes pyydelty kouluille haastatteluihin.

    Syrjälän mukaan kuilu valmistumisen ja työnsaannin välissä kasvaa koko ajan. Hän toivookin, että yliopisto-opinnoissa puhuttaisiin paljon enemmän siitä, mitä opintojen jälkeen tapahtuu.

    Historian opettajia on Suomessa työttöminä runsaasti, matemaattis-luonnontieteellisellä alalla opettajien tilanne on hieman valoisampi. Nyt Syrjälä tekee satunnaisia tuurauksia Ruskon Maunun koulussa. Unelmana olisi vakituinen virka matematiikan opettajana turkulaisessa yläkoulussa tai jossain lähikunnassa.

    –Sieltä se kevät tulee ja opettajanpaikkoja tulee runsaasti jakoon. Taas on toivoa, että syksyllä pääsen vihdoin pysyviin töihin.

    Juttua korjattu klo 10.49. Johanna Laaksonen on valmistumassa keväällä, ei syksyllä.

    "Tuolla näkyi Kakola!" – oma kotikatu tulee mieleen, kun muistisairaat polkevat Googlen katunäkymiin yhdistettyä kuntopyörää


    Turun Runosmäessä joukko muistikuntoutujia on kokoontunut testaamaan muistelupyöräilyä. Memoride-niminen sovellus on liitetty televisioruutuun ja tablettiin, jota pitelee robotiikan alan yrittäjä Minna Laine. Laine kiinnittää kuntopyörän...

    Turun Runosmäessä joukko muistikuntoutujia on kokoontunut testaamaan muistelupyöräilyä. Memoride-niminen sovellus on liitetty televisioruutuun ja tablettiin, jota pitelee robotiikan alan yrittäjä Minna Laine.

    Laine kiinnittää kuntopyörän polkimen alle liiketunnistimen, jonka kautta liike ohjaa ajoa ruudulla. Raimo Peltonen nousee pyörän selkään ja matka Turun kaduilla alkaa.

    – Tuolla näkyi Kakola, mutta missä se rinnehissi on? Tuossa on köysitehdas ja Forum Marinum, kertoo Peltonen.

    Peltosen jalat polkevat kuin huomaamatta. Se on sovelluksen tarkoitus, että muistelijan kunto kasvaa retkeilyn ohessa.

    Muut ryhmäläiset huomaavat, että polkija tuntee kotikaupunkinsa. He osallistuvat innokkaasti paikkojen tunnistamiseen, joten pyöräilystä tulee sosiaalinen tapahtuma.

    Reino Ilola antaa ohjeita, minne haluaa ajaa. Minna Laine näppäilee osoitteen kartalle. Sen jälkeen reitti avautuu televisioruudulle. Minna Rosvall / Yle

    – Tavallisesti kaikki haluavat ensimmäiseksi katsoa synnyinseutujaan eli paikkoja, joissa he ovat olleet lapsina tai paikkoja, joissa heidän vanhempansa ovat asuneet. Ne muistot sykähdyttävät, kertoo Minna Laine.

    Kannatan tietokonesovelluksia. Näihin kokeiluhetkiin ilmoittaudun aina vapaaehtoiseksi. Reino Ilola Belgiassa kehitetty sovellus kiertueella Suomessa

    Minna Laine kertoo saaneensa belgialaisen Memoriden myytäväkseen tammikuussa 2019. Parhaillaan hän kiertää Suomea esittelemässä sovellusta. Muistisairaiden ja iäkkäiden palvelutaloissa vastaanotto on ollut myönteistä.

    Laine etsii maailmalta ratkaisuja, joista on olemassa tai tekeillä tieteellistä tutkimusta. Memoridestä on valmistumassa Belgiassa väitöstutkimus ja pro gradu -tutkielmia.

    – Tämän sovelluksen on kehittänyt Activ84Health yrityksen Roel Smolders tiimeineen. Hänen veljensä on palvelutalossa johtajana, joten sovellus on syntynyt tarpeesta saada kuntoutujille apuväline, kertoo Laine.

    Minna Laine etsii hoitoalalle sopivia sovelluksia maailmalta.Minna Rosvall / Yle

    Minna Laineella on myös fysioterapeutin koulutus. Hän korostaa liikunnan ja kognitiivisten harjoitusten merkitystä iäkkäiden sovelluksissa. Laine on tuonut maahan myös liikuntalaattoja, joiden avulla iäkkäät harjoittelevat tasapainoa.

    Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen Tammikodissa digitaalisia sovelluksia on otettu ahkerasti käyttöön.

    Raimo Peltonen ja Reino Ilola ovat innoissaan teknisistä uutuuksista.

    – Näitä saisi olla enemmän. Olemme pelanneet tietokoneiden kanssa. Se tuntuu mukavalta, ja se auttaa tällaisia muistisairaita, pohtii Raimo Peltonen.

    Reino Ilolan mielestä muistipyöräily oli loppujen lopuksi aika helppoa.

    – Kannatan tietokonesovelluksia. Näihin kokeiluhetkiin ilmoittaudun aina vapaaehtoiseksi, nauraa Reino Ilola.

    Muistelu on tärkeä hoitokeino

    Tammikodin vastaava ohjaaja Johanna Kangasniemi kertoo, että heidän yksikössään tekniset sovellukset otetaan mielellään käyttöön. Sekä henkilökunta että asiakkaat ovat niistä innoissaan.

    Muistelua tehdään muutenkin päivittäin, joten muistelupyöräily sopisi hyvin säännölliseksi harjoitteeksi. Tämä ryhmä on koolla jo toista kertaa.

    Pyöräilijä näkee maisemat ja reittinsä etenemisen ruudun kautta. Minna Rosvall / Yle

    – He sanoivat, että voisivat tehdä tätä koko päivän. Myös asiakkaat, jotka eivät ole innostuneita liikunnasta, saadaan liikkumaan tämän avulla, pohtii Kangasniemi.

    Ryhmä on iloisella mielellä ja innoissaan. Se on tärkeää hyvinvoinnin kannalta. Kangasniemi pohtii, että hetkellinen tiedonkäsittelykyky voi parantua.

    Tässä yhdistyy monta tekijää, jotka aktivoivat aivojen toimintaa eli liike, muistelu ja sosiaalinen kanssakäyminen. Johanna Kangasniemi

    – Tässä yhdistyy monta tekijää, jotka aktivoivat aivojen toimintaa eli liike, muistelu ja sosiaalinen kanssakäyminen. Muistisairaudet ovat eteneviä sairauksia. Pitkällä tähtäimellä sairaus kuitenkin etenee kaikilla toki eri tavoin, kertoo Kangasniemi.

    Aino Sjöblom kertoo, että hän pyöräili Äänekoskella. Maria Rintala sanoo, että aluksi oli vaikea muistaa, mutta välillä muistissa välähti, kun tuttu paikka tuli mieleen. Hän toivoo, että muistipyöräilyä voisi jatkaa.

    Apua jopa sängyssä tai pyörätuolissa oleville

    Memoride-muistipyöräily on kehitetty henkilöille, jotka pystyvät nousemaan pyörän selkään. Minna Laine kertoo, että myös vuoteessa tai pyörätuolissa oleva pääsee muistelemaan käsipyörän avulla.

    – Sovellusta voi käyttää niin, että vain yhden pyörähdyksen avulla muistelija voi edetä pitkän matkan kartalla. Käsipyöränkin avulla verenkierto vilkastuu ja se auttaa muistamista, kertoo Laine.

    Käytössä on myös niin sanottu taksikyytivaihtoehto eli jos voimat loppuvat tai halutaan levätä, matka jatkuu ruudulla ilman fyysistä rasitusta. Silloin esimerkiksi vain yhden pyörähdyksen avulla muistelija voi edetä pitkänkin matkan ja päästä vaikkapa omalle postilaatikolle kartalla.

    Laineen mielestä teknisten laitteiden käyttöönottoa hillitsee yhä tietämättömyys niiden antamista mahdollisuuksista.

    – Terveydenhoidon ammattilaiset eivät tiedä, mitä kaikkea on tarjolla. Kovasti olisi tarvetta kuntouttaa ikääntyneitä, muistisairaita ja myös työikäisiä, pohtii Laine.

    Raimo Peltonen kyselee lopuksi, saisiko ohjelman omalle tietokoneelle. Minna Laine kertoo, että valitettavasti se ei ole mahdollista, vaan pyöräilyä tehdään yhdessä.

    Ryhmä lähtee virkistyneen oloisena jatkamaan päivän muuta kuntoutusohjelmaa.

    Voisiko museosta löytyä yhteiskuntaa hyödyttävä innovaatio? Tätä etsitään parhaillaan

    Voisiko museosta löytyä yhteiskuntaa hyödyttävä innovaatio? Tätä etsitään parhaillaan


    Stressiä poistava tuokio taiteen ja luonnonäänien keskellä sai testaajilta kiitosta. Pako-Ovelle on yksi korkeakouluopiskelijoiden kehittämistä innovaatioista, joka on syntynyt turkulaisessa Aboa Vetus & Ars Nova -museossa. Ideana on, että...

    Stressiä poistava tuokio taiteen ja luonnonäänien keskellä sai testaajilta kiitosta. Pako-Ovelle on yksi korkeakouluopiskelijoiden kehittämistä innovaatioista, joka on syntynyt turkulaisessa Aboa Vetus & Ars Nova -museossa.

    Ideana on, että työpaikalle saapuvassa pakettiautossa tai omassa pikkuisessa työtilassansa työntekijä voi kesken päivän kokea henkilökohtaisen rentoutushetken.

    Museon näyttelytilaan ei pakettiautoa ole saatu, mutta kuulokkeista tulvivien luonnonäänien soidessa voi keskittyä Tuula Lehtisen Kuun lasku-grafiikkaan.

    Opiskelijat Jere Markkanen ja Minna Engblom kertovat, että he testasivat lyhyen rentoutumishetken vaikutusta Turun kaupungin it-palvelukeskuksessa. Kokemukset rohkaisivat.

    – Tämä otettiin todella hyvin vastaan. Suurin osa oli innoissaan ja koki, että stressi poistuu. Oli kiva tuokio, Minna Engblom kertoo.

    Stressinpoistoa kesken työpäivän tarjoavat Minna Engblom ja Jere Markkanen.Markku Sandell / Yle

    Lyhyenkin hetken irti työkiireestä katsottiin vaikuttavan myönteisesti.

    – Täällä olisi tarkoitus istua viidestä viiteentoista minuuttiin, Jere Markkanen sanoo.

    Nuorille itseluottamusta ja perheille yhteistä tekemistä

    Samassa Ars Nova & Aboa Vetus -museon näyttelytilassa on viisi muutakin opiskelijaryhmien työstämää ideaa.

    "Mikä on sinun onnesi?", kysyy yksi ryhmä. Toinen loi seikkailupelin museon keskiaikaisen Turun raunio-osastolle. Kaikkien innovaatioiden kohderyhmänä olivat pääasiassa nuoret, joiden toivotaan löytävän tiensä myös museoihin.

    Henna Kuisma ja Saija-Reetta Puopolo virittivät museoon tubetustyöpajaa, joka hyödyntää ympäristöään ja opettaa samalla nuoria videoiden teossa. Tubettaja Tuukka Raitalan opetusvideon vieressä Humak-ammattikorkeakoulun opiskelijat kertovat Aboatubetus-ideastaan.

    –Tubettamista me olemme tottuneet näkemään kotioloissa, mutta yhtä lailla jokin julkinen tila voi olla yhtä inspiroiva ja innostava alusta, Henna Kuisma sanoo.

    Saija-Reetta Puopolo ja Henna Kuisma kannustavat nuoria tubettamaan.Markku Sandell / Yle

    Museoissa on eri kerroksia ja tarinoita, jotka voivat innostaa nuoria tubettajia ideoimaan ja videoimaan. Oman äänen löytäminen on nuorille keskeistä ja tubettaminen voi olla väylä oman itsetunnon vahvistumiseen.

    Lasten ja vanhempien kiireetön yhdessäolo taas voisi mahdollistua lasten toimiessa museo-oppaina perheilleen.

    Turun yliopiston opiskelija Aatu Pyy ja Humakin Lotta Valtanen kertovat innoissaan, miten kiireisen nykymaailman keskelle tuodaan hetki, jolloin lapset voivat rauhoittua vanhempiensa kanssa taiteen keskellä.

    – Kiireettömyys ja vanhempien läsnäolo ovat sellaista, mistä lapset kertoivat pitävänsä, Aatu Pyy kertoo.

    – Lapset olivat halukkaita opastamaan tauluista tai valokuvista ja vaikka geologisista löydöistä, Lotta Valtanen jatkaa.

    Lapset voisivat museo-oppaina luoda erilaisen kokemuksen koko perheelle. Aatu Pyy ja Lotta Valtanen olivat ideoimassa uudenlaista museokierrosta.Markku Sandell / Yle

    Lasten avuksi syntyi museon näyttelyyn muutaman taulun esittely, jossa kieli oli hieman normaalia taidetekstiä ymmärrettävämpää.

    Innovointia, palvelumuotoilua, yrittäjyyttä

    Museot innovaatioalustana on kaksivuotinen hanke, jota turkulaismuseon lisäksi toteuttavat innovaatioiden vaiheita tutkiva Tekniikan museo, Nuori Yrittäjyys -yhdistys ja Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak.

