Yle Uutiset | 18-19274 | Tuoreimmat uutiset

    Ruoka halpeni ja ruokateollisuus sai hinnasta entistä tuhdimman siivun

    Ruoka halpeni ja ruokateollisuus sai hinnasta entistä tuhdimman siivun


    Suomessa ruoka on vahvasti kahden kauppaa. K- ja S-ryhmien yhteenlaskettu 80 prosentin markkinaosuus herättää usein kysymyksen kilpailun toimivuudesta. Pellervon taloustutkimus (Ptt) tuore selvitys kertoo että ruokateollisuuden ja -kaupan suhteet...

    Suomessa ruoka on vahvasti kahden kauppaa. K- ja S-ryhmien yhteenlaskettu 80 prosentin markkinaosuus herättää usein kysymyksen kilpailun toimivuudesta.

    Pellervon taloustutkimus (Ptt) tuore selvitys kertoo että ruokateollisuuden ja -kaupan suhteet ovat muuttuneet selvästi vuosien 2012–16 aikana.

    Selvityksen mukaan kaupan viipale ruuan hinnasta on kaventunut, teollisuuden leventynyt. Mutta kuluttaja on voittanut. Maataloustuottajan asema on ainakin tutkimusvuosina pysynyt suunnilleen samana.

    Ruuan hinta putosi Suomessa tuntuvasti vuodesta 2014 lähtien ja jatkoi laskuaan viime vuoteen saakka. EU-maihin verrattuna hinta-ale alkoi myöhemmin, mutta kesti yli vuoden pitempään.

    Mikko Airikka | Yle

    Ruuan hintaan oman mausteensa tuo myös valtion verolinja. Vuonna 2009 ruuan arvonlisäveroa laskettiin 17 prosentista 12 prosenttiin. Seuraava vuonna sitä taas nostettiin yksi prosenttiyksikkö ja uudestaan vuonna 2013 nykyiseen 14 prosenttiin.

    Sama kaava leipä-, maito- ja lihaosastolla

    Ptt on käynyt läpi myös sen miten muutamissa keskeisimmissä elintarvikeryhmissä osuudet hinnoista eli hintamarginaalit ovat kehittyneet. Kehitystä on tutkittu vuosien 2008, 2012 ja 2016 osalta.

    Ptt:n tarkastelussa ovat maito-, liha- ja viljatuotteet sekä se miten hinnat jakautuvat tuottajien, teollisuuden, kaupan ja valtion kesken.

    Niissä kaikissa näkyy samankaltaista kehitystä – teollisuuden osuus hinnasta on noussut, kaupan laskenut. Tuottajan osuus ei ole suuremmin muuttunut. Valtion arvonlisäverolla ottama viipale on kasvanut vähän.

    Tosin ruuan yleinen hinnan lasku voi tarkoittaa, että kassaan kilisevä euromäärä ei kasva, vaikka osuus hinnasta kasvaisi.

    Maito: Puolet teollisuudelle

    Eri maitotuotteiden hinnoista teollisuuden osuus oli vielä vuonna 2012 kolmanneksen, mutta muutamassa vuodessa se oli noussut lähes puoleen.

    Samaan aikaan kaupan osuus hinnasta putosi suunnilleen saman verran alle kymmeneen prosenttiin.

    Tuottajan saama osuus pysyi suunnilleen samana. Maitotilalle hinnasta päätyy noin kolmasosa.

    Lihatuotteiden hinnassa ovat mukana naudan, sian ja siipikarjan liha ja jalosteet.

    Mikko Airikka | Yle

    Lihatuotteissakin teollisuuden osuus hinnasta on noussut selvästi ja kaupan vastaavasti laskenut. Tuottajan osuus on kasvanut edellisvuosista, mutta lihatuotteiden hintakehityksen takia muutokset euroina ovat varsin pieniä

    Viljatuotteet: 80 prosenttia teollisuudelle

    Viljaosastolla Ptt on syventynyt jauhojen, hiutaleiden, leivän ja kahvileivän maailmaan.

    Vuonna 2012 viljatuotteiden hinnasta yli puolet meni teollisuudelle, mutta neljä vuotta myöhemmin melkein 80 prosenttia. Kauppa menetti osuuttaan vastaavasti.

    Mikko Airikka | Yle

    Maatilalle hinnasta menee vajaa seitsemän prosenttia. Se on vähemmän kuin neljä vuotta aiemmin, mutta sentään hiukan enemmän kuin kahdeksan vuotta aiemapaan verrattuna.

    Ruokaketju riutuu?

    Ruuan halventumisen takia koko elintarvikeketjuun tuleva euromäärä pienentyi neljässä vuodessa. Teollisuuden kasvanut osuus hinnasta ei siis välttämättä tarkoita vuolaampia rahavirtoja elintarvikeyritysten kassaan.

    Hinnan laskun takia myös valtion ruuasta saamat veroeurot vähenivät, vaikka ruuan arvonlisäveroa nostettiin neljääntoista prosenttiin tammikuussa 2013.

    Kaupan kannalta tilanne on ollut vielä nihkeämpi. Hintojen laskun lisäksi osuus hinnasta on pienentynyt tuntuvasti lähes jokaisessa tuoteryhmässä.

    Ptt:n mukaan kauppa kuitenkin pystyi tehostamaan toimintaansa ja nipistämään katteistaan.

    Kehitys tarvitsee euroja, ei prosentteja

    Elintarviketeollisuus on siis pitänyt tulovirtansa ennallaan kasvattamalla omaa osuuttaan alamäkeen lipsuvista hinnoista. Mutta Ptt kantaa jo huolta alan tulevaisuudesta ja muistuttaa, että osuuksien kasvusta riippumatta kehitykseen tarvitaan euroja.

    – Rahavirtojen kasvattamisessa on tärkeää, että elintarvikesektorilla on kyky tuottaa sellaisia lisäarvotuotteita, joista kuluttajat ovat valmiita maksamaan, Ptt tutkijat kirjoittavat.

    Tutkimuksen ovat tehneet Ptt:n Johannes Piipponen, Kyösti Arovuori ja Heini Lehtosalo sekä Luonnovarakeskuksen Jyrki Niemi.

    Elintarvikealan yritykset ovat kertoneet syksyn mittaan varsin nihkeistä tuloksista.

    Esimerkiksi HK Scanilla alkuvuoden liikevaihto on laskenut ja tulos on miinuksella.

    Apetit Groupilla tämän vuoden kolmesta neljänneksestä kaksi on ollut miinuksella, yksi plussalla.

    Raisiollakin liikevaihto on jäänyt alkuvuoden aikana edellisvuotta pienemmäksi, samoin tulos. Myös Atrialla suunta on sama.

    Pomon palaute voi saada työntekijän loistamaan tai repiä itsetunnon riekaleiksi

    Pomon palaute voi saada työntekijän loistamaan tai repiä itsetunnon riekaleiksi


    Palaute on lahja. Näin ajattelee johtamisen asiantuntija, tutkija, konsultti ja tietokirjailija Pentti Sydänmaanlakka. Vaikeaa sitä on pitää lahjana, jos ainoa palaute, mitä työstään on tottunut saamaan on negatiivista, sanottu väärään...

    Palaute on lahja. Näin ajattelee johtamisen asiantuntija, tutkija, konsultti ja tietokirjailija Pentti Sydänmaanlakka.

    Vaikeaa sitä on pitää lahjana, jos ainoa palaute, mitä työstään on tottunut saamaan on negatiivista, sanottu väärään aikaan, väärässä paikassa ja seurassa.

    Sydänmaanlakka puhuukin korjaavasta eli niin sanotusta rakentavasta palautteesta.

    Jos esimies välittää työntekijöistään, hän ei arastele kertoa, missä on vielä kehittämisen varaa ja mitä voisi tehdä toisin.

    – Kun menee hyvin, kehutaan. Kun menee huonosti ja tulee virheitä, annetaan korjaavaa palautetta ja rohkaistaan. Se on kaiken oppimisen, kehittymisen ja kasvun lähtökohta.

    Helppoa se ei ole.

    "Palautetta ei uskalleta antaa, koska pelätään, että toinen suuttuu." Pentti Sydänmaanlakka

    – Korjaava palaute vaatii rohkeutta. Sitä ei uskalleta antaa, koska pelätään, että toinen suuttuu ja ymmärtää asian väärin.

    Myös työntekijältä vaaditaan vastaanottamisen kykyä.

    – On tärkeää ymmärtää, miten hienoa on, kun toinen puuttuu johonkin, mitä en osannut tehdä ihan oikein. Silloin hän välittää, Sydänmaanlakka sanoo.

    Kun työntekijän puurtaminen huomataan, hän voi tuntea työnsä tarkoituksenmukaiseksi ja merkitykselliseksi. Se auttaa jaksamaan ja työmotivaatio kasvaa.

    Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen muistuttaa, että jos työntekijän työpanosta ei koskaan huomioida, työuupumuksen ja kuormittumisen riski lisääntyvät.

    – Hänelle tulee epävarmuuden tunne, olenko lainkaan kaivattu henkilö työpaikallani, tarvitaanko minua ja olenko aivan näkymätön, hän sanoo.

    Älä hauku ja vähättele

    Palautteen antaminen ei saa olla työntekijän lyttäämistä ja musertamista. Sitäkin tapahtuu.

    Huonosti hoidetusta keskustelusta työntekijälle jää tunne, että hän on epäonnistunut, eikä hänestä ole mihinkään. Itsetunnon rippeiden menetys voi pahimmillaan johtaa työkyvyttömyyden partaalle.

    – Haukkuminen ei ole palautteen antamista. Ei pidä mennä henkilökohtaisuuksiin, vaan puhua asiakeskeisesti, Pentti Sydänmaanlakka painottaa.

    Virhe on myös kokoontua porukalla moittimaan yhtä ihmistä.

    "Palautteen pitää olla harkittua ja oikeudenmukaista." Pentti Sydänmaanlakka

    Varsinkin korjaava palaute pitäisi antaa kahden kesken ja välittömästi, eikä siirtää hamaan tulevaisuuteen.

    – Palautteen pitää tulla sydämestä, olla harkittua ja oikeudenmukaista. Hyvillä johtajilla on siihen kyky. He eivät tee tuloksia, vaan heidän porukkansa tekee. He saavat ryhmän kukoistamaan.

    Yle UutisgrafiikkaMyös pomolle, voi ja pitää sanoa

    Pentti Sydänmaanlakka muistuttaa, että työkaverin tsemppaaminen ja kiittäminen kuuluvat myös työkavereille. Kiitosten ja kehujen antamisessa ei ole ylärajaa. Se ei ole minulta pois tai oma arvoni ei alene, jos kehun työkaveria.

    – Työpaikoilla palautetta pitäisi antaa ylhäältä alas, alhaalta ylös ja myös horisontaalisti.

    Vaikeinta voi olla vastaanottaa korjaavaa palautetta kollegalta.

    "Mikä luulet olevasi, oletko itse täydellisyys, älä kuule tule minulle sanomaan." Pentti Sydänmaanlakka

    – Siitä voi seurata välitön vihanpurkaus: mikä luulet olevasi, oletko itse täydellisyys, älä kuule tule minulle sanomaan.

    Myös esimiehelle pitäisi uskaltaa sanoa, mikä on hyvin tai mikä vaatii petraamista.

    – Hänenkin olisi joskus kiva kuulla, että työntekijät arvostavat, mitä pomo on tehnyt. Lisäksi hänen pitää itsekin pyytää palautetta tiimiltään.

    Johtamiskouluttajan mielestä jokaisen tulisi aika ajoin pohtia, voisiko itse tehdä jotain paremmin.

    Esimies voi kysyä työntekijältä, miten hänen mielestään työ hoitui, mikä siinä oli hyvää ja mikä huonoa.

    – Näin etenemällä ihminen voi itse oivaltaa, että asiat olisivat voineet hoitua paremminkin.

    Joulukirje työntekijöille

    Tutkimusprofessori Jari Hakasen mielestä palautteen antamisen merkitys on korostunut vaatimusten lisääntyessä sekä organisaatiomuutosten myötä.

    "Palautteen tehtävä on selventää, tekeekö henkilö oikeita asioita oikein." Jari Hakanen

    – Ylipäätään työntekijällä voi olla epäselvyyttä organisaation tavoitteista ja rooleista. Palautteen tehtävä on silloin selventää, tekeekö henkilö oikeita asioita oikein.

    Hakasen ja Sydänmaanlakan mielestä palautekulttuurimme on niukkaa. Suomalaisessa työyhteisössä säästellään sanoja, olipa kyse kiitoksesta tai korjaavasta palautteesta.

    Kyse on yhdestä työelämän vaikeimmista asioista.

    Sydänmaanlakka suosittelee työpaikkoja kokeilemaan positiivisen palautteen viikkoa. Sitä voisi seurata korjaavan palautteen viikko.

    – Näitä voisi työpaikoilla harjoitella ja siten kehittää omaa työyhteisöä.

    Toinen idea koskee esimiehiä. Hän rohkaisee heitä tarttumaan kynään ja kirjoittamaan työntekijöille joulukirjeen.

    – Esimies ei lähettäisikään sähköpostia, vaan kirjoittaisi joulukirjeen, jossa kiittäisi tehdystä työstä. Tällainen lahja olisi työntekijälle erityisen tärkeä ja arvokas.

    Pentti Sydänmaanlakka on kirjoittanut seitsemän teosta johtamisesta. Kahdeksas kirja globaalista johtamisesta ilmestyy ensi vuoden puolella.

    MT: Osa maatiloista turvautuu pikavippeihin rahapulansa paikkaamiseksi

    MT: Osa maatiloista turvautuu pikavippeihin rahapulansa paikkaamiseksi


    Osa talousahdinkoon ajautuneista maatiloista on ryhtynyt paikkaamaan rahapulaansa pikavippien avulla, kertoo Maaseudun Tulevaisuus. Lehden haastattelemien asiantuntijoiden mukaan osa tiloista on turvautunut vakuudettomiin, kovakorkoisiin lainoihin, koska...

    Osa talousahdinkoon ajautuneista maatiloista on ryhtynyt paikkaamaan rahapulaansa pikavippien avulla, kertoo Maaseudun Tulevaisuus.

    Lehden haastattelemien asiantuntijoiden mukaan osa tiloista on turvautunut vakuudettomiin, kovakorkoisiin lainoihin, koska pankit eivät enää myönnä niille vakuudellista lainaa.

    Maatilojen taloushallintoon erikoistuneen Wikli Groupin mukaan tänä vuonna useat maatilat ovat ottaneet pikavippejä velkojen korkojen maksuun.

    Näitä tilanteita tulee tällä hetkellä viikoittain vastaan, sanoo yrityksen toimitusjohtaja Osmo Autio, joka kertoo kohdanneensa pikavippeihin turvautuneen tilan ensimmäisen kerran viime keväänä.

    Maatilat ovat kärsineet heikosta kannattavuudesta jo vuosia, ja viime kesän kuivuus sekä viime vuoden runsaat sateet ovat pienentäneet satoja.

    Britannian liike-elämä kertoo seuraavansa kauhulla poliitikkojen brexit-vääntöä: ”Aika ei riitä kovaan brexitiin valmistautumiseen”

    Britannian liike-elämä kertoo seuraavansa kauhulla poliitikkojen brexit-vääntöä: ”Aika ei riitä kovaan brexitiin valmistautumiseen”


    Britannian liike-elämän edustajat arvostelevat yhteisessä julkilausumassaan maan poliitikoita keskinäisestä kinastelusta sen sijaan, että nämä keskittyisivät käytännön toimiin brexitiin varautumiseksi. Asiasta kirjoittavat muun muassa BBC ja...

    Britannian liike-elämän edustajat arvostelevat yhteisessä julkilausumassaan maan poliitikoita keskinäisestä kinastelusta sen sijaan, että nämä keskittyisivät käytännön toimiin brexitiin varautumiseksi.

    Asiasta kirjoittavat muun muassa BBC ja Sky News.

    Edustajat kertovat seuraavansa kauhulla parlamentin kiistoja brexitistä, kun Britannian EU-eroon on aikaa enää sata päivää.

    Britannian hallitus ilmoitti eilen lähettäneensä kirjelmän yli 140 000 yritykselle, jossa niitä kehotetaan ottamaan käyttöön varasuunnitelma siltä varalta, että Britannia lähtee EU:sta ilman sopimusta. Hallitus aikoo lisäksi julkaista perjantaina 100-sivuisen tietopaketin asiaan liittyen.

    Liike-elämän edustajat kertovat pitävänsä päivänselvänä, ettei yrityksillä riitä aika varautua sadan päivän sisällä kovan brexitin aiheuttamiin häiriöihin ja epäjärjestykseen.

    – Meidän ei pitäisi olla tässä tilanteessa, ilmaistaan julkilausumassa, jonka ovat allekirjoittaneet Britannian kauppakamari, maan teollisuutta edustava Confederation of British Industry -järjestö, valmistusteollisuuden yritysten järjestö EEF, pieniä yrityksiä edustava FSB ja vaikutusvaltainen yritysjohtajien ryhmä The Institute of Directors.

    Kyseiset elinkeinoelämän organisaatiot edustavat satojatuhansia brittifirmoja.

    Britannian hallituksen ministerit ilmoittivat eilen päässeensä yksimielisyyteen siitä, että valmistautuminen sopimuksettomaan brexitiin on hallituksessa etusijalla.

    Jos Britannia ei saa minkäänlaista sopimusta aikaan brexitistä, siirtyy maa EU:n ulkopuolelle, ja sen rajat menevät kiinni käytännössä yhdessä yössä, jolloin myös tullimuurit nousevat välittömästi.

    Aiheesta lisää:

    Brexit: 'Horrified' firms warn time is running out

    Brexit-ministeri: Sopimus halutaan, mutta sopimuksettomaan eroon varaudutaan vahvemmin

    Analyysi: Suomessa ei ole haluja lasten tekoon eikä investointeihin – kumpi kertoo enemmän uskonpuutteesta?

    Analyysi: Suomessa ei ole haluja lasten tekoon eikä investointeihin – kumpi kertoo enemmän uskonpuutteesta?


    Suomen Pankki ja Danske Bank laskivat tänään talouden kasvuennusteitaan tuleville vuosille. Valtiovarainministeriö leikkasi omaa arviotaan jo eilen. Ennustajat ovat harvinaisen yksimielisiä – Suomen talouden voimakkain kasvun vaihe on jäämässä...

    Suomen Pankki ja Danske Bank laskivat tänään talouden kasvuennusteitaan tuleville vuosille. Valtiovarainministeriö leikkasi omaa arviotaan jo eilen.

    Ennustajat ovat harvinaisen yksimielisiä – Suomen talouden voimakkain kasvun vaihe on jäämässä taakse.

    Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kasvu loppuisi kokonaan. Talous kasvaa – ei yhtä voimakkaasti kuin aiemmin, mutta nopeammin kuin euromaissa keskimäärin. Työllisyyskin kohenee yhä. Samoin jatkuu edullisten korkojen aika.

    Julkistusten sävy on paikoitellen jopa optimistinen.

    Käynnistymässä on kuitenkin sosiaali- ja terveysmenojen voimas kasvu. Jatkossa työikäisiä suomalaisia ei ole riittävästi – ja näyttää siltä, että lapsia on vielä paljon vähemmän.

    Mikä suomalaisia oikein vaivaa?

    Vielä 1990-luvun puolivälissä Suomessa syntyi noin 65 000 lasta vuodessa. Tänä vuonna syntyy alle 50 000 lasta.

    Hedelmällisyysmittarit ovat punaisella. Kahta suomalaista kohden syntyy vain puolitoista lasta.

    Lastentekohaluttomuutta hämmästellään yleisesti. Eivätkö suomalaiset enää usko tulevaisuuteen?

    Samalla unohtuu, että suomalaisten hedelmällisyys oli suunnilleen samalla tasolla vuonna 1973, jolloin e-pilleri yleistyi ja suurten ikäluokkien naiset suuntasivat työelämään. Silloinkin pohdittiin lapsentekohaluja ja julkisia toimenpiteitä, joilla niitä voitaisiin lisätä.

    – Joidenkin henkilöiden mielestä voi olla jopa moraalisesti väärin, että yhteiskunta yrittää perhekustannusten tasaamisen avulla edistää väestön kasvua, pohti Heli Ekman Väestöliiton vuosikirjassa jo vuonna 1968.

    Seuraavina vuosikymmeninä Suomessa luotiin kuitenkin hoitovapaat, subjektiivinen päivähoito-oikeus ja nykyisen kaltainen päiväkotijärjestelmä. Vielä ei ole selvää, millaisilla perheuudistuksilla nykyisen työelämän kipupisteet ratkaistaisiin – tai olisiko sillä vaikutusta lapsentekohaluihin.

    Se kuitenkin on selvää, ettei lapsien määrä ole tulevaisuudenuskon mittari. Jos näin olisi, vahvinta usko olisi Nigerin, Burundin ja Malin kaltaisissa maissa, joissa yksi nainen synnyttää vähintään kuusi lasta.

    On olemassa toinen mittari, joka kuvaa tulevaisuudenuskoa huomattavasti tarkemmin.

    Investoinnit jäissä

    Kun työntekijöiden määrä ei kasva, samalla työmäärällä pitää saada enemmän aikaan. Siksi onkin huolestuttavaa, että tuottavuudessa eletään samanlaista matalasuhdannetta kuin syntyvyydessäkin.

    Suomen Pankin mukaan vuosituhannen vaihteessa tuottavuus kasvoi 2,5 prosentin vauhtia, vuodesta 2010 lähtien tuottavuuden kehitys on jäänyt alle prosenttiin.

    Yksi syy tähän on se, että Suomessa tehdyt investoinnit ovat viime vuosina painottuneet enemmän asuntorakentamiseen kuin tutkimukseen ja kehitykseen. Kuten alla oleva kaavio kertoo, t&k-toiminta on kaukana viime vuosikymmenen lopun tasosta.

    Tutkimus ja kehitysinvestoinnit sekä laiteinvestoinnit, 2008=100. Yle

    Tuottavuutta voidaan tavoitella myös investoimalla koneisiin ja laitteisiin, mutta nekin panokset ovat vain niukasti vuoden 2008 tason yläpuolella.

    Suomen Pankin mukaan kansantalouden kokoon suhteutettuna kone- ja laiteinvestoinnit ovat lähellä 2000-luvun pohjalukemia.

    Erityisen huolestuttavaa investointihalujen puute on tilanteessa, jossa yritykset tekevät hyvää tulosta, eikä niillä ole velkataakkaa harteillaan. Silloin on paikallaan kysyä, missä on yritysten tulevaisuudenusko, miksi ne eivät investoi?

    Lapsissa on tulevaisuus, mutta eurot tehdään koneilla ja keksinnöillä.

    Lue myös:

    VM: Talouskasvu hiipuu ensi vuonna selvästi – kestävyysvaje repeämässä jälleen entisiin mittoihin

    Olli Rehn: “Ilmastomuutos on valtava markkinahäiriö” – nyt myös Suomen Pankki ennustaa hidastuvaa kasvua

    Tilastokeskus: Suomessa on nyt vähiten nuoria yli sataan vuoteen – väkiluku kääntymässä laskuun 2035

    Klo 17.11. Lisätty kaavio.

    Domus Yhtiöt hakeutuu konkurssiin – Loimaan tehtaan pääluottamusmies:

    Domus Yhtiöt hakeutuu konkurssiin – Loimaan tehtaan pääluottamusmies: "Jos pesänhoitaja tulee huomenna, niin hän irtisanoo meidät kaikki"


    Loimaalla ja Kouvolan Korialla toimiva Domus Yhtiöt on jättänyt konkurssihakemuksen Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen. Jo aikaisemmin tänä vuonna velkoja haki Domus Yhtiöitä konkurssiin. Domus Yhtiöiden Loimaan tehtaan pääluottamusmies Hannu...

    Loimaalla ja Kouvolan Korialla toimiva Domus Yhtiöt on jättänyt konkurssihakemuksen Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen. Jo aikaisemmin tänä vuonna velkoja haki Domus Yhtiöitä konkurssiin.

    Domus Yhtiöiden Loimaan tehtaan pääluottamusmies Hannu Lammela kertoo, että yhtiön konkurssihakemus ei tullut henkilöstölle yllätyksenä.

    – Tunnelma on nyt henkilökunnan puolella odottava. Tässä on ollut puhetta sekä velkasaneerauksesta että konkurssista ja olemme odottaneet sitä tuomiota. Tällainen saatiin, ja olo on huojentunut.

    Domuksen Loimaan yksikkö valmistaa ikkunoita ja ovia Domlux-nimellä. Työntekijöitä on noin 120. Kouvolan Korialla työntekijöitä on noin 70. Korialla valmistetaan keittiö- ja kylpyhuonekalusteita.

    Henkilöstölle pidetään keskiviikkona infotilaisuus kello 14.30 iltapäivällä. Loimaan tehtaan pääluottamusmies Hannu Lammela arvioi, että jos pesänhoitaja tulee paikalle, niin tiedossa on huonoja uutisia.

    – Todennäköisesti hän irtisanoo meidät kaikki. Jatkosta en vielä tiedä, Lammela kertoo.

    "Konkurssi pitkän ajan lopputulos"

    Yhtiön toiminta on ollut pitkään tappiollista. Lammela kuvailee konkurssia iskuksi Loimaalle.

    – Ei täällä Loimaalla niin paljon työpaikkoja ole avoimena tällä hetkellä. Pahalta näyttää siinä mielessä.

    Loimaan tehtaan pääluottamusmies arvioi, että konkurssihakemus on pitkän ajan lopputulos.

    – Siemen on kylvetty aikaa sitten. Yhtiössä on tehty vääriä toimintasuunnitelmia ja henkilöstöpäätöksiä.

    Domus Yhtiöt vaihtoi omistajaa viimeksi keväällä. Silloin omistajaksi tuli itävaltalainen Mirko Kovats. Lammela kuvailee omistajapolitiikkaa erikoiseksi.

    – Jos firma ostettiin maaliskuussa ja nyt mentiin konkurssiin, niin ei se hyvä ratkaisu ole ollut. Tilauskanta näytti ihan kohtuulliselta ja tuote on markkinoilla ihan hyvässä maineessa, Lammela kertoo.

    Konkurssiin hakeutumisesta kertoi ensimmäisenä Kouvolan Sanomat.

    Vaaratiedote Teuvalle


    Vattenverket i Östermarks kommun , Mannilamäkis område uppmanar invånarna att koka bruksvattnet . Man har hittat en liten mängd E.colibakterier. Direktivet gäller vattenledningar söder om Stamväg 67. Kokning av vattnet tillsvidare information...

    Vattenverket i Östermarks kommun , Mannilamäkis område uppmanar invånarna att koka bruksvattnet . Man har hittat en liten mängd E.colibakterier. Direktivet gäller vattenledningar söder om Stamväg 67. Kokning av vattnet tillsvidare information ges. Tillägsuppgifter kan fås www.teuva.fi och www.llky.fi

    EU:lta odotuksia tiukemmat päästörajat uusiin autoihin – 2020-luvulla sähköautojen määrä lisääntyy, sillä bensa-autoilla ei tavoitteita saavuteta

    EU:lta odotuksia tiukemmat päästörajat uusiin autoihin – 2020-luvulla sähköautojen määrä lisääntyy, sillä bensa-autoilla ei tavoitteita saavuteta


    Autokaupassa myydään ensi vuosikymmenellä selvästi nykyistä enemmän sähkömoottorilla varustettuja hybridejä, ladattavia hybridejä, täyssähköautoja sekä biokaasuautoja. Tämä varmistui myöhään maanantai-iltana, kun EU pääsi pitkän...

    Autokaupassa myydään ensi vuosikymmenellä selvästi nykyistä enemmän sähkömoottorilla varustettuja hybridejä, ladattavia hybridejä, täyssähköautoja sekä biokaasuautoja.

    Tämä varmistui myöhään maanantai-iltana, kun EU pääsi pitkän väännön jälkeen sopuun uusien autojen päästörajoista.

    Päätöksen myötä uusien henkilöautojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt laskevat 37,5 prosenttia vuosien 2021–2030 välillä.

    Ensirekisteröitävien pakettiautojen päästöjen tulee pudota samassa ajassa 31 prosenttia.

    Asiantuntijoiden mukaan autovalmistajat eivät kykene painamaan mallistojensa keskimääräisiä päästöjä, eli polttoaineen kulutusta, EU:n edellyttämälle tasolle pelkästään bensa- ja dieselmoottoreiden tekniikalla.

    Käytännössä EU siis pakottaa autovalmistajat valmistamaan selvästi nykyistä enemmän esimerkiksi sähkömoottorilla varustettuja autoja.

    Päätös ei puutu siihen, millaisella vanhalla autolla vaikkapa Suomen teillä saa huristella.

    EU:n tavoitteena on alentaa tieliikenteen hiilidioksidipäästöjä yhä vakavammaksi osoittautuvan ilmastokriisin vuoksi. Liikenne tuottaa kokonaisuutena noin neljäsosan EU:n päästöistä.

    EU:n jäsenmaiden, komission ja parlamentin sorvaamaan sopimukseen sisältyy myös välitavoite vuodelle 2025. Tuohon mennessä sekä henkilö- että pakettiautojen päästöjen täytyy laskea 15 prosenttia vuoden 2021 tasolta.

    Autoteollisuus tyrmää epärealistisena

    Neuvottelujen lopputulos oli tiukempi kuin mitä komissio alun perin esitti. Matkan varrella Euroopan parlamentti ehdotti 40 prosentin päästöleikkausta ja Ranskan sekä Hollannin johtama maaliittouma 35 prosentin pudotusta.

    Poliittisena kompromissina riita pantiin siis keskeltä poikki.

    Linjaus on otettu vastaan ristiriitaisissa tunnelmissa. Euroopan autonvalmistajien järjestö Acea arvosteli lakipakettia "täysin epärealistiseksi".

    Järjestö toisti aiemman varoituksensa, jonka mukaan Euroopasta katoaa iso määrä autoalan työpaikkoja kiristysten myötä.

    EU:n lakihanke on ollut erityisesti Saksan ja sen valtavan autoteollisuuden hampaissa.

    Saksalaisia autonvalmistajia edustavan Vda-järjestön mukaan lakipaketti asettaa tiukat vaatimukset, mutta ei tarjoa minkäänlaisia kannustimia sähköautoihin siirtymiseen.

    Kritiikin taustalla on se, että autoteollisuudelle sähköautojen valmistaminen on toistaiseksi tappiollista liiketoimintaa.

    Ympäristöjärjestö: Liian vähän, liian hitaasti

    Toisaalta EU:n linjausta arvosteltiin myös liian löperöksi ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta. Brysselissä toimiva ympäristöjärjestö Transport & Environment moitti sopimusta kunnianhimon puutteesta.

    – Lakipaketti tarkoittaa sitä, että vuonna 2030 noin kolmasosa uusista autoista on sähkö- tai vetykäyttöisiä. Se on editysaskel, mutta liian hidas ilmastotavoitteiden näkökulmasta, arvioi ryhmän edustaja Greg Archer uutistoimisto Reutersille.

    Suomi on kannattanut tiukkoja päästörajoja autonvalmistajille, sillä se helpottaisi liikenteen päästövähennystavoitteiden toteuttamista Suomessa.

    Nyt voimassa olevan sääntelyn mukaan ensirekisteröityjen henkilöautojen keskimääräisten hiilidioksidipäästöjen tulee olla enintään 95 grammaa kilometriltä vuonna 2020.

    Käytännössä tämä tarkoittaa noin 3,5 litran polttoainekulutusta sadalla kilometrillä.

    EU neuvottelee vielä erikseen päästörajoitukset raskaalle liikenteelle torstaina.

    Lue myös:

    Kiista autojen päästöjen vähentämisestä jakaa Eurooppaa

    Alle kolme litraa satasella? EU haluaa leikata autojen päästöjä 30 prosenttia vuoteen 2030

    Komissio julkaisee ehdotuksen uusien autojen päästörajoista – Berner ja Tiilikainen laittaisivat autovalmistajat tiukoille

    Tutkijat: Pelkällä polttomoottorilla kulkevien uusien autojen aika alkaa olla ohi

    Olli Rehn: “Ilmastomuutos on valtava markkinahäiriö” – nyt myös Suomen Pankki ennustaa hidastuvaa kasvua

    Olli Rehn: “Ilmastomuutos on valtava markkinahäiriö” – nyt myös Suomen Pankki ennustaa hidastuvaa kasvua


    Talouskasvun nopein vaihe on ohitettu, arvioi Suomen Pankki tuoreessa ennusteessaan. Pankki ennustaa tälle vuodelle 2,7 prosentin talouskasvua, mutta ensi vuonna kasvu hidastuu 1,9:ään prosenttiin. Vuodelle 2020 pankki odottaa enää 1,7 prosentin...

    Talouskasvun nopein vaihe on ohitettu, arvioi Suomen Pankki tuoreessa ennusteessaan. Pankki ennustaa tälle vuodelle 2,7 prosentin talouskasvua, mutta ensi vuonna kasvu hidastuu 1,9:ään prosenttiin.

    Vuodelle 2020 pankki odottaa enää 1,7 prosentin kasvua.

    Kasvua on kuitenkin vähän pienempikin kasvu, muistuttaa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Siksi nyt on aika kasvattaa puskureita tulevaa varten, eikä sortua "puolikeynesiläisyyteen".

    – Puolikeynesiläisyydessä peräänkuulutetaan elvytystä laskusuhdanteessa, mutta unohdetaan puhua finanssipolitiikan kiristämisen puolesta hyvinä aikoina", Rehn sanoo.

    – Itse kannata kokonaiskeynesiläisyyttä, jossa tehdään molemmat – eli pyritään tasaamaan suhdanteita ja talouskehitystä.

    Rehn korostaa, ettei halua kritisoida sen enempää hallitusta kuin oppositiotakaan. Suomessa on kuitenkin hänen mukaansa harjoitettu finanssipolitiikkaa, joka on ollut "jonkin verran keveämpää" kuin olisi ollut toivottavaa.

    – Tämä on oikea aika vahvistaa julkisen talouden puskureita ja varustautua seuraavaan taantumaan.

    Edellisten sukupolvien ympäristöongelmat

    Seuraavan taantuman lisäksi on syytä valmistautua ilmastomuutokseen.

    – Ilmastonmuutos on valtava markkinahäiriö. Sillä on suuri merkitys pitkän aikavälin talouskasvun ja talouden kestävyyden kannalta, Rehn sanoo.

    – Tulevien vuosikymmenten suomalaisten täytyy voida rakentaa elämäänsä ilman, että he joutuvat taistelemaan edellisten sukupolvien velkojen ja ympäristöongelmien kanssa.

    Väki vanhenee

    Samalla viennin kasvu jatkuu, mutta muun muassa epävarmuus maailmantaloudessa kasvattaa heikomman talouskehityksen todennäköisyyttä. Pankin mukaan ennusteen suurin riski on viennin kasvun ennakoitua nopeampi hyytyminen.

    Pankki arvioi työllisyyden ennustettua nopeamman kasvun jäävän väliaikaiseksi. Pankki ennakoi, että tänä vuonna syntyy noin 60 000 uutta työpaikkaa.

    Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum esitteli Suomen talousennusteen vuosille 2018-2021 lehdistötilaisuudessa.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

    – Työikäisen väestön väheneminen ja yritysten vaikeudet löytää ammattitaitoista työvoimaa hidastavat osaltaan kasvua jatkossa, vt. ennustepäällikkö Meri Obstbaum sanoo tiedotteessa.

    Suomen Pankki arvioi, että työn tarjonnasta on muodostumassa pullonkaula talouden kasvulle, ellei rakenneuudistuksia tehdä.

    Ministeriö nosti arviotaan kestävyysvajeesta

    Suomen Pankin tuoreessa ennusteessa on samaa säveltä kuin viime aikoina tulleissa muissa talousennusteissa. Valtiovarainministeriö arvioi eilen, että talouden huippusuhdanne on taittunut ja kasvu on palautumassa lähemmäs normaalia vauhtia.

    Ministeriö ennusti, että Suomen talous kasvaa 2,5 prosenttia tänä vuonna ja 1,5 prosenttia ensi vuonna. Talouskasvun hidastumisesta huolimatta reaalipalkkojen maltillinen kehitys ylläpitää työvoiman kysyntää. Ministeriö ennusti työllisyysasteen nousevan 73,3 prosenttiin ja työttömyysasteen laskevan 6,6 prosenttiin vuonna 2021.

    Valtiovarainministeriö varoitteli ennusteessaan, että hitaamman kasvun riskit ovat korostuneet. Keskeinen maailmantalouden ja -kaupan näkymiä varjostava riski on kauppakonfliktien kärjistyminen entisestään. Euroopan kannalta keskeiset riskit ovat Italian talouspolitiikan suunta sekä Britannian EU-eroon liittyvä epävarmuus. Kaupan esteiden lisääntyminen hidastaisi myös Suomen viennin kasvua.

    Valtiovarainministeriön talousennusteen odotetuin kohta liittyi päivitettyyn arvioon kestävyysvajeesta. Arviossa huomioitiin ensi kertaa Tilastokeskuksen marraskuussa julkaisema uusi väestöennuste.

    Ministeriö arvioi nyt kestävyysvajeen olevan lähes neljä prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, kun arvio vielä aiemmin syksyllä oli reilut kolme prosenttia. Kestävyysvaje tarkoittaa, että julkisten menojen arvioidaan pitkällä aikavälillä ylittävän julkiset tulot.

    Valtiovarainministeriön finanssineuvoksen Marja Paavosen mukaan ministeriön uusi arvio tarkoittaa noin yhdeksän miljardin kestävyysvajetta vuoden 2019 tasossa.

    Uusi arvio kestävyysvajeesta pohjusti jo tulevaa, sillä helmikuussa valtiovarainministeriön on määrä julkistaa virkamiesnäkemyksensä julkisen talouden lähtökohdista ensi vaalikaudelle. Edellisten eduskuntavaalien alla valtiovarainministeriön virkamiesten karu arvio julkisen talouden näkymistä nousi näkyvästi esiin vaalikeskustelussa.

    Päivitys 12.05: Lisätty Olli Rehnin kommentit

    Rikkaat rikastuivat viime vuonna pienituloisia vauhdikkaammin – tulonjakotilasto osoittaa tuloerojen kasvaneen

    Rikkaat rikastuivat viime vuonna pienituloisia vauhdikkaammin – tulonjakotilasto osoittaa tuloerojen kasvaneen


    Tuloerot kasvoivat viime vuonna, kertoo Tilastokeskus. Tulonjaon kokonaistilastosta käy ilmi, että suurituloisten reaalitulot kasvoivat vuoteen 2016 verrattuna enemmän kuin keski- ja pienituloisten tulot. Suurituloisimman kymmenyksen tulotaso kasvoi...

    Tuloerot kasvoivat viime vuonna, kertoo Tilastokeskus. Tulonjaon kokonaistilastosta käy ilmi, että suurituloisten reaalitulot kasvoivat vuoteen 2016 verrattuna enemmän kuin keski- ja pienituloisten tulot.

    Suurituloisimman kymmenyksen tulotaso kasvoi 4,4 prosenttia, kun taas keskituloisilla kasvua oli 1,3 prosenttia. Neljän pienituloisimman kymmenyksen tulot kasvoivat yhteensä 1,2 prosenttia.

    Kaikista pienituloisimman kymmenyksen tulot kasvoivat kuitenkin 2,2 prosenttia.

    Suurituloisimman kymmenyksen keskitulot kuusinkertaiset

    Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna pienituloisimman kymmenyksen tulojen keskiarvo oli noin 10 820 euroa henkeä kohti vuodessa. Suurituloisimman kymmenyksen keskiarvo oli siihen verrattuna noin kuusinkertainen, eli noin 66 100 euroa. Viime vuoden mediaanitulo oli 24 860 euroa vuodessa eli noin 2 070 euroa kuukaudessa.

    Gini-kerroinyleisin tuloeroja kuvaava tunnuslukumitä suurempi arvo, sitä suuremmat tuloerotarvo 0–10=kaikilla yhtä suuret tulot1=yksi tulonsaaja saa kaikki tulottilastossa esitetään prosentteina (sadalla kerrottuna)

    Lähde: Tilastokeskus

    Suhteellisia tuloeroja kuvaava Gini-kerroin nousi 27,7:een, eli se oli 0,5 prosenttiyksikköä edellisvuotta suurempi. Tilastokeskuksen mukaan Gini-kerroin oli lähes samalla tasolla kuin vuonna 2010.

    Alueellisesti tuloerot olivat suurimmat Helsingin seudulla. Tuloerot olivat pieniä muun muassa Pohjois-Pohjanmaalla Haapaveden ja Siikalatvan seudulla sekä monilla seuduilla Koillis-Suomessa.

    Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) myönsi jo alkuvuodesta, että vuoden 2017 tuloeroihin oli odotettavissa kasvua, sillä talouskasvu oli yllättävänkin vauhdikasta.

    – Silloin kun talous kasvaa voimakkaasti, silloin tuloerot tahtovat myös kasvaa, Sipilä sanoi eduskunnassa helmikuussa.

    Tänä vuonna julkaistusta selvityksestä ilmeni, että Sipilän hallituksen talouspolitiikka ei ole juuri kasvattanut tuloeroja, jos työllisyysvaikutus otetaan huomioon. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Jussi Tervola ja Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen totesivat kuitenkin selvityksessään, että ilman työllisyysvaikutusta tuloerot ovat kasvaneet hieman.

    THL:n Tervola arvioi syksyllä STT:lle, että hallituksen politiikka on hyödyttänyt erityisesti työssäkäyviä. Etuuksien saajien asema ei ole ollut yhtä hyvä.

    Kuluttajavirasto selvitti kännykkävikoja: Korjausajat venyvät, ja samaa vaivaa korjataan useita kertoja

    Kuluttajavirasto selvitti kännykkävikoja: Korjausajat venyvät, ja samaa vaivaa korjataan useita kertoja


    Vika matkapuhelimessa johtaa pahimmillaan huoltokierteeseen, jossa samaa vikaa korjataan useita kertoja. Näin kertoo Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV), joka selvitti kuluttajahallinnossa viime vuonna kirjattuja yhteydenottoja matkapuhelinasioissa. KKV...

    Vika matkapuhelimessa johtaa pahimmillaan huoltokierteeseen, jossa samaa vikaa korjataan useita kertoja. Näin kertoo Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV), joka selvitti kuluttajahallinnossa viime vuonna kirjattuja yhteydenottoja matkapuhelinasioissa.

    KKV toteaa selvityksessään, että korjausaika ei saisi ylittää kahta viikkoa eikä samaa vikaa tulisi korjata enempää kuin kaksi kertaa.

    Tyypillisimmät kännykkäharmit

    ”Huoltorumba”

    kun puhelin palautuu huollosta, vika uusiutuu nopeasti ja puhelin päätyy uudestaan huoltoonpahimmillaan kestää kuukausiaseuranta jää usein asiakkaan vastuulle

    ”Huolto sössii”

    jokin huollossa menee pieleenhuolto ei osaa sanoa, milloin korjaus on valmis, puhelimessa ilmenee huollon jälkeen uusi vika tai puhelin on jopa kadonnutuusien vikojen myötä takuu raukeaa, ja asiakas joutuu maksamaan korjauksen

    Huono asiakaspalvelu

    asiakaspalveluun on vaikea saada yhteyttä, joskus käytössä on vain sähköpostiasiakasta pompotellaan myyjän, huollon ja valmistajan tai maahantuojan välillä, eikä kukaan tunnu ottavan vastuutaasiakaspalvelusta luvattua yhteydenottoa ei koskaan tulejotkut kokevat saaneensa huonoa palvelua ikänsä tai sukupuolensa takia

    Lähde: Kilpailu- ja kuluttajavirasto

    Viimevuotisten kuluttajakokemusten perusteella näyttää siltä, että puhelinta on korjattu toisinaan kolmesta neljäänkin kertaa. Silloin korjausaika on venynyt kuukausiksi.

    KKV huomauttaa, että huoltoviivästykset haittaavat merkittävästi kuluttajien arkea, koska matkapuhelinta käytetään myös maksamiseen, tunnistautumiseen sekä kodin muiden laitteiden ohjaamiseen.

    Huollon seuranta jää usein asiakkaan vastuulle

    KKV:n mukaan käytäntö sijaislaitteen tarjoamisessa on kirjava. Osa myyjistä antoi kuluttajalle korjauksen ajaksi sijaislaitteen, osa taas ei tai peri sijaislaitteesta korvauksen. Laki ei KKV:n mukaan velvoita sijaislaitteen antamiseen, mutta kuluttaja-asiamies suosittelee sitä.

    KKV muistuttaa myös, että myyjän pitää oma-aloitteisesti kertoo asiakkaalle, mitä korjauksessa tehdään ja millä aikataululla. Kuluttajien kokemusten perusteella seuranta on kuitenkin usein jäänyt asiakkaan vastuulle.

    Selvityksestä käy myös ilmi, että osa yrityksistä ja kuluttajista ei tunne omia oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan. Epäselvyyttä oli erityisesti siitä, miten viat hyvitetään ja mitä eroa on myyjän virhevastuulla ja takuulla. KKV:n mukaan puhelimen viasta voi valittaa, vaikka puhelimelle ei olisi myönnetty takuuta tai takuu olisi päättynyt. Kuluttajilla oli puolestaan vääriä käsityksiä siitä, että myymälästä ostetun virheettömän puhelimen voisi aina palauttaa tai että viallisen puhelimen tilalle saisi saman tien uuden laitteen.

    Kuluttaja-asiamies on lähettänyt selvityksen matkapuhelimien myyjille ja kehottanut myyjiä varmistamaan, että niiden menettelytavat vastaavat lainsäädännössä asetettuja vaatimuksia.

    Selvityksessä tutkittiin yhteensä runsaat 1 500 yhteydenottoa. KKV arvioi, että siihen mahtuu vain murto-osa kaikista ongelmista.

    Atrian yhteyteen Seinäjoelle nousee jättimäinen biokaasulaitos

    Atrian yhteyteen Seinäjoelle nousee jättimäinen biokaasulaitos


    Atrian Nurmon tehtaan yhteyteen rakennetaan Suomen suurin biokaasun liikennekäyttöön tarkoitettu laitos. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt Nurmon Bioenergia Oy:lle reilut 9,3 miljoonaa euroa energiatukea biokaasulaitoksen...

    Atrian Nurmon tehtaan yhteyteen rakennetaan Suomen suurin biokaasun liikennekäyttöön tarkoitettu laitos. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt Nurmon Bioenergia Oy:lle reilut 9,3 miljoonaa euroa energiatukea biokaasulaitoksen rakentamiseen.

    Tuki kattaa hankkeen kokonaiskustannuksista noin 30 prosenttia. Kaikkiaan hankkeen kokonaiskustannukset ovat 33 miljoonaa euroa.

    Laitos rakentuu Nurmoon parin kilometrin päähän Atrian elintarviketehtaasta. Biokaasulaitos käyttäisi raaka-aineena maataloudesta syntyviä lantoja, teurastamon biojätteitä, elintarviketeollisuuden jäte- ja sivuvirtoja, ruokajätettä ja pakattuja elintarvikkeita sekä kasvibiomassoja.

    Alkuun kaasua käytetään lähinnä teollisuuden polttoaineena ja kysynnän kasvaessa vuoteen 2025 mennessä lähes koko tuotanto käytettäisiin liikennepolttoaineena. Laitoksen täysi tuotantoteho vastaa 6 000 henkilöauton keskimääräistä energiankulutusta.

    Havainnekuva Nurmon biokaasulaitoksesta.Nurmon Bioenergia Oy

    Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteen mukaan laitoksen nesteytetyn biokaasun vuosituotanto vähentää hiilidioksidipäästöä 26 500 tonnia vuodessa verrattuna vastaavaan käyttöön dieselpolttoaineella. Lisää päästövähennyksiä syntyy lannan metaanipäästöjen vähenemisestä maataloussektorilla.

    – Biokaasulla on merkittävä rooli, erityisesti liikenteen päästöjen vähentämisessä, kun tavoittelemme Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia vähennyksiä. Nurmon biokaasulaitos toteuttaa hienolla tavalla myös kiertotaloutta, kun se hyödyntää muiden toimialojen jätteitä ja myös sen oman prosessin jätemateriaali päätyy jatkokäyttöön, toteaa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen tiedotteessa.

    Biokaasu tuotetaan orgaanisista raaka-aineista mädätysprosessissa. Sivutuotteina syntyvä mädätysjäännös voidaan käyttää kokonaisuudessaan tuotantoon sopivana lannoitteena sellaisenaan tai jatkojalostettuna. Uutta teknologiaa hankkeessa edustaa lannan käyttö pääraaka-aineen. Lantojen hyödyntäminen biokaasuntuotannossa on Suomessa vielä vähäistä.

    – Samantyyppisiä biokaasulaitoksia alkaa olla aika paljonkin, mutta tässä kokoluokka on poikkeuksellinen. Lisäksi varsinkin nestetytys on sellainen, mitä ei juurikaan vielä Suomessa ole, kertoo teollisuusneuvos Pekka Grönlund työ- ja elinkeinoministeriöstä.

    Nurmon Bioenergia Oy neuvottelee biokaasun puhdistus- ja nesteytysteknologian laitostoimituksesta kotimaisen toimijan kanssa.

    Juttua täydennetty 18.12. klo 13:25: Täsmennetty hankkeen kokonaiskustannushinta.

    Sunny Car Centerin konkurssipesä vaatii Markku Ritaluomalta reilun miljoonan korvauksia

    Sunny Car Centerin konkurssipesä vaatii Markku Ritaluomalta reilun miljoonan korvauksia


    Konkurssipesä vaatii Sunny Car Centerin entiseltä suuromistajalta ja toimitusjohtajalta Markku Ritaluomalta vajaan 1,1 miljoonan euron takaisinmaksua konkurssipesälle. Kyse on toisesta konkurssiin menneen autokauppakeskuksen...

    Konkurssipesä vaatii Sunny Car Centerin entiseltä suuromistajalta ja toimitusjohtajalta Markku Ritaluomalta vajaan 1,1 miljoonan euron takaisinmaksua konkurssipesälle. Kyse on toisesta konkurssiin menneen autokauppakeskuksen korvausoikeudenkäynnistä, jossa vaaditaan Ritaluomalta miljoonakorvauksia. Oikeudenkäynnin valmisteluistunto pidettiin maanantaina.

    Julkisselvittäjä Jorma Tuomaala on katsonut, että Markku Ritaluoma on nostanut yhtiöstään ylisuurta palkkaa, vaikka Sunny Car Centerin taloudellinen tilanne oli huono. Vuonna 2014 Ritaluoman kuukausipalkka oli kanteen mukaan parhaimmillaan bruttona yli 46 000 euroa.

    Palkan lisäksi julkisselvittäjä katsoo, että Ritaluoma on tehnyt yhtiön varoilla erilaisia ostoja ja maksuja, jotka eivät kuuluneet liiketoimintaan. Alunperin julkisselvittäjä vaati Ritaluomalta lähes 1,4 miljoonan euron takaisinmaksua pesälle. Valmisteluoikeudenkäynnissä summa oli pudonnut hieman alle 1,1 miljoonaan euroon.

    Ritaluoma on omassa vastineessaan kiistänyt käytännössä kaikki julkisselvittäjän vaatimukset.

    Yksi osa oikeudenkäyntien vyyhtiä

    Kanta-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi Markku Ritaluoman noin 6,2 miljoonan euron korvauksiin konkurssipesälle autokauppayhtiön rahallisesti suurimmassa kanteessa.

    Samassa yhteydessä hämeenlinnalainen entinen kunnallispoliitikko ja Sunny Car Centerin hallituksessa ollut Iisakki Kiemunki tuomittiin maksamaan konkurssipesälle 350 000 euroa yhteisvastuullisesti Markku Ritaluoman kanssa. Käräjäoikeus sovitteli Kiemungin korvaussummaa huomattavasti alaspäin tuomittuun vahinkoon verrattuna.

    Molemmat vastaajat ovat valittaneet päätöksestä Turun hovioikeuteen.

    Sunny Car Centerin suuromistaja ja toimitusjohtaja Markku Ritaluoma.Yle

    Nyt käräjillä aloitettiin toinen Ritaluomaa ja Sunny Car Centeriä koskeva oikeudenkäynti. Tämän oikeudenkäynnin pääistunto pidetään huhtikuussa.

    Suuret palkat johtavat toiseenkin oikeuden istuntoon

    Oikeudenkäynnissä on kysymys osittain Ritaluoman suurista palkoista. Niihin liittyen myös Iisakki Kiemunki joutuu uudelleen käräjille maaliskuussa, sillä konkurssipesän mukaan Kiemunki oli ollut hallituksessa ollessaan hyväksymässä Ritaluoman palkankorotuksen.

    Kanta-Hämeen käräjäoikeus on antanut myös yksipuolisen tuomion Sunny Car Centerin jääkiekkoaition vuokriin liittyvään tapaukseen. Tässä oikeudenkäynnissä korvauksiin tuomittiin Markku Ritaluoman äiti. Tämäkään oikeudenkäynti ei ole vielä käsitelty loppuun, sillä vastaaja on jättänyt asiassa takaisinsaantia koskevan haastehakemuksen. Tätä koskevan oikeudenkäynnin ajankohtaa ei ole vielä päätetty.

    Näiden lisäksi avoinna on 320 000 euron takaisinsaantilanne, jossa vastaajina ovat Hämeenlinnan kaupungin omistama Linnan kiinteistökehitysyhtiö ja koko Sunny Car Centerin hallitus eli Markku Ritaluoma, Iisakki Kiemunki ja hallituksessa vain reilut yhdeksän kuukautta ollut kolmas henkilö.

    Kanta-Hämeen käräjäoikeus päätti, että tapausta ei käsitellä oikeudessa, vaan sen oikea käsittelypaikka on välimiesmenettely. Tästä päätöksestä julkisselvittäjä Jorma Tuomaala on jättänyt valituksen Turun hovioikeudelle.

    Varmaa on, että Sunny Car Center työllistää oikeutta vielä pitkään ja pysyy samalla myös esillä julkisuudessa.

    Tunteet kuumenivat eduskunnan budjettikeskustelussa – Orpo Rinteelle: ”Miksi teidän pitää olla tuollainen riidankylväjä?”

    Tunteet kuumenivat eduskunnan budjettikeskustelussa – Orpo Rinteelle: ”Miksi teidän pitää olla tuollainen riidankylväjä?”


    Eduskunnassa keskustelu ensi vuoden budjetista yltyi välillä kiivaisiin puheenvuoroihin. Keskustelu kulki tiivistetysti niin, että hallituspuolueet kehuivat vaalikauden työllisyys- ja taloussaavutuksia ja oppositio läksytti hallitusta...

    Eduskunnassa keskustelu ensi vuoden budjetista yltyi välillä kiivaisiin puheenvuoroihin.

    Keskustelu kulki tiivistetysti niin, että hallituspuolueet kehuivat vaalikauden työllisyys- ja taloussaavutuksia ja oppositio läksytti hallitusta pienituloisilta leikkaamisesta.

    Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi olevansa "erittäin tyytyväinen" siihen, mitä hallituskauden aikana on saavutettu.

    – Hallitus on saavuttanut oikeastaan kaikki keskeiset työllisyys- ja talouspolitiikan tavoitteensa. 115 000 kotitaloutta on saanut työtä. Se on merkittävä asia, jota ei voi sivuuttaa tässä yhteiskunnassa. Se luo pohjaa tasa-arvoiselle Suomelle ja on perusta hyvinvoinnin pysymiselle.

    Orpo kehui myös sitä, että velkaantuminen on saatu pysäytettyä ja kokonaisveroastetta laskettua.

    Orpon mukaan kenelläkään ei ole kuitenkaan varaa henkseleiden paukutteluun.

    – Budjetti, jota täällä tänään käsitellään, on rakennettu velanotolle. Ei ole mitään uutta jaettavaa. Ei ole syytä perua niitä tiukkoja päätöksiä, joita olemme joutuneet tekemään, koska ensi vuonna tänään julkaistun ennusteen mukaan kansantalouden kasvu jää puoleentoista prosenttiin, hän sanoi viitaten ministeriönsä ennusteeseen.

    Orpo varoitti, ettei vaalien lähestyminen saa "ajaa lupaamaan kansalaisille yhdeksää hyvää tai kymmentä kaunista".

    – Se joka nyt tyytyy, se hyytyy, hän sanoi ja tuntui osoittavan sanansa erityisesti suurimmalle oppositiopuolueelle SDP:lle.

    Kokoomus ja demarit nokittelivat

    Erityisesti kokoomus ja demarit ottivat yhteen.

    SDP:n kansanedustaja Timo Harakka moitti hallitusta kovin sanoin uudistuskyvyttömyydestä. Harakka arveli, että suuri osa suomalaisista ei ole edes huomannut talouskasvua.

    Suomi ei ole tullut kuntoon, hän sanoi ja viittasi muun muassa ennustukseen talouskasvun hidastumisesta.

    – Eläkeläisiltä leikkaamalla se ei onnistunut, koulutuksesta leikkaamalla se ei onnistunut, innovaatioista leikkaamalla se ei onnistunut, Harakka luetteli.

    – Tämä keltainen kirjakin kertoo menneisyydestä, se on väistyvän ja väsyneen hallituksen muistokirjoitus, Harakka jatkoi.

    Keltaisella kirjalla hän viittasi valtion talousarvioesitykseen.

    SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne moitti hallituksen talouspolitiikkaa kovaksi.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

    Valtiovarainministeri Petteri Orpo puolestaan kysyi SDP:n puheenjohtajalta Antti Rinteeltä, että eikö tämä näe mitään hyvää talouden ja työllisyyden kehittymisessä.

    – En ymmärrä, miksi teidän pitää olla tuollainen riidankylväjä. Miksi te olette tuollainen riidankylväjä tilanteessa, jossa niin monet asiat tässä yhteiskunnassa ovat paljon paremmin kuin vuosia sitten? Orpo tivasi.

    Rinne vastasi löytävänsä kyllä hyvää työllisyyden ja talouden kasvusta.

    – Mutta se mitä te olette tehneet, kovaa ja eriarvoisuutta lisäävää politiikkaa, liittyy työttömien asemaan. Te olette leikanneet tällä hallituskaudella sata päivää työttömyysturvasta, te olette aktiivimallin leikkurin laittaneet näille työttömille. Te olette palkansaajilta leikanneet lomarahat, aktiivisilta, ahkerilta julkisen sektorin työntekijöiltä, Rinne luetteli.

    Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen moitti SDP:n omia vaihtoehtoja mahdottomiksi.

    – Sitraa ollaan jälleen ryöstämässä, Suomen pankin holveja jälleen tyhjentämässä ja kädet ovat toisten taskuissa. Ei tämä maa tällä tavalla voi edetä. Hirvittää, jos tämä demarien sumutus menee keväällä läpi ja menestytte vielä näiden puheiden jälkeen vaaleissa. Emme ole valmiita uuteen lamaan, hän maalasi.

    Andersson: Heikennätte vain lisää

    Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson syytti hallitusta perusturvan heikentämisestä koko vaalikauden ajan.

    – Heikennätte vielä lisää ensi vuonna, jolloin pienituloisiin kohdistuvat leikkaukset jatkuvat siitä huolimatta, että talous ja työllisyystilanne ovat kääntyneet paremmaksi, Andersson ihmetteli.

    Puoluetoveri Kari Uotila (vas.) säesti.

    – Siitä huolimatta, että yllättäen valtion kassa on nyt vuoden lopussa kaksi miljardia suurempi, niin hallitukselta ei riitä myötämielisyyttä indeksijäädytystysten perumiseen, hän sanoi viitaten kaikista huono-osaisimpien etuuksiin.

    Eurooppaministeri Sampo Terhon (sin.) mukaan puheet on jo kuultu.

    – Joka kerta tarina on sama: oppositio syyttää meitä niistä samoista asioista, mitä te itse olitte edellisellä vaalikaudella pakotettu tekemään kuten koulutusleikkauksista, Terho sanoi.

    – Tämä teatteri on hyvin kyllästyttävää näin ajan oloon, kun se toistuu uudestaan ja uudestaan.

    Rintamalisistä erikoinen selkkaus

    Erikoinen selkkaus syntyi rintamalisien indeksijäädytyksistä.

    SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma sanoi olevansa hämmästynyt siitä, että budjetissa on yhä sotaveteraanien rintamalisien leikkaus.

    – Se on minusta tyrmistyttävää. Sanotaan, että se on vain muutama euro vuodessa. Mutta jos mikä niin tämähän on oikeudenmukaisuuskysymys.

    Monet demarit esittivät samankaltaisen paheksuvan puheenvuoron.

    Niin kokoomus, siniset kuin keskustakin vakuuttivat korjaavansa asian.

    – Tavalla tai toisella tämä korjataan, Orpo lupasi.

    Kaikki oppositioryhmät esittivät hallitukselle epäluottamusta budjettikeskustelun alussa.

    Lisää aiheesta:

    Oppositio ei vaikuttunut velkaantumisen yllätyspysähdyksestä: "Hallitus jatkaa leikkauksia"

    VM: Talouskasvu hiipuu ensi vuonna selvästi – kestävyysvaje repeämässä jälleen entisiin mittoihin

    HS: Valtion velka lyhenee ensimmäistä kertaa 10 vuoteen – Sipilä: Suomi otti aiemmin velkaa melkein miljoonan tunnissa

    Valio vetää kaupoista erän äidinmaidonkorvikkeita – Pilaantunut korvike voi olla kokkareista tai pahanhajuista

    Valio vetää kaupoista erän äidinmaidonkorvikkeita – Pilaantunut korvike voi olla kokkareista tai pahanhajuista


    Erä Valion äidinmaidonkorvikkeita vedetään myynnistä, yhtiö kertoo. Pakkauskoneviasta johtuen erässä saattaa olla pilaantuneita pakkauksia, Valio sanoo tiedotteessa. Virheellinen tuote voi olla kokkareinen tai haista tai maistua...

    Erä Valion äidinmaidonkorvikkeita vedetään myynnistä, yhtiö kertoo. Pakkauskoneviasta johtuen erässä saattaa olla pilaantuneita pakkauksia, Valio sanoo tiedotteessa. Virheellinen tuote voi olla kokkareinen tai haista tai maistua pahalle.

    Kyseessä on Valio Tuuti 1- äidinmaidonkorvikkeita, joka on 500 millilitran pakkauksessa ja jonka parasta ennen -päivä on 24.3.2019. Kyseisen erän tuotteita ei pidä käyttää, Valio neuvoo.

    Yhtiö pyytää kuluttajia palauttamaan tuotteet ensisijaisesti siihen myymälään, mistä ne on ostettu. Muita Valio Tuuti -pakkauseriä ja tuotekokoja voi yhtiön mukaan käyttää normaalisti.

    ABB myy sähköverkkoihin keskittyneet yksiköt Hitachille

    ABB myy sähköverkkoihin keskittyneet yksiköt Hitachille


    ABB aikoo myydä Power Grids -divisioonan kuuluvat yksiköt Hitachille. Vaasassa Power Grids -divisioonaan kuuluvat muuntajista ja sähköverkoista vastaavat yksiköt. Kauppa toteutetaan vaiheittain ja ABB pitää aluksi 19,9 prosenttia Power Grid...

    ABB aikoo myydä Power Grids -divisioonan kuuluvat yksiköt Hitachille. Vaasassa Power Grids -divisioonaan kuuluvat muuntajista ja sähköverkoista vastaavat yksiköt.

    Kauppa toteutetaan vaiheittain ja ABB pitää aluksi 19,9 prosenttia Power Grid -divisioonasta siirtymisen varmistamiseksi. Kauppa on tarkoitus saattaa päätökseen vuonna 2020. Power Gridsin arvo on lähes kymmenen miljardia euroa. ABB-konserni tavoittelee kaupalla 442 miljoonan euron säästöjä.

    – Kaupan myötä rakennetaan uusi ABB, josta tulee digitaalisen ympäristön johtava tekijä, sanoo ABB:n toimitusjohtaja Ulrich Spiesshofer yhtiön tiedotteessa.

    ABB:n Power Grids -liiketoiminta-alueen kannattavuus on kasvanut viime vuosina, mutta sen voittomarginaali on ABB:n huonoin.

    Power Grids divisioona työllistää Suomessa noin 500 työntekijää, joista suuri osa on Vaasassa.

    Suomen suurimman vientisataman entisen pomon lahjusrikosepäilyt nurin – syytteitä ei nosteta

    Suomen suurimman vientisataman entisen pomon lahjusrikosepäilyt nurin – syytteitä ei nosteta


    HaminaKotka sataman entinen pomo ei saa syytettä väärinkäytöksistä. Poliisi tutki, oliko entinen tekninen johtaja syyllistynyt lahjuksen ottamiseen ja luottamusaseman väärinkäyttöön. Väitettiin, että tekninen johtaja myönsi urakoita...

    HaminaKotka sataman entinen pomo ei saa syytettä väärinkäytöksistä.

    Poliisi tutki, oliko entinen tekninen johtaja syyllistynyt lahjuksen ottamiseen ja luottamusaseman väärinkäyttöön. Väitettiin, että tekninen johtaja myönsi urakoita kilpailuttamatta ja sai siitä henkilökohtaista hyötyä.

    Syyttäjä on kuitenkin joulukuun puolivälissä tehnyt asiassa syyttämättäjättämispäätöksen. Esitutkinta valmistui viime kesänä.

    Epäiltynä oli myös kaksi muuta henkilöä. He edustivat yhtiöitä, joita epäiltiin lahjomisesta. Myös heidän osaltaan on päätetty, ettei syytettä nosteta.

    Aallonmurtaja

    Haminassa ja Kotkassa toimiva satamyhtiö teki toissa kesänä tutkintapyynnön poliisille oman sisäisen tarkastuksen jälkeen. Sisäinen tarkastus tehtiin satamyhtiölle kantautuneiden huhujen perusteella.

    Sisäisessä tarkastuksessa ilmeni, että muutamat yritykset olisivat saaneet muita enemmän urakoita kilpailuttamatta. Muita enemmän urakoita saaneet yhtiöt olivat myös rakentaneet aallonmurtajan entisen teknisen johtajan kesämökille.

    Aallonmurtajaurakan hinnaksi oli sovittu 10 000 euroa, joka ei syyttäjän mukaan ole ollut erityisen alhainen. Aallonmurtaja oli lisäksi hajonnut pian sen rakentamisen jälkeen, minkä takia työ oli maksamatta vielä silloin, kun satamayhtiö alkoi tutkia asiaa.

    Syyttäjä piti epäuskottavana sitä, että suhteellisen edullisella ja lopulta huonolaatuisella aallonmurtajalla olisi voitu vaikuttaa urakoiden antamiseen sen rakentaneille yhtiöille.

    Syyttäjä ei myöskään pitänyt kummallisena sitä, että tekninen johtaja antoi oman kesämökkinsä aallonmurtajatyön ennestään tuntemansa yhtiön tehtäväksi.

    Esitutkinnassa ei ilmennyt, että epäilty olisi tuntihinnoitellut urakoita perusteettomasti tai hinnoitellut urakoita yläkanttiin. Syyttäjän mukaan asiassa ei voitu osoittaa ajallista yhteyttä tai motiivia väitetyn lahjuksen ja sataman urakoiden saamisen ja lisääntymisen välillä.

    Väärinkäytöksestä epäillyn entisen teknisen johtajan työsuhde purettiin heinäkuussa 2017.

    Alihankkijan maksettava miljoonakorvaukset Olkiluoto 3:n ulkomaisille sähköasentajille

    Alihankkijan maksettava miljoonakorvaukset Olkiluoto 3:n ulkomaisille sähköasentajille


    Olkiluodon kolmosreaktorin työmaalla toiminut alihankkija on määrätty maksamaan lähes kahdeksan miljoonan euron korvaukset Suomeen tuomilleen ulkomaisille sähköasentajille. Elektrobudowan ja työntekijöitä edustavan Sähköliiton palkkakiista...

    Olkiluodon kolmosreaktorin työmaalla toiminut alihankkija on määrätty maksamaan lähes kahdeksan miljoonan euron korvaukset Suomeen tuomilleen ulkomaisille sähköasentajille. Elektrobudowan ja työntekijöitä edustavan Sähköliiton palkkakiista alkoi jo vuonna 2011.

    Sähköliitto edusti kiistassa 186:tta puolalaista työntekijää. Päätös koski palkkaa, lomarahoja, päivärahoja, matka-ajan palkkaa ja muita etuja.

    "Merkittävä päätös"

    Sähköliitto katsoo ratkaisun osoittavan, että Suomessa toimivien yritysten on noudatettava suomalaisia työehtosopimuksia.

    – Päätös on selkeä signaali ulkomaisille toimijoille, ettei Suomeen voi tulla tekemään töitä työehtosopimuksista välittämättä. Tällä on valtava merkitys suomalaiselle palkansaajaliikkeelle ja kotimaisille työehtosopimuksia noudattaville yrityksille, Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti sanoo.

    Väntin mielestä ulkomaisten yritysten polkuhinnoittelu heikentää suomalaisten yritysten mahdollisuuksia pärjätä hintakilpailussa.

    Päätös ei ole vielä lainvoimainen ja siitä voi valittaa.

    Oppositio ei vaikuttunut velkaantumisen yllätyspysähdyksestä:

    Oppositio ei vaikuttunut velkaantumisen yllätyspysähdyksestä: "Hallitus jatkaa leikkauksia"


    Eduskunnan suurimmista oppositioryhmistä jaettiin vain niukasti kehuja istuvalle hallitukselle, vaikka valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) pääsi viikonloppuna kertomaan valtion velanoton kääntyneen tänä vuonna velkojen lyhentämiseksi. Koska...

    Eduskunnan suurimmista oppositioryhmistä jaettiin vain niukasti kehuja istuvalle hallitukselle, vaikka valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) pääsi viikonloppuna kertomaan valtion velanoton kääntyneen tänä vuonna velkojen lyhentämiseksi.

    Koska valtion kassaan on yllättäen kertynyt odotettua enemmän esimerkiksi kertaluonteisia saatavia, valtion velkataakka pienenee ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen.

    Suurimman oppositiopuolueen SDP:n valtiovarainvastaavan Timo Harakan mukaan kyseessä on mukava yllätys, josta on kiittäminen lähinnä sattumaa ja suhdanteita.

    – Juuri se, että kyseessä oli yllätys, kertoo ehkä sen, että tätä ei ollut hallitus suunnitellut osaksi talouspolitiikkaansa. Jos se olisi ollut tiedossa, niin hallitus olisi tietenkin joutunut miettimään, että voisiko vastaavan summan säästää esimerkiksi luopumalla kansaneläkkeiden leikauksista taikka rintamalisäleikkauksista, Harakka sanoi.

    Harakka muistuttaa, että istuva hallitus on päättänyt ottaa lisää velkaa ensi vuoden talousarviossaan.

    "Lähestyvät vaalit saavat aikaan myös kikkailua"

    Vasemmistoliiton Li Andersson toteaa velkaantumisen hidastumisen hyväksi uutiseksi. Hänen mukaansa on myös hyvin perusteltua maksaa velkoja noususuhdanteessa pois.

    – Nämä hyvät uutiset eivät kuitenkaan koske kaikkia. Siitä huolimatta, että talous ja työllisyys ovat kehittyneet ennakoitua parempaan suuntaan, niin hallitus jatkaa pienituloisilta leikkaamista myöskin ensi vuonna sosiaalietuuksien indeksijäädytyksen muodossa, Andersson moittii.

    Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto sanoo, että yllättävässä velanoton taittumisessa tänä vuonna on pitkälti kyse satunnaisista budjettieristä ja omaisuuden myynnistä. Uutisen ajoitusta hän pitää hallituksen kannalta onnistuneena.

    – Vaalit tuottavat kaikenlaista ja joskus se vähän tuottaa tämmöistä kikkailuakin että saadaan hyviä uutisia ulos, mutta se nyt sallittakoon. Uskon, että suomalaiset muistavat myöskin nämä hyvin kohtuuttomat leikkaukset esimerkiksi sosiaalietuuksista.

    Perussuomalaisten talousvastaava Sami Savio pitää hyvänä, että velkaantuminen on "ainakin väliaikaisesti hiukan taittunut", mutta vaatii hallitukselta pitävämpiä näyttöjä.

    – Tässä on kuitenkin kyse kertaluontoisesta erästä. Pitää pysyvämmin pystyä lähivuosina näyttämään, että tämä velkaantuminen aidosti kääntyy laskuun ja budjetti pysyy ylijäämäisenä, Savio sanoo.

    Petteri Orpo: Ei varaa politiikan muuttamiseen

    Valtiovarainministeri Petteri Orpo totesi maanantaina Ylelle, että valtion kyky lyhentää tänä vuonna velkaansa lähes miljardilla eurolla todella tuli yllätyksenä, kun valtiokonttorin laskelmat valmistuivat.

    Valtiovarainministeriön tuoreeseen ennusteeseen viitaten Orpo sanoi, että tiukasta talouspolitiikasta on pakko pitää jatkossakin kiinni, eikä esimerkiksi sosiaalietuuksien indeksijäädytyksiä ole varaa purkaa.

    – Jokaisen pitää nyt ymmärtää se, että ensi vuonna talouskasvu laskee merkittävällä tavalla ja velkaantuminen uhkaa lähteä kasvuun. Ei ole varaa peruuttaa päätöksiä, ei löysätä finanssipolitiikkaa, eikä antaa vaalilupauksia.

    Kuusi yhtiötä tavoittelee Tampereen raitiotien liikennöintiä – mukana myös tukholmalainen firma

    Kuusi yhtiötä tavoittelee Tampereen raitiotien liikennöintiä – mukana myös tukholmalainen firma


    Tampereen raitiotien liikennöinnistä on kiinnostunut kuusi ehdokasta, tiedottaa Tampereen kaupunki. Osallistumishakemuksen tarjouskilpailuun jättivät määräaikaan mennessä Ab Stockholms Spårvägar, Go-Ahead Finland Oy, Länsilinjat Oy, Transtech...

    Tampereen raitiotien liikennöinnistä on kiinnostunut kuusi ehdokasta, tiedottaa Tampereen kaupunki.

    Osallistumishakemuksen tarjouskilpailuun jättivät määräaikaan mennessä Ab Stockholms Spårvägar, Go-Ahead Finland Oy, Länsilinjat Oy, Transtech Oy, VR-Yhtymä Oy ja Väinö Paunu Oy.

    Ehdokkaat, joiden osallistumishakemukset täyttävät tarjouskilpailun soveltuvuusvaatimukset, valitaan mukaan tarjouskilpailuun.

    Jo aiemmin on ollut tiedossa, että myös ruotsalaiset ovat kiinnostuneita hoitamaan Tampereen ratikan liikennöintiä.

    Yle kertoi maaliskuussa, että tukholmalaisen raitiovaunujen liikennöitsijän Stockholms Spårvägar -yhtiön tähtäimessä on sekä Tampereen tuleva että Turun mahdollinen raitiovaunuliikenne.

    Tampereella tarjouskilpailu käydään neuvottelumenettelynä. Alustavan aikataulun mukaan tarjouskilpailu ratkeaa huhtikuussa 2019.

    Raitiotien liikennöinti alkaa teknisellä koeliikenteellä vuonna 2020. Kaupallinen koeliikenne, jossa kuljetetaan myös matkustajia, on tarkoitus aloittaa keväällä 2021. Varsinainen kaupallinen liikenne alkaa myöhemmin vuonna 2021.

    Kilpailutettava liikennöinti perustuu palveluallianssisopimukseen. Palveluallianssissa liikennöitsijä ja tilaaja suunnittelevat niin sanotussa kehitysvaiheessa liikennöintiä yhteisellä organisaatiolla.

    Liikennöintisopimus on tarkoitus solmia kesällä 2019, ja sen voimassaolo jatkuu vuoteen 2031 asti.

    Valmistaja muutti Toblerone-suklaan halal-tuotteeksi – boikottikampanja on jo vireillä

    Valmistaja muutti Toblerone-suklaan halal-tuotteeksi – boikottikampanja on jo vireillä


    Sveitsiläistä Toblerone-suklaata löytynee monen suomalaisperheenkin pukinkontista jouluna. Nyt myös muslimit saavat nauttia hyvällä omallatunnolla tätä maailmankuulua herkkua. Amerikkalainen makeisyhtiö Mondelez on nimittäin muuttanut...

    Sveitsiläistä Toblerone-suklaata löytynee monen suomalaisperheenkin pukinkontista jouluna. Nyt myös muslimit saavat nauttia hyvällä omallatunnolla tätä maailmankuulua herkkua.

    Amerikkalainen makeisyhtiö Mondelez on nimittäin muuttanut Tobleronen halal-tuotteeksi, kertoo sveitsiläinen sanomalehti Blick.

    Toblerone-suklaa on alunperin sveitsiläinen tuote. Kolmion muotoisista paloistaan tunnetut suklaapötköt valmistetaan Bernissä sijaitsevassa tehtaassa.

    Perusteena suklaan vienti ulkomaille

    Blickin mukaan Mondelez vahvisti lehdelle, että yhtiö on hankkinut Bernin tehtaalleen halal-sertifikaatin, joten Toblerone on ollut huhtikuusta lähtien halal-tuote.

    Halal tarkoittaa arabiaksi sallittua. Halal-serfioinnin myötä Tobleronen valmistuksessa noudatetaan todistetusti islamilaisia puhtaussääntöjä. Siksi tuote on nyt virallisesti sallittu muslimeille.

    Mondelezin mukaan Tobleronen alkuperäistä reseptiä ei ole muutettu halal-sertifioinnin takia. Yhtiö perustelee halal-sertifiointia sillä, että 97 prosenttia Toblerone-suklaasta viedään ulkomaille.

    Halal-standardit liittyvät ruoan lisäksi myös muun muassa lääke- ja kosmetiikkatuotteisiin.

    Osa kuluttajista hylkii halal-tuotteita

    Mondelez ei ole merkinnyt Toblerone-paketteihin, että kyseessä on halal-tuote. Aihe on arka poliittisesti.

    Sveitsin ja arabimaiden kauppasuhteita edistävän Swiss Arab Networkin edustaja Mounir Khouzami kertoi Blickille, että sveitsiläisillä yrityksillä on joskus hankaluuksia markkinoida halal-tuotteita.

    – He pelkäävät, että sveitsiläiset kuluttajat kaikkoavat, Khouzami sanoi Blickille.

    Halal-tuotteita markkinoivat yritykset ja niiden tuotteet ovat joutuneet sosiaalisessa mediassa islaminvastaisten boikottikampanjoiden kohteeksi. Näin kävi myös Tobleronelle.

    Mondelezin toiminnasta mielensä pahoittaneet ovat alkaneet masinoimaan Twitterissä boikottia Tobleronelle.

    Kankaanpää Works lopettaa toimintansa kannattamattomana – 141 työpaikkaa vaarassa

    Kankaanpää Works lopettaa toimintansa kannattamattomana – 141 työpaikkaa vaarassa


    Tästä on kyseKankaanpäässä toimiva konepaja Kankaanpää Works lopettaa toimintansa.Hollming Oy:n omistama konepaja ei ole ollut kannattava.141 ihmistä on vaarassa joutua työttömäksi.Konepajayhtiö Kankaanpää Works Oy lopettaa toimintansa....

    Tästä on kyseKankaanpäässä toimiva konepaja Kankaanpää Works lopettaa toimintansa.Hollming Oy:n omistama konepaja ei ole ollut kannattava.141 ihmistä on vaarassa joutua työttömäksi.

    Konepajayhtiö Kankaanpää Works Oy lopettaa toimintansa. Yhtiön hallitus päätti viime viikolla lopettaa toimintansa ja hakea yrityksen vapaaehtoiseen konkurssiin. Konkurssihakemus jätettiin Satakunnan käräjäoikeuteen maanantaina.

    Kankaanpää Works työllistää 141 ihmistä.

    Yrityksen liiketoiminta on toimitusjohtaja Jouko Salon mukaan ollut pitkään eli kuuden vuoden ajan kannattamatonta, eivätkä tämän vuoden aikana tehdyt ponnistelut liiketoiminnan jatkamiseksi ole johtaneet toivottuun tulokseen.

    Kankaanpää Works Oy on Hollming Oy:n omistama tytäryhtiö. Konkurssi ei vaikuta muiden Hollming-konsernin yhtiöiden toimintaan.

    Hollming Oy sulki Porin konepajan yt-neuvotteluiden jälkeen vuonna 2013. Tuolloin 195 ihmistä jäi työttömäksi.

    VM: Talouskasvu hiipuu ensi vuonna selvästi – kestävyysvaje repeämässä jälleen entisiin mittoihin

    VM: Talouskasvu hiipuu ensi vuonna selvästi – kestävyysvaje repeämässä jälleen entisiin mittoihin


    Valtiovarainministeriö (VM) ennustaa Suomen talouden kasvuksi ensi vuonna vain 1,5 prosenttia. Bruttokansantuotteen (BKT) kasvu on jäämässä siten selvästi kuluvaa vuotta vaatimattomammaksi. VM ennakoi tämän vuoden talouskasvun päätyvään...

    Valtiovarainministeriö (VM) ennustaa Suomen talouden kasvuksi ensi vuonna vain 1,5 prosenttia. Bruttokansantuotteen (BKT) kasvu on jäämässä siten selvästi kuluvaa vuotta vaatimattomammaksi. VM ennakoi tämän vuoden talouskasvun päätyvään lopulta 2.,5 prosenttiin.

    Vuosikymmenen loppua ja seuraavan alkua kohti talouskasvu hidastuu vuosi vuodelta niin, että vuonna 2021 talouskasvu olisi vain hieman yli prosentin luokkaa. VM varoittaakin, että pitkällä aikavälillä on jälleen edessä kestävyysvaje, koska talouskasvu hidastuu ja sosiaalimenot jatkavat kasvuaan.

    Työllisyysaste hivuttautuu kohti hallituksen tavoitetta

    Ennusteessa arvioidaan, että hallitus ei saavuta työllisyysasteen tavoitetaan vielä tänä vuonna, vaan se on jäämässä 71,6 prosenttiin. Siten puuttuvat kymmenykset pitäisi kuroa kiinni ensi vuoden alkukuukausina, jotta 72 prosentin tavoite täyttyisi ennen eduskuntavaaleja.

    VM kuitenkin uskoo, että työllisyysaste nousee jopa yli 73 prosentin vuonna 2021. Samalla työttömyysaste painuisi 6,6 prosenttiin.

    Kestävyysvaje kummittelee nurkan takana

    VM uskoo julkisen talouden pääsevän lähelle tasapainoa kuluvan vuosikymmen lopussa. Sen jälkeen on edessä uusia harmeja, koska talouskasvu hidastuu selvästi ja viime vuosien sopeutustoimet päättyvät.

    VM arvioi, että julkisen talouden kestävyysvaje voi kasvaa jopa neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen ensi vuosikymmenellä. Vajeen taustalla ovat tuoreet ennusteet syntyvyyden laskusta ja väestön ikääntymisestä, jotka rasittavat voimakkaasti julkista taloutta.

    – Väestön ikääntymisen vuoksi puskurin kasvattaminen julkiseen talouteen on aiempaa vaikeampaa, finanssineuvos Marja Paavonen totesi VM:n tiedotustilaisuudessa.

    Myös valtion velan lyhentäminen jää VM:n mukaan vain hetkelliseksi tapahtumaksi.

    – Alustavan arvion mukaan lyhentämisen taustalla on ollut kertaluonteisia tekijöitä. Ne eivät korjaa julkisten tulojen ja menojen epätasapainoa pysyvällä tavalla, osastopäällikkö Mikko Spolander sanoo.

    Kotitalouksien kulutus kasvaa

    Valtiovarainministeriö ennustaa, että kotitalouksilla menee ensi vuonna hyvin, sillä palkat nousevat eikä inflaatio syö liiaksi reaalitulojen kasvua. Siten kotitalouksien kulutuksen uskotaan lisääntyvän ensi vuonna verrattuna tähän vuoteen.

    Korjattu 18.12.2018 klo 8.20: liian suuri määrä kirjoitusvirheitä.

    Lue myös: Huippusuhdanteen hedelmät poimitaan nyt – firmat sanovat irti harvinaisen vähän työntekijöitä

    Mika Ihamuotila huolestui ulkomaisista yritysostoista: "Meidän on pakko herätä nyt"


    Talousvaikuttaja Mika Ihamuotila haluaisi Suomeen omistusmyönteisempää politiikkaa, jotta suomalaiset pörssiyhtiöt voivat kasvaa. Ihamuotila sanoi maanantaina Ylen aamu-tv:ssä pitävänsä ikävänä ilmiönä sitä, että suomalaisia...

    Talousvaikuttaja Mika Ihamuotila haluaisi Suomeen omistusmyönteisempää politiikkaa, jotta suomalaiset pörssiyhtiöt voivat kasvaa. Ihamuotila sanoi maanantaina Ylen aamu-tv:ssä pitävänsä ikävänä ilmiönä sitä, että suomalaisia pörssiyhtiöitä ostetaan ulkomaiseen omistukseen enemmän kuin päinvastoin.

    Parin viime viikon aikana on uutisoitu useiden suomalaisten pörssiyhtiöiden myynnistä tai myyntiaikeista ulkomaille. Ihamuotilan mukaan osasyynä ilmiöön on "negatiivinen ja jopa vihamielinen" suhtautuminen sijoittamiseen ja pääomamarkkinoihin.

    – Suomessa on vuosikymmeniä suhtauduttu kielteisesti siihen, että suomalaiset ostaisivat osakkeita. Suurin osa suomalaisten rahoista on kiinni joko asuntolainalla rahoitetussa kodissa tai sitten talletuksina. Tämä on ihan järjetöntä puuhaa. Ruotsalaisten kotitalouksien varallisuudesta suuri osa on kiinni osakkeissa ja osakerahastoissa. Kymmenen viime vuoden aikana osakekurssit ovat kaksin- tai kolminkertaistuneet, ja jälleen kerran ruotsalaiset ovat vaurastuneet, tekstiilivalmistaja Marimekon ja peliyhtiö Rovion hallituksia johtava Ihamuotila sanoi.

    Vetäisivätkö verovapaat osingot suomalaisia pörssikaupoille?

    Ihamuotilan mukaan suomalaisyhtiöitä on helpompi vallata kuin esimerkiksi ruotsalaisia tai saksalaisia, koska yhtiöiden osakekurssit ovat Suomessa matalampia. Suunnan kääntämiseksi Ihamuotila toivoi verokannustimia osakesijoituksiin.

    – Vaikka kaksi-, kolme-, neljätuhatta euroa osingoista olisi verovapaita jokaiselle ihmiselle. Me ei puhuta silloin mistään rikkaiden veroeduista. Tämäntyyppiset pienet askeleet voisivat saada suomalaiset sijoittamaan pörssiyhtiöihin. Se suojaisi yhtiöitä ja antaisi niille mahdollisuuden laajentua kansainvälisesti. Toisaalta se vaurastuttaisi suomalaisia kotitalouksia, Ihamuotila laskeskeli.

    Ihamuotila piti peliyhtiö Supercelliä hyvänsä esimerkkinä kiinalaissijoituksesta, mutta varoitti sinisilmäisyydestä yrityskaupoissa.

    – Jonkin verran on ollut myönteistä, mutta suurin osa kymmenien vuosien aikana kielteistä. Meidän on pakko herätä siihen nyt, Ihamuotila totesi aamu-tv:ssä.

    Katso Ihamuotilan koko haastattelu aamu-tv:ssä klikkaamalla jutun kuvaa.

    Lue lisää:

    Analyysi: Ensin myytiin Amer, nyt lähtee Pöyry – miksi ulkomaalaiset ostavat kasapäin isoja suomalaisfirmoja?

    Konsulttiyhtiö Pöyry ja ruotsalainen ÅF yhdistyvät – Uuden yhtiön kotipaikaksi Tukholma

    Tutut urheilubrändit menossa kiinalaisille: "Kasvatamme Ameria Kiinassa nopeasti"

    Kotipizza-kauppa tuomassa mojovat tuotot yhtiöön sijoittaneille – ravintoloiden toiminta jatkuu ennallaan

    Norjalainen Orkla syömässä Kotipizzan – suomalaisyhtiön hallitus suosittaa ostotarjouksen hyväksymistä

    Kokonaisen kylän vesiputket uhkaavat jäätyä Vesannolla, koska järvenranta pakenee –

    Kokonaisen kylän vesiputket uhkaavat jäätyä Vesannolla, koska järvenranta pakenee – "Ei tiedetty, että Keitele voi laskea näin alas"


    Viitasaarelainen Ari Hautsalo sanoo, että pahin painajainen on toteutumassa. Hänen maatilaltaan uhkaa loppua juokseva vesi tänä talvena. Paikallinen vesiosuuskunta veti 30 vuotta sitten runkoputket Keitele-järvelle. Nyt järven pinta on tavallista...

    Viitasaarelainen Ari Hautsalo sanoo, että pahin painajainen on toteutumassa. Hänen maatilaltaan uhkaa loppua juokseva vesi tänä talvena.

    Paikallinen vesiosuuskunta veti 30 vuotta sitten runkoputket Keitele-järvelle. Nyt järven pinta on tavallista 40–50 senttiä alempana. Osa vesiputkista on jäänyt kuivalle maalle ja osan päällä on vain muutamia kymmeniä senttejä vettä.

    Vesiputket ovat pysyneet sulana, koska järven vesi on suojannut niitä. Koska vedenpinnat ovat nyt poikkeuksellisen alhaalla, putket uhkaavat jäätyä ja jäädä jäiden sisään. Jos putket jäävät jäiden sisään, ne saattavat ruhjoutua kappaleiksi jäiden paineessa.

    Yksi runkovesiputki on jo jäässä, mutta se estää vedentulon vain yhdelle kesämökille. Kaikkiaan noin viisi kilometriä putkea on jäätymis- ja rikkoutumisvaarassa.

    – Meillä on useita paikkoja, jotka uhkaavat jäätyä. Jos pahin tapahtuu, vedettä jää useita kymmeniä talouksia, Hautsalo arvioi.

    Viitasaaren ja Vesannon alueella toimiva Suovanlahti-Vesijärven vesiosuuskunta on yrittänyt ennaltaehkäistä putkien jäätymistä.

    – Esiin tulleita putkia peitettiin maalla. Rantavedessä olevia putkia ei pääse peittämään tai kaivamaan syvemmälle, koska järven pohja on liian pehmeä, vesiosuuskunnan toimitusjohtaja Jorma Ritvanen kertoo.

    Ongelmia isolla alueella

    Sama ongelma on kaikilla vesilaitoksilla, joilla vesiputkia matalissa rantavesissä, kertoo Suomen Vesihuolto-osuuskunnan ry:n puheenjohtaja Vesa Arvola. Suomen ympäristökeskuksen mukaan ongelmia on erityisesti Kymijoen ja Kokemäenjoen latva-alueilla.

    Suomen ympäristökeskuksen johtava hydrologi Bertel Vehviläinen neuvoo, että putkia voisi suojata kasaamalla lunta putkien päälle. Ratkaisu ei toimi, koska lunta ei ole nyt riittävästi.

    Yksi keino ehkäistä jäätymistä on juoksuttaa vettä putkissa, jos pohjavettä on riittävästi. Juoksuttaminenkaan ei auta, jos putket jäävät jäiden puristuksiin ja rikkoutuvat sen vuoksi.

    – Kun jäät kestävät, peitämme putkia viljan korsilla, Jorma Ritvanen kertoo vesantolaisten suunnitelmista.

    – Runkoputkia on useita kilometrejä rannoilla. Jo putkirikko tulee haaraan, sitä ei saa suljettua, koska sulut ovat rannalla. Se tarkoittaa sitä, että halkeaman tultua vedenpaine karkaa muiltakin talouksilta ja sitten ollaan vesipulassa, Ari Hautsalo toteaa.

    Ongelmaa ei olisi tullut, jos putket olisi kaivettu alun perin syvemmälle.

    – Ei ole tiedetty, että Keitele voi näin alas laskea, vesiosuuskunnan toimitusjohtaja Jorma Ritvanen sanoo.

    Suovanlahti-Vesijärven vesiosuuskunnan toimitusjohtaja Jorma Ritvanen sanoo, ettei muista Keiteleen vedenpinnan koskaan laskeneen näin alas.Toni Pitkänen / Yle

    Vesiosuuskunta on lain silmissä vastuussa alueen vedenjakelusta ja se on ostanut 8 000 -litraisen kuljetussäiliön ja kaksi pienempää varastosäiliötä, joilla tarvittaessa kuljetetaan vettä kriisikohteisiin.

    Ari Hautsalo on valmistautunut siihen, että vedentulo hänen maatilalleen katkeaa viimeistään kevättalvella. Hän on hankkinut itselleen vesisäiliön, johon vesiosuuskunta voi tuoda vettä vuorokauden tarpeisiin.

    – Ihan varmasti menee putkia rikki viimeistään helmi–maaliskuussa, Ari Hautsalo uskoo.

    Hautsalon ja Jorma Ritvasen mukaan on mahdollista, että putkirikot pystytään korjaamaan vasta ensi keväänä ja kesänä, joten alueella saatetaan olla kantovesien varassa kuukausia.

    Yritykset alkoivat pihdata laskujensa maksamista, koska laissa on porsaanreikä – puuseppä sai rahansa vasta, kun keksi käyttää sanaa

    Yritykset alkoivat pihdata laskujensa maksamista, koska laissa on porsaanreikä – puuseppä sai rahansa vasta, kun keksi käyttää sanaa "perintä"


    Puuseppä Juho Valkila pyörittelee käsissään vanerista tekemäänsä pitkulaista laatikkoa. Sitä koristavat viillot, jotka hän on hetki sitten polttanut vaneriin laserilla tietokoneohjatusti. Viillot mahdollistavat sen, että Valkila pystyy...

    Puuseppä Juho Valkila pyörittelee käsissään vanerista tekemäänsä pitkulaista laatikkoa. Sitä koristavat viillot, jotka hän on hetki sitten polttanut vaneriin laserilla tietokoneohjatusti. Viillot mahdollistavat sen, että Valkila pystyy taivuttamaan vaneria sormin ja sulkemaan laatikon. Sisältä puuttuu enää viinipullo.

    Valkilan asiakkaita ovat yritykset, jotka tilaavat häneltä erilaisia puutuotteita mittatilaustyönä. Ongelma on, että osa asiakkaista vetkuttaa laskujensa maksua reippaasti yli eräpäivän.

    – Tällä hetkellä asiakkaat ovat minulle yhteensä 7 000 euroa pystyssä. Eräpäivä oli kaksi viikkoa sitten. Olisi kiva päästä jouluostoksille, Valkila sanoo.

    Odottaminen on Valkilalle tuttua. Jotkut hänen yhteistyökumppaneistaan harrastavat pitkiä maksuaikoja Valkilalta kysymättä.

    – Heistä ei vain kuulu mitään, ja lasku jää roikkumaan. Jos kyselen laskun perään, vastaus on että koitetaan hoitaa. Tai sitten pidetään radiohiljaisuutta.

    Korkeintaan 30 päivää

    Suomen Yrittäjien teettämän uuden kyselyn mukaan joka kolmas yrittäjä kertoo, että asiakkaat ovat viime vuosina pidentäneet maksuaikojaan yli lakisääteisen 30 päivän. Kyselyyn vastasi yli tuhat yrittäjää.

    Yrittäjät kertovat kyselyssä, että pahimpia venyttäjiä ovat suuret yritykset. Monet niistä pitävät käytäntönään 60–120 päivän maksuaikaa, vaikka lain mukaan se saisi olla korkeintaan 30 päivää. Pitkistä maksuajoista kärsivät etenkin pienet, alle kymmenen henkilöä työllistävät yrittäjät. Kuten Juho Valkila.

    – Ihmetyttää, että miten asiakas voi sanella maksuajat neuvottelematta ollenkaan toisen osapuolen kanssa. Yleensä en reagoi suuryritysten maksuaikailmoituksiin vaan laitan laskuun omat maksuehtoni, Valkila toteaa.

    Laki vaatii, että yli kuukauden mittaisista maksuajoista on sovittava erikseen. Tuoreen kyselyn mukaan näin tekee alle puolet yrittäjistä.

    – On ollut tilanteita, joissa yksittäisiä yrittäjiä on ajautunut konkurssiin. He ovat kertoneet syyksi sen, etteivät ole saaneet saataviaan isommalta asiakasyritykseltä, kertoo Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen.

    Suuryritykset vaitonaisia

    Esimerkiksi automaatiojätti ABB on lähestynyt hiljattain useampaa suomalaista yritystä kirjeellä, jossa se ilmoittaa pidentävänsä omien laskujensa maksua 90 päivään.

    Kirjeen mukaan yhtiö soveltaa jatkossa laskujen maksuehtoa siten, että lasku odottaa järjestelmässä kyseisen kuukauden viimeistä päivää ja sen jälkeen sille lasketaan 90 päivän maksuehto.

    ABB:ltä kommentoidaan asiaa niukasti. Yhtiön mukaan se on viestittänyt maksuehtojen muutoksesta tavarantoimittajilleen maailmanlaajuisesti. Maksuehdot yhtenäistetään toiminnan tehostamiseksi ja virtaviivaistamiseksi.

    – Maksuehto on joko paikallinen käytäntö tai 90 päivää. Maksuehdot sovitaan yhdessä toimittajan kanssa, kertoo ABB:n viestintäpäällikkö Jaana Nikkari.

    Miten toimitte, jos toimittaja haluaa lyhyemmän maksuajan?

    – Siitä sovitaan yhdessä toimittajan kanssa, Nikkari toistaa.

    ABB ei vastannut kysymykseen siitä, onnistuuko lyhyempi maksuaika, jos toimittaja näin haluaa. Kysyimme laskunmaksukäytännöistä myös metsäyhtiö Stora Ensolta. Se oli yhtä niukkasanainen.

    – Nämä ovat kahdenvälisiä sopimusasioita, jotka neuvottelemme ja sovimme keskenämme. Emme lähde avaamaan niitä ulkopuolisille, sanoo Stora Enson viestintäjohtaja Satu Härkönen.

    Asia on herättänyt yrittäjissä hämmennystä. Heidän mielestään esimerkiksi ABB:n kirje antaa ymmärtää, ettei neuvotteluvaraa ole.

    – Ilmoitus oli aivan yksipuolinen. Eräs yrittäjä lähestyi meitä ja kysyi, miten asiaan pitäisi suhtautua. Neuvoin, ettei tällaiseen tarvitse suostua, kertoo Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen.

    Suunnan pitäisi olla aivan toinen.

    Pienen yrityksen keinot vähissä

    Maksuehtolakia muutettiin vuonna 2015 siten, että yrittäjien välisten saatavien maksuaikaa lyhennettiin 60 päivästä 30 päivään. Rajan ylittäminen on sallittua vain, jos siitä on yhdessä sovittu.

    Toivosen mukaan pienen yrityksen keinot ovat kuitenkin vähissä, ja moni yrittäjä joutuu tekemään muutoksen pakon edessä.

    – Yrittäjä ei yleensä uskalla, eikä hänellä ole rahkeita riitauttaa asiaa, saati viedä sitä markkinaoikeuteen. Riskinä on ison asiakkaan menettäminen. Isot yritykset käyttävät pienempiä pankkeina, koska tilanne on mahdollinen.

    Yle haastatteli Juho Valkilan lisäksi useita yrittäjiä, jotka kuvailivat tilannetta näin:

    Maksuajat ovat minulla olleet 14 vuorokautta, mutta nyt ne ovat kuusi kuukautta tai saatko koskaan.

    Suuret teollisuusyritykset ehdottavat jo 120 päivää. Sen jälkeen tulee ilmoitus, että tilaajan nimi on kirjoitettu pienellä, saanko uuden laskun. Ja taas 120 päivää.

    Selityksiä ei oikeastaan tule. Lupauksia toistensa perään, että maksetaan. Euroja ei vain näy tilillä. Meillä painaa samaan aikaan omat laskut päälle.

    Sain rahat ulos eräältä kotimaiselta pörssiyhtiöltä siinä vaiheessa, kun perintätoimisto uhkasi julkaista yhtiön nimen protestilistalla.

    Paula KinnunenNimettömät vihjeet

    Suomen Yrittäjien mukaan ongelma on maksuehtolain puutteellisessa valvonnassa.

    – Meille oli iso yllätys, että ilmiö on näin suuri. On selvää, että laki ei toimi. Lakiin pitäisi täsmentää, mitä yritysten välinen sopiminen edellyttää, sanoo Tiina Toivonen.

    Lakiin voisi Toivosen mielestä lisätä, että sopiminen yli 30 päivän maksuajasta olisi mahdollista vain silloin, kun se ei ole toisen osapuolen kannalta kohtuutonta.

    – Valvonta olisi kuitenkin se tärkein elementti. Lisäksi olisi tärkeää, että yksipuolisista päätöksistä voisi ilmoittaa viranomaiselle nimettömästi, sanoo Tiina Toivonen.

    Oveluutta vaaditaan

    Hämeenkyröläinen puuseppä Juho Valkila on huomannut, että joskus pieni kikkailu tehoaa.

    Eräs asiakas oli tilannut Valkilalta 1 500 euron edestä tavaraa, mutta jätti laskun maksamatta. Asiakas ei vastannut puhelimeen eikä sähköposteihin. Valkila antoi laskun kirjanpitäjänsä hoidettavaksi.

    – Kirjanpitotoimiston nimi sisältää sanan "perintä", vaikka kyseessä on ihan tavallinen tilitoimisto. Kun kirjanpitäjä laittoi muistutuksen menemään, asiakas ottikin yhteyttä ja maksoi laskun. Toimiston nimellä oli varmasti merkitystä. Joskus pitää olla ovela.

    Moni pienyrittäjä tyytyy tilanteeseen, eikä laita maksuja edes perintään. Valkilan mukaan se ei kannata, sillä yritysten perintäkulut ovat todellinen villi länsi. Yleensä ne tulevat perintätoimiston asiakkaan maksettavaksi.

    – Kerran jouduin laittamaan 40 euron laskun perintään. Perintä laittoi yli satasen kulut päälle. En pidä oikeana, että perinnän kulut ylittävät laskun summan. Mielestäni kuluja pitäisi rajata lailla, sanoo Juho Valkila.

    Huippusuhdanteen hedelmät poimitaan nyt – firmat sanovat irti harvinaisen vähän työntekijöitä

    Huippusuhdanteen hedelmät poimitaan nyt – firmat sanovat irti harvinaisen vähän työntekijöitä


    Joulukuun alkuun mennessä kertyneiden irtisanomisilmoitusten ja yt–neuvottelutietojen perusteella irtisanottavien määrä jäänee tänä vuonna alle 3 500 henkilöön. Tämä on jo toinen vuosi, kun potkujen määrä jää ennätyksellisen pieneksi....

    Joulukuun alkuun mennessä kertyneiden irtisanomisilmoitusten ja yt–neuvottelutietojen perusteella irtisanottavien määrä jäänee tänä vuonna alle 3 500 henkilöön.

    Tämä on jo toinen vuosi, kun potkujen määrä jää ennätyksellisen pieneksi. SAK:n keräämän listan mukaan viime vuonna irtisanottiin noin 3 300 työntekijää.

    SAK on kerännyt tietoja alkaneista yt-neuvotteluista ja irtisanomisista vuodesta 2007 lähtien. Lista ei ole täydellinen, sillä tiedot otetaan julkisuudessa olleista pörssiyhtiöistä tai muista julkisista lähteistä. Esimerkiksi kuntien tietoja SAK:n listalla ei ole.

    Mikko Airikka | Yle

    – Yt–neuvotteluiden ja sitä myötä tuotannollisten ja taloudellisten irtisanomisten määrä näyttää pysyneen myös syksyllä varsin alhaisena, SAK:n työehtoasiantuntija Ismo Kokko kertoo.

    Yt–neuvotteluista on kertonut tähän mennessä puolensataa yritystä.

    Aivan kaikissa ei ole päädytty irtisanomisiin. Suurimmat irtisanomiset näkyvät taulukossa.

    Mikko Airikka | Yle

    Loppuvuodesta on aloitettu vielä joitakin väen vähentämiseen tähtääviä neuvotteluja, mutta ne tuskin muuttavat lukuja enää oleellisesti. SAK:n mukaan loppuvuonna yt–neuvotteluja käydään parissakymmenessä yrityksessä.

    Tällä kertaa suurista potkuista eivät ole ilmoittaneet isot metalli– tai teknologiayhtiöt eivätkä muutenkaan suuret vientifirmat. Tämä kertoo yksinkertaisesti siitä, että vienti on vetänyt, ja menossa on huippusuhdanne.

    Osaava ja koulutettu väki on ollut lähes täystyöllistetty. Monelle firmalle osaavan henkilöstön löytäminen onkin suurempi pulma kuin väen vähennyksen miettiminen.

    – Väen vähennysten syynä näyttäisivät olevan pitkälti yksittäisen yrityksen muutoksista johtuvat ongelmat. Myös lomauttaminen on ollut varsin maltillista, työehtoasiantuntija Kokko sanoo.

    Stora Enso on yksi suurimpia lomautuksia suunnitteleva firma. Sen yt:t koskevat Oulun paperitehtaalla noin 500 ihmistä.

    Metsäteollisuudesta on alkanut tippua muutenkin huolestuttavia arvioita markkinoiden kehittymisestä. Sellun hinta tippuu, ja joidenkin paperilajien kysyntä– ja hintakehitys on menossa alaspäin.

    Kaupalla, pankeilla ja mediayhtiöillä on taas pysyvämpiä ongelmia tai muutospaineita digitalisaation ja nettikaupan takia. Tosin sama digitalisaatio tuntuu jollakin tapaa yhä enemmän alalla kuin alalla.

    Monet ennustelaitokset tai pankit ovat vetäneet viime aikoina talouskasvuarvioitaan alas. Silti mitään talouden suoranaista romahdusta ei ainakaan vielä ole ennustettu, joten yt–rintamalla voi hyvinkin olla myös ensi vuonna rauhallista.

    Tampereella halutaan eroon päättäjien kaksoisrooleista – kiinteistöjohtaja eroaa itse kuntayhtiön hallituksesta

    Tampereella halutaan eroon päättäjien kaksoisrooleista – kiinteistöjohtaja eroaa itse kuntayhtiön hallituksesta


    Kaksoisrooleista luopuminen saa laajaa kannatusta Tampereen poliitikoilta. Kaikki Ylen kyselyyn vastanneet valtuustoryhmien puheenjohtajat suhtautuvat myönteisesti luottamushenkilöiden kaksoisroolien karsimiseen. Myös viranhaltijoiden...

    Kaksoisrooleista luopuminen saa laajaa kannatusta Tampereen poliitikoilta. Kaikki Ylen kyselyyn vastanneet valtuustoryhmien puheenjohtajat suhtautuvat myönteisesti luottamushenkilöiden kaksoisroolien karsimiseen.

    Myös viranhaltijoiden hallituspaikkoihin kuntayhtiöissä olisi vastaajien mielestä kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota.

    Yle kysyi valtuustoryhmien puheenjohtajilta, pitäisikö Tampereella tehdä virallinen poliittinen päätös luottamushenkilöiden kaksoisrooleista luopumiseksi. Samalla kysyttiin, pitäisikö Tampereella muuttaa suhtautumista myös viranhaltijoiden sidonnaisuuksiin.

    Kenenkään ei pidä toimia oman itsensä valvojana. Mikko Aaltonen Rikostutkinta kiinnitti huomion kaksoisrooleihin

    Päättäjien kaksoisroolit ovat olleet kuuma puheenaihe jo pitkään Tampereella (Aamulehden artikkeli maksumuurin takana). Suurin huomio on kohdistunut SDP:n johtavan kuntapoliitikon Atanas Aleksovskin toimintaan Tampereen Kotilinnasäätiön toiminnanjohtajana.

    Lokakuussa Aleksovski sai syytteen luottamusaseman väärinkäytöstä, mutta kuohunta on jatkunut jo kesästä 2017.

    Silloin tuli julki, että Kotilinnasäätiö oli myynyt Tampereen Nekalassa sijaitsevan tontin vuokraoikeuden rakennusyhtiö Lehto Groupiin kuuluvalle Rakennuskartiolle ilman kaupungin lupaa.

    Pian tonttisotkua alkoivat tutkia sekä Patentti- ja rekisterihallitus että poliisi. Tapauksen oikeuskäsittely Pirkanmaan käräjäoikeudessa alkoi perjantaina.

    Aika on ajanut kaksoisrooleista ohi. Jaakko Stenhäll

    Aleksovski kiistää syyllisyytensä ja piti pitkään kiinni luottamustehtävistään. Rikossyytteen jälkeen hän kuitenkin siirtyi syrjään Tampereen kaupunginhallituksesta ja sen konsernijaostosta sekä SDP:n valtuustoryhmän johdosta. Lisäksi hän jätti pysäköintifirma Finnparkin hallituksen puheenjohtajan paikan.

    Lisäksi Tampereella on puhuttu esimerkiksi tarkastuslautakunnan jäsenten kaksoisrooleista kaupungin tytäryhteisöjen hallituksissa (Aamulehden artikkeli maksumuurin takana).

    Esimerkiksi Esa Kanerva (sd.) on joutunut jääväämään itsensä tarkastuslautakunnassa joka kerta, kun siellä on käsitelty ongelmiin ajautunutta Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneerausta. Kanerva on myös Tampereen Veden liikelaitoksen johtokunnassa.

    Heistä tulee yhtiöiden panttivankeja. Tiina Elovaara Päätöksenteon uskottavuus koetuksella

    Kokoomuksen, RKP:n ja kristillisdemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtaja Ilkka Sasi (kok.) sanoo, että heidän ryhmänsä kaupunginhallituksen jäsenet ovat jo vuodesta 2013 sitoutuneet siihen, että eivät ole valvomiensa yhtiöiden hallituksissa.

    Sasin mielestä luottamushenkilön pitää itse tiedostaa, mitä tehtäviä voi ottaa vastaan.

    – On lopulta kuitenkin jokaisen ryhmän ja ensisijaisesti valtuutetun omalla vastuulla tehtäviä vastaanotettaessa, ettei asema edesauta rakenteellista korruptiota, Sasi sanoo.

    Keskustan Jouni Ovaskan mielestä vastuu kaksoisroolien karsimisesta on jokaisella valtuustoryhmällä.

    – Jos nämä eivät tähän itsenäisesti kykene, asiasta on linjattava yhdessä, Ovaska sanoo.

    Vasemmistoliiton Mikko Aaltosen mielestä kaksoisroolit ovat uhka päätöksenteon toimivuudelle, läpinäkyvyydelle ja uskottavuudelle.

    – Kenenkään ei pidä toimia oman itsensä valvojana, Aaltonen kirjoittaa.

    Vihreiden Jaakko Stenhäll sanoo, että aika on ajanut kaksoisrooleista ohi.

    – Kaupungin tytäryhteisöjen johdossa tai hallituksessa toimivien ei tulisi toimia samaan aikaan näitä ohjaavissa toimielimissä, kuten kaupunginhallituksessa, Stenhäll sanoo.

    – Linjaus kaksoisrooleista luopumiseksi parantaa päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja kuntalaisten luottamusta yhteisten asioiden hoitoon, sanoo puolestaan perussuomalaisten Lassi Kaleva.

    Osa kaipaa valtakunnallista linjausta

    SDP:n Pekka Salmi pitäisi parhaana ratkaisuna muutosta kuntalakiin. Sinisten Tiina Elovaara kaipaa riippumatonta selvitystä ja valtakunnallista linjausta.

    Elovaaran mukaan myös kansanedustajien hallituspaikat valtionyhtiöissä pitäisi tarkastella uusiksi.

    – Heistä tulee yhtiöiden panttivankeja, koska osakeyhtiölain mukaan hallituksen jäsenillä on velvollisuus ajaa yhtiön etua, Elovaara sanoo.

    Kiinteistöjohtajalle kaksoisrooli kävi mahdottomaksi

    Ongelmattomia kaksoisroolit eivät ole myöskään viranhaltijoille. Tämän on huomannut muun muassa Tampereen kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm. Hän on juuri luopumassa hallituspaikasta pirkanmaalaisia toisen asteen koulutuksen kiinteistöjä omistavassa Tredu-Kiinteistöt Oy:ssä.

    Kaksoisroolini ei varmaan ole näyttänyt hyvältä ulospäin. Virpi Ekholm

    Ekholm kertoo, että jätti eroanomuksen lokakuun lopussa ja on lopettamassa tehtävät hallituksessa vuodenvaihteessa.

    Hallitusjäsenyyden synnyttämä esteellisyys on käytännössä estänyt Ekholmin osallistumisen Tampereen seudun ammattiopiston Tredun palveluverkon kehittämiseen.

    – En pysty olemaan valmistelussa mukana, mikä olisi kuitenkin tärkeää, koska kaikki resurssit tarvittaisiin, Ekholm sanoo.

    Lisäksi Ekholm arvioi, että hänen kaksoisroolinsa ei varmaan ole näyttänyt hyvältä ulospäin.

    Tredu-Kiinteistöt on perustettu omistamaan, rakennuttamaan ja vuokraamaan muun muassa Tredun käyttämiä kiinteistöjä. Tredun palveluverkon kehittäminen vaikuttaa siis suoraan Tredu-Kiinteistöjen toimintaan.

    Tampere omistaa Tredu-Kiinteistöistä noin kaksi kolmasosaa. Loput yhtiöstä on yhdentoista muun pirkanmaalaisen kunnan hallussa.

    Ylen kyselyssä valtuustoryhmien puheenjohtajat kaipaavat lisää avoimuutta myös viranhaltijoiden sidonnaisuuksiin.

    – Virkamiesten kaksoisroolit pitäisi ottaa myös tarkasteluun, Pekka Salmi sanoo.

    – Perusteluna kaksoisrooleista luopumiseen on heidän kohdallaan luottamuksen säilyminen virkamiesvalmisteluun, Lassi Kaleva sanoo.

    Ympäristö- ja kehitysjohtaja istuu ICT-yhtiön hallituksessa

    Tampereelta on edustus myös kriittisen julkisuuden kohteena olleessa ICT-yhtiössä Kuntien Tierassa.

    Lokakuussa Helsingin Sanomat kirjoitti Espoon päättäjien kaksoisrooleista kuntaorganisaatioiden omistamassa yhtiössä. Artikkelissa julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen sanoo muun muassa, että vuoden 2017 lakimuutoksen jälkeen kaksoisroolien välttämiseksi ”pitää nimetä hallitukseen edustaja, joka ei toimi kunnassa samalla alalla kuin yhtiö."

    Tampereesta tuli Kuntien Tieran omistaja vuonna 2017. Keväällä 2018 Tampereen ympäristö- ja kehitysjohtaja Kari Kankaala tuli valituksi Tieran hallitukseen.

    Kankaala johtaa Kestävä Tampere -ohjelmaa, joka on osa sähköisiä palveluja ja kestävää kehitystä edistävää Smart Tamperetta.

    Kestävä Tampere -ohjelmaan kuuluvat muun muassa sellaiset projektit kuin Energiaviisaat kaupungit EKAT ja STARDUST. Niissä kehitetään muun muassa älykkäitä energiajärjestelmiä ja vähäpäästöisiä sekä energiatehokkaita ICT-ratkaisuja.

    Kankaala arvioi, että hänen hallituspaikkansa ICT-palveluja tarjoavan Kuntien Tieran hallituksessa ei kuitenkaan ole ongelma.

    – Kestävä Tampere 2030 -ohjelma on puhtaasti erilaisia hiilineutraaliuteen tähtääviä toimenpiteitä. Minulla ei ole ollut, eikä minulla ole nyt eikä jatkossakaan mitään tekemistä Tampereen kaupungin IT-hankintojen tai ICT-kehittämisen kanssa. En näe, että olisin mitenkään samalla alalla, Kankaala sanoo.

    – Tiera ei tarjoa sellaisia palveluja, joista olisin työni puolesta kiinnostunut, Kankaala jatkaa.

    Kankaala sanoo, että rooli Kuntien Tieran hallituksessa liittyy muun muassa hänen aiempaan kokemukseensa hallitustyöskentelystä.

    Tietohallintojohtaja: "Ohjausryhmän jäsenyys ei ole ongelma"

    Tampereelle palveluja Kuntien Tieralta tilaa tietohallintojohtaja Jarkko Oksala. Oksala istuu Kuntien Tieran tietohallintopalveluiden ohjausryhmässä.

    Oksalan mielestä tämä ei ole ongelma.

    – Ohjausryhmässä käsitellään kyseiselle ohjausryhmälle rajatun kokonaisuuden ja siihen liittyvien palvelujen kehittämistä, ei yhtiön asioita laajemmin. Ohjausryhmä ei ole päätösvaltainen, eikä sen jäsenyydestä makseta palkkiota, Oksala sanoo.

    Oksalan mukaan asetelma ei tuo Kuntien Tieralle muita alan yrityksiä haittaavaa kilpailuetua.

    – Kuntien Tiera on vain yksi tapa kehittää ICT-palveluja, erityisesti kuntien rajat ylittäviä yhteisiä palveluja. Kuntien Tieran rooli on koordinoida kokonaisuuksia ja tarvittaessa hankkia palveluiden tarvitsemat ICT-ratkaisut yleensä kilpailuttamalla markkinoilta, Oksala sanoo.

    Tampere on ottanut käyttöön Kuntien Tieran palveluista muun muassa ICT-laitteiden, -ohjelmistojen ja -palveluiden hankintaan kehitetyn verkkokaupan, palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän sekä liikkuvaa työtä tukevan kotihoidon toiminnanohjauspalvelun.

    Näissä tapauksissa palveluiden tarvitsemat ICT-ratkaisut on hankittu markkinoilta kilpailuttamalla.

    Lue lisää:

    Jan Vapaavuori istuu yrityksen hallituksessa, jota Helsingin pormestarina itse valvoo – tutkija kummeksuu: ”Kaksoisrooleja ei saisi olla”

    Oikeuskäsittely alkoi: Tampereen keskeistä vaikuttajaa syytetään 775 000 euron vahingon aiheuttamisesta

    Demaripoliitikon rikossyyte kuohuttaa Tampereella – Atanas Aleksovski jää syrjään valtuustoryhmän puheenjohtajan paikalta

    Pormestari Lylyn kytkökset golfkenttäveivauksessa yllättivät osan Tampereen valtuutetuista – silti moni hyväksyy toiminnan

    Kotilinnasäätiön tonttikaupasta rikostutkinta

    Tampereen Kotilinnasäätiön tonttisotkusta alkoi viranomaistutkinta

    Jan Vapaavuori istuu yrityksen hallituksessa, jota Helsingin pormestarina itse valvoo – tutkija kummeksuu: ”Kaksoisrooleja ei saisi olla”

    Jan Vapaavuori istuu yrityksen hallituksessa, jota Helsingin pormestarina itse valvoo – tutkija kummeksuu: ”Kaksoisrooleja ei saisi olla”


    Helsingin tämän vuoden viimeinen valtuusto on juuri päättynyt, ja valtuuston pikkujouluja viritellään Helsingin kaupungintalon juhlasalissa. Glögilasit kilisevät. Pormestarit Jan Vapaavuori (kok.) ja Anni Sinnemäki (vihr.) on pyydetty erikseen...

    Helsingin tämän vuoden viimeinen valtuusto on juuri päättynyt, ja valtuuston pikkujouluja viritellään Helsingin kaupungintalon juhlasalissa. Glögilasit kilisevät.

    Pormestarit Jan Vapaavuori (kok.) ja Anni Sinnemäki (vihr.) on pyydetty erikseen haastatteluun valtuuston päätteeksi.

    Vapaavuoren haastattelu on ensin. Haastattelu sujuu hyvin.

    Ajatuksena on, että haastattelujen jälkeen otetaan yhteiskuva pormestarista ja apulaispormestarista tätä juttua varten: heillä kun kummallakin on samanlaiset kaksoisroolit. Kumpikin istuu kaupunginhallituksessa pormestareina, kuuluvat tytäryhtiöitä ohjaavaan konsernijaostoon ja ovat toisaalta myös Helsingin tytäryhtiöiden hallituksissa puheenjohtajia.

    Vapaavuori ei kuitenkaan pidä yhteiskuva-ajatuksesta.

    Kaksoisroolit yleisiä Helsingissä

    Yle Uutiset selvitti Helsingin kaupungin pormestareiden sidonnaisuuksia ja kaksoisroolituksia.

    Kaikki pormestarit istuvat kaupungin sivuilla olevien ilmoitustensa mukaan jossain sellaisissa yrityksissä, yhdistyksissä tai säätiöissä, joiden asioita joskus voidaan kaupungissa heidän organisaatioissaan käsitellä.

    Sama tilanne on Helsingin kaupungin johtavilla virkamiehillä.

    Eniten ongelmia voi tulla eteen pormestari Jan Vapaavuorelle sekä apulaispormestari Anni Sinnemäelle.

    He kumpikin istuvat niin kaupungin konserninjohdossa kuin kaupungin tytäryhtiöiden hallituksissa.

    Heidän niin sanotut kaksoisroolinsa ovat todella selkeät. Jan Vapaavuori on Helsingin markkinointia hoitavan Helsinki Marketing Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Anni Sinnemäki Helsingin kaupungin vuokra-asuntotuotannosta vastaavan Helsingin Kaupungin Asunnot Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

    He toisin sanoen valvovat tytäryhtiöiden toimintaa kaupungin johtajina sekä toisaalta ajavat tytäryhtiöiden etua näiden hallituksissa puheenjohtajina.

    Voidaan siis sanoa, että Helsingissä jopa johtavat poliitikot kuten Jan Vapaavuori tai Anni Sinnemäki joutuvat tilanteeseen, jossa he ovat esimerkiksi ostamassa tavaraa tai palveluita yritykseltä, jonka hallituksissa he itse istuvat.

    Helsingin ostolaskuaineiston perusteella esimerkiksi kaupunki on ostanut palveluita Helsinki Marketingilta yli 3,5 miljoonalla eurolla sitten kesäkuun 2017.

    Helsingin kaupungin lakimiehen Jenni Ropen mukaan on totta, että näin voi käydä.

    Ropen mukaan Sinnemäki joutuu pohtimaan rooliaan useammin, koska Helsingin Kaupungin Asunnot Oy:n eli tuttavallisemmin Hekan asioita käsitellään useammin kaupungissa.

    Tällaisten kaksoiroolien vuoksi, kesällä 2017 voimaan astuneen uuden kuntalain mukaan heidän tulee näissä tilanteissa jäävätä itsensä. Eli vetäytyä syrjään päätöksenteosta, kun kyse on heidän edustamastaan tahosta.

    Tämä tarkoittaa käytännössä, että pormestareiden tulee poistua huoneesta, jossa päätöstä tehdään. Heitä voidaan kuulla asiantuntijoina, mutta he eivät saa esitellä päätettäviä asioita ja he eivät saa mitenkään vaikuttaa muiden samassa tilassa olevien päätöksentekoon.

    Samalla heidän pitää kuitenkin pitää huolta, että omistajaohjaus säilyy kunnassa.

    Tämä on aika vaikea yhtälö. Ainakin, jos kysyy Suomen kuntien etujärjestöstä Kuntaliitosta.

    Kuntaliiton mukaan kunnilta tulee edelleen jatkuvasti kyselyitä, kuinka tämän puolitoista vuotta sitten voimaan tulleen lain kanssa tulee elää.

    Kuntaliiton lakiasiain johtaja Arto Sulonen sanoo, että kyselyitä lain tulkinnasta tulee kuukausittain.

    Se mitkä kunnat asioita kyselevät ja mitä he kyselevät Sulonen ei paljasta, koska kyse on heidän asiakkaistaan.

    – Kunnat kyselevät, mitä heidän pitäisi tietää ja miten erilaisissa tilanteissa tulee toimia.

    Kuntaliitto ohjeistaa kuntia aina samalla tavalla.

    – Kunnassa tulee miettiä tarkasti miten virkamiehet ja poliitikot voivat jäävätä itsensä kaksoisroolitilanteissa, ja sitten toisaalta, että konserniohjaus on toimiva jääväystilanteessa, Sulonen sanoo.

    Pormestarit sinut jääväyksen kanssa

    Helsingin pormestari Vapaavuori ja apulaispormestari Sinnemäki eivät itse pidä kaksoisroolejaan hankalina tai ongelmallisina.

    Vapaavuori ei edes koe, että Helsingissä olisi erityisesti kaksoisrooleja. Samaa sanoo myös kaupungin lakimies Jenni Rope. He vierastavat sanaa.

    – Helsingissä on katsottu luontevaksi, että kaupungin keskeiset toimijat ovat näissä tehtävissä (tytäryhtiöissä), Vapaavuori sanoo.

    Vapaavuoren mukaan esimerkiksi hänen läsnäolo Helsinki Marketingin hallituksen puheenjohtajana on tuonut päinvastoin vain uskottavuutta ja lisäarvoa Helsingille ja kaupungin markkinoinnille.

    – Se on viesti siitä, että tämmöistä toimintaa pidetään tärkeänä konsernin ylintä johtoa myöten.

    Samoin puolustautuu Sinnemäki. Hänen mielestään hän on parempi hallitustyöläinen apulaispormestaruutensa takia.

    – Minulla on ikään kuin hengityksessäni jo ymmärrys, että mitä Helsingin kaupungin valtuusto on tavoitellut esimerkiksi strategiassaan, Sinnemäki sanoo.

    Myös Helsingin kaupungin lakimies Rope puolustaa Helsingin pormestareita.

    – Laissa ei ole kieltoa, että Helsingin kaupungin johdossa olevat ihmiset eivät voisi olla yhtiöiden hallituksen jäseninä.

    Asia on kuitenkin otettu huomioon Ropen mukaan jokaisen hallitusjäsenen kohdalla.

    – Sellaista tilannetta ei saa syntyä, että joku henkilö olisi niin jatkuvasti esteellinen, että toimiminen yhtiön johdossa tulisi mahdottomaksi.

    Oulussa ei ole kaksoisrooleja

    Vastaava tilanne ei olisi mahdollinen kaikkialla Suomessa. Esimerkiksi Tampereella kaksoisrooleja on huomattavasti vähemmän.

    Kaikkein selkein tilanne on Oulussa. Siellä kaksoisroolitus on yksinkertaisesti kielletty: kaupungin konsernijohdossa ja kaupunginhallituksessa istuvat eivät voi olla tytäryhtiöiden hallituksissa.

    – Toki olemme vähän pienempi konserni kuin Helsinki. Ehkä tämä on ollut helpompi ratkaista täällä näin, pohtii Oulun kaupungin kehittämisjohtaja Marja Kariniemi.

    Hän kertoo, että uuden kuntalain myötä asiat vain haluttiin tehdä selkeästi toisin, ja oikein.

    Nykyään tytäryhtiöiden hallituksiin valitaan Oulussa pääsääntöisesti vain sellaisia luottamushenkilöitä, jotka eivät ole kaupunginhallituksessa tai konsernijaostossa.

    – Myöskään me virkamiehet, jotka valmistelemme tytäryhtiöiden asioita, emme voi istua minkään tytäryhtiön hallituksessa, Kariniemi sanoo.

    Sen sijaan tytäryhtiöiden hallituksiin pyritään muiden luottamushenkilöiden lisäksi valitsemaan ulkopuolisia eri alojen asiantuntijoita, myös hallitusammattilaisia, joita kaupunki myös kouluttaa.

    – Ei laki kiellä kaksoisrooleja. Mutta kun kuntalaki muuttui, päädyimme siihen, että kaikki on helpompaa näin.

    Helsingillä oma linja

    Helsingissä meno on toista. Helsingissä kaupungin tytäryhtiöiden, kuten Helsinki Marketingin, hallitusten kokoonpanosta päättää kaupunginhallituksen konsernijaosto.

    Konsernijaostossa istuvat sekä pormestari Jan Vapaavuori että varajäsenenä apulaispormestari Anni Sinnemäki.

    Konsernijaosto, jossa Vapaavuori istuu itse, päättää lopulta valitaanko hänet tytäryhtiön hallitukseen vai ei.

    Helsingin kaupungin konserniohjauksen päällikkö Atte Malmström ei näe asiassa mitään kummallista.

    – Ei meillekään vierasta ole, että tytäryhtiöiden hallituksiin otetaan ulkopuolisia. Mutta kategorisesti sen ei tarvitse olla ulkopuolinen.

    Kuin käsikirjoitukseen kirjoitettuna Jan Vapaavuori ilmoittaa, että hän on jättäytymässä pois Helsinki Marketingin puheenjohtajuudesta. Sen takia, että pesti oli tarkoitettu alusta alkaen hänelle vain väliaikaisesti kaupungin organisaatiouudistuksen takia.

    Lisäksi pesti on toki ollut hänelle mieluinen ja tärkeä pormestariuden alkuajan.

    Sitä kautta hän on päässyt vaikuttamaan yhteen lempiaiheeseensa: Helsingin kansainväliseen näkyvyyteen.

    Mutta ensi vuonna on aika jättää tehtävälle hyvästit.

    Se lienee helpotus Vapaavuorelle, joka haluaa keventää työtaakkaansa.

    Eikä tarvitse miettiä jääväämistä enää tämän asian osalta.

    Sillä Vapaavuori myöntää, että jääviydessä pitää olla tarkkana. Viattoman tuntuinen päätöskin vaatii hereillä oloa.

    – Aina ei tule mieleen, että pitää jäävätä itsensä. Mutta meillä on päätöksiä, jotka koskevat useita tytäryhtiötä. Eli tarkkana pitää olla.

    Vapaavuoren ei omien sanojensa mukaan ole tarvinnut jäävät itseään kuin kerran.

    Sinnemäellä kertoja on sitä vastoin ollut useampiakin. Sen tuntuvan tietävän kaikki: Vapaavuori ja kaupungin lakimies Rope. Myös Sinnemäki itse.

    Sinnemäki on omienkin sanojensa mukaan jäävännyt itseään usein niin kaupunkiympäristölautakunnassa kuin kaupunginhallituksessakin.

    Asiat ovat koskeneet esimerkiksi kaavoitusta ja tonttien vuokria sekä kaupunginhallituksessa lainan myöntämistä HEKA:lle.

    Silti hän ei pidä sitä ongelmana.

    – Se on osa sitä, kun käy läpi mitä asioita kokouksiin on tulossa, ja miettii mitä asioita käsittelyyn on tulossa.

    "Meillä on Helsingissä tällainen välimalli." Jan Vapaavuori "Oulu voisi ottaa oppia Helsingistä"

    Kaksoisroolit eivät ole Sinnemäen tai Vapaavuoren mielestä ongelma.

    Vapaavuoren mukaan oppia ei tarvitse ottaa Oulusta. Pikemminkin:

    – Oulu voi ihan hyvin ottaa mallia Helsingistä.

    – Meillä on Helsingissä tällainen välimalli. Pyrimme välttämään kaksoisrooleja, mutta on olemassa strategisesti merkittäviä yhtiöitä, joissa kaupungilla on iso intressi olla varmistamassa kaupungin näkökulmaa.

    "Pääsääntö on, että kaksoisrooleja ei saisi olla." Asko Uoti Asiantuntija kritisoi kaksoisrooleja

    Kunnallisoikeuden asiantuntija Asko Uoti Tampereen yliopistosta on Vapaavuoren ja Sinnemäen kanssa eri linjoilla.

    Hänen mukaansa kaksoisrooleihin tulisi suhtautua lähtökohtaisesti kriittisesti – toisin sanoen niitä tulisi välttää.

    – Pääsääntö on, että niitä ei saisi olla. Kuntayhtiön hallitus ajaa yhtiön etua. Se voi olla eri kuin kunnan etu.

    – Yksittäistapaukset voivat olla hyväksyttäviä. Mutta ongelma syntyy, jos ja kun jäävääminen on laajaa. Silloin henkilö ei voi hoitaa tehtäväänsä luottamushenkilönä,vaikka hänet on juuri sitä varten valittu. Se tässä on iso demokratiaongelma.

    Lisäksi Uoti sanoo, että jäävääminen yksittäisen asian kohdalla voi olla helppoa. Mutta entä silloin, kun puhutaan vaikka tytäryhtiöiden ohjauksen periaatteista.

    – Silloin tullaan harmaalle alueelle. Joku voi yrittää vaikuttaa asioihin suotuisasti oman yhtiön kannalta. Tämä on yksi merkittävä syy, miksi itse suhtaudun kaksoisrooleihin kriittisesti.

    Uoti on huolissaan myös niistä solidaarisuuskytköksistä, joita voi syntyä, kun ollaan monta kymmentä kertaa vuodessa yhdessä konsernijohdossa.

    Hän muistuttaa, että korruptiota tarkkaileva kansainvälinen järjestö Transparency International on huomauttanut Suomea rakenteellisten riippuvuuksien poistamisen tarpeista.

    Uotin mukaan onkin kummallista, että uusi laki edelleen mahdollistaa kaksoisroolit.

    – Kuntalain valmistelussa oltiin aluksi estämässä kaksoisroolit. Mutta ne poistettiin laista valmistelun edetessä.

    Hän epäilee, että syy saattaa löytyä rahasta.

    – Tosiasia on, että nämä paikat tuottavat euroja puolueiden kassaan niin sanotun puolueveron muodossa. Tätä järjestelyä ei voi pitää asianmukaisena, eikä varsinkaan perustuslaillisen hyvän hallinnon menettelynä.

    Vapaavuori kieltäytyy kuvasta

    Mutta vaikka Helsingin pormestarit kuinka selittävät, että asia ei ole heille tai Helsingille ongelma, ehkä se kuitenkin on sitä vähän. Ainakin pormestari Vapaavuorelle. Tai hänen maineelleen.

    Helsingin kaupunginvaltuuston pikkujouluissa ruokaa tuodaan kohta pöytään. Anni Sinnemäki myöhästyy alkuruoalta haastattelumme takia.

    Sinnemäelle on myös kerrottu, että toiveissa olisi ollut yhteiskuva Vapaavuoren kanssa. Mutta Vapaavuorta ei enää näy. Hän ei halua tulla kuvatuksi Sinnemäen vierellä. Hän kieltätyy. Huikkaa vielä, että Sinnemäellä tässä on enemmän jäävättävää kuin hänellä.

    Ja kävelee pois.

    Lue lisää:

    Tampereella halutaan eroon päättäjien kaksoisrooleista – kiinteistöjohtaja eroaa itse kuntayhtiön hallituksesta

    Tämä mies teki pelialalla hattutempun ja rikastui – nyt hän kertoo, miten pelaaminen on suuren muutoksen kynnyksellä:

    Tämä mies teki pelialalla hattutempun ja rikastui – nyt hän kertoo, miten pelaaminen on suuren muutoksen kynnyksellä: "Seuraava hitti on yhtä iso kuin Facebook"


    Kun innokas pelaaja pohtii joululahjatoiveita, valinta on vaikea. Kannattaisiko ostaa Xbox, Playstation vai Nintendo? Riittävätkö rahat huippuunsa viritettyyn pelitietokoneeseen? Entä kännykkä? Uudella luurilla voisi pelata hittipeli Fortnitea...

    Kun innokas pelaaja pohtii joululahjatoiveita, valinta on vaikea. Kannattaisiko ostaa Xbox, Playstation vai Nintendo? Riittävätkö rahat huippuunsa viritettyyn pelitietokoneeseen?

    Entä kännykkä? Uudella luurilla voisi pelata hittipeli Fortnitea missä tahansa.

    Valintaan vaikuttaa se, mihin rahat riittävät, mille laitteelle on tarjolla parhaat pelit ja – tämä on tärkeää – millä kaverit pelaavat. Tässä mielessä juuri mikään ei ole muuttunut parissakymmenessä vuodessa.

    Tulevaisuudessa nämä eivät kuitenkaan ole enää pelaajan päällimmäisiä kysymyksiä, väittää peliyrittäjä Kristian Segerstråle.

    Tulevaisuudessa kaikilla laitteilla voi pelata samoja pelejä. Kaikki pääsevät samaan pelimaailmaan niin kännykällä, tietokoneella kuin pelikonsolillakin.

    – Peliala on tilanteessa, jossa seuraava iso kasvuaalto ei enää synny siitä, että markkinoille lanseerataan uusi pelikonsoli, virtuaalilasit tai joku seuraavan sukupolven mobiililaite, Segerstråle sanoo.

    – Kasvu syntyy siitä, että me pelinkehittäjät opimme tekemään pelejä, joita voi pelata millä tahansa laitteella ja kenen kanssa tahansa.

    Mårten Lampén / YleKolme kertaa oikeassa

    Miksi meidän kannattaa kuunnella Kristian Segerstrålea?

    Yhdysvaltain Piilaaksossa asuva suomalainen on ollut oikeassa ennenkin. Itse asiassa hän on tehnyt hattutempun.

    Kristian Segerstråle uskoi kännykkäpeleihin ja perusti vuosituhannen vaihteen jälkeen Lontoossa Macrospace-yhtiön. Myöhemmin tuo yhtiö listautui Glu Mobile -nimellä yhdysvaltalaiseen teknologiapörssiin.Seuraava pelialan ilmiö olivat Facebook-pelit. Muut suomalaiset pelikehittäjät eivät sosiaalisen median nousukiitoon ehtineet, mutta Segerstråle perusti Playfish-yhtiön ja myi sen myöhemmin yhdysvaltalaiselle pelijätti Electronic Artsille noin 300 miljoonalla dollarilla.Kolmannen kerran Segerstråle osui oikeaan sijoittaessaan rahojaan suomalaiseen peliyhtiö Supercelliin.

    Talouselämä-lehden mukaan Segerstråle on “pelialan kultasormi”.

    Viime vuodet Segerstråle on toiminut yhdysvaltalaisen Super Evil Megacorpin toimitusjohtajana. Kuusikymmenhenkinen yhtiö on kerännyt 60 miljoonan dollarin rahoituksen. Yhtiö ryhtyi ensimmäisten joukossa tekemään kännykkäpelaamisesta urheilua.

    Vastaansa se sai esimerkiksi kiinalaisen Tencentin ja Supercellin. Segerstrålen mukaan Vainglory-pelillä on kuukausittain "miljoonia pelaajia".

    Tämä artikkeli ei kuitenkaan kerro kännykkä-urheilusta. Kristian Segerstrålen mukaan pelimaailmassa on käynnissä jotain vielä suurempaa.

    Yhtä iso kuin Facebook

    Kristian Segerstråle noutaa vieraalleen kahvit helsinkiläishotellin aamiaisravintolassa. Peliyrittäjän ääni on käheä, sillä Piilaaksosta saapunut bilebändi Coverflow on soittanut edellisenä iltana Slush-bileissä – ja sen jälkeen kosketinsoittaja Segerstråle päätyi saunan kautta hyiseen Suomenlahteen.

    Hän kertoo, että pelialan mannerlaatat ovat liikkeessä.

    – Tähän asti useimmat pelitalot ovat kehittäneet pelejään joko kännyköille, konsoleille tai tietokoneille. Pian samaa peliä voidaan pelata kaikilla laitteilla. Fortnite on istuttanut sen ajatuksen, että tämän pitää olla mahdollista, Segerstråle sanoo.

    Yhdysvaltalaisen Epic Gamesin Fortnite on Segerstrålen mukaan ensimmäinen esimerkki kaikilla alustoilla pelattavasta hittipelistä. Fortnitella on tänään yli 200 miljoonaa aktiivista pelaajaa.

    Ammattislangilla tällainen monilla eri alustoilla pelattava peli on cross platform.

    Segerstrålen mukaan monta kertaa suurempi menestys odottaa sitä, joka luo ensimmäisen post platform -hitin. Tällä termillä Segerståle tarkoittaa peliä, jota kännykkä-, konsoli- ja pc-pelaajat voivat pelata yhdessä – ja aidosti tasa-arvoisina.

    Fortnite on menestystarina, mutta ei vielä tätä visiota toteuta.

    – Fortnitessa kännykkäpelaaja pystyy liittymään samaan pelin pc-pelaajien kanssa, mutta se ei tapahdu automaattisesti. Näin ei haluta tehdä, koska mobiilipelaaja ei ole yhtä kilpailukykyinen, Segerstråle sanoo.

    – Se on tällä hetkellä vähän kuin pelaisit jalkapalloa repullinen tiiliä selässäsi.

    Tulevaisuudessa siintää kuitenkin peli, joka ylittää kaikki raja-aidat ja yhdistää kaikki maailman pelaajat samaan pelikokemukseen. Se, joka siihen kultasuoneen ensimmäisenä osuu, on Kristian Segerstrålen mukaan pelialan seuraava supermenestyjä.

    – Pelillä tulee olemaan suunnilleen samanlainen käyttäjämäärä kuin suurimmilla sosiaalisen median palveluilla. Puhutaan miljardeista käyttäjistä, hän sanoo.

    Mårten Lampén / YleMoni asia muuttuu

    Omaa yhtiötään Segerstråle on viemässä uusille ja entistä suuremmille "post platform"-markkinoille. Super Evil Megacorp julkaisi joulukuussa testiversion Vainglory-pelinsä pc-versiosta, ja kertoi yhteistyösopimuksesta kiinalaisen internetjätti NetEasen kanssa.

    Viralliset pc- ja macintosh-versiot Vainglory-pelistä julkaistaan ensi vuoden alussa ja konsoliversiot vuoden loppuun mennessä.

    Segerstrålen mukaan yhtiöllä on pelimoottori, jonka ansiosta peli tulee toimimaan yhtä hyvin vanhoilla kännyköillä kuin uusilla konsoleilla.

    – Yhtä tärkeää on, että olemme kehittäneet myös ohjaamista niin, että nämä alustat ovat keskenään tasavertaisessa asemassa. Silloin ei ole väliä, kuka pelaa milläkin laitteella – eikä alusta ole se tärkein tekijä siinä, miten kilpailukykyinen olet, Segerstråle sanoo.

    Jos Kristian Segerstrålen visio toteutuu, moni asia muuttuu.

    1. Pelin suunnittelu

    Ensin on mietittävä, millaisessa pelissä voi toteutua tasa-arvoisuus eri alustojen välillä. Kristian Segerstrålen mukaan sitä voi olla mahdotonta luoda suosittuihin ensimmäisen persoonan näkökulmasta pelattaviin first person shootereihin eli fps-peleihin.

    – Jos haluat kääntyä 180 astetta ympäri ja ampua, kännykkä tai peliohjain ei ole koskaan yhtä nopea kuin hiiri ja näppäimistö, hän sanoo.

    – Se ei kuitenkaan ole ongelma, jos pelissä ajentaan esimerkiksi panssarivaunuilla – silloin ei tarvitse kääntyä nopeammin kuin mihin hitain laite pystyy.

    Toinen kysymys on se, miltä näyttää kaikilla laitteilla pelattavan pelin käyttöliittymä.

    – Luulen, että peliala voi oppia Netflixin ja Facebookin kaltaisista internet-palveluista, jotka ovat olleet cross platform jo tosi kauan.

    2. Moottorit uusiksi

    Kristian Segerstrålen mukaan pelien grafiikkamoottorit eivät tue pelikehitystä kaikille alustoille. Unityn, Unrealin ja CryEnginen kaltaiset työkalut tehtiin aikana, jolloin kännykkäpelaamista ei juuri ajateltu.

    – Epic Gameskin teki hirvittävästi työtä pelimoottorinsa kanssa, jotta sai Fortniten toimimaan mobiilipuhelimella. Siitä huolimatta, jos pelaat Fortnitea melko uudellakin kapulalla, näytön päivitys ontuu.

    Uusien työkalujen luomiseen voi Segerstrålen mukaan mennä vuosia.

    – Tästä on hyötyä meidän kaltaiselle yhtiölle, joka on alusta lähtien lähtenyt rakentamaan pelimoottoriaan mobiilialustaa varten.

    3. Kulut kasvavat

    Menestyspelin tekeminen on miljoonien eurojen, jopa kymmenien miljoonien eurojen investointi. Kun peli tehdään entistä useammalle laitteelle, hinta nousee entisestään.

    Pelejä on myös ylläpidettävä kaikilla pelialustoilla. Kun peliin tehdään uusia päivityksiä, ne on hyväksytettävä laitevalmistajilla ja tuotava yhtä aikaa tietokoneille, konsoleille ja matkapuhelimille.

    – Yritysten on kehitettävä tätä varten melkoinen koneisto, Segerstråle sanoo.

    4. Markkinoinnista helpompaa

    Pelien markkinointi on paljon kalliimpaa kuin niiden kehittäminen. Monialustamaailmassa yhtiöt saavat paljon etua siitä, että sama markkinointiviesti voidaan kohdistaa koko pelaajakunnalle.

    – Samalla tavoin myös viraalimarkkinointi toimii paremmin. Ihmiset suosittelevat pelejä toisilleen, eikä sillä ole merkitystä, mikä pelilaite heillä on käytössään.

    5. Konsolipelejä ilmaiseksi

    Suurin osa konsolipeleistä myydään yhä kymmenien eurojen kappalehintaan, mutta menestyvimmät kännykkäpelit ovat ilmaisia.

    Tämä on mahdollista, koska kännykkäpelikehittäjien liiketoimintamalli perustuu pelin sisäisiin tuotteisiin, joita ostamalla pelaajat voivat edistää peliään.

    Segerstrålen mukaan kännykkäpelien liiketoimintamalli tulee yleistymään myös konsoleissa.

    – Cross platform -pelit tulevat mitä suuremmalla todennäköisyydellä olemaan ilmaisia. Yritykset eivät voi toimia eri liiketoimintamalleilla konsoleilla ja kännyköillä, Segerstråle sanoo.

    6. Vähemmän rahastusta

    Samalla kun kännykkäpelaamisen liiketoimintamalli hiipii konsolimarkkinoille, kännykkäpeleistä siivotaan härskeimmät rahastukset.

    – Kännykkäpeleissä on joskus yritetty ottaa pelaajilta mahdollisimman paljon rahaa mahdollisimman nopeasti. Useimmat pelit eivät sitä tee, mutta tarpeeksi moni on yrittänyt, jotta mobiilipelit ovat saaneet joskus huonon maineen, Segerstråle sanoo.

    Jatkossa rahastusstrategia ei toimi.

    – Pc- tai konsolipelaaja ei koskaan hyväksyisi sellaista toimintamallia.

    Miten käy Sonylle, Microsoftille ja Nintendolle?

    Kaikki laitevalmistajat eivät ole tilanteesta innoissaan. Esimerkiksi Sony ilmoitti ensin, että sen konsolilla ei pelattaisi Fortnitea yhdessä Nintendo- ja Xbox-pelaajien kanssa.

    Yhtiö joutui kuitenkin muuttamaan mielensä. Fortniten yli 200 miljoonan pelaajan massa muuttaa markkinaa.

    – Konsolivalmistajat eivät tulevaisuudessa pysty pitämään pelialustaansa suljettuina ympäristöinä, Kristian Segerstråle sanoo.

    Konsolimaailmassa tärkeimmät pelit ovat tähän asti olleet laitevalmistajien käsissä. Sonylla on Horizon Zero Dawninsa, Nintendolla Zeldansa ja Microsoftilla Halo-sarjansa. Nämä pelit ovat tarjolla vain yksinoikeudella vain yhdelle laittelle. Ne venyttävät pelikonsolin kyvyt äärimmilleen ja tarjoavat usein näyttävimmän pelikokemuksen.

    Segerstrålen mukaan tällaiset huippupelit pysyvät jatkossakin konsolivalmistajien omina myyntivaltteina.

    – Loppupeleissä kuluttajille on kuitenkin vielä tärkeämpää päästä pelaamaan yhdessä kavereiden kanssa, kuin saada kaikkein innovatiivisimmat pelit.

    Itsenäisille pelikehittäjille monella alustalla pelattavien pelien tekeminen on joka tapauksessa liian houkutteleva mahdollisuus ohitettavaksi.

    Mårten Lampén / YleMiksi et kehitä pelejä Suomessa?

    Joulun lähestyessä Yhdysvalloissa asuva peliyrittäjä teki yllättävän havainnon. Tänä vuonna lapset eivät rasita luontoa turhalla muovirojulla.

    – Tämä on ensimmäinen joulu, kun en osta lapsille mitään muovikrääsää – vain virtuaalituotteita, Segerstråle sanoo.

    – Kun miettii missä kunnossa meidän planeettamme on, niin niihin voi laittaa rahaa hyvällä mielellä.

    Millaisia virtuaalilahjoja alle kymmenvuotiaat pojat siis toivovat? Segerstrålen mukaan joulun hitti on Fortnite-pelihahmoille tehnyt koristeet ja muut virtuaalituotteet.

    Pohjoissipoossa kasvanut Kristian Segerstråle lähti armeijan jälkeen Isoon-Britanniaan ja sieltä Yhdysvaltoihin. Nyt hän asuu San Mateossa vaimon ja kolmen poikansa kanssa.

    Miksi et rakenna peliyhtiötä Suomessa – tämänhän kerrotaan olevan pelimaailman mekka?

    – Suomi on vain yksi pelialan mekoista. Se on hyvä muistaa, ettei menestys mene päähän, Kristian Segerstråle sanoo.

    – Ensimmäisen sukupolven pelimoottoreiden tullessa markkinoille Briteissä tehtiin Tomb Raiderin ja Colin McRae Rallyn kaltaisia ikonisia pelejä. Se saattoi nousta peliväen päähän – tänään Englannissa ei ole enää tällaisia isoja studioita, Segerstråle sanoo.

    Suomessa on Segerstrålen mukaan upeaa osaamista, tiivis pelinkehittäjien yhteisö ja myös rahoitusta hankkeille.

    – Kaikki edellytykset menestyksen jatkumiseen löytyvät, mutta muuallakin on nälkäisiä uusia tekijöitä.