Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Juhani Salonius: ”Nyt olisi viisasta istua neuvottelupöytään ja palauttaa kolmikantamenettely kunniaan”

    Juhani Salonius: ”Nyt olisi viisasta istua neuvottelupöytään ja palauttaa kolmikantamenettely kunniaan”


    Kilpailukykysopimus allekirjoitettiin kesällä 2016 pitkien ja vaivalloisten neuvottelujen jälkeen. Kesärannassa pidetyssä allekirjoitustilaisuudessa tunnelma oli väkinäisen helpottunut. Sopimusta on nyt myöhemmin kiitelty lukuisissa...

    Kilpailukykysopimus allekirjoitettiin kesällä 2016 pitkien ja vaivalloisten neuvottelujen jälkeen. Kesärannassa pidetyssä allekirjoitustilaisuudessa tunnelma oli väkinäisen helpottunut.

    Sopimusta on nyt myöhemmin kiitelty lukuisissa suhdannekatsauksissa. Sen katsotaan edistäneen Suomen talouskasvua ja sen myötä parantaneen työllisyyttä.

    Teollisuusliiton ilmoitus irtisanoa sopimus ensi vuoden lopussa on osoitus siitä, että työmarkkinaneuvottelut ovat aina kokonaisuus, jossa yhden osan liikuttelu vaikuttaa muihinkin.

    Kilpailukykysopimus syntyi vaikeasti, nyt sen romuttuminen on lähellä nopeasti, koska neuvotteluyhteys osapuolten välillä ei toimi.

    – Kolmikantamenettelyä tulkitaan nyt mielestäni väärin. Se on neuvottelumenettely, joka pitäisi palauttaa kunniaan. Siihen ei liity sopimispakkoa, mutta estettäkään ei ole. Jos osapuolet haluavat sopia, he voivat niin tehdä, entinen valtakunnansovittelija Juhani Salonius sanoo Ylelle.

    ­

    Reilut 12 vuotta valtakunnansovittelijan virassa ollut Salonius arvioi, että meneillään oleva poliittinen riita uhkaa hankaloittaa tulevia työmarkkinaneuvotteluja. Sovittelijan virastaan Salonius jäi eläkkeelle vuonna 2009.

    – Minusta olisi viisasta istua nopeasti neuvottelupöytään ja kysyä myös ay-liikkeeltä, mitkä olisivat heidän neuvonsa pienten yritysten työllistämiskynnyksen alentamiseksi, Salonius patistelee.

    Yksi vaihtoehto avata lukko on pyytää ulkopuolista sovittelijaa välittämän riidassa. Menettely on harvinainen, mutta ei tavaton. Salonius muistelee tällaista sovittelijaa käytetyn muutaman kerran, mutta ei aivan äsken.

    – Lähinnä mieleen tulevat jotkut tulopoliittiset ratkaisut menneinä vuosina, joissa on ollut mukana joku valtiovallan edustaja. Jopa presidentti on ollut näissä mukana, kun Urho Kekkonen [osallistui sopimuksen tekemiseen] vuonna 1970.

    Presidentin mukaan nimetyssä UKK-sopimuksessa määriteltiin muun muassa silloinen minimipalkka.

    Analyysi: Teollisuusliiton hyökkäys kilpailukykysopimusta vastaan kertoo kiistan perimmäisistä syistä

    F-Secure antoi tulosvaroituksen – osakekurssi sukelsi 15 prosenttia

    F-Secure antoi tulosvaroituksen – osakekurssi sukelsi 15 prosenttia


    Tietoturvayhtiö F-Securen osake sukelsi perjantaina reippaaseen laskuun edellisillan tulosvaroituksen jälkeen. Yhtiö laski arviotaan liikevaihdon kasvunäkymistä ja arvioi, että yritystietoturvan liikevaihto kasvaa noin 30 prosenttia ja...

    Tietoturvayhtiö F-Securen osake sukelsi perjantaina reippaaseen laskuun edellisillan tulosvaroituksen jälkeen.

    Yhtiö laski arviotaan liikevaihdon kasvunäkymistä ja arvioi, että yritystietoturvan liikevaihto kasvaa noin 30 prosenttia ja kuluttajatietoturvan liikevaihto laskee enintään 4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kannattavuuden osalta yhtiö piti näkymänsä ennallaan.

    Aiemmin F-Secure oli ennakoinut yritystietoturvan liikevaihdon kasvuksi yli 35 prosenttia. Kurssi kävi liki viidenneksen laskussa, mutta päätyi perjantain kaupankäynnin lopuksi noin 15 prosenttia miinukselle.

    Kaivosyhtiö ostaa uusia kiviautoja 87 miljoonalla – 17 autoa Sodankylään

    Kaivosyhtiö ostaa uusia kiviautoja 87 miljoonalla – 17 autoa Sodankylään


    Kaivosyhtiö Boliden hankkii uusia kiviautoja Kevitsan kaivokselle Sodankylään. Yhtiö ostaa Kevitsaan 17 ja Pohjois-Ruotsin Aitikin kaivokselle yhdeksän uutta kiviautoa. Kahdelle kaivokselle toimitettavat ajoneuvot maksavat yhteensä 900 miljoonaa...

    Kaivosyhtiö Boliden hankkii uusia kiviautoja Kevitsan kaivokselle Sodankylään. Yhtiö ostaa Kevitsaan 17 ja Pohjois-Ruotsin Aitikin kaivokselle yhdeksän uutta kiviautoa.

    Kahdelle kaivokselle toimitettavat ajoneuvot maksavat yhteensä 900 miljoonaa Ruotsin kruunua eli runsaat 87 miljoonaa euroa.

    Ruotsalaisyhtiö kertoo, että investointi tukee laajenevaa kaivostoimintaa. Kevitsan tuotanto on kasvamassa 7,5 miljoonasta tonnista 9,5 miljoonaan tonniin vuonna 2020. Aitikin tuotanto on nousemassa samassa ajassa 39 miljoonasta tonnista 45 miljoonaan tonniin.

    Ensimmäiset uudet kiviautot saapuvat kaivoksille ensi kesänä.

    Kevitsassa louhitaan pääasiassa kuparia ja nikkeliä sekä lisäksi pienempiä määriä kultaa, platinaa ja palladiumia.

    Kiinan talouskasvu hitainta lähes kymmeneen vuoteen – tinkii siksi päästövähennyksistä

    Kiinan talouskasvu hitainta lähes kymmeneen vuoteen – tinkii siksi päästövähennyksistä


    Kiinan tuoreet talousluvut osoittavat kasvun heikentymisen merkkejä. Kasvun odotettiin olevan ripeämpää. Kiinan bruttokansatuote (BKT) kasvoi maan virallisten lukujen mukaan kolmannella vuosineljänneksellä 6, 5 prosenttia. Edellisen kolmen...

    Kiinan tuoreet talousluvut osoittavat kasvun heikentymisen merkkejä. Kasvun odotettiin olevan ripeämpää. Kiinan bruttokansatuote (BKT) kasvoi maan virallisten lukujen mukaan kolmannella vuosineljänneksellä 6, 5 prosenttia. Edellisen kolmen kuukauden aikana kasvua oli 6,7 prosenttia. Kansantalouden tuoreet luvut kertovat, että kasvutahti on heikoin lähes kymmeneen vuoteen. Kiinan virallisiin tilastoihin voi suhtautua varauksellisesti.

    Sijoittajien huoli Kiinan ja Yhdysvaltain kauppasodasta ja heikentyvästä taloudesta on saanut ulkomaiset sijoittajat ja Kiinan institutionaaliset sijoittajat myymään arvopaperiomistuksiaan.

    Tosin tuoreimmat BKT-luvut palkittiin Shanghain pörssissä osakekurssien lievällä nousulla. Tänä vuonna Shanghain pörssin komposiitti-indeksi on kuitenkin romahtanut peräti kolmanneksen alkuvuodesta ja Kiinan valuutan yuanin arvo on sukeltanut lähes kymmeneksen suhteessa dollariin.

    Keskusjohto yrittää rauhoittaa taloutta

    – Hidastumisen trendi vahvistuu, huolimatta Kiinan johdon pyrkimyksisä rohkaista kotimaista kulutusta talouden tukemisessa, sanoo kehittyvien talouksien seniorianalyytikko Kota Hirayama SMBC Nikko sijoitusyhtiöstä Tokiossa.

    Kiinan keskuspankin johtaja Yi Gang on rauhoitellut tilannetta sanomalla, että arvopaperit ovat aliarvostettuja suhteessa talouden perusteisiin.

    Kiinan taloutta varjostaa nyt erityisesti kauppakiista Yhdysvaltain kanssa. Presidentti Donald Trump on määrännyt tuontitulleja kiinalaistuotteille, joiden tuonnin arvo on noin 250 miljardia dollaria. Kiina on vastannut tulleilla, jotka kohdistuvat 110 miljardin dollarin arvoiseen tuontiin.

    Tullit ovat jo ehtineet vaikuttaa joihinkin vientiyrityksiin, ja lisäksi epävarmuus hillitsee investointeja ja tekee sijoittajista varovaisia.

    Kiina on pyrkinyt vastaamaan synkkään tilanteeseen helpottamalla jälleen yritysten velanottoa.

    Talouden hidastumisen lisäksi päästötavoitteiden löysäämisessä on taustalla myös laajaa tyytymättömyyttä väestössä viime talvena aiheuttaneet asuntojen lämmitysongelmat.Adrian Bradshaw / EPAKiina tinkii päästövähennyksistä

    Talouskasvun hidastuessa Kiina on ilmoittanut, että sillä on aiempaa pienemmät tavoitteet ilmansaasteiden hillitsemiseksi tulevana talvena.

    Terveydelle haitallisimpien hiukkasten määrää on tarkoitus vähentää Kiinan pohjoisissa kaupungeissa 3 prosenttia verrattuna vuodentakaiseen. Aiempi tavoite oli 5 prosenttia, kertoo Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos Bofit.

    Samalla raskasta teollisuutta ja rakentamista koskevista tuotantorajoituksista luovutaan, jos toiminta täyttää päästömääräykset. Päätös mahdollisista tuotantorajoituksista siirretään ministeriöstä paikallistasolle. Talouden hidastumisen lisäksi päästötavoitteiden löysäämisessä on taustalla myös laajaa tyytymättömyyttä väestössä viime talvena aiheuttaneet asuntojen lämmitysongelmat.

    Huolta päästötavoitteista lipsumisesta aiheuttaa tuotantorajoituksia koskevien päätösten siirtäminen paikallishallinnolle.

    Kiinan hiilidioksidipäästöt ovat yhtä suuret kuin EU:n ja Yhdysvaltojen päästöt yhteensä. Maapallon ilmastotavoitteiden kannalta on keskeistä, kuinka nopeasti Kiina saa ilmastopäästönsä laskemaan.

    Lue myös:

    Kiina pyrkii hautaamaan taloutensa ongelmat – tilastot valehtelevat, lehdistö uhoaa mutta kauppasodan jättämät jäljet näkyvät jo

    Yhdysvaltain ja Kiinan kauppakiista on paisunut nopeasti – katso, mitä tähän asti on tapahtunut

    Työeläkeyhtiö Varman sijoituksille tuottoa 3,5 prosenttia – laskua vuoden takaisesta

    Työeläkeyhtiö Varman sijoituksille tuottoa 3,5 prosenttia – laskua vuoden takaisesta


    Työeläkeyhtiö Varman sijoitukset tuottivat tammi-syyskuussa 3,5 prosenttia eli 1,6 miljardia euroa. Vuosi sitten sijoitukset tuottivat 6,2 prosenttia. Sijoitusten tuotto jatkoi tasaista kasvua vuoden kolmannella neljänneksellä alkuvuoden...

    Työeläkeyhtiö Varman sijoitukset tuottivat tammi-syyskuussa 3,5 prosenttia eli 1,6 miljardia euroa. Vuosi sitten sijoitukset tuottivat 6,2 prosenttia.

    Sijoitusten tuotto jatkoi tasaista kasvua vuoden kolmannella neljänneksellä alkuvuoden markkinaturbulenssin jälkeen.

    Alkuvuonna Varman sijoitukset ottivat takkiin 0,4 prosenttia.

    Sijoitusten markkina-arvo oli syyskuun lopussa 46,9 miljardia euroa. Vuosi sitten markkina-arvo oli 45,4 miljardia.

    Italia joutuu selittämään hölläkätistä rahankäyttöään – Juncker: Lisää joustoa ei tule

    Italia joutuu selittämään hölläkätistä rahankäyttöään – Juncker: Lisää joustoa ei tule


    Euroopan komissio on lähettänyt Italian hallitukselle kirjeen, jossa se pyytää lisää tietoa hallituksen budjettisuunnitelmista. Italian hallitus on laatinut ensi vuodelle budjetin, jonka alijäämä rikkoo selvästi EU:ssa sovittuja...

    Euroopan komissio on lähettänyt Italian hallitukselle kirjeen, jossa se pyytää lisää tietoa hallituksen budjettisuunnitelmista. Italian hallitus on laatinut ensi vuodelle budjetin, jonka alijäämä rikkoo selvästi EU:ssa sovittuja sääntöjä.

    Italian pääministeri Giuseppe Conte puolusti budjettiaan EU-maiden huippukokouksessa tänään torstaina. Conte sanoi kokouksen jälkeen, että budjetti poikkeaa tavoitteista vain vähän.

    Budjettiesitys on 2,4 prosenttia alijäämäinen. Italia on vedonnut siihen, että elvyttävä budjetti nostaa talouden kasvuun, mikä pitäisi velkasuhteen kurissa.

    Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sanoi, että useat EU-maiden johtajat ovat kehottaneet häntä pitämään kiinni EU:n säännöistä, jotka säätelevät jäsenmaiden taloudenpitoa.

    – Olemme olleet ystävällisiä, helliä ja myönteisiä Italian suhteen. Koska Italia on Italia, Juncker sanoi.

    Junckerin mukaan Italialle on tähän saakka myönnetty kaikki sääntöjen sallima jousto budjettivajeisiin, mutta enempää joustoa ei voitaisi enää myöntää.

    Italialla on maanantaihin saakka aikaa toimittaa komissiolle sen pyytämät lisätiedot. Seuraavassa vaiheessa EU voi ehdottaa, että Italia muuttaisi budjettiaan.

    – Uskon, että siellä on riittävästi painetta. Italian pääministerin puheenvuoro oli rakentava, sanoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.).

    Sipilän mukaan Italia on niin iso kansantalous, että jos se ajautuu ongelmiin velkojensa kanssa, EU-maiden rahkeet eivät riitä sen pelastamiseen.

    Italian julkinen velka on yli 130 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ensi vuoden budjetin alijäämä on 41 miljardia euroa. Budjetti toteuttaa Viiden tähden liikkeen ja Pohjoisen liiton vaalilupauksia esimerkiksi keventämällä verotusta ja korottamalla sosiaaliturvaa.

    Conte sanoi käyvänsä keskusteluita Moody's ja Standard & Poor's -luokituslaitosten kanssa, jotta Italia voisi välttää lainaluokituksen alentamisen. Laitosten on määrä arvioida Italian luottoluokitusta kuun loppuun mennessä. Luokitus on nyt kaksi pykälää roskalainaluokan yläpuolella.

    Uutiset nostivat Italian valtionlainojen korot jälleen korkeimalle tasolleen sitten vuoden 2013.

    Hallitus esittää kivihiilen käytön kieltämistä sähkön ja lämmön tuotannossa:

    Hallitus esittää kivihiilen käytön kieltämistä sähkön ja lämmön tuotannossa: "Haluamme olla etujoukoissa"


    Hallitus esittää, että kivihiilen käyttö sähkön tai lämmön tuotannossa kielletään vuonna 2029. Energiaveron muutokset merkitsevät puolestaan muun muassa sitä, että maakaasun asema suhteessa kivihiileen paranee. Hallituksen esitys lähtee...

    Hallitus esittää, että kivihiilen käyttö sähkön tai lämmön tuotannossa kielletään vuonna 2029.

    Energiaveron muutokset merkitsevät puolestaan muun muassa sitä, että maakaasun asema suhteessa kivihiileen paranee.

    Hallituksen esitys lähtee nyt eduskuntaan. Lait hyväksyttäneen ensi vuoden puolella.

    Ilmastonmuutosta on hillittävä

    Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) sanoo, että kaikilla hallituksen lakiehdotuksilla on sama maali eli ilmastonmuutoksen hillitseminen.

    – Kivihiilen osalta haluamme olla sen käytöstä luopuvien maiden etujoukossa, Tiilikainen muotoilee. Toisaalta energia–alalla toimivien firmojen on hyvä tietää, millä aikataululla päätöksiä on tehtävä.

    Kivihiilikielto liittyy vuoteen 2030 tähtäävän kansallisen energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoon. Tavoitteeksi on kirjattu, että fossiilisten polttoaineiden käytöstä energian tuotannossa luovutaan asteittain. Ensimmäisenä katkolla on siis hiili.

    Laskelmien mukaan kivihiilikiellon myötä hiilidioksidipäästöt vähenevät Suomessa vuosittain noin miljoonalla tonnilla. Myös rikkidioksidi-, raskasmetalli- ja muut päästöt vähenisivät.

    Kaikilla hallituksen lakiehdotuksilla on sama maali eli ilmastonmuutoksen hillitseminen.Sasha Silvala / Yle

    Vaikka kivihiilen käyttö energialähteenä onkin koko ajan vähenemässä, monien suurten kaupunkien voimaloissa käytetään yhä paljon kivihiiltä. Näin tapahtuu muun muassa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.

    Biopolttoaineista kova kysyntä

    Esimerkiksi energiayhtiö Helen Oy sanookin olevansa valmiina kivihiilestä luopumiseen. Tosin yhtiö moittii hallituksen lakiesitystä siitä, että vaikka se nopeuttaa investointipäätöksiä, se samalla estää uusien, kehittyvien teknologioiden hyödyntämisen.

    – Ongelmana on aikataulu. Tulossa on monenlaisia teknologioita kuten geoterminen energia tai pienet ydinvoimalaitokset, yksikön päällikkö Janne Rauhamäki Helenistä sanoo.

    Helen on jo aloittanut kivihiilestä luopumisen linjaamalla Hanasaaren voimalaitoksen sulkemisen vuoden 2024 loppuun mennessä. Korvaavista laitoksista ensimmäiset tuottavat jo energiaa. Salmisaaressa on uusi pellettilämpölaitos ja Esplanadin alla uusi maanalainen lämpöpumppulaitos.

    Yhtiön mukaan nopein tapa korvata kivihiiltä on biomassan käyttö. Helen pitääkin biopolttoaineiden saatavuutta merkittävänä kysymyksenä, sillä kotimaista biopolttoainetta ei riitä kaikille. Hanasaaren voimalaitoksen tuotannon korvaamiseksi tarvitaan 1–2 biolämpölaitosta.

    Liikenteeseen lisää biopolttoainetta

    Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kivihiilikielto aiheuttaisi eniten kustannusvaikutuksia Helsingin ja Vaasan kaukolämpöverkoissa. Niiden korvausinvestointeja pitäisi aikaistaa.

    Ministeriön mukaan muut kivihiiltä pääpolttoaineena käyttävät energiantuotantolaitokset arvioidaan korvattavan muulla tuotannolla jo ennen vuotta 2030.

    Ennenaikaisesta laitteistojen käytöstä poistamisesta aiheutuvien kustannusten suuruus olisi noin 38 miljoonaa euroa. Korvausinvestointien lisäkustannukset olisivat 14–23 miljoonaa euroa.

    Hallitus antoi siis tänään myös polttoaineiden jakeluvelvoitteita koskevat lakiehdotukset. Biopolttoaineita koskeva jakeluvelvoite kiristyy tasaisesti 2020-luvulla.

    Vaikka kivihiilen käyttö energialähteenä onkin koko ajan vähenemässä, monien suurten kaupunkien voimaloissa käytetään yhä paljon kivihiiltä.Sasha Silvala / Yle

    Liikenteessä käytettävien biopolttoaineiden jakeluvelvoite kasvaisi vuodesta 2021 lähtien 18 prosentista 30 prosenttiin vuonna 2029.

    Lämmitykseen, työkoneisiin ja kiinteästi asennettuihin moottoreihin tarkoitetusta kevyestä polttoöljystä olisi osa korvattava vuodesta 2021 alkaen biopolttoöljyllä. Velvoite olisi aluksi kolme prosenttia, ja vuonna 2028 jo kymmenen prosenttia.

    Lue myös: Kivihiilen kohtalo on sinetöity, mutta Helsinkiin ajetaan viikoittain täysiä hiililaivoja Venäjältä

    Suomalaisyritys kehitti tekniikan, jolla käytetyistä paristoista saadaan lannoitetta – Tracegrow tavoittelee isoa kasvua


    Käytettyjen paristojen sisältämien aineiden hyötykäyttöön on kaivattu tehokkaampia keinoja. Suomalainen cleantech-yritys Tracegrow tavoittelee tältä kiertotalouden alalta isoa liiketoimintaa. Yrityksen kehittämällä teknologialla voidaan...

    Käytettyjen paristojen sisältämien aineiden hyötykäyttöön on kaivattu tehokkaampia keinoja. Suomalainen cleantech-yritys Tracegrow tavoittelee tältä kiertotalouden alalta isoa liiketoimintaa.

    Yrityksen kehittämällä teknologialla voidaan valmistaa käytettyjen alkaliparistojen sisältämästä sinkistä ja mangaanista lannoitteita maanviljelyyn.

    Tracegrow'n toimitusjohtaja Tatu Leppänen kertoi teknologiasta torstaina Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

    – Innovaatiomme perustuu täysin kemiaan, prosessia voisi verrata lääketehtaaseen, Leppänen sanoi.

    Paristoissa on myös haitallisia aineita, joita ei saa päästä luontoon. Leppäsen mukaan heidän teknologiallaan paristoista saadaan hyvin täsmällisesti käyttöön juuri halutut aineet.

    Prosessissa paristot murskataan, ja käsitelty massa käy läpi liuotusprosessin suodatuksineen ja puhdistuksineen. Yli jäävät haitalliset aineet, kuten nikkeli ja elohopea, toimitetaan ongelmajätelaitokselle.

    Leppänen kertoo, että yritys valvoo lannoitteiden puhtautta muun muassa omavalvonnalla ja teettämällä tuotteille ulkopuolisen puhtaustarkistuksen ennen niiden lähtöä myyntiin.

    Lopputuotteena syntyy nestemäinen hivenaineita sisältävä liuos, jossa mukana on mangaania, sinkkiä, kaliumia ja rikkiä. Liuos voidaan levittää esimerkiksi kasteluveden mukana edistämään ruoka- ja viljelykasvien kasvua.

    Tuotantolaitos avautui kesällä Kärsämäelle

    Leppäsen mukaan käytettyjä alkaliparistoja on varastoitu paljon eri puolilla Eurooppaa ja niitä on päätynyt myös kaatopaikoille. Usein paristot päätyvät sulattoihin, joissa sinkki voidaan ottaa talteen, mutta suuri osa kertyy varastoihin.

    Nykymenetelmillä kaikkia paristojen sisältämiä aineita on ollut hankala hyödyntää. Tracegrow'n mukaan sen ratkaisulla saadaan käytettyjen alkaliparistojen hivenaineista noin 80 prosenttia uudelleen käyttöön.

    Tracegrow myy valmistamiaan mikroravinnetuotteita lannoitteiden jälleenmyyjille ja lannoitevalmistajille. Se aikoo myös toimittaa teknologiaansa pohjautuvia tuotantolaitoksia globaalisti muun muassa kierrätysyrityksille, lannoitevalmistajille sekä -jakelijoille.

    Tavoitteena on yltää 100 miljoonan euron liikevaihtoon muutaman seuraavan vuoden aikana. Yhtiön ensimmäinen tuotantolaitos avautui kesäkuussa Kärsämäellä.

    Kuinka juuri suomalaisyritys on tehnyt tällaisen innovaation? Leppäsen mukaan maailmalla ei ole tarpeeksi paneuduttu paristojen hyödyntämiseen tällä tavalla. Lisäksi Suomesta löytyy kovan luokan osaamista kemian alalta, jota kehitystyössä tarvitaan.

    Muita uutisia kiertotaloudesta

    "Maailman talous perustuu luonnonvarojen ylikuluttamiseen" – Meri-Lapin poikkeuksellinen teollisuuskeskittymä näyttää Kiinalle mallia kiertotaloudesta

    Hyviä uutisia ilmastolle: Muovin kierrätyksellä voidaan pudottaa yllättävän paljon päästöjä, kertoo raportti

    Mandy Chao valitsi Kiinassa tyttärelleen suomalaisen päiväkodin – halusi, että lapsella on hauskaa hoitopaikassa:

    Mandy Chao valitsi Kiinassa tyttärelleen suomalaisen päiväkodin – halusi, että lapsella on hauskaa hoitopaikassa: "Täällä hänellä saa olla omia mielipiteitä"


    Forest Hu on juuri tällä viikolla avannut suomalaisen päiväkodin ja esikoulun Kiinan Guangzhouhun. Se on ensimmäinen laatuaan Etelä-Kiinassa sijaitsevassa miljoonakaupungissa, vaikka siellä on toiminut vuosien ajan esimerkiksi brittiläisiä ja...

    Forest Hu on juuri tällä viikolla avannut suomalaisen päiväkodin ja esikoulun Kiinan Guangzhouhun.

    Se on ensimmäinen laatuaan Etelä-Kiinassa sijaitsevassa miljoonakaupungissa, vaikka siellä on toiminut vuosien ajan esimerkiksi brittiläisiä ja amerikkalaisia päiväkoteja ja kouluja.

    Hu kiinnostui suomalaisesta pedagogiikasta, kun hän opiskeli kauppatieteitä ja kasvatustieteitä Hongkongin yliopistossa.

    – Suomalainen varhaiskasvatus on huipputasoa maailmanlaajuisessa vertailussa. Sekä viranomaiset, koulutusalan ammattilaiset että vanhemmat ovat siitä kiinnostuneita.

    Guangzhoun päiväkodin omistaja ja operatiivinen johtaja Forest Hu uskoo, että kansainvälinen kasvatus lisää lasten luovuutta.Matti Hämäläinen / Yle

    Päiväkoti toimii vasta remontoidussa rakennuksessa, jossa on paljon tilaa ja valoa. Salissa leikkii vain neljä lasta. Yksi heistä on Mandy Chaon nelivuotias Cindy-tytär.

    Chao valitsi suomalaisen päiväkodin, koska hän haluaa, että lapsella on hauskaa hoitopaikassa.

    – Täällä lapset ovat vapaampia kuin kiinalaisessa päiväkodissa. Heillä saa olla omia mielipiteitä, ja he saavat itse valita, mitä leikkivät.

    Chaoon on tehnyt vaikutuksen myös se, että suomalaisen päiväkodin lastentarhanopettajat haluavat saada vanhemmilta mahdollisimman paljon tietoa lapsesta.

    – Kun he tietävät lapsesta enemmän, he pystyvät auttamaan häntä paremmin. Sitä minäkin haluan.

    Mandy Chao valitsi suomalaisen päiväkodin, koska se antaa lapsille vapautta.Matti Hämäläinen / Yle

    Johtaja Hun tavoitteena on saada kaikki 250 hoitopaikkaa täyteen. Ovet ovat avoimina kiinnostuneille vanhemmille, joita on tullut runsaasti tutustumaan päiväkotiin.

    Suomalaisella koulutuksella on hyvä maine Kiinassa, mutta vanhemmat harkitsevat silti tarkkaan, millaisen päiväkodin lapselleen valitsevat.

    Osa haluaa, että remontoitu rakennus tuulettuu kuukauden ajan ennen kuin lapset aloittavat hoidossa siellä. Toiset pyytävät nähtäväkseen raportteja sisäilman laadusta.

    Kiinalaispäiväkodeissa on valvontakameroita ja vartijoita

    Myös lasten turvallisuus huolettaa kiinalaisvanhempia. He haluavat, että pöytien terävät kulmat suojataan. He haluavat myös tietää, kuinka monta vartijaa ja valvontakameraa päiväkodissa on.

    Videokamerat kuuluvat tyypillisesti kiinalaisiin päiväkoteihin, ja usein on myös tapana, että vanhemmilla on mahdollisuus seurata päiväkodin toimintaa videoyhteyden kautta.

    Myös Hun päiväkodissa on videovalvonta. Hän aikoo kuitenkin vakuuttaa vanhemmat siitä, että nämä voivat luottaa päiväkotiin, vaikka eivät pääsisi videoyhteyden ääreen.

    Se ei ole Suomessakaan tapana.

    Kahden vuoden ja 10 kuukauden ikäinen Yiuxuan He on juuri aloittanut Guangzhoun suomalaisessa päiväkodissa. Lastentarhanopettaja Lucy Lu rohkaisee leikkimään.Matti Hämäläinen / YleVanhempia huolettaa, antaako juuri suomalainen päiväkoti lapselle riittävät valmiudet

    Forest Hun päiväkoti saa suomalaisen pedagogiikan Hei Schoolsin konseptista. Se on Helsingin yliopistosta ponnistanut start up -yhtiö, joka vie suomalaista varhaiskasvatusta maailmalle.

    Kohdemarkkinoilta etsitään paikallinen kumppani, joka omistaa päiväkodin. Tämä voi olla esimerkiksi kunta tai yksityinen toimija.

    Suomen koulutusvienti kasvaaEducation Finland on Opetushallituksen hanke, joka edistää koulutusvientiä.Tarjontaa on varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen.Jäsenyrityksiä on 92, joista seitsemän yrityksen päätoimialana on varhaiskasvatus.Jäsenyritysten liikevaihto oli 310 miljoonaa euroa vuonna 2017 ja kasvua 16 prosenttia.Valtaosalla yrityksistä toiminta on alkuvaiheessa ja liikevaihto alle 100 000 euroa.

    Lähde: Education Finlandin jäsenkysely / kevät 2018, vastausprosentti 95.

    Yhtiö perusti ensimmäisen pilottipäiväkodin Kiinan Baotouhun syyskuussa 2017. Siellä on jo yli sata lasta.

    Molemmissa päiväkodeissa on sekä kiinalainen operatiivinen johtaja että suomalainen pedagogiikasta vastaava johtaja.

    Guangzhoussa Forest Hu hoitaa itse operatiivisen johtajan tehtävää ja hän on myös yksi päiväkodin omistajista.

    Pedagogisena johtajana toimii Anna-Maija Kuokkanen. Hän on huomannut, että suomalaisen varhaiskasvatuksen hyvästä maineesta huolimatta kiinalaisia vanhempia mietityttää se, antaako juuri suomalainen päiväkoti kaikki ne valmiudet, joita lapsella pitää olla, kun tämä siirtyy kouluun.

    Anna-Maija Kuokkanen vastaa Guangzhoun päiväkodin pedagogisesta johtamisesta.Matti Hämäläinen / YleRunonlausunta ja soittotaito ovat kunniassa

    Kiinassa kilpailu hyvistä koulupaikoista on kovaa. Yksityiskoulut järjestävät lapsille haastatteluja, joissa arvioidaan esimerkiksi lasten matemaattista ja englannin kielen taitoa. Plussaa on, jos lapsi osaa vielä lausua runoja ja soittaa pianoa.

    Kuokkasella on vastaus valmiina vanhemmille. Suomalaiseen pedagogiikkaan yhdistetään paikallisia piirteitä.

    – Meillä on oma opetussuunnitelma, mutta huomioimme myös paikalliset tarpeet.

    Guangzhoun keskiluokka on varakasta, ja vanhemmat ovat valmiita maksamaan lastensa päivähoidosta. Hun uudessa päiväkodissa kuukausimaksu on noin tuhat euroa. Hänen mielestään hinta on kohtuullinen paikallisille perheille.

    – Tulevaisuudessa yhä useammat kiinalaiset haluavat lapsilleen kansainvälistä brändättyä koulutusta.

    Guangzhoun suomalaisen päiväkodin lastentarhanopettajat Lucy Lu vasemmalla edessä, vieressä Micky Chan. Yläpuolella Tiia Sääksjärvi ja Vicky Lo. Ylhäällä Lisa Ding.Matti Hämäläinen / YleKasvava keskiluokka haluaa laatua

    Kehittyvien markkinoiden kasvava keskiluokka on myös espoolaisen FinlandWay International Preschoolsin tähtäimessä.

    Yhtiön viisi ensimmäistä päiväkotia ja esikoulua aloitti toiminnan Perun Limassa alkuvuonna 2018, ja kuudes yksikkö toimii Brasilian Sao Paulossa. Niissä on yhteensä noin viisisataa lasta.

    Suomalainen konsepti jalkautetaan kohdemaahan joko franchise- tai lisenssisopimuksella.

    – Meidän kohdemarkkinoillamme julkinen puoli ei aina pysty tarjoamaan laadukasta koulutusta, joten yksityinen sektori voi olla ainoa vaihtoehto vanhemmille, jotka etsivät parasta ratkaisua lapsilleen. Me tarjoamme hyvää hinta-laatusuhdetta näille suurille väestöryhmille, sanoo toimitusjohtaja Noora Laitio.

    Toimitusjohtaja Noora Laitio havaitsi markkinaraon suomalaiselle varhaiskasvatusviennille jo vuosia sitten, kun hän työskenteli Maailman pankin kansainvälisessä rahoitusyhtiössä IFC:ssä.Elise Tykkyläinen / Yle

    Vanhemmat maksavat useita satoja dollareita kuussa yhtiön päivähoidosta.

    – Etelä-Amerikassa ja Aasiassa ei yleensä subventoida koulumaksuja eli vanhemmat maksavat lapsen koulutuksen omasta pussistaan. Se voi olla jopa neljänneksen tai kolmanneksen talouden tuloista. Tämä tarkoittaa noin 300–700 dollaria kuukaudessa, Laitio sanoo.

    Kouluttaja Pilvi Lindberg opettaa suomalaista leikkipedagogiikkaa brasilialaiselle päiväkotihenkilöstölle.FinlandWay International Preschools

    Kiinan tapaan myös Perussa perinteinen varhaiskasvatustyyli on pitkälti koulumaista pänttäämistä. Laition mukaan Suomen hyvä maine avaa monia ovia Etelä-Amerikassa, mutta vanhempia pitää silti vakuutella siitä, että lapset todellakin oppivat leikkimällä, kuten Suomessa on tapana.

    – Suomalaiset opettajat tuovat tarinoita ja asiayhteyksiä leikin kautta luokkahuoneeseen. Tämä on uutta maailmalla. Oppiakseen numeroita ei tarvitse istua pulpetissa, vaan ne voi oppia vaikka kauppaleikin kautta.

    Leikissä lapset uskaltavat yrittää ja erehtyä. Jonna Kangas

    Yhtiön pedagoginen johtaja Jonna Kangas on Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen lehtori. Hänen mukaansa leikkimällä oppiminen valaa lapsiin itseluottamusta.

    – Leikki on turvallinen ympäristö kokeilla uusia asioita ja rooleja. Leikissä lapset uskaltavat yrittää ja erehtyä. Se kehittää sinnikkyyttä, Kangas sanoo.

    Uusi päiväkoti nyt Vietnamiin

    Nyt yhtiö laajentaa toimintaansa Vietnamiin, jossa se alkaa tarjota varhaiskasvatusta yhteistyössä Quality Training Solutions Vietnam -yhtiön kanssa. Se on yksi Vietnamin johtavista koulutusalan organisaatioista, jolla on partneriyhtiöitä myös muualta Euroopasta, Yhdysvalloista ja Australiasta.

    Ensimmäinen päiväkoti avataan ensi maaliskuussa Saigoniin. Ilmoittautuminen on juuri avattu vanhemmille.

    Sekä Hei Schoolsin että FinlandWay International Preschoolsin tavoitteena on, että ulkomaalaisissa päiväkodeissa ei pitkällä tähtäimellä työskentele pysyvästi suomalaista henkilöstöä vaan paikalliset ammattilaiset koulutetaan suomalaisiin oppeihin. Esimerkiksi Perussa päiväkodit toimivat jo kokonaan paikallisella työvoimalla.

    Lue myös:

    Pekingissä voi pian shoppailla suomalaispäiväkotien oppeja – Kiinalainen isoäitikin tietää, että ne ovat parhaita maailmassa (10.10.2017)

    Koulutusviennistä voi tulla Suomen seuraava hittituote (14.6.2017)

    Koulutusvienti on kasvava bisnes – kiinalaisrehtorit opissa Suomessa: "Olemme huomanneet, että lapset ovat hyvin iloisia koulussa" (9.12.2017)

    Suomen koulutusviennin huikein harppaus: Startup-oppia Pohjois-Koreaan (1.6.2016)

    Nordeaa rahanpesusta syyttävä Browder Ylen haastattelussa: Nordea oli mukana rahanpesussa ja viranomaiset nukkuivat

    Nordeaa rahanpesusta syyttävä Browder Ylen haastattelussa: Nordea oli mukana rahanpesussa ja viranomaiset nukkuivat


    Venäjä-kriitikkona tunnettu yhdysvaltalais-brittiläinen sijoittaja William Browder sanoo Ylen haastattelussa, että hän pyytää Suomen viranomaisia tutkimaan pankkikonserni Nordean toimintaa rahanpesuepäilyjen takia. Ruotsin, Norjan ja Tanskan...

    Venäjä-kriitikkona tunnettu yhdysvaltalais-brittiläinen sijoittaja William Browder sanoo Ylen haastattelussa, että hän pyytää Suomen viranomaisia tutkimaan pankkikonserni Nordean toimintaa rahanpesuepäilyjen takia.

    Ruotsin, Norjan ja Tanskan viranomaisille ilmoitus on jo lähetetty.

    Browder sanoo rahastonsa tutkivan epäselvän venäläisen rahan liikeitä, koska hänen asianajajansa Sergei Magnitsky kuoli venäläisessä vankilassa epäselvissä olosuhteissa selvitettyään venäläisviranomaisten korruptioepäilyjä. Browderin mielestä Magnitsky murhattiin. Venäjä on kiistänyt väitteet.

    Vielä ei ole selvillä, milloin Browderin rahasto aikoo toimittaa tutkintapyyntönsä Suomen viranomaisille.

    Nordea kertoo olevansa tietoinen rahaston tekemistä ilmoituksista, mutta muuten konserni pysyttelee niukkasanaisena tapauksesta.

    – Aina kun havaitsemme epäilyttäviä tilitapahtumia, raportoimme niistä viranomaisille, jotka päättävät jatkotutkimuksista. Pankkisalaisuutta koskevien lakisääteisten vaatimusten vuoksi emme voi kommentoida yksittäisiä asiakkaita, Nordean laatimassa kannanotossa sanotaan.

    Näin Browder vastasi Ylen kysymyksiin keskiviikkoiltapäivän Skype-haastattelussa:

    Miksi pyydätte Suomen viranomaisia tutkimaan Nordean toimintaa väitetyssä rahanpesussa ?

    – Olemme tutkineet rahanpesua ryhmässämme yhdeksän vuotta ja selvittäneet pitkälti, minne korruptiovyyhden rahat ovat menneet.

    Browder kertoo, että havaittuaan ryhmänsä kanssa, mihin maahan epäilyttävää rahaa on päätynyt, ryhmä on pyytänyt kyseisen maan viranomaisia tutkimaan asiaa.

    Browderin mukaan tutkintaryhmän aloitteesta on meneillään 16 tutkintaa eri puolilla maailmaa.

    Browder sanoo, että venäläistä rahaa virtasi Liettuan ja Viron kautta Nordeaan sekä Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa että Suomessa. Tämä tapahtui vuosien 2007–2013 välillä.

    Mitä Nordeassa tapahtui?

    – Venäläinen järjestäytynyt rikollisuus saa toimintansa näyttämään lailliselta [kierrättämällä rahaa] useiden maiden, yritysten, pankkitilien ja pankkien kautta, Browder sanoo.

    Hän sanoo, että rikolliset tunnistavat ketjun heikot lenkit, joita he hyödyntävät rahojen lähettämisessä eteenpäin.

    – Nordea on pankki tässä ketjussa, jossa rahaa liikkui 175 miljoonaa dollaria kaikkiaan 365:llä tilillä, Browder sanoo.

    Browder sanoo puhuvansa Nordean kohdalla vain asianajaja Magnitskyn tapauksen tutkimuksissa esille tulleista rahoista.

    Danske Bankin kohdalla mittaluokka osoittautui huomattavasti suuremmaksi.

    – Olisi varmasti Ruotsin ja Suomenkin hallitusten intressissä katsoa, tapahtuuko tätä laajemminkin, Browder sanoo.

    Pankkikonserni Nordean pääkonttori Aleksis Kiven kadulla Helsingissä.Vesa Moilanen / Lehtikuva

    Kuka pesee rahaa ja kenen rahaa pestään?

    Browderin mukaan rahanpesun takana on järjestäytynyt rikollisryhmä. Browder väittää, että se toimii yhteistyössä Venäjän hallituksen, veroviranomaisten, syyttäjänviraston ja [turvallisuuspalvelu] FSB:n kanssa ja on käytännössä luonut "rahanpesuputken" laittomasti yrityksiltä hankituille verovaroille.

    Pestyn rahan pääasiallinen kohde ovat Browderin mukaan Euroopan maat kuten Suomi, Ruotsi, Ranska ja Britannia. Tarkoituksena on kierrättää rahaa niin usean eri tahon kautta, että laittoman rahan alkuperä katoaa.

    Paljonko väitetystä rahanpesusta on tapahtunut Suomessa?

    Tarkkoja lukuja Browderilla ei ole. Tutkintapyyntö on yhä kesken. Hän kuitenkin toteaa haastattelussa, että summa on huomattava.

    Hän huomauttaa, että Suomi maana ei ole mitenkään osallisena väitettyihin tapahtumiin. Kyseessä ovat tietyt yksilöt, joille tämä on ollut tuottoisa tilaisuus.

    Browderin omien sanojen mukaan hänen ryhmänsä on seurannut todisteita, jotka johtavat Nordeaan.

    – Tämän vuoksi pyydämme viranomaisia tutkimaan Nordean toimintaa tilisiirroista, jotka ovat selkeästi epäilyttäviä, Browder sanoo.

    Mitä odotatte seuraavaksi tapahtuvan?

    Browder kertoo, että Tanskan viranomaisille lähetettiin vuonna 2013 yyntö tutkia Danske Bankin epäiltyä rahanpesua, ja samalla kahta Nordeassa olevaa tiliä, mutta tämä pyyntö ei johtanut mihinkään. Viranomaiset eivät tarttuneet asiaan.

    Hän sanoo odottavansa nyt, että Pohjoismaiden viranomaiset suhtautuvat tällä kertaa ilmoitukseen vakavammin. Danske Bankissa paljastui sentään yli 200 miljardin euron epäselvät rahansiirrot. Tämä vahvistui pankin sisäisessä selvityksessä.

    Browder syyttää pankkeja ja niitä valvovia viranomaisia valvonnan puutteesta. Hänen sanojensa mukaan viranomaiset nukkuvat, eivätkä ne valvo ja sääntele riittävästi pankkien toimintaa.

    – Tämä antaa rikollisille mahdollisuuden käyttää hyväkseen pankkeja rikollisessa rahanpesussa, Browder sanoo.

    Hän ennakoi, että Skandinaviassa rahanpesutapaukset lisääntyvät, jos sääntelyä ja valvontaa ei tehosteta.

    – Tähän ei usein olla halukkaita, koska pienissä maissa kaikki tuntevat toisensa ja seurustelevat keskenään, eivätkä halua puuttua asioihin.

    Browderin mukaan hän on hakemassa oikeutta kuolleelle asianajajalleen. Hänellä on Venäjän kanssa verokiista, mutta raha ei miehen mukaan ole tutkimustoiminnan motiivi. Hän sanoo Venäjän valtion menettäneen varoja, mutta hänen yhtiönsä ei ole kärsinyt tappioita.

    Keskusrikospoliisista ja Finanssivalvonnasta kerrotaan, etteivät ne ole toistaiseksi ole saaneet Nordeaa koskevaa rahanpesuilmoitusta.

    Keskiviikkona Nordea ei halunnut kommentoida Browderin väitteitä.

    Lue lisää:

    Nordean rahanpesuepäily: pankin tileille 150 miljoonaa Venäjältä – epäily ei ole vielä tiedossa valvojilla Suomessa

    Uutistoimisto Reuters: Nordea on mahdollisesti rikkonut rahanpesua ehkäisevää lakia Ruotsissa

    Lehti: Nordeassa rahanpesuepäily

    Finanssivalvonta Danske Bankin skandaalista: "Viimeistään nyt jokainen ymmärtää, miten tärkeää on rahanpesun estäminen"

    Täydennys 18.10. William Browderin mukaan vuonna 2013 Tanskan viranomaisille lähetetty tutkimuspyyntö koski Danske Bankin lisäksi kahta tiliä Nordeassa.

    Brexit-sopimuksen odottaminen rassaa suomalaisissa vientiyrityksissä – lakritsillekin haetaan jo brittiläistä vastinetta

    Brexit-sopimuksen odottaminen rassaa suomalaisissa vientiyrityksissä – lakritsillekin haetaan jo brittiläistä vastinetta


    Suomessakin vientiyritykset seuraavat mielenkiinnolla Britannian ja EU:n välisiä neuvotteluja. Britannian on määrä erota EU:sta ensi keväänä, 29. maaliskuuta. Kokosimme neljä seikkaa lähestyvästä brexitistä ja sen mahdollisista vaikutuksista...

    Suomessakin vientiyritykset seuraavat mielenkiinnolla Britannian ja EU:n välisiä neuvotteluja. Britannian on määrä erota EU:sta ensi keväänä, 29. maaliskuuta.

    Kokosimme neljä seikkaa lähestyvästä brexitistä ja sen mahdollisista vaikutuksista suomalaisiin vientiyrityksiin.

    Miten Britannian lähtö näkyy vientiyrityksissä nyt?

    Lähestyvä brexit luo epävarmuutta vientiyritysten toimintaan. Esimerkiksi tuontitavaroiden varassa olevat brittiläiset yritykset varautuvat hintojen nousuun ja etsivät paikallisia vaihtoehtoja EU-maissa tuotettujen tavaroiden rinnalle.

    Tämä on huomattu esimerkiksi Orkla Suomen makeistehtaalla Jyväskylän Vaajakoskella.

    – Paikalliset yhteistyökumppanit eivät uskalla rakentaa pelkästään meidän varaan, vaan ovat alkaneet lisätä panostustaan paikallisiin merkkeihin, sanoo Orkla Suomen Vaajakosken tehtaanjohtaja Virpi Aaltonen.

    Lakritsi on Britanniassa pitkälti erikoistuote, mutta Keski-Suomessa valmistettu lakritsi on Britannian kolmen suosituimman lakritsimerkin joukossa.

    Brittien empiminen näkyy myös rakennusteollisuudessa.

    – Rakennusliikkeet Britanniassa miettivät, miten brexit vaikuttaa punnan arvoon ja lykkäävät ostopäätöksiä. Tämä voi näkyä tuotannossamme vuodenvaihteen jälkeen, kertoo toimitusjohtaja Jaakko Kurikka Kurikka Timber Oy:stä.

    Yritys valmistaa ikkuna- ja puuaihioita Äänekoskella Keski-Suomessa. Tuotannosta 90 prosenttia menee vientiin. Britanniaan tuotteista päätyy kolmannes.

    Mitä Britannian eroaminen EU:sta ilman sopimusta tarkoittaisi?

    Jos Britannia eroaa EU:sta ilman sopimusta, tuo se Maailman kauppajärjestö WTO:n sääntöjen mukaiset tullit EU-maiden ja Britannian välille.

    Toisin sanoen suomalaisten tuotteiden vieminen Britanniaan vaatisi aikaisempaa enemmän työtä, aikaa ja rahaa. Kaupan kustannukset vientiyrityksissä nousisivat, mikä heikentäisi kaupan kannattavuutta.

    Keskuskauppakamarista arvioidaan, että tullausmenettelyistä aiheutuvat ylimääräiset kulut voivat tarkoittaa noin 10–15 prosentin kustannusnousua vientiyrityksille.

    Jos Britannia eroaa EU:sta ilman sopimusta, aiheuttaa se todennäköisesti hetkeksi kaaoksen. Yrityksiltä veisi todennäköisesti jonkin aikaa ratkoa tilannetta ja päästä takaisin markkinoille, mikä aiheuttaisi kaupankäyntiin notkahduksen.

    Vaikuttaako Britannian lähtö EU:sta Suomen bruttokansantuotteeseen?

    Britannian EU-ero ei notkauta Suomen bruttokansantuotetta merkittävästi.

    Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta Etlasta arvioidaan, että brexitin negatiivinen vaikutus Suomen BKT:een olisi noin 0,2 prosenttiyksikköä. Toisin sanoen talouden kasvuvauhti hidastuisi, mutta varsin vähän. Pitkällä aikavälillä vaikutus todennäköisesti myös hiipuisi.

    Sen sijaan yksittäisissä yrityksissä ja tietyillä vientialoilla vaikutukset voivat olla huomattavasti suurempia.

    Mihin aloihin brexit iskee tuntuvimmin?

    Suomesta vietiin viime vuonna Britanniaan eniten metsäteollisuuden tuotteita. Tullin ja Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2017 Britanniaan vietiin eniten paperia ja pahvia (23%), toiseksi eniten polttoaineita (20%) ja kolmanneksi eniten sahatavaraa (7%).

    Vientilistan kärkipäässä ovat lisäksi metallit sekä koneet ja laitteet. Britannia on Suomelle yksi seitsemästä merkittävästä kauppakumppanista. Suomesta Britanniaan suuntautuvan viennin arvo oli 4,3 miljardia euroa vuonna 2017.

    Myös Britannian kannalta katsoen Suomi on sille tärkeä paperiteollisuuden tuotteiden viejä. Näin ollen esimerkiksi paperiteollisuudessa brexitin vaikutukset voivat tuntua muita aloja kovemmin.

    Tämä tapahtuu Etlan tutkija Birgitta Berg-Anderssonin mukaan riippumatta siitä, eroaako Britannia EU:sta sopimuksen kanssa vai ilman.

    – Erosopimuksesta huolimatta tilanne ei voi jatkua samanlaisena, koska Britannia ei enää jatkossa ole EU-maa.

    Vientiyrityksissä odotetaan, että Britannia ja EU pääsevät sopimukseen unionista eroamisen ehdoista. Tällä hetkellä kuitenkin näyttää siltä, että epävarmuus jatkuu yritystenkin arjessa ainakin tämän vuoden joulukuuhun.

    Lue myös:

    Analyysi: Britannia katuu EU-eroa, muttei riittävästi – brexitin peruuntuminen on epätodennäköistä EU-neuvottelujen umpikujasta huolimatta

    Kotkan satama sai ison asiakkaan: jättimäistä sellutehdasta Kuopioon puuhaava Finnpulp kuljettaa sellunsa maailmalle Mussalon kautta

    Kotkan satama sai ison asiakkaan: jättimäistä sellutehdasta Kuopioon puuhaava Finnpulp kuljettaa sellunsa maailmalle Mussalon kautta


    Tästä on kyseSellutehdasta Kuopioon puuhaava Finnpulp Oy keskittää pitkäaikaisella sopimuksella sellun kuljetukset Kotkan satamaan.Tehdas tuottaisi vuosittain 1,2 miljoonaa tonnia sellua. Biotuotetehtaan sellun kuljettamisesta on solmittu...

    Tästä on kyseSellutehdasta Kuopioon puuhaava Finnpulp Oy keskittää pitkäaikaisella sopimuksella sellun kuljetukset Kotkan satamaan.Tehdas tuottaisi vuosittain 1,2 miljoonaa tonnia sellua. Biotuotetehtaan sellun kuljettamisesta on solmittu aiesopimus.Suomen suurin vientisatama HaminaKotka rakentaa parhaillaan sataman laajennusta. Se haluaa Itämeren johtavaksi sellusatamaksi.

    Suomen suurin vientisatama HaminaKotka Satama Oy on solminut mittavan aiesopimuksen Kuopioon suunnitteilla olevan buotuotetehdas Finnpulpin kanssa.

    Finnpulp on päättänyt, että se kuljettaisi sellutuotteensa maailmalle Kotkan Mussalon sataman kautta. Sopimus on pitkäaikainen.

    Satamayhtiö varaa Finnpulpille maata suuren selluvaraston rakentamista varten.

    Finnpulp Oy haluaa perustaa biotuotetehtaan Kuopion Sorsasaloon, Kallaveden rannalle. Toteutuessaan tehdas olisi maailman suurin havusellutehdas, joka tuottaisi vuodessa 1,2 miljoonaa tonnia sellua.

    – Finnpulpin satamavalinta on meille valtava mahdollisuus. Se nostaa HaminaKotkan Itämeren johtavaksi sellusatamaksi, toimitusjohtaja Kimmo Naski sanoo.

    Maailman suurin havusellutehdas

    Finnpulpin tehdas voisi aloittaa tuotannon aikaisintaan keväällä 2021.

    Tällä hetkellä käynnissä on tehtaan rakentamisen suunnittelu. Vaiheeseen kuuluu logististen ratkaisujen valinta.

    Tehtaan perussuunnittelun arvioidaan valmistuvan ensi vuonna, minkä jälkeen yhtiö tekee lopullisen investointipäätöksen havusellutehtaan rakentamisesta.

    Yhtiön suurin rahoittaja on kiinalainen pehmopaperivalmistaja Hengan, joka rahoittaa hankkeen noin 15 miljoonaa euroa maksavan esisuunnitteluvaiheen. Kokonaisrahoitus ei kuitenkaan ole vielä varmistunut.

    Finnpulp on arvioinut, että tehtaan pysyvä työllistämisvaikutus olisi Suomessa noin 3 400 henkeä vuodessa. Itse tehdas työllistäisi 200 ihmistä. Arviota paikallisista työllisyysvaikutuksista HaminaKotkan satamassa ei ole.

    Finnpulpin tuotteet kuljetetaan Savon rataa pitkin Kuopiosta Kouvolan kautta Kotkaan.

    Sataman mittava laajennus

    Suomen suurin vientisatama Hamina-Kotka laajentaa parhaillaan aluettaan Kotkan Mussalossa.

    Laajennuksella halutaan sujuvoittaa etenkin sellun käsittelyä ja varastointia.

    Maaliskuussa HaminaKotka satama, satamaoperaattori Steveco ja metsäyhtiö UPM sopivat huomattavan sellukeskuksen rakentamisesta Mussalon uudelle D-alueelle, jonne Finnpulpinkin toiminnot tulevat sijoittumaan.

    – D-alueen rakentamispäätös on osoittautunut kannattavaksi jo ennen kuin se on valmistunut, toimitusjohtaja Naski totetaa.

    55 miljoonaa maksava investointi on sataman suurin investointi kymmeneen vuoteen.

    Uuden satama-altaan suojaksi rakennetaan aallonmurtajaa, ja Stevecon rakentaman sellunsäilytyshallin sinivalkoiset seinät ovat jo pystyssä. Toisaalla satamassa valetaan korkeita betonisia tukirakenteita satama-altaan laitureita varten.

    Urakan ensimmäisen vaiheen on tarkoitus valmistua syksyllä 2019. Seuraaviin vaiheisiin kuuluu esimerkiksi uusien laitureiden rakentamista, mutta niiden aikataulusta päätetään myöhemmin.

    Satamalla menee hyvin

    Hamina-Kotkan sataman taloudellinen tilanne on hyvä.

    Liikennemäärät ovat olleet pitkään kasvu-uralla. Tammi-syyskuussa sataman kautta kulki yli 12 miljoonaa tonnia tavaraa. Se on lähes 14 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.

    Vientisatamalla riittää työtä Nord Stream 2 -kaasuputken tuottamisessa ja öljyteollisuuden jättimäisten moduulien kuljettamisessa Kazakstanin öljynporauskentille. Molemmat hankkeet ovat projektiluonteisia.

    – Sataman käyttöaste on juuri nyt korkea. Kapasiteettia on sitten taas enemmän kun projektit ovat ohi, Naski sanoo.

    Naskin mukaan Finnpulpin kanssa on keskustelut 30 tai 50 vuoden mittaisesta sopimuksesta.

    – Leipää on luvassa tulevillekin sukupolville, Naski sanoo.

    Lisäksi Kotkan kaupunki on varannut Mussalon satama-alueelta tontin metsäyhtiö UPM:n suunnittelemalle suurelle biojalostamolle.

    Pyry Sarkiola / YleLisää ratapihaa

    Sataman toimitusjohtaja Kimmo Naski toivoo, että Finnpulpin merkittävä investointi vauhdittaisi ratatöitä satamassa sekä Kotkan ja Kouvolan välillä.

    Satamayhtiö on puhunut pitkään sen puolesta, että Kotolahden ratapihan laajennus Mussalossa saatettaisiin valmiiksi.

    – Meillä on huutava pula ratapihakapasiteetista. Toinen puolikas Kotolahden ratapihasta puuttuu. Sitä on toivottu kauan, Naski sanoo.

    Toiveissa on myös akselipainon korotus Kouvola-Kotka -välille, samoin kaksoisraide.

    – Toivon, että valtio ottaa nyt kopin tästä. Viimeistään nyt meillä on vakuuttavat perusteet sille, että uutta rakennetaan, Naski sanoo.

    Kova verotus, jämähtänyt työvoima, jäykät palkat... – Vertailu moittii Suomea, mutta nostaa sijoitusta listalla

    Kova verotus, jämähtänyt työvoima, jäykät palkat... – Vertailu moittii Suomea, mutta nostaa sijoitusta listalla


    Suomi menestyy hyvin Maailman talousfoorumin (WEF) vertailussa, jossa laitetaan järjestykseen 140 maata lähes sadan eri mittarin avulla. Suomen asema on noussut viime vuodesta yhden pykälän sijalle yksitoista. WEF:n tutkimuksessa yhteistyökumppanina...

    Suomi menestyy hyvin Maailman talousfoorumin (WEF) vertailussa, jossa laitetaan järjestykseen 140 maata lähes sadan eri mittarin avulla. Suomen asema on noussut viime vuodesta yhden pykälän sijalle yksitoista.

    WEF:n tutkimuksessa yhteistyökumppanina Suomessa on ollut Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla)

    – Eri maiden sijoituksella vertailussa on lähinnä viihdearvoa, mutta tuloksen taustalla vaikuttavia tekijöitä kannattaa pohtia, korostaa Etlan tutkimusjohtaja Petri Rouvinen.

    Huonoimmissa sijoituksissa pohdittavaa on eniten.

    Antti Parviala / Yle

    Suomi saa heikoimmat lukemat työmarkkinoihin liittyvissä kohdissa. Sijoitus jää 80 huonommalle puolelle kun listataan muun muassa palkoista sopimista, työntekijöiden muuttamisesta työn perässä ja työn verottamista.

    Kyselyssä palkoista sopiminen keskitetysti katsotaan huonoksi ja yrityskohtainen sopiminen hyväksi. Tällä mittarilla Suomi sijoittuu 140 maan vertailussa sijalle 138.

    Etlan tutkimusjohtaja Petri Rouvinen kehottaa pohtimaan mitä syitä killpailukykysijoituksen taustalla on.Matti Hämäläinen / Yle

    – Jos Suomi rankkautuu huonosti palkan muodostuksen joustavuudessa, kannattaa miettiä kannattaako jotain tehdä. Aina ei ehkä kannata tehdä mitään, mutta on hyvä huomata että olemme eri sfääreissä kuin vertailumaat, Rouvinen puntaroi.

    Hän korostaa, että esimerkiksi keskitetty palkanmuodostus voi olla arvovalinta.

    – Moni haluaisi viedä palkoista sopimista hajautetumpaan suuntaa, mutta toisaalta meillä on vahva usko että palkkapolitiikan pitää olla jotenkin solidaarista ja olemme valmiita maksamaan siitä jotain kilpailukykymielessä.

    Toiseksi surkein sijoitus (115) Suomelle tulee kun verrataan työvoiman liikkuvuutta, tullien monimutkaisuutta (112) ja työn verotusta (111).

    Suomen ehdottomia valtteja ovat instituutiot, talouden vakaus, rahoitusjärjestelmä ja koulutustaso - niiden kohdalla vertailussa mätkähtää ensimmäinen, toinen tai kolmas sija.

    Antti Parviala / Yle

    Mutta näidenkin mittarien kohdalla täytyy varoa ylitulkintaa: hyvät lukemat kertovat talouden menestymisen edellytyksistä - ne eivät ole tae menestyksestä.

    – Hyvä infrastruktuuri on välttämättömyys, mutta esimerkiksi hyvä tiestö ei tuo sinällään mitään. Sen lisäksi tarvitaan muun muassa yrityselämän dynaamisuutta, jotta tämä potentiaali voidaan hyödyntää

    Uutistoimisto Reuters: Nordea on mahdollisesti rikkonut rahanpesua ehkäisevää lakia Ruotsissa

    Uutistoimisto Reuters: Nordea on mahdollisesti rikkonut rahanpesua ehkäisevää lakia Ruotsissa


    Uutistoimisto Reutersin mukaan oikeusministeriön alaisuudessa toimivalle Ruotsin talousrikosviranomaiselle on tehty ilmoitus rahanpesua ehkäisevien lakien rikkomisesta. Rahanpesusta on raportoinut Hermitage Capital Management...

    Uutistoimisto Reutersin mukaan oikeusministeriön alaisuudessa toimivalle Ruotsin talousrikosviranomaiselle on tehty ilmoitus rahanpesua ehkäisevien lakien rikkomisesta. Rahanpesusta on raportoinut Hermitage Capital Management –yhtiö.

    Yhdysvaltalais-brittiläinen sijoituspankkiiri Bill Browder on perustanut Hermitage Capital management -yhtiön.

    Rahanpesuepäilystä ei ole vielä aloitettu varsinaista tutkintaa.

    Nordea on lähettänyt Ylelle tiedotteen, jossa kerrotaan, että pankki on tietoinen asiasta.

    – Olemme tietoisia raportista ja teemme jatkuvasti tiivistä yhteistyötä viranomaisten kanssa kaikissa maissa, joissa Nordea toimii. Näitä viranomaisia ovat muun muassa rahanpesun selvittelystä vastaavat yksiköt Pohjoismaissa, yhtiö tiedottaa.

    Nordean mukaan talousrikollisuuden torjunta on osa pankin päivittäistä työtä.

    – Aina kun havaitsemme epäilyttäviä tilitapahtumia, raportoimme niistä viranomaisille, jotka päättävät jatkotutkimuksista. Pankkisalaisuutta koskevien lakisääteisten vaatimusten vuoksi emme voi kommentoida yksittäisiä asiakkaita, yhtiön tiedote jatkuu.

    Lue myös:

    Putin-kriitikkona tunnettu liikemies Bill Browder otettiin kiinni Espanjassa – Poliisi: Browder on jo päästetty vapaaksi

    Robottien vallankumous? Tutkijat turhautuneina:

    Robottien vallankumous? Tutkijat turhautuneina: "Robotit ja tekoäly ovat mediassa mystiikkaa"


    Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkijat kirjoittivat valtioneuvoston kanslian toimeksiannosta raportin, joka käsittelee robotisaation ja automaation mahdollisuuksia suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkijoiden mukaan esimerkiksi teollisuuden tuottavuus...

    Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkijat kirjoittivat valtioneuvoston kanslian toimeksiannosta raportin, joka käsittelee robotisaation ja automaation mahdollisuuksia suomalaisessa yhteiskunnassa.

    Tutkijoiden mukaan esimerkiksi teollisuuden tuottavuus kasvaa robottien ja automaation ansiosta vuoteen 2030 mennessä noin 40 prosenttia.

    Koko kansantuotteen vuosikasvuun automaatio tuo kirjoittajien mukaan vajaan puolen prosentin lisäyksen.

    Luvut ovat merkittäviä – varsinkin kun robotisaatio ja automatisaatio eivät sentään ole ainoita tapoja kasvattaa tuottavuutta tai kansantuotetta.

    Merkille pantavinta raportissa on kuitenkin se turhautuminen, joka riveiltä ja rivien väleistä on luettavissa.

    Raportti: Jäitä hattuun

    Robotisaation ja automatisaation vaikutukset Suomen kansantalouteen 2030 -raportti on osa Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa. Raportissa käydään läpi automatisaation vaikutuksia työllisyyten, vientiin ja kansantalouteen eri toimialoilla.

    Tutkimuksen julkistustilaisuudessa esiintyivät VTT:n Olli Ventä, Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimuslaitoksen Juha Honkatukia sekä VTT:n tutkija Kai Häkkinen.

    Projektissa mukana olivat myös VTT:n tutkijat Outi Kettunen, Marketta Niemelä, Terttu Vainio sekä Miimu Airaksinen (nykyisin Suomen Rakennusinsinöörien Liitossa).

    Media käyttää mielikuvitusta

    Tutkijoiden mukaan robotiikasta ja tekoälystä puhutaan tänään paljon, mutta usein innostus on kaukana arkitodellisuudesta.

    "Automaation tai tekoälyn huippudemonstraatiot julkistetaan mediassa uskomattomina tai mystisinä suorituksina. [...] Joko pilottien tekijät itse tai media alkaa käyttää mielikuvitusta ja yleistää tietokoneen kyvykkyyksien mahdollisuuksia vaikka mihin. Ei ole teknistä realismia, että näin tulisi helposti käymään."

    Kirjoittajat vertaavat nykyistä keskustelua 60–70-lukujen kuulentoihin. Ne loivat odotuksia avaruusmatkailun nopeasta yleistymisestä ja Marsin asuttamisesta – vaan toisin kävi.

    Samalla tavalla shakkimestari Garri Gasparovin häviäminen tietokoneelle oli kirjoittajien mukaan utopistinen kapea-alainen suoritus, joka ei mitenkään realistisesti lupaa, että kaikkiin reaalimaailman asioihin olisi pian luvassa ylivoimainen robotti.

    Tutkijoiden mukaan robotteja kohtaan tunnettu innostus – ja myös pelko – ovat ylimitoitettuja.

    Valmet Automotive / AOPTeollisuuden tuottavuus kasvaa 40 prosenttia

    Tutkijoiden mukaan teollisuuden tuottavuus kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin 40 prosenttia, eli noin 2,6 prosentin vuosivauhtia. Tämä tarkoittaa, että samalla henkilöstömäärällä kyetään tuottamaan yhä enemmän tuotteita.

    Tutkijoiden mukaan Uudenkaupungin autotehdas on esimerkki siitä, miten robottien määrän kasvu lisää myös työpaikkojen määrää.

    Automaation lisääntyminen teollisuudessa on hidasta ja tutkijoiden mukaan yritykset ottavat sitä käyttöön siinä tahdissa kuin näkevät taloudellisesti järkevänä. Riskejä tuotannossa halutaan karttaa.

    "Kehitys ei vaaranna missään vaiheessa nykyisiä työpaikkoja."

    Täysin automatisoitu tuotanto ei usein ole edes kannattavaa, sillä ihmistyö voidaan mukauttaa nopeammin uusiin tilanteisiin.

    Viivi Sihvonen / YleVarastojen tuottavuus kasvaa 100 prosenttia

    Varastoautomaatiota tehdään tänään Suomessa paljon. Hyvä esimerkki on SOK:n uusi logistiikkakeskus Sipoossa. Tutkijoiden mukaan automatisoinnilla saavutettava tuottavuuskehitys tuotteiden ja tavaroiden varastoinnissa on jopa sata prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

    Automaation autuus ei kuitenkaan ylety varastoinnista muualle logistiikkaan. Rekka-autoja, kuorma-autoja, junia ja lentokoneita ei kirjoittajien mukaan kyetä automatisoimaan lyhyellä tähtäimellä.

    Ratin takana on siksi jatkossa paljon töitä. Se on hyvä, sillä kaikilla aloilla ei käy yhtä hyvin.

    AOPKaupan tuottavuus +25% – työpaikat -20%

    Raportin mukaan vähittäis- ja tukkukaupassa tuottavuus kasvaa robotisaation ja automaation ansiosta noin neljänneksen vuoteen 2030 mennessä.

    Suurin selittävä tekijä on verkkokauppa, joka synnyttää uusia jakeluteitä ja uusia Amazonin ja Alibaban kaltaisia yrityksiä.

    Kassatyöntekijöiden kannalta tämä on huolestuttava ilmiö. Neljänneksen tehostuminen tarkoittaa noin viidenneksen laskua henkilöstön määrässä.

    Tämä kuulostaa hurjalta. Suomen kaupan ala työllistää noin 300 000 henkilöä, joten kyse olisi noin 60 000 työpaikasta.

    “Joka tapauksessa näemme, että kaupan henkilöstö tulee vähenemään, vaikka kansantuote kasvaisikin.”

    Raportissa todetaan, että arviot ovat varovaisia. Ennusteet saattavat toteuta paljonkin suurempina.

    Seinäjoen keskussairaalan logistiikkapäällikkö Ville Ruuskanen tarkistaa robotin kuljettamaa lähetystä.Mirva Ekman / YleSote-robotiikka lisää tuottavuutta kolme prosenttia

    Vanhuksia hoivaavat robotit voivat Japanissa korvata ihmisen ja Lahdessakin vanhukset ottavat robotit jo ilolla vastaan.

    Hoitajat tosin suhtautuvat uutisen mukaan robotteihin epäilevästi, ja niin suhtautuvat myös tänään julkaistun raportin kirjoittajat.

    Robotteja on paljon helpompi kehittää elottomien pakettien ja esineiden liikutteluun kuin ihmisten käsittelyyn. Tästä syystä tutkijat odottavat robotiikan tuovan terveydenhuoltoon ja erilaisille palvelualoille vain noin kolmen prosentin tuottavuusnousun vuoteen 2030 mennessä.

    “Automaation luotettavuuden tulee olla tasan sata prosenttia, joka on erittäin suuri vaatimus.”

    Automaatio ja robotit eivät pura sote-pommia. Työntekijöiden kannalta hyvä uutinen on, että töitä alalla riitä.

    Reuters TVRakentaminen tehostuu 0 prosenttia

    Kokonaisia taloja tehdään tänään 3D-tulostimilla, mutta tutkijat eivät usko robottigryndereiden läpimurtoon. Rakentamiseen ei ole luvassa merkittäviä läpimurtoja.

    Kiinteistö- tai rakennusalan tuottavuutta automaatio tai robotisaatio ei raportin mukaan paranna vuoteen 2030 mennessä lainkaan.

    "Työmaaolosuhteet muut- tuvat jatkuvasti, läsnä olevien ihmisten turvallisuus on huomioitava ja rakennustyömaat ovat keskellä rakennettua ympäristöä."

    Työllisyys pysyy nykytasolla.

    Lue raportti kokonaisuudessan

    Uusi sopimus allekirjoitettu: Suomesta aletaan suunnitella suoraa tavarajunareittiä liki 4 000 kilometrin päähän Kazakstaniin

    Uusi sopimus allekirjoitettu: Suomesta aletaan suunnitella suoraa tavarajunareittiä liki 4 000 kilometrin päähän Kazakstaniin


    Tästä on kyseKonttijunaliikennettä Suomesta Kazakstaniin halutaan lisätä.Kazakstanin rautatiet ja Kouvolan kehitysyhtiö Kinno ovat allekirjoittaneet sopimuksen rautatieyhteyden kehittämisestä.Tavaraliikenteen konttijuna on kulkenut Kouvolan ja...

    Tästä on kyseKonttijunaliikennettä Suomesta Kazakstaniin halutaan lisätä.Kazakstanin rautatiet ja Kouvolan kehitysyhtiö Kinno ovat allekirjoittaneet sopimuksen rautatieyhteyden kehittämisestä.Tavaraliikenteen konttijuna on kulkenut Kouvolan ja Kiinan väliä pian vuoden ajan.

    Kazakstanin rautatieyhtiö ja Kouvolan kaupunki haluavat tavarajunareitin Kouvolasta Kazakstaniin.

    Kouvolan kehitysyhtiö Kinno ja Kazakstanin rautatieyhtiö ovat tänään tiistaina sopineet, että he alkavat suunnitella uutta noin 3 800 kilometriä pitkää tavarajunayhteyttä Suomen ja Kazakstanin välille.

    Mukana sopimuksessa ovat myös Kazakstanin rautateiden rahtiyhtiö KTZ Express ja Unytrade Oy, joka on yhtiön edustaja Suomessa. Kazakstanin presidentti Nursultan Nazarbakej on parhaillaan vierailulla Suomessa ja osallistui sopimuksen allekirjoitustilaisuuteen Helsingissä.

    Kehittämisyhtiö Kinnon mukaan uusi yhteys mahdollistaisi kuljetukset edelleen uusiin maihin, kuten esimerkiksi Iraniin.

    Toistaiseksi ei vielä tiedetä, koska ensimmäisen konttijuna Kouvolasta Kazakstaniin lähtee.

    Nykyisin tavarajuna kulkee Kouvolasta Kiinaan kerran viikossa. Uusi reitti olisi Kouvolasta Kazakstaniin.Yle UutisgrafiikkaJuna Kiinaan kulkee jo

    Konttijuna Kouvolasta Kiinan Xi'aniin on kulkenut pian vuoden ajan. Se on vakiintunut niin, että konttijuna kulkee kerran viikossa molempiin suuntiin.

    Kiinaan suuntaavista junista ei kuitenkaan ole voinut jättää matkan varrella kontteja pois, vaikka reitti Xi'aniin kulkeekin Kazakstanin halki.

    Kouvolasta on tiivistetty yhteistyötä myös Norjan ja Ruotsin suuntaan. Kouvolan kehitysyhtiö Kinno solmi viime kesänä yhteistyösopimuksia, jotka laajensivat konttijunareitin ulottumaan Kouvolan kautta myös Norjaan ja Ruotsiin.

    Esimerkiksi Haaparanta ja Narvikin satama ovat niin ikään kiinnostuneita raideliikenteestä Kouvolan kautta Kazakstaniin.

    Kinnon toimitusjohtajan Martti Husun mukaan Kazakstanissa olisi kysyntää erilaisille raskaille toimituksille. Tällä hetkellä Kymenlaaksosta viedään jo Kazakstaniin muun muassa suuria, kerrostalon kokoisia osia öljyntuotantokentille, mutta ne kuljetetaan jokilaivoilla Haminan satamasta Kazakstaniin.

    Kolmen sahan yhteinen juna

    Säännöllisen, kerran viikossa kulkevan Kouvola-Kiina-yheyden lisäksi Suomesta on myös muuta tavaraliikennettä Kiinaan.

    Esimerkiksi keskiviikkona lähtee kolmen suomalaisen sahan yhteinen konttijuna, joka on täynnä sahatavaraa. Konttijuna on ensimmäinen usean sahatavaratoimittajan yhteisjuna.

    Junassa on yhteensä 41 konttia. 800 metriä pitkä juna kulkee Kouvolasta Kiinaan 14 päivässä.

    – Yhteisjunan myötä pienempien sahojen on mahdollista hyödyntää junakuljetuksia Kouvola–Xi'an-junareitillä, Kinnon toimitusjohtaja Martti Husu sanoo.

    Uusia sahatavarakuljetuksia on jo sovittu lähteväksi Kouvolasta marras- ja joulukuussa. Myös sahatavarakuljetuksista halutaan tehdä säännöllisiä.

    Ensimmäinen kokonaan sahatavaraa sisältänyt juna lähti Suomesta Kiinaan tammikussa. Tuolloin junaan oli pakattu vierumäkeläisen Versowoodin tuotteita.

    – Tämä on merkittävä päänavaus, koska näin saavutetaan keskinen Kiina uudella tavalla, Verssowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra totesi tammikuussa Ylelle.

    Suomen ja Kiinan välinen rautatieliikenne avaa suomalaiselle puulle uuden reitin Kiinaan. Merikuljetusta nopeampi toimitustapa voi kasvattaa sahatavaran myyntiä.

    Matkustajat tuovat entistä vähemmän oluita – väkevien tuonti kasvoi hitusen

    Matkustajat tuovat entistä vähemmän oluita – väkevien tuonti kasvoi hitusen


    Alkoholijuomien matkustajatuonti on vähentynyt runsaalla viidesosalla viimeisen 12 kuukauden aikana, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). THL:n tilastoraportin tarkasteluaikana suomalaismatkustajat toivat ulkomailta yhteensä 58 miljoonaa...

    Alkoholijuomien matkustajatuonti on vähentynyt runsaalla viidesosalla viimeisen 12 kuukauden aikana, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). THL:n tilastoraportin tarkasteluaikana suomalaismatkustajat toivat ulkomailta yhteensä 58 miljoonaa litraa alkoholijuomia.

    Viime vuoden syyskuun ja tämän vuoden elokuun välillä matkustajat toivat vähemmän erityisesti oluita, siidereitä ja mietoja viinejä. Oluiden tuonti laski jopa lähes kolmanneksella vuotta aiempaan verrattuna. THL:n mukaan panimotuotteiden matkustajatuonti oli yhteensä 39,6 miljoonaa litraa, ja mietoja viinejä tuotiin 9,4 miljoonaa litraa.

    Väkevien alkoholijuomien ja niin sanottujen välituotteiden tuonti sen sijaan kasvoi kummankin ryhmän osalta parilla prosentilla. Väkeviä alkoholijuomia tuotiin seitsemän miljoonaa litraa.

    Sataprosenttiseksi alkoholiksi muunnettuna alkoholin matkustajatuonti vähenikin THL:n mukaan vain 11 prosentilla 6,7 miljoonaan litraan.

    Nyt se on selvitetty: Rakentamisen maine on mennyt

    Nyt se on selvitetty: Rakentamisen maine on mennyt


    Peräti 92 prosenttia suomalaisista pitää asuntojen kosteus- ja sisäilmaongelmia suurena yhteiskunnallisena ongelmana. 61 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että rakentamisen hyvä maine on hävinnyt, kertoo rakennusyhtiö Peabin...

    Peräti 92 prosenttia suomalaisista pitää asuntojen kosteus- ja sisäilmaongelmia suurena yhteiskunnallisena ongelmana. 61 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että rakentamisen hyvä maine on hävinnyt, kertoo rakennusyhtiö Peabin Taloustutkimuksella teettämä tuore tutkimus.

    Tutkimukseen vastasi yhteensä 1 152 täysi-ikäistä suomalaista ja se on tehty koko Suomen väestöä edustavasti.

    Kyselyn vastaajista 66 prosenttia arvioi, että ennen rakennettiin paremmin. Lisäksi 88 prosenttia nimesi kosteudenhallinnan yhdeksi rakennusalan suuremmista haasteista.

    Kyselyn teettäneen rakennusyhtiö Peabin toimitusjohtaja Mika Katajisto on huolestunut tutkimuksen tuloksista. Hänen mielestään mielikuva rakentamisesta on todellisuutta huonompi, vaikkakin korjattavaa on.

    – Tutkimuksen luvut ovat todella pysäyttäviä. On selvää, että koko rakennusalan on nyt ryhdistäydyttävä. Meidän on nyt kannettava vastuumme ja nostettava ammattiylpeys takaisin kunniaan, Katajisto sanoo tiedotteessa.

    Mika KatajistoJouni Immonen / Yle

    Suomalaisesta rakentamisesta vastaajille tulivat ensiksi mieleen home ja kosteusongelmat, rakentamisen huono laatu ja rakennusvirheet, sekä kiire ja suunnittelun puute. Muita rakentamisesta mieleen juolahtavia ajatuksia olivat vastuun puuttuminen, ammattiylpeyden katoaminen ja valvonnan puute.

    Kyselyn teettäjä Peab ilmoittaa reagoivansa kyselyn synkkiin tulokseen. Se kertoo käynnistävänsä ensi vuoden alusta alkaen työmaillaan Rakentamisen Laatu RALA ry:n Kuivaketju10-järjestelmän sekä aloittavansa henkilöstönsä koulutuksen kosteudenhallintaan. Yhtiö väläyttää myös kosteudenhallintakorttijärjestelmän kehittämistä.

    Toimitusjohtaja Katajiston mukaan alan on parannettavaa toimintaansa niin, että suomalaiset voisivat luottaa rakentajiin ja huolet sisäilmaongelmia kohtaan lähtisivät hälvenemään.

    Lisälakeja ei tarvita, sanoo ministeri

    Lisää lainsäädäntöä ala ei kaipaa, sanoo Katajisto. Lisälainsäädäntöä ei kaivannut myöskään asuntoasioista vastaava ministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.). Vuoden alusta voimaan tullut uusi kosteusasetus riittää.

    Lainsäätäjä ei voi myöskään kaikkea säätää.

    – Vaikea sitä on mennä yksityisiin koteihin tekemään tarkastuksia, Tiilikainen sanoo.

    Jossain vaiheessa ehkä tarkastellaan Tiilikaisen mukaan sitä, kuinka pitkälle vastuita tapahtuneista vahingoista on ulotettava.

    Yli 35 vuotta alalla toiminut rakennusmestari Esa Koski palauttaisi vanhan ajan rakennusmestasrikoulutuksen yhtenä keinona torjua sisäilmaongelmia. Hän ei allekirjoita kyselyn tulosta, että ennen rakennettiin paremmin.

    – Kyllä mun mielestä [ nyt taso] on paljon parempi. Kyllä meillä ihan hyvää ja järkevää toimintaa on, mutta se vain pitäisi saada yleiseen tietoon, Koski sanoo.

    Toimitusjohtaja Katajisto puolestaan pohti, että hyvää ei saa halvalla, joten lisäpanostukset koko rakentamisketjussa saattavat aiheuttaa hintapaineita asunnoissa.

    Esa KoskiJouni Immonen / YlePurnaus uusien asuntojen laadusta lisääntynyt

    Uudenmaan maistraatin kuluttajaoikeusneuvoja Raija Marttala kertoo, että yhteydenotot uusien asuntojen kaupoissa koskevat hyvin moninaisia asioita.

    – Ne voivat olla esimerkiksi rakentamisen laatua koskevaa palautetta, huonosti tehtyjä pintamateriaaleja tai että asunto ei vastaa suunnitelmia.

    Tyypillisiä kyselyitä ovat myös vuosikorjauksiin liittyvät asiat.

    – Havaittuja puutteita ei aina välttämättä korjata heti. Kiireettömät korjaukset voidaan siirtää tehtäväksi vuositarkastuksen jälkeen. Joskus korjauksia joudutaan odottamaan vielä tämänkin jälkeen. Korjausten loppuun saattaminen voi viedä joskus pitkänkin aikaa, Marttala sanoo.

    Hän arvioi, että uusia asuntoja koskevat yhteydenotot ovat olleet hieman nousussa. Kuluttajaoikeusneuvoja sovittelee kuluttajan ja yrityksen välisessä riitatilanteessa. Kuluttajaoikeusneuvoja antaa tietoa kuluttajan oikeuksista esimerkiksi tavaran tai palvelun virheen hyvityksestä, sopimuksista ja maksamisesta.

    Katso Yle Areenasta: Vauvaa odottavalla Määtän perheellä oli unelmien talo, kunnes homeongelma ajoi asumaan pihalle

    Testaa kemikaalikuormasi – altistutko päivittäin sadoille vai tuhansille haitallisislle kemikaaleille?

    Näin kevennät kemikaalikuormaasi: Asiantuntija neuvoo kolme helppoa vinkkiä arkeen

    Lisätty kappale: Lisälakeja ei tarvita, sanoo ministeri, klo 14.46.

    Stockmann luopuu viimeisestäkin jalansijastaan Venäjällä

    Stockmann luopuu viimeisestäkin jalansijastaan Venäjällä


    Stockmann myy Venäjän Pietarissa sijaitsevan Nevsky Centre -kauppakeskuskiinteistönsä PPF Real Estate -yhtiölle 171 miljoonan euron kauppahinnalla, Stockmann kertoo tiedotteessaan. Nevsky Centre -kiinteistön tasearvo tämän vuoden alussa oli 181...

    Stockmann myy Venäjän Pietarissa sijaitsevan Nevsky Centre -kauppakeskuskiinteistönsä PPF Real Estate -yhtiölle 171 miljoonan euron kauppahinnalla, Stockmann kertoo tiedotteessaan. Nevsky Centre -kiinteistön tasearvo tämän vuoden alussa oli 181 miljoonaa euroa.

    Kauppa sisältää Stockmannin kokonaan omistaman venäläisen tytäryhtiön, OOO Stockmann Nevsky Centren, joka omistaa 100 prosenttia Nevsky Centren kiinteistöstä. Kaupan toteutuminen edellyttää Venäjän kilpailuviranomaisten hyväksyntää.

    Stockmannin mukaan tavoitteena on kaupan saaminen päätökseen ja yhtiön omistuksen siirtyminen tämän vuoden loppuun mennessä. Jo noin kaksi vuotta sitten Stockmannin hallitus kertoi selvittävänsä Nevsky Centren myyntiä.

    Uutta omistajaa on haettu aktiivisesti

    Stockmannin toimitusjohtaja Lauri Veijalainen sanoo STT:lle, että uutta omistajaa on etsitty aktiivisesti jo jonkin aikaa. Veijalainen ei ota kantaa siihen, keiden muiden kanssa kauppakeskuksen myynnistä mahdollisesti neuvoteltiin.

    – PPF on kansainvälinen kiinteistöyhtiö ja Nevsky Centre saa tästä hyvän uuden omistajan, Veijalainen vastaa kysymykseen, miksi kauppakeskus myytiin juuri PPF:lle.

    Veijalainen ei avaa, millaisia suunnitelmia uudella omistajalla kauppakeskukselle on.

    – Sitä pitää kysyä heiltä. Nevsky Centre on paalupaikalla oleva hieno kauppakeskus, he saavat tästä hienon kohteen, hän sanoo.

    Muut Venäjällä sijaitsevat tavaratalonsa Stockmann myi Reviva Holdings -yhtiölle jo vuonna 2015 ja kauppa saatiin päätökseen vuoden 2016 alussa.

    Nevsky Centre avautui marraskuussa 2010. Kauppakeskuksessa on tällä hetkellä yli 90 vähittäiskauppa- ja toimistovuokralaista.

    Stockmannin tiedotteen mukaan PPF Real Estate hallinnoi 2,0 miljardin euron arvoista kiinteistöomaisuutta Euroopassa ja Venäjällä.

    Lue myös:

    Stockan Herkku vaihtaa logoa ja nimeä: uudessa nimessä suomea, englantia ja vielä ruotsiakin

    Stockmann hinasi voittoaan ylöspäin – Lindex vaihteeksi iskussa

    Katso listasta, mitkä ruoat ovat kallistuneet vuodessa eniten ja mitkä vähiten – Juuresten hinnat nousevat nyt kuin raketti

    Katso listasta, mitkä ruoat ovat kallistuneet vuodessa eniten ja mitkä vähiten – Juuresten hinnat nousevat nyt kuin raketti


    Ruuan hinta nousi syyskuussa vähän yli kolme prosenttia, mutta vihannesten ja juuresten kohdalla nousutahti on aivan toista luokkaa. Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi juuresten ja sienten hinnat nousivat edellisvuodesta yli 28 prosenttia. Kaalin...

    Ruuan hinta nousi syyskuussa vähän yli kolme prosenttia, mutta vihannesten ja juuresten kohdalla nousutahti on aivan toista luokkaa.

    Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi juuresten ja sienten hinnat nousivat edellisvuodesta yli 28 prosenttia. Kaalin kohdalla hinnannousu oli peräti 40 prosenttia.

    Mikä selittää suuret muutokset? Juttu jatkuu taulukon jälkeen

    Voit järjestää taulukon muutosprosenttien mukaan tai hakea elintarvikkeita hakusanalla. Prosentti kertoo muutoksen viime vuoden syyskuusta.

    Ruuan hintaa seuraavan Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori selittää poikkeuksellista ilmiöitä kahden vuoden satokausien erilaisella rytmillä.

    Viime vuonna sadot kypsyivät paljon myöhemmin kuin tänä vuonna. Mansikka on hyvä esimerkki.

    – Mansikkakausi alkoi tänä vuonna ennen juhannusta, viime vuonna käytännössä heinäkuun puolivälin jälkeen. Tämä kertautuu muillakin vihanneksilla ja kasviksilla.

    Mutta hankalampaa on vielä tietää, miten satokausien ero vaikuttaa lopulta vaikkapa kaalin hintaan.

    Viime vuonna syyskuussa oli märkää. Kaalisato piti nostaa lähes kerralla ja tarjota kauppaan samaan aikaan. Se pudotti hintaa. Tänä vuonna kaalit olikin mahdollisesti myyty jo heinäkuussa ja siksi hinta nousee nyt syksyllä.

    – Satokauden analysointi onnistuu vasta kun koko kausi on kasassa loppuvuonna.

    PTT nosti syksyllä ennustettaan ruuan hintakehityksestä. Mutta hintaryminä kaupan vihanneslaatikon äärellä ei Arovuoren mukaan kuitenkaan johda välttämättä ruuan hintojen nousuun koko vuoden osalta.

    PTT:n mukaan tänä vuonna ruoka kallistuu 1,9 ja ensi vuonna 2,2 prosenttia. Lihan hinta nousee ensi vuonna 2,5 ja viljatuotteiden hinnat 2,4 prosenttia.

    Hintakehityksen kokonaiskuvasta saadaan käsitys vasta vuoden lopulla kun voidaan verrata koko vuoden hintoja viime vuoteen.

    Myös kysyntä voi muuttaa nopeasti tilannetta. Viime vuonna kukkakaalin kysyntä lähti lentoon some-talkoiden ansiosta.

    Lue myös:

    Lihan hinta nousee ensimmäistä kertaa neljään vuoteen, kaikki ruoka kallistuu

    Ilmastoraportti havahdutti luontouhkiin – silti hinta painaa eniten sähkösopimuksen valinnassa

    Ilmastoraportti havahdutti luontouhkiin – silti hinta painaa eniten sähkösopimuksen valinnassa


    Viime viikolla julkaistu kansainvälinen ilmastoraportti havahdutti kuluttajat myös Suomessa maapallon lämpenemiseen. Sähköyhtiöiden uusiutuvilla tuotetun sähkön sopimuskauppaan se ei ole ainakaan vielä juuri vaikuttanut, vakuutetaan...

    Viime viikolla julkaistu kansainvälinen ilmastoraportti havahdutti kuluttajat myös Suomessa maapallon lämpenemiseen. Sähköyhtiöiden uusiutuvilla tuotetun sähkön sopimuskauppaan se ei ole ainakaan vielä juuri vaikuttanut, vakuutetaan sähköyhtiöistä.

    – Ympäristötuotteiden kysyntä ja kiinnostus on ollut kasvussa, mutta mitään varsinaista ryntäystä ei ilmastoraportin seurauksena ole tapahtunut, sanoo viestintäpäällikkö Sanna Jääskeläinen sähköyhtiö Heleniltä.

    Jääskeläisen mukaan aurinkopaneelit kiinnostavat kuluttajia yhä enemmän ja Helenkin niitä kauppaa.

    – Paneelien kysyntä on ollut kasvusssa ja nyt viikonlopun aikanakin on tullut varauksia uuteen voimalaamme.

    Silti "ympäristösähkön" osuus on edelleen vain muutamia prosentteja Helenin sähkökaupasta, tosin kasvuun uskotaan.

    – Yleisin on vesisähkö, se on meidän suosituin tuotteemme. Vesisähkö on meidän perustuote, emme laske sitä varsinaiseksi ympäristötuotteeksi. Ympäristötuotteissa meillä on tuulta, aurinkoa ja vettä yhdistettynä, Jääskeläinen kuvaa.

    Uusiutuva hiukan hintavampaa

    Myyntijohtaja Ilkka Reko Vantaan Energialta sanoo, että Ilmastomuutos ei ole näkynyt yhteydenotoissa, eivätkä ihmiset ole valmiita maksamaan ympäristömerkitystä sähköstä ylimääräistä.

    – Hinnan kilpailutus on päällimmäinen asia. Hinta on tärkeämpi vaikutin sopimuksen vaihtamiseen. Kaupan päälle tulee usein vihreä sähkö. Asiakkaat olettavat, että sähkön myyjä myy vain kestävällä tai muuten järkevällä tavalla tuotettua sähköä, Reko painottaa.

    Mikko Airikka | Yle Uutisgrafiikka

    Helenin Jääskeläinen sanoo, että uusiutuvilla tuotettu ns. ympäristösähkö maksaa hiukan enemmän kuin "tavallinen sähkö".

    – Tyypillisen kerrostalohuoneiston sähkölasku on tällöin noin 1,5 euroa kalliimpi verrattuna normaaliin sopimukseen. Sähkölämmitteisessä omakotitalossa ympäristösähkö on noin 13 euroa kalliimpi kuukaudessa.

    Vattenfall vahvistaa saman kuin muutkin: viime viikon ilmastoraportti ei ole suoraan näkynyt yhtiön sähkösopimusten kaupassa.

    – Selvästi on kuitenkin havaittavissa se, että kuluttajien kiinnostus uusiutuviin/fossiilivapaisiin tuotantomuotoihin on lisääntynyt. Sähkön hinnan rinnalle on selvästi noussut tärkeäksi tekijäksi myös sähkön tuotantotapa ja ympäristöystävällisyys, sanoo liiketoimintajohtaja Taija Sjöblom Vattenfallilta.

    Töpselistä lähintä sähköä

    Suomessa kaikki sähkö kulkee samoja kaapeleita pitkin olipa se tuotettu ydinvoimalla, vedellä, tuulella tai jotenkin muuten. Uusiutuville ei ole olemassa omia rinnakkaisjohtoja.

    – Kaikki tuotettu sähkö sekoittuu sähköverkossa ja pistorasiasta tuleva sähkö on peräisin lähimmästä voimalaitoksesta, Sjöblom sanoo.

    – Töpselistä tulee aina ns. sekasähköä. Ympäristömerkinnällä taataan, että sähkö on tuotettu luvatulla tavalla, Vantaan Energian Reko sanoo.

    Vattenfallin Sjöblomin mukaan uusiutuvana myydylle sähkölle tulee hankkia ns. alkuperätakuu eli varmistus siitä, että asiakkaan kulutusta vastaava määrä sähköä on tuotettu asiakkaan valitsemalla tuotantomuodolla.

    Erilaisilla ympäristösähkösopimuksilla on sähköyhtiöille sellainen merkitys, että ne saavat sitä kautta tietoonsa asiakkaidensa näkemyksiä sähköntotannosta.

    –Jos asiakkaat haluavat ostaa tuulisähköä tai aurinkosähköä, niin se on viesti tuottajille rakentaa lisää tuuli- ja aurinkovoimaloita, Reko kertoo.

    Kaupattu jo 20 vuotta

    Erilaisia ympäristösähköjä on kaupiteltu jo noin 20 vuotta. Niiden tarjonta ja myös kysyntä on kuitenkin kasvanut merkittävästi vasta viime vuosina, noin viiden prosentin vuosivauhtia.

    – Kysyntä on selvästi kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana, sanoo Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

    Perinteisesti "vihersähköksi" on luettu lähinnä vain tuulella, auringolla ja vesivoimaloissa tuotettu sähkö. Viime viikkoisen ilmastopaneelin myötä ydinvoimaakin on ruvettu tarkastelemaan hiukan uudesta näkökulmasta.

    – Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC sanoi, että ydinvoima on tärkeä osa ilmastokysymyksen ratkaisua, koska ydinvoima ei aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä, Leskelä painottaa.

    Ministeri Häkkänen: Pikavippien sääntelyn kiristäminen etenee – eduskunnan käsittelyyn marraskuussa

    Ministeri Häkkänen: Pikavippien sääntelyn kiristäminen etenee – eduskunnan käsittelyyn marraskuussa


    Pikavippien sääntelyn kiristäminen on nytkähtämässä eteenpäin. Oikeusministeriö on toimittanut pikaluottosääntelyä koskevan esitysluonnoksen lainsäädännön arviointineuvostolle, joka antaa esityksen eduskunnalle marraskuun alussa,...

    Pikavippien sääntelyn kiristäminen on nytkähtämässä eteenpäin. Oikeusministeriö on toimittanut pikaluottosääntelyä koskevan esitysluonnoksen lainsäädännön arviointineuvostolle, joka antaa esityksen eduskunnalle marraskuun alussa, oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) kirjoittaa oikeusministeriön blogissa.

    Esityksessä kulutusluottojen korkosääntelyä laajennetaan koskemaan myös yli 2 000 euron luottoja. Lisäksi korkokaton rikkomisen seuraamuksia tiukennetaan niin, että kuluttajalla ei ole korkokaton rikkomistilanteissa velvollisuutta maksaa luottokustannuksia lainkaan.

    Oikeusministeri Häkkänen lupasi kiristyksiä pikavippien sääntelyyn alun perin syyskuussa.

    Nykyisin vain alle 2 000 euron luotoille on asetettu todelliseen vuosikorkoon perustuva korkokatto, joka on tällä hetkellä 50 prosenttia. Kahden tuhannen euron ylittävistä luotoista ei ole säädetty minkäänlaisia korkomaksimeja.

    Tästä syystä luotonantajat ovat siirtyneet tarjoamaan suurempia luottoja, joissa todellinen vuosikorko saattaa olla satoja prosentteja.

    – Nykyisin on myönnetty noin 2 000 euron luottoja, joissa vuotuinen korko on ollut yli 100 prosenttia ja todellinen vuosikorko yli 200 prosenttia. Tällainen on ollut mahdollista, koska hintasääntely ei ole ollut riittävän kattavaa. Nyt asiaan tulee muutos, Häkkänen kirjoittaa.

    Oikeusministerin mukaan korkokattojen laajennus koskee kaikkia muita kuluttajaluottoja paitsi esinevakuudellisia asuntoluottoja. Korkokatto tulee olemaan 30 prosenttia nostetulle luotolle. Lisäksi luotonantajien oikeutta periä muita luottokustannuksia rajataan.

    Häkkäsen mukaan pikaluottoihin on liittynyt ongelmia koko sen ajan, kun luottoja on ollut markkinoilla. Edellisen kerran muutoksia lainsäädäntöön tehtiin vuonna 2013. Uusi sääntely koskisi lain voimaantulon jälkeen myönnettyjä luottoja.

    Lue lisää:

    Ministeri Häkkänen: Pikavippien aggressiiviseen markkinointiin tulossa kiristyksiä, korkosääntely laajenee myös yli 2 000 euron kulutusluottoihin

    Analyysi: Luottorekisteri laittaisi pikavippiyhtiöille tiukan kurin – sääntöjä rikkova vippifirma joutuisi antamaan jopa lainoja anteeksi

    Pikavippiyhtiöt hermostuivat suunnitelmista rajoittaa lainojen korkoja: "Päinvastoin nostaisi korkoja, paisuttaisi luottoja, syrjisi heikoimpia..."

    Palkkojen nousu kiihtyi – vauhti nopeinta viiteen vuoteen

    Palkkojen nousu kiihtyi – vauhti nopeinta viiteen vuoteen


    Palkansaajien ansiot nousivat heinä–syyskuussa nopeimmin viiteen vuoteen. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan palkansaajien nimellisansiot nousivat keskimäärin 2,1 prosenttia vuoden kolmannella neljänneksellä vuotta aiempaan...

    Palkansaajien ansiot nousivat heinä–syyskuussa nopeimmin viiteen vuoteen. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan palkansaajien nimellisansiot nousivat keskimäärin 2,1 prosenttia vuoden kolmannella neljänneksellä vuotta aiempaan verrattuna.

    Nopeimmin palkat nousivat yksityisellä sektorilla. Edellisen kerran ansiotaso on noussut yhtä nopeasti heinä-syyskuussa 2013.

    Nimellisansiot nousivat aiempaa selvemmin tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, ja samalla reaaliansiot kääntyivät nousuun. Nimellisansioiden nousu pysyi koko vuoden 2017 hyvin lähellä nollaa, ja samalla reaaliansiot laskivat, koska hinnat nousivat palkkoja nopeammin. Nyt reaaliansiotkin nousivat 0,8 prosenttia.

    Inflaatio edelleen runsaan prosentin

    Tänä vuonna hinnat ovat nousseet entistä nopeammin: Inflaatio eli kuluttajahintojen vuosimuutos on keväästä lähtien ollut pitkästä aikaa pysyvämmin yhden prosentin yläpuolella. Maanantaina Tilastokeskus kertoi, että syyskuussa inflaatio pysyi edelliskuun tasolla 1,3 prosentissa.

    Tilastokeskus kertoi myös ennakkotietoja suomalaisten keskiansioista. Niiden mukaan suomalaisen palkansaajan keskiansio kuukaudessa oli heinä-syyskuussa 3 470 euroa eli runsaat 70 euroa enemmän kuin vuotta aiemmin.

    Lue lisää:

    Suomi on yhä kallis maa, vaikka euro on tasoittanut hintoja Euroopassa – arvaatko, mikä on Suomessa halpaa?

    Tietosuojavaltuutettu: Isoilta järjestelmähankkeilta puuttuu ohjaus –

    Tietosuojavaltuutettu: Isoilta järjestelmähankkeilta puuttuu ohjaus – "Meillä on tässä maassa kova usko erilaisiin rekistereihin"


    Yhä suurempi osa terveydenhuollon potilastiedoista tallennetaan valtakunnallisiin järjestelmiin. Samaan aikaan tulorekisterin myötä verottajan tiedot ovat muuttumassa ajantasaisemmiksi ja lisäksi tiedot otetuista veloista halutaan koota omaksi...

    Yhä suurempi osa terveydenhuollon potilastiedoista tallennetaan valtakunnallisiin järjestelmiin. Samaan aikaan tulorekisterin myötä verottajan tiedot ovat muuttumassa ajantasaisemmiksi ja lisäksi tiedot otetuista veloista halutaan koota omaksi rekisterikseen.

    Kyse on suurista, kansallisen tason tietojärjestelmähankkeista, joiden yhteenlaskettu vaikutus voi olla kansalaisen kannalta mittava.

    – Tuntuu vähän siltä, että se poliittinen ohjaus, jonka johdosta näitä mittavia hankkeita tehdään, se on vähän hajallaan, eikä sellaista kokonaiskuvaa tunnu oikein syntyvän helposti, sanoo tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio.

    Lääkärin sanelukoneesta tutkijan pöydälle

    Järjestelmissä on myös hyvät puolensa.

    Suuri kysymys on muun muassa terveystietojen toissijainen käyttö. Vaikka tiedot on talletettu ensisijaisesti yksittäisen potilaan hoitoa varten, sairauskertomukset laboratoriovastauksineen saattavat olla hyvinkin arvokasta aineistoa uusia lääkkeitä ja hoitomuotoja kehitettäessä.

    Tulorekisterissä on Aarnion mukaan hyvää se, että järjestelmä on verohallinnossa, joka on tähänkin saakka koonnut samoja tietoja.

    Nyt kysymys kuuluu, kuinka laajasti ja mihin tarkoituksiin ajantasaisia tulotietoja saadaan käyttää.

    Velkaa tuputtavat ojennukseen

    Rekisterin perustaminen ei kuitenkaan ole aina mittasuhteiltaan oikea keino ongelman korjaamiseen.

    Esimerkiksi ylivelkaantumisen estämiseksi suunniteltu positiivinen luottorekisteri on kuin lainoittajien harkinnan paikkailua.

    – Nyt näyttää siltä, kun nämä luotonantajat ei ole itse noudattaneet sitä lainsäädäntöä, joka niille kuuluu, niin se korjauskeino on: pannaan koko kansa rekisteriin, toteaa Aarnio.

    Rekistereistä saatavan hyödyn vastapuolena ovat erilaiset tietosuojaan liittyvät haasteet. Silti suomalaisten luottamus koneelliseen kortistointiin ei horju.

    – Meillä on kova usko erilaisiin rekistereihin näköjään tässä maassa, Aarnio sanoo.

    Tietosuoja-asiat ovat yhteiskunnassa muutoinkin pinnalla. Tietosuojavaltuutetun lisäksi näkemyksiään ja huoliaan ovat kertoneet muun muassa alan kysymyksien ympärille perustetut järjestöt.

    Työpaikan tehottomin osa saattaa olla oma pomosi – Suomen parhaina työpaikkoina pidetään yrityksiä, joissa ei ole esimiehiä

    Työpaikan tehottomin osa saattaa olla oma pomosi – Suomen parhaina työpaikkoina pidetään yrityksiä, joissa ei ole esimiehiä


    Maanantaiaamuna, vähän ennen kuin herätyskello soi, mieleen tulee pomo. Viikonloppu on ohi. Kohta joku muu sanoo, mihin seuraavaksi ryhdytään, ja koska pitää olla valmista. Lehdistä voi kuitenkin lukea aivan toisenlaisista työpaikoista....

    Maanantaiaamuna, vähän ennen kuin herätyskello soi, mieleen tulee pomo.

    Viikonloppu on ohi. Kohta joku muu sanoo, mihin seuraavaksi ryhdytään, ja koska pitää olla valmista.

    Lehdistä voi kuitenkin lukea aivan toisenlaisista työpaikoista. Sellaisista, joissa ei ole esimiehiä ollenkaan.

    It-yhtiöt Reaktor, Futurice, Solita, Vincit ja Fraktio ovat työpaikkoja, joita kutsutaan itseohjautuviksi. Yritykset kasvavat kohisten, eikä liene sattumaa, että ne ovat kukin vuorollaan paistatelleet Suomen tai jopa Euroopan parhaiden työpaikkojen listoilla.

    Pelikomeetta Supercellissäkin valta on jaettu tiimeille.

    Miltä työnteko maistuisi yhtiössä, jossa ei ole esimiehiä?

    “Syyllinen löytyy peilistä”

    – Työn flow syntyy byrokratian vähäisyydestä. Ei tarvitse koko ajan miettiä, saako asioita edistää, vai pitääkö pyytää lupa, it-yhtiö Fraktion ohjelmistokehittäjä Mikko Forsström sanoo.

    Vuonna 2012 perustettu Fraktio on kehittänyt verkkopalveluita Verkkokauppa.comin, Reiman ja Fonectan kaltaisille tunnetuille suomalaisyhtiöille. Kolmekymmenhenkisessä Fraktiossa ei ole esimiehiä. Toimintamalliin kuuluu myös, että asiakasprojekteihin ei nimitetä projektipäällikköä. Päätökset ja hankkeen onnistuminen ovat tiimin vastuulla.

    Esimiehetön elämä sopii Forsströmille hyvin. Hän kuuluu yhtiön perustajiin ja on päässyt luomaan itsensä näköistä työpaikkaa.

    – Olen aina arvostanut sitä, että saan päättää. Jos asiat eivät silloin toimi, syyllinen katsoo peilistä.

    Kuulostaa terveeltä ajattelutavalta, mutta toimiiko se tavallisessa työpaikassa?

    Mårten LampénSote ei esimiestä kaipaa

    Useimmat pomottomat työpaikat ovat it-alalta. Eivät kuitenkaan kaikki.

    Yle kertoi huhtikuussa, miten Telian asiakaspalvelijat Lahdessa järjestäytyivät itseohjautuvaksi organisaatioksi, jossa ei ole esimiehiä. Työntekijät ovat tyytyväisiä, kun heidän ei enää tarvitse mukautua ylhäältä annettuun muottiin.

    – Tuntuu, että teimme enemmän töitä toisillemme, emmekä yksittäiselle esimiehelle, eräs heistä totesi.

    Kesäkuussa Yle kertoi hollantilaisesta sote-palveluiden tuottaja Buurtzorgista. Noin 14 000 työntekijän organisaatiossa ei ole lainkaan keskijohtoa. Hoitotyöntekijät omistautuivat työlle, kun se oli omissa hyppysissä.

    Suomalainen sote-väki on käynyt useaan otteeseen ihmettelemässä Buurtzorgia, joka maksaa hoitajilleen keskimääräistä parempaa palkkaa, tuottaa laatua – ja tekee sen kustannustehokkaasti.

    Ainakin yksi selitys menestykselle on esimiesten puuttuminen.

    Väliportaan pomot tulevat nimittäin kalliiksi.

    Sasha Silvala / YlePomot pyramidissa

    Maailmankuulu liiketoimintaguru ja London Business Schoolin vieraileva professori Gary Hamel on todennut, että johtaminen on organisaation tehottomin osa. Toisin sanoen, pomo ei tuota niin paljon kuin tienaa.

    Jos pienellä yrityksellä on yksi pomo kymmentä työntekijää kohden, tuhannen työntekijän organisaatiossa pomoja on saman laskukaavan mukaan jo sata, ja kymmenen tuhannen työntekijän organisaatiossa tuhat.

    Eikä tämä riitä. Pitää muistaa pomojen pomot.

    Tuhannen hengen esimiesjoukko tarvitsee kaitsijakseen sata isompaa pomoa ja ne sata isompaa pomoa vielä kymmenen tosi isoa pomoa. Tämän 1110 managerista koostuvan pyramidin huipulla istuu toimitusjohtaja.

    Ylin päätäntävalta on korkealla ja kaukana arkitodellisuudesta. Korkea pomopyramidi viestii hitaasti ja valtakamppailu pyramidin kerroksissa sotkee tilannetta entisestään.

    Pyramidin kasvaessa pohjimmaisessa kerroksessa ahertavien työntekijöiden päätäntävalta vähenee. Gary Hamelin artikkelia lainaten – työntekijä saa ostaa vapaa-ajallaan kymppitonnien arvoisen auton, mutta hän ei saa päättää satasen toimistotuolista, jolla istuu.

    Hamel otsikoi Harvard Business Review’ssa vuonna 2011 ilmestyneen artikkelinsa osuvasti: “Ensimmäiseksi, antakaamme potkut kaikille pomoille.”

    Hamel on maailman tunnetuimpia yritysstrategian tutkijoita.Katriina Laine / Yle

    Yle tapasi Gary Hamelin syyskuussa: Näin syntyi näennäishelppo termi "ydinosaaminen", jolla on perusteltu yritysten kasvut ja potkut – idean isä on nyt Helsingissä ja kertoo, mistä on kyse.

    Tomaatteja ja koiranruokaa, ilman pomoja

    Perinteinen pomopyramidi näyttää olevan lähinnä kulu, joka johtaa heikkoon sitoutumiseen ja toivottomaan byrokratiaan.

    Gary Hamelin esimerkkityöpaikka on kalifornialainen tomaattiyhtiö Morning Star Company. Siellä ei ole johtajia tai määriteltyjä tehtävänimikkeitä. Vastuut sovitaan yhdessä. Kun työntekijä tarvitsee uuden toimistotuolin tai työkoneen – hän tilaa sellaisen.

    Konfliktitilanteet ratkaistaan työntekijöistä kootussa porukassa. Samoin palkkaus.

    Näitä tomaattituotannon pelisääntöjä on hiottu 1970-luvulta lähtien.

    Vielä vanhempi esimerkki on General Foodsin Gaines-koiranruokatehdas. 1960-luvun lopulta lähtien Topekassa, Yhdysvaltain Kansasin osavaltiossa, kehitettiin esimiehetöntä työpaikkaa. Siellä tiimit palkkasivat, sopivat vuoroista ja järjestelivät tuotantokoneet parhaaksi katsomallaan tavalla.

    1970- ja 1980-luvuilla tiimityön malleja koeteltiin teollisuudessa paljon. Volvon Uddevallan ja Kalmarin tehtailla luovuttiin työnjohtajista ja annettiin tiimeille vastuuta omasta työstään. Volvolla uskottiin, ettei Henry Fordin luoma liukuhihnatuotanto ole välttämättä paras malli työnteon järjestämiseen. (Volvon saavuttamat tulokset olivat kiistanalaisia.)

    Tänään Volvon tehtaat Uddevallassa ja Kalmarissa on suljettu. Koiranruokatehtaan väen kuulumisia ei ole mediassa raportoitu enää vuosiin.

    Pomoton tomaattiyhtiö oli pitkään itseohjautuvuuden ääriesimerkki ja työelämän kummajainen.

    Onko nyt, vuosikymmenien jälkeen, aika luopua esimiehistä?

    Mikko Forsströmin (keskellä) mukaan pomoton organisaatio vaatii harjoittelua. "Tämä on vaivan arvoista, mutta olisi naivia kuvitella, että asialla ei olisi myös kääntöpuolta."Mårten LampénItseohjautuvuutta kaikelle kansalle

    Tamperelainen it-talo Vincit on tunnettu esimerkki pomottomasta työpaikasta. Vuonna 2007 perustetussa yhtiössä uskotaan, että työntekijät kykenevät johtamaan itseään, jos heille antaa tarpeeksi tietoa, valtaa ja vastuuta.

    Jopa palkat ovat kaikkien tiedossa.

    Vincit on tehnyt toimintamallistaan myös palvelutuotteen, jota se myy aivan tavallisille työpaikoille. Työkalun nimi on Leadership as a Service, johtajuus palveluna (lyhenne: Laas).

    Järjestelmän kehitys aloitettiin Vincitin sisäiseen käyttöön pari vuotta sitten. Viime vuonna yhtiö ryhtyi hakemaan testiasiakkaita. Tuote valmistuu myyntikuntoon tämän vuoden kuluessa.

    Henkilöstöjohtaja Johanna Pystysen mukaan projekti lähti varsin yksinkertaisesta havainnosta.

    – Miksi kohtelemme työntekijöitämme toisin kuin asiakkaitamme? Jos asiakkaalla on tarve, lähdemme tutkimaan, mikä se on ja mistä on kyse. Mutta työntekijöitä palvelemme enemmän tai vähemmän arvailemalla.

    Pystysen mukaan yrityksissä toistetaan kehityskeskusteluja, koulutuksia, työhyvinvointikyselyjä ja virkistyspäiviä tietämättä, onko niistä hyötyä. Leadership as a Service -mallissa sen sijaan työntekijä tilaa sen minkä tarvitsee.

    Vincit valittiin valittiin Euroopan parhaaksi työpaikaksi vuonna 2016. Vincitin henkilöstöasiantuntija Mira Ylen ja ohjelmistokehittäjä Jarmo Jaakkola sisäisessä koulutustilaisuudessa.Opa Latvala / Vincit

    Käytännössä kyse on yrityksen sisäisestä verkkokaupasta, josta työntekijä voi tilata esimiespalveluita. Vincitin omille työntekijöille tarjolla on kymmeniä eri tuotteita: koulutusta, kehityskeskusteluja, henkilökohtaista sparrausta, työterveyshuoltoa, hierontaa…

    Kaupasta voi tilata myös teknistä opastusta kokeneilta kollegoilta.

    – Koko organisaatio tuo taitonsa muiden hyödyksi, Pystynen kuvaa.

    Perinteisten esimiesten kannalta tämä kehityssuunta voi olla huolestuttava. Jos esimiesrooli pilkotaan tällä tavoin verkkokaupan palvelutuotteiksi, se paljastaa armotta, kenelle on kysyntää.

    Valitessaan ja arvioidessaan palveluja työntekijät karsivat turhat pois.

    Lupa kaivata palvelua

    Tamperelainen Tuomi Logistiikka on perinteinen suomalainen työpaikka. Yhtiö tekee hankintoja ja palveluita omistajilleen Tampereen kaupungille ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirille – ja hoitaa myös tavara- sekä henkilökuljetuksia.

    Tuomi Logistiikka on myös yksi ensimmäisistä yhtiöistä, joka on ottanut käyttöön Vincitin Laas-palvelun.

    Henkilöstösuunnittelija Paula Sipilän mukaan it-yhtiöistä on paljon opittavaa – pomoista yhtiö ei kuitenkaan ole luopumassa.

    – Esimiehettömyys ei sovi kaikkiin organisaatioihin. Meidän kaltaisissa yrityksissä on pitkät juuret ja muutos on tehtävä vähitellen. Uusilla yrityksillä on mahdollisuus valita ihmisiä, jotka soveltuvat heti itseohjautuvaan toimintaan, Sipilä sanoo.

    – Mutta itseohjautuvuuteen ja työntekijöiden valtaistamiseen uskon vahvasti. Ja siinä meillä on paljon opittavaa.

    Ensimmäisessä vaiheessa pomopalveluiden verkkokauppaa käyttävät Tuomi Logistiikan hankinnan ammattilaiset. Suurin osa tilattavista palveluista liittyy osaamisen kehittämiseen, erityisesti asiakkaan kanssa toimimiseen.

    – Suosittuja tuotteita ovat esimerkiksi ulkopuolisen kouluttajan tarjoama neuvottelutaitojen valmennus. Moni on tilannut myös sparraushetken asiakkuusjohtajan sekä viestintäpäällikön kanssa, Sipilä sanoo.

    Pomopalveluiden verkkokaupasta voi tilata myös työhyvinvointiin liittyviä palveluja. Tavoitteena on madaltaa ongelmien esiintuomisen kynnystä.

    – Esimiestä ei välttämättä tule häirittyä sellaisella asialla työn arjessa.

    Paula Sipilän mukaan kyse ei ole vain ohjelmistotuotteesta – vaan uudesta näkökulmasta johtamiseen. Ennen kaikkea toimintamalli antaa henkilöstölle julkilausutun luvan kaivata ja vaatia palveluja.

    Kuopion opettajat saavat johtajuutta palveluna

    Työntekijöiden itseohjautuvuutta tukevaa Laas-mallia testataan myös Kuopion opetustoimessa. Kuopion klassillisen lukion rehtorin Jukka Sormusen mukaan hankkeessa on mukana toistasataa alakoulun, yläkoulun ja lukion opettajaa.

    – Meillä on ilman muuta jatkossakin esimiehet. Johtajuutta voi kuitenkin siirtää opettajille itselleen. Kolmen kuukauden välein järjestelmä kysyy, voitko hyvin ja tarvitsetko palvelua, jotta voisit tehdä työsi vielä paremmin.

    Testijakso on juuri käynnistymässä. Ensi vuoden alussa harkitaan, voiko mallista tulla koko Kuopion opetustoimen johtamisjärjestelmä.

    – Tässä on mahdollisuus tarjota hyvät tukipalvelut itsensä kehittämiseen. Opettajat ovat omassa työssään itseohjautuvia, eivätkä tarvitse johtamisessakaan autoritaarista perään katsomista.

    Pienin askelin

    Tuomi Logistiikan hanke on kunnianhimoinen yritys antaa työntekijöille valtaa ja vastuuta omasta osaamisestaan. Itse organisaatio jatkaa kuitenkin ennallaan. Pomot pysyvät paikallaan.

    Vincitin kehittämä työkalu ei ole aivan yhtä radikaali kuin yhtiö itse.

    – Me ymmärrämme hyvin, että kaikki eivät ole valmiita siirtymään tässä asiassa aivan ääripäähän. Työkalua on tehty juuri tästä näkökulmasta, Laas-palveluita kehittävä Johanna Pystynen sanoo.

    Taustalla on kuitenkin sama eetos, jota Vincitissäkin toteutetaan.

    – Perinteisessä johtamismallissa työntekijä on riippuvainen esimiehestään niin työnteossa kuin urakehityksessäänkin. Laas-järjestelmällä pyritään tilanteeseen, jossa työntekijä saa työkalut, joilla hän voi ottaa vastuun itsestään.

    Plussat ja miinukset "Uusissa malleissa on valtavat mahdollisuudet parantaa työtä ja työhyvinvointia", Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen sanoo.Veikko Somerpuro

    It-yhtiöiden johtajat kiertävät työelämätapahtumissa kertomassa ilosanomaa itseohjautuvuudesta. Hitaasti mutta varmasti uudet johtamisajatukset näyttävän siirtyvät perinteisiin organisaatioihin.

    Onko perinteinen esimies katoavaa yrityskulttuuria, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen?

    – Tuo on kyllä hyvä kysymys. Emme tiedä.

    Palvelevaa johtamista tutkineen Hakasen mukaan esimiehettömien työskentelytapojen käyttöönotto on helpompaa it-yhtiöissä, joissa toisilleen tuttu ydinporukka jakaa yhteisen intohimon ja unelman. Tällaisessa yhtiössä tuntuu lähtökohtaisesti vieraalta rakentaa tutun tiimin ympärille hierarkiaa.

    – En ole kuitenkaan varma, istuuko näin pitkälle viety itseohjautuvuus perinteiseen työkulttuuriin, jossa on vahvat käytäntönsä ja tapansa toimia.

    Aivan ensimmäiseksi yritysten tulisi panostaa itsetuntemukseen.

    Professorin mukaan Suomen työpaikoilla puhutaan strategioista ja tavoitteista, mutta yrityksistä puuttuu ymmärrys kulttuurista, arvostuksista ja äänen lausumattomista toimintatavoista. Ne ovat keskeisiä, jos suuria muutoksia lähdetään toteuttamaan.

    Jos pomoista luovutaan, jäljelle jää Hakasen mukaan visaisia kysymyksiä, kuten:

    Miten ratkotaan konfliktitilanteet?Miten varmistetaan, että kukaan ei jää ongelmiensa kanssa yksin tai pala loppuun?Miten työt jaetaan ja ehkäistään se, että yksi ei lintsaa ja jättäydy vapaamatkustajaksi?Miten tunnistetaan oppimistarpeet?Miten hoidetaan vaikeat kysymykset, esimerkiksi irtisanominen?Kuka saa palkankorotuksen?Miten varmistetaan, että itseohjautuvat tiimiit eivät jää erillisiksi saarekkeikseen?Mitä tehdään, jos joku ei yksinkertaisesti sovellu itseohjautuvaan kulttuuriin?

    – Monet näistä asioista ovat tietysti ongelmia perinteisissäkin organisaatiomalleissa. On kuitenkin hyvä muistaa, etteivät ne katoa organisaatiossa, jossa ei ole esimiehiä, Jari Hakanen sanoo.

    Haasteista huolimatta Hakanen suhtautuu it-yhtiöiden itseohjautuvuuteen ja matalaan organisaatioon innostuneesti.

    – Näissä malleissa on valtavat mahdollisuudet parantaa työtä ja työhyvinvointia. Työn imu ja motivaatio lisääntyvät. Kun kyttäys ja kontrolli katoavat, ihminen voi kokea omistajuutta työhönsä, Hakanen kuvaa.

    – Mutta jos käy huonosti, ihmiset voivat olla neuvottomia ja yksin.

    “Ei se helppoa ole” "Täällä ei tarvitse kysyä lupaa, kunhan toimii niiden periaatteiden mukaan, jotka on sovittu", Fraktion ohjelmistokehittäjä Mikko Forsström kuvaa.Mårten Lampén

    Fraktion ohjelmistokehittäjä Mikko Forsströmillä on haastattelupäivänä kiire, iso asiakasprojekti on vietävä maaliin. Stressi ja onnistumisen paine on todennäköisesti samanlainen kuin kaikilla muillakin vastaavassa tilanteessa.

    – Olisi lapsellista kuvitella, että esimiehettömässä organisaatiossa kaikki olisi mittaamattoman auvoista. Tämä on itse asiassa monella tavalla raskasta ja vaatii jatkuvasti harjoittelua ja oppimista.

    "Joskus jaettu vastuu on ei-kenenkään vastuu." Mikko Forsström, ohjelmistokehittäjä, Fraktio

    Kun Fraktio aloitti toimintansa vuonna 2012, yrityksessä on viisi työntekijää. Silloin itseohjautuvuudeksi riitti, että kaikki ohjasivat itsensä samaan huoneeseen päättämään asioista.

    Tänään työntekijöitä on yli 30. Forsströmin mukaan siitä seuraa monia hankaluuksia.

    Kun organisaatiossa ei ole selkeää komentoketjua, joskus on vaikea tietää, kenelle mistäkin asiasta pitäisi puhua. Yksittäisiin työntekijöihin liittyviä vaikeita kysymyksiä on myös vaikea käsitellä.

    – Ja joskus jaettu vastuu on ei-kenenkään vastuu.

    Miten tilanne siis korjataan? Forsströmin mukaan tärkeintä on informaation jakaminen. Lisäksi työntekijät järjestäytyvät Fraktiossa "konklaaveiksi", joiden tehtävänä on varmistaa, että tärkeät asiat hoidetaan alusta loppuun asti.

    Yksi konklaavi hoitaa rekrytointeja, toinen uuden toimiston sisustuksen.

    Milloin olet viimeksi ajatellut, että jonkin asian tekemiseen tarvittaisiin perinteistä esimiestä?

    – Usein olen ajatellut, että tarvitsemme enemmän kokemusta, ymmärrystä ja lisää harjoittelua. Koskaan ei ole tullut ikävä väliportaan pomoa, joka sanelisi mitä tehdään, Mikko Forsström sanoo.

    Kasvava nettikauppa uhkaa näivettää useiden kaupunkien keskustat – viihtymisestä on tulossa ostamista tärkeämpää

    Kasvava nettikauppa uhkaa näivettää useiden kaupunkien keskustat – viihtymisestä on tulossa ostamista tärkeämpää


    Kaupunkien olisi nyt nopeasti reagoitava kuluttajien ostokäyttäytymisen muutoksiin tai Suomessakin nähdään ”keskustakuolemia”, varoittaa Oxfordin yliopiston Saïd Business Schoolin Richard Cuthbertson. Cuthbertson vetää korkeakoulun...

    Kaupunkien olisi nyt nopeasti reagoitava kuluttajien ostokäyttäytymisen muutoksiin tai Suomessakin nähdään ”keskustakuolemia”, varoittaa Oxfordin yliopiston Saïd Business Schoolin Richard Cuthbertson. Cuthbertson vetää korkeakoulun vähittäiskaupan johtamisen instituuttia.

    Cuthbertson tuntee Suomen kaupan ja kaupungit hyvin, sillä hän toimii myös Aalto-yliopiston vierailevana tutkijana. Kaupunkikeskustojen kohtalon ratkaisee brittiprofessorin mukaan se, ymmärtävätkö kuntapäättäjät, mihin kaikkeen sekä nettikaupan että automaation lisääntyminen vaikuttavat.

    – Nythän kaikki kaupungit näyttävät vähän samalta. Niissä on se Sokos ja sitten on niitä ravintoloita. Keskustoista pitää tulla enemmän sellainen paikka, jossa tehdään jotakin sen sijaan, että sieltä voi ostaa jotain.

    Cuthbertson kehottaa päättäjiä ajattelemaan omaa kaupunkiaan brändinä. Hän haastaa miettimään, miten kaupunki saataisiin erilaiseksi kuin kaikki muut – ja miten keskusta näyttää sen erilaisuuden?

    HämeenlinnaIsmo Pekkarinen / AOP

    – Kysymys kuuluu, mikä saa ihmiset tulemaan keskustaan. Rannikkokaupungeilla voi olla jotain siihen rantaan liittyvää, samoin järvikaupungeilla. Ihmiset haluavat enemmän kokemuksia. He haluavat tulla viihdytetyiksi, Cuthbertson sanoo.

    Ja se onnistuu professorin mukaan parhaiten suunnittelemalla ydinkeskustoihin viihdettä, kulttuuria ja tapahtumapaikkoja. Keskusta-alueita pitää voida käyttää moniin eri asioihin ja kaikki ikäryhmät pitää huomioida.

    Cuthbertsonin mukaan 10 vuoden sisällä kaivataan nykyistä enemmän paikkoja, joissa markkinoidaan asioita sen sijaan, että niissä myytäisiin jotain. Keskustan kaupoistakin tulee tiloja, joissa voi kokea elämyksiä. Niissä ei ainoastaan pyörähdetä ostoksilla.

    Richard Cuthbertson muistuttaa, että ihminen on sosiaalinen eläin. Myös 10 vuoden päästä on edelleen tärkeää nähdä muita ihmisiä. Sinne halutaan mennä, missä niitä muita on.

    Jos keskustoista saadaan kiinnostavia, sinne tulee koko ajan enemmän väkeä. Cuthbertson puhuu positiivisen palautteen kierteestä.

    – Mutta, jos alkaa tulla negatiivisen palautteen kierre, johtaa se helposti hallinnan menetykseen. Ihmiset kysyvät, miksi tulisin tänne ostoskeskukseen, kun täällä ei käy ketään muitakaan. Enpä taida enää vaivautua tänne.

    KouvolaIsmo Pekkarinen / AOPPeltomarketit keskustakehityksen tukkeena?

    Kuntaliiton kaupunkitutkimuspäällikkö Kauko Aronen ei usko seuraavan 10 vuoden aikana yhteenkään täydelliseen keskustakuolemaan, mutta keskustojen näivettymiseen kylläkin.

    – Sellainen on nähtävissä kaupungeissa, joissa väestö vähenee ja marketalueet ovat toteutuneet tai toteutumassa. Niitä on puolisen kymmentä jopa perinteistä maakuntien keskuskaupunkia.

    Aronen sanoo, että kaupunkien on vaikeaa kehittää samaan aikaan sekä keskustan ulkopuolista toimintaa että keskustaa. Aronen toivoo kuntapoliitikkojen myös ymmärtävän, että keskustojen omaleimaisuuden on säilyttävä ja varoittaa päättäjiä purkamasta keskustan vanhoja rakennuksia.

    – Uudella rakennuskannalla on vaikea saavuttaa sitä elävyyttä kuin vanhaa rakennuskantaa hyödyntäen.

    Valtakunnallisen Elävät Kaupunkikeskustat -yhdistyksen toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen näkee näivettymisen uhkaavan sellaisia kaupunkeja, joissa ”kaupalle ei ole joustavasti tarjottu tilaa keskustasta ja osa kaupoista on karannut pelloille”.

    – Kaupungin selkeä 10 vuoden kokonaisvisio on siis puuttunut. Kokonaiskehitys ollut näin sattumanvaraista ja hallitsematonta. Yksittäiset irralliset hankkeet ovat kuin häntä, jotka heiluttaakin koiraa, Lemminkäinen toteaa.

    JyväskyläIsmo Pekkarinen / AOPYmpärivuotista katuelämää myös räntäsateessa

    Keskustojen kehittämishankkeisiin erikoistuneen FCG Arkkitehtien kaupunkikehitysjohtaja Arja Sippola näkee lähivuodet valoisammin.

    – Keskusta ei kuole seuraavan 10 vuoden aikana missään suomalaisessa kaupungissa, koska muuttoliike maalta kaupunkeihin vahvistaa myös pienempien kaupunkikeskustojen vetovoimaa. Palvelutarjonta saattaa toki yksipuolistua pienemmillä paikkakunnilla, jolloin kaupallinen pendelöinti suurempiin kaupunkiin ja keskustoihin tulee kiihtymään.

    Arkkitehti Sippola tietää, että keskustojen kehittämishankkeita on vireillä ja kaupunkikuvan parantamistoimenpiteitä tehdään nyt monissa kunnissa. Esimerkiksi kävely-ympäristöjä avataan ja autoille varataan torinaluspysäköintipaikkoja.

    – Mielenkiintoinen ja mittakaavaltaan miellyttävä kaupunkiympäristö avaa mahdollisuuksia uudentyyppisille keskustatoiminnoille ja vireälle katuelämälle. Haastavaan suomalaiseen ilmastoon sopivia ympärivuotisia toimintoja tulee kehittää myös katutilojen varsille, ei pelkästään jättimäisten kauppakeskusten sisätiloihin. Suomen arktisesta ilmastosta voivat löytyä omat mielenkiintoiset elementit myös turismin näkökulmasta.

    Oxfordin yliopiston Saïd Business Schoolin Richard Cuthbertson uskoo, että pimeät ja kylmät vuodenajat luovat suomalaiskaupunkien keskustoille jopa enemmän mahdollisuuksia nettikaupan kasvusta selviämiseen kuin monissa lämpimissä maissa. Keskustoihin on pakko keksiä kiinnostavaa tekemistä, kun pelkkä ulkona oleskelu ei tuo ihmisiä yhteen.

    – Kaupunkien pitää pystyä reagoimaan siihen, että trendit muuttuvat. Tärkein asia nyt on suunnittelu. Ei pelkkiä kauppakeskuksia voi markkinoida, vaan koko kaupunkikeskustaa. Siellä on paljon kivoja asioita.

    Haluavatko ruokakaupat viinin ja viinojen noutopisteiksi? Lidl: Tärkeä mahdollisuus suomalaiskuluttajille, Kesko ja S-ryhmä vaitonaisia

    Haluavatko ruokakaupat viinin ja viinojen noutopisteiksi? Lidl: Tärkeä mahdollisuus suomalaiskuluttajille, Kesko ja S-ryhmä vaitonaisia


    Mahdollisuus alkoholin etämyyntiin ja noutopisteisiin ei saa aikaan suurta innostusta suurimmissa ruokakaupan ketjuissa, tai jos saa, ei siitä ainakaan nyt haluta kertoa julkisuuteen. EU-komissio suositteli Suomea harkitsemaan alkoholin etämyynnin...

    Mahdollisuus alkoholin etämyyntiin ja noutopisteisiin ei saa aikaan suurta innostusta suurimmissa ruokakaupan ketjuissa, tai jos saa, ei siitä ainakaan nyt haluta kertoa julkisuuteen.

    EU-komissio suositteli Suomea harkitsemaan alkoholin etämyynnin mahdollistamista. Ehdotuksen mukaan tilaukset voisi hakea hyväksytyistä nouto- tai luovutuspisteistä, joita nyt on vain Alkolla.

    Komissiolta ei näin herunut ymmärrystä Suomen esittämälle etämyydyn alkoholin maahantuontikiellolle, jonka se katsoo olevan vastoin tavaroiden vapaata liikkuvuutta unionin alueella.

    Yle tiedusteli Keskolta, R-Kioskilta, S-ryhmältä ja Lidliltä, onko näillä kiinnostusta ryhtyä alkoholin noutopisteiden pyörittäjäksi, jos tällainen mahdollisuus tulee. Lidliä lukuun ottamatta ketjujen vastaukset olivat niukkoja.

    Keskon mukaan asiaa on vielä liian aikaista arvioida.

    – Asiasta on käyty alustavia sisäisiä keskusteluja, mutta meillä ei ole asiaan vielä kantaa. Odotamme sääntelyn tarkentumista ja teemme päätöksen asiasta sen jälkeen, Keskon viestinnästä kerrotaan.

    – Seuraamme keskustelun etenemistä ja emme kommentoi asiaa tässä vaiheessa laajemmin, vastasi puolestaan SOK:n kenttäjohtaja Arttu Laine.

    R-kioski kertoo, että heillä ei ole käynnissä keskusteluja etämyynnin noutopisteeksi ryhtymisestä.

    Keski-Euroopassa viinin verkkokauppa on arkipäivää.Sasha Silvala / YleLidl-johtaja: Trendi kohti maltillisempaa kulutusta näkyy

    Saksalainen kauppajätti Lidl oli vastauksissaan kilpailijoitaan avoimempi. Lidlin Suomen toimitusjohtaja Lauri Sipponen sanoo, että palvelun ja valikoimien laajeneminen on aina hyvä asia kaikessa kaupankäynnissä.

    – Näen etämyynnin tärkeänä mahdollisuutena suomalaisille kuluttajille ostaa tuotteita kansainvälisistä valikoimista, se olisi merkittävä avaus Suomeen, Sipponen kommentoi.

    Lidl on suuri viinin ja muiden alkoholijuomien verkkokauppias Etelä- ja Keski-Euroopassa. Suomalaiset matkailijatkin ovat saattaneet tutustua Lidlin myymälöiden viini- ja viinatarjontaan. Verkkokaupassaan Lidlillä on myymälöitä laajempi viinivalikoima.

    Suomeen ketjun tuotteita ei verkkokaupasta nykyisellään voi tilata. Toiveita asiakkailta on tullut, Sipponen kertoo.

    – On meille tullut kysymyksiä, miksi Lidlin verkkokauppa ei toimita Suomeen. Suomalainen kuluttaja on valveutunut ja tietää, mitä maailmalta löytyy, Sipponen toteaa.

    Sipponen näkee selkeästi trendin kohti miedompia alkoholijuomia, maltillisempaa kulutusta ja läheisempää yhteyttä ruokaan.

    – Ymmärretään viinin ja oluiden merkitys ruokakulttuurille. Uskon, että verkkokauppa ja etämyynti tukisivat tätä. Maailmalla on paljon tuotteita ja makuja, jotka kiinnostaisivat suomalaisia. Olen vakuuttunut, että suomalaisten valistunut käyttäytyminen verkkoasiakkaina jatkuisi, Sipponen arvioi.

    Christian Delbert / AOP

    Sipponen uskoo, että tulli pystyy keräämään verot etämyynnin toimijoilta. Etämyyntiä tekevällä yrityksellä myytyjen alkoholimäärien pitää täsmätä maksettujen verojen kanssa.

    Lidlin Sipponen katsoo, että ikärajakontrolli on helposti hoidettavissa nykyaikana vaikka pankki- tai luottokorttitunnistautumisella, ja tarkistamalla ikä noutopisteessä.

    Etujärjestö: Kaupalla valmiudet noutopisteiden pyörittämiseen

    Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto uskoo, että ruokakaupoilta noutopisteiden pyörittäminen sujuisi.

    – Jos päätös tulee olemaan sen kaltainen, että ruokakauppojen kautta näitä paketteja voi tässä vaiheessa luovuttaa, ovat kaupan yritykset siihen varmasti valmiita, Luoto kommentoi.

    – Kaupan kautta kulkee tällä hetkellä erilaisia nettikaupan paketteja runsaasti. Alkoholia sisältävät paketit vaatisivat ikärajatarkastuksen, mutta niitäkin kauppa on tottunut tekemään, eli siinä ei sinänsä uutta olisi, Luoto katsoo.

    Hän arvioi, että kaupan alalla seurataan lähiviikkojen linjauksia etämyynnistä "tarkasti ja suurella mielenkiinnolla".

    – Kyllähän tässä perimmäinen kysymys lienee, mitä tapahtuu Alkon monopolille pidemmässä juoksussa, Luoto toteaa.

    Kaupan etujärjestön tavoitteena on, että sääntelyä voitaisiin alkoholimyynnissä purkaa ja jossain vaiheessa viinit tulisivat ruokakauppojen hyllyille.

    Alko: Noutopisteiden lisäys harkinnassa

    Alkoholia toimittaa omiin noutopisteisiinsä nykyisinkin Alko, tilaukset on tehtävä sen verkkokaupassa. Erityisiä noutopisteitä Alkolla on noin 60. Lisäksi verkkokaupan valikoimasta voi tehdä tilauksia noudettavaksi Alkon myymälöihin.

    – Noutopisteet ovat osa Alkon palveluverkostoa ja ne tarjoavat Alkon palvelut niillä paikkakunnilla, joissa ei ole Alkon myymälää. Verkkokaupan kautta asiakas voi tilata yhtiön koko valikoimaa mihin tahansa noutopisteeseen, sanoo Alkon toimitusjohtaja Leena Laitinen.

    Joni Haavisto / AOP

    Aiemmassa alkoholilaissa tilauspalvelupisteen eli noutopisteen voi perustaa kuntaan, joka sijaitsee vähintään noin 20 kilometrin etäisyydellä lähimmästä Alkon myymälästä tai toisesta tilauspalvelupisteestä.

    Uudessa alkoholilaissa ei tätä etäisyysvaatimusta ole. Alkosta kerrotaan, että yhtiö suunnittelee noutopisteverkoston maltillista laajentamista asiakastarpeiden kehittymisen mukaisesti. Päätöksiä noutopisteiden suuremmasta lisäämisestä ei ole kuitenkaan tehty.

    Alkon verkkokaupasta on tehty noin 120 000 tilausta vajaan kahden vuoden aikana.

    – Ostoskori on viinipainotteinen. Viime vuonna verkkokauppa oli myynniltään Alkon suurin myymälä, Laitinen kertoo.

    Hallitus miettii kantaansa komission ehdotukseen

    Sosiaali- ja terveysministeriö on kertonut tutustuvansa komission yksityiskohtaiseen lausuntoon ja vastaa komissiolle vielä tämän vuoden puolella.

    Hallituspuolueilta odotellaan lähiviikkoina näkemyksiä, miten komission ehdotus täytetään, mutta samalla turvataan Alkon monopoli ja alkoholiverotuotot.

    Yhteisessä kannassa voi riittää haettavaa, sillä keskusta ja kokoomus ovat olleet erimielisiä alkoholin etämyynnin tulevaisuudesta.

    Alkoholiasioista vastaava perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on kannattanut rajat ylittävän etämyynnin kieltoa ja Alkon vähittäismyynnin monopolin turvaamista.

    Lue myös

    Analyysi: Komission kanta alkoholin etämyyntikieltoon kuin kylmä suihku – Nyt hallitus pähkäilee, miten turvata Alkon asema, verotulot ja pitää EU tyytyväisenä

    Vastaako viinin laatu mielikuvaa kumpuilevista viinitarhoista? Tammen makua lankuista

    Näin alkoholiveron korotus näkyy hinnoissa ensi vuonna – suositun viinipullon hinta nousee 13 senttiä

    Kotkan satama tähtää Itämeren johtavaksi sellusatamaksi:

    Kotkan satama tähtää Itämeren johtavaksi sellusatamaksi: "Sellu on uusi Nokia"


    Tästä on kyseSuomen suurin vientisatama Hamina-Kotka laajentaa aluettaan Kotkan Mussalossa.Satamaan rakennetaan esimerkiksi lisää laituritilaa ja uusia tiloja sellun varastointiin.Laajennus maksaa noin 55 miljoonaa euroa, josta reilut 11 miljoonaa...

    Tästä on kyseSuomen suurin vientisatama Hamina-Kotka laajentaa aluettaan Kotkan Mussalossa.Satamaan rakennetaan esimerkiksi lisää laituritilaa ja uusia tiloja sellun varastointiin.Laajennus maksaa noin 55 miljoonaa euroa, josta reilut 11 miljoonaa tulee EU:lta.

    Kotkan Mussalon sataman laajennustyöt ovat saaneet lokit valppaiksi.

    Kesällä aloitettuihin laajennuksiin kuuluu uuden, kulkusyvyydeltään reilun 15 metrin satama-altaan ruoppaaminen. Meren pinnan alla tehdään päivittäin räjäytyksiä, joista varoitetaan kovaäänisillä piippauksilla.

    Piippaukset kuullessaan lokit Mussalosta ja lähisaarilta lentävät vauhdilla paikalle. Merkkiäänen jälkeen pinnalle nimittäin nousee kaloja, jotka räjäytys on pökerryttänyt tajuttomiksi.

    – Niin kauan kun täällä tehdään räjäytystyötä, on lokeilla hyvät oltavat, vitsailee Hamina-Kotka-satama oy:n toimitusjohtaja Kimmo Naski.

    Hyväksi voisi luonnehtia myös sataman taloudellista tilannetta.

    Suomen suurimmalla vientisatamalla Hamina-Kotkalla riittää työtä Nord Stream 2 -kaasuputken tuottamisessa ja öljyteollisuuden jättimäisten moduulien kuljettamisessa Kazakstanin öljynporauskentille.

    Kotkan kaupunki on varannut Mussalon satama-alueelta tontin metsäyhtiö UPM:n suunnittelemalle suurelle biojalostamolle.

    Kesästä lähtien satamayhtiö on myös laajentanut Mussalon satamaa. Työhön kuuluvat lokeille mieluisat räjäytykset.

    Sellulla maailmankartalle

    Satamaa laajennetaan länteen päin.

    Uuden satama-altaan suojaksi rakennetaan aallonmurtajaa, ja logistiikkayhtiö Stevecon rakentaman sellunsäilytyshallin sinivalkoiset seinät ovat jo pystyssä. Toisaalla satamassa valetaan korkeita betonisia tukirakenteita satama-altaan laitureita varten.

    Urakan ensimmäisen vaiheen on tarkoitus valmistua syksyllä 2019. Seuraaviin vaiheisiin kuuluu esimerkiksi uusien laitureiden rakentamista, mutta niiden aikataulusta päätetään myöhemmin.

    Erityisen innoissaan toimitusjohtaja Naski on sellusta.

    Laajennuksen tarkoituksena on paitsi rakentaa lisätilaa laivoille, myös sujuvoittaa sellukonttien siirtelyä satamassa. Sellun purkamisesta, varastoimisesta ja lastaamisesta laivoihin halutaan mahdollisimman nopeaa ja helppoa.

    Mussalon satamassa valmistetaan tukirakenteita uusille laitureille. Kuvassa vasemmalla näkyvät metallikehikot odottavat vielä betonia päälleen.Sanni Harmanen / Yle

    – Sellu on uusi Nokia, metsäteollisuuden kovin hittituote. Sen maailmanmarkkinahinta on noussut kovasti, ja sille etsitään uusia tarkoituksia, kuten muovin korvaamista, Naski kertoo.

    – Mussalon satamasta on tarkoitus tulla Itämeren johtava sellusatama.

    Puun kysyntä pienentää hiilinieluja

    Sellun suosiossa on kuitenkin ongelmansa.

    Esimerkiksi Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen on arvostellut Suomen innokasta hakkuupolitiikkaa. Kasvavat metsät ovat hiilinieluja, eli ne sitovat itseensä hiilidioksidia, joka ei näin ollen pääse lämmittämään ilmakehää. Kun metsää hakataan, nieluja menetetään.

    Monitieteinen tutkimusyksikkö Bios on arvioinut, että hiilinieluja pienentävät etenkin sellun ja biopolttoaineiden valmistukseen tarvittavien raaka-aineiden kasvanut kysyntä.

    Naski kertoo, että satamassa on seurattu keskustelua Suomen metsien käytöstä. Hänen mielestään Suomella ei ole korjattavaa metsäpolitiikassaan.

    – Asiaa pitää katsoa globaalisti. Ongelmat ovat siellä, missä kulutuskin on kovaa. Jos Suomessa jätettäisiin metsät kasvamaan, kukaan ei hyötyisi mutta teollisuus kärsisi, Naski sanoo.

    Vetoapua EU:lta ja Kotkalta

    Mussalon sataman laajennuksen hintalappu on noin 55 miljoonaa euroa. Siitä viidesosa eli 11 miljoonaa euroa kuitataan EU-avustuksella. Loput maksaa Kotka-Hamina-satama oy, osittain Kotkan kaupungin myöntämällä 30 miljoonan euron lainalla.

    Eikö hinta hirvitä Naskia?

    – Hirvittäähän se. Infrastruktuurin laajentaminen on aina todella kallista. Mutta hinta pitää suhteuttaa siihen, että tällä alueella todennäköisesti tehdään töitä vielä sadan vuoden päästä ja siitä saadaan silloin tuloja, Naski sanoo.

    – Kyllä sen pitäisi tuottaa itsensä moneen kertaan takaisin matkan varrella.

    Talven tulo voi hidastaa laajennustöitä, koska jään alla työskentely tai asvaltin teko routaiseen maahan on hankalaa. Töiden on kuitenkin tarkoitus jatkua myös talven yli.

    Lue myös:

    Mussalon sataman laajennukseen yli 11 miljoonaa euroa EU:lta

    Ympäristöasiantuntijat lyttäävät hallituksen ilmastopolitiikan – metsien lisähakkuut nollaavat kaikki muut ilmastohankkeet

    Kotkan satamaan rakennetaan maailmanluokan sellukeskus

    Suomen suurin vientisatama laajenee – isoin investointi lähes 10 vuoteen

    Presidentti Niinistö ihmettelee rahan määrän nopeaa lisääntymistä maailmassa: Velan kasvu ei voi jatkua

    Presidentti Niinistö ihmettelee rahan määrän nopeaa lisääntymistä maailmassa: Velan kasvu ei voi jatkua


    Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on huolestunut rahan ja velan määrän kasvusta maailmassa. Keskuspankit eli lähinnä Yhdysvaltain Fed, Euroopan keskuspankki ja Kiinan keskuspankki ovat syytäneet viime aikojen ohjelmillaan historiallisen paljon...

    Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on huolestunut rahan ja velan määrän kasvusta maailmassa.

    Keskuspankit eli lähinnä Yhdysvaltain Fed, Euroopan keskuspankki ja Kiinan keskuspankki ovat syytäneet viime aikojen ohjelmillaan historiallisen paljon tuoretta rahaa kansainvälisille finanssimarkkinoille.

    – Rahaa on maailmassa valtavasti, paljon enemmän kuin osaamme kuvitellakaan. Tämä herättää pohdiskelun, onko rahan määrä muuttanut sen olemusta tai eriyttänyt eri ihmisten ja yhteisöjen käsitystä siitä, mikä on raha, Niinistö kysyi Taloustoimittajien yhdistyksen lounastilaisuudessa perjantaina.

    Monelle tavalliselle kuluttajalle rahan ja kuluttamisen välinen yhteys on selvä. Niinistö otti esimerkiksi suomalaisen eläkeläisen, joka saa tuhat euroa kuukaudessa käteen. Tämä eläkeläinen laskee kaupassa käydessään joka sentin ja kokee erittäin konkreettisesti sen, että raha on hyödyke, jolla saa tavaroita.

    – Samaan aikaan maailmassa on kymmeniä, ehkä satoja neuvotteluja, joissa yhtäkkiä vain käsitellään miljoonan tällaisen eläkeläisen tuloja vastaavaa rahamäärää eli miljardia euroa – eikä se ole edes kovin paljoa niissä pöydissä.

    Niiistön mielestä raha on näissä pöydissä luku, jota halutaan kasvattaa, mutta sen yhteyttä reaalimaailman on vaikea nähdä.

    – Kehitys ei voi loputtomasti jatkua, Niinistö pohti.

    "Geopoliittinen jytinä ei näy markkinoilla"

    Niinistö kiinnitti huomiota myös siihen, että kansainvälisen politiikan pyörteissä markkinavoimien asenne on ollut rauhallinen.

    Maailman geopolitiikassa tapahtuu paljon: on ollut Krimin valloitus, Ukrainan kriisi, Syyrian tilanne, Pohjois-Korean ohjukset, Israel, Iran ja jopa konfliktin mahdollisuus, Niinistö luetteli.

    – Tuntuu että geopolittinen jytinä ei ole näkynyt osakekursseissa, ei investointisuunnitelmissa, ei missään.

    – Ovatko markkinat välinpitämättömiä? En näin sanoisi vaan on hyvä, että on jokin sektori maailmassa, joka ei hypähtele joka tviitin perässä, Niinistö sanoi.

    Markkinoiden viileä suhtautuminen tasaa hänen mielestään maailman menoa.

    "Pitäisikö markkinoiden pohtia ilmastonmuutosta?"

    – Mutta pitäisikö markkinavoimien kuitenkin johonkin reagoida, Niinistö kysyi.

    Ilmastonmuutos puhuttaa hänen mielestään lähinnä niitä markkinatoimijoita, jotka ovat välittömästi tekemisissä energian kanssa – siis sellaisten hyödykkeiden kanssa, jotka ovat ilmastonmuutoksen suoria kohteita.

    – Pohditaanko markkinoilla laajemmin esimerkiksi sitä, mitä vaikutuksia ilmastonmuutoksella on tuotantomääriin tai ihmisten kulutuskäyttäytymiseen? Pitäisikö pohtia enemmän?

    Markkinavoimat ovat olleet globalisaation ajava voima, Niinistö huomautti. Globalisaatio taas on yksi syy siihen, että maailmassa syntyy populistisia liikkeitä.

    Hän toivoi markkinatoimijilta pidemmän tähtäimen ajattelua.

    – En ole havainnut, että markkinavoimissa olisi halukkuutta pohtia omien toimien vaikutusta tai sitä, miten populismin leviäminen voisi vaikuttaa markkinoihin.

    Markkinat ovat hiljaa myös meneillään olevasta muuttoliikkeestä, esimerkiksi maahanmuutosta, ja sen seurauksista yhteiskuntaan.

    – On hyvä, että säilyy maltti, kun geopoliittiset laineet lyövät lujaa, mutta kun puhutaan näistä muista ilmiöistä, toivoisi markkinoilta omaa pohdintaa.

    Lue lisää: Mitä vaikutuksia YK:n ilmastopaneelin raportilla on maailman pörsseissä?

    Kittilän kultakaivos laajentaa – liki 400 hehtaaria lisää maita

    Kittilän kultakaivos laajentaa – liki 400 hehtaaria lisää maita


    Kittilän kultakaivos on hankkinut Metsähallitukselta maata kaivoksen laajennusta varten. Kaivosyhtiö Agnico Eagle osti ja vuokrasi valtiolta lähes 400 hehtaaria maata rikastushiekka-allasta varten. Kaivosyhtiö on hakenut kaupan ja vuokrauksen...

    Kittilän kultakaivos on hankkinut Metsähallitukselta maata kaivoksen laajennusta varten. Kaivosyhtiö Agnico Eagle osti ja vuokrasi valtiolta lähes 400 hehtaaria maata rikastushiekka-allasta varten.

    Kaivosyhtiö on hakenut kaupan ja vuokrauksen kohteena oleville alueille kaivospiirin laajennusta. Kaupan ja sopimuksen jälkeen kaivosyhtiö voi aloittaa alueella valmistelevat työt jo ennen kuin kaivospiiri on saanut lainvoiman.

    Yhtiö tavoittelee kultakaivoksen tuotannon kasvattamista neljänneksellä lähivuosina.

    Kittilän kultakaivoksen toiminta jatkuu tällä tietoa 2030-luvun puoliväliin.

    Metsähallitus ja Agnico-Eagle sopivat kaupoista perjantaina.

    Kaivos työllistää Kittilässä noin tuhat ihmistä, joista puolet on yhtiön omia työntekijöitä ja loput urakoitsijoiden.