Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Laituripilkillä kohvajäisellä järvellä – Väitös: Vesistöjen jääpeitteiden rajut muutokset pistävät tavat ja sanat uusiksi

    Laituripilkillä kohvajäisellä järvellä – Väitös: Vesistöjen jääpeitteiden rajut muutokset pistävät tavat ja sanat uusiksi


    Kohvajää on talven uusi jäätermi. Kohvajää on tullut Suomeen jäädäkseen. Hydrologi Johanna Korhosen tutkimusten mukaan isossa osaa eteläistä Suomea jään kantavuus voi olla hyvin epävarmaa koko alkutalven, ja arvaamattomuus voi jatkua pitkin...

    Kohvajää on talven uusi jäätermi.

    Kohvajää on tullut Suomeen jäädäkseen. Hydrologi Johanna Korhosen tutkimusten mukaan isossa osaa eteläistä Suomea jään kantavuus voi olla hyvin epävarmaa koko alkutalven, ja arvaamattomuus voi jatkua pitkin talvea.

    Kyse on jäästä, mutta ei kunnon jäästä, jolla voi pilkkiä tai liikkua varmasti.

    Hydrologi ja Suomen ympäristökeskuksen kehittämispäälikkö Korhosen mukaan hyvin kantavan teräsjään syntyminen on jo nyt aikaisempaa epävarmempaa, ja kun ilmasto lämpenee ennusteiden mukaan, kohvajää korvaa entistä enemmän teräsjään.

    Toinen kauden jäätermi on uveavanto, sekin yleistyvä merkki osissa maata. Heikon jään päällä oleva paksu lumikerros painaa jäähän yllättäviä reikiä.

    – Kun kokonaispaksuus ohenee, suurempi osa jäästä on kohvaa. Kantavuus heikkenee ja jos tulevat heikot jäät ja päällä on lunta, uveavantoja eli heikon jään kohtia on enemmän, Korhonen kuvaa myös tämän talven olosuhteita.

    Korhonen on koonnut Helsingin yliopistossa tarkastettu väitöskirjaa varten paikoin useita satoja vuosia vanhoja jäätietoja eri puolilta maata. Hän on vuosikausia vastannut pitkälti vapaaehtoisten toimittamista jäätiedoista ympäristökeskuksessa, mutta on silti yllättynyt muutoksen nopeudesta.

    – Tämä on ollut ihan toistuvasti aikaisempaa jäänlähtöä ja myöhäisempää jäätymistä. Ajattelin, että trendi olisi jatkunut samanlaisena, mutta en näin rajuna.

    Yle UutisgrafiikkaPilkkijät siirtyneet jo laitureille

    Jäätä on mitattu Suomessa satoja vuosia. Tutkijalle samoilta paikoilta mitatut tiedot ovat jopa lämpötilaa parempi mittari ilmaston lämpenemisen vaikutusten seuraamiseen. Lumien ja jäiden sulamisvesistä syntyy puolet koko vuoden virtaamien vesimassoista, joten niiden muutoksilla on laajoja vaikutuksia. Talven vesisateiden on ennustettu yleistyvän ilmastonmuutoksen myötä.

    Kalastajille kairareiät ovat myös tärkeitä, tai niiden tekemisen vaikeus. Suomenlahti ei ole mennyt kunnolla jäähän tänä talvena, ja ensimmäiset siian onkijat ovat reilun kuukauden normaalia aikaisemmin jo kokeilemassa onneaan etelärannikolla.

    Kalastajat ovat oppineet varomaan heikkoja jäitä. Pitkälti olosuhteiden pakosta veden päältä on siirrytty etenkin loka-, marraskuussa pilkkimään laiturille.

    – Laituripilkkikilpailut ovat olleet vastaus malttamattomille pilkkijäitä odotteleville, vapaa-ajankalastajien yhdistyksen järjestöpäälikkö Olli Saari kuvaa kalastajien ratkaisuja.

    Tänä talvena myös aktiivikalastajien intohimo on ollut koetuksella, kun järven kansi on ollut yhtä sohjoa.

    – Lumi-inferno on tuonut ihan omat haasteet. Joka askel on ollut kuin kävelyä suossa.

    Ismo Pekkarinen / AOP

    Saari kertoo, että muuttuneiden olosuhteiden takia perinteisille maaliskuun SM-pilkkeille on alettu hakea pitopaikkoja yhä pohjoisempaa.

    – Varmasti tilanteesta kokee tuskaa se puoli kalastajista, joille pilkintä on se kaikkein rakkain kalastuksen muoto.

    Luistelijoilla sopivien kelien kyttääminen jo tavallista

    Retkiluistelijat sen sijaan hakevat paikkoja vielä etelästä.

    Suomen retkiluistelijoiden puheenjohtaja Hans von Baghille vaihtelu ei ole uutta. Järjestettyjen retkien osanottajilla on varmuuden vuoksi repussa varusteet jäihin tippumisen eli sikäläisittäin plutaamisen varalta. Luistelijoiden arkipäivää on ollut jo pitkään, että sopivia kelejä pitää seurata herkeämättä. Kohvajää ei kelpaa.

    – Lumi on meille ongelma. Vesisade on sulattanut lumen ja tällä hetkellä tilanne on loistava.

    Viikonlopulle on tiedossa useita suunniteltuja retkiä. Osa retkistä joudutaan perumaan, kun säät voivat muuttua nopeasti. Lajiin kuluu liukas meno jäillä, mutta myös nopeat lähdöt aamupakkasella.

    – Lajilla on edellytykset jatkossakin. Sitten kun ollaan Tanskan tasolla, se voi olla vähän vaikeata, Bagh vertaa eikä usko kovin nopeisiin muutoksiin.

    Edessä voimakkaita vaihteluja ajoissa ja kantavuudessa

    Tanskan tasolla ei olla ainakaan vielä. Ilma on lämmennyt Suomessa keskimäärin kaksi astetta verrattuna aikaan ennen teollistumista. Korhosen mukaan esimerkiksi yksi lisäaste voisi myöhentää jäiden tuloa vanhojen tietojen valossa lähemmäksi yhdellä viikolla sadassa vuodessa. Muutos ei tule Korhosen mukaan olemaan kuitenkaan suoraviivainen, vaan talvien välillä tulee olemaan voimakkaita vaihteluja.

    Roy Fogde / Yle

    Alkutalven jäiden ilmestymisen epävarmuuden lisäksi, vaihtelut yksittäisessä järvessä ovat isoja.

    – Isoilla järvillä selkävedet voivat jäätyä yli kuukauden myöhemmin kuin rannat.

    Korhonen ei ole varsinaisesti ennustanut jääpeitteen muutoksia tulevina vuosina, mutta jos sama kehityssuunta jatkuu, etelän olosuhteet hivuttautuvat vuosi vuodelta pohjoisemmaksi.

    Jääkauden lykkääntymien entistä myöhemmäksi vuotta tarkoittaa Korhosen mukaan myös sitä, että eri vesistöjen sisäiset erot pysyvät koko talven. Kuluva talvi on tästä ilmiöstä hyvä esimerkki.

    – Niin sanottuna vanhana talvena, pakkasjaksot tasoittivat tilanteen niin, että kevään jään maksimiaikaan jään paksuudessa ei ole ollut niin suuria vaihteluja, kuin esimerkiksi tänä talvena.

    Korhonen viittaa vanhoilla talvilla siihen, minkälaiset olosuhteet länsirannikolta Vaasasta Lappeenrantaa ulottuvan alueen eteläpuolella ovat olleet.

    Jään kantavuuden heikentymien ei ainakaan vielä näy hukkumistapausten kasvussa. Jäihin hukkuu keskimäärin muutama kymmenen ihmistä vuosittain.

    Talvivirtaamat runsaampia vaikka tulvahuiput voivat olla vähissä

    Väitöksessä käytiin läpi myös muutoksia vesistöjen virtaamissa. Viime vuosien lämpimämpien talvien aikaan virtaamat ovat olleet yleisesti kasvussa.

    – Talvella virtaa nyt enemmän ja samoin keväällä vettä valuu enemmän, kun keväthuiput ovat aikaistuneet.

    Suurimmat ja pahimmat tulvat syntyvät lumen sulamisvesistä. Etelä- ja länsirannikolla tulvahuippuja ei välttämättä enää tule, kun lunta ei välttämättä ole tai se sulaa pidemmän ajan kuluessa.

    Pohjoisemmassa kevättulvat eivät ole muuttaneet muotoaan tai aikatauluaan.

    Väitöskirjassa käydään myös läpi se, että Suomen ilmaan ja jäihin vaikuttavat laajemmat pohjoisen pallonpuoliskon ilmakehän liikkeet. Selvin ja vaikuttavin liikkeistä on Pohjois-Atlantin oskillaatio. Se vaikuttaa sekä jäihin että talvivirtaamiin joko heikentäen tai vahvistaen.

    Ismo Pekkarinen / AOP
    Talousturbulenssiin joutunut Norwegian rauhoittelee asiakkaita – Analyytikko: Erittäin voimakkaat järjestelyt tarpeen

    Talousturbulenssiin joutunut Norwegian rauhoittelee asiakkaita – Analyytikko: Erittäin voimakkaat järjestelyt tarpeen


    Halpalentäjä Norwegian on ollut alkuvuonna otsikoissa tiheään. Nopea laajentuminen ja polttoaineen hinnanvaihtelut ovat käyneet yhtiön taloudelle raskaiksi. Verkkokeskusteluissa on jo pohdittu, uskaltaako Norwegianilta ostaa lentolippuja vaikka...

    Halpalentäjä Norwegian on ollut alkuvuonna otsikoissa tiheään. Nopea laajentuminen ja polttoaineen hinnanvaihtelut ovat käyneet yhtiön taloudelle raskaiksi.

    Verkkokeskusteluissa on jo pohdittu, uskaltaako Norwegianilta ostaa lentolippuja vaikka tulevalle kesälle, kun yhtiön taloushankaluudet pyörivät jatkuvasti otsikoissa.

    Norwegianin mukaan matkustajien ei tarvitse olla huolissaan, sillä yhtiön liiketoiminta pyörii normaaliin tapaan. Viestintäjohtaja toteaa yhtiön tilanteen olevan "business as usual".

    – Asiakkaiden ei tarvitse olla huolissaan lippuja ostaessaan, olemme täällä jäädäksemme. Suomi on meille erittäin tärkeä markkina ja jatkamme hyvien reittien tarjoamista Suomesta, sanoo viestintäjohtaja Charlotte Holmbergh Jacobsson.

    Suomesta Norwegianilla on nyt noin kolmekymmentä suoraa reittiä eri puolille Eurooppaa. Keväällä se aloittaa lennot Montenegron Tivatiin ja Italian Pisaan, mutta luopuu esimerkiksi Amsterdamin suorista lennoista.

    Yle UutisgrafiikkaVoitolliseksi paluu ykköstavoite

    Vaikka bisnes pyörii, Holmbergh Jacobsson kertoo halpalentäjän siirtyneen toiminnassaan nyt uuteen vaiheeseen: kasvun hakeminen vaihdetaan kannattavuuden hakemiseen.

    – Nopea kasvaminen on aiheuttanut meille paljon kustannuksia. Nyt meille tärkein asia on palata voitolliseksi ja sen eteen teemme useita toimia. Meillä on kulujen leikkausohjelma, reittivalikoimaa tarkastellaan ja muutamia lentokoneita on myyty, Holmbergh Jacobsson luettelee.

    Lentoalaa seuraava Inderesin analyytikko näkee, että yhtiöllä on vielä runsaasti tehtävää taloutensa oikaisemisessa.

    – Jotta Norwegian saa taloudellisen asemansa kestävälle pohjalle, sen täytyy tehdä erittäin voimakkaita uudelleenjärjestelyjä sekä strategian, taseen että kulurakenteen puolella, Inderesin Antti Viljakainen arvioi.

    Viljakainen toteaa, että viime vuodet ovat olleet lentoyhtiöille hyviä. Öljyn hinta on ollut alhaalla ja talouskasvu saanut ihmiset matkustelemaan aiempaa enemmän ja kauemmas. Alan kehitys on kuitenkin ollut kaksijakoista: osa yhtiöistä menestyy hyvin ja osa on vaikeuksissa.

    Parhaiten Euroopassa ovat pärjänneet suuret lentoyhtiöt ja halpalentäjät. Vaikeuksia on ollut varsinkin pienillä ja keskisuurilla toimijoilla, jotka ovat kilpailluimmilla Keski-Euroopan markkinoilla. Poikkeuksiakin löytyy.

    – Pienien yhtiöiden pitää käytännössä löytää erottautumiskulma jolla pärjää isompia vastaan, Viljakainen sanoo.

    Polttoainekulut toivat lisälaskun, kilpailu jatkuu tiukkana

    Norwegian haki tällä viikolla lisärahaa osakkeenomistajiltaan ja saikin näiltä toivomansa noin 300 miljoonaa euroa. Yhtiö teki viime vuonna 150 miljoonan euron tappion, liikevaihtoa kertyi noin neljä miljardia euroa.

    Tappiota tuli varsinkin huomattavasti kasvaneista polttoainekuluista, ja matkustajamäärä kasvoi odotettua hitaammin loppuvuonna. Yhtiön osakkeen arvo Oslon pörssissä on tänä vuonna laskenut melkein 50 prosenttia.

    Yhtiö on säästöohjelmassaan muun muassa sulkenut tukikohtiaan Espanjassa ja lopettanut joitakin vuorojaan.

    Norwegianissakin on huomattu viimeisen vuoden aikana käyty vilkas keskustelu lentoliikenteen hiilidioksidipäästöistä. Yhtiön viestintäjohtaja haluaa korostaa Norwegianin onnistuneen pienentämään päästöjään uusien lentokoneidensa avulla.

    – Vanhan ja uuden lentokoneen välillä on merkittävä ero päästöissä. Tulevaisuus on biopolttoaineissa, mutta ennen kuin niitä saadaan tarpeeksi, paras keino lentoyhtiölle vähentää päästöjä on investoida uusiin koneisiin, Holmbergh Jacobsson toteaa.

    Lentoalan haasteita ovat tänä vuonna kovan kilpailun ohella talouskasvun hidastuminen ja mahdollisesti edelleen kallistuva polttoaine.

    Alan näkymistä keskusteltiin myös Ylen aamu-tv:ssä aiemmin tällä viikolla. Liikennetekniikan professori Jorma Mäntynen arvioi lentoalan kasvun olevan Euroopassa jo ylärajoilla.

    Mäntynen pohti haastattelussa Norwegianin saattavan olla aikanaan yritysjärjestelyiden kohteena, sillä useiden lentoyhtiöiden on arvioitu olevan kiinnostuneita yhtiön ostamisesta.

    Lue myös

    Suurin osa Suomen ruusuista lentää rahtikoneella Keniasta – Keskustelu lentämisen ilmastovaikutuksista pyörii kuitenkin lomalentämisessä

    Wizz Air avaa lentoyhteyden Turusta Makedonian Skopjeen

    Halpalentoyhtiö Ryanair lisää Suomen reittejään – suorat lennot alkavat Lappeenrannasta Berliiniin

    Finnair: Jos jokainen matkustaja pakkaisi yhden kilon vähemmän, säästyneellä polttoaineella lentäisi 20 lentoa Tokioon

    Bernerin meno SEB-pankkiin kertoo ilmiöstä –

    Bernerin meno SEB-pankkiin kertoo ilmiöstä – "Suomalaisten naisjohtajien kysyntä kasvaa maailmalla"


    Viime päivät on kohuttu liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) lähtemisestä ehdolle ruotsalaisen SEB-pankin hallitukseen. Kuohunnan jalkoihin on jäänyt se, miten suomalaisittain harvinaisesta työtarjouksesta on kyse. Suomalaisista...

    Viime päivät on kohuttu liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) lähtemisestä ehdolle ruotsalaisen SEB-pankin hallitukseen. Kuohunnan jalkoihin on jäänyt se, miten suomalaisittain harvinaisesta työtarjouksesta on kyse.

    Suomalaisista hallitusjäsenistä ulkomailla ei pidetä mitään rekisteriä. Soittokierros yritysten hallitus- ja johtotyötä seuraaville ammattilaisille osoittaa, että heitä ei voi olla monta.

    Sari Baldauf johtaa Saksassa

    Yksi kuuluisimpia on viime vuonna takaisin Nokian hallitukseen palannut Sari Baldauf. Hän istuu myös saksalaisen mersuja valmistavan Daimlerin hallituksessa. Viime vuonna Baldauf lopetti Deutsche Telekomin hallituksessa.

    Vuosikymmen sitten Baldauf oli myös yhdysvaltalaisen tietotekniikkayhtiö Hewlett-Packardin hallituksen jäsen kuusi vuotta.

    Tanskassa pitkään asunut Altian hallituksen puheenjohtaja Sanna Suvanto-Harsaae vaikuttaa useissa pohjoismaalaisissa yhtiöissä. Hän kuuluu muun muassa lentoyhtiö SAS:n hallitukseen.

    Entinen nokialainen ja nykyinen hallitusammattilainen Kirsi Komi puolestaan kuuluu noin 10 000 ihmistä työllistävän, Ruotsissa ja Norjassa toimivan Humana-hoivayhtiön hallitukseen.

    Eläkeyhtiö Elon toimitusjohtaja Satu Huber istuu ruotsalaisen tekniikan kauppaketjun Ahlsellin hallituksessa.

    Hallitusammattilainen Maarit Aarni-Sirviö kuului takavuosina ruotsalaisen energiajätin Vattenfallin ja brittiläisen työvaateyhtiön Berendsenin hallituksiin.

    Miehillä vähemmän paikkoja

    Entinen Nokian ja Koneen johtaja Matti Alahuhta on ruotsalaisten Volvon ja ABB:n hallitusten jäsen. Toinen entinen Nokia-johtaja Olli-Pekka Kallasvuo on jo pitkään kuulunut Telian hallitukseen.

    Vuosikymmeniä ulkomailla työskennellyt, entinen Siemensin johtaja Jukka Pertola vetää tanskalaisen vakuutusjätin Trygin hallituksen työtä puheenjohtajana.

    Myös menneitä miesten merkittäviä hallituspestejä löytyy joitakin.

    Esimerkiksi Tom von Weymarn johti TeliaSoneran hallitusta sen puheenjohtajana vuosina 2004–2010.

    Nokian entinen toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila puolestaan toimi kahdeksan vuotta öljy-yhtiö Shellin hallituksen puheenjohtajana. Pesti päättyi 2014.

    "Suomalaisten naisten kysyntä kasvaa"

    Yritysjohtoa rekrytoivan MPS Executive Searchin toimitusjohtaja Roy Herold uskoo, että suomalaisten naisten kysyntä hallitusammattilaisiksi ja yritysten johtoon ulkomailla kasvaa.

    Meillä yritykset ovat omaksuneet tasa-arvon aikaisemmin kuin monessa muussa maassa, ja kun naisia kaivataan nyt hallituksiin, käännytään kokeneiden suomalaisnaisten puoleen.

    – Sekä naisten että miesten hallitusjäsenyyksistä ulkomailla on se hyöty, että ne lisäävät mielenkiintoa meidän ajattelutapaamme kohtaan ja kertovat, että suomalaista osaamista arvostetaan, Herold summaa.

    Hallitusammattilaiset ry:n pääsihteeri Maarit Aarni-Sirviö pitää Anne Bernerin siirtymistä SEB-pankin hallitukseen myös merkkinä terveestä urakierrosta, josta on hyötyä sekä julkiselle että yksityiselle sektorille.

    – On hyvä, että meillä liikutaan politiikasta yrityselämään ja päinvastoin, ja että suomalaista näkemystä saadaan ulkomaalaisten yritysten päätöksentekoon, Aarni-Sirviö sanoo.

    Ulkomailla tavallisempaa

    Hallitusammattilainen Sanna Suvanto-Harsaae huomauttaa, että ulkomailla politiikasta yrityselämään siirtyminen on tavallista. Esimerkiksi Tanskan entinen pääministeri Helle Thorning-Schmidt on vastikään valittu tuulivoimayhtiö Vestasin hallitukseen.

    Bernerin tapauksessa mutkia matkaan tuo se, että hän on istuva ministeri.

    – Jos Berner olisi nimitetty vuotta myöhemmin, hänen hallituspaikastaan luultavasti iloittaisiin. Valintaprosessi on taatusti ollut pitkä ja tiukka, ja siitä voi olla ylpeä.

    Suvanto-Harsaaen mielestä on erityisen merkittävää se, että suomalainen valitaan juuri rahoitusta ja investointeja kanavoivan pankin johtoon.

    – Siitä on etua suomalaisille yrityksillekin, että hallituksessa on yksi suomalainen.

    Euromaille oma budjetti? Ranska ja Saksa haluavat kerätä rahaa uuteen yhteiseen lompakkoon

    Euromaille oma budjetti? Ranska ja Saksa haluavat kerätä rahaa uuteen yhteiseen lompakkoon


    Ranska ja Saksa aikovat esitellä kompromissinsa euroon kuuluvien maiden yhteisestä budjetista lähipäivinä, kertovat eurooppalaiset mediat. Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire ja Saksan Olaf Scholz tapasivat suunnitelman tiimoilta...

    Ranska ja Saksa aikovat esitellä kompromissinsa euroon kuuluvien maiden yhteisestä budjetista lähipäivinä, kertovat eurooppalaiset mediat. Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire ja Saksan Olaf Scholz tapasivat suunnitelman tiimoilta Berliinissä tiistai-iltana.

    Saksan ja Ranskan ideoilla on suuri painoarvo siksi, että johtokaksikko on totutusti EU:n uudistusten veturi.

    Muut jäsenmaat eivät kuitenkaan purematta niele ehdotusta. Luvassa voi olla vielä iso vääntö pohjoisen ja etelän maiden välillä.

    Mikä EU:n rahoituksessa on siis muuttumassa? Tätä nykyä 28 EU-maalla on yhteinen noin 140 miljardin euron vuotuinen budjetti. Nyt 19 euromaalle aiotaan rakentaa oma talousarvio.

    Eurobudjetti on noussut EU-agendalle lähinnä Ranskan vaatimuksesta.

    – Olemme erittäin lähellä sopua. Esittelemme suunnitelman muille eurooppalaisille ystävillemme lähipäivinä, Saksan Scholz sanoi keskiviikkona. Hänen mukaansa kyse on enää sanamuodoista.

    Mitä Ranska ja Saksa haluavat?

    Suurin yksimielisyys EU:n johtokaksikon välillä on vallinnut siitä, mihin rahoja käytetään. Uusi budjetti perustettaisiin edistämään investointeja ja rakenneuudistuksia euromaissa.

    Eri mieltä ne ovat siitä, mistä ja miten talousarvio rahoitetaan tai miten siitä päätetään. Ranska tahtoo euroalueelle omaa tiivistä taloushallintoa, Saksa taas haluaa pitää yhteisvaluutta-asiat nykyisten EU-instituutioiden piirissä.

    Saksa sitoisi uudesta budjetista jaettavat tuet siihen, että rahaa saava maa tekee samalla merkittäviä talousuudistuksia. Sen mielestä eurobudjetin pitää tulla osaksi koko EU:n nykyistä rahoituskehystä, vaikka rahaa jaettaisiin vain euromaille.

    Ranska sitä vastoin haluaa, että euromaiden budjetti olisi erillään muusta EU-talousarviosta. Erillinen eurobudjetti olisi siis erillinen rahoituskanava, jonka varainhankinnasta ei tarvitsisi sopia osana muita EU-budjettineuvotteluita.

    Ranskalaisille tärkeintä onkin luoda pohja, jonka päälle voidaan jatkossa rakentaa suurempaa euroalueen budjettia.

    Lisäksi Ranska haluaisi käyttää budjettia suhdannetasaajana tukemaan heikoimpia euromaita. Tätä Saksa sen paremmin kuin Suomi tai muutkaan pohjoiset maat eivät ole hyväksyneet.

    Presidentti Emmanuel Macron on jo pitkään esittänyt euromaille paitsi yhteistä budjettia myös yhteistä valtiovarainministeriä. Hän saa tukea muilta etelän mailta kuten Espanjalta ja Portugalilta.

    Oma budjetti euroalueelle on ennen kaikkea Ranskan presidentti Emmanuel Macronin hanke, mutta Saksan liittokansleri Angela Merkel tukee sitä myös.Yoan Valat / EPA19 jäsenmaan oma budjetti?

    EU:n budjettineuvottelut ovat vanhastaan raskassoutuiset, koska päättämässä on sekä 27 EU-maata että EU:n parlamentti. Lisäksi talousarvioneuvotteluissa laskeskellaan tarkkaan nettosaajia ja nettomaksajia.

    Ranska uskoo, että erillinen euromaiden budjetti olisi näppärämpi tehdä. Siinä 19 euroministeriä voisi päättää asioista joustavammin keskenään, ilman parlamenttia.

    Pienten maiden valtaa erillinen talousarvio voisi kaventaa; kun jäsenmaat päättävät asioista keskenään, isot maat ovat tavallistakin vahvempia. Parlamentin ja komission mukanaolo yleensä tasapainottaa päätöksentekoa.

    Handelsblatt-talouslehden mukaan kaksikon tuoreimmissa kompromississa eurobudjetti olisi Saksan kannan mukaisesti osana nykyistä EU:n budjettia.

    Euromaat sitoutuisivat erityisellä sopimuksella maksamaan uuteen budjettiin lisää rahaa nykyisten jäsenmaksujensa lisäksi vuoden 2021 alusta alkaen.

    Kuinka isosta budjetista on kyse?

    Eurobudjetin kokoa on jo hahmoteltu, vaikka mistään summista ei ole sovittu. Ranskan Macron on laskenut, että talousarvioon voitaisiin käyttää 0,2 prosenttia euromaiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta eli noin 25 miljardia euroa vuodessa.

    Ranskan ja Saksan ohella myös EU-komissio on viritellyt ideaa eurobudjetista. Sen laskelmissa budjetin loppusumma olisi ranskalaista versiota pienempi, runsaat 50 miljardia euroa seitsemän vuoden aikana. Summasta puolet otettaisiin nykyisestä EU:n budjetista ja puolet tulisi lainoista, joita taattasiiin EU-budjetista. Lainoja saisivat maat, joissa on tilapäisiä talouskriisejä.

    EU:n viime joulukuun huippukokouksessa virallisesta puheesta häivytettiin eurobudjetti-sana. Nyt siitä käytetään termiä "euroalueen talousarvioväline".Mitä mieltä muut ovat?

    Uusi eurobudjetti ei ole mikään läpihuutojuttu. Esimerkiksi Suomi ei hyväksy nykyisen EU-budjetin ulkopuolista talousarviota. Lopullinen kanta voidaan muodostaa vasta, kun Ranskan ja Saksan esitykset tarkentuvat.

    – Suomi hyväksyi joulukuun huippukokouksessa sen, että euroalueen budjetti-instrumentti luodaan. Mutta Suomi ei halua siitä nopeasti kasvavaa uutta elementtiä, uutta julkisten menojen kanavaa. Haluamme pitää sen pienikokoisena ja osana unionin budjettikokonaisuutta, valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Tuomas Saarenheimo sanoo.

    Myöskään muiden niin kutsutun Hansa-ryhmän jäsenmaiden mielestä erillistä eurobudjettia ei tarvita, vaan se pitäisi liittää olemassaolevaan EU-budjettiin.

    Euroalueen talousministerien on määrä keskustella aiheesta jälleen maaliskuun kokouksessaan.

    Suomi joutuu ratkomaan

    Suomi aloittaa EU:n puheenjohtajamaana Romanian jälkeen heinäkuun alussa. 19 euromaan budjetista on tarkoitus sopia loppuvuonna samalla kuin kaikkien 27 EU-maan uudesta seitsemän vuoden rahoituskehyksestäkin.

    Jos eurobudjetista syntyy iso kärhämä, neuvotteluja ei välttämättä saada Suomen kaudella valmiiksi.

    Lisää aiheesta:

    Suomi ja 7 muuta EU-maata laittavat kapuloita komission ja Ranskan rattaisiin: Ei tulonsiirtoja EU-maiden välille, enemmän vastuuta jäsenmaille

    Analyysi: Macron esitti eurooppalaisen utopian vastalääkkeeksi rajojen sulkijoille

    EKP haluaa euromaille yhteisen valtiovarainministeriön

    Analyysi: Polttoaineveroja pitää korottaa roimasti, mutta päättäjät eivät uskalla sanoa sitä ääneen – Pelkona autoilevan äänestäjän kosto

    Analyysi: Polttoaineveroja pitää korottaa roimasti, mutta päättäjät eivät uskalla sanoa sitä ääneen – Pelkona autoilevan äänestäjän kosto


    Me autoilevat äänestäjät olemme melkoisia veijareita. Ratin takaa ikävästi mulkaisemalla etälamautamme valtakunnan ykköspoliitikot hiljaisiksi. Pelotevaikute näkyy Ylen ilmastokyselyssä. Selvä enemmistö puolueista torppaa fossiilisen bensan...

    Me autoilevat äänestäjät olemme melkoisia veijareita. Ratin takaa ikävästi mulkaisemalla etälamautamme valtakunnan ykköspoliitikot hiljaisiksi.

    Pelotevaikute näkyy Ylen ilmastokyselyssä.

    Selvä enemmistö puolueista torppaa fossiilisen bensan ja dieselin tuntuvat veronkorotukset seuraavalla hallituskaudella.

    Me autoilevat äänestäjät voimme murista tyytyväisinä tankilla. Mutta silti on perusteltua kysyä, antavatko puolueet äänestäjille realistisen kuvan lähivuosista ja autoilun veroista?

    Suomi on sitoutunut muiden EU-maiden tavoin tiukkoihin päästövähennystavoitteisiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

    Lisäksi Suomi on päättänyt ajaa puheenjohtajakaudellaan EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteen kiristämistä 40 prosentista vähintään 55 prosenttiin.

    Tämä tarkoittaa sitä, että myös kotimaassa on pantava uusi vaihde silmään.

    Liikenne aiheuttaa kokonaisuutena Suomen kasvihuonekaasupäästöistä noin viidesosan. Tieliikenne tuottaa tästä leijonanosan.

    Liikenteen kokonaispäästöt eivät ole laskeneet juuri lainkaan 30 vuodessa. Nyt ne pitäisi puolittaa reilussa vuosikymmenessä.

    Polttoainevero on urakassa yksi tärkeimmistä työkaluista.

    Bensan ja dieselin verojen selvää nostoa ovat esittäneet esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön johtama asiantuntijatyöryhmä, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra sekä johtavista ilmastotutkijoista koostuva Suomen ilmastopaneeli.

    Silti kuusi puoluetta yhdeksästä sanoo Ylen kyselyssä, että polttoaineveroja ei nosteta.

    Kokoomus ja RKP puolustavat kalliilla autolla ajavaa. Siniset ja Perussuomalaiset puolustavat halvalla autolla ajavaa.

    Keskusta ja Kristillisdemokraatit puolustavat maaseudulla autolla ajavaa. Gallup-johdon menetystä pelkäävä SDP ei osaa päättää, ketä se puolustaa.

    Vain Vasemmistoliitto ja Vihreät ilmoittavat kyselyssä kannattavansa fossiilisen bensan ja dieselin verojen korotusta.

    Tosin puheenjohtajat Li Andersson ja Pekka Haavisto voivat huoletta vaatia verojen nostoa, sillä molempien mahdollisuudet päätyä valtiovarainministeriksi – ja vastuuseen sanoistaan – ovat tuoreimpien kannatusmittausten valossa pienet.

    Sekin auttaa, että puolueiden ympäristötietoiset kannattajat asuvat isojen kaupunkien keskustoissa, joukkoliikenneyhteyksien varrella.

    Suurten puolueiden venkoilu viittaa siihen, että autoilusta on tulossa kovaa kyytiä suomalaisen ilmastopolitiikan kipein kysymys.

    Auto- ja ajoneuvoveron muuttaminen pienipäästöisiä autoja suosivaan suuntaan sai kyselyssä kannatusta. Polttoainevero on selvästi vaikeampi rasti. Suomi verottaa jo tätä nykyä bensaa ja dieseliä kansainvälisesti katsottuna suht ankarasti. Lisäksi polttoainevero on tasavero, joka kirpaisee koviten pienituloista.

    Sitra ja LVM ovatkin ehdottaneet, että kulujen nousu voitaisiin hyvittää pienituloisille könttäsummakorvauksina tai veronkevennyksinä.

    Yritysten kuljetuskustannusten nousua pitkien välimatkojen maassa voitaisiin kompensoida esimerkiksi laskemalla yhteisöveroa.

    Polttoaineveron korotukset ovat osa liikenteen verojen mylläystä, jolla tuupataan suomalaisia vaihtamaan bensa- ja dieselautot vähäpäästöisempiin.

    Vuoden 2025 tienoilla tilanteen pitäisi helpottaa selvästi.

    Tuohon mennessä autotehtaat kykenevät suoltamaan tuotantolinjoiltaan laajan malliston sähköautoja. Noihin aikoihin sähköauton arvioidaan halpenevan polttomoottoriauton tasolle.

    Vety- ja kaasuautojakin lienee saatavilla rutkasti nykyistä enemmän.

    EU:n autovalmistajille asettamat päästömääräykset ovat kiristyneet entisestään, joten polttomoottoriautojen ominaispäästöt ovat pienentyneet.

    Uusiutuvia biopolttoaineita on saatu markkinoille selvästi nykyistä enemmän.

    Joukkoliikenneyhteyksiä on toivottavasti parannettu nykyisestä ja erilaiset kyytien jakamispalvelut ovat kenties arkipäivää.

    Piinaavimmat vuodet liikenteen päästövähennyksissä osuvat seuraavaan kahteen vaalikauteen.

    Lue myös:

    Puolueet linjasivat: EU:n ja Suomen kiristettävä selvästi ilmastotavoitteita – päästöjä leikattava 55 prosenttia jo 2030 mennessä

    Analyysi: Suomi aikoo ajaa EU:n ilmastotavoitteiden kiristämistä – Lupaako pääministeri liikoja?

    Valtio niistää autoilijoilta miljardiverot, mutta liikenteen päästöt eivät laske – Tutkijat: Bensaveroihin pakko tehdä raju korotus, joiltakin autoilta autovero pois

    Ministeriön työryhmä ehdottaa: uusien bensa- ja dieselhenkilöautojen myynti pitäisi lopettaa vuonna 2035

    Autoilu mullistuu täysin jo ihan kohta, jos Suomi ottaa tosissaan 1,5 asteen ilmastotavoitteen – Ilmastopaneeli listaa järeät keinot

    Lupaukset jäävät täyttymättä: öljyn kulutuksessa on rikottu haamuraja, eikä kasvun rajaa näy

    Terrafamen tulos putosi loppuvuonna tappiolle – nikkelin hinnan lasku painoi

    Terrafamen tulos putosi loppuvuonna tappiolle – nikkelin hinnan lasku painoi


    Valtion omistaman kaivosyhtiö Terrafamen liiketulos putosi loka-joulukuussa 7,5 miljoonaa euroa tappiolle. Vuosi sitten yhtiö teki 11,1 miljoonaa euroa voittoa. Sen sijaan liikevaihto nousi 77 miljoonaan euroon 68 miljoonasta eurosta. Toimitusjohtaja...

    Valtion omistaman kaivosyhtiö Terrafamen liiketulos putosi loka-joulukuussa 7,5 miljoonaa euroa tappiolle. Vuosi sitten yhtiö teki 11,1 miljoonaa euroa voittoa. Sen sijaan liikevaihto nousi 77 miljoonaan euroon 68 miljoonasta eurosta.

    Toimitusjohtaja Joni Lukkaroisen mukaan Sotkamossa sijaitsevan kaivoksen päätuotteen nikkelin keskihinta putosi vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä yli 13 prosenttia heinä-syyskuusta.

    Syy oli maailmantalouden epävarmuus. Tämän vuoden puolella nikkelin hinta on kääntynyt kuitenkin parempaan suuntaan.

    Terrafamen koko vuoden tulos kehittyi myönteisesti. Liiketulos nousi 3 miljoonaa euroa voitolle, kun vuosi sitten tappiota tuli runsaat 6 miljoonaa euroa. Liikevaihto hyppäsi 326 miljoonaan euroon 220 miljoonasta eurosta.

    – Olemme erittäin tyytyväisiä miten viime vuosi meni, Lukkaroinen kertoo.

    Hänen mukaansa yhtiön metallituotanto teki ennätyksiä lähes joka vuosineljänneksellä. Heinä-syyskuussa saavutettiin täysi tuotantotaso. Nikkelin lisäksi toinen päätuote on sinkki.

    – Ennätykselliset tuotantoluvut eivät riittäneet kompensoimaan alhaista nikkelin markkinahintaa, mikä näkyi kannattavuuden notkahduksena vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä, Lukkaroinen sanoo.

    Lokakuussa yhtiön hallitus teki 240 miljoonan euron investointipäätöksen nikkeli-koboltin jalostamisesta sulfaateiksi, joita tarvitaan sähköautojen akkujen valmistukseen. Tavoitteena on aloittaa akkukemikaalien kaupallinen tuotanto vuoden 2021 alussa.

    Satoi normaalia vähemmän

    Kainuussa satoi viime vuonna normaalia vähemmän vettä. Aiemmin ongelmalliset vesivarat kaivoksella pysyivät yhtiön mukaan hyvin hallinnassa.

    Purkuvesien sulfaattikuormitus supistui noin 3 500 tonniin vuoden takaisesta yli 10 000 tonnista. Ympäristöluvan mukainen kiintiö on 16 300 tonnia. Lukkaroisen mukaan Terrafamen käyttämän bioliuotusmenetelmän toimiessa hyvin liuotuskasat kuivaavat vettä.

    – Kasojen hyvä toiminta on oleellista sulfaattikuormituksen kannalta, hän arvioi.

    Suomalaisten nuuskantuonti kasvoi reippaasti

    Suomalaisten nuuskantuonti kasvoi reippaasti


    Suomalaiset näyttävät vaihtavan vauhdilla tupakan polttamisen nuuskaamiseen. Nuuskan matkustajatuonti lisääntyi 23 prosenttia viime vuonna, ilmenee viranomaisten ja alan toimijoiden teettämästä haastattelututkimuksesta. Se on noin 17,5 miljoonaa...

    Suomalaiset näyttävät vaihtavan vauhdilla tupakan polttamisen nuuskaamiseen. Nuuskan matkustajatuonti lisääntyi 23 prosenttia viime vuonna, ilmenee viranomaisten ja alan toimijoiden teettämästä haastattelututkimuksesta. Se on noin 17,5 miljoonaa rasiaa.

    Nuuskan matkustajatuontia tiedusteltiin kyselyssä ensimmäisen kerran vuonna 2009. Seurantajakson aikana nuuskan matkustajatuonti on lisääntynyt 5,7 miljoonasta rasiasta 17,5 miljoonaan.

    Savukkeiden tuonti puolestaan väheni 30 prosenttia viime vuonna. Yhteensä suomalaiset matkustajat toivat reissuiltaan noin 351 miljoonaa savuketta. Eniten tupakkaa ostettiin laivalta.

    Savukkeiden tuontia on seurattu kyselyssä vuodesta 2006 alkaen. Seurantajakson aikana matkustajatuonti on vähentynyt. Korkeimmillaan matkustajatuonti oli runsaat 800 miljoonaa savuketta vuonna 2008.

    Matkustajatuontitutkimuksen tulokset eivät mittaa ammattimaista laitonta maahantuontia.

    Matkustajatuontiseurantatutkimuksen teettivät sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö, Philip Morris Finland Oy sekä Tupakkateollisuusliitto ry. Kantar TNS kerää tiedot haastattelemalla puhelimitse viikoittain 500:aa henkilöä. Tarkasteluajanjakson tiedot perustuvat näin ollen yli 26 000 haastatteluun.

    Lue myös:

    Nuuskan salakuljetus Ruotsista työllistää tullia yhä enemmän länsirajalla – "Hullunkuriselta tuntuu, että naapurimaissa on näin erilaiset lainsäädännöt"

    Lonkeroiden ja nelosoluiden myynti moninkertaistui

    Lonkeroiden ja nelosoluiden myynti moninkertaistui


    Alkoholin kulutus kasvoi viime vuonna litroissa mitattuna prosentin ja absoluuttisena alkoholina mitattuna puoli prosenttia, ilmenee Taloustutkimuksen ennakkoselvityksestä. Lukuun sisältyvät Alkon ja päivittäistavarakaupan myynti sekä...

    Alkoholin kulutus kasvoi viime vuonna litroissa mitattuna prosentin ja absoluuttisena alkoholina mitattuna puoli prosenttia, ilmenee Taloustutkimuksen ennakkoselvityksestä. Lukuun sisältyvät Alkon ja päivittäistavarakaupan myynti sekä matkustajatuonti.

    Selvitys tarkastelee alkoholin kulutusta koko vuoden ajalta sen jälkeen, kun uusi alkoholilaki toi enintään 5,5-prosenttiset alkoholijuomat kauppoihin viime vuoden alussa ja valmistustaparajoitteista luovuttiin.

    Eniten uudistus vaikutti viinapohjaisten vahvojen lonkeroiden myyntiin. Niiden vähittäismyynti lähes viisinkertaistui yli 26 miljoonaan litraan viime vuonna. Myös nelosoluiden suhteellinen osuus olutmarkkinoilla kasvoi, niitä ostettiin yli 23 miljoonaa litraa enemmän kuin vuotta aiemmin.

    Verotus suosi lonkeroa

    Alkoholivero suosi lonkeroa viime vuonna. Sen vero nousi viisi prosenttia, kun oluiden alkoholivero nousi yli kymmenen prosenttia.

    Keskiolut säilytti edelleen asemansa selvästi myydyimpänä mietona alkoholina. Sitä ostettiin yli 315 miljoonaa litraa viime vuonna. Huomattavaa on, että laskua edellisvuoteen kertyi suunnilleen saman verran kuin nelosoluissa oli kasvua. Myös siiderien myynti laski seitsemän prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

    Valtionvarainministeriö arvioi, että alkoholiverotuotot kasvoivat viime vuodelta noin 150 miljoonaa euroa vuoteen 2017 verrattuna.

    Helle kiritti myös limujen myyntiä

    Taloustutkimuksen selvityksen mukaan alkoholijuomien myynti kasvoi poikkeuksellisen paljon eli 15 prosenttia touko-, heinä- ja elokuussa edellisvuoteen verrattuna. Helteet toivat myyntipiikin alkoholijuomien lisäksi myös veden ja virvoitusjuomien myyntiin. Viileämmän kesäkuun aikana alkoholimyynti laski neljä prosenttia vuotta aiemmasta.

    Taloustutkimus teki selvityksen tammi–helmikuussa Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta.

    Samsung esitteli puhelimen, jossa on taittuva näyttö – yrittää piristää kutistuvaa kännykkäkauppaa

    Samsung esitteli puhelimen, jossa on taittuva näyttö – yrittää piristää kutistuvaa kännykkäkauppaa


    Matkapuhelinvalmistaja Samsung on julkistanut uuden Galaxy-mallin, jonka erikoisuutena on taitettava näyttö. Galaxy Fold -puhelinta pidetään älypuhelinmarkkinoiden piristäjänä, sillä matkapuhelinjätit eivät ole hetkeen pystyneet tarjoamaan...

    Matkapuhelinvalmistaja Samsung on julkistanut uuden Galaxy-mallin, jonka erikoisuutena on taitettava näyttö.

    Galaxy Fold -puhelinta pidetään älypuhelinmarkkinoiden piristäjänä, sillä matkapuhelinjätit eivät ole hetkeen pystyneet tarjoamaan uusia ominaisuuksia innovaationnälkäisille kuluttajille.

    Galaxy Fold -puhelimen uskotaan kuitenkin jäävän pienen porukan statussymboliksi, sillä sen hinta on korkea: lähes 1 800 euroa.

    Galaxy Fold -puhelinta voi käyttää perinteiseen tapaan 4,6 tuuman näytöllä tai minitabletin tavoin taittamalla puhelin auki, jolloin näytöstä tulee 7,3 tuuman kokoinen.

    Kun puhelin on avattu minitabletin kokoiseksi, voi näytöllä käyttää kolmea sovellusta samaan aikaan. Puhelimessa on kuusi kameraa: kolme takana, kaksi sivulla ja yksi edessä.

    Älypuhelinten myynti laski 4 prosenttia maailmanlaajuisesti vuonna 2018, kertoo tutkimusyhtiö International Data Corp.

    Samsung on älypuhelinmarkkinoiden suurin lähes viidenneksen osuudellaan. Se kilpailee puhelinten ostajista muun muassa amerikkalaisyhtiö Applen ja kiinalaisen Huawein kanssa.

    Lue lisää:

    Matkapuhelinjätti Samsung antoi tulosvaroituksen

    Satamaoperaattori Europortsille uusi omistaja – yhtiö aikoo laajentua Suomessa

    Satamaoperaattori Europortsille uusi omistaja – yhtiö aikoo laajentua Suomessa


    Tästä on kyseSatamaoperaattorina Raumalla ja Pietarsaaressa toimiva Euroports saa uuden omistajan.Konserni on siirtymässä kolmen sijoitusyhtiön omistuksesta yhden, Monacossa sijaitsevan sijoitusyhtiön omistukseen.Europortsin Suomen-toiminnoista...

    Tästä on kyseSatamaoperaattorina Raumalla ja Pietarsaaressa toimiva Euroports saa uuden omistajan.Konserni on siirtymässä kolmen sijoitusyhtiön omistuksesta yhden, Monacossa sijaitsevan sijoitusyhtiön omistukseen.Europortsin Suomen-toiminnoista vastaava toimitusjohtaja suhtautuu kauppaan luottavaisesti.

    Rauman ja Pietarsaaren satamissa toimiva satamaoperaattoriyhtiö Euroports on saamassa uuden omistajan.

    Euroopassa, Turkissa ja Kiinassa toimivan konsernin nykyiset omistajat eli ranskalainen, kanadalainen ja englantilainen sijoitusyhtiö ovat tehneet viime viikolla esikauppasopimuksen konsernin myymisestä monacolaiselle R-Logitechille. Tämän yhtiön takana puolestaan on iso monacolainen pääomasijoitusyhtiö.

    Kauppahintaa ei kerrota, mutta arvion mukaan kyse on satojen miljoonien eurojen kaupasta.

    Neuvotteluja yhteistyöstä

    Europortsin Suomen-toimintojen toimitusjohtaja Timo Lehtinen sanoo, että lopullisesti kauppa lyödään lukkoon juhannukseen mennessä. Toimitusjohtaja arvioi, että kaupalla ei ole välitöntä vaikutusta Europortsin toimintaan Suomessa.

    – Emme tiedä vielä, mitä uusi omistaja aikoo, mutta suhtaudun tulevaan luottavaisesti, Lehtinen kuvaa tunnemia Ylelle.

    Lehtisen mukaan Europortsilla on tavoitteena laajentaa toimintaansa Suomessa. Yhtiöllä on nykyisinkin Rauman ja Pietarsaaren satamien lisäksi muutakin toimintaa logistiikkapuolella.

    Neuvotteluja vientiin ja tuontiin liittyvästä yhteistyöstä käydään muun muassa Rauman sataman perinteisen kilpailijan eli Porin sataman kanssa.

    Suomen ykkössatama Raumalla

    Europortsin konsernissa Suomen-toimintojen osuus kaikesta liiketoiminnasta on noin kymmenen prosenttia.

    Yhtiön liikevaihto Suomessa on noin 80 miljoonaa euroa vuodessa. Työntekijöitä sillä on noin 600. Näistä valtaosa työskentelee Rauman satamassa, joka on Suomen merkittävin paperin vientisatama ja myös merkittävä konttisatama.

    Rauman satama on viime vuosina laajentunut. Satama suunnittelee tälläkin hetkellä laajennusta siltä varalta, että satamaliikenne kasvaa lähivuosina.

    KRP: Ruotsin Swedbankin rahanpesuepäily päätynee myös meidän pöydällemme selviteltäväksi

    KRP: Ruotsin Swedbankin rahanpesuepäily päätynee myös meidän pöydällemme selviteltäväksi


    Ruotsissa on noussut ykkösuutiseksi epäily siitä, että Swedbank on mahdollisesti ollut osallisena useita vuosia järjestelmällisessä rahanpesussa. Ruotsin valtiollinen televisioyhtiö SVT kertoo saaneensa käsiinsä salaisia asiakirjoja, joiden...

    Ruotsissa on noussut ykkösuutiseksi epäily siitä, että Swedbank on mahdollisesti ollut osallisena useita vuosia järjestelmällisessä rahanpesussa.

    Ruotsin valtiollinen televisioyhtiö SVT kertoo saaneensa käsiinsä salaisia asiakirjoja, joiden mukaan Swedbankin ja rahanpesusta jo aiemmin epäillyn Danske Bankin välillä olisi kulkenut noin 3,8 miljardin euron arvosta epäilyttäviä tilisiirtoja.

    Swedbankia koskevasta epäilystä ei ole vielä tehty yhteistyöpyyntöä Suomen keskusrikospoliisille, mutta tapauksessa on sellaisia piirteitä, että näin voi vielä tapahtua.

    – Vaikuttaa siltä, että tässä tapauksessa on sellaisia asioita, jotka saattavat kytkeytyä aiempiin epäilyihin ja ilmoituksiin. On mahdollista, että tämäkin voi vielä päätyä meidän selviteltäväksemme, jos Ruotsista sellainen pyyntö tehdään, keskusrikospoliisin rahanpesuyksikön päällikkö Pekka Vasara kertoo Ylelle.

    – Esimerkiksi Danske Bankin liittyvä epäily on kuin likainen öljyläikkä, joka näyttää leviävän joka suuntaan. Jonnekin niiden Danskesta lähteneiden rahojen on täytynyt mennä ja ketjussa voi olla useita pankkeja, Vasara jatkaa.

    Myöskään Suomen Finanssivalvonta ei ole saanut Ruotsista pyyntöä yhteistyöstä Swedbank-uutiseen liittyen. Fiva ei ryhdy ennakoimaan, että sellainen olisi odotettavissa.

    – Tässä näyttää olevan kyse samantyyppisestä asiasta kuin aiemmissakin epäilyissä eli pohjimmiltaan on kyse pankin kyvystä tuntea asiakkaansa. Kuinka hyvin pankki tuntee asiakkaan liiketoiminnan tarkoituksen ja siihen liittyvät maksuliikennetapahtumat, Finanssivalvonnan toimistopäällikkö Markku Koponen sanoo.

    Swedbankillla on Suomessa pieni sivuliike yritysasiakkaita varten.

    Lue myös:

    Olematonta liiketoimintaa, pimitettyjä omistajia – SVT:n mukaan Swedbank ei piitannut ilmiselvistä rahanpesun tunnusmerkeistä

    SVT: Swedbankia on saatettu käyttää järjestelmälliseen rahanpesuun lähes kymmenen vuoden ajan

    Olematonta liiketoimintaa, pimitettyjä omistajia – SVT:n mukaan Swedbank ei piitannut ilmiselvistä rahanpesun tunnusmerkeistä

    Olematonta liiketoimintaa, pimitettyjä omistajia – SVT:n mukaan Swedbank ei piitannut ilmiselvistä rahanpesun tunnusmerkeistä


    Ruotsin televisio SVT on saanut haltuunsa dokumentteja, jotka koskevat rahaliikennettä Ruotsin suurimpiin kuuluvan pankin, Swedbankin, ja tanskalaisen, rahanpesuskandaaliin yhdistetyn Danske Bankin välillä. SVT:n haltuunsa saamat dokumentit koskevat...

    Ruotsin televisio SVT on saanut haltuunsa dokumentteja, jotka koskevat rahaliikennettä Ruotsin suurimpiin kuuluvan pankin, Swedbankin, ja tanskalaisen, rahanpesuskandaaliin yhdistetyn Danske Bankin välillä.

    SVT:n haltuunsa saamat dokumentit koskevat ajanjaksoa 2007–2015.

    Dokumenteista ilmenee, että viisikymmentä Swedbankin Baltian maiden toimipisteiden asiakasta on liikuttanut yhteensä noin 40 miljardia kruunua eli neljä miljardia euroa rahaa pankkien välillä.

    Kyseisten asiakkaiden toiminnassa on selviä viitteitä rahanpesuun, mutta Swedbank on jättänyt asian tutkimatta, SVT kertoo.

    Asiakkaiden joukossa on yhtiöitä, joilla ei ole ollut minkäänlaista toimintaa, yhtiöiden omistajien henkilöllisyys on salattu tai yhtiöiden edustaja vaikuttaisi bulvaanilta.

    SVT:n tekemässä selvityksessä löydettiin yli tuhat Swedbankin korkean riskin maissa toimivaa yritysasiakasta, jotka olivat tuttuja jo Danske Bankin skandaalista.

    Kyseiset asiakkaat olivat muun muassa lähettäneet väärennettyjä tilinpäätöksiä ja liikutelleet miljoonien eurojen rahasummia, vaikka yritysrekistereissä ne oli merkitty "lepääviksi".

    Eniten epäilyttäviä asiakkaita oli Brittiläisillä Neitsytsaarilla, joka on tunnettu veroparatiisi.

    Swedbank kiisti yhteyden syksyllä

    Danske Bankin toiminnasta paisui viime syksynä skandaali. Ulkopuolisessa selvityksessä tuli ilmi, että Danske Bankin virolaisella tytäryhtiöllä on ollut ainakin 6 200 asiakasta, joita kaikkia voidaaan epäillä rahanpesusta.

    Danske Bankin kautta on voitu siirtää jopa 200 miljardia euroa laittomasti ansaittua rahaa. Kyseessä on saattanut olla maailman suurin rahanpesurikos.

    Tapauksen tultua julki Swedbankin toimitusjohtaja Birgitte Bonnesen sanoi SVT:n haastattelussa, ettei rahanpesusta epäiltyjen Danske Bankin asiakkaiden joukossa ollut sellaisia, joilla oli asiakassuhde Swedbankin kanssa.

    Bonnesen täsmensi vielä, "ettei ainakaan sellaisia asiakkaita, joilla ei ollut maassa liiketoimintaa".

    Syksyllä myöskään Ruotsin finanssitarkastus ei löytänyt huomautettavaa Swedbankin toiminnasta.

    Magnitski-tapauksen yhteys

    SVT:n mukaan Swedbankin kautta on siirretty myös 150 miljoonaa kruunua eli 15 miljoonaa euroa Venäjän valtiolta kavallettuja verovaroja.

    Rahat olivat peräisin yhdysvaltalaisen liikemiehen Bill Browderin Hermitage-investointirahastolta, joka oli maksanut liikevoittoveroja. Rahat maksettiin veronpalautuksina väärille tahoille.

    Juttua tutki venäläinen tilintarkastaja Sergei Magnitski. Sen sijaan, että epäillyt olisi otettu kiinni, vankilaan päätyi Magnitski, joka löydettiin myöhemmin sellistä kuolleena.

    Magnitski-tapaus sai paljon huomiota länsimaissa ja esimerkiksi Yhdysvallat on sen takia asettanut pakotteita eräitä venäläisiä henkilöitä kohtaan.

    Swedbankin toimitusjohtaja Bonnesen ei ole kommentoinut SVT:n uutista.

    SVT:n Uppdrag gransking -ohjelma esitetään tänään keskiviikkoiltana.

    Lue lisää:

    Nordean pääjohtaja kommentoi rahanpesuvyyhteä ensimmäistä kertaa: "Haaste on aliarvioitu" – kokosimme kohun käänteet

    Vuosien tutkinnan masinoinut suursijoittaja Bill Browder: Nokia sai Suomen Nordeaan lähes sata miljoonaa dollaria kyseenalaisilta tileiltä Venäjä nosti uusia syytteitä Bill Browderia vastaan ja vaatii sijoittajan luovuttamista

    Nordeaa rahanpesusta syyttävä Browder Ylen haastattelussa: Nordea oli mukana rahanpesussa ja viranomaiset nukkuivat

    Danske Bankin selvitys: Rahanpesuongelma perittiin suomalaiselta Sampo-konsernilta

    Tanskassa aloitettiin rikostutkinta Danske Bankin rahanpesuepäilyistä

    SVT: Swedbankia on saatettu käyttää järjestelmälliseen rahanpesuun lähes kymmenen vuoden ajan

    Fiva: Osa Suomen Nordeaan kohdistuneista epäillyistä rahanpesurikoksista voi olla vanhentuneita

    Fiva: Osa Suomen Nordeaan kohdistuneista epäillyistä rahanpesurikoksista voi olla vanhentuneita


    Finanssivalvonnan operatiiviset riskit -osaston toimistopäällikkö Markku Koponen kertoo STT:lle, että väitetty rahanpesu Suomen Nordean tileillä voi olla rikosoikeudellisesti osin vanhentunut. Koposen mukaan seassa on myös tilitapahtumia, joiden...

    Finanssivalvonnan operatiiviset riskit -osaston toimistopäällikkö Markku Koponen kertoo STT:lle, että väitetty rahanpesu Suomen Nordean tileillä voi olla rikosoikeudellisesti osin vanhentunut.

    Koposen mukaan seassa on myös tilitapahtumia, joiden rikosoikeudellinen tutkinta ei kaadu ainakaan rahanpesurikosten vanhentumisaikaan.

    Hermitage Capital Management -rahaston perustaja, suursijoittaja Bill Browder teki tutkintapyynnön epäilyttävistä tilisiirroista Nordean tileillä Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan viranomaisille.

    Keskusrikospoliisi, Finanssivalvonta ja syyttäjälaitos selvittävät, onko Browderin tutkintapyynnön perusteella aihetta epäillä rikosta. Tiistaina Finanssivalvonta sai valmiiksi oman selvityksensä ja luovutti tulokset keskusrikospoliisille.

    Nordea-tutkinta kuivui kasaan Ruotsissa – yksi syy oli vanheneminen

    Vanheneminen on ollut osasyynä jo yhden Nordeaa koskevan tutkintahaaran kaatumiseen. Suursijoittaja Bill Browderin mukaan rahaa olisi pesty myös Ruotsin Nordean tilien kautta.

    Joulukuussa Ruotsin talousrikosten tutkintaan erikoistunut syyttäjäviranomainen Ekobrottsmyndigheten tiedotti, että Ruotsin osuus Browderin ilmoituksen perusteella tutkituista rahansiirroista oli pieni.

    Lisäksi siirrot oli viranomaisen mukaan yhtä lukuun ottamatta tehty ennen vuotta 2008. Näin ollen rikokset olisivat olleet jo pääosin vanhentuneita. Yhden vuonna 2014 tehdyn rahansiirron osalta viranomainen taas ei löytänyt syytä, jonka perusteella joku Nordeassa olisi syyllistynyt rikokseen.

    Näin ollen Ruotsissa esitutkintaa Nordean toiminnasta ei aloitettu.

    Lue myös:

    Bloomberg: Finanssivalvonta sai Nordean rahanpesuepäilyjä koskevan tutkinnan päätökseen

    Nordeaa rahanpesusta syyttävä Browder Ylen haastattelussa: Nordea oli mukana rahanpesussa ja viranomaiset nukkuivat

    Kilpailu- ja kuluttajavirasto tutkii takaajien varaan tehtyä pikavippimallia

    Kilpailu- ja kuluttajavirasto tutkii takaajien varaan tehtyä pikavippimallia


    Kilpailu- ja kuluttajavirasto on pannut vireille selvityksen Aurora Laina -yhtiön uudesta pikavippimallista, kertoo viraston kuluttaja-asioista vastaava ylijohtaja Katri Väänänen STT:lle. Britanniasta Suomeen rantautunut Aurora Laina on tuonut...

    Kilpailu- ja kuluttajavirasto on pannut vireille selvityksen Aurora Laina -yhtiön uudesta pikavippimallista, kertoo viraston kuluttaja-asioista vastaava ylijohtaja Katri Väänänen STT:lle.

    Britanniasta Suomeen rantautunut Aurora Laina on tuonut tarjolle uuden pikavippimallin, jossa luottotietonsa menettäneille tarjotaan lainoja siten, että lainan nostajaksi ryhtyy toinen henkilö. Lainan nostavalla takaajalla ei saa olla maksuhäiriömerkintää ja hänen tulee omistaa asunto. Lainojen vuosikorko hipoo 50 prosenttia.

    KKV ottaa seuraavaksi yhteyttä yhtiöön selvittääkseen sen toimintatapoja tarkemmin.

    – Tässä on epäselvää, myönnetäänkö laina maksuhäiriömerkinnän saaneelle henkilölle ja mikä on takaajan rooli.

    Väänänen toteaa, että kilpailu- ja kuluttajaviraston mahdollisuudet puuttua asioihin ovat rajalliset, vaikka säännöksiä kierretään alati uusilla keinoilla. Taloudellisia seuraamuksia syntyy vasta, jos markkinaoikeus toteaa kuluttajansuojalakia rikotun uudelleen, jolloin yritykselle asetettu uhkasakko voidaan hakea maksuun.

    – Pikaluottoasioiden valvonnassa ongelma on, että meillä ei ole tarpeeksi tiukkoja seuraamuksia. Sääntelyä on kyllä tiukennettu, mutta uusia kiertotapoja löytyy aina, Väänänen sanoi.

    "Täysin sopimatonta markkinointia"

    Aurora Lainan liiketoimintamalli ei Väänäsen mielestä ole asiallista.

    – Onhan tämä täysin sopimatonta markkinointia. Markkinoidaan tähän tyyliin, että ei haittaa jos luottotiedot eivät ole kunnossa - ajatuksena hakea ihminen, jonka asiat ovat kunnossa, ja sitten vaatia ja painostaa tätä ottamaan hyvin korkeakorkoinen luotto, Väänänen paheksui.

    Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityksen, jonka myötä kulutusluotoille asetettaisiin 30 prosentin korkokatto ja kuluille asetettaisiin katto. Lisäksi vireillä on pohdinta siitä, miten pikavippien markkinointia voitaisiin suitsia.

    – Me nähdään, että jotain järeämpiä toimia tarvitaan. Kymmenen vuotta on tehty työtä pikavippien kanssa. Me koemme, että lainsäädäntö ja valvontakeinot eivät ole tarpeeksi tehokkaita. Näiltä toimijoilta puuttuu vastuullisuus, mitä yritykset yleensä toiminnassaan noudattavat.

    Suomessa pohditaan parhaillaan, millä tavoin pannaan toimeen uusi EU-asetus kuluttajansuojaviranomaisten välisestä yhteistyöstä. Väänänen toivoo, että tästä saadaan parempia keinoja käyttöön.

    – Meidän valvontakeinot ovat 70-luvulta. Pelkkä neuvonta ja ohjaus ei enää riitä, Väänänen totesi.

    Lue myös:

    "Ei luottotietoja? Ei ongelmaa" – KKV pitää uuden lainayrityksen markkinointia pöyristyttävänä, kaiken nähnyt Takuusäätiökin ihmeissään

    Tammikuun pakkaset sinkauttivat sähkönkulutuksen uuteen ennätykseen

    Tammikuun pakkaset sinkauttivat sähkönkulutuksen uuteen ennätykseen


    Suomen sähkönkulutus nousi tammikuun pakkasjakson aikana uuteen ennätykseen, kertoo Energiateollisuus. Uusi kuukausiennätys on 9 335 gigawattituntia. Aiempi vuoden 2016 kulutusennätys rikkoutui kuukauden viimeisenä päivänä. Tammikuu oli...

    Suomen sähkönkulutus nousi tammikuun pakkasjakson aikana uuteen ennätykseen, kertoo Energiateollisuus.

    Uusi kuukausiennätys on 9 335 gigawattituntia. Aiempi vuoden 2016 kulutusennätys rikkoutui kuukauden viimeisenä päivänä.

    Tammikuu oli edellisiä vuosia kylmempi ja lämpötilat vaihtelