Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Erityistukea tarvitsevien seksi on yhä tabu – Jere ja Julia Fonsen tutustuivat toisiinsa harrastuksessa ja menivät naimisiin kuukausi sitten

    Erityistukea tarvitsevien seksi on yhä tabu – Jere ja Julia Fonsen tutustuivat toisiinsa harrastuksessa ja menivät naimisiin kuukausi sitten


    Tästä on kyseJotta kukaan ei jäisi yksin -hankkeessa ovat mukana Sexpo-säätiö, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja Auttamissäätiö.Villiklubin käynnistivät Helsingin kaupunki ja Kehitysvammatuki 57 ry.Kolme vuotta sitten alkaneen...

    Tästä on kyseJotta kukaan ei jäisi yksin -hankkeessa ovat mukana Sexpo-säätiö, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja Auttamissäätiö.Villiklubin käynnistivät Helsingin kaupunki ja Kehitysvammatuki 57 ry.Kolme vuotta sitten alkaneen klubitoiminnan suosio on yllättänyt. Tilaisuuksia järjestetään myös mm. Tampereella, Seinäjoella, Turussa ja Oulussa.Seuraava Villiklubi on Tampereella 14. joulukuuta Ravintola Kivenheitossa.Erityistä tukea tarvitseville on muitakin tapaamispaikkoja: mm. Voimavirta Setlementti Tampereen tiloissa.

    Jere ja Julia Fonsen ovat erityistukea tarvitsevia nuoria aikuisia. He tutustuivat toisiinsa jalkapalloharrastuksessa. Nyt he ovat olleet naimisissa kuukauden verran.

    – Hän on vaan niin mukava. Ja hän on lojaali. Voimme luottaa molemmin puolin, Julia Fonsen sanoo miehestään.

    He ovat onnekkaita, sillä yksinäisyys koetaan tässä väestöryhmässä erityiseksi ongelmaksi. Siksi nuori aviopari kannustaa menemään mukaan toimintaan ja harrastuksiin.

    – Me harrastamme myös salibandya ja biljardia, Jere Fonsen kertoo.

    – Ihastuin Julian luonteeseen ja elämänasenteeseen. Häneen pystyy luottamaan ja hänelle pystyy kertomaan kaikkia asioita. Hänen kanssaan on hauskaa. Saa itkeä ja nauraa – viettää hauskaa elämää.

    Nuoripari Jere ja Julia Fonsen tulivat laulamaan karaokea Villiklubille. Aviopari aikoo hankkia lemmikiksi koiran. Jerellä on menossa myös autokoulu.Jussi Mansikka / Yle

    Jotta kukaan ei jäisi yksin -hankkeen järjestämä Villiklubi on Fonseneille paikka tavata tuttuja. He laulavat karaokea myös duettona. Iltaa vietetään nopeasti täyttyvässä Ravintola Kivenheitossa.

    – Onhan tämä hyvä tilaisuus. Aina ei tietenkään ravintoloista voi elämänrakkautta löytää, mutta siihenkin on mahdollisuus, jos vain luottaa itseensä, Julia Fonsen rohkaisee.

    – Täällä on sellaista porukkaa, jonka kanssa voi puhua rehellisesti ja luottamuksellisesti. Ehkä jopa seksistä, Jere Fonsen sanoo.

    "Tärkeintä on saada läheisyyden kokemus"

    – Yksinäisyys on jo monessa kansanryhmässä kansantauti, ei yksinomaan erityistä tukea tarvitsevien ihmisten elämässä, Markku Vellas sanoo. Hän työskentelee projektipäällikkönä Kehitysvammaisten Palvelusäätiössä.

    Vellas korostaa, että sosiaalinen elämä on tärkeä hyvinvoinnin lähde.

    – Perushoitohan meillä on ollut hyvällä tasolla, mutta sosiaalisen kohtaamisen taitoja ei siihen sisälly.

    Markku Vellas ja Helvi Hellsten setvivät erityistä tukea tarvitsevien ongelmia. Setlementin Voimavirta on yksi erityistä tukea tarvitsevien ihmisten kohtaamispaikka, jossa voi pelata biljardiakin.Mauri Tikkamäki / Yle

    Kynnys lähteä tapaamaan ihmisiä julkisille paikoille on suuri. Kyse ei ole aina vain asenteista, vaan ihan käytännön asioista, kuten esimerkiksi pyörätuolilla liikkumisen haasteista.

    – Kohtaamispaikoista on pula. Tämä meidän Voimavirta on hyvä paikka ja on niitä myös esimerkiksi seurakunnilla. Monilla on kuitenkin vaikea päästä kohtaamispaikkoihin, erityisohjaaja Helvi Hellsten sanoo. Hänen toimipisteensä sijaitsee Setlementin Tampereen osastolla.

    – Monelle on tärkeintä saada läheisyyden kokemus, hän muistuttaa.

    "Avoimuus olisi paras lähtökohta"

    Erityistason seksuaaliterapeutti Tanja Roth on tullut Tampereen Villiklubille Oulusta saakka. Hän tietää, että kysymykset seksistä askarruttavat. Niitä ei voi lakaista maton alle, koska seksuaalisuus toteutuu kaikilla ihmisillä joka tapauksessa jollain tavalla.

    – Ehkä tavallisin kysymys on yksinäisyys ja se, että kenen kanssa voisi harrastaa seksiä. Joissain maissa on laillista ostaa seksipalveluja. Itse en näkisi sitä pois suljettuna asiana, vaan joskus vaihtoehtona.

    – Oli ihmisellä vammaa tai ei, niin kyse on siitä, että mistä löytäisi kumppanin, jota voisi rakastaa ja joka rakastaisi.

    Terapeutti Tanja Roth tietää erityisnuorten tavallisimmat kysymykset. Ne liittyvät kumppanin löytämiseen.Jussi Mansikka / Yle

    Villiklubilla pyritään syventämään sosiaalisia taitoja, jotka osaltaan ovat tie parempaan seksuaaliterveyteen. Sosiaaliset taidot on opittava ja ne kehittyvät muiden kanssa toimiessa.

    Osalle puhe seksistä on vaikeaa.

    – Dramaattisiakin tilanteita voi tulla eteen, sillä aihe on melko lailla tabu. Avoimuutta tarvittaisiin.

    – Pitäisi kertoa, kuinka ne asiat pitäisi hoitaa. Jos ei lähipiirissä asiasta puhuta, niin löytyy kyllä tahoja, jotka voivat antaa neuvoja, Roth sanoo.

    Myös Markku Vellas kehottaa avoimuuteen.

    – Jokaisellehan on jo pelkkä oman seksuaalisuutensa kohtaaminen haaste. Avoimuus olisi tässä paras lähtökohta, kun tiedetään, että jollain tavalla seksi kuitenkin toteutuu. Villiklubilla seksiin pyritään saamaan turvallinen lähestymistapa, Vellas kertoo.

    Jon Mattsson laulaa karaokea Villiklubilla.Jussi Mansikka / Yle

    Omaisille oman kehitysvammaisen lapsen murrosikä ja lisääntyvä kiinnostus sukupuoliasioista voi olla hankalaa. Seksuaaliterapeutti korostaa, että asioista pitää puhua selkeästi.

    – Tieto pitää antaa ymmärrettävällä kielellä, esimerkiksi selkokielellä. Voi puhua lyhyillä lauseilla ja välttää monimutkaisia käsitteitä, Roth neuvoo.

    "Huolenahan on hyväksikäytön vaara"

    Tieto seksistä on tärkeää myös erityistä tukea tarvitseville, sillä se ehkäisee vaaratilanteita ja hyväksikäyttöä.

    – Voisi ottaa esille kysymyksen siitä, tuntuuko hyvältä, jos ventovieras tulee koskettelemaan. Että ihmisen saisi ohjauksen siihen jo ennakolta, Hellsten sanoo.

    – Huolenahan on hyväksikäytön vaara, Vellas jatkaa.

    Entä mitä voi sanoa heille, jotka eivät tule ajatelleeksi, että erityistä tukea tarvitsevilla on aivan samat seksuaaliset tarpeet kuin kaikilla muillakin?

    – Kyllä siinä tervettä valistusta tarvitaan, kun seksi kuitenkin tapahtuu ja toteutuu. Uskon että nuorempi sukupolvi on jo suvaitsevaisempaa tässä suhteessa, Vellas sanoo.

    Lue myös:

    "Pyörätuolissa minusta tulee näkymätön" – Onko vammaisilla lupa puhua seksistä?

    Kehitysvammaisten seksuaalisuus ei enää ole tabu – nettiopas antaa sanat vaietuille asioille

    Opettaja Samran Khezri: Maahanmuuttajalapset kokevat häpeää ja surua Oulun seksuaalirikosten takia

    Opettaja Samran Khezri: Maahanmuuttajalapset kokevat häpeää ja surua Oulun seksuaalirikosten takia


    Turun Normaalikoulussa Varissuolla opettava Samran Khezri on joutunut pohtimaan koko uransa ajan, kuinka maahanmuuttajataustainen lapsi pystyy rakentamaan uuden indentiteetin tullessaan uuteen maahan. – Alusta alkaen ajattelin, että on tärkeää...

    Turun Normaalikoulussa Varissuolla opettava Samran Khezri on joutunut pohtimaan koko uransa ajan, kuinka maahanmuuttajataustainen lapsi pystyy rakentamaan uuden indentiteetin tullessaan uuteen maahan.

    – Alusta alkaen ajattelin, että on tärkeää kertoa heille, keitä he ovat, miksi he ovat täällä ja mitä heidän tulee tehdä. Kun itse tulin Suomeen ajattelin, että mitä tahansa teen, se voi leimata kurdeja tai tuoda kunnioitusta heitä kohtaan, sanoi opettaja Samran Khezri Radio Suomen Päivässä.

    Oulussa paljastuneissa seksuaalirikostapauksissa maahanmuuttajataustaisten miesten epäillään syyllistyneen vakaviin seksuaalirikoksiin. Oulun poliisi varoitti tyttöjä ulkomaalaistaustaisista miehistä somessa. Julkinen keskustelu maahanmuuttajien rikosepäilyistä vaikuttaa myös maahanmuuttajataustaisiin lapsiin ja nuoriin.

    – Tietysti lapset kokevat häpeää ja ovat surullisia, jos heidän maanmiehensä tekee väärin. Jokainen toivoo, että hänen maataan ja kulttuuriaan edustava onnistuu.

    Opettajana Khezri kertoo, mitä laki sanoo ja millaisia rangaistuksia rikoksista seuraa. Hän haluaa kertoa myös oman mielipiteensä nuorille.

    – Monelle maahanmuuttajalapselle olen myös isähahmo. Voin sanoa, että toisen ruumiin hyväksikäyttäminen on kiellettyä missä tahansa kultuurissa. Pitää vain valistaa ihmisiäsiitä, miten voidaan kunnioittaa toista ihmistä.

    Maahanmuuttajalasten ristiriitainen identiteetti

    Khezri näkee työssään ristiriitoja maahanmuuttajalasten entisen kotimaan ja suomalaisen kulttuurin välillä.

    – Valitettavasti monet perheet ajattelevat, että täällä heidän on pakko säilyttää oma kulttuuri-identiteettinsä ja uskontonsa. Moni vanhempi ajattelee, että jos siitä vähänkin luovutaan, se on menetys ja tappio.

    Khezrin mielestä lapsilla ei ole kykyä elää kahdessa eri maailmassa.

    – Lapsi ei voi olla sataprosenttisesti somali, kurdi, afgaani tai turkkilainen kotona. Koulussa he näkevät, kuinka nuoret normaalisti käyttäytyvät.

    – Muukalaisuuden leima korostuu lapsissa liikaa, vaikka monet heistä ovat syntyneetkin Suomessa. Miten kauan voidaan korostaa, että he ovat maahanmuuttajataustaisia.

    Khezrin mielestä maahanmuuttajien kielenopetusta korostetaan ja yhteiskunnallisten asioiden opettaminen jää liian vähälle.

    – Pitää puhua suomalaisista elämäntavoista, kulttuurista ja laeista. En usko, että genetiivin ja partitiivin osaaminen on kaiken a ja o. Pitää ymmärtää, että ollaan yhteiskunnan jäsen heti, kun astutaan Suomeen.

    Lisää aiheesta:

    Oulun poliisilta harvinainen varoitus: Varoittaa tyttöjä ulkomaalaistaustaisista miehistä somessa

    Salon teinipuukotusten tutkinta junnaa – poliisi ei ole löytänyt merkittäviä yhtymäkohtia

    Salon teinipuukotusten tutkinta junnaa – poliisi ei ole löytänyt merkittäviä yhtymäkohtia


    Poliisi ei ole edistynyt perjantaina Salossa tapahtuneen teinitytön puukotustapauksen selvittelyssä. Tyttö ei ole pystynyt kertomaan epäillyn tuntomerkkejä eikä tarkkaa Lasikujan lähistöllä sijaitsevaa tapahtumapaikkaa. 15-vuotiaan tytön...

    Poliisi ei ole edistynyt perjantaina Salossa tapahtuneen teinitytön puukotustapauksen selvittelyssä. Tyttö ei ole pystynyt kertomaan epäillyn tuntomerkkejä eikä tarkkaa Lasikujan lähistöllä sijaitsevaa tapahtumapaikkaa.

    15-vuotiaan tytön kimpuun käytiin perjantai-iltapäivällä kello puoli viiden tienoilla. Tyttö joutui sairaalahoitoon. Hän ei loukkaantunut hengenvaarallisesti.

    Poliisin mukaan kuukausi sitten toisella puolella Saloa tapahtuneeseen vastaavan tyyppiseen rikokseen ei ole muita yhdistäviä seikkoja kuin tyttöjen ikä.

    Poliisi pyytää edelleen havaintoja tapahtumista joko sähköpostitse osoitteeseen vihjeet.lounais-suomi@poliisi.fi tai puhelimitse numeroon 0295417259.

    Lue lisää:

    Poliisi ei ole onnistunut puhuttamaan Salossa pahoinpideltyä teinityttöä – ei vielä tietoa yhteydestä aiempaan tapaukseen

    Rauman edustalle kohoaa suuri Kelluva saari – nuori kuvataiteilija sai Lönnströmin museon 100 000 euron jättipotin

    Rauman edustalle kohoaa suuri Kelluva saari – nuori kuvataiteilija sai Lönnströmin museon 100 000 euron jättipotin


    Raimo Saarisen Kelluva saari -teos on saanut Lönnströmin taidemuseon 100 000 euron projektirahan. Summalla toteutetaan luontoa jäljittelevä taideteos, suurehko saari, jossa näkyy peruskalliota, kiviä, kasvillisuutta ja puita. Kokoa saarelle tulee...

    Raimo Saarisen Kelluva saari -teos on saanut Lönnströmin taidemuseon 100 000 euron projektirahan. Summalla toteutetaan luontoa jäljittelevä taideteos, suurehko saari, jossa näkyy peruskalliota, kiviä, kasvillisuutta ja puita. Kokoa saarelle tulee taiteilijan suunnitelmien mukaan luodon verran, vähintään 20 neliömetriä.

    Saaresta tulee yhdistelmä keinotekoista ja oikeaa. Peruskallio rakennetaan betoniponttoonista samalla tekniikalla kuin isot laiturit. Saaren kasvit ja puut ovat oikeita, osa Suomessa luonnonvaraisesti kasvavia, osa eksoottisia.

    Toisin kuin oikeat esikuvansa, saariteos kelluu ja liikkuu laineiden mukana.

    – Se näyttää aidolta, mutta siinä on jotain, mikä poikkeaa tavanomaisesta. Toivon, että siitä tulee oikealla tavalla nyrjähtänyt, että se töytäisee meidät katsomaan omaa ympäristöämme eri tavalla, Saarinen sanoo.

    Saaren lopullinen muoto on vasta ideana taiteilijan mielessä, sillä Saarinen aloittaa proejtkin parissa ensi vuoden aikana. Myös tarkka sijoituspaikka selviää myöhemmin. Tarkoitus kuitenkin on, että saari kelluu valmistuttuaan meressä Rauman edustalla. Tulossa on pysyvä teos, jonne pääsee astumaan.

    Raimo Saarinen käyttää kasveja veistostensa materiaalina. Kuvassa aiemmat teokset Still life ja Neosgaia.Raimo SaarinenSaarisen materiaali ovat kasvit

    Helsingissä syntynyt Saarinen, 33, valmistui Kuvataideakatemiasta 2017. Hänet tunnetaan kasveja hyödyntävästä kuvanveistosta. Se on kirjaimellisesti kuvanveistoa, jossa käytetään materiaalina kasveja.

    – Kasvit ovat eläviä ja muuttuvat jatkuvasti. Perinteinen kuvanveisto on stabiilia ja ikuista. Tämä on voimakkaasti erilaista. On kiinnostavaa, että lopputulosta ei pysty täysin kontrolloimaan. Jossain vaiheessa täytyy ajatella, että oma osuus on nyt tehty ja teos jatkaa matkaansa, Saarinen kuvailee.

    Kelluvaa saarta ideoidessaan Saarista innosti ajatus siitä, että se tavoittaa myös niitä ihmisiä, jotka eivät normaalisti gallerioissa käy. Taiteilija pohtii teoksessaan länsimaista suhtautumista luontoon ja sitä, miten paljon ihminen muokkaa ympäristöään.

    – Minua kiinnostaa, missä menee luonnon, keinotekoisen ja rakennetun raja, Saarinen sanoo.

    Myös ilmastonmuutos on ollut tärkeä teema ja Saarinen toivoo, että teos toimisi keskustelunherättäjänä.

    – Saaria vajoaa pysyvästi meren alle ja toisaalta rantoja ja rannikkoa rakennetaan tiiviisti. On paljon hankkeita, joissa mietitään kelluvia asuntoja ja kaupunginosia.

    Saarinen oli yksi niistä sadasta taiteilijasta, jotka osallistuivat presidentti Sauli Niinistön muotokuvan tekemiseen.

    Aiempia projekteja muun muassa ajan talo

    Kelluva saari valittiin voittajaksi avoimen haun kautta ja projektille varattiin 100 000 euroa. Summa on yksi suurimmista kuvataidetunnustuksista Suomessa. Hakemuksia saapui 72 kappaletta. Monet niistä liittyivät ympäristön- ja ilmastonmuutokseen.

    Lönnströmin taidemuseo on toteuttanut nykytaiteen projekteja yhteistyössä kuvataiteilijoiden kanssa vuodesta 2016. Aikaisemmat teokset ovat Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen Keskustelupuisto – Peli yhteisestä maaperästä (2018–2020), Jani Ruscican Flatlands (2017–2018) ja taiteilijaryhmä IC-98:n Khronoksen talo (2016–2017).

    Teresia ja Rafael Lönnströmin säätiö ylläpitää Raumalla sijaitsevaa Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseota ja seinättömänä museona toimivaa Lönnströmin taidemuseota.

    Voiko hillosta vain kuoria homeen pois? Miten vesihana suljetaan oikein? – Testaa hygieniataitosi keittiöpuuhissa

    Voiko hillosta vain kuoria homeen pois? Miten vesihana suljetaan oikein? – Testaa hygieniataitosi keittiöpuuhissa


    HygieniapassiSuomessa on 1,2 miljoonaa hygieniapassiaJoka vuosi niitä myönnetään 60 000Hygieniapassin voi suorittaa 2 000 testaajan luona eri puolilla maataHygieniapassitestejä järjestävät Eviran hyväksymät...

    Hygieniapassi

    Suomessa on 1,2 miljoonaa hygieniapassia

    Joka vuosi niitä myönnetään 60 000

    Hygieniapassin voi suorittaa 2 000 testaajan luona eri puolilla maata

    Hygieniapassitestejä järjestävät Eviran hyväksymät hygieniapassitestaajat

    Hygieniapassitestissä on 40 kysymystä, joista vähintään 34 on oltava oikein

    Evira on 1.1.2019 alkaen osa Ruokavirastoa, ja tiedot hygieniapassista löytyvät osoitteesta Ruokavirasto.fi

    Hygieniapassi vaaditaan elintarvikehuoneistossa työskenteleviltä henkilöiltä, jotka käsittelevät pakkaamattomia, helposti pilaantuvia elintarvikkeita. Sellaisen on voinut suorittaa jo vuodesta 2002 lähtien.

    Satunnaisiin keikkoihin ei tarvita passia, mutta jos työskentelee elintarvikehuoneistossa edellä mainitussa työssä yli kolme kuukautta, passi täytyy hankkia.

    Ylitarkastaja Satu Meririnne kertoo, että hygieniapassi herättää paljon kiinnostusta. Eviralla on hygieniapassiin keskittynyt oma asiakaspalvelu, joten tietoa on tarjolla.

    – Monilla työpaikoilla työnantajat haluavat hankkia kaikille työntekijöilleen hygieniapassin. Sillä tavalla työnantaja saa moniosaajia ja pystyy liikuttamaan työntekijöitään tehtävästä toiseen. Näin hygieniapassin puuttuminen ei rajoita työntekoa, kertoo Meririnne.

    Monet maahanmuuttajat ja nuoret hankkivat passin edistääkseen työllisyyttään. Kouluissa hygieniapassista on tullut lähes muoti-ilmiö.

    – Ylästeella, lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa on yleistä, että hygieniapassin pystyy suorittamaan vapaaehtoisena tai osana elintarvikealan tutkintoa, sanoo Meririnne.

    Testaa, miten sinulla on keittiöhygienia hallussa:

    Tässä testissä on kysymyksiä Eviran mallitestistä, joka löytyy kokonaisuudessaan Eviran verkkosivuilta. Voit tämän testin jälkeen jatkaa harjoittelua sen parissa.

    Evira on 1. tammikuuta 2019 lähtien osa Ruokavirastoa. Siitä löytyy tietoa täältä.

    Poliisi ei ole onnistunut puhuttamaan Salossa pahoinpideltyä teinityttöä – ei vielä tietoa yhteydestä aiempaan tapaukseen

    Poliisi ei ole onnistunut puhuttamaan Salossa pahoinpideltyä teinityttöä – ei vielä tietoa yhteydestä aiempaan tapaukseen


    Poliisi oli yrittänyt puhuttaa lauantaina iltapäivällä tyttöä perjantaina tapahtuneesta epäillystä pahoinpitelystä Salossa. Rikosylikomisario Jari Riiali Lounais-Suomen poliisilaitokselta kertoo, ettei tyttö kuitenkaan ollut vielä siinä...

    Poliisi oli yrittänyt puhuttaa lauantaina iltapäivällä tyttöä perjantaina tapahtuneesta epäillystä pahoinpitelystä Salossa.

    Rikosylikomisario Jari Riiali Lounais-Suomen poliisilaitokselta kertoo, ettei tyttö kuitenkaan ollut vielä siinä kunnossa, että puhuttaminen olisi onnistunut.

    – Menee varmasti ensi viikkoon. Eli mitään lisätietoja tai yksityiskohtia meillä ei tapaukseen liittyen edelleenkään ole, Riiali sanoi iltapäivällä.

    Riialin mukaan lähestulkoon minkäänlaisia fyysisiä vammoja ei tyttö ole saanut, mutta henkinen järkytys on sitä luokkaa, ettei keskustelu ole onnistunut.

    Tytön lähipiiriä on Riialin mukaan myös kuultu, mutta sen avullakaan ei ole ilmennyt mitään tutkintaa edesauttavaa.

    – Silminnäkijähavaintoja ei myöskään ole, joten esimerkiksi minkäänlaisten tuntomerkkien avulla asiaa ei voida viedä eteenpäin, Riaali toteaa.

    STT:n tietojen mukaan tyttö oli päässyt sairaalasta kotiin lauantai-iltapäivästä.

    Tämänhetkisten tietojen mukaan tyttö oli perjantai-iltana ulkoilemassa yksin Salon Alhaisissa, kun häntä pahoinpideltiin teräaseella. Välikohtaus sattui noin kello 16.30.

    Noin kuukausi sitten Salossa tapahtui samankaltainen tapaus, kun 16-vuotiasta tyttöä pahoinpideltiin nyrkein ja teräaseella Isohärjänmäessä. Tyttö oli ulkoilemassa pururadalla. Teosta etsitään noin 30-vuotiasta, 180 senttimetrin pituista vatsakasta miestä.

    Poliisi: Liian aikaista vetää johtopäätöksiä tapausten yhteydestä

    Riiali huomauttaa, ettei poliisi voi vielä tässä vaiheessa vahvistaa tapahtumien kulkua. Lisäksi hän kertoo, että on liian aikaista vetää johtopäätös perjantaisen tapahtuman ja kuukauden takaisen vastaavan välikohtauksen yhteyksistä.

    – Toki se mahdollista on, mutta ensin pitäisi selvittää tarkemmin mitä tosiasiassa eilen tapahtui.

    Poliisi pyytää yleisöltä vihjeitä tapausten selvittämiseksi. Vihjeet voi lähettää sähköpostiosoitteeseen vihjeet.lounais-suomi@poliisi.fi tai soittamalla numeroon 0295 447088.

    Rikosylikomisario Riiali rauhoittelee kansalaisia ja muistuttaa, ettei tapahtumia pidä lähteä suurentelemaan.

    – Kun tiedot ovat niin minimaalisia, niin en lähtisi tätä kauheasti suurentelemaan. Toki aina valppaana kannattaa olla. Varsinkin jos yksin pimeällä kävelee.

    Lue lisää:

    Toinen teinitytön puukotus Salossa lyhyen ajan sisällä

    Toinen teinitytön puukotus Salossa lyhyen ajan sisällä

    Toinen teinitytön puukotus Salossa lyhyen ajan sisällä


    Jo toinen teinityttö on joutunut tuntemattoman veitsellä aseistautuneen hyökkääjän uhriksi Salossa Varsinais-Suomessa. Poliisin mukaan lenkillä ollutta 15-vuotiasta tyttöä pahoinpideltiin teräaseella Salon Alhaisissa perjantaina illalla koin...

    Jo toinen teinityttö on joutunut tuntemattoman veitsellä aseistautuneen hyökkääjän uhriksi Salossa Varsinais-Suomessa.

    Poliisin mukaan lenkillä ollutta 15-vuotiasta tyttöä pahoinpideltiin teräaseella Salon Alhaisissa perjantaina illalla koin kello 16.30. Tyttö oli hyökkäyksen sattuessa yksin liikkeellä.

    Uhri on toimitettu sairaalaan, mutta hänellä ei ole hengenvaaraa.

    Noin kuukausi sitten 16-vuotiasta tyttöä pahoinpideltiin pururadalla nyrkein ja teräaseella Salon Isohärjänmäessä. Poliisi pyytää yleisöltä vihjeitä tapausten selvittämiseksi.

    Ensimmäisestä tapauksesta tiedetään, että rikoksesta epäilty olisi noin 180 senttimetriä pitkä vatsakas mies. Perjantaisen teon tekijästä ei ole vielä saatu tuntomerkkejä uhrin tilasta johtuen.

    Poliisi kaipaa vihjeitä sähköpostiosoitteeseen vihjeet.lounais-suomi@poliisi.fi tai puhelimitse numeroon 0295 447088.

    Kommentointi on suljettu kommentointiohjeen rikkomisen takia.

    Yli 200 kilometriä tunnissa Turunväylän tunneleissa kaahanneilta ajokortti pois – Poliisi:

    Yli 200 kilometriä tunnissa Turunväylän tunneleissa kaahanneilta ajokortti pois – Poliisi: "Tunneleissa ajetaan jatkuvasti kilpaa"


    Länsi-Uudenmaan poliisi tavoitti itsenäisyyspäivänä kaksi hurjaa ylinopeutta ajanutta kuljettajaa Valtatie 1:llä eli Turunväylällä. Lohjan Karnaisten tunnelissa kilpaa ajaneiden autoilijoiden nopeudeksi mitattiin reilut 200 kilometriä...

    Länsi-Uudenmaan poliisi tavoitti itsenäisyyspäivänä kaksi hurjaa ylinopeutta ajanutta kuljettajaa Valtatie 1:llä eli Turunväylällä. Lohjan Karnaisten tunnelissa kilpaa ajaneiden autoilijoiden nopeudeksi mitattiin reilut 200 kilometriä tunnissa.

    Toinen kuljettajista kaahasi paikoin jopa 210 kilometriä tunnissa, poliisi kertoo. Törkeästä liikenteen vaarantamisesta epäillyt kuljettajat menettivät ajokorttinsa ja heidät määrättiin ajokieltoon.

    Torstai-iltapäivänä noin kello viiden aikaan kilpaa ajaneet hurjapäät ohittelivat useita ajoneuvoja ja aiheuttivat useita vaaratilanteita.

    Poliisin mukaan hurjat ylinopeudet ja kilpaa ajaminen ovat valitettavan yleisiä ilmiöitä Turunväylällä, juuri Lohjan ja Muurlan välisellä osuudella, jossa on useita tunneleita. Niistä pisin, Karnaisten tunneli, on reilut kaksi kilometriä pitkä.

    – Tunneleissa ajetaan jatkuvasti kilpaa ja rajua ylinopeutta. Sitä on ihmetelty, että miten se voikin olla sellaista kaahaamista, päivittelee Länsi-Uudenmaan poliisin rikosylikonstaapeli Jukka Koivunen.

    Poliisin mukaan selvästi suurin osa räikeää ylinopeutta ajavista kuljettajista on nuoria miehiä. Turunväylän tunnelit tuntuvat houkuttelevan hurjastelijoita muun muassa siksi, ettei tunneleissa ole kiinteitä kameroita tai tutkia.

    – Kyllähän tämä nuoriso sen tietää ja sitten vedetään siellä kahden kilometrin tunnelissa niin paljon kun vehkeistä lähtee, Koivunen sanoo.

    Onnettomuus tunnelissa pelastajille vaikea operaatio

    Toistuvat ylinopeudet ja kilpa-ajot Lohjan ja Muurlan välisellä tieosuudella sekä erityisesti tunneleissa ovat suuri onnettomuusriski. Toistaiseksi pahemmilta onnettomuuksilta on vältytty.

    – Jos siellä tunnelissa joskus käy huonosti, niin se on pelastuksen kannalta ja kaikkien kannalta erittäin haasteellista kaikin puolin. Varsinkin, jos autot syttyvät palamaan, Koivunen kertoo.

    Poliisin mukaan reilua ylinopeutta ajavat ovat harvoin ensimmäistä kertaa asialla. Yleensä tapaukset ovat toistuvia ja kiinni jäädessä kuljettajat usein vähättelevät tapahtunutta.

    – Tässäkin tapauksessa nämä nuorukaiset vain totesivat hiukan ajaneensa kilpaa, eikä siinä sen ihmeempää. Mutta kyllä se on tässä kymmenien vuosien aikana nähty, että kun on noin paljon ylinopeutta ja muutakin liikennettä tiellä, niin ei siitä hyvää seuraa.

    Valmentajalle huudettu rasistinen solvaus keskeytti Ässien ja TPS:n C-junioreiden pelin Porissa – sääntöjen mukaan seurauksena voi olla sarjapaikan menetys

    Valmentajalle huudettu rasistinen solvaus keskeytti Ässien ja TPS:n C-junioreiden pelin Porissa – sääntöjen mukaan seurauksena voi olla sarjapaikan menetys


    Ässien C-nuorten ja TPS:n välinen jääkiekko-ottelu keskeytettiin keskiviikkona rasistisen huutelun takia. Satakunnan Kansan mukaan päätöksen keskeytyksestä teki TPS:n valmentaja Eddie Ngara, jolle solvaus huudettiin. Ässien C-junioreiden...

    Ässien C-nuorten ja TPS:n välinen jääkiekko-ottelu keskeytettiin keskiviikkona rasistisen huutelun takia.

    Satakunnan Kansan mukaan päätöksen keskeytyksestä teki TPS:n valmentaja Eddie Ngara, jolle solvaus huudettiin.

    Ässien C-junioreiden joukkueenjohtaja Markku Rantala vahvistaa tapahtuneen Ylelle ja kertoo, että Ässien osalta asia on selvitetty Jääkiekkoliiton kanssa.

    – Ässät sai tässä tilanteessa päättää, pelataanko ottelu uudestaan vai jääkö vajaan ottelun tulos voimaan. Sarjatilanteen kannalta kyseessä oli merkityksetön peli ja pelin tulos jää voimaan.

    Ässät johti ottelua keskeytyshetkellä 6–0. Peliä oli pelattu puolet täydestä ajasta.

    Rantala sanoo, että Ässien leirissä pelin keskeyttäminen aiheutti ihmetystä, mutta sai myös ymmärrystä.

    – Tuomareille ja valmentajille toki huudellaan aina pelin aikana, mutta rasismi ei missään tapauksessa kuulu jääkiekkoon.

    Jääkiekkoliitto: Pelistä luopuminen aiheuttaa sarjapaikan menetyksen

    Jääkiekkoliiton mukaan ottelun keskeyttäminen on lähtökohtaisesti sääntöjen vastaista ja tarkoittaa samalla sitä, että joukkue luopuu seuratoiminnasta.

    Yksittäisen ottelun tapahtumiin liitosta ei kuitenkaan haluttu tässä vaiheessa ottaa kantaa, vaan tapaus käsitellään erotuomariraportin perusteella. TPS Teamin joukkueenjohtaja Susanna Söderlund ei halua tässä vaiheessa kommentoida tapausta.

    – Mitään ei ole vielä ratkottu. Meiltä myös kysyttiin, haluammeko pelata ottelun uudestaan ja olimme sitä mieltä, että lopputulos saa jäädä voimaan.

    Uutista korjattu 7.12. kello 11:18 – tarkennettu TPS:n Susanna Söderlundin kommenttia pelin lopputuloksesta.

    Kirjailija Niina Repo kantaa puvussaan tarinoita Linnan juhliin – metsänvihreän unelman kierrätystilkuissa tuikkivat kristallit

    Kirjailija Niina Repo kantaa puvussaan tarinoita Linnan juhliin – metsänvihreän unelman kierrätystilkuissa tuikkivat kristallit


    Kirjailija Niina Repo on seurannut useana vuonna tasavallan presidentin järjestämiä Linnan juhlia ja toivonut itselleen kutsua. Toivo oli jo menetetty, kun iloinen yllätys tuli postiluukusta. Niina oli silloin Saksassa kirjoittamassa uusinta...

    Kirjailija Niina Repo on seurannut useana vuonna tasavallan presidentin järjestämiä Linnan juhlia ja toivonut itselleen kutsua. Toivo oli jo menetetty, kun iloinen yllätys tuli postiluukusta. Niina oli silloin Saksassa kirjoittamassa uusinta kirjaansa.

    – On hienoa mennä juhlimaan Suomen itsenäisyyttä. Oma ukki on ollut rintamalla aikanaan, ja sitä kautta on tullut ajateltua näitä asioita. Juhlin Suomen kunniaksi, kertoo Niina Repo lähes liikuttuneena.

    Turun kaupunginteatterin ompelimossa oli tiistaina muuten lähes riehakas tunnelma. Niina, pukusuunnittelija Tuomas Lampinen ja puvun kaavoittanut ja toteuttanut Virpi Honkanen hypistelivät Swarovskin kristallihippuja. Niiden kiinnittäminen pukuun jäi keskiviikkoiltaan.

    Minulla on dekkarikengät, ja tarinat kulkevat puvussa tilkkuina. Niina Repo

    – Kristallit tulevat tähän Saksasta tuodun kankaan ja tilkkujen päälle. Ne välkkyvät kilpaa Linnan kristallikruunujen kanssa, visioi Lampinen.

    Hän lupasi osallistua Virpi Honkasen kanssa koristeiden kiinnitysurakkaan.

    Ompelija Virpi Honkanen, Niina Repo ja pukusuunnittelija Tuomas Lampinen sovittavat pukua.Minna Rosvall / YleKierrätystilkkuja näytelmistä

    Pukusuunnittelija Tuomas Lampinen ja ompelija Virpi Honkanen työskentelevät Turun kaupunginteatterissa, mutta Niina Revon juhlapuvun he tekevät omana projektinaan. Vihreä väri oli Niinan toive.

    – Vihreä sopii Niinalle hyvin ja päädyimme metsänvihreään, kertoo Lampinen.

    Kristallit tulevat kierrätystilkkujen päälle.Minna Rosvall / Yle

    Kierrätys tulee esiin tilkuista, jotka kiinnitetään pukuun applikoimalla eli päällikeompelulla.

    – Kävimme teatterin tilkkulaatikolla. Siellä oli silkkejä Ihana Neiti N -näytelmästä. Teemme puvun sisälle myös pienen yllätyksen _Taru sormusten herrasta -_näytelmän tilkkutäkistä. Niinan puoliso, teatterinjohtaja Mikko Kouki on ohjannut Taru sormusten herrasta -näytelmän, joten sillä tavalla sekin on Linnassa mukana, kertoo Lampinen.

    Niina Repo pitää kierrätysideasta.

    Suunnittelija Tuomas Lampinen tutkii helman pituutta.Minna Rosvall / Yle

    – On hauska ajatus kulkea tarinoiden kanssa Linnaan. Kengissä lukee Raid, joka on Harri Nykäsen kirjojen dekkarihahmo. Minulla on dekkarikengät, ja tarinat kulkevat puvussa tilkkuina, iloitsee Niina Repo.

    Puku on kokonaisuus

    Puvun lisäksi Tuomas Lampinen on hankkinut korvakorut ja laukun, jotka sopivat kokonaisuuteen. Vihreät, kiiltelevät korvakorut sopivat yhteen kristallien kanssa.

    Korvakorut ovat pukusunnittelijan löytö.Minna Rosvall / Yle

    Lampinen on suunnitellut aiemmin puvut Linnan juhliin Krista Kososelle ja Anu Komsille.

    – Tällä kertaa suunnittelu lähti puhelinsoitosta. Mikko Kouki soitteli vinkkejä frakkiinsa ja vinkkasi, että Niinakin saattaisi tarvita jotain päällepantavaa, kertoo Lampinen.

    Kengät pilkistävät juuri sopivasti helman alta.Minna Rosvall / Yle

    Suunnittelija ei lähtenyt etsimään muotitrendejä.

    – Tiesin ja tunsin Niina Revon tyylin. Lähden yleensä suunnittelemaan pukua asiakkaan persoonallisen ja henkilökohtaisen tyylin kautta.

    Mikko Koukin ei tarvitse jännittää laahukselle astumista.

    – Puku koskettaa maata hiukan ja seuraa, mutta ei laahaa perässä. Laahukset hankaloittavat liikkumista, ja Linnassa on aina ahdasta, pohtii Lampinen.

    Pientä jännitystä ilmassa

    Sitten on kävelyharjoitusten aika. Tuomas Lampinen ja Niina Repo kävelevät yhdessä ompelimossa ja katsovat, että puku laskeutuu oikein.

    – Olen tyytyväinen, ja muutama yksityiskohta tulee vielä. Menen mielelläni juhliin tässä puvussa, kertoo Niina Repo tyytyväisenä.

    Niina Repo, Virpi Honkanen ja Tuomas LampinenMinna Rosvall / Yle

    Itsenäisyyspäivänä Helsingissä Niina Revolla on apuna maskeeraaja, ja puoliso auttaa tarvittaessa puvun kanssa.

    – Jännittää, joutuuko Linnassa jonottamaan pitkään. Mitä jos hiukset lässähtävät? Itse juhla tulee varmasti olemaan mielenkiintoinen, katselen muita ihmisiä ja meininkiä. Pääsee fiilistelemään ihanaa iltaa.

    Nainen kuoli liikenneonnettomuudessa Turussa – kuorma-auto peruutti päälle

    Nainen kuoli liikenneonnettomuudessa Turussa – kuorma-auto peruutti päälle


    Nainen kuoli liikenneonnettomuudessa Turussa keskiviikkoaamuna kello 10 jälkeen. Kuljetustehtävissä ollut kuorma-auto oli peruuttanut jalkakäytävää pitkin Satakunnantie 31:n kohdalla Raunintien suuntaan ja osunut jalkakäytävällä kävelevään...

    Nainen kuoli liikenneonnettomuudessa Turussa keskiviikkoaamuna kello 10 jälkeen.

    Kuljetustehtävissä ollut kuorma-auto oli peruuttanut jalkakäytävää pitkin Satakunnantie 31:n kohdalla Raunintien suuntaan ja osunut jalkakäytävällä kävelevään naiseen.

    Nainen menehtyi onnettomuuspaikalla. Poliisi on aloittanut onnettomuuden tutkinnan. Alkoholilla ei epäillä olleen osaa onnettomuudessa.

    Ensimmäinen Suomessa lyöty markka on vuodelta 1556 – nyt sen voi nähdä Kansallismuseossa

    Ensimmäinen Suomessa lyöty markka on vuodelta 1556 – nyt sen voi nähdä Kansallismuseossa


    Äärimmäisen harvinainen markka esiteltiin Ylen aamu-tv:n lähetyksessä keskiviikkoaamuna. Kyseessä on ensimmäinen Suomessa lyöty markka, joka on vuodelta 1556. Näitä markkoja tunnetaan vain kaksi ja kyseinen yksilö on niistä paremmassa...

    Äärimmäisen harvinainen markka esiteltiin Ylen aamu-tv:n lähetyksessä keskiviikkoaamuna. Kyseessä on ensimmäinen Suomessa lyöty markka, joka on vuodelta 1556.

    Näitä markkoja tunnetaan vain kaksi ja kyseinen yksilö on niistä paremmassa kunnossa. Se on valmistettu hyvälaatuisesta hopeasta.

    Kansallismuseo ei suostu paljastamaan harvinaisuuden euromääräistä arvoa, mutta viisinumeroisesta luvusta kuitenkin puhutaan.

    – Markka on arvoltaan hienon henkilöauton verran, myöntää intendentti Jani Oravisjärvi Kansallismuseosta.

    Markan tarina liittyy kuningas Kustaa Vaasan sotiin. Suuri Venäjän sota käytiin vuosina 1555–1557. Sota toi kuninkaan Turkuun ja hänen käskystään lyötiin rahoja omille sotilaille, että he pysyisivät tyytyväisinä ja lojaaleina kuninkaalleen. Turussa lyötiin markkoja vuosina 1556–1558.

    Kustaa Vaasa toi Turkuun raakahopeaa yli 2 000 kiloa ja kirkolta varastettua hopeaa 300 kiloa. Kuningas joutui kuitenkin pian toteamaan, että liian hyvälaatuista hopeaa ei kannata painaa kolikoiksi, sillä muutoin se sulatettiin takaisin muuhun käyttöön.

    Markka kuuluu Suomen kansallismuseon kokoelmiin ja se on esillä museon keskihallissa keskiviikosta 5. päivä joulukuuta sunnuntaihin 9. päivään joulukuuta saakka.

    Pitkään ainoa tunnettu vastaava hopearaha oli kuninkaallisen rahakabinetin, Kungliga myntkabinettetin kokoelmissa. Kyseinen Suomeen saatu markka tuli julkisuuteen vuonna 1984, jolloin suomalainen keräilijä osti sen Tukholmassa rahahuutokaupasta.

    Suomen kansallismuseon rahakammiolla on yli 240 000 erilaista vastaavaa esinettä kuten kunniamerkkejä, mitaleja, seteleitä, kolikoita, poletteja, leimasimia, luottokortteja ja muuta rekvisiittaa. Rahakammiolla on valtakunnallinen tallennusvastuu numismatiikan saralla ja sen kokoelmassa on maailman kattavin Turun rahojen kokoelma, josta puuttuu vain muutama Turussa keskiajalla lyöty raha.

    Nykyrahan ja uudemman sähköisen ja virtuaalisen aineiston tallentaminen tuo haasteita.

    – Sitä on jouduttu itsekin pohtimaan. Kansallismuseo on kulttuurihistoriallinen museo. Vastaamme esinekokoelmista. Tällaisten ei esineellisten tuotteiden tallentaminen on haastavaa ja se on myös vaikeuttanut työtämme. Meidän on esimerkiksi turvauduttava esitteisiin ja muuhun materiaaliin, joita tallennetaan kokoelmiin, intendentti Oravisjärvi totesi aamu-tv:ssä.

    Kaasuautoja on rekisteröity tänä vuonna yli tuhat – ”Kun tajusin, että biokaasuautoja on olemassa, ostin heti sellaisen

    Kaasuautoja on rekisteröity tänä vuonna yli tuhat – ”Kun tajusin, että biokaasuautoja on olemassa, ostin heti sellaisen"


    Nuori nainen ajaa ripeästi Gasumin Turun tankkauspisteelle. Samaan aikaan toiselle puolelle tulee toinen auto. Onko kaasuautoilu näin tavallista, että tankille on lähes jonoa? Natalie Helenius naurahtaa, että ei sentään. Syynä saattaa olla se,...

    Nuori nainen ajaa ripeästi Gasumin Turun tankkauspisteelle. Samaan aikaan toiselle puolelle tulee toinen auto. Onko kaasuautoilu näin tavallista, että tankille on lähes jonoa?

    Natalie Helenius naurahtaa, että ei sentään. Syynä saattaa olla se, että tankkauspiste on huollossa lähipäivät, ja siksi autoja on nyt niin liikkeellä.

    – Hankin kaasuauton vajaa kuukausi sitten. Kun tajusin, että biokaasuautoja on olemassa, ostin heti sellaisen. En halua, että autoiluni aiheuttaa paljon päästöjä.

    Helenius kertoo tankanneensa autoaan noin viisi kertaa. Täydellä tankillisella hän ajaa 300–400 kilometriä. Ajaminen on sujunut hyvin, ja pakkasellakin auto on lähtenyt hyvin käyntiin, vaikka kylmä sää jännittikin tuoretta kaasuautoilijaa.

    Olen pärjännyt kaasulla tähän asti, mutta voin vaihtaa tarvittaessa bensalle, etten jää tien päälle. Natalie Helenius

    Natalie Heleniuksen kaltaisia uusia kaasuautoilijoita on koko maassa liikkeellä paljon. Kaasuautoilun suosio on lisääntynyt viime vuosina huimasti.Trafin tilastojen mukaan vuonna 2017 kaasuautojen ensirekisteröintejä tehtiin 433 kappaletta. Vuoden 2018 aikana autoja, joiden polttoaine on kaasu tai kaasu ja bensiini on ensirekisteröity noin 1100 eli kaksinkertainen määrä vuoteen 2017 verrattuna.

    Natalie Helenius on yksi edelläkävijöistä. Hän noudattaa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa. Autoala ja valtio ovat solmineet Green deal -ilmastosopimuksen liikenteen päästöjen vähentämiseksi.

    Kaasuautoilu osoittautui halvaksi

    Tankkaaminen vaati aluksi harjoittelua. Natalie Helenius on yhä keskittyneen näköinen, kun hän asettaa kaasupistoolin huolellisesti kiinni autoon. Kääntyvä kiinnityslaite eroaa tavallisesta bensapistoolista. Sen jälkeen painetaan start-nappulaa. Vasta silloin kaasu alkaa virrata auton polttoainesäiliöön.

    Heleniuksen auto voi käyttää myös bensiiniä, joten normaali bensan tankkausaukko on kaasuaukon vieressä, tavallisen polttoainekotelon kannen alla. On yleistä, että kaasuautoissa voi käyttää myös bensiiniä.

    Natalie Helenius on jo tottunut kaasuauton tankkaamiseen.Minna Rosvall / Yle

    – Ensimmäisellä kerralla tankkauspistooli pihisi ja suhisi. Pelkäsin, että se jotenkin posahtaa. Järjellä ajateltuna ei se posahda. Olen pärjännyt kaasulla tähän asti, mutta voin vaihtaa tarvittaessa bensalle, etten jää tien päälle. Tankkausasemia saisi olla enemmän ja myös Oulun yläpuolella, toivoo Helenius.

    Kaasuautoilu on ollut siinäkin mielessä positiivinen asia, että rahaa on säästynyt.

    – Jos tankkiin menee kaasua 25 eurolla, sillä ajaa 400 kilometriä, kertoo Helenius.

    Kaasun tankkauksessa polttoaine lähtee virtaamaan vasta nappia painamalla.Minna Rosvall / Yle

    Tuore kaasuautoilija toivoo, että valtion ja autoalan yhteinen tavoite kaasu- ja sähköautojen yleistymisestä toteutuu.

    – Mieluummin vielä kaasu- kuin sähköauto, sillä biokaasu on ekologisempaa kuin sähkö. Biokaasu on sivutuote jostakin, sähkö ei ole, pohtii Helenius.

    Kaasutaksi herättää asiakkaiden kiinnostuksen

    Seuraavaksi tapaan taksinkuljettaja Sven Rogersin, joka on ajanut kaasuautolla pari viikkoa. Hän on törmännyt ihmisten uteliaisiin kysymyksiin. Hänen työautossaan on iso vihreä tarra, joka kertoo auton käyttävän kotimaista biokaasua.

    – Auto lähtee liikkeelle samalla tavalla kuin bensa-autokin, mutta se on hiljaisempi. Asiakkaat kysyvät, toimiiko se yhtä hyvin kuin bensalla käyvä auto. Myös tankkausasemista on kysytty.

    Rogersin mielestä ainoa asia, jota kannattaa harjoitella, on tankkaaminen. Hän kävi sitä läpi kaasuautoyrittäjän kanssa ennakkoon.

    – Meillä oli harjoittelukappale, miten pistoolia käännetään ja väännetään. Olen pärjännyt kaasulla, vaikka bensavaihtoehtokin on tässä autossa olemassa. Vasta vuoron lopussa olen käynyt täyttämässä tankin uudelleen.

    Taksinkuljettaja Sven Rogers osoittaa merkkiä, joka kertoo auton kulkevan kaasulla.Minna Rosvall / YleKokenut yrittäjä toivoo lisää infoa kaasuautoista

    Yrittäjä Deniz Söderström on ollut innostunut kaasuautoista jo vuodesta 2011 lähtien. Hän on joutunut jopa pettymään, kun kaasuautot eivät ole saaneet muita innostumaan. Valtion ja autoalan yhteinen tavoite kaasu- ja sähköautojen yleistymisestä saa hymyn Söderströmin huulille. Alalla on silti yhä haasteita.

    – Suurin on yleinen tietämättömyys. Yhä jotkut kysyvät, voiko kaasuautollakin kulkea. Sähköautoja on nostettu hyvin esille, mutta kaasuautot ovat jääneet taustalle. Toinen haaste on tankkausasemaverkon laajentaminen. Uskon, että kysynnän kasvaessa myös tarjonta lähtee kasvamaan.

    Yrittäjä Deniz Söderström tankkaa yhtä takseistaan.Minna Rosvall / Yle

    Tänä syksynä on puhuttu paljon autojen tuonnista, joka on virinnyt huimasti Ruotsin suunnasta. Söderström hankkii autoja asiakkailleen sekä Ruotsista että Saksasta. Hyvästä vireestä huolimatta hänen mielestään autoteollisuuden ja autokaupan pitää lähteä mukaan kaasuautobuumiin.

    – Autoteollisuuden on panostettava aiempaa enemmän siihen, että mallivalikoimaa laajennetaan. Kotimaan autokaupoissa pitää tarjota kaasuautoja. Nykyään asiakkaalle myydään autokaupassa edelleen bensiini- tai dieselkäyttöistä autoa, ei kaasuautoa, kertoo Söderström.

    Tankkausasemaverkko suosii etelän autoilijoita

    Kaasuautojen tankkausasemien verkosto löytyy Gasumin verkkosivuilta. Asemia on 28, ja maantieteellisesti ne sijoittuvat suurten kaupunkien läheisyyteen.

    Esimerkiksi keskellä Vakka-Suomea ja Pohjanmaata tankkausasemalle on pitkä matka. Puhumattakaan Pohjois-Suomesta tai Itä-Suomesta, jossa kaasuautoilu on todella hankalaa tankkausasemien puutteen vuoksi.

    Kaasuautojen tankkausasemia löytyy varsinkin eteläisestä Suomesta.Yle

    Uusia asemia on tulossa Gasumin mukaan lähivuosien aikana noin 35 kappaletta. Oulu on saamassa aseman keväällä 2019. Myös pääkaupunkiseudulle, Turkuun, Seinäjoelle ja Kuopioon on suunnitteilla asemia.

    Yrittäjä Deniz Söderström odottaa asemien määrän lisääntyvän vauhdikkaasti.

    – Uskon markkinoiden voimaan. Kysynnän kasvaessa myös asemia alkaa tulla lisää, pohtii Söderström.

    Kaasuauton mittarista näkee bensan ja kaasun kulutuksen.Minna Rosvall / Yle Onko kaasuauton hankkiminen kallista?

    Yleinen ennakkoluulo on, että kaasuauto on kallis. Yrittäjä Deniz Söderström kumoaa ajatuksen. Hänen mukaansa kaasuauton hankintahinta on pienempien päästöarvojen vuoksi suunnilleen sama tai jopa vähäisempi kuin bensa-autolla. Selitys löytyy autoverotuksen järjestelmästä.

    Trafin kaasuautosta kertovilla verkkosivuilla ollaan samoilla linjoilla. Siellä kerrotaan, että edullisin kaasuautomalli maksaa reilut 15 000 euroa ja kallein noin 43 000 euroa. Trafin mukaan kaasuauton arvioidaan säilyttävän jälleenmyyntiarvonsa kohtuullisen hyvin.

    Yhä jotkut kysyvät, voiko kaasuautollakin kulkea. Sähköautoja on nostettu hyvin esille, mutta kaasuautot ovat jääneet taustalle. Deniz Söderström

    Söderström toimii Kaasua tankkiin -yhdistyksessä. Hän on sen perustajäsen. Yhdistyksen tavoite on jakaa tietoa kaasuautoista ja ottaa kantaa. Sen Facebook-sivuilla käydään autoihin liittyvää ajankohtaista keskustelua.

    – Yhdistyksen toive on, että biokaasu säilyisi polttoaineena eli valmisteverovapaana. Tällä hetkellä se on sitä Suomessa, mutta Ruotsissa biokaasulle on laitettu veroa, ja tilanne on katastrofaalinen. Tästä syystä tankattava kaasu on Ruotsissa ylivoimaisesti Euroopan kalleinta, kertoo Söderström.

    Onko kaasuauto vaarallinen?

    Monet autoilijat, kuten tuore kaasuautoilija Natalie Heleniuskin, voivat vierastaa tai jopa pelätä kaasun lähtevän karkuun tankkauspistoolista tai vaikka autotallissa.

    Yrittäjä Deniz Söderström rauhoittelee, että esimerkiksi onnettomuudessa kaasuauto on jopa bensiiniautoa turvallisempi.

    – Metaani on kevyempää kuin ilma, joten se pakenee ylöspäin. Nestemäiset polttoaineet vuotavat maahan ja ovat siksi vaarallisia.

    Trafin kaasuauton ominaisuuksia esittelevillä sivuilla kerrotaan, että sisätiloissa, kuten autotallissa, kaasu voi kerääntyä syttymiskelpoiseksi seokseksi, joten autotalliin kannattaa asentaa kaasuvuodosta kertova ilmaisin.

    Kaasua jatkossa jopa veneen tankkiin

    Yrittäjä Deniz Söderströmillä on lukuisia ideoita, miten kaasua voisi käyttää muun muassa maataloudessa. Hän on perustamassa omaa tankkausasemaa Paraisille. Se voisi avautua ensi kesänä. Hän kehittelee kaasun ottamista myös veneiden polttoaineeksi.

    – Toivon, että ensi kesäksi saataisiin liikenteeseen suomalaisen veneveistämön alus kaasukäyttöisenä, visioi Söderström.

    Yrittäjä on tottunut siihen, että rahoituksen hankkiminen kaasuhankkeisiin on ollut välillä vaikeaa. Tukirahoja on ollut paikoin vaikea saada, kun kaasuun polttoaineena ei ole löytynyt luottoa. Siksi autoalan ja valtion yhteinen tavoite suosia kaasu- ja sähköautoja lämmittää erityisesti hänen mieltään.

    Kaasuautossa oleva merkki kertoo, että auto kulkee biokaasulla.Minna Rosvall / Yle
    Turun kaupunginjohtaja toivoo valtuutettujen lobbaavan Tunnin junan puolesta

    Turun kaupunginjohtaja toivoo valtuutettujen lobbaavan Tunnin junan puolesta


    Turun kaupunginjohtaja Minna Arve toivoo, että turkulaiset kaupunginvaltuutetut nostaisivat omassa puolueessaan esille Tunnin juna -hanketta. Arven mukaan tällä olisi suuri merkitys sille, että Tunnin juna olisi mukana ensi kevään...

    Turun kaupunginjohtaja Minna Arve toivoo, että turkulaiset kaupunginvaltuutetut nostaisivat omassa puolueessaan esille Tunnin juna -hanketta.

    Arven mukaan tällä olisi suuri merkitys sille, että Tunnin juna olisi mukana ensi kevään hallitusneuvotteluissa. Arve kävi maanantaina kertomassa Turun valtuuston seminaarissa, missä Tunnin junan suunnitellussa tällä hetkellä mennään.

    – Kannustan jokaista valtuutettua käyttämään mielipidevaikuttajan rooliaan Tunnin junan puolesta.

    Arve haluaisi, että erityisesti ne valtuutetut, jotka ovat mukana ensi kevään eduskuntavaaleissa, nostaisivat Tunnin junaa esiin.

    – He ovat omassa puolueessaan mielipidevaikuttajia. Tottakai sillä on merkitystä, miten he tätä asemaansa käyttävät, Arve sanoo.

    Julkkiksetkin puhuvat nopean junayhteyden puolesta

    Turun kaupunki on mukana Tunnin juna -kampanjassa, jossa julkisuuden henkilöitä puhuu Turun ja Helsingin välille suunnitellun nopean junayhteyden puolesta. Mukana on muun muasssa entinen turkulainen, tähtitieteilija Esko Valtaoja.

    – Tunnin juna on tärkeä monesta näkökulmasta. Olemme pyrkineet löytämään hankkeelle puolestapuhujia, Arve selittää julkkisten mukaanottamista.

    Itse olen toivonut, että kun Turku täyttää 800 vuotta vuonna 2029, voisi ostaa lippuja Tunnin junaan. Minna Arve

    Alunperin nopea junayhteys tunnettiin nimellä ELSA-rata. Sitä alettiin suunnitella jo 1970-luvulla. Sitten hankkeen nimeksi vaihtui Tunnin juna. Nimi on kuitenkin sikäli harhaanjohtava, että tavoiteaika Helsingin ja Turun välille on tunti ja vartti.

    Myös Helsingin ja Tampereen välille suunnitellaan omaa Tunnin junaa.

    Kestää vielä yli kymmenen vuotta

    Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner on esittänyt, että Tunnin juna Turkuun voisi olla valmis vuonna 2031. Minna Arve toivoo nopeampaa aikataulua.

    – Itse olen toivonut, että kun Turku täyttää 800 vuotta vuonna 2029, voisi ostaa lippuja Tunnin junaan.

    Minna Arven mukaan Tunnin juna ei ole tärkeä vain Turulle vaan koko Suomelle – monestakin näkökulmasta.

    – Tunnin juna on nopein ilmastoteko, minkä Suomen hallitus voi tehdä. On tärkeää saada liikennettä pyöriltä raiteille.

    40 miljoonaa on niin iso raha, että ei sitä kukaan halua heittää Kankkulan kaivoon. Minna Arve

    Turun kaupunginjohtajan visiossa Tunnin junasta hyötyisi myös koko eteläinen Suomi.

    – Muodostuisi puolentoista miljoonan ihmisen työssäkäyntialue. Sillä on iso merkitys koko Suomen tulevaisuuden kasvun kannalta.

    Turun kaupunginjohtaja Minna Arve pitää tärkeänä tehdä yhteistyötä muiden kaupunkien kanssa Tunnin junan puolesta.Kalle Mäkelä / Yle

    Turulle myös innovaatioiden liikkuvuus olisi tärkeää. Se vaikuttaisi kaupungin tulevaisuuteen ja kasvuun. Tunnin junan pääasema olisi Turun tiedepuiston alueella Kupittaalla.

    – Turun yliopistokampuksen ja pääkaupunkiseudun kampusten yhdistäminen olisi iso mahdollisuus Turun kasvulle, Arve sanoo.

    Yhteispeli on tiivistä

    Tunnin juna -hanketta eri vaiheineen on ajettu vuosikausia. Kaupunginjohtaja Minna Arven mielestä nyt vihdoin ollaan tosissaan. Viimeistään hallituksen päätös laittaa 40 miljoonaa euroa hankkeen yleissuunnitteluun osoitti tämän.

    – 40 miljoonaa on niin iso raha, että ei sitä kukaan halua heittää Kankkulan kaivoon.

    Lisäksi hallitus päätti syksyllä, että yleissuunnitelman rinnalla voidaan aloittaa jo ratasuunnittelu.

    – Tällä on iso merkitys hankkeen etenemiselle, Arve sanoo.

    Turku ei ole suinkaan yksin ajamassa Tunnin juna -hanketta. Mukana ovat myös muut radanvarsikunnat ja laajemminkin koko Varsinais-Suomi.

    – Meillä on tiivis yhteistyö. Tapaamme säännöllisesti alueen kaikkien kuntajohtajien kanssa. Pyrimme määrätietoisesti valvomaan Tunnin junan etua, sanoo Turun kaupunginjohtaja Minna Arve.

    Lue lisää:

    Tunnin junan hyödyt esiin mainoskampanjan avulla – mukana Turku, Salo ja Varsinais-Suomen liitto

    Junamatka tunnissa Helsingistä Tampereelle ja Turkuun ei synny ilmaiseksi – ministeri Berner: "Rahoituksen tilanne on tiukka"

    Kauppakamarit listasivat maamme tärkeimmät liikenteen korjaus- ja kehittämiskohteet – Tunnin juna Varsinais-Suomen alueen ykköskohde

    Tyssääkö Turun tunnin juna, jos Lentorata nousee siivilleen? Ratahankkeiden marssijärjestys huolestuttaa Varsinais-Suomessa

    Ensimmäisen kerran maailmassa maantielautta kulki ilman ihmisen ohjausta – katso videolta, miten matka Paraisilta Nauvoon sujui

    Ensimmäisen kerran maailmassa maantielautta kulki ilman ihmisen ohjausta – katso videolta, miten matka Paraisilta Nauvoon sujui


    Tästä on kyseSuomessa on tehty ensimmäinen maantielauttamatka autonomisestiMaantielautta Falco kulki onnistuneen testimatkan Paraisten ja Nauvon välillä koneen ohjaamanaIhminen ei ohjannut lauttaa matkan aikanaRolls-Roycen ja Finferriesin...

    Tästä on kyseSuomessa on tehty ensimmäinen maantielauttamatka autonomisestiMaantielautta Falco kulki onnistuneen testimatkan Paraisten ja Nauvon välillä koneen ohjaamanaIhminen ei ohjannut lauttaa matkan aikanaRolls-Roycen ja Finferriesin yhteistyöllä on otettu askel kohti autonomista merenkulkuaFalcoa voi myös etäohjata Turusta käsin Finferriesin etäoperointikeskuksesta

    Puuskainen, kova tuuli heiluttaa maantielautta Falcon kannella olevia ihmisiä. Tuuli tarttuu välillä myös lauttaan, joka lähestyy Paraisilla Nauvon rantaa kiinnittyäkseen kaltureihin.

    Tuulesta huolimatta laiva rantautuu onnistuneesti. Aluksen päällikkö Matti Pöyli istuu komentosillalla, mutta ei vaikuta lautan liikkeisiin millään lailla.

    Lautalla olevat ovat todistaneet maailman ensimmäistä autonomista maantielauttamatkaa.

    Videolta näet Falcon onnistuneen matkan Paraisten ja Nauvon lauttavälillä. Ihminen ei puuttunut lautan kulkuun mitenkään.

    Maantielautta Falcon komentosillalla päällikkö Matti Pöyli tarkkailee tilannetta, mutta ei puutu ohjaukseen millään tavalla.Petra Ristola / Yle

    – Lautta on täysin itsenäisesti tietotekniikan ohjaamana kulkenut ennalta määrätyn reitin. Lisäksi se on suorittanut muiden alusten väistämiset omatoimisesti ja tullut itsenäisesti rantaan. Tämä on merenkulussa historiallinen hetki, sanoo Finferriesin turvallisuus- ja liikennejohtaja Pasi Roos.

    Falcolla oleva teknologia on kehitetty Turussa

    Noin 50 henkilöautoa kuljettava Falco toimii tällä hetkellä varalauttana. Siihen on asennettu teknologiayhtiö Rolls-Roycen Turun tutkimus- ja kehityskeskuksessa kehitettyä teknologiaa. Sen avulla lautta kulkee joko autonomisesti tai etäohjatusti Finferriesin etäoperointikeskuksesta.

    Maantielautta Falco kiinnittymässä autonomisesti Nauvon lauttarantaan Paraisilla.Petra Ristola / Yle

    – Kolmisen vuotta on kehitetty näitä järjestelmiä, ja Falcolla on nyt demonstroitu järjestelmien toimivuutta, sanoo tuotejohtaja Iiro Lindborg Rolls-Roycen Ship Intelligence -yksiköstä.

    Rolls-Royce

    Toimii 50 maassa, konsernilla 55 000 työntekijää.

    Suomessa työntekijöitä noin 600 Kokkolassa, Raumalla ja Turussa.

    Turun autonomisten ja etäohjattujen alusten tutkimuskeskuksessa toimii Ship Intelligence -yksikkö.

    Rolls-Roycen kehittämää autonomista ratkaisua on testattu Falcolla noin 400 tuntia, ja testit jatkuvat edelleen.

    – Lautan kanssa on tehty väistökokeita, joissa se väistää aluksia. Järjestelmä on pystynyt reagoimaan niihin, Iiro Lindborg sanoo.

    Testit jatkuvat

    Vaikka autonominen maantielauttamatka on tehty onnistuneesti Paraisten ja Nauvon välillä, se ei tarkoita, että lautat muuttuisivat nyt tietokoneiden ohjaamiksi.

    – Tämä on kehitystyön ensiaske. Menee aikaa, kunnes alukset kulkevat täysin ilman miehistöä. Tänään on esitelty, että tämä on mahdollista, sanoo Finferriesin turvallisuus- ja liikennejohtaja Pasi Roos.

    Maantielautta Falcoon on asennettu antureita, kameroita ja tutkia, jotka havannoivat aluksen ympäristöä.Petra Ristola / Yle

    – Monia satoja testitunteja on vielä edessä, mutta käytännössä tämä Falcolla käytössä oleva ratkaisu on valmis kaupalliseen käyttöön, sanoo tuotejohtaja Iiro Lindborg Rolls-Roycelta.

    Finferriesin ja Rolls-Roycen yhteistyöprojekti SVAN (Safer Vessel with Autonomous Navigation) huipentuu Falcolla, joka on varustettu Rolls-Roycen Ship Intelligence -teknologialla. Lautalla on antureita, kameroita ja tutkia, jotka havannoivat aluksen ympäristöä.

    Finferries

    Finferries on valtio-omisteinen lautta- ja yhteysaluspalvelujen tarjoaja Suomessa.

    Finferriesillä työskentelee yli 300 työntekijää 44 reitillä eri puolilla maata.

    Konsernin pääkonttori sijaitsee Turussa, ja sillä on sivukonttori Savonlinnassa.

    Paraisilla kulkevaa lauttaa voidaan etäohjata Turusta

    Lautta- ja yhteysaluspalveluja tarjoavan Finferriesin Turun pääkonttoriin on rakennettu etäoperointikeskus, josta Falcoa voidaan ohjata. Keskukseen on rakennettu komentosilta, johon monitorit välittävät reaaliaikaista kuvaa Falcosta.

    Maantielautta Falco on kiinnittymässä Paraisten lauttarantaan. Alusta ohjaa päällikkö Tuumas Mikkola Finferriesin etäoperointikeskuksesta Turusta.Niclas Lundqvist / Yle

    Keskuksessa ohjaimet ovat Tuumas Mikkolan käsissä, hän ohjaa nyt Falcoa noin 50 kilometrin päästä.

    – Ajoimme etänä täältä yhtiön Turun tiloista Falco-aluksen Paraisilla rantaan. Etäoperointi sujui hyvin. Melkein on sama tuntemus kuin ajaisi sitä paikan päältä, sanoo Finferriesin etäoperointikeskuksen päällikkö Tuumas Mikkola. Hän toimii SVAN-projektin ulkopuolella maantielautta Elektran päällikkönä.

    Tekniikka parantaa turvallisuutta

    Finferriesin toimitusjohtaja Mats Rosin on hyvin tyytyväinen siihen, millaisia askeleita merenkulussa on nyt otettu. Viime vuonna Finferries otti käyttöön Suomen ensimmäisen akkukäyttöisen hybridilautta Elektran Parainen–Nauvo-reitillä. Nyt Paraisilla on demonstroitu autonomista maantielauttamatkaa.

    – Visiona tämä voisi olla tehokas tapa tuoda liikennettä sinne, missä sitä ei nyt ole. Lautat voisivat siis kulkea automatiikan avulla, kun kapteeni valvoo tilannetta maissa, sanoo Finferriesin toimitusjohtaja Mats Rosin.

    Testimatkan aikana maantielautta Falco väistää onnistuneesti muita liikkeellä olevia aluksia.Petra Ristola / Yle

    Turvallisuus on yksi konsernin arvoista. Tekniikan avulla voidaan vähentää inhimillisen virheen mahdollisuutta, ja näin turvallisuus lisääntyy.

    – Uskomme, että parannamme turvallisuutta, energiatehokkuutta ja ennen kaikkea toimintavarmuutta. Tämä on se suunta, mihin Suomen, EU:n ja maailman pitää liikkua, sanoo Mats Rosin.

    Rolls-Royce Marinen pääjohtaja Mikael Mäkinen pitää Paraisilla tehtyä lauttamatkaa suurena askeleena kohti autonomista merenkulkua.

    – Rolls-Roycen ja Finferriesin yhteistyö osoittaa maailmalle, kuinka älykkäät laivateknologiat tuovat huomattavia etuja alusten turvallisuuteen ja tehokkaaseen operointiin.

    Petra Ristola / YleKilpailu kovenee

    Merenkulussa tapahtuva automatisointi ja etäoperointi kehittyvät vauhdilla. Esimerkiksi Wärtsilä on testannut autonomista vuonolauttaa Norjassa. Testissä alus kulki satamasta toiseen tietokoneen avulla.

    Kesällä Rolls-Royce myi Marine-toimintonsa norjalaiselle Kongsberg-konsernille. Vielä ei ole varmuutta, mikä on Turun tutkimus- ja kehityskeskuksen kohtalo. Kongsberg on myös vahvasti kehittämässä autonomista merenkulkua. Se on mukana esimerkiksi rakentamassa Yaralle itseohjautuvaa vuonolaivaa.

    Lue lisää:

    Suomi kyntää itseohjautuvan meriliikenteen kärkimaana – Rolls-Roycen Turun yksikössä ollaan vuosia muita edellä

    Merenkulun suuri murros: Osa laivoista seilaa ilman miehistöä jo parin vuoden kuluttua

    Kouluilla hankaluuksia saada opetuselimiä oppilaiden leikeltäviksi – ”Ihan eri asia kuin nähdä vain kirjasta”

    Kouluilla hankaluuksia saada opetuselimiä oppilaiden leikeltäviksi – ”Ihan eri asia kuin nähdä vain kirjasta”


    Tästä on kyseBiologian opetuksessa tarpeellisten elinten saatavuus on hankaloitunut tiukkojen säädösten takiaOpetuksessa tarvitaan vähän käsiteltyjä elimiä niiden toiminnan havainnollistamiseksi oppilailleElämyksellisyyttä ja havainnointia...

    Tästä on kyseBiologian opetuksessa tarpeellisten elinten saatavuus on hankaloitunut tiukkojen säädösten takiaOpetuksessa tarvitaan vähän käsiteltyjä elimiä niiden toiminnan havainnollistamiseksi oppilailleElämyksellisyyttä ja havainnointia painotetaan nykyisessä opetussuunnitelmassa

    Keuhkoja, munuaisia, sydämiä… Turkulaisen Luostarivuoren koulun ysiluokkalaiset ovat syksyn aikana päässeet tutustumaan elinten toimintaan. Leikeltäväkseen, tai paremminkin preparoitaviksi oppilaat saivat lampaan sisuskaluja.

    – Siihen oli valmistauduttu henkisesti. Opettaja aluksi näytti keuhkojen toimintaa, ja sen jälkeen me saatiin tökkiä niitä, kuvailee Hanna Mononen.

    Ennakkoon oli varoiteltu, että elimet saattavat hieman haiskahtaa, ja niin ne Hannan mielestä vähän haisivatkin – mädältä kalalta.

    – Ensimmäisellä kerralla kun oli keuhkot, oli hiukan arveluttava olo, mutta kyllä se siitä meni. Ja sitten kun leikeltiin sydäntä, ei siinä enää mitään, toteaa Jussi Palonen.

    Hän aikoo opiskella lääkäriksi, joten yläasteella saatu ensituntuma elimiin on arvokas. Ainakin kokemus oli kestettävissä, eikä hän usko pyörtyvänsä ensimmäisenä leikkaussalissa.

    Myös Olivia Vilén miettii lääkärin ammattia.

    – Se on ihan eri asia nähdä se kirjasta kuin ihan fyysisesti koskea ja haistaa se edessä.

    Ensimmäisellä kerralla kun oli keuhkot, oli hiukan arveluttava olo, mutta kyllä se siitä meni. Ja sitten kun leikeltiin sydäntä, ei siinä enää mitään. Jussi Palonen

    Veera Sellgren ei halunnut osallistua tunnille, sillä ajatus eläinten elinten leikkelystä tuntui ahdistavalta.

    – Eettiset arvot tulivat siinä kohtaa vastaan. Kasvissyöjänä eläimet ovat minulle samanarvoisia kuin ihmiset. Veri ei ole oikein minun juttuni, niin en halunnut leikellä toisten elävien olentojen sisuskaluja.

    Ällötyskin Veeralle olisi voinut tulla, mutta opettaja salli hänen rauhassa nauttia nuudeleita käytävällä luokan ulkopuolella muiden käydessä käsiksi elimiin.

    Viiltämättömiä elimiä vaikea saada

    Biologiaa opettava Pasi Uusinarkaus turkulaisesta Puolalan koulusta kertoo elinten preparoinnin olevan monelle oppilaalle yksi lukuvuoden kohokohdista. Toisille se toki on kauhun paikka, mutta ketään ei pakoteta tarttumaan skalpelliin.

    Suurin osa oppilaista tuntuu opettajan mukaan nauttivan, että elimiä leikatessa pääsee oikeasti katsomaan ja koskemaan.

    – Välillä täytyy innokkaimpia hillitä. Esimerkiksi sinä vuonna kun Lordi voitti Euroviisut, eräs nuori mies olisi halunnut tehdä aortasta itselleen sormuksen. Piti sanoa, että se aortan pätkä ei lähde tästä luokasta minnekään, naurahtaa Uusinarkaus.

    Noista ajoista opetuskäyttöön sopivien elinten saanti on Pasi Uusinarkauksen mukaan koko ajan vaikeutunut. Lihamestareiden puheista hän on ymmärtänyt syynä olevan EU-lainsäädännön tiukentumisen.

    Biologiaa opettava Pasi Uusinarkaus tuskailee opetuselinten huonon saatavuuden kanssa.Jouni Koutonen / Yle

    – Hygienia ja kylmäketju on tiukentunut niin paljon, että leikkaamattomia, viiltämättömiä elimiä ei haluta tai saisi myydä. Se on meille ongelma, koska eihän se ole oppilaalle sama elämys, jos sydän on jo valmiiksi puolitettu.

    Johtaja Marjatta Rahkio Eviran lihantarkastuksesta vahvistaa, että vaatimukset ovat tiukkoja kuluttajien turvallisuuden suojaamiseksi. Toisinaan ne voivat johtaa tällaisiin tilanteisiin.

    – Teurastamot eivät periaatteessa voi luovuttaa yksityishenkilöille muuta kuin lihantarkastuksen läpi menneitä elimiä elintarvikkeena. Lihantarkastuskäytäntö teurastamoissa on, että tarkastamisen lisäksi sydämet viilletään.

    Yritämme oppilaille havainnollistaa, minkä näköinen elin ihan oikeasti on. Sian elimet ovat olleet hyviä, koska ne rakenteellisesti vastaavat lähes täysin ihmiselimiä. Pasi Uusinarkaus

    Rahkion mukaan muuhun kuin elintarvikekäyttöön luovutettavat sydämet ja elimet katsotaan sivutuotteeksi. Niiden luovuttaminen taas muuhun käyttöön edellyttää erillisen luvan, ellei kyseessä ole rekisteröity tai hyväksytty sivutuotetoimija.

    Forssassa sikoja teurastavalta ja leikkaavalta HKScanilta kerrotaan, että kyseinen yksikkö on saanut vientihyväksynnän useisiin eri maihin, ja sen prosessit on suunniteltu aina tiukimpien vaatimusten mukaan. Sydämet halkaistaan, jotta niistä saadaan puhdistettua veri kokonaan pois ja sydämet tarkastettua. Sydämiä myydään myös elintarvikekäyttöön, mutta ainoastaan halkaistuna edellä mainitusta syystä. Forssan yksikössä teurastettujen sikojen keuhkot eivät päädy elintarvikekäyttöön.

    Elimiä tarvitaan piuhoineen päivineen

    Toistakymmentä vuotta opettajana työskennellyt Pasi Uusinarkaus muistelee, että alkuaikoina elimiä haettiin suoraan teurastamoilta. Turun seudulla teurastustoiminta on käynyt vähiin, joten elinkauppoja on koetettu hieroa lihaliikkeiden kanssa.

    – Sydämiä sentään saadaan, koska ne otetaan aina talteen. Jos ei muuhun, niin ne menevät koiran ja kissan ruokaan. Munuaisia myös saadaan, koska niitä ihmiset jonkun verran syövät. Muuten alkaa olla aika heikkoa.

    Ei sitä tiedä, koska itse on siinä leikkauspöydällä, kun joku niistä oppilaista leikkaa sydäntä. Jari Heinonen

    Pasi Uusinarkaus kertoo välillä kakoneensa valmistellessaan elimiä oppilaille sopivaan kuntoon, mutta toiveena on saada ne kouluun mahdollisimman vähän käsiteltyinä.

    – Mielellään saisi olla piuhat kiinni, että näkisi millainen on aortta ja ala- ja yläonttolaskimo. Näkisi koko rakenteen. Yritämme oppilaille havainnollistaa, minkä näköinen elin ihan oikeasti on. Sian elimet ovat olleet hyviä, koska ne rakenteellisesti vastaavat lähes täysin ihmiselimiä, sanoo Pasi Uusinarkaus.

    Lihaliike Jokinen Turun Kauppahallissa on ollut yksi paikka, josta opettaja Uusinarkaus on hakenut elimiä opetustarkoituksiin. Sielläkin on pantu merkille huonontunut saatavuus.

    Kauppias Jari Heinosen mielestä opettajat tekevät tärkeää työtä perehdyttäessään oppilaat elinten toimintaan.Jouni Koutonen / Yle

    – Aina elimiä saadaan, mutta se on vähän haasteellisempaa, että olisi hienosti putkia paikallaan, sanoo kauppias Jari Heinonen.

    Heinonen arvioi, että teurastustoiminnan keskittyessä suurempiin yksiköihin opetuselinten irrottaminen linjastolla aiheuttaisi lisää niin käytännön ongelmia kuin kustannuksiakin. Eikä suomalaiskoulujen opetuselinkaupassa ole kyse kovinkaan kummoisesta bisneksestä.

    – Sitä tehdään, koska on hieno panostus biologian opettajilta hakea elimiä, jotta oppilaat saavat konkreettisen näkemyksen vaikka sydämestä ja keuhkoista. Ei sitä tiedä koska itse on siinä leikkauspöydällä, kun joku niistä oppilaista leikkaa sydäntä, sanoo kauppias Jari Heinonen.

    Vertaistukea Facebookissa opettajille

    Opetuselinten saatavuus vaihtelee eri puolilla maata. Hyvät suhteet lähistöllä sijaitsevaan teurastamoon voivat auttaa asiaa. Jotkut opettajat onnistuvat saamaan esimerkiksi hirven elimiä paikallisten metsästysseurojen kautta.

    Luostarivuoren koulussa Turussa on saatu lampaan elimiä, kuten munuaisia preparoitavaksi.Jouni Koutonen / Yle

    Biologian ja maantiedon opettajien liiton puheenjohtaja Minttu Kalmi kertoo, että elinten hankinta puhuttaa ammattikunnan kesken. Opettajat jakavat toisilleen Facebookissa vinkkejä hyvistä elinten ostopaikoista.

    – Elinten hankkimisen ongelmana tänä päivänä on kuntien kilpailutukset ja niiden perusteella tehdyt hankintasopimukset. Omassa kunnassani kilpailutuksen voitti Prisma, eikä sieltä todellakaan saa esimerkiksi keuhkoja hankittua. Rehtorimme on suostunut siihen, että elimiä haetaan läheiseltä teurastamolta, kertoo Hyvinkäällä opettava Kalmi.

    Aina jokunen oppilas päätyy lääketiedettä tai biologiaa opiskelemaan. Pasi Uusinarkaus

    Elimet ovat Minttu Kalmin mielestä tärkeä osa opetusta ja toimivat erinomaisesti motivoinnissa ja asian havainnollistamisessa. Samaa sanoo hänen turkulaiskollegansa.

    – En tiedä, johtuuko siitä että on saatu oikeasti leikellä elimiä, mutta aina jokunen oppilas päätyy lääketiedettä tai biologiaa opiskelemaan. Mielestäni on tärkeää antaa heille ihan oikeaa näppituntumaa, eikä pelkästään digitaalista tai keinomateriaalia, sanoo Pasi Uusinarkaus.

    Itsetekeminen ja kokeminen tärkeä osa opetusta

    Havainnointi ja elämyksellinen opetus ovat saaneet entistäkin suurempaa jalansijaa kouluissa. Uuden opetussuunnitelman yhtenä tavoitteena on auttaa oppilaita ymmärtämään elintoimintoja ja eliöiden rakenteita biologialle ominaisin tutkimusmenetelmin.

    – Ainahan sitä on Suomen kouluissa tehty, mutta nyt vielä vahvemmin. Jo vanhoissa tutkimuksissa on havaittu, että esimerkiksi pojat ja osa tytöistäkin oppivat paremmin, kun pääsee konkreettisesti koskemaan, sanoo Pasi Uusinarkaus.

    Samaa mieltä on Alina Ahlqvist Luostarivuoren 9A-luokalta.

    – Konkreettinen tekeminen antaa aina paljon monipuolisemman kuvan siitä, mitä se sitten todellisuudessa on.

    – Tekemällä oppiminen tekee opiskelusta paljon mielekkäämpää ja innostaa oppilaita tutustumaan aiheeseen vähän tarkemmin. Kirjasta opiskelu voi tuntua tosi kurjalta, vaikka totta kai sitäkin pitää tehdä, mutta konkreettinen tekeminen tekee oppimiskokemuksestakin mukavamman, komppaa Hanna Mononen.

    Jouni Koutonen / Yle

    Osa opettajista tukeutuu tunneillaan mieluummin virtuaaliopetukseen, videoon tai keinomalleihin. Biologian ja maantieteen opettajien liiton toiminnanjohtaja Hanna Kaisa Hellstenin mukaan pontimena voi olla esimerkiksi opettajan omat eettiset näkemykset.

    – Suomessahan opettajat ovat pitkälle koulutettuja, ja saavat aika itsenäisesti päättää oppituntien sisällöistä, kunhan se noudattelee opetussuunnitelmaa. Se on hienoa, koska voi käyttää hyvin monipuolisia opetusmenetelmiä sen mukaan, mikä toimii missäkin porukassa, sanoo Hellsten.

    Luojan kiitos ei ole tarvinnut seitifileitä tai kalapuikkoja ryhtyä leikkelemään. Pasi Uusinarkaus

    Omin käsin tekemiseen uskovan Pasi Uusinarkauksen mukaan nykyoppilaat ovat niin visuaalisen materiaalin kyllästämiä, että se ei synnytä samanlaista oppimiselämystä. Oma sijansa videoillakin on.

    – On tietenkin hyvä, että videolta on nähtävissä vaikkapa sammakon jalan dissektio, jossa saadaan jalka liikkumaan sähkövirralla. Ettei kaikissa Suomen kouluissa leikellä sammakoita. Meillä olisi aika paljon kuolleita sammakoita ympäriinsä, tuumaa Pasi Uusinarkaus.

    Suomen peruskouluissa ja lukioissa ei preparoida eläviä selkärangallisia eläimiä. Uusinarkaus muistuttaa, ettei oppilaita voisi laittaakaan tappamaan eläimiä.

    Turkulaisessa Puolalan koulussa päästään näillä näkymin jälleen joulukuussa käyttämään skalpellia. Lietolainen lihaliike on luvannut järjestää opetuskäyttöön sopivia sydämiä ja munuaisia.

    Ja silloinkin kun elimiä ei ole tarjolla, päästään sentään kaloja preparoimaan.

    – Luojan kiitos ei ole tarvinnut seitifileitä tai kalapuikkoja ryhtyä leikkelemään. Mutta pahoin pelkään, että joku siihenkin vielä sormensa iskee, naurahtaa Pasi Uusinarkaus.

    Talvi vierailee Etelä-Suomessa maanantaina – tiistain vesisade sulattaa lumet


    Laaja matalapaine tuo maanantaina ja tiistain vastaisena yönä lumisadetta Etelä- ja Länsi-Suomeen. Talvinen keli käy näillä alueilla kuitenkin vain kylässä, sillä pakkaslumi muuttuu pian sohjoksi ja sulaa pois. Lumisade alkaa Varsinais-Suomessa...

    Laaja matalapaine tuo maanantaina ja tiistain vastaisena yönä lumisadetta Etelä- ja Länsi-Suomeen. Talvinen keli käy näillä alueilla kuitenkin vain kylässä, sillä pakkaslumi muuttuu pian sohjoksi ja sulaa pois.

    Lumisade alkaa Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa maanantaina iltapäivällä.

    Illan ja tiistaiyön aikana sateet etenevät Pohjanmaalta pääkaupunkiseudun tuntumaan ulottuvalle alueelle. Lunta sataa muutamia senttejä, runsaimmin Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa.

    Ajokeli voi olla sateen vuoksi liukas, etenkin kun pakkaskeli vaihtuu lämpöasteisiin.

    Tiistaina sään lauhtuessa sade muuttuu vedeksi ja sulattaa lumen pois etelästä ja lännestä. Sään lämpeneminen sulattaa myös Kaakkois-Suomeen viikonloppuna sataneen lumen.

    Tuuli kylmentää itsenäisyyspäivän

    Lapissa ja Kainuussa lumipeite vahvistuu lähipäivinä vaikka sää lämpenee alkuviikolla.

    Keskiviikkona lämpötila putoaa pakkaselle Lounais-Suomea ja eteläisintä Suomea lukuunottamatta.

    Itsenäisyyspäivän aattona keskiviikkona sää kylmenee etelässäkin. Pohjoisessa tulee lumikuuroja, mutta etelässä voi aurinko pilkahdella.

    Itsenäisyyspäivänä torstaina on pakkasta lähes koko maassa. Etelä- ja lounaisrannikolla lämpötila on nollan tienoilla. Tuuli saa kuitenkin sään tuntumaan kylmemmältä.

    Hälytyssireenit soivat vahingossa – kyseessä oli harjoituksessa sattunut inhimillinen virhe

    Hälytyssireenit soivat vahingossa – kyseessä oli harjoituksessa sattunut inhimillinen virhe


    Väestöhälytysjärjestelmän hälytys on kuulunut suuressa osassa Suomea tänään. Kyseessä on aiheeton hälytys, joka on johtunut harjoituksessa sattuneesta inhimillisestä virheestä. Väärät hälytykset olivat Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen...

    Väestöhälytysjärjestelmän hälytys on kuulunut suuressa osassa Suomea tänään. Kyseessä on aiheeton hälytys, joka on johtunut harjoituksessa sattuneesta inhimillisestä virheestä.

    Väärät hälytykset olivat Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen mukaan seurausta uuden hätäkeskusjärjestelmän testaamisesta.

    Vääriä hälytyksiä on pelastuslaitosten mukaan kuultu kello 14.37 ainakin Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla Keski-Pohjanmaalla, Itä-Uudellamaalla, Etelä- ja Pohjois-Karjalassa.

    Asukkaita pyydetään olemaan soittamatta hätäkeskukseen.

    Paimion parantolan myynnissä uusi aikalisä

    Paimion parantolan myynnissä uusi aikalisä


    Paimion parantolaPaula Koskinen / YlePaimion parantolaa pidetään Alvar Aallon funktionalistisen kauden päätyönä.Aalto suunnitteli sairaalan 1920–1930-lukujen vaihteessa tuberkuloosiparantolaksi.Suunnittelussa kiinnitettiin huomiota siihen, että...

    Paimion parantolaPaula Koskinen / Yle

    Paimion parantolaa pidetään Alvar Aallon funktionalistisen kauden päätyönä.

    Aalto suunnitteli sairaalan 1920–1930-lukujen vaihteessa tuberkuloosiparantolaksi.

    Suunnittelussa kiinnitettiin huomiota siihen, että rakennus itsessäänkin toimisi parantavana elementtinä.

    Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri lykkää päätöstä Paimion parantolan myynnistä ensi vuoteen. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin omistama, Alvar Aallon merkittävimpiin töihin kuuluva Paimion parantola on ollut kesäkuusta alkaen myynnissä.

    Tarjousten jättöaikaa jatkettiin elokuun lopusta marraskuun loppuun. Jatkoajan perjantaina päätyttyä ei uusia tarjouksia tullut.

    Sairaanhoitopiiri jatkaa edelleen eri osapuolten kanssa neuvotteluja, joiden kautta myyntipäätös pyritään valmistelemaan. Ratkaisu siirtyy ensi vuoden puolelle.

    – Syksyn mittaan näkemykset parhaasta ratkaisusta parantolan tulevaksi omistajaksi ovat kirkastuneet. Meiltä on toivottu edelleen jatkoaikaa päätöksenteolle, ja sen suomme mielihyvin, jos sen avulla edelleen vahvistuvat ne suunnitelmat, joilla turvataan parantolan suojelu ja elävä toiminta siellä, toteaa hallituksen puheenjohtaja Piia Elo sairaanhoitopiirin tiedotteessa.

    Elokuussa saadut neljä tarjousta eivät olleet niin varteenotettavia, että voisin niiden pohjalta esittää parantolan myyntiä. Jatkoaika osoitti, että uusia kohteesta kiinnostuneita tahoja ei ole liikkeellä, toteaa sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä.

    Yksi ostajaehdokas on Alvar Aallon kulttuuriperinnon vaalimiseen perustettava uusi säätiö. Leena Setälä katsoo, että säätiö olisi varmasti sairaanhoitopiiriä parempi kiinteistön haltija, jos sen tueksi saadaan riittävä varallisuus ison rakennuskokonaisuuden ylläpitoon suojelupäätösten mukaisesti.

    Lue lisää:

    Paimion parantolan tulevaisuus halutaan turvata perustamalla uusi säätiö

    Sairaanhoitopiiri pidentää Paimion Parantolan myyntiaikaa uusien tarjousten toivossa

    Designhotelli vai hoivakoti? Alvar Aallon suunnittelema Paimion parantola kiinnostaa ulkomaisia ostajia

    Drone lentää metsään ja mittaa hetkessä sen jokaisen puun – havaitsee nopeasti myös tuholaiset

    Drone lentää metsään ja mittaa hetkessä sen jokaisen puun – havaitsee nopeasti myös tuholaiset


    Tarkasti ja ketterästi kuvaava drone on helpottamassa metsänhoitoa ja inventointia. Se mittaa hetkessä jokaisen puun pituutta ja paksuutta myöten. Tarkkuuden parantumisen lisäksi dronen käytön uskotaan laskevan inventoinnin kustannuksia. Tänä...

    Tarkasti ja ketterästi kuvaava drone on helpottamassa metsänhoitoa ja inventointia. Se mittaa hetkessä jokaisen puun pituutta ja paksuutta myöten. Tarkkuuden parantumisen lisäksi dronen käytön uskotaan laskevan inventoinnin kustannuksia.

    Tänä vuonna Metsä Group tekee pilottiyritysten kanssa drone-metsäsuunnitelmia Suomessa 4 000 hehtaarin alalle. Ensimmäiset valmistuvat joulun tienoilla.

    – Drone-inventointi on yleisessä käytössä ehkä jo ensi vuonna, arvioi jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen Metsä Groupista.

    Metsä Groupin jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen esittelee dronen tekemiä puustomittauksia.Lassi Lähteenäki / Yle

    Digitalisoituva metsänhoito on tuomassa metsänomistajalle uuden palvelun, virtuaalisen metsän. Innovaatio näyttää metsän nykytilan sekä visuaalisen näkymän hakkuun jälkeen. Nähtävillä on myös taimikko kasvun jälkeen.

    Virtuaalinen metsä myös laskee, kuinka paljon metsän käsittely omistajalleen tuottaa. Juha Jumppasen mukaan tämä on erityisen hyvä palvelu esimerkiksi niille, joille omistusmetsä ei ole tuttu ja sijaitsee kaukana kotoa.

    Drone haistaa tuholaiset

    Dronea voidaan käyttää myös hyperspektrikuvantamiseen. Tällä menetelmällä voidaan esimerkiksi havaita metsien tuholaisia. VTT:n verkkosivuilla kerrotaan, että hyperspektrikuvaus on äärimmäisen tarkka menetelmä, jolla voidaan havaita ja erotella eri materiaalit niiden kemiallisten ainesosien erilaisten valon heijastusominaisuuksien perusteella.

    Suomessa on testattu esimerkiksi kuusenkaarnakuoriaisen esiintyvyyttä havupuissa. Hyperspektritekniikalla voidaan havaita kuusenkaarnakuoriaiset ennen kuin ihmissilmä ne havaitsee. Havupuuhun kiipeävä kuusenkaarnakuoriainen on huomaamaton, mutta se muuttaa puun virtauksia ja juuri sen uusi tekniikka havaitsee.

    Kuolleita ja eläviä kaarnakuoriaisia.YLE / Tanja Männistö

    Nopeus on valttia, sillä kuusenkaarnakuoriainen tuhoaa tukkipuun varsin nopeasti kuitupuuksi tai polttopuuksi. Kuusenkaarnakuoriainen on Suomessa vielä harvinainen, mutta ilmaston lämpeneminen tuo Suomeen uusia eläinlajeja ja Suomen metsät voivat muuttua myös kuusenkaarnakuoriaiselle soveltuvammaksi mellastuskentäksi.

    Drone palvelee miljardibisnestä

    Digitalisaation saapuminen metsään tulee tarpeeseen, sillä inventoitavaa Suomen metsissä riittää. Suomessa on noin 700 000 metsänomistajaa ja yksityismetsien metsäomaisuuden arvo on yli 40 miljardia euroa.

    Yksityismetsät tuottavat metsänomistajille 1,7 miljardia euroa vuosittain. Paremmalla metsänhoidolla yksityismetsien liiketulosta voidaan Metsä Groupin jäsenpalvelujohtajan Juha Jumppasen mukaan nostaa jopa 50 prosenttia. Näissä talkoissa drone on hyvä apulainen.

    Juttua editoitu kello 16.24: tarkennettu kaarnakuoriainen kuusenkaarnakuoriaiseksi.

    Myrsky vaikeuttanut laivaliikennettä –

    Myrsky vaikeuttanut laivaliikennettä – "Jos olisi pikkuisen herkempi vatsa, niin olisi voinut tulla huono olo"


    Myrsky ja kova aallokko on vaikeuttanut laivaliikennettä Itämerellä ja Pohjanlahdella. Helsingistä ja Turusta Tukholmaan liikennöivät Tallink Siljan alukset eivät pystyneet viime yönä pysähtymään Ahvenanmaalla kovan merenkäynnin vuoksi....

    Myrsky ja kova aallokko on vaikeuttanut laivaliikennettä Itämerellä ja Pohjanlahdella.

    Helsingistä ja Turusta Tukholmaan liikennöivät Tallink Siljan alukset eivät pystyneet viime yönä pysähtymään Ahvenanmaalla kovan merenkäynnin vuoksi. Myös Viking Linen kaksi alusta joutui jättämään pysähdyksen Ahvenanmaalla väliin.

    Tallink Siljan viestintäjohtaja Marika Nöjd sanoo, että laivan kapteeni tekee aina päätöksen siitä, voiko laiva kiinnittäytyä laituriin turvallisesti.

    – Se riippuu aina vähän tuulen suunnasta. Jos tilanne on sellainen, että ei pääse siihen rantautumaan turvallisesti, niin sitten se jätetään väliin, Nöjd sanoo.

    Huonon sään vuoksi Silja Symphony saapuu Helsinkiin aamulla noin tunnin myöhässä. Nöjdin mukaan tälle päivälle ei ole ainakaan vielä tiedossa muita myöhästymisiä.

    – Mutta tilanne elää tässä päivän mittaan. Tuulen kovuudesta riippuen nähdään, miten laivat pääsevät ajoissa perille.

    Myös Viking Line kertoo Gabriella-aluksen saapuvan kaksi tuntia myöhässä Tukholmaan tänään.

    "Vähän paukkui ja keinutteli"

    Turusta Tukholmaan Viking Gracella matkannut Risto Eriksson kertoo Ylelle, että laiva alkoi keinua jonkin verran yhdentoista aikaan illalla. Tunnelma laivalla oli hänen mukaansa koko ajan rauhallinen.

    – Kun yöllä tuli kuulutus, että Långnäsin satamaan ei pysähdytäkään, sen jälkeen oli aika voimakasta keinutusta. Kuulin, kun aallot iskivät keulaan. Vähän paukkui ja keinutteli. Jos olisi pikkuisen herkempi vatsa, niin olisi voinut tulla huono olokin, Eriksson kuvailee.

    Aamulla Tukholmaan saavuttaessa tuuli ja aallokko oli Erikssonin mukaan jo laantunut.

    Ilmatieteen laitos on antanut myrskyvaroituksen Pohjois-Itämerelle. Muilla merialueilla on varoitus kovasta tuulesta.

    Lue myös:

    Myrsky ja kova aallokko vaikeuttavat matkustaja-alusten kulkua merellä – laivat saattavat jättää Ahvenanmaan väliin

    Myrskyn yllättämä Wasa Express pääsi takaisin Vaasaan – katso videolta, kuinka aallot vyöryvät laivan kannelle

    Geenitesti näytti, että Anne oli syönyt vuosia hänelle sopimattomia masennuslääkkeitä – lääkärit eivät kuitenkaan osanneet tai halunneet hyödyntää testituloksia

    Geenitesti näytti, että Anne oli syönyt vuosia hänelle sopimattomia masennuslääkkeitä – lääkärit eivät kuitenkaan osanneet tai halunneet hyödyntää testituloksia


    Tästä on kyseFarmakogeneettisillä testeillä tarkoitetaan geenitestejä, joilla voidaan selvittää, miten lääkkeet eri ihmisiin tehoavatTällä hetkellä on mahdollista testata noin 150 lääkeainettaKaikkien lääkkeiden tehoon perimä ei...

    Tästä on kyseFarmakogeneettisillä testeillä tarkoitetaan geenitestejä, joilla voidaan selvittää, miten lääkkeet eri ihmisiin tehoavatTällä hetkellä on mahdollista testata noin 150 lääkeainettaKaikkien lääkkeiden tehoon perimä ei vaikutaFarmakogeneettisiä testejä on tehty vasta muutamille tuhansille suomalaisille

    Anne istuu kotisohvallaan ja näyttää hänelle tehdyn geenitestin tuloksia. Kyseessä on farmakogeneettinen testi, joka kertoo, miten eri lääkeaineet vaikuttavat häneen.

    Anne on syönyt kaksi vuotta mielialalääkkeitä. Testin tuloksesta selviää, että kyse on ollut lääkkeistä, jotka eivät toimi hänelle samalla annostuksella kuin suurimmalle osalle muista ihmisistä.

    Anne on kiertänyt testituloksen kanssa usean lääkärin luona. Joka kerta hänelle on määrätty lääkkeitä, jotka on jo aikaisemmin todettu hänelle sopimattomiksi.

    Pettymys ja turhautuminen on käsinkosketeltavaa.

    Testitulos huojensi

    Palataan hetkeksi vuoteen 2016. Anne sairastuu työuupumuksen aiheuttamaan masennukseen.

    Hän on väsynyt, mieliala on huono. Olisi löydettävä sopiva mielialalääke, joka nopeuttaisi toipumista ja työhön palaamista.

    Kuluu kaksi vuotta, eikä sopivaa lääkettä ole vieläkään löytynyt. Anne on kokeillut useita eri lääkkeitä, mutta mikään ei ole tuonut apua. Sivuvaikutuksia on tullut sitäkin enemmän: muun muassa nivelsärkyä, päänsärkyä, ummetusta, käsien tärinää, hiustenlähtöä ja pahoinvointia.

    – Suurimman osan ihmisistä on hankala edes ajatella, että he alkaisivat käyttää mielialalääkettä. Niihin suhtaudutaan negatiivisesti. Jatkuvat tehottomat lääkekokeilut ja sivuvaikutukset lisäävät kielteistä suhtautumista ja nostavat kynnystä uusien lääkkeiden kokeiluun, Anne sanoo.

    Lukuisten epäonnistuneiden lääkekokeilujen jälkeen työterveyslääkäri suosittelee Annelle farmakogeneettistä testiä. Sillä voidaan selvittää, miten mikäkin lääke vaikuttaa potilaaseen ja kuinka nopeasti lääke poistuu kehosta. Testin perusteella voidaan ennakoida, kenelle lääkkeestä on apua ja kuka saa sivuvaikutuksia.

    Jatkuvat tehottomat lääkekokeilut ja sivuvaikutukset lisäävät kielteistä suhtautumista mielialalääkkeisiin. Anne

    Anne käy antamassa verinäytteen laboratoriossa. Kun tulokset tulevat, olo on huojentunut.

    Annen geenitestissä tarkasteltiin 19 eri geeniä. Kuudessa niistä oli poikkeamia, jotka saattoivat vaikuttaa lääkeaineiden tehoon. Kolme näistä kuudesta geenistä oli sellaisia, joilla oli yhteys Annen aikaisemmin kokeilemiin mielialalääkkeisiin. Syy lääkkeiden tehottomuudelle löytyi.

    Samalla saatiin selitys moneen muuhunkin asiaan, muun muassa siihen, miten migreeniin määrätty kodeiini aiheutti Annelle aina pahoinvointia.

    Perimä vaikuttaa joka viidenteen lääkkeeseen

    Farmakogeneettiset testit ovat Suomessa vielä melko harvinaisia: niitä on tehty muutamille tuhansille ihmisille.

    Testeillä voidaan toistaiseksi mitata noin 150 lääkeaineen sopivuutta eri potilaille. Geenitestien lausuntopalveluita laboratorioille tuottavan Abomics Oy:n toimitusjohtaja, sisätautien erikoislääkäri Jari Forström kertoo, että noin seitsemän prosenttia ihmiskäytössä olevista lääkeaineista on sellaisia, joissa genetiikalla on merkitystä. Nämä lääkeaineet ovat hyvin yleisiä lääkkeitä, joten Forströmin arvion mukaan kaikista ihmisille määrätyistä resepteistä 18 prosenttia on sellaisia, joihin genetiikka vaikuttaa.

    Psykiatria on yksi tärkeimmistä erikoisalueista, jolla geenitestejä voidaan hyödyntää. Muun muassa psykoosi- ja depressiolääkkeiden kohdalla geneettiset yksilölliset vaihtelut ovat suuria.

    Helsingin yliopistossa on tutkittu yhtä yleisimmin käytetyistä masennuslääkkeistä, sitalopraamia. Tutkimusten perusteella lääkeaine ei tehoa perimästä johtuen riittävällä tavalla joka viidenteen potilaaseen.

    Masennuslääkkeiden lisäksi geenitestit antavat tietoa myös kivunhoitoon liittyvien lääkeaineiden, esimerkiksi kodeiinin ja tramadolin, sopivuudesta. Kolmas tärkeä ryhmä ovat verenkiertolääkkeet.

    Abomicsin toimitusjohtaja Jari Forström uskoo, että testaamista vähentää se, etteivät lääkärit välttämättä tiedä asiasta.Paula Collin / YleJatkuvia pettymyksiä

    Kun Anne sai käsiinsä farmakogeneettisen testin tulokset, hän uskoi vihdoin löytävänsä sopivan mielialalääkkeen.

    Toisin kävi.

    Annen työterveyslääkäri sanoi suoraan, ettei osaa hyödyntää tuloksia tarpeeksi hyvin. Hän suositteli toista lääkäriä, jonka piti olla perehtynyt aiheeseen.

    Vierailu vastaanotolla tuotti kuitenkin pettymyksen. Lääkäri ei ollut kiinnostunut Annelle tehdystä geenitestistä vaan määräsi samaa lääkettä, jota Anne oli aiemminkin syönyt.

    Tämä käynti ei jäänyt Annen ainoaksi tuloksettomaksi lääkärikäynniksi. Hän varasi aikoja myös muille lääkäreille, mutta kaikki heistä määräsivät Annelle samoja lääkkeitä, joita hän oli kokeillut aiemminkin. Nämä kaikki lääkkeet olivat farmakogeneettisen testin perusteella sellaisia, jotka eivät normaaliannostuksella Annelle sovi.

    Eikö potilas olekaan lääkärille tärkein? Anne

    Suurin osa lääkäreistä ei edes vilkaissut Annen geenitestituloksia. Yksi lääkäreistä luki tulokset, mutta päätyi silti käyttämään edellisen lääkärin määräämää lääkettä.

    – Olen yrittänyt pehmeästi ja kohteliaasti tuoda esille, että minulla on tällainen geenitesti. Yksi lääkäri totesi, että on helpompi jatkaa samalla lääkkeellä kuin alkaa kokeilla uutta. Toinen sanoi, että ihmisessä on niin paljon geenejä, että ei tiedetä, kuinka paljon ne masennuslääkkeiden käytössä vaikuttavat.

    Vastaanotot ovat paitsi olleet kalliita, myös aiheuttaneet jatkuvia pettymyksiä.

    – Se turhauttaa. Kukaan lääkäreistä ei ole kunnolla osannut perustella vastahakoisuuttaan. Herää kysymys, kuinka paljon lääkäri antaa painoarvoa sille, tuleeko lääkkeestä sivuvaikutuksia ja miten se vaikuttaa potilaaseen. Eikö potilas olekaan lääkärille tärkein? Vai onko niin, että kun on kokeiltu useita lääkkeitä, potilas saa hankalan potilaan leiman, ja sitten ei enää haluta auttaa?

    Asenteet ja tietämys kaipaavat muutosta

    Abomicsin Jari Forström pitää Annen kohtaamaa tilannetta valitettavana. Ongelmat liittyvät asenteisiin, mutta myös tietämykseen.

    – Jos potilaalle on aikaisemmin määrätty tiettyä lääkettä, on lääkärin vaikea ymmärtää, miksi jostain päivästä lähtien ei saisikaan toimia vanhaan malliin. Kun tieto lisääntyy, vanhoista käytännöistä tulee hoitovirheitä, Forström sanoo.

    Myös dosentti Petri Vainio Turun yliopistosta pitää ikävänä sitä, että farmakogeneettisen testin tuloksiin suhtaudutaan vähättelevästi. Hän työskentelee Turun yliopiston ylläpitämässä kliinisen farmakologian konsultaatiopalvelussa. Sieltä lääkärit saavat neuvoja lääkehoitoon liittyvissä kysymyksissä.

    Kysymyksiä farmakogenetiikkaan liittyen tulee jonkin verran.

    Huomattavasti vähemmän tulee riskejä ja ennen kaikkea epäonnistumisia, kun lähdetään valitsemaan lääkehoitoa tiedon perusteella. Petri Vainio

    – Testit hankitaan usein kotimaiselta toimittajalta, ja ohessa tulee testituloksen tulkintaohje. Jos se ei riitä, autamme mielellämme. Tärkeintä on, että testitieto saadaan käytettyä potilaan parhaaksi, Vainio sanoo.

    Entä jos lääkäri ei halua hyödyntää farmakogeneettistä testiä, vaan hän uskoo pystyvänsä löytämään sopivan lääkkeen ilmankin testiä?

    Dosentti Petri Vainion mukaan tämä on se tilanne, jossa elettiin ennen kuin geenitestit tulivat käyttöön. Silloin valittiin joku lääkeannos ja mietittiin sen jälkeen, pitääkö annosta suurentaa tai pienentää vai lähdetäänkö hakemaan vaihtoehtoista lääkettä.

    – Niinkin voi lähestyä, mutta huomattavasti vähemmän tulee riskejä ja ennen kaikkea epäonnistumisia, kun lähdetään valitsemaan lääkehoitoa tiedon perusteella, Vainio sanoo.

    Dosentti Petri Vainio muistuttaa, että käytössä on myös paljon sellaisia lääkkeitä, joiden vaikutukseen perimällä ei ole merkitystä.Paula Collin / Yle

    Toistaiseksi suurin osa farmakogeneettisistä testeistä tehdään Suomessa silloin, kun huomataan, että lääkehoito ei tehoa ja tiedetään, että taustalla voi olla jonkin geenin vaikutus. Petri Vainion mukaan testejä kannattaisi näissä tapauksissa tehdä hyvin matalalla kynnyksellä.

    Vainio kuitenkin muistuttaa, että käytössä on myös paljon sellaisia lääkkeitä, joiden vaikutukseen perimällä ei ole merkitystä.

    Abomicsin Jari Forström uskoo, että testaamista vähentää se, etteivät lääkärit välttämättä tiedä asiasta.

    – Jos lääkärikoulutuksesta on kymmenen vuotta aikaa, eivät lääkärit ole saaneet asiasta oppia. Aika harvoin lääkäri pystyy työssään oppimaan uusia asioita tehokkaasti, Forström sanoo.

    Hän nostaa esiin myös sen, että lääkehoidon koulutuksesta vastaa varsinkin työssäkäyvien lääkärien osalta hyvin vahvasti lääketeollisuus. Ei sen intressinä ole puhua lääkkeiden haittavaikutuksista, Forström sanoo.

    Osaava lääkäri tekee testin, mutta seuraava ei osaa hyödyntää sitä. Jari Forström

    Jari Forström suuntaa sanansa erityisesti sairaanhoitopiireille, päättäjille ja lääkelaitokselle.

    – Farmakogeneettiset testit vaativat ohjeistusta ja Käypä hoito -suositusta. Jos asia on yksittäisen lääkärin mielenkiinnon kohteena, käy juuri näin, että osaava lääkäri tekee testin, mutta seuraava ei osaa hyödyntää sitä. Sen pitäisi mennä niin, että sairaanhoitopiirit sekä ministeriö ja Lääkelaitos laativat Käypä hoito -ohjeen, jossa kerrotaan, missä tilanteessa testiä pitää käyttää.

    Jari Forström kertoo, että geenitestien hinnat ovat laskeneet merkittävästi kymmenessä vuodessa. Farmakogeneettinen testi maksaa parisataa euroa.

    Se on hinta, jonka työssäkäyvä pystyy usein maksamaan. Hinta kuitenkin jarruttaa testauksen yleistymistä, ja koko väestön testaaminen on katsottu nykytilanteessa kannattamattomaksi. Tulevaisuudessa mennään kuitenkin todennäköisesti siihen, että testejä aletaan tehdä entistä enemmän jo ennen lääkityksen aloittamista.

    Potilaalla keinot vähissä

    Palataan vielä Annen luo.

    Jokaisen epäonnistuneen lääkekokeilun jälkeen tulee pettymys. Menee aikaa, että potilas saa kerättyä itsensä kasaan ja päättää, riittääkö voimia vielä uuteen kokeiluun.

    – Jos lääke ei osu kohdalleen, käy pahimmassa tapauksessa niin, että aikaa kuluu ja masennus ehtii pahentua.

    Jos henkilö on vielä työelämässä, sairasloma pitenee. Se on huono asia sekä potilaalle että työnantajalle. Anne itsekin on sairaslomalla eikä töihin paluusta ole vielä tietoa.

    – Jos ei löydy sopivaa lääkettä eikä psykoterapia auta, onko viimeinen vaihtoehto sairaseläke? Se on aika pelottava ajatus, Anne sanoo.

    AOP

    Yli 400 000 suomalaista käytti vuonna 2017 masennuslääkkeitä, kertovat Kelan tilastot. Anne miettii, miten moni heistä mahtaa syödä tehotonta lääkettä, kokea jatkuvia pettymyksiä ja kerryttää kustannuksia sekä itselleen että yhteiskunnalle.

    Hän uskoo, että jos geenitestien hinnat vielä nykyisestä laskevat, alkavat monet maksaa testejä itselleen. Jo nyt testin pystyy ostamaan apteekista ja lähettämään itse analysoitavaksi. Tällöin näyte otetaan verikokeen sijaan pumpulipuikolla posken limakalvolta.

    – Ehkä sitä kautta tulee lääkäreille painetta, Anne arvelee.

    Hän tietää, että jossain vaiheessa keinot loppuvat.

    Vielä Anne ei ole antanut periksi. Hän suunnittelee varaavansa ajan ainakin vielä yhdeltä lääkäriltä.

    – Haluan oikeasti löytää sopivan lääkkeen ja ratkaisun terveystilanteeseeni. Siksi toivon, että lääkärikin tekisi kaikkensa.

    Juttua päivitetty kello 11.16: Poistettu yksi Annen sitaatti, jossa hän kertoi, mitä geenitestin tulokset kertoivat hänen aineenvaihduntansa toiminnasta liittyen kodeiiniin ja morfiiniin.

    Lue myös:

    Paljon käytetty masennuslääke ei sovi kaikille suomalaisille – geenit sanelevat, millaiset seuraukset lääkkeestä voi tulla

    Ylen kysely: Positiivinen rakennemuutos ei näy Lounais-Suomen kuntien taloudessa – tilanne on hyvä vain neljässä kunnassa

    Ylen kysely: Positiivinen rakennemuutos ei näy Lounais-Suomen kuntien taloudessa – tilanne on hyvä vain neljässä kunnassa


    Vaikka Uudenkaupungin autotehdas ja Meyerin Turun telakka ovat saaneet Lounais-Suomessa aikaan positiivisen rakennemuutoksen, hyvä pöhinä ei tunnu yltävän alueen kuntien talouteen. Vain neljällä lounaissuomalaisella kunnalla menee taloudellisesti...

    Vaikka Uudenkaupungin autotehdas ja Meyerin Turun telakka ovat saaneet Lounais-Suomessa aikaan positiivisen rakennemuutoksen, hyvä pöhinä ei tunnu yltävän alueen kuntien talouteen.

    Vain neljällä lounaissuomalaisella kunnalla menee taloudellisesti tällä hetkellä hyvin. Asia käy ilmi Ylen alueen kuntajohtajille lähettämästä kyselystä.

    Oman kuntansa taloustilanteen kokevat hyväksi Naantalin, Loimaan, Säkylän ja Kustavin kuntajohtajat.

    – Säkylän tilanne on kuntien yleiseen tilanteeseen verrattuna oikeinkin hyvä. Ihan luottavaisin mielin katsomme eteenpäin, sanoo Säkylän kunnanjohtaja Teijo Mäenpää.

    Kyselyyn vastasi yhteensä 39 kunnajohtajaa Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta.YleHaastava tulevaisuus

    Lounais-Suomesssa on 44 kuntaa. Kuntajohtajien mielestä näistä noin neljäsosalla eli yhdeksällä kunnalla menee taloudellisesti huonosti.

    Oman kunnan taloustilanne koetaan erittäin huolestuttavaksi Pomarkussa ja Huittisissa.

    – Tällä hetkellä näyttää tosi haastavalta. Verotulot laskevat viime vuoteen verrattuna 1,4 miljoonaa, sanoo Huittisten kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa.

    Seitsemässä kunnassa taloustilanne on huono. Näitä ovat Nakkila, Kankaanpää, Mynämäki, Pori, Merikarvia, Raisio ja Jämijärvi.

    Meilläkin veroennusteet pettivät aika pahasti. Seija Österberg

    Mynämäen kunnanjohtaja Seija Österberg selittää kunnan vaikeaa taloustilannetta.

    – Perusterveydenhuoltomme ja sosiaalipuolemme kustannukset nousivat tänä vuonna yli 1,6 miljoonaa. Tällaisen kunnan budjetissa se tuntuu.

    Österberg on huolestunut tilanteesta.

    – Kyllä sote-kustannukset täytyy saada kuriin.

    Satakunnassa menee huonommin kuin Varsinais-Suomessa

    Ylen kyselyn perusteella suurin osa kunnista, joilla ei mene niin hyvin, sijaitsee Satakunnassa. Huittisten kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa odottaa ensi vuotta harmistuneena.

    – Myös ensi vuonna kuntien talous kiristyy valtion toimenpiteiden vuoksi, Jyrki Peltomaa sanoo.

    Mynämäen kunnanjohtaja Seija Österbeg arvioi, että Mynämäellä saattaa olla edessä kunnallisveron nosto.Yrjö Hjelt / Yle

    Kuntaliiton mukaan erityisesti pienten kuntien taloustilanne on heikentynyt. Ensi vuoden talousarvioesitykseen sisältyvät toimenpiteet, kuten valtionosuuksin leikkaukset, heikentävät kuntien taloutta 254 miljoonaa euroa verrattuna tähän vuoteen.

    Yksi syy kuntien huonontuneeseen taloustilanteeseen tänä vuonna on ollut se, että kuntien saamat verotulot ovat ennustettua pienemmät. Tämä taas johtuu poikkeuksellisen suurista ennakonpalautuksista.

    Kuntaliiton arvion mukaan kunnallisverotilitykset ovat 600 miljoonaa vähemmän kuin keväällä ennustettiin.

    – Meilläkin veroennusteet pettivät aika pahasti, sanoo Mynämäen kunnanjohtaja Seija Österberg.

    Väki vanhenee, palvelut lisääntyvät

    Ylen kyselyssä monet kunnanjohtajat pitävät kuntatalouden heikkenemisen syynä ikääntyvää väestöä, verotulojen laskua ja palvelukustannusten nousua.

    – Erityisesti erikoissairaanhoidon menot ovat kasvaneet, sanoo Huittisten kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa.

    – Kuntien pitäisi entistä enemmän saada itse harkita, miten ja mitä palveluja ne tuottavat, sanoo puolestaan Vehmaan kunnanjohtaja Ari Koskinen.

    Kuntien pitäisi entistä enemmän saada itse harkita, miten ja mitä palveluja ne tuottavat. Ari Koskinen

    Toiseksi pääsyyksi siihen, että kunnilla menee juuri nyt huonosti, nähdään valtionosuuksien leikkaukset ja valtion kunnille sälyttämät uudet tehtävät.

    – Monesti on tuntunut siltä, että normienpurkutalkoot on yhtä kuin velvoitteiden siitäminen kunnille. Myös rahoituksen hankkiminen on jäänyt kuntien kontolle, sanoo Vehmaan kunnanjohtaja Ari Koskinen.

    – Kunnat ovat kyllä tehneet viime vuosina sopeuttamistoimia, mutta valtiolta tulee koko ajan lisää velvoitteita. Emme me pysy niiden perässä, sanoo Mynämäen kunnanjohtaja Seija Österberg.

    Vehmaan kunnanjohtaja Ari Koskinen toivoo, että valtio paimentaisi kuntia nykyistä vähemmän.Yrjö Hjelt / YleNouseeko veroprosentti?

    Monilla kunnilla Lounais-Suomessa on tulevina vuosina edessään mahdollisesti tuloveroprosentin nosto. Yksi näistä on Mynämäki.

    – Jos näin jatkuu, olemme välttämättä nostopaineessa. Kunnallisveroa pitää ehkä nostaa yhdestä kahteen prosenttia, sanoo Seija Österberg.

    Vehmaan kunnanjohtaja Ari Koskinen ei usko veronkorotuksiin pelastavana tekijänä.

    – Verot alkavat olla tapissa. En usko – ja tuskin kovin moni muukaan uskoo, että valtakuntamme talous tai julkinen talous nousee pelkällä verotuksella.

    Vehmaalla on laitettu toivoa paremmasta tulevaisuudesta Uudenkaupungin autotehtaan ja Turun telakan lisääntyviin työpaikkoihin. Kunta tarjosi vauvarahaa ja alkoi kaavoittaa tontteja muuttohaluisille. Uusia asukkaita on kyllä saatu, mutta kunnan väkiluku ei ole silti kasvanut.

    – Tuonelaan siirtyvien määrä on ollut sen verran suuri, että väestön nettokasvu on jäänyt miinuksen puolelle, Ari Koskinen valittelee.

    Lue lisää:

    Lounais-Suomeen syntymässä 30 000 työpaikkaa – alueen omat työttömät eivät enää riitä

    Positiivinen rakennemuutos tuo 7 miljoonaa euroa Lounais-Suomen liikenneyhteyksien parantamiseen

    1000 työpaikkaa tarjolla: Autotehtaan rekrytointirekka etsii ammattilaisia ympäri Suomea

    Valtakunnan ykköskuusi on 85-vuotias – nyt kuusikaunotar ei enää varjosta, vaan luo valoa

    Valtakunnan ykköskuusi on 85-vuotias – nyt kuusikaunotar ei enää varjosta, vaan luo valoa


    Ykköskuusi vuosimallia 2018Eino Kossila / Yleikä: 85 vuottapituus: 22 metriäpaino: 4 200 kiloalahjoittaja: Kirsi ja Janne Turtiakotoisin Turun Moisiosta– Se on niin pitkä. Liian pitkä. Miten tähti saadaan latvaan? mietiskelee päiväkotilainen...

    Ykköskuusi vuosimallia 2018Eino Kossila / Yle

    ikä: 85 vuotta

    pituus: 22 metriä

    paino: 4 200 kiloa

    lahjoittaja: Kirsi ja Janne Turtia

    kotoisin Turun Moisiosta

    – Se on niin pitkä. Liian pitkä. Miten tähti saadaan latvaan? mietiskelee päiväkotilainen Juliana Koivisto ikkunan äärellä.

    Moision päiväkotiyksikön lapsilta meinasi aamupala mennä sivu suun, kun he ihmettelivät naapuriin saapunutta valtavaa nosturia. Kuntecin arboristit ja muut työntekijät olivat tulleet noutamaan joulukuusta Turun tuomiokirkon edustalle. Valtakunnan ykköskuusta, niinhän on tapana sanoa.

    – Onhan tämä ikimuistoinen tapahtuma, ei tällaista moni elämänsä aikana näe, toteaa lastentarhanopettaja Eveliina Markkula.

    Hetki oli unohtumaton myös kuusen lahjoittajalle, Janne Turtialle. Hän oli vaimonsa kanssa pallotellut ajatusta kuusen lahjoittamisesta jo vuoden päivät.

    – Se oli tuuheutensa vuoksi liian lähellä taloa ja sammaloitti kattoa. Loppuratkaisuhan on aivan loistava, kun se pääsee joulukaupungin joulukuuseksi, sanoo Turtia.

    Juuri pitempi ei voisi ollakaan

    Turun tuomiokirkon joulukuusen hakeminen on aina jännittävää, koska kuuset tulevat yleensä tavallisten ihmisten omakotitalon pihalta. Nytkin Turun Moisiossa mittava kuusi nousi ilmoihin sahauksen jälkeen aivan omakotitalon vierustalta.

    Matka tuomiokirkolle jäi tällä kertaa verrattain lyhyeksi. Esimerkiksi viime vuonna ykköskuusi tuotiin 50 kilometrin takaa, Pöytyältä asti.

    Tänäkin vuonna tuli tarjous 15–20 kuusesta. Valitsimme niistä kauneimman, joka täyttää kriteerit: tasainen, pitkä, tuuhea ja hyvän värinen. Timo Kajava

    Kirsi ja Janne Turtian pihassa kasvanut kuusi painaa 4 200 kiloa. Iäksi laskettiin 85 vuotta. Ympärysmittaa tyvellä on sen verran, ettei miehen kädet rungon ympäri yllä.

    Kuntecin työmaapäällikkö Timo Kajavalla on pitkä kokemus ykköskuusen nostamisesta lavetille, varsinaisesta kuusenkaadostahan ei voida puhua. Arboristit kiinnittivät nostoliinan rungon ympäri, ja tyven sahaamisen jälkeen nosturi hoiteli kuusen ilmojen halki.

    Kolme viimeistä vuotta ykköskuusella on ollut sama pituus: 22 metriä.

    – Juuri pitempää emme saisikaan kuljetettua. Risteyksistä ei päästä, jos puu on yli 25-metrinen, sanoo Kajava.

    Eino Kossila / YleTarjokkaita riittää

    Turun kaupungin omista metsistä ei enää löydy ykköskuusen vaatimukset täyttäviä puita, mutta onneksi asukkailta tulee joka vuosi useita ilmoituksia.

    – Tänäkin vuonna tuli tarjous 15–20 kuusesta. Valitsimme niistä kauneimman, joka täyttää kriteerit: tasainen, pitkä, tuuhea ja hyvän värinen, kertoo työmaapäällikkö Timo Kajava.

    Lahjoitustarjouksia tulee kuusista aina, kun on ollut kovia myrskyjä.

    Paluu lähtöruutuun

    Ykköskuusella on tapana palata aina lähtösijoilleen muodossa tai toisessa, kunhan joulunaika on eletty. Joskus kuusen rungosta on tehty puutarhakalusteita, mutta tämä vuosikerta päätyy ihan vain polttopuiksi.

    – Siitä riittää lämmikettä moneksi talveksi, toteaa Janne Turtia.

    Haikeutta hän ei myönnä katsellessaan kuusen siirtymistä lavetille.

    – Hyvin se on palvellut ja tarjonnut loistavan näkösuojan, mutta nyt haluamme siitä eroon.

    Turun tuomiokirkon joulukuusen yli 700 led-lappua sytytettiin lauantaina 1. joulukuuta klo 15.45 osana Turun suurta joulunavauspäivää. Täältä voit katsoa FB-videon syttymishetkestä.

    Airiston Helmen takavarikko jatkuu kahta sormusta lukuun ottamatta

    Airiston Helmen takavarikko jatkuu kahta sormusta lukuun ottamatta


    Varsinais-Suomen käräjäoikeus on pääosin hylännyt purkuvaatimuksen Airiston Helmi -yhtiöön liittyvässä takavarikkoasiassa. Poikkeuksen muodostaa kaksi sormusta, jotka oikeus määräsi palautettavaksi niiden omistajalle. Kyse on...

    Varsinais-Suomen käräjäoikeus on pääosin hylännyt purkuvaatimuksen Airiston Helmi -yhtiöön liittyvässä takavarikkoasiassa. Poikkeuksen muodostaa kaksi sormusta, jotka oikeus määräsi palautettavaksi niiden omistajalle.

    Kyse on keskusrikospoliisin syyskuussa Turun saaristossa toteuttamista kotietsinnöistä. Airiston Helmelle kuuluvista kiinteistöistä takavarikoitiin 3,5 miljoonaa euroa käteistä.

    Takavarikon purkua vaati talousrikoksista epäilty venäläismies. Poliisi epäilee miestä törkeästä rahanpesusta, törkeästä kirjanpitorikoksesta ja törkeästä veropetoksesta.

    Käräjäoikeuden käsittelyssä on myös toinen venäläismiehen vaatimus. Siinä hän pyytää tutkimaan, onko kotietsintä tehty pakkokeinolain vastaisesti. Oikeus ratkaisee asian joulukuun puolivälissä.

    Airiston Helmeä koskevassa talousrikostutkinnassa on poliisin mukaan kyse usean miljoonan rahanpesuepäilystä. Yrityksen epäillään myös käyttäneen pimeää työvoimaa kiinteistöjen rakentamisessa. Tutkintavankeudessa on kaksi henkilöä.

    Lue lisää:

    Venäläismies vaatii Airiston Helmeltä takavarikoituja miljoonia takaisin – oikeus pohtii rahojen kohtaloa kaksi viikkoa

    Airiston Helmi -vyyhdissä epäiltyjen tutkintavankeus jatkuu – Poliisin takavarikoimia miljoonia vaaditaan takaisin

    Turun lentokentän hätätapaus paljasti vakavia puutteita evakuoinneissa – OTKES: Matkustajat saatava turvaan heti

    Turun lentokentän hätätapaus paljasti vakavia puutteita evakuoinneissa – OTKES: Matkustajat saatava turvaan heti


    Suomalaisilla lentokentillä on varauduttu huonosti kuljettamaan isoja määriä matkustajia suojaan ja turvaan kiitotieltä. Onnettomuustutkintakeskuksen selvityksen mukaan vain kuudella kentällä on joko omia tai muita matkustajien kuljetukseen...

    Suomalaisilla lentokentillä on varauduttu huonosti kuljettamaan isoja määriä matkustajia suojaan ja turvaan kiitotieltä.

    Onnettomuustutkintakeskuksen selvityksen mukaan vain kuudella kentällä on joko omia tai muita matkustajien kuljetukseen soveltuvia ajoneuvoja hätätilanteita varten.

    Keskus (OTKES) ohjeistaa Liikenteen turvallisuusvirastoa varmistamaan välittömästi, että kentillä varaudutaan siirtämään häiriötilanteessa mahdollisesti suuriakin määriä matkustajia pois kiitotieltä. Keskus korostaa, että matkustajat on tarvittaessa saatava pois viipymättä kentältä. Kenttien pitää varautua siirtymisiin suunnittelemalla ja myös harjoittelemalla.

    OTKES selvitti kenttien suunnitelmat liittyen vajaan vuoden takaiseen hätälaskutilanteeseen Turun kentällä.

    Tulipalon tai sen epäilyn yhteydessä matkustajakone joutui keskeyttämään Ruotsin-lennon ja kaikki sen noin 100 matkustajaa evakuoitiin kiitotieltä paikalle hälytetyillä paikallisliikenteen busseilla.

    Evakuontisuunnitelmia ei vaadita

    Turun kentältä puuttui selvityksen mukaan tarkempi suunnitelma evakuointeja varten. Bussien saatavuutta ei oltu etukäteen varmistettu mitenkään.

    – Suurten ihmismäärien evakuointi kiitotiealueelta häiriö-, onnettomuus- ja vaaratilanteissa lämpöön ja turvaan on suunniteltava, harjoiteltava ja resursoitava hyvin ennakkoon eikä vasta kriisitilanteessa, painottaa johtaja Veli-Pekka Nurmi OTKES:sta.

    Turun kaltainen tilanne oli neljällätoista muulla kentällä. OTKES ei hyväksy puutteiden selitykseksi sitä, että kukaan ei vielä varsinaisesti vaadi evakuointikuljetusten suunnittelua. OTKESin ohjeistus on suositus.

    – Turvallisuutta pitää ja voi kehittää ilman direktiivejä tai regulaatiota. Vain pelastuslaitoksen resursseihin ja pelastuslakiin nojaaminen evakuointikuljetuksissa ja niiden suunnittelemisessa ei riitä.

    Turun evakuoinnissa osa matkustajista ei noudattanut välitöntä käskyä poistua koneesta liukumäkiä pitkin. OTKES korostaa evakuontien vakavuutta ja sitä, että niitä ei määrätä turhaan.

    OTKES ohjeistaa tapahtuman takia myös viranomaisia yhtenäistämään hätätilanteesta ilmoittamista.

    Lue myös:

    Turkuun hätälaskun tehneen matkustajakoneen savu oli peräisin ilmastointilaitteesta

    Asuinalueesi vaikuttaa ruokavalioosi: tuloistasi riippumatta syöt terveellisemmin, kun osoitteesi on hyväosaisten alueella

    Asuinalueesi vaikuttaa ruokavalioosi: tuloistasi riippumatta syöt terveellisemmin, kun osoitteesi on hyväosaisten alueella


    Asuminen hyväosaisella asuinalueella tai muuttaminen sellaiselle on selvästi yhteydessä siihen, miten ravitsemussuosituksia noudatetaan. Tämä selviää Turun yliopiston kansanterveystieteen yksikön uudesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin...

    Asuminen hyväosaisella asuinalueella tai muuttaminen sellaiselle on selvästi yhteydessä siihen, miten ravitsemussuosituksia noudatetaan. Tämä selviää Turun yliopiston kansanterveystieteen yksikön uudesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin asuinalueen sosiaalisten piirteiden yhteyttä ruokatottumuksiin.

    Tutkimukseen osallistui yli 16 000 suomalaista aikuista.

    Tulokset eivät riipu koulutustasosta tai taloustilanteesta

    Ihmisten ruokatottumuksia selvitettiin lyhyen ruoankäyttökyselyn avulla. Vastauksista muodostettiin indeksi, joka kuvaa ruokailutottumusten ja kansallisten ravitsemussuositusten vastaavuutta.

    Tulokset olivat riippumattomia tutkittavien omasta koulutustasosta, taloudellisesta tilanteesta, siviilisäädystä ja terveydestä. Hanna Lagström

    Tiedot asuinalueen hyväosaisuudesta liitettiin tutkittaviin osoitekoordinaattien avulla Tilastokeskuksen ruututietokannasta. Siinä koko Suomi on jaettu ruutuihin, joiden väestörakennetta tietokanta kuvaa. Asuinalueen hyväosaisuus mitattiin alueen koulutus- ja tulotasojen sekä työttömyystietojen avulla.

    – Tulokset olivat riippumattomia tutkittavien omasta koulutustasosta, taloudellisesta tilanteesta, siviilisäädystä ja terveydestä, kertoo tutkimuksesta vastannut dosentti Hanna Lagström yliopiston tiedotteessa.

    Ruokavalio muuttuu, kun osoite muuttuu

    Puolet osallistujista asui samassa osoitteessa kuuden vuoden seurannan ajan. Sekä muuttajien että koko tarkastelujakson ajan alueella asuneiden joukossa havaittiin sama ilmiö: heikommalla sosioekonomisella alueella asuvilla oli alhaisemmat ravitsemusindeksin pistemäärät kuin hyväosaisella alueella asuvilla.

    – Yksittäisistä ruoka-aineista hyväosaisilla alueilla syötiin makkaraa, lihaa, kalaa ja vihanneksia suositusten mukaisesti. Huono-osaisilla alueilla tumman leivän syönti ja alkoholin käyttö olivat useammin suosituksien mukaisia, Hanna Lagström sanoo.

    AOP

    Tutkimustuloksessa mielenkiintoista on, että huono-osaisilta hyväosaisille alueille muuttaneet söivät terveellisemmin kuin huono-osaisemmille alueille päätyneet.

    – Tämä saattaa kertoa siitä, että asuinympäristöt tarjoavat hyvinkin erilaisen elintarvikevalikoiman. Sillä tavalla ne kaventavat mahdollisuuksia parantaa ruokavaliota tai noudattaa ravintosuosituksia, Lagström sanoo.

    Tutkimus Neighborhood socioeconomic status and adherence to dietary recommendations among Finnish adults: a retrospective follow-up study on julkaistu Health & Place -lehdessä.

    Artikkelin ovat kirjoittaneet Hanna Lagströmin lisäksi Jaana I. Halonen, Ichiro Kawachi, Sari Stenholm, Jaana Pentti, Sakari Suominen, Mika Kivimäki ja Jussi Vahtera.

    Julkaisu liittyy vuonna 1998 käynnistyneeseen pitkittäistutkimukseen Terveys, hyvinvointi ja ihmissuhteet Suomessa (Health and Social Support, HeSSup). Tutkimustulokset perustuvat vuoden 2003 kyselyihin sekä tutkittavien muuttohistoriaan vuosien 1998 ja 2003 välillä.

    Tutkimusta tehdään yhteistyössä Tampereen ja Helsingin yliopistojen sekä Työterveyslaitoksen ja Kelan kanssa.

    Ilmastonmuutos pidentää puutiaisten aktiivisuuskautta ja lisää myyräkuumeen riskiä – vaikutusta ihmisen terveyteen on tutkittava vielä lisää

    Ilmastonmuutos pidentää puutiaisten aktiivisuuskautta ja lisää myyräkuumeen riskiä – vaikutusta ihmisen terveyteen on tutkittava vielä lisää


    – Ilmastonmuutoksesta on vaikea löytää mitään hyvää, sanoo fysiologian professori Jorma Toppari Turun yliopistosta. Ihminen toki sopeutuu moneen ja osaa suojautua hyödyntämällä kehittämäänsä teknologiaa, mutta hyödyt jäävät melko...

    – Ilmastonmuutoksesta on vaikea löytää mitään hyvää, sanoo fysiologian professori Jorma Toppari Turun yliopistosta.

    Ihminen toki sopeutuu moneen ja osaa suojautua hyödyntämällä kehittämäänsä teknologiaa, mutta hyödyt jäävät melko vähiin. Ja hyödyilläkin on yleensä vastapainonsa.

    – Kylmään ilmanalaan liittyvä sydän- ja verisuonitautikuolleisuus sekä sydänkohtausten määrä vähenevät. Mutta toisessa päässä tulee hellejaksoja, jotka myöskin ottavat pumpun päälle, sanoo Toppari.

    Professori Jorma Topparin mukaan vaivat vähenevät talvisin, mutta yleistyvät kesäisin.Jouni Koutonen / Yle

    Samoin erityisesti vanhempaa väestöä kylmällä kaudella vaivaavat astma ja hengityselinsairaudet helpottavat, mutta kesäkuumat ahdistavat yhä tukalammin.

    – Niin kauan kuin voidaan elää tällaisessa meille mukavassa lämpötilassa, on se näiden sairauksien kannalta paras.

    Punkkien elinkierto kiihtyy

    Ilmastonmuutoksen vaikutusta ihmisten terveyteen pohdittiin maanantaina Turun yliopiston järjestämässä tilaisuudessa.

    Suomalaisille tutuin huolenaihe ovat yhä pohjoisemmaksi levittäytyvät puutiaiset ja taiga-punkit. Niiden mukana Lymen borrelioosi sekä TBE-viruksen aiheuttama puutiaisaivokuume uhkaavat levitä uusille alueille.

    Puutiaisten aktiivisuuskausi on pidentynyt. Jani Sormunen

    Tänä vuonna leuto syksy on pitänyt punkit totuttua pidempään liikekannalla.

    Punkkitutkija Jani Sormunen Turun yliopistosta kertoo erään metsästäjän poistaneen punkin niskastaan niinkin myöhään kuin 18. marraskuuta.

    – Puutiaisten aktiivisuuskausi on pidentynyt, ja sen myötä niillä on enemmän aikaa ja mahdollisuuksia löytää isäntäeläimiä. Lisäksi monet isäntäeläimet, kuten metsäkauriit ja rusakot hyötyvät lumipeitteen huvetessa, jolloin niitä on enemmän tarjolla puutiaisille ruoan lähteeksi, kertoo Sormunen.

    Artyom Geodakyan / AOP

    Liika porotus on punkeille pahasta, mutta keskilämmön nousu muutamalla asteella näyttää kiihdyttävän puutiaisten yksilökehitystä huomattavasti.

    Kolmivuotisen elinkierron on havaittu liki puolittuvan lämmön lisääntyessä, ja toisaalta veriaterian jo varhaisessa vaiheessa tukevoittama puutiainen selviää todennäköisemmin lisääntymisikään. Sormusen mukaan tämä voi osaltaan selittää puutiaisten määrän nopeaa kasvua.

    Lämpimät kesät voivat lisätä tartuntariskejä

    Leudontuvien talvien tiedetään antavan otolliset olosuhteet myös muille taudinkantajille.

    Puumala-viruksen levittämän myyräkuumeen yhteys sääoloihin on bakteeriopin professori Jaana Vuopion mukaan todettu länsinaapurissamme.

    – Ruotsissa oli noin kymmenen vuotta sitten iso myyräkuume-epidemia. Sitä edelsi leuto, lumeton talvi, joka edesauttoi myyrien määrän lisääntymistä ja tartuntojen lisääntymistä.

    Eksoottiset sairaudet yrittävät rantautua eteläiseen Eurooppaan professori Jaana Vuopion mukaan.Jouni Koutonen / Yle

    Yksi ilmastonmuutoksen tuoma huoli on sateiden ja tulvien lisääntyminen.

    Vesivälitteisten tartuntatautiepidemioiden riski kasvaa viemärivesien sekoittuessa puhtaaseen veteen. Maailmalla on havaittu El Niño-ilmiön tuomien sateiden ja lämmön yhteys vibrio cholerae -bakteerin aiheuttaman koleran esiintyvyyteen.

    Mikrobit eivät kunnioita rajoja. Jaana Vuopio

    Vibrio-bakteereita esiintyy myös Suomen murtovesissä, etenkin helteiden hauduttamissa rannikkovesissä. Professori Jaana Vuopion mukaan ne ovat konkreettinen esimerkki siitä, että lämpimät kesät voivat aiheuttaa tartuntariskejä.

    – Pohjanlahdessa on vibrio-bakteereita, jotka eivät aiheuta koleraa, mutta ihmisillä ne voivat aiheuttaa esimerkiksi haavainfektioita tai lievää ripulia. Suomalais-ruotsalaisena yhteistyönä todettiin poikkeavan paljon laboratoriolöydöksiä vuonna 2014, jolloin oli lämmin kesä. Myös viime kesältä on raportoitu samanlaista vibrio-infektioiden lisääntymistä, kertoo professori Jaana Vuopio.

    Turistiripulia ei tulisi taltuttaa antibiootilla

    Ilmastonmuutos vaikuttaa muun muassa hyönteisten ja jyrsijöiden leviämiseen, ja sitä kautta tauditkin pyrkivät uusille alueille.

    – Mikrobit eivät kunnioita rajoja. Meillä on tietoa, että Euroopassa virusten levittämiä tauteja, kuten chikungunya ja dengue-kuume on löytynyt alueilta, joilla niitä ei aiemmin ole ollut, sanoo professori Jaana Vuopio.

    Virustauti chikungunya yritti eteläiseen Eurooppaan jo kymmenisen vuotta sitten, ja Euroopan tautikeskuksen arvion mukaan se valtaa Välimeren ympäristöä ilmastonmuutoksen myötä vuoteen 2040 mennessä.

    Aiemmin syksyllä raportoitiin kahdesta dengue-kuumetapauksesta Espanjassa. Malariaa sen sijaan on pystytty lupaavasti torjumaan muun muassa hyttysverkoilla ja muilla ihmisen toimilla.

    Taudit voivat matkata uusille alueille turismin lisääntyessä.Kirsi Crowley / Yle

    Luonnollisesti taudit kulkeutuvat myös alati enemmän liikkuvien ihmisten matkassa. Eri syistä johtuvat muuttoliikkeet ja matkailun nopea kasvu voivat levittää taudinaiheuttajia uusille alueille.

    Lisääntyvä antibioottien käyttö huolettaa Suomessakin, mutta vielä suurempi ongelma se muualla maailmassa. Mikrobien puolustuskyky on kehittynyt myös eläinten saamien lääkkeiden sekä ympäristöpäästöjen johdosta.

    – Mikrobilääkeresistenssi on iso ongelma. Jos saa tropiikissa matkatessaan turistiripulin, olisi tärkeää välttää antibioottien syömistä ja koettaa hoitaa itsensä nesteyttämällä kuntoon.

    Eksoottisten tautien leviämisestä Suomeen ei kuitenkaan kannata professori Jaana Vuopion mukaan liikaa huolestua.

    – En haluaisi mitään erityistä uhkaa nostaa. Meillä on hyvä tartuntatautien seurantajärjestelmä, jossa on hyvät anturit tunnistaa, jos meille jotain tulisi. Olemme vielä aika kaukana kaikkein ongelmallisimmilta alueilta.

    Snow How'sta lämpimämpään osaamiseen

    Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko huomautti Turun yliopiston järjestämän seminaarin avauspuheenvuorossaan, ettei ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia pohtivia tilaisuuksia ole liiemmin järjestetty.

    Saarikko toivoi korkeakoulujen perehtyvän tutkimuksessaan yhä enemmän ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ihmisten terveydelle. Ne pitää jatkossa huomioida myös terveys- ja sosiaalialalla sekä alan koulutuksessa.

    Ministeri Saarikko korosti laaja-alaista varautumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

    Yhtenä esimerkkinä hän mainitsi, että olemme tottuneet talvisin lämmittämään asuntojamme, jatkossa myös niiden riittävään viilentämiseen täytyy kesäkuukausina kiinnittää huomiota.

    – Snow How’n osaajina meidän tulee jatkossa osata varautua myös ilmaston toisen laidan vaikutuksiin. Konkreettisesti tiedämme pitkien hellejaksojen lisäävän vanhusten kuolleisuutta, totesi Saarikko.

    Jyrki Lyytikkä / Yle

    Hän nosti esiin myös nollan kahta puolta sahaavasta lämpötilasta aiheutuvan liukastumisvaaran. Vähälumisuuden entisestään synkistämä kaamosaika puolestaan kohottaa itsemurhariskiä.

    Samoilla linjoilla on professori Jorma Toppari. Leudommat talvet eivät pidennä päivää eivätkä lisää valon määrää.

    – Pimeys on vaikeaa henkisesti, se helposti masentaa. Lumi tuo valoa. Toki lämpö tällaisina murroskausina nostaa mielialaa. Ehkä itse eläisin mieluummin vähän etelämpänä, missä valon määrä on vähän tasaisempaa ympäri vuoden, hymähtää Toppari.

    Lue lisää:

    Ylen kaikki uutiset ilmastonmuutoksesta

    Uusnatsijärjestö Pohjoismainen vastarintaliike hakee valituslupaa korkeimpaan oikeuteen

    Uusnatsijärjestö Pohjoismainen vastarintaliike hakee valituslupaa korkeimpaan oikeuteen


    Uusnatsijärjestö Pohjoismainen vastarintaliike ja sen taustayhdistys Pohjoinen perinne hakevat valituslupaa korkeimpaan oikeuteen. Valituslupahakemukset on jätetty Turun hovioikeuteen tänään, kirjaamosta kerrotaan STT:lle. Turun hovioikeus päätti...

    Uusnatsijärjestö Pohjoismainen vastarintaliike ja sen taustayhdistys Pohjoinen perinne hakevat valituslupaa korkeimpaan oikeuteen. Valituslupahakemukset on jätetty Turun hovioikeuteen tänään, kirjaamosta kerrotaan STT:lle.

    Turun hovioikeus päätti syyskuussa Pirkanmaan käräjäoikeuden tavoin, että Pohjoismainen vastarintaliike ja Pohjoinen perinne on lakkautettava. Hovioikeuden mukaan yleinen etu vaatii vastarintaliikkeen lakkauttamista. Se perusteli lakkauttamista muun muassa liikkeen väkivaltaisuudella.

    – Asiassa on selvitetty, että PVL hyväksyy yhdistyksen ja sen arvojen puolesta tehdyn väkivallan. Tällainen toiminta ei nauti yhdistymisvapauden suojaa, oikeus toteaa päätöksessään.

    Järjestön katsottiin ihannoivan Hitleriä ja vähättelevän holokaustia

    Vastarintaliike on julistautunut kansallissosialistiseksi. Oikeudessa se vetosi siihen, ettei kansallissosialismin käsitteen käyttö oikeuta lakkauttamiseen. Lisäksi se pyrki todistamaan, ettei sen kansallissosialismi ole sama aate kuin natsi-Saksassa.

    Oikeus oli toista mieltä. Se piti riidattomana, että vastarintaliike vähättelee holokaustia ja totesi PVL:n käyttämän kansallissosialismikäsitteen vastaavan Adolf Hitlerin aikaisen natsi-Saksan kansallissosialismia.

    – Juutalaisten kansanmurha on vakavuudeltaan asia, jonka kyseenalaistaminen ja vähättely vain toisensuuntaisen mielipiteen esittämisellä ei ole hyväksyttävissä, oikeus totesi.

    Yhdeltä PVL:n johtohahmoista oli hovioikeudessa kysytty, mitä virheitä Hitler teki. Mies ei ollut nimennyt yhtäkään.

    – Riidatonta on, että PVL pitää Hitleriä suurmiehenä, hovioikeus totesi.

    Hyvän tavan vastaista oli oikeuden mukaan myös liikkeen vihamielinen suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin.

    Hovi ei pitänyt toimintaa epäolennaisena – "tarkoituksena on edelleen kasvattaa jäsenmäärää"

    Vastarintaliike vetosi oikeudessa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuihin, joissa rima perusoikeuksien rajoittamiseen on korkea. Myös Suomessa yhdistyksen lakkauttaminen on erittäin harvinaista. Viimeksi lakkautettiin uusnatsi Pekka Siitoinin yhdistyksiä vuonna 1977.

    Vastarintaliike vetosi myös siihen, että arvioinnissa on huomioitava yhdistyksen vähäinen jäsenmäärä, "vision epärealistisuus" ja monipuolinen toiminta. Oikeus ei kuitenkaan pitänyt liikettä epäolennaisena.

    – PVL:n aktiivinen toiminta on jatkunut jo pitkään, kymmenen vuoden ajan, ja todistelussa on käynyt ilmi, että sen tarkoituksena on edelleen kasvattaa jäsenmääräänsä.

    Lue lisää:

    Hovioikeus lakkauttaa uusnatsistisen Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen – yleinen etu vaatii toiminnan kieltämistä

    KKO ei myönnä valituslupaa Jesse Torniaiselle Helsingin asema-aukion hyppypotkujutussa

    Lakkautettavaksi määrätty uusnatsijärjestö Pohjoismainen vastarintaliike marssi Helsingissä – poliisi otti etukäteen kiinni yhdeksän ihmistä

    Tea Takkinen, 4, pääsee taas päiväkotiin ilman perusteluita – Eriarvoistuuko lapsuus, kun osa kunnista luopuu subjektiivisen päivähoidon rajauksesta, osa ei?

    Tea Takkinen, 4, pääsee taas päiväkotiin ilman perusteluita – Eriarvoistuuko lapsuus, kun osa kunnista luopuu subjektiivisen päivähoidon rajauksesta, osa ei?


    Tästä on kyseVuoden 2016 lakimuutos mahdollisti subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen kunnissaVuonna 2016 2/3 kunnista päätti rajata varhaiskasvatusoikeuden 20 tuntiin niiltä lapsilta, joiden vanhemmista toinen on kotona esimerkiksi...

    Tästä on kyseVuoden 2016 lakimuutos mahdollisti subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen kunnissaVuonna 2016 2/3 kunnista päätti rajata varhaiskasvatusoikeuden 20 tuntiin niiltä lapsilta, joiden vanhemmista toinen on kotona esimerkiksi työttömyyden tai hoitovapaan takiaKymmenestä suurimmasta kaupungista Helsinki, Espoo, Tampere ja Turku eivät alun alkaenkaan rajanneet lasten päivähoito-oikeuttaKymmenestä suurimmasta kaupungista valtaosa joko harkitsee tai on jo luopunut rajauksesta

    Tea Takkinen, 4, heiluttaa violettia, kimaltavaa taikasauvaa Lähemäen lastentalolla Mikkelissä. Hän kertoo pitävänsä päiväkodissa eniten leikkimisestä. Kotona on seitsemän kuukauden ikäiset kaksosvauvat, jotka pitävät äiti-Teijan kiireisenä.

    – Jo kaksosraskauden loppuajasta minun piti saada levätä, ja silloin haettiin Tealle pidennettyä hoitoaikaa. Täällä Tealla riittää tekemistä, kertoo Teija Takkinen.

    Siitä lähtien puolen vuoden välein Takkisen perheen on pitänyt hankkia neuvolasta suositus, että 4-vuotiaalle Tealle tarvitaan kokopäivähoitopaikka. Suosituspaperi pitää hankkia, koska kaksi kolmesta kunnasta päätti rajoittaa subjektiivista päivähoito-oikeutta vuonna 2016, kun se lain mukaan tuli mahdolliseksi. Näin teki myös Mikkeli.

    Teija Takkinen on helpottunut Mikkelin kaupungin päätöksestä luopua päivähoito-oikeuden rajauksesta. Tea Takkinen kertoo pitävänsä päiväkodissa eniten leikkimisestä.Esa Huuhko / Yle

    Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen tarkoittaa käytännössä, että kunnilla on mahdollisuus rajata lapsen varhaiskasvatusoikeus kokopäiväisestä 20 tuntiin viikossa, mikäli lapsen huoltajat eivät työskentele kokoaikaisesti, opiskele päätoimisesti tai toimi yrittäjänä. Lisää hoitoaikaa voi hakea perustellusta syystä.

    Tilanne muuttuu. Ensi vuoden elokuussa Takkisen perheen ei enää erikseen tarvitse todistaa Tean tarvetta kokopäivähoitoon. Mikkelin kaupunginvaltuusto päätti juuri, että päivähoito-oikeuden rajauksista luovutaan. Syynä oli huoli ryhmäkoon kasvusta, lasten vaihtuvuudesta ja lasten saaman pedagogisen kasvatuksen epätasa-arvosta.

    – Se helpottaa arkea kummasti, kun ei tarvitse hakea suosituksia ja täytellä hakemuksia, sanoo Teija Takkinen.

    Päätöksen myötä Mikkelissä on edessä kahden uuden päiväkodin rakentaminen.

    Kunnat soutavat ja huopaavat päätöksissään

    Kuntaliitolla ei ole ajantasaista tietoa siitä, miten monella kunnalla on subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaus käytössä. Vuoden 2016 lakimuutoksen jälkeen etenkin pienet kunnat päätyivät rajaamaan palveluita. Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen sanoo, että on hyvin tavallista, että kunnat hakevat omaa linjaansa uudistuksen keskellä.

    Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa suunta on selkeä: valtaosassa halutaan lapsille vapaa oikeus varhaiskasvatukseen. Helsinki ja Espoo eivät alun perinkään ottaneet käyttöön rajausta päivähoito-oikeudessa. Myöskään Tampereella ja Turussa oikeutta varhaiskasvatukseen ei ole rajattu eikä rajata ainakaan ensi vuonna.

    Suurista kaupungeista Vantaa poisti päivähoidon rajaukset elokuun alusta alkaen. Saman teki myös Lahti. Vantaalla noin kaksi kolmannesta osa-aikaisessa hoidossa olleista lapsista on palannut pidempään hoitoaikaan.

    – Kun rajaukset otettiin käyttöön, vähensimme varhaiskasvatuksen tiloja. Nyt niitä on täytynyt jälleen lisätä kuuden paviljonkipäiväkodin verran, sanoo Vantaan varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen.

    Paviljonki- eli parakkipäiväkoti on valmiista elementeistä nopeasti pystytettävä rakennus.

    Vantaalla kulut kasvavat Askola-Vehviläisen mukaan 5,5 miljoonaa euroa. Vapaa päivähoito-oikeus kasvattaa kuntien varhaiskasvatukseen varattua budjettia. Monessa kunnassa rahaa tärkeämpää on kuitenkin periaate.

    – Helsingissä on vahvistunut ajattelu, että lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen ja että varhaiskasvatus nähdään myös syrjäytymistä ennaltaehkäisevänä palveluna, sanoo varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas Helsingin kaupungilta.

    Myös Jyväskylä on päättänyt poistaa päivähoito-oikeuden rajoitukset ensi vuodesta alkaen. Päätös tehtiin talousarvion hyväksymisen yhteydessä maanantaisessa valtuuston kokouksessa. Rajoitus ehti olla voimassa pari vuotta. Talousarviossa lisättiin määrärahaa varhaiskasvatukseen 740 000 euroa tämän muutoksen takia.

    Kuopiossa on esitetty rajausten poistamista, mutta päätöstä asiasta ei vielä ole tehty. Samoin Joensuu harkitsee rajauksista luopumista. Myös Oulussa asia on vielä auki, ja ensi vuoden budjetista päätetään joulukuussa.

    Kymmenestä suurimmasta kaupungista ainoastaan Pori on tehnyt päätöksen, että päivähoidon rajaukset ovat voimassa myös ensi vuonna.

    Varhaiskasvatuksen professori: Vaarana lasten eriarvoistuminen

    Varhaiskasvatuksen professori Kirsti Karila Tampereen yliopistosta on huolissaan lasten eriarvoistumisesta, kun käytännöt vaihtelevat alueittain.

    – Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksella on jo nähtävissä negatiivisia vaikutuksia. Myös kokoaikaisesti varhaiskasvatuksessa olevat lapset kärsivät, koska lapsiryhmissä on entistä enemmän vaihtuvuutta ja levottomuutta.

    Eriarvoistumista voi Karilan mukaan seurata myös saman kunnan sisällä. Niillä asuinalueilla, joissa on runsaasti työttömiä, voi myös päiväkotien lapsiryhmissä olla enemmän vaihtelua siinä, kuka on milloinkin hoidossa. Esimerkiksi kaksi osa-aikaista lasta voi käyttää yhtä ja samaa paikkaa ja silloin kokonaisuudessaan lapsiryhmän koko kasvaa. Tämän tiedetään lisäävän lasten sosiaalista kuormittumista.

    – Näiden lasten kohdalle kasaantuu enemmän vielä haasteita, eikä se kai voi olla tarkoitus. Tällä alkaa olla jo yhteiskunnallista merkitystä, puhumattakaan merkityksestä lapselle ja hänen perheelleen, Karila pohtii.

    Päiväkodin johtaja Tuula Rahikainen leikkii lasten kanssa Lähemäen lastentalolla.Esa Huuhko / Yle

    Ei ihme, että keskustelu rajoitusten vaikutuksista on käynyt kuumana niin päiväkotien eteisissä kuin julkisesti. Mikkelissä Lähemäen päiväkodin johtaja Tuula Rahikainen kertoo saaneensa tulikivenkatkuista palautetta vanhemmilta, kun päivähoito-oikeutta rajoitettiin.

    – Päätös luopua rajoituksista helpottaa meidänkin työtä, kun hoitovuorojen palapelissa on vähemmän vaihtelua.

    Julkisuudessa on epäilty, että perheet jakautuvat kahteen kastiin häpeäleimojen saattelemana. Myös tutkijat ovat ryhtyneet selvittämään lasten polkuja varhaiskasvatuksessa eri kunnissa. Oulun yliopiston vuonna 2017 tehdyn tutkimuksen mukaan vanhemmat suhtautuvat kriittisesti rajoituksiin.

    Yksivuotiaiden lasten huoltajien asenteita kartoittavassa tutkimuksessa selvisi, että myönteisesti subjektiivisen päivähoidon rajaukseen suhtautuvien (Yhteiskuntapolitiikka: 4/2018) määrä on noussut erityisesti äitien keskuudessa. Vertailukohtana oli aiempi tutkimus vuodelta 2013.

    Kenen oikeudesta pitäisi puhua?

    Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen ei ole huolissaan samoista asioista kuin varhaiskasvatuksen professori Kirsti Karila. Lahtisen mielestä 20 tuntia viikossa on yleisesti ottaen riittävä määrä varhaiskasvatusta. Jos se ei jollekin lapselle riitä, perustelemalla saa lisää.

    – Aluksi oli ehkä ylilyöntejä siinä, mitä perusteita vaadittiin. Minun käsitykseni on, että aika matalalla kynnyksellä saa hoitoaikaa lisää tällä hetkellä kunnissa.

    Lahtinen pohtii, että julkinen keskustelu kääntyy tällä hetkellä helposti aikuisten oikeuteen saada lapsi hoitoon työpäivän ajaksi, kun pitäisi puhua lasten oikeudesta saada laadukasta varhaiskasvatusta.

    Puhetapa juontaa juurensa aikaan, kun päivähoito oli sosiaalitoimen alainen palvelu. Tätä nykyä varhaiskasvatus nähdään osana lapsen koulupolkua, ja siksi sen järjestäminen on kunnassa sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueen asioita.

    – Yhteiskunnallisesti pitäsi puhua siitä, mikä on riittävä määrä varhaiskasvatusta. Nyt on päätetty, että 20 tuntia viikossa on riittävä määrä. Eihän vanhemmilla ole suvereenia määräämisoikeutta esiopetukseen tai koulun tuntimääriinkään, sanoo Lahtinen.

    Kuntien säästöhalu voi osua omaan nilkkaan

    Varhaiskasvatuksen professori Kirsti Karila näkee vaaranpaikan siinä, että kunnat laskevat saavansa säästöjä. Kuntapoliitikkojen voi Karilan mielestä olla vaikea nähdä, mitä kuluja voi tulla myöhemmin, jos esimerkiksi lapsen oppimisvaikeuksia ei huomata ajoissa.

    – Keinot auttaa peruskouluaikana ovat kalliimpia kuin varhaiskasvatusvaiheessa. Osallistuminen varhaiskasvatukseen kasvattaa lapsessa sellaisia tietoja ja taitoja, jonka varassa he pystyvät toimimaan koululaisina ja kansalaisina. Mikä on sellaisen kunnan tulevaisuus, jossa lapset ovat eriarvoisia?

    Karila sanoo, että tasa-arvo lapsen näkökulmasta tarkoittaisi sitä, että jokaisella olisi mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen riippumatta siitä, millaisesta perheestä on.

    –Tiedetään, että erityisesti heikommassa elämäntilanteessa olevat lapset hyötyvät varhaiskasvatuksesta. Samoin maahanmuuttajalapset ihan jo kielikysymysten takia.

    Esa Huuhko / Yle

    Lähemäen lastentalolla Perhoset-ryhmän lapset ottavat selvästi mallia toisistaan. He jonottavat innolla heijastinliivejä, joita on tarjolla ulkoilua varten.

    Tea Takkinen pukee itse jalkaansa toppakenkiä ilme keskittyneenä. Kun Tealta kysyy, onko hänellä päiväkodissa kavereita, tyttö tuhahtaa.

    – No katso nyt taaksesi, hän sanoo ja viittilöi ulko-ovelle päin. Siellä on rivi toppapukuisia lapsia, jotka odottavat Teaa metsäretkelle.