    Kolmisenkymmentä opiskelijaa sai pohjaa innovaatioihinsa ajatushautomosta ja eri asiantuntijoiden tapaamisista.

    Työelämätaitojen, yhteiskunnallisten ongelmien ratkomisen ja museosisältöjen yhteen nivominen on turkulaismuseon hankekoordinaattori Heini Sorakiven mukaan herätellyt myös museota.

    – Täällä on rinnakkain hyvin erityyppisiä asioita, jotka tukevat ennakkoluulotonta asioiden yhdistelyä, mikä on innovaatioprosessissa tärkeää, Heini Sorakivi sanoo.

    Hän ei heti lupaa tubetustyöpajaa museoon, mutta erilaisten ihmisten tiimityötä luultavasti käytetään jatkossa.

    Täällähän käydään jatkuvasti yhteiskunnallista keskustelua eri näyttelyissä. Heini Sorakivi, hankekoordinaattori, Aboa Vetus & Ars Nova -museo

    Ajatushautomojaksossa testattiin innovaatiotyön tuomista museoympäristöön. Samalla huomattiin, kuinka hyvin museo toimii monikäyttöisenä oppimisympäristönä.

    Opiskelijoiden palaute kertoi luovuuden syttyvän helposti taiteen ja historian äärellä museossa, jossa on erilaisia aistiärsykkeitä ja tiloja. Museo ei Heini Sorakiven mukaan muutenkaan ole mikään pölyttynyt entisajan tallentaja.

    – Täällähän käydään jatkuvasti yhteiskunnallista keskustelua eri näyttelyissä. Nyt testataan juuri sitä, miten ongelmien ratkominen onnistuisi näissä tiloissa.

    Yksi ihminen loukkaantui rivitaloasunnon palossa Pöytyällä

    Yksi ihminen loukkaantui rivitaloasunnon palossa Pöytyällä


    Yksi ihminen loukkaantui rivitaloasunnon tulipalossa Pöytyällä varhain sunnuntaiaamuna. Neljän asunnon rivitalossa syttyi tulipalo, joka päivystävän palomestarin Matti Schwartzin mukaan sai alkunsa asunnon saunatiloista. Tarkempaa syttymissyytä...

    Yksi ihminen loukkaantui rivitaloasunnon tulipalossa Pöytyällä varhain sunnuntaiaamuna.

    Neljän asunnon rivitalossa syttyi tulipalo, joka päivystävän palomestarin Matti Schwartzin mukaan sai alkunsa asunnon saunatiloista. Tarkempaa syttymissyytä Schwartz ei osannut vielä sanoa. Varsinais-Suomen pelastuslaitos sai palon rajattua yhteen asuntoon.

    Asunnossa oli palon syttyessä kaksi ihmistä sisällä, joista toinen vietiin sairaalaan.

    Pelastuslaitos sai ilmoituksen palosta puoli neljän aikaan aamuyöllä.

    Turun funikulaarihassuttelut uutisoitiin Singaporessa asti

    Turun funikulaarihassuttelut uutisoitiin Singaporessa asti


    Turun Kakolanmäen rinnehissi eli funikulaari nostettiin raiteilleen torstaina. Projektin aikataulu on venynyt ja hinta on tuplaantunut alkuperäisestä 2,5 miljoonasta eurosta yli viiteen miljoonaan euroon. Lopputuloksesta turkulaiset ovat saaneet ilon...

    Turun Kakolanmäen rinnehissi eli funikulaari nostettiin raiteilleen torstaina. Projektin aikataulu on venynyt ja hinta on tuplaantunut alkuperäisestä 2,5 miljoonasta eurosta yli viiteen miljoonaan euroon. Lopputuloksesta turkulaiset ovat saaneet ilon irti sosiaalisessa mediassa siinä määrin, että "paavinkuljetusvaunusta" on uutisoitu Venäjää ja Singaporea myöten.

    Venäläinen uutiskanava RT kertoi perjantaina nettisivuillaan funikulaarista, joka kanavan mukaan muistuttaa enemmän "sotilaiden kuljetukseen suunniteltua panssariajoneuvoa" kuin turisteille tarkoitettua kiskoköysirataa.

    RT:n uutisen taasen havaitsi singaporelainen The Straïts Times, jonka mukaan tyylikkään kulmikkaaksi ja lasiseinäiseksi alun perin suunniteltu funikulaari osoittautuikin tummanharmaaksi metallilaatikoksi.

    Yle Uutiset kertoi lokakuussa, että vuonna 2016 käynnistyneen hankkeen ensiarviot hinnasta olivat noin 2,5 miljoonaa euroa, mutta syksyllä kokonaishinnan sanottiin olevan noin 5,4 miljoonaa euroa.

    Kakolanmäen rinnehissin alkuperäinen havainnekuva poikkeaa monen mielestä varsin paljon todellisuudesta.

    Lue myös:

    Turun funikulaari herättää hilpeyttä sosiaalisessa mediassa – "Mitä tilattiin ja mitä saatiin"

    Turun Kakolan rinnehissin valmistuminen viivästyy entisestään – hytti saatiin jo

    Aamulehti: Turun terrori-iskun yllyttäjäksi epäillyn asunnosta löytyi pommiin viittaavaa materiaalia

    Aamulehti: Turun terrori-iskun yllyttäjäksi epäillyn asunnosta löytyi pommiin viittaavaa materiaalia


    Turun terrori-iskusta tuomitun yllyttäjäksi epäillyn uzbekistanilaistaustaisen miehen asunnosta löytyi pommiin viittaavaa materiaalia, Aamulehti uutisoi. Poliisi etsintäkuulutti miehen jo Turun iskun tutkinnan alkumetreillä. Lehden mukaan...

    Turun terrori-iskusta tuomitun yllyttäjäksi epäillyn uzbekistanilaistaustaisen miehen asunnosta löytyi pommiin viittaavaa materiaalia, Aamulehti uutisoi. Poliisi etsintäkuulutti miehen jo Turun iskun tutkinnan alkumetreillä. Lehden mukaan 24-vuotiaan miehen asunnosta löytyi kotietsinnässä sähkölankaa ja naulapyssyn nauloja, mikä sai poliisin epäilemään pomminvalmistusyritystä.

    Poliisi tuli kuitenkin lopulta siihen johtopäätökseen, että mies ei olisi voinut rakentaa pommia asunnon tarvikkeilla.

    – Tutkinnassa kun enemmän analysoitiin, niin tultiin siihen lopputulokseen, ettei siinä pommikuviota ollut, Aamulehden tietoja STT:lle vahvistava keskusrikospoliisin rikoskomisario Susanna Arppe kertoo.

    Miestä epäillään edelleen värväyksestä terrorismirikoksen tekemiseen.

    Jo käräjäoikeudessa tuli ilmi, että miehellä oli mahdollisesti rooli terrori-iskusta tuomitun Abderrahman Bouananen radikalisoitumisessa. Bouanane kertoi kuulusteluissa, että uzbekkimies perusteli hänelle miten Suomikin olisi syyllinen muslimien kokemiin vääryyksiin Syyriassa. Syyrian sotaan ei kuitenkaan ole koskaan lähetetty sotilaallisia joukkoja Suomesta.

    Antoi terrori-iskun tekijälle ohjeita Isis-materiaalista.

    Bouanane oli kuulustelukertomuksensa mukaan myös käynyt ikätoverinsa kanssa keskusteluja Isisistä ja saanut tältä ohjeet Isisiin liittyvän materiaalin löytämiseen pikaviestipalvelusta.

    – Hän näytti minulle ja opasti, miten tehdään profiili ja miten käyttää Telegram-pikaviestipalvelua, puukottaja kertoi poliisille iskun tutkinnassa.

    Poliisi on pyrkinyt selvittämään, mikä miehen rooli oli Turun iskussa.

    – Jos pyritään saamaan toinen tekemään jotain joko yllyttämällä tai värväämällä, niin rikoksen tunnusmerkistö saattaa alkaa täyttymään, Arppe sanoo.

    Arppe kertoi Aamulehdelle, että uzbekkimiehen radikalisoituminen oli poliisin tiedossa. Poliisi pitää todennäköisenä, että mies oleskelee Afganistanissa, jonka kanssa suomalaisviranomaiset eivät pysty tekemään yhteistyötä. Hänestä annettu kansainvälinen etsintäkuulutus on Arppen mukaan edelleen voimassa.

    Poliisi voi siis käytännössä vain odottaa, että mies jäisi kiinni jonkin maan rajalla.

    – Tällä hetkellä tilanne on se, että ei ole paljon muuta tehtävissä. Asiassa eteenpäin pääseminen vaatisi miehen tavoittamista, Arppe sanoo.

    Opot auttavat tulevaisuuden tubettajia ja kalankasvattajia:

    Opot auttavat tulevaisuuden tubettajia ja kalankasvattajia: "On parempi kysyä, mitä haluat tehdä seuraavaksi, kuin mikä sinusta tulee isona"


    Vaikka uusia ammatteja ja urapolkuja syntyy kuin sieniä sateella, pitävät suosituimmat korkeakoulututkinnot yhä pintansa. Muun muassa kauppakorkeakoulu sekä lääketieteen, oikeustieteen ja psykologian opinnot houkuttavat nuoria hakijoita...

    Vaikka uusia ammatteja ja urapolkuja syntyy kuin sieniä sateella, pitävät suosituimmat korkeakoulututkinnot yhä pintansa. Muun muassa kauppakorkeakoulu sekä lääketieteen, oikeustieteen ja psykologian opinnot houkuttavat nuoria hakijoita laajalti.

    – Niiden kaltaiset perinteiset ammatit jyräävät yhä, sillä ne ovat sellaisia selkästi ammattiin ja työhön johtavia, Turun Luostarivuoren koulun opinto-ohjaaja Sari Hietanen toteaa.

    Salon lukiossa työskentelevä opinto-ohjaaja Armi Nurmi on havainnut saman ilmiön.

    – Tosin nyt myös pelaamisen maailma nostaa vahvasti päätään nuorten haaveissa. Monet pohtivat, miten voisivat ryhtyä esimerkiksi järjestämään virtuaalimaailmaan liittyviä tapahtumia ja löytämään pelimaailmasta ammatin, Nurmi kertoo.

    Monet opinto-ohjaajat viettävät parhaillaan vuoden kiireisintä aikaa, sillä kevään yhteishaku ammatilliseen koulutukseen ja lukioihin alkaa 19. helmikuuta.

    Katja Halinen / Yle

    Yläkouluikäisiä ohjaavan Hietasen mukaan nuoret haaveilevat erityisesti pelimaailman tarjoamista luovista ammateista. Pelisuunnittelijan ura kiinnostaa kovasti, mutta ohjelmointi ei juuri yläkouluikäisiä houkuta.

    – Nuorten ammattihaaveiden skaala on kuitenkin äärimmäisen laaja. Vaikka jotkut alat ovat toisia suositumpia, olen kohdannut niin kalankasvattajan kuin tubettajan urasta haaveilevia oppilaita. Nuorilla on todella mielikuvituksellisia ja mielenkiintoisia tulevaisuudenhaaveita, Hietanen toteaa.

    Omien haaveiden kokeilualustana voi käyttää verkon ilmaisia ammatinvalintatestejä kuten Duunikonetta.

    Opo ei murskaa, vaan avaa vaihtoehtoja

    Opinto-ohjaajat muistuttavat, että heidän työnkuvaansa ei milloinkaan kuulu kertoa nuorelle, mikä tästä tulee isona tai mille alalle tulisi pyrkiä.

    – Se on yleinen, ikävä harhaluulo. Todellisuudessa opiskelija tekee aina itse omat päätöksensä. Me olemme vain siinä rinnalla tukena matkan varrella, Armi Nurmi kertoo.

    Jos tie kohti tulevaisuuden unelma-ammattia tuntuu nuoresta kiviseltä, yrittää opinto-ohjaaja avata sinne toisen polun.

    – Me emme milloinkaan murskaa unelmia, vaan kerromme realiteeteista ja erilaisista vaihtoehdoista, jotta nuori pääsee tavoitteeseensa. Ehkä joskus aivan muuta kautta, kun ensin oli ajatellut, Sari Hietala toteaa.

    Paras kompassi on oma sydän. Sari Hietanen

    Opojen mukaan nuorten omat harrastukset ja kiinnostuksen kohteet ovat avaintekijöitä tulevaisuuden uran urkenemisessa.

    – Jos ei ole täysin varma niistä omista ammatillisista unelmistaan, kannattaa tarkastella nimenomaan omia mielenkiinnonkohteita. Yleensä niiden myötä löytyy myös omia vahvuuksia, Nurmi korostaa.

    – Paras kompassi on oma sydän, Hietala vahvistaa.

    Maailma muuttuu, opot pysyvät perässä

    Opinto-ohjaajien mukaan sosiaalinen media on vaikuttanut paljon nuorten tulevaisuudenhaaveisiin. Nuoret unelmoivat elättävänsä itsensä Instagram-kuvilla, henkilöbrändäyksen ammattilaisina, e-urheilijoina ja tubettajina.

    Aikoinaan television kokkiohjelmat aiheuttivan valtavan hakijaryntäyksen ammattikoulujen kokkilinjoille. Sittemmin into kokin ammattiin on romahtanut, mutta samankaltaista ilmiötä kohdataan yhä.

    Mediassa ja erityisesti sosiaalisessa mediassa esillä olevat ammatit antavat nuorille valtavasti inspiraatiota.

    – Väylät muuttuvat todella nopeaan tahtiin ja niiden perässä pysyminen näin tanakasti keski-ikäisenä tuntuu joskus hieman haasteelliselta. Uskon kuitenkin, että väistämättä siihen nuorten maailmaan pääsee hyvin sisälle, kun sen kohtaa päivittäin, Sari Hietala kertoo.

    On parempi kysyä mitä haluat tehdä seuraavaksi kuin mikä sinusta tulee isona. Armi Nurmi

    18 vuoden ajan opinto-ohjaajana työskennellyt Armi Nurmi on samalla linjalla.

    – Ajat ovat muuttuneet. Aloittaessani internet oli hyvin pienessä roolissa, kun nykyisin se on kaikki kaikessa. Asiat tunnutaan tekevän joka vuosi eri tavalla. Erilaiset sivustot ovat helpottaneet hakuprosesseja ja tiedonsaantia valtavasti.

    Opinto-ohjaajat ympäri Suomen kokoontuvat vuosittain täydentämään osaamistaan ja tutustumaan eri kaupunkien koulutusvaihtoehtoihin Opopäiville. Tänä vuonna opot kokoontuivat Turkuun.

    – Oppilaalle voi kertoa paljon laajemmin erilaisista vaihtoehdoista, kun on omin silmin päässyt näkemään, millaista esimerkiksi lentokonemekaanikon koulutus on, Armi Nurmi kertoo.

    Harha-askeleen jälkeen voi palata takaisin

    Moni kauhistelee ajatusta, että 15 ikävuoden jälkeen pitäisi jo tietää, mille alalle suuntautuu.

    – On parempi kysyä, mitä haluat tehdä seuraavaksi, kuin mikä sinusta tulee isona, Armi Nurmi vinkkaa.

    – On ikävää, että nuoret joutuvat pelkäämään valintojensa lopullisuutta. Itselläni on neljä tutkintoa, eikä minun nuoruudessani ollut olemassakaan sellaista ammattia kuin opinto-ohjaaja, Sari Hietala huomauttaa.

    Hietala muistuttaa myös, että usein voi palata askeleen taaksepäin.

    – Oppilaani tietävät, että jos lukion tai ammattikoulun aloitettuaan huomaa, että nyt tuli valittua väärin, voi luokseni aina palata. Sitten suunnitelma pohditaan yhdessä uudelleen.

    Oikeus passitti Paimion ulosajajan mielentilatutkimukseen – syyttäjä vaatii miehelle tuomiota murhan ja tapon yrityksistä

    Oikeus passitti Paimion ulosajajan mielentilatutkimukseen – syyttäjä vaatii miehelle tuomiota murhan ja tapon yrityksistä


    Varsinais-Suomen käräjäoikeus lykkää ratkaisuaan kahteen alaikäiseen lapseen liittyvässä väkivaltarikosjutussa. Oikeus on määrännyt syytettynä olevan 43-vuotiaan miehen mielentilatutkimukseen. Kyse on viime lokakuussa moottoritiellä...

    Varsinais-Suomen käräjäoikeus lykkää ratkaisuaan kahteen alaikäiseen lapseen liittyvässä väkivaltarikosjutussa. Oikeus on määrännyt syytettynä olevan 43-vuotiaan miehen mielentilatutkimukseen.

    Kyse on viime lokakuussa moottoritiellä Paimiossa tapahtuneesta ulosajosta. Syyttäjän mukaan mies ohjasi autonsa tahallaan päin kallioleikkausta aikomuksenaan surmata kyydissä olleet 7- ja 8-vuotiaat lapset.

    Ennen törmäystä mies oli avannut oman ja etupenkillä istuneen 8-vuotiaan turvavyön. Toinen lapsista oli takapenkillä keski-istuimella.

    Lapsille aiheutui törmäyksessä ruhjeita, mustelmia ja haavoja. Auto vaurioitui pahoin.

    Syyttäjä vaatii miehelle ehdotonta vankeusrangaistusta murhan ja tapon yrityksistä sekä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Mies on myöntänyt osan teoista, mutta kiistää murhan ja tapon yritykset.

    Käräjäoikeus toteaa välituomiossaan vastaajan menetelleen syytteessä kuvatulla rangaistavaksi säädetyllä tavalla. Lopullinen oikeudellinen arvio teoista tehdään mielentilatutkimuksen jälkeen.

    Petteri Orpo: "Olen aivan aito poliittinen broileri" – Kipinä poliitikon ammattiin syttyi kun kaikki ovet aukesivat opiskelijapoliitikolle


    Satakuntalaisesta Köyliöstä kotoisin oleva kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ei ollut kouluaikanaan mikään supersuorittaja. Päinvastoin. Orpo kertoo Sannikka & Ukkola -ohjelman henkilökuvahaastattelussa, että lukioaikanaan hän tuplasi...

    Satakuntalaisesta Köyliöstä kotoisin oleva kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ei ollut kouluaikanaan mikään supersuorittaja.

    Päinvastoin. Orpo kertoo Sannikka & Ukkola -ohjelman henkilökuvahaastattelussa, että lukioaikanaan hän tuplasi kakkosluokan. Syynä oli se, että "partio, yleisurheilu, ampumahiihto, suunnistus, kalastus, retkeily ja Lallin talon rock-keikoilla käynti veivät kaiken ajan". Harrastuksia oli enemmän kuin tarpeeksi.

    Poliitikon elkeet näkyivät kuitenkin jo varhain. Koulussa tukioppilaana. Opiskeluaikana ensin ylioppilaskunnan edustajistossa, sitten sen hallituksessa ja lopulta ylioppilaskunnan pääsihteerinä, mistä tuli Orpon ensimmäinen täyspäiväinen työpesti.

    – Minä en ole tullut mistään muualta tunnettuna. Olen varmaankin sellainen aivan aito poliittinen broileri. En ole välttämättä ollut se, joka on ensimmäisenä valittu johonkin paikkaan, vaan sitten, kun on pidempään tehty töitä, luottamusta on kertynyt työkavereilta ja äänestäjiltä.

    Orpo puhuu ihaillen siitä, miten matala kynnys Suomessa on huippupoliitikkojen pakeille.

    – Oli huikea kokemus nuorelle ymmärtää, miten pieni tämä maa on. Opiskelijajärjestöjohtajalle avautuivat kaikki ovet. Muistan käyneeni tapaamassa ulkoministeri Halosta ja presidentti Ahtisaarta. Hyvin nopeasti istuinkin opetusministeri Heinosen taustaryhmässä.

    – Totta kai se motivoi, kun hyvänen aika voi oikeasti vaikuttaa asioihin. Sieltä syttyi se kipinä: Miksi näitä asioita ei voisi tehdä töikseen?

    Petteri Orpo kertoo Sanna Ukkolan haastattelussa lisäksi muun muassa siitä, mitkä ovat olleet hänen poliittisen ja yksityisen elämänsä vaikeimmat hetket. Ja siitä, miten hänellä vuonna 2016 Alexander Stubbin ministeriryhmän jäsenenä syntyi päätös haastaa oma puheenjohtajansa puoluejohtajakisaan.

    Katso Petteri Orpon haastattelu tämän artikkelin videosta. Perjantai-illan Sannikka & Ukkola TV1:ssä kello 20:00 sekä jatkojen kanssa Areenassa.

    Tutkimus vahvisti mummohypoteesin: Isoäidin läsnäolo paransi entisaikaan lapsen eloonjäännin mahdollisuuksia

    Tutkimus vahvisti mummohypoteesin: Isoäidin läsnäolo paransi entisaikaan lapsen eloonjäännin mahdollisuuksia


    Isoäitien lapsenlapsilleen tarjoama hoiva parantaa lastenlasten selviämisen todennäköisyyttä, kertoo Turun yliopiston tutkimus. Turun yliopiston biologian laitoksen tutkimuksen lähtökohtana oli se, että vaihdevuodet ja hedelmällisen iän...

    Isoäitien lapsenlapsilleen tarjoama hoiva parantaa lastenlasten selviämisen todennäköisyyttä, kertoo Turun yliopiston tutkimus.

    Turun yliopiston biologian laitoksen tutkimuksen lähtökohtana oli se, että vaihdevuodet ja hedelmällisen iän jälkeinen pitkä elinikä erottavat ihmisen muista kädellisistä. Syytä tähän ei kuitenkaan ole saatu selville.

    Tutkimuksessa käytiin läpi kirkonkirjamerkintöjä, joista selvisi yksityiskohtaista tietoa esiteollisella ajalla eläneiden suomalaisten merkittävistä elämäntapahtumista.

    Turun yliopiston biologian laitoksen tutkijat tarkastelivat niin sanottua mummohypoteesia, jonka mukaan ihmisnaaraiden hedelmällisyyden jälkeisen pitkän iän syy on isoäitien mahdollisuus auttaa lastenlapsiaan.

    Äidinpuoleinen isoäiti oli tärkeä

    Tutkijaryhmä halusi selvittää, miten eri-ikäisten ja erikuntoisten isoäitien läsnäolo vaikutti vuosina 1731–1890 syntyneiden lastenlasten selviytymiseen. Tuohon aikaan elinolot olivat vaikeat ja lapsikuolleisuus suurta.

    Tutkimuksessa kävi ilmi, että 2–5-vuotiaat taaperot selvisivät lähes 30 prosenttia todennäköisemmin, jos äidinpuoleinen isoäiti oli läsnä lapsen elämässä. Tulos vahvistaa tutkijoiden oletusta siitä, että luonnonvalinta suosii naisten pitkäikäisyyttä.

    Isoäitien hauraus ja terveys vaikuttavat keskeisesti paitsi isoäiteihin itseensä, myös jälkipolviin. Simon Chapman

    Yllättävä löydös oli se, että iäkkään tai heikkokuntoisen isänpuoleisen isoäidin läsnäolo oli haitallista. Vaikka tutkijat eivät tutkimuksessa voineet vahvistaa syytä, he uskovat, että saman katon alla asumiseen liittyvä kilpailu heikensi taaperon mahdollisuuksia.

    – Vanhempien on mahdollisesti täytynyt jakaa rajalliset voimavaransa heistä riippuvaisten lastenlasten ja isoäitien kesken. Löydös on erittäin tärkeä, sillä se korostaa pitempään terveenä pysymisen merkitystä, Turun yliopiston tohtorikoulutettava Simon Chapman toteaa yliopiston tiedotteessa.

    Nykyaika on vähentänyt isoäidin avun merkitystä

    Tutkimuksen mukaan isoäidin tuoma hyöty väheni iän myötä, kun isoäitien mahdollisuus lapsen kanssa auttamiseen vähenivät.

    Nykyaikana isoäidin merkitys eloonjäännin kannalta ei enää ole yhtä merkittävä, kun lääketiede on auttanut ihmisiä ylittämään niin sanotun eliniän luonnollisen rajan.

    Chapmanin mukaan tutkimusten löydökset korostavat terveen ikääntymisen tärkeyttä.

    – Isoäitien hauraus ja terveys vaikuttavat keskeisesti paitsi isoäiteihin itseensä, myös jälkipolviin. Ikääntyneiden terveyden parantaminen ja heidän mahdollisuutensa olla läsnä perheidensä elämässä voivat hyödyttää sekä isoäitejä että koko perhettä monin tavoin, Chapman toteaa.

    Airiston Helmen ratsioissa kiinniotetun venäläismiehen tutkintavankeus jatkuu

    Airiston Helmen ratsioissa kiinniotetun venäläismiehen tutkintavankeus jatkuu


    Airiston Helmen talousrikostutkintaan liittyvä vuonna 1982 syntynyt venäläismies pysyy edelleen vangittuna. Varsinais-Suomen käräjäoikeus hylkäsi torstaina hänen vaatimuksensa päästä vapaaksi. Mies on ollut tutkintavankeudessa viime syyskuusta...

    Airiston Helmen talousrikostutkintaan liittyvä vuonna 1982 syntynyt venäläismies pysyy edelleen vangittuna. Varsinais-Suomen käräjäoikeus hylkäsi torstaina hänen vaatimuksensa päästä vapaaksi.

    Mies on ollut tutkintavankeudessa viime syyskuusta lähtien, jolloin poliisi suoritti laajan kotietsintäoperaation Airiston Helmi -yhtiön kiinteistöissä eri puolilla Turun saaristoa. Keskusrikospoliisi epäilee häntä törkeästä veropetoksesta. Mies on kiistänyt rikosepäilyt.

    Syksyllä tutkintavankeudessa oli myös vuonna 1967 syntynyt virolaismies. Poliisi vapautti hänet marraskuussa.

    Tutkinnanjohtaja, KRP:n rikostarkastaja Tomi Taskila kertoo, että tutkinta on edennyt suunnitelmien mukaan. Poliisi käy dataa läpi ja ulkomaille tehtyihin oikeusapupyyntöihin odotetaan vastauksia. Verotarkastuksesta pitäisi olla ensimmäiset tiedot käytettävissä alkukesästä.

    Turkuun pikaraitiotie, esittää kaupunginjohtaja Minna Arve – Raisio halutaan mukaan

    Turkuun pikaraitiotie, esittää kaupunginjohtaja Minna Arve – Raisio halutaan mukaan


    Turun kaupunginjohtaja Minna Arve (kok.) esittää Turun tulevaksi joukkoliikenneratkaisuksi pikaraitiotietä. Näin pitkään keskustelussa ollut liikennöintimuoto on nytkähtämässä hieman eteenpäin. – Itse ajattelen, että raitiotiehanke ei ole...

    Turun kaupunginjohtaja Minna Arve (kok.) esittää Turun tulevaksi joukkoliikenneratkaisuksi pikaraitiotietä. Näin pitkään keskustelussa ollut liikennöintimuoto on nytkähtämässä hieman eteenpäin.

    – Itse ajattelen, että raitiotiehanke ei ole joukkoliikennehanke, vaan todella merkittävä strateginen linjaus koko Turun alueen kehittämisestä pitkälle tulevaisuuteen. Tämä ei ole yhden tai kahden valtuustokauden hanke, vaan tämä määrittää millainen Turun tulevaisuus on, Arve uskoo.

    – Raideliikenne on tulevaisuutta. Suomessa kaikki suurimmat kaupungit, jotka kasvavat, esimerkiksi Tampereen seutu ja pääkaupunkiseutu, investoivat raiteisiin. Turun paikka on siinä samasa ryhmässä, Arve jatkaa.

    Turun kaupunginhallituksen esityslistan esityksessä ehdotet aan, että Turku aloittaa hanke- ja toteutussuunnitelmat reitille Varissuo-Tiedepuisto-Kauppatori-Matkakeskus-Länsikeskus-Raisio raitiotietasoisesti.

    – Hanke- ja toteutussuunnitelmaan menee aikaa. Nyt lähdemme tekemään asemakaavanmuutoksia, katuja ja rakennussuunnnitelmia.

    Mukaan tulisi myös Raision kaupunki ja se esitetään myös ehdoksi raitiotien toteutumiselle.

    – Se, että tästä tulisi seudullinen ratkaisu on minun mielestäni merkittävää. Raision kaupunki on omissa lausunnoissaan toistaiseksi suhtautunut positiivisesti tähän.

    Arve kertoo, että kustannusarvio raitiotieratkaisulle on noin 330 miljoonaa euroa josta valtion osuus on noin 30 prosenttia. Lisävelanotto on todennäköistä. Toisaalta Arve näkee, että se kannattaisi.

    – Samalla kun ymmärrän, että tämä on investointipaineisessa tilanteessa iso päätös tehdä, niin tällä päätöksellä pyritään myös vahvistamaan kaupungin kehitystä, kasvua ja houkuttelevuutta. Näin se kaupungille koituva tulovirtakin kasvaisi ja saisimme yksityisen sektorin investointeja nopeammin ja enemmän Turkuun.

    Rakentamisesta tehdään vielä uusi poliittinen päätös

    Selvitys kahdesta eri vaihtoehdosta valmistui viime vuoden helmikuussa. Selvitys itsessään ei ottanut kantaa siihen, kumpi, raitiotie vai superbussi, olisi parempi vaihtoehto. Viime syksynä tehtiin vielä lisäselvityksiä.

    Vihreällä merkitty Varissuolta alkava linja olisi raitiotien tai superbussin ensisijainen linja.Yle

    Turun asukasmäärä ja joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet voimakkaasti 2010-luvulla. Matkamäärien ennustetaan kasvavan lähes 30 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

    Esitys on kaupunginhallituksen käsiteltävänä ensi maanantaina ja matkaa siitä vielä valtuustoon. Arve tietää, että ehdotus aiheuttaa keskustelua.

    – Päätöksentekijöillä on ollut tähän asti erilaisia painotuksia asiaan liittyen. Pelkästään eri ryhmien sisälläkin on erilaisia painotuksia.

    Arve muistuttaa, että nyt kaupunginhallitus saa eteensä hankesuunnitelman aloittamisen. Rakentamisesta tehdään vielä erillinen poliittinen päätös. Aikaisintaan raitiotie kulkisi vuonna 2026.

    Lue lisää:

    SDP varautuu raitiotien ja suberbussien umpisolmuun – esittää uutta vaihtoehtoa joukkoliikenneuudistukseen

    Raiteita vai kumipyöriä? Lobbaus kiihtyy joukkoliikenneratkaisua etsivässä Turussa – Lauri Kattelus kiistää jääviytensä

    Turku julkaisi uuden raitiotieselvityksen: Superbussi olisi lähes puolet halvempi kuin raitiotie

    Raitiotie, superbussi vai ei mitään? – Joukkoliikenteen tulevaisuus nousemassa vaaliteemaksi Turun seudulla

    Ratikka nytkähti Turussa taas vähän eteenpäin – valtuusto päätti jatkaa raitiotien suunnittelua

    Tehtaan katto romahti osittain Loimaalla – kaksi työntekijää jäi alle

    Tehtaan katto romahti osittain Loimaalla – kaksi työntekijää jäi alle


    Loimaan Kiven katto on romahtanut lumen painosta Loimaalla Palininkadulla. – Osa kattoa on yhdestä hallista romahtanut, kertoo Loimaan Kiveltä toimitusjohtaja Mikko Paljakka Ylelle. Pelastuslaitoksen mukaan noin 1500 neliön hallin katosta sortui...

    Loimaan Kiven katto on romahtanut lumen painosta Loimaalla Palininkadulla.

    – Osa kattoa on yhdestä hallista romahtanut, kertoo Loimaan Kiveltä toimitusjohtaja Mikko Paljakka Ylelle.

    Pelastuslaitoksen mukaan noin 1500 neliön hallin katosta sortui alas noin 150 neliön alue.

    Henkilökunta oli paikalla katon romahtaessa. Pelastuslaitos kertoo, että kaksi ihmistä jäi katon alle. Toinen heistä loukkaantui vakavasti.

    – Paikalle saapuneet ihmiset olivat saaneet loukkaantuneen henkilön irrotettua ennen kuin palokunta ajoi pihaan, ja toinen henkilö oli itse selvittänyt itsensä ulos, päivystävä palomestari Markus Majuri kertoo.

    Romahduksen syytä selvitetään

    Majurin tietojen mukaan kaksikon lisäksi muita ihmisiä ei ollut vaarassa. Pelastuslaitoksen tehtäväksi jäi varmistaa, että ihmisiä ei jäänyt kateisiin, ja eristää kiinteistö, ettei kukaan mene tietämättään vaara-alueelle.

    Romahduksen syytä ei tiedetä, mutta Majurin mukaan vuodenaika on sellainen, että lumikuorma katoilla on hyvin painava. Lumen mahdollista osuutta turmaan selvitetään. - Nyt poliisi dokumentoi paikkaa, ja tästä eteenpäin tapausta tutkii aikanaan rakennusvalvonta, Majuri sanoo.

    Samuli Holopainen / Yle

    Keskiviikkona sikalan katto romahti Salon Halikossa ja 30 sikaa kuoli. Varsinais-Suomessa suurten hallien kattojen lumikuorma on paikoin ylittänyt riskirajan kinostuneen lumen takia.

    Ely-keskus muistuttaa, että isojen hallien omistajien on syytä varmistaa kattojen kestävyys.

    Yle Uutisgrafiikka
    Turun telakan alihankkijat ihmettelevät, missä ovat sadat työttömät metallimiehet –

    Turun telakan alihankkijat ihmettelevät, missä ovat sadat työttömät metallimiehet – "Haettu on kissojen ja koirien kanssa eikä ole löydetty"


    Turussa sijaitsevan Laivasähkötyön toimitusjohtaja Juha Hietarinta ihmettelee viime aikojen uutisointia Lounais-Suomen työttömistä laivanrakentajista. Alueella pitäisi olla jopa tuhat työtöntä metallimiestä, joita kiinnostaisi...

    Turussa sijaitsevan Laivasähkötyön toimitusjohtaja Juha Hietarinta ihmettelee viime aikojen uutisointia Lounais-Suomen työttömistä laivanrakentajista. Alueella pitäisi olla jopa tuhat työtöntä metallimiestä, joita kiinnostaisi telakkateollisuus. Asiasta kertoi ensimmäisenä Yle.

    – Ihmettelen hiukan tätä, koska omakohtainen kokemus on ihan toinen, Juha Hietarinta sanoo.

    Laivasähkö on toiminut telakkateollisuudessa jo vuosikymmeniä sekä kokonaistoimittajana että alihankkijana. Hietarinta sanoo, että yritys etsii parhaillaankin hitsaajia.

    – Avoimeen hitsarin paikkaan ei ole tullut yhtään ainoaa hakemusta, Hietarinta ihmettelee.

    Laivasähkötyön toimitusjohtaja Juha Hietarinta työllistää suoraan 160 ihmistä. Kaikki työntekijät ovat suomalaisia.Yrjö Hjelt / Yle

    Soittokierros varsinaissuomalaisiin metallialan yrityksiin vahvistaa Hietarinnan ihmetyksen. Alueen työttömät metallimiehet eivät jostain syystä hae avoinna olevia työpaikkoja.

    Apuna kissat ja koirat

    Laivojen sisustukseen ja ulkokansiin erikoistuneen NITin toimitusjohtaja Jari Suominen sanoo, että yritys on yrittänyt löytää metallimiehiä suorahakuna, TE-toimiston kautta ja henkilöstövuokrayhtiön kautta – turhaan.

    – Sanotaan, että on satoja tai jopa tuhat metallimiestä työttömänä. Se on outoa, koska haettu on kissojen ja koirien kanssa eikä ole löydetty, Suominen sanoo.

    Me palkataan kaikki, jotka ovat osaavia ja päteviä. Se ei ole kiinni siitä, mistä he ovat kotoisin. Jari Suominen

    Lounais-Suomessa on meneillään ennen näkemätön positiivinen rakennemuutos. Turun ja Rauman telakat sekä Uudenkaupungin autotehdas ovat toimineet vetureina ja luoneet työpaikkoja etenkin Turun seudulle. Vuodesta 2015 lähtien Varsinais-Suomessa on työllistynyt 20 000 ihmistä.

    – Kyllä minä väittäisin, että jos on aktiivinen ja haluaa töitä, niin kyllä metallimiehelle tältä seudulta töitä löytyy, Jari Suominen sanoo.

    NITin toimitusjohtaja Jari Suominen haluaisi palkata pajalleen ohutlevy- ja sisustusmetallimiehiä.Yrjö Hjelt / YLE

    Samaa mieltä on Juha Hietarinta.

    – Jos tilastoissa on satoja työttömiä ja he eivät hae avoimia työpaikkoja, jossakin on vikaa.

    Hietarinnan mielestä kortistossa on eläkeputkessa olevia, työkyvyttömiä ja niitä, joita ei työnteko edes kiinnosta. Kaikki nämä vääristävät kuvaa todellisista työnhakijoista.

    – Viime viikollakin oli tapaus, jossa mies sanoi olevansa kiinnostunut töistä vasta kesän jälkeen eli kun ansiosidonnaiset päivärahat päättyvät.

    – Kun tekee urakkaa vuoden verran, sen jälkeen voi olla kaksi vuotta keskipalkalla ansiosidonnaisella. Miksi silloin tekisi töitä, Hietarinta selittää.

    Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan enimmillään 500 päivältä.

    Onko pulaa työstä vai tekijöistä?

    Telakkateollisuuden ja alihankkijoiden mielestä Lounais-Suomessa on siis pulaa osaavista ammattimiehistä, jotka kykenisivät erilaisiin laivanrakennusalan töihin. Samaa mieltä ollaan myös TE-toimistoissa ja ELY-keskuksissa.

    Miten sitten on mahdollista, että työnantajat valittavat työvoimapulaa ja työntekijät sitä, että eivät pääse töihin?

    – Työllistymisen esteet ovat moninaiset eli työvoiman kohtaanto ei ole mitenkään yksinkertainen juttu, sanoo Varsinais-Suomen TE-toimiston palveluesimies Jukka Vatanen.

    Hänen mukaansa Lounais-Suomen alueella on noin tuhat työtöntä, jotka hakevat sellaisia töitä, joissa voisivat ehkä työskennellä laivanrakennusteollisuudessa. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa on tällä hetkellä työttömänä yli sata hitsaajaa.

    Alexandr Fiscev työskentelee NITin konepajalla Turussa.Yrjö Hjelt / Yle

    Kuinka monella metallimiehellä sitten oikeasti on tarvittava ammattitaito ja kunto, jolla pärjää raskaassa teollisuustyössä, se onkin sitten toinen juttu.

    – Sellainen karkea arvio on, että ehkä muutama sata vain, Vatanen sanoo.

    Ulkomaalaiset vie työt

    Työntekijöitä edustavan Teollisuusliiton Satakunnan aluepäällikkö Jouni Nurmela piti Ylen haastattelussa metallimiesten työllistymisvaikeuksien syynä ulkomaista työvoimaa.

    Myös Teollisuusliiton suurimman ammattiosaston eli turkulaisen Teollisuus 49:n puheenjohtaja Antero Palomäki sanoo, että varsinaista työvoimapulaa ei ole.

    – En usko. Mieluummin otetaan ulkomailta, mistä saadaan mahdollisimman halvalla joku tekijä.

    NITin toimitusjohtaja Jari Suominen kiistää ehdottomasti sen, että työnantaja valitsisi työntekijänsä kansallisuuden mukaan.

    – Ei pidä paikkaansa. Me palkataan kaikki, jotka ovat osaavia ja päteviä. Se ei ole kiinni siitä, mistä he ovat kotoisin. Helpompihan meidän on kommunikoida suomalaisten kanssa.

    Antero Palomäki puolestaan sanoo, että puheet metallimiesten töitten välttelystä ovat puppua.

    – Tuota en allekirjoita. Kun heille tarjotaan kunnolliset työnteon edellytykset, he varmasti hakeutuvat töihin.

    Teollisuus 49:n puheenjohtaja Antero Palomäki uskoo, että metallimiehiä kiinnostavat työt, jos palkka on kunnollinen.Yrjö Hjelt / Yle

    Palomäen ammattiosaston jäsenistä on työttöminä yli 400 ihmistä. Kuinka moni heistä sitten voisi työllistyä telakkateollisuuden palvelukseen?

    – Puolet todennäköisesti ainakin pienellä lisäkoulutuksella, Palomäki sanoo.

    Miksi he eivät sitten työllisty?

    – Ei siihen ole mitään syytä löytynyt. Ilmeisesti he haluavat kunnon palkan eivätkä tyydy ihan kymmenen euron tuntipalkkaan, Palomäki pohtii.

    Tämä tuntuu aika merkilliseltä, että miksi työntekijät ja työpaikat eivät kohtaa. Antero Palomäki

    Juha Hietarinta kiistää palkkojen polkemisen. Ammattitaito ratkaisee, kun työntekijä palkataan.

    – Omalta kohdaltani sanon, että meillä noudatetaan työehtosopimuksia ja maksetaan vähintään sen suuruinen palkka, mitä TES edellyttää.

    Ikä ei ole rasite

    Sekä työnantaja- että työntekijäpuoli ihmettelevät, miten on mahdollista, että Lounais-Suomen työttömät metallimiehet ja muut laivanrakennusalalle haluavat eivät löydä töitä.

    Toisen puolen mielestä töitä ei ole tarjolla. Toinen puoli taas on sitä mieltä, että työ ei kiinnosta.

    – Tämä tuntuu aika merkilliseltä, että miksi työntekijät ja työpaikat eivät kohtaa, Antero Palomäki sanoo.

    Palomäki pitää yhtenä syynä sitä, että työttömistä 40 prosenttia on yli 50-vuotiaita, joita työnantajat eivät halua.

    Laivasähkötyön toimitusjohtaja Juha Hietarinta on toista mieltä – tässäkin asiassa.

    – Ikä ei ole kriteeri. Jos on valmiiksi ammattilainen, niin totta kai semmoinen on tervetullut.

    Juttua korjattu klo 14.37: Ansiosidonnaista päivärahaa ei makseta kahta vuotta vaan enimmillään 500 päivältä.

    Lue lisää:

    Työvoimapulaa valittelevat telakat haalivat tekijöitä ulkomailta – Työtön laivanrakentaja kysyy: "Miksi minä en kelpaa?"

    Turun teollisuusväki huolissaan työttömistä laivanrakentajista – "Herää epäily, että telakoiden työnantajat haluavatkin tehdä laivat vain halpatyövoimalla"

    Telakoiden työvoimaongelmat eivät yllättäneet työministeriä: "Telakoilla viedään sivummalle ja kuiskutellaan asiasta"

    Lounais-Suomeen kaivataan lääkäreitä ja rakennusmiehiä – "Tilanne on pahin pitkään aikaan"

    Missä ovat kaikki varastetut ostoskärryt? Kärryjen vieminen on monissa maissa kansanhuvia, Suomessakin katoaa vuosittain satoja vaunuja

    Missä ovat kaikki varastetut ostoskärryt? Kärryjen vieminen on monissa maissa kansanhuvia, Suomessakin katoaa vuosittain satoja vaunuja


    Yhdysvalloissa elintarvikeliikkeitä edustava Food Marketing Institute on arvioinut, että pelkästään maan elintarvikkeita myyvistä liikkeistä katoaa lähes kaksi miljoonaa ostoskärryä vuodessa. Saksan 20 miljoonasta ostoskärrystä katoaa...

    Yhdysvalloissa elintarvikeliikkeitä edustava Food Marketing Institute on arvioinut, että pelkästään maan elintarvikkeita myyvistä liikkeistä katoaa lähes kaksi miljoonaa ostoskärryä vuodessa.

    Saksan 20 miljoonasta ostoskärrystä katoaa vuodessa noin 100 000 ja alle yhdeksän miljoonan asukkaan Itävallassakin puhutaan kymmenistä tuhansista vuosittain katoavasta ostoskärrystä.

    Kärryjä viedään myös Suomessa, mutta kokonaislukua ei tiedä kukaan. Kaupan keskusliikkeiden mukaan hävikki riippuu kaupan sijainnista ja siitä, säilytetäänkö vaunuja ulkona vai sisätiloissa.

    – Ostoskärryjen hävikki on kokonaisuutena pientä, toki jonkun verran myymäläkohtaisia eroja tässä on, toteaa SOK Vähittäiskaupan ketjuohjauksen johtaja Sanna Timola.

    Kesko Foodin ostopäällikkö Vesa Kortesniemen mukaan ostoskärryjen hävikki ei heilläkään ole kovin suuri ongelma.

    – Ketjutasolla kärryjen rikkoontumiset ja häviämiset lukumääräisesti ovat useiden kymmenien ja satojen välillä. Mikäli kärryjä viedään ilkivallan seurauksena, ne myös hyvin usein löytyvät ja palautuvat myymälään.

    Lidlillä on Suomessa kaikkiaan noin 18 500 ostoskärryä. Katoamiset ovat operatiivisen johtajan Nicholas Pennasen mukaan Suomen mittakaavassa yksittäistapauksia.

    – Yleensä ostoskärryllä viedään ostoksia lähemmäksi kotia tai esimerkiksi läheiselle bussipysäkille, johon ne sitten hylätään. Saamme asiakkailta usein ilmoituksia hylätyistä kärryistä, minkä perusteella kärryjä noudetaan takaisin myymälään. Varsinaista ilkivaltaa kärryille tehdään harvoin.

    Jokeen päätyvä juoppokuljetin

    Aurajokea on Turussa siivottu sukeltamalla vuodesta 1992. Aikaisempina vuosina vapaaehtoiset sukeltajat ovat löytäneet Auransillan kohdalta ostokärryjä, mutta viime syksynä ei kärryjä joen pohjassa enää näkynyt.

    Mutta monissa maissa jokeen heitetyt ostoskärryt ovat varsinainen vitsaus. Aurajoen siivoustempauksen järjestelyistä vastaava Jouko Moisala on kuullut Australiassa siivoussukellusta tekeviltä, että siellä ostoskärry on yleisin joen pohjalta nostettu esine.

    Ostoskärryjä ei aluksi haluttu käyttää

    Ostokärryjen historia alkaa Humpty-Dumpty-Supermarketista Yhdysvaltain Oklaholma Citystä syyskuussa 1937. Kauppias Sylvan Goldman ajatteli, että asiakkaat eivät halua kantaa ostoksiaan kaupassa. Goldman kiinnitti pyörät taitettavan tuolin pohjaan ja asensi tuolin päälle metallikorin.

    Goldmanin ostoskärryt eivät kuitenkaan aluksi kelvanneet asiakkaille. Naiset eivät halunneet työntää ostoksia lastenvaunuja muistuttavalla laitteella ja miehille taas ostoskärry oli liian naisellinen.

    Kolme vuotta myöhemmin Goldman patentoi ensimmäisen ”shopping cart” -ostoskärrynsä.

    Ostokärryjen maailmanmaineeseen tarvittiin kuitenkin saksalaista Rudolf Wanzlia, joka tapasi Goldmanin Yhdysvalloissa. Pienestä perheyrityksestä kasvoi ostoskärryjen markkinajohtaja.

    Mutta vasta kun amerikkalainen Orla Watson keksi ostoskärryjen taittuvan takaseinän, kärryistä tuli kaupoissa suosittuja. Taittuvuus mahdollisti, että kärryt pystyi laittamaan sisäkkäin jonoon. Se säästi valtavasti säilytystilaa.

    Rudolf Wanzl kehitti 1957 Watsonin keksinnön pohjalta Concentra-mallin metallisen perusostoskärryn, joka on lähes muuttumattomana säilynyt näihin päiviin saakka.

    Tänä päivänä samassa liikkeessä saatta toisin olla useita erilaisia kärryjä. Tavallisen metalliostosvaunun lisäksi kaupoissa käytetään usein pienempää ja kevyempää muovista ostosvaunua.

    Tyypillisiä ovat myös matalareunaiset light-ostovaunut, pick up-ostosvaunut koreille, lastenvaunut, sisarusvaunut, kaksostenvaunut, kaksostenvaunut vauvakaukaloilla, seniorivaunut ikäihmisille, liikuntarajoitteisen vaunut, lasten ostosautot sekä pyörälliset ostoskorit.

    Yhdysvalloissa kadonneet ostoskärryt päätyvät usein asunnottomien tavarankuljetukseen. Suomessa taas ostoskärryillä kuskataan tyypillisesti ostoksia tai humalaisia kavereita kotiin, jonka jälkeen ne hylätään kadun varteen. Suomen talvi hillitsee hetken mielijohteita, sillä lumessa ja hiekoitussepelissä kärryn pyörät eivät pyöri.

    Mutta kesällä ostoskärryjä löytyy meilläkin pitkin puistoja ja pusikoita. Esimerkiksi Helsingissä kaupungin katujen ja puistojen hoitamisesta vastaava rakentamispalvelu pyrkii mahdollisuuksien mukaan nappaamaan kärryjä kyytiin ja palauttamaan niitä kauppoihin.

    Kaupoille kärryn löytyminen on tärkeää, sillä ostoskärryt ovat kalliita. Jo aivan tavallinen kaupan peruskärry maksaa materiaalista ja koosta riippuen sadan euron molemmin puolin, joten hävikistä voi tulla kauppiaalle huomattava menoerä.

    Ammattivarkaille satoja kärryjä kerralla

    Keski-Euroopan korkeita katoamislukuja selittää osaltaan, että ostoskärryjen varastaminen käy joillakin myös työstä.

    Viime kesäkuussa varastettiin esimerkiksi Saksan Salzgitterissä ostokeskus Thiedestä 300 kärryä samana yönä. Myös Regensburgin EDEKA-ruokakaupasta varkaat veivät viime pääsiäisenä 150 kärryä kerralla.

    Isot kauppaketjut ovat alkaneet suojata kärryjään lähettimillä ja magneeteilla. Järjestelmillä pyörät lukkiutuvat siinä vaiheessa, kun ostoskärry poistuu vaikkapa marketalueen parkkipaikalta.

    Suomessa on luotettu kärryjen panttilukkoihin, mutta nyt varkaudelta suojaamiseen on kiinnitettävä uudenlaista huomiota, sillä kärryihin on tulossa kallista älytekniikkaa. Kesko Foodin ostopäällikkö Vesa Kortesniemi sanoo, että käytössä on jo suomalainen Smartcart-älykärry.

    – Vastaavan tyyppisiä ratkaisuja tavoitellaan muuallakin, jolloin kärryyn asennettuun näyttöön luodaan tuotteiden sijaintitieto myymälän layoutia (tuotteiden sijoittelua) apuna käyttäen. Samalla annetaan tuotetietoa sekä tehdään markkinointia ja mainontaa.

    Suomen isommissa myymälöissä saattaa olla kymmenenkin erilaista ostoskärryä. Pienoinen trendi on tällä hetkellä kuitenkin ostoskoreissa ja vetokoreissa. Nekin on suojattava, sillä niitä varkaat vasta vievätkin.

    Turun funikulaari herättää hilpeyttä sosiaalisessa mediassa –

    Turun funikulaari herättää hilpeyttä sosiaalisessa mediassa – "Mitä tilattiin ja mitä saatiin"


    Turun Kakolanmäen rinnehissi eli funikulaari nostettiin raiteilleen eilen. Hankkeen rakennusaikataulu on venynyt ja kustannukset nousseet. Turun Sanomien mukaan maisemahissin kyytiin päästään näillä näkymin maaliskuussa. Turun Sanomat julkaisi...

    Turun Kakolanmäen rinnehissi eli funikulaari nostettiin raiteilleen eilen. Hankkeen rakennusaikataulu on venynyt ja kustannukset nousseet. Turun Sanomien mukaan maisemahissin kyytiin päästään näillä näkymin maaliskuussa.

    Turun Sanomat julkaisi videon hissikopin nostosta, mutta internetin vääräleuoilta ei jäänyt tietty yksityiskohta huomaamatta. Kakolan rinnehissi näyttää varsin erilaiselta kuin aiemmin nähdyissä havainnekuvissa.

    Myönnettäköön, että maisemahissi näyttäytyy erilaisena kuvattuna havainnekuvan auringonpaisteessa kesäaikaan kuin helmikuun harmaassa.

    Funikulaarin puolustukseksi voi myös todeta, että sen avarampi maisemaikkuna ei näy yllä olevassa kuvassa, sillä ikkuna osoittaa Aurajoen suuntaan.

    Silti voi varmasti todeta, että havainnekuva ei aivan vastaa todellisuutta.

    Funikulaarin somehupailun kaltaisissa tapauksissa on usein yksi yhtymäkohta. Lopulta tulevat kuvanmuokkaukset.

    Teemu Artukka huomasi yhdennäköisyyttä funikulaarin ja Star Wars -elokuvista tutun Jawojen kulkuneuvon, sandcrawlerin välillä.

    Vielä torstaiaamuna keskustelu funikulaarin ulkonäöstä kävi kuumana. Rinnehissiä verrattiin Twitterissä ainakin Lounais-Suomen poliisin uusiin panssariautoihin, savustus- ja telkänpönttöön sekä hiilivaunuun.

    Lopulta myös Turun kaupunki osallistui keskusteluun ja toivotti matkustajat tervetulleeksi suurta somesuosiota saaneeseen funikulaariin.

    Keskustelu aiheesta on päättynyt. Kiitos osalllistujille!

    Lue lisää:

    Turun funikulaari valmistuu tammikuussa – projektijohtaja kertoo, miksi aikataulu venyi ja hinta tuplaantui alkuperäisestä.

    Turun Sanomat: Video: Funikulaarin koeajot ovat meneillään – kyytiin pääsee maaliskuussa

    Monivammainen Pirkko Martikainen, 70, kertoo asumisestaan Mehiläisen hoivakodissa:

    Monivammainen Pirkko Martikainen, 70, kertoo asumisestaan Mehiläisen hoivakodissa: "Olin kaksi ja puoli viikkoa pesemättä"


    Tästä on kysePirkko Martikainen otti Yleen yhteyden, sillä hän halusi kertoa oloistaan Mehiläisen omistamassa, turkulaisessa hoivakodissa.Ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevan Martikaisen mielestä hän ei saa apua tarpeeksi nopeasti ja joutuu...

    Tästä on kysePirkko Martikainen otti Yleen yhteyden, sillä hän halusi kertoa oloistaan Mehiläisen omistamassa, turkulaisessa hoivakodissa.Ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevan Martikaisen mielestä hän ei saa apua tarpeeksi nopeasti ja joutuu välillä olemaan nälissään. Kerran hän odotti suihkuunpääsyä yli kaksi viikkoa.Mehiläisen hoivapalveluiden johtaja Niklas Härus sanoo, että kaikki toiminnasta saatava palaute otetaan vakavasti. Hänen mukaansa Martikaisen kokemukset tullaan tarkasti selvittämään.

    Monivammaisella Pirkko Martikaisella on seitsemän vuoden kokemus asumisesta palvelukodeissa. Niistä viimeiset vajaat viisi on kulunut turkulaisessa palvelukoti Nukkumatissa.

    Martikainen otti yhteyden Yleen, jotta pääsisi kertomaan hoivapaikkaansa liittyvistä huolistaan. Ylen selvitykset ovat paljastaneet useita ongelmia niin Esperin, Mehiläisen kuin Attendon hoivakodeissa.

    Martikainen sanoo muuttaneensa hyvään hoivakotiin, jonka palvelutaso romahti sen jälkeen, kun se myytiin Mehiläiselle.

    Yrityskauppa tehtiin vuonna 2016, kun Mehiläinen osti Mainio Vireen liiketoiminnan. Samalla hoitokodin nimi muuttui Mainiokoti Nukkumatiksi.

    Jo yrityskaupan yhteydessä hoitajat ilmaisivat huolensa muun muassa työvoiman riittävyydestä. Nyt samaa huolta kantaa ainakin yksi asiakas, Pirkko Martikainen.

    Ennen oli moni asia paremmin

    Pirkko Martikainen sanoo, että asukkaan elämä hoivakodissa oli ennen omistajanvaihdosta kaikin puolin erilaista.

    Ajateltiin, että on parempaa, kun Mehiläinen tulee, mutta kyllä se on juuri päinvastoin. Pirkko Martikainen

    – Henkilökuntaa oli tarpeeksi ja ruokakin oli parempaa. Se on mennyt alaspäin kuin lehmän häntä. Ihmisillä oli aikaa asukkaille, eivätkä he olleet niin stressaantuneita kuin nyt, hän kuvailee.

    Nyt Martikainen kantaa huolta myös hoitajien jaksamisesta.

    – On ollut ihan kauheaa katsella sivusta, kun ihmiset vetävät itsensä ihan piippuun. Ei kerta kaikkiaan kukaan jaksa niin paljon.

    Martikainen odotti palvelutason parantuvan.

    – Ihmisellä on aina toivomus paremmasta. Ajateltiin, että on parempaa, kun Mehiläinen tulee, mutta kyllä se on juuri päinvastoin.

    Epämiellyttävä ennätys

    Pirkko Martikainen on monivammainen ja tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa.

    – Olen tietysti hankala hoidettava, kun aina tarvitaan kaksi auttamaan, mutta sen takia minä tänne tulinkin. Ilmoitettiin, että täällä on tarpeeksi hoitajia.

    Pirkko Martikainen tarvitsee ympärivuorokautista apua.Yrjö Hjelt / Yle

    Martikainen kuvailee, että arjessa huono hoito näkyy ja tuntuu monin tavoin.

    – Eilen minulle tuli uusi ennätys, kun olin kaksi ja puoli viikkoa pesemättä. Jokainen voi miettiä, mitä se olisi omalla kohdalla. Kukaan ei koiraansakaan pitäisi sellaisessa tilanteessa.

    Olen tietysti hankala hoidettava, kun aina tarvitaan kaksi auttamaan, mutta sen takia minä tänne tulinkin. Pirkko Martikainen

    Martikainen sanoo, ettei apuakaan saa heti, kun sitä odottaa aina kymmenen muutakin ihmistä. Kelloa saa soittaa pitkään.

    – En saa ruokaa ja jos saan, niin se on monta kertaa ala-arvoista. En olisi ikinä voinut kuvitella joutuvani tällaiseen tilanteeseen, että likaisena ja nälkäisenä saan odotella hoitajia, Martikainen sanoo.

    Hoivakoti Nukkumatin omistavan Mehiläisen hoivapalveluiden johtaja Niklas Härus sanoo, että kaikki toiminnasta saatava palaute otetaan vakavasti.

    – Nukkumatissa on tehty hyvää työtä tähän päivään asti, Härus sanoo.

    Hoitajamitoitus on hänen mukaansa Nukkumatissa täyttynyt. Pirkko Martikaisen kokemus huonontuneesta hoivasta aiotaan Häruksen mukaan selvittää.

    – Tähän täytyy ehdottomasti puuttua. Meille etusijalla on asukkaidemme hyvinvointi.

    Hoitajat ja johtajat vaihtuvat

    Pirkko Martikainen painottaa, ettei syytä tilanteesta hoitajia.

    – Hoitajat haluaisivat parantaa tilannetta, mutta moni pelkää ilmeisesti puhua työpaikan menettämisen pelossa ja sehän on ihan ymmärrettävää.

    Sitä Martikainen harmittelee, että palvelukodin henkilökunta vaihtuu tiuhaan.

    Pirkko Martikaisen toiveita

    Hoitajien määrää tulisi lisätä. Työtä on nykyisille liikaa ja töitä tekevät myös kouluttamattomat.

    Vanhusten tilannetta pitäisi Suomessa parantaa oikeasti, eikä puhua asioista vain vaalien alla.

    Puheiden tulisi muuttua teoiksi sen sijaan, että ne jäävät turhiksi lupauksiksi.

    Yrjö Hjelt / Yle

    – Viimeisen vuoden aikana täältä on lähtenyt kymmenen todella pätevää hoitajaa pois. Ainakin yksi kertoi lähtevänsä siksi, ettei ollut saanut koulutusta sellaiseen työhön, jossa ihmisille vain nopeasti heitetään ruoka eteen ja heidät pestään, jos pestään.

    Hoitajia on Martikaisen mukaan liian vähän.

    – On ammattitaidottomia ja opiskelijoita. Yhtenä päivänä kaksi opiskelijaa oli vastuussa koko talosta. Sehän on lainvastaista.

    Tehyn mukaan näin ei voi olla. Johtava lakimies Vappu Okkeri sanoo, että vanhuspalvelulain mukaan paikalla on aina oltava riittävästi koulutettua henkilökuntaa. Opiskelijan työparina on tyypillisesti kokenut hoitaja.

    Mehiläisen Niklas Härus on selvittänyt asiaa tämän vuoden osalta.

    – Olemme tarkistaneet yksikön työvuorolistat alkuvuodelta ja talossa on aina ollut paikalla koulutettua hoitohenkilökuntaa. Käymme kuitenkin nyt vielä koko henkilöstötilanteen läpi ja varmistamme, että henkilöstöä on riittävästi, Härus kommentoi.

    Pienen ajan sisällä hoitokodissa on ollut myös monta johtajaa. Pirkko Martikaisen mielestä he eivät ole puuttuneet epäkohtiin, joista asiakkaat ovat heille kertoneet.

    Osalle johtajista asukkaat ovat antaneet lempinimiä.

    – Yhtä edellistä johtajaa kutsuimme teflonmieheksi, kun hän ei ottanut mitään kantaa. Sai puhua mitä vaan, niin kaikki liukui kuin teflonpannussa.

    Mia Leino toimii Pirkko Martikaisen henkilökohtaisena avustajana muutaman tunnin viikossa.Yrjö Hjelt / Yle

    Edellinen johtaja jaksoi Martikaisen mukaan työssään kaksi kuukautta. Nykyinen hoitaa samanaikaisesti useampaa palvelukotia.

    – Sen voi kuvitella, millainen tilanne silloin on, Martikainen sanoo.

    Omistaja sanoo kantavansa vastuun

    Pirkko Martikaisen mielestä Mehiläinen ei ota asioihin ja palautteisiin kantaa.

    – Aina vedotaan Helsingin päähän, että siellä kielletään tekemästä mitään korjauksia, uudistuksia tai parannuksia. Se on jo vitsi asukkaiden ja hoitajien kesken.

    Meidän täytyy selvittää henkilökunnan toimintaa ja katsoa onko jotain korjattavaa.  Suihku kahden viikon välein ei ole normaalia. Niklas Härus

    Niklas Härus sanoo, että palautteita kuunnellaan. Hän kommentoi myös Martikaisen kokemusta kahden ja puolen viikon pesemättömyydestä.

    – Asukkaiden hygieniasta pidetään kyllä hyvää huolta joka tilanteessa. Tässä meidän täytyy selvittää henkilökunnan toimintaa ja katsoa onko jotain korjattavaa. Suihku kahden viikon välein ei ole normaalia.

    Toivon todellakin, että puheista tulisi tekoja, eivätkä ne jäisi pelkiksi turhiksi lupauksiksi. Pirkko Martikainen

    Härus painottaa, että jokaisen asiakkaan kohdalla on toteuduttava laadukas, yksilöllinen ja hyvä hoiva.

    – Me kannamme siitä vastuun. Nyt täytyy käydä läpi henkilökunnan ja asukkaiden kanssa se, mihin täytyy tässä puuttua.

    Pirkko Martikainen toivoo, että tilanne paranisi sekä hänellä että kaikilla muilla.

    – On häpeä, että Suomen kaltainen hyvinvointivaltio hoitaa vanhuksensa näin huonosti. Toivon todellakin, että puheista tulisi tekoja, eivätkä ne jäisi pelkiksi turhiksi lupauksiksi.

    Yrjö Hjelt / Yle

    Kommentointi jutusta oli avoinna julkaisun jälkeen. Kiitos kaikille! Kommentointi sulkeutui, mutta keskustelu aiheesta jatkuu.

    Juttua täydennetty to 7.2. klo 16.45. Lisätty Tehyn ja Mehiläisen kommentit opiskelijatyövoiman käytöstä.

    Lue lisää:

    Jopa 15 vanhuksen epäillään kuolleen laiminlyöntien vuoksi – Esperiä syyttävä omainen: “Oli pitkään tunne, että jotain vakavaa tapahtuu”

    Vanhustenhoidon ongelmat keskittyvät yksityisiin yrityksiin – Julkisesta puolesta tehdään selvästi vähemmän ilmoituksia

    HKScan aloittaa yt-neuvottelut – vähennystarve koko konsernissa enintään 220

    HKScan aloittaa yt-neuvottelut – vähennystarve koko konsernissa enintään 220


    HKScan kertoo tiedotteessa suunnittelevansa kustannustehokkuutensa parantamista kaikilla markkina-alueillaan ja aloittaa yt-neuvottelut. Yt-neuvottelut koskevan noin 1200 toimihenkilöä, ylempää toimihenkilöä ja johtoa HKScanin kaikissa...

    HKScan kertoo tiedotteessa suunnittelevansa kustannustehokkuutensa parantamista kaikilla markkina-alueillaan ja aloittaa yt-neuvottelut.

    Yt-neuvottelut koskevan noin 1200 toimihenkilöä, ylempää toimihenkilöä ja johtoa HKScanin kaikissa toimintamaissa. Tuotannon työntekijät ovat neuvottelujen ulkopuolella. Myös Rauman yksikössä työskentelevät ovat pääosin neuvottelujen ulkopuolella.

    Yhtiö kertoo tiedotteessa, että koko konsernissa vähennystarve on enintään 220.

    Toimitusjohtaja Tero Hemmilä sanoo tiedotteessa, että yhtiön kilpailukyky on jatkuvasti heikentynyt.

    – Jotta voimme vahvistaa kilpailuasemaamme tällä alalla, meidän on määrätietoisesti parannettava toimintamme kustannustehokkuutta sekä etsittävä uusia tapoja vastata asiakkaiden odotuksiin ja kuluttajien tarpeisiin kotimarkkinoillamme myös tulevaisuudessa, kertooTero Hemmilä tiedotteessa.

    HKScanin uusi toimitusjohtaja Tero Hemmilä aloitti tehtävässään kaksi päivää sitten. HKScanin pääkonttori sijaitsee Turussa.

    Jopa 15 vanhuksen epäillään kuolleen laiminlyöntien vuoksi – Esperiä syyttävä omainen: “Oli pitkään tunne, että jotain vakavaa tapahtuu”

    Jopa 15 vanhuksen epäillään kuolleen laiminlyöntien vuoksi – Esperiä syyttävä omainen: “Oli pitkään tunne, että jotain vakavaa tapahtuu”


    Epäilty hoitovirhe ja siitä johtunut kuolema Esperi Caren hoivakodissa Kristiinankaupungissa on vain jäävuoren huippu. Sosiaali- ja terveysalan lupavirasto Valvira selvittää parhaillaan jopa 15 tapausta, joissa on epäilys siitä, että hoivakodin...

    Epäilty hoitovirhe ja siitä johtunut kuolema Esperi Caren hoivakodissa Kristiinankaupungissa on vain jäävuoren huippu.

    Sosiaali- ja terveysalan lupavirasto Valvira selvittää parhaillaan jopa 15 tapausta, joissa on epäilys siitä, että hoivakodin asukas on kuollut hoitovirheen tai laiminlyönnin seurauksena.

    Epäilyjä on noussut esiin eri puolilla Suomea, ja ne koskevat niin yksityisiä kuin julkisia hoivakoteja. Ainakin pääosa parhaillaan tutkittavista tapauksista on vuosilta 2017–2018.

    Yle pyysi tiedot Valviralta kaikista selvitettävänä olevista hoivakotien kuolemista, joihin epäillään liittyvän hoitovirheitä tai laiminlyöntejä. Ylitarkastaja Elina Uusitalon mukaan tapauksia on vireillä 13–15. Hän ei vahvistanut tarkkaa lukua, koska ei tiistaina tavoittanut kaikkia tapauksista tietäviä kollegoitaan.

    Valvira voi ottaa hoivakodin epäkohdat tutkittavakseen vakavissa tilanteissa. Tällaisia ovat muun muassa epäilyt siitä, että asukas on kuollut hoitovirheen tai laiminlyönnin seurauksena.

    Myös Ylen tiedossa on useita tapauksia, joissa omainen syyttää hoivakotia vanhempansa kuolemasta. Osa heistä on kannellut Valviraan ja ainakin yksi omainen aluehallintovirastoon. Yle on tutustunut tarkemmin kahteen Valviraan lähetettyyn kanteluun.

    Tässä jutussa kerrotaan Esperin hoivakodissa kesällä 2018 kuolleen vanhuksen tarina.

    Esperi Hoivakoti Paatela sijaitsee Muuramessa vanhassa sairaalarakennuksessa.Simo Pitkänen / YleOmaiset yrittivät pitkään puuttua ongelmiin

    Minna Hietakangas mietti pitkään, ennen kuin päätti kertoa Ylelle äitinsä kuolemaan johtaneista tapahtumista. Lopulta hän teki niin, koska sitä hänen äitinsä olisi toivonut.

    Hietakangas kertoo, että hänen äitinsä oli ammatiltaan sairaanhoitaja.

    – Hänelle oli aina tärkeää potilaan etu ja hyvinvointi. Ihminen, jota hän oli hoitamassa. Kun olen miettinyt tapahtunutta, tuntuu niin pahalta, että tämä osui hänen kohdalleen.

    Hietakankaan äiti asui Muuramessa sijaitsevassa hoivakoti Paatelassa, jonka toimintaa Esperi Care pyörittää. Yle on jo aiemmin uutisoinut sen lukuisista, pitkään jatkuneista epäkohdista. Voit lukea tarkemmin hoivakodin ongelmista tästä jutusta.

    Länsi- ja Sisä-Suomen avi ilmoitti viimeksi marraskuussa 2018, että henkilökunnan riittämättömyys Paatelassa on vaarantanut hoivan laadun ja asukkaiden turvallisuuden.

    Hoitajien aikaa on kulunut niin sanottuihin tukitehtäviin, joita varten pitäisi palkata erikseen työntekijöitä. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi pyykin peseminen, ruuan valmistaminen ja siivoaminen.

    Paatelassa on välillä ollut töissä keskimäärin kaksi hoitajaa vähemmän kuin Muuramen kunnan ja Esperin sopimuksessa edellytetään.

    Minna Hietakankaan mielestä hänen äitinsä kuoli juuri tästä syystä.

    Hänen mielestään oli vain ajan kysymys, koska Paatelassa tapahtuu jokin vakava onnettomuus. Piittaamattomuus ongelmia kohtaan jatkui hänen mukaansa vuosia.

    – Me olimme jo pitkään yrittäneet puuttua näihin asioihin. Tosi monet omaiset ovat olleet huolissaan hoitajamitoituksesta, riittämättömistä käsistä tehdä sitä työtä, Hietakangas sanoo.

    Väärien lääkkeiden antaminen oli koitua kohtaloksi

    Paatelan asukkaiden omaiset ovat ilmaisseet huolensa hoidon laadusta useaan kertaan.

    Esperi ja Muuramen kunta ovat muun muassa järjestäneet tilaisuuksia, joissa hoidon puutteista on keskusteltu omaisten kanssa. Yle on tutustunut keskustelutilaisuuksista laadittuihin muistioihin.

    Hietakankaan mukaan äiti kävi lähellä kuolemaa jo keväällä 2017, kun hänelle annettiin vahingossa toisen asukkaan lääkkeitä.

    Nainen menetti yöllä tajuntansa, ja hänet kiidätettiin ambulanssilla Keski-Suomen keskussairaalaan, jossa hänelle laitettiin hengitysputki.

    Potilasvakuutuskeskus maksoi myöhemmin Hietakankaan äidille korvausta hoitovirheen vuoksi. Tuosta virheestä äiti vielä selvisi säikähdyksellä.

    Esperin toiminta hoitovirhetilanteessa antoi esimakua tulevasta. Hietakankaan mukaan yhtiön viestintä oli ala-arvoista.

    – Tuli vaikutelma, että siellä ollaan pihalla kuin lumiukot. Kukaan ei tiennyt, kenelle asia kuuluu, minne puhelun pitäisi mennä, minkälaisia menettelytapojen pitäisi olla ja miten omaisia pitäisi auttaa.

    Hoivakoti Paatelassa on 22 asukaspaikkaa.Simo Pitkänen / YleKaatumisesta kuhmu takaraivoon, kuoli neljän päivän päästä

    Kesäkuussa 2018 Paatelassa järjestettiin ulkoiluhetki. Joukko vanhuksia vietti aikaa hoivakodin parvekkeella. Paikalla oli yksi hoitaja.

    Paatelan hoivakoti on remontoitu entiseen keuhkotautiparantolaan. Rakennuksessa on useita kerroksia ja tilavat parvekkeet.

    Tällaisella parvekkeella oli myös rollaattorilla liikkunut Hietakankaan äiti. Hänen hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmansa mukaan hän sai liikkua vain hoitajan tukemana.

    Äidin omahoitaja oli lähtenyt kerroksesta hoitamaan toista työtehtävää. Omahoitaja tarkoittaa tietyn asukkaan päävastuullista hoitajaa.

    Parvekkeella äiti oli menettänyt tasapainonsa, kaatunut maahan ja lyönyt päänsä. Hietakangas kertoo, että äidin aivojen kovakalvon alle syntyi kaatumisen vuoksi iso verenpurkauma.

    Uhrin omahoitaja kertoi asiasta laatimassaan kirjallisessa selvityksessä, että vanhuksella oli kuhmu takaraivossa. Ensihoitajien saavuttua paikalle hänen puheensa oli puuroutunut ja muuttunut sekavaksi.

    Hietakankaan mukaan Keski-Suomen keskussairaala ei suostunut leikkaamaan äitiä, koska sairaalan mukaan riskit olivat suuremmat kuin mahdolliset leikkauksesta saatavat hyödyt.

    Hietakangas kertoo, että vaihtoehdoksi jäi oireita lievittävä palliatiivinen hoito, jossa parantumattomasti sairaan kärsimystä ja kipuja lievitetään lääkkeillä ja omaisten tukemana.

    Neljän päivän päästä kaatumisesta Hietakankaan äiti kuoli Muuramen terveyskeskuksessa.

    – Tätä on tosi ikävä sanoa ääneen, mutta monesti tuli tunne, että ennemmin tai myöhemmin tapahtuu jotain tällaista. Se, että se tapahtui meille, oli tietenkin hurja shokki, Hietakangas sanoo.

    Mitä tapahtui Paatelan parvekkeella?

    Hietakangas halusi Esperi Carelta selvyyttä Paatelan hoitajamitoitukseen ja etenkin siihen, miten onnettomuus pääsi tapahtumaan.

    Hän lähetti sähköpostia Paatelan yksikönjohtajalle ja Esperin Keski-Suomen aluepäällikölle sekä silloiselle toimitusjohtajalle Marja Aarnio-Isohannille.

    Aarnio-Isohanni vastasi saman päivän iltana:

    Ensimmäiseksi haluamme esittää syvän osanottomme äitinne poismenoon. Kiitos myös palautteestanne. Aluejohtaja xxx selvittää asian perinpohjin ja lähettää teille toivomanne tiedot ja varmasti on muutenkin yhteydessä.

    Parin päivän päästä vastasi Esperin aluepäällikkö. Hän kirjoitti, että Hietakankaan äitiä kävelytettiin rollaattorin avulla hoitajan saattamana.

    Äitinne oli 17.6. horjahtanut terassilla, kun häntä oltiin avustamassa kyseisellä tavalla. - - Hoivakoti Paatelan henkilöstömitoitus 17.6. on ollut toimilupamme sekä sopimuksemme mukainen.

    Tähän asiaan kenties kulminoituu Hietakankaan Valviralle tekemä kantelu. Esperin mukaan hänen äitinsä oli siis tuettuna onnettomuushetkellä. Oliko näin?

    Joka tapauksessa äidin omahoitaja kertoo selvityksessään, että hänet hälytettiin paikalle puhelimitse, kun kaatuminen oli jo tapahtunut. Hän ei siis ollut paikalla.

    Hietakankaan mukaan parvekkeella oli tapahtumahetkellä yksi toinen hoitaja, joka valvoi samaan aikaan lukuisia vanhuksia.

    Minna Hietakankaan suru on muuttunut kiukuksi. Hänen mielestään hoivayhtiöiden markkinapuheet ovat pahasti ristiriidassa todellisuuden kanssa.Jari Kovalainen / Yle“Olisimme toivoneet inhimillistä otetta”

    Hietakankaan vaatimusten vuoksi Esperin yksikönjohtaja ja aluepäällikkö suostuivat tapaamaan hänet. Yle on kuullut nauhoitteen tilanteesta.

    Tunnelma tapaamisessa oli jäinen. Muodollisen osanoton jälkeen Esperin edustajat keskittyivät selittelemään tapahtunutta.

    Kun Hietakangas esimerkiksi kysyi, miksi vain puolisolle oli ilmoitettu äidin kuolemasta, vaikka hän oli pyytänyt lisäämään yhteystietonsa äitinsä omaiseksi, paikalla ollut yksikönpäällikkö vastasi: “Ei me voida soittaa koko sukua läpi”.

    Hietakangas koki, että selittely toistui Esperin tekemisessä alusta lähtien. Ja piittaamattomuus. Tietoa hoivakodin asioista sai vain erikseen kysyttäessä – jos silloinkaan.

    – Olisimme toivoneet inhimillistä otetta. Sitä, että joku olisi ollut kiinnostunut siitä, mitä äidille on tapahtunut tapaturman jälkeen. Mutta sieltä ei kukaan ollut yhteydessä. Itse asiassa isäni oli se, joka soitti sinne ja kertoi tapahtuneen. Se meni ihan väärin päin.

    Kun Hietakangas tiedusteli tapahtumapäivän toteutunutta työvuorolistaa ja hoitajamäärää, aluepäällikkö kirjoitti 27. elokuuta 2018 viestissään näin:

    Valitettavasti emme voi toimittaa työvuorolistoja kuin lain edellyttämissä tilanteissa viranomaisille - -Voin kuitenkin todeta, että mitoitus kyseisessä Esperin kodissa on: 0,6 hoitajaa asukasta kohti. Mitoitus on työvuoroissa edellä oleva, ellei ole kyseessä satunnainen tai yhtäkkinen tilanne jonka vuoksi mitoitusta ei ole voitu täysin noudattaa - - Tapahtumasta on tehty poikkeamailmoitus Esperin laatujärjestelmään.

    Hietakangas pitää Esperin toimintaa kylmäävänä.

    – Esperi Caren verkkosivuilla mainostetaan auvoisia ja turvallisia vanhuuden päiviä kauniiden kuvien kera: ”osaava hoiva ympäri vuorokauden”, ”monipuolisesti virikkeitä ja harrastustoimintaa” ja ”turvallinen ja viihtyisä koti”. Mikään näistä ei omaisten näkökulmasta pidä paikkaansa.

    Yle pyysi haastattelua juttuun Esperin Keski-Suomen aluepäälliköltä. Hän ei halunnut kommentoida tapausta.

    Minna Hietakangas on tyytymätön hoivayhtiön ja kunnan tiedottamiseen: "On vähän sellainen olo kuin olisi säkki päässä", hän sanoo.Jari Kovalainen / YleKunnalta kesti lähes vuosi vastata omaisen viestiin

    Hietakangas arvostelee myös Muuramen kunnan toimintaa hänen äitinsä kohtalon ja Paatelan hoivakodin valvonnan suhteen.

    Hietakankaan mielestä kunta ei valvonut Esperiä riittävästi.

    – Myös siellä oli jatkuva välinpitämättömyys ja haluttomuus puuttua asioihin, Hietakangas sanoo.

    Kun Hietakangas teki muistutuksen Muuramelle äidin saamista vääristä lääkkeistä, kunnalta kesti lähes vuosi vastata viestiin.

    Kunnan mukaan tämä johtui “väärinkäsityksestä asian käsittelyssä”. Kunta kertoi selkeyttäneensä “vastuunjakoa tapahtuman johdosta”.

    Muuramen palvelujohtaja Simo Oksanen ei halunnut kommentoida Ylelle Paatelan parvekkeella sattunutta onnettomuutta. Hän vetosi siihen, että tapaus on Valviran käsiteltävänä.

    Yle haastatteli Oksasta jo toissa viikolla juttuun, joka kertoo kunnista, jotka ovat keskeyttäneet väliaikaisesti uusien asukkaiden lähettämisen Esperin ongelmallisiin hoivakoteihin. Muurame on yksi näistä kunnista.

    Tuolloin Oksanen sanoi, että kunta vaatii Paatelaan lisää työntekijöitä. Oksasen mukaan Esperi suostuu tähän, mutta koska tämä nostaa yhtiön kuluja, se haluaa neuvotella kunnan kanssa nykyistä halvemman sopimuksen.

    Julkisessa hoivakodissa asukas tukehtui luumuihin

    Yle tutustui myös erääseen julkisen puolen hoivakodissa tapahtuneesta kuolemasta tehtyyn kanteluun.

    Omaisen mukaan hänen isänsä kuoli Salossa hoivakoti Kukonkalliossa hoitovirheen vuoksi. Omainen kirjoittaa kantelussaan, että myös isän kuoleman todenneen lääkärin mielestä kuolema johtui hoitovirheestä.

    Vanhus kuoli syksyllä 2018 vain kolme kuukautta sen jälkeen, kun hän muutti hoivakotiin muistisairauden vuoksi.

    Oikeustieteellisen ruumiinavauksen mukaan kuolinsyy oli luumuihin tukehtuminen. Hoivakoti oli todennut, että miestä piti syöttää syömis- ja nielemisvaikeuksien vuoksi.

    Omaisen mukaan muistisairaiden osastolla oli esillä luumuja, jotka aiheuttavat hänen isänsä kaltaisille henkilöille tukehtumisvaaran.

    Mies oli päässyt käsiksi luumuihin kenenkään valvomatta. Yksikään hoitaja ei ollut huomannut tukehtumista, vaikka se oli tapahtunut osaston päiväsalissa keskellä päivää.

    Ruumiinavauksen jälkeen omainen otti yhteyttä osaston hoitajiin. Hän toivoi, että hoitajat olisivat olleet pahoillaan ja muuttaneet toimintatapojaan. Vastaus oli tyly.

    – Tapahtunutta vähäteltiin ja yritettiin perustella sillä, etteivät he olleet itse tuoneet luumuja muistisairaiden ulottuville. Heidän vastuullaan kuitenkin on huolehtia siitä, että ympäristö on muistisairaille turvallinen ja poistaa vaaraa aiheuttavat seikat, omainen kirjoitti Valviralle lähettämässään kantelussa.

    Omaisen mukaan on selvää, että kuolema olisi voitu estää.

    Hietakangas ei halua syytellä Paatelan hoitajia. Hän uskoo heidän tehneen parhaansa vaikeassa tilanteessa.Jari Kovalainen / Yle

    Vanhusten hoivaa koskeva julkinen keskustelu on vellonut nyt puolentoista viikon ajan. Esperi Caren toimintatavat ovat olleet kohun keskiössä.

    – Emme ole kuulleet niitä hiljaisia viestejä, joita henkilöstöltä on tullut, yhtiön tehtävänsä jättänyt toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni kertoi Helsingin Sanomille muutama päivä sen jälkeen, kun Valvira oli keskeyttänyt toiminnan yhtiön hoivakodissa Kristiinankaupungissa.

    Aarnio-Isohanni tiesi jo tuolloin Paatelan kuolemantapauksesta.

    Ylen A-studio käsittelee aihetta keskiviikkona TV1:ssä kello 21:05 lähtien. Studiossa vieraana Esperi Caren vt. toimitusjohtaja Heini Pirttijärvi.

    Lue myös:

    Analyysi: Sängystä putoilevat vanhat ihmiset ansaitsevat parempaa kuin silmänkääntötemppuja – nyt tarvitaan rahaa

    Joona Timperi asuu viikot Vantaalla, mutta koti hänellä on Turussa – työn takia hankitusta kakkosasunnosta saa nyt verovähennystä 450 e/kk

    Joona Timperi asuu viikot Vantaalla, mutta koti hänellä on Turussa – työn takia hankitusta kakkosasunnosta saa nyt verovähennystä 450 e/kk


    Tästä on kyseTyöasuntovähennys nousi vuoden alussa aiemmasta 250 eurosta 450 euroon kuukaudessaTyöasuntovähennystä voi hakea, jos joutuu työn vuoksi pitämään asuntoa kahdella paikkakunnallaTyöasuntovähennyksen korotuksella kannustetaan...

    Tästä on kyseTyöasuntovähennys nousi vuoden alussa aiemmasta 250 eurosta 450 euroon kuukaudessaTyöasuntovähennystä voi hakea, jos joutuu työn vuoksi pitämään asuntoa kahdella paikkakunnallaTyöasuntovähennyksen korotuksella kannustetaan ihmisiä ottamaan vastaan töitä entistä kauempaa vakituisesta asunnosta

    Turkulainen Joona Timperi avaa työasuntonsa oven uudessa vantaalaisessa kerrostalossa. 28-neliöisessä yksiössä on hyvin tilaa ja se on sisustettu Timperin vanhoilla tutuilla huonekaluilla.

    Koti on siis mukana, vaikka työasunnossa ollaankin.

    Se oikea koti löytyy Turusta, ja siellä asuu myös vaimo.

    Rajavartiolaitoksen Vartiolentolaivueessa työskentelevä Timperi sai työkomennuksen Vantaalle puolisen vuotta sitten. Alkuun hän reissasi Turun ja Vantaan väliä, ja vietti välillä öitään hotellissa. Työasuntoonsa mies pääsi muuttamaan loppuvuodesta.

    – Oli aika raskasta kulkea Turun ja Vantaan väliä tai asua hotelleissa, enkä halua viettää vapaa-aikaani autossa. Itselleni työasunto toimii paremmin: voi olla molemmissa päissä omat tavarat ja riittää, kun muistaa vaan itsensä tuoda oikeaan paikkaan, Timperi sanoo.

    Työasunnon hankkimista edesauttoi myös verottajan tarjoama työasuntovähennys, jota korotettiin vuoden alussa aiemmasta 250 eurosta 450 euroon kuukaudessa.

    – Se oli yksi isoimmista tekijöistä, jotka vaikuttivat päätökseen hankkia työasunto. Kulut kasvavat, kun on kaksi asuntoa, ja kulkeminen niiden välillä aiheuttaa bensakuluja. Työasuntovähennys auttaa paljon, Timperi sanoo.

    Käyttäjiä vähän

    Työasuntovähennyksen tarkoituksena on kannustaa ihmisiä hakemaan ja vastaanottamaan työtä pitkänkin matkan etäisyydeltä vakituisesta asunnostaan. Vähennykseen on oikeutettu, jos sekä työpaikan että työasunnon etäisyys kodista on yli 100 kilometriä.

    Vähennystä saa maksimissaan 450 euroa kuukaudessa, mutta kuitenkin enintään maksetun vuokran verran. Vähennystä voi saada vuokra-asunnosta, asumisoikeusasunnosta, työsuhdeasunnosta tai osaomistusasunnosta. Tarkemmat tiedot työasuntovähennyksen edellytyksistä löytyvät Verohallinnon verkkosivuilta.

    Monelle työn sijainti voi olla kynnyskysymys ottaa mielenkiintoinen tehtävä vastaan. Joona Timperi

    Työasuntovähennystä hyödynnetään vielä verrattain vähän. Vuoden 2017 verotietojen mukaan työasuntovähennystä haki tuolloin hieman yli 10 000 suomalaista. Tilastokeskuksen tietojen mukaan kuitenkin yli 40 000 suomalaista käy töissä yli sadan kilometrin päässä kodistaan.

    Keskimäärin työasuntovähennystä on myönnetty noin 2 000 euroa henkeä kohden. Suurin osa työasuntovähennystä hakeneista on ollut miehiä.

    Paula Collin / Yle

    Turkulainen Joona Timperi pitää työasuntovähennystä merkittävänä kannustimena. Hänen kohdallaan se mahdollisti helpon siirtymisen työmaalta toiselle, mutta joillekin merkitys voi olla vielä suurempi.

    – Monelle työn sijainti voi olla kynnyskysymys ottaa mielenkiintoinen tehtävä vastaan. Varsinkin, jos välimatka on pitkä, on työasunto melkein ainoa vaihtoehto, Timperi sanoo.

    Vähennys pitäisi ainakin jossain määrin mahdollistaa myös yksin eläville. Joona Timperi

    Tällä hetkellä työasuntovähennystä myönnetään vain perheellisille. Kotona vakituisessa asunnossa täytyy siis asua puoliso, alaikäinen lapsi tai molemmat. Perheetön henkilö ei suurimmassa osassa tapauksista ole oikeutettu työasuntovähennyksiin.

    Timperin mielestä siihen tarvittaisiin muutos.

    – Itse näkisin niin, että vähennys pitäisi ainakin jossain määrin mahdollistaa myös yksin eläville, koska usein työkomennukset voivat olla määräaikaisia. Lisäksi tätä voisi laajentaa myös omistusasuntoihin, jolloin vähentää voisi esimerkiksi asunnon hoitokuluja, Timperi pohtii.

    Muutos voi näkyä vuokra-asuntomarkkinoilla

    Miten työasuntovähennys vaikuttaa tulevaisuudessa vähennyksen hyödyntämisen suosioon tai työasuntojen hankintaan, sitä on vielä vaikea sanoa. Maaseudun Tulevaisuus uutisoi syksyllä, että Kuntaliitto pelkää korotuksen aiheuttavan kikkailua vuokra-asunnoilla.

    Asuntoja pääosin Turun ja Tampereen alueella vuokraavan ja asumisoikeusasuntoja omistavan YH-Kotien toimitusjohtaja Janne Tuominen uskoo, että työasuntovähennyksen korotus saattaa lisätä vuokra-asuntojen kysyntää.

    – Vielä on mahdotonta arvioida, paljonko se vaikuttaa, mutta luulen, että vaikutus on pieni, hän sanoo.

    Työasuntovähennyksen korotusta Tuominen pitää kuitenkin oikeana suuntauksena.

    YH-Kotien toimitusjohtaja Janne Tuominen uskoo, että työasuntovähennyksen korotus voi näkyä jossain vaiheessa myös vuokra-asuntomarkkinoilla.Paula Collin / Yle

    Jo kolmasosa suomalaisista asuu vuokralla, ja erityisesti pienistä asunnoista on kova kysyntä. Janne Tuomisen mukaan kaikki YH-Kodeissa tarjolle tulevat vuokra-asunnot viedään saman tien käsistä.

    – Asuntorakenne on ollut vuosien saatossa vähän virheellinen, ja nyt kun uusia rakennetaan, kaikki täyttyvät. Vuokra-asuntojen kysyntään vastataan sillä, että jatkossakin rakennetaan kohtuullisen paljon kasvukeskuksiin.

    Jos työasuntovähennyksen korotus lisää työasuntojen vuokraamista, voi pienten vuokra-asuntojen kysyntä entisestään lisääntyä. Tuominen ei kuitenkaan usko, että se vaikuttaisi merkittävästi pienten asuntojen saatavuuteen.

    – Uskon, että pieniä vuokra-asuntoja riittää, kun niitä rakennetaan järkevästi tasaiseen tahtiin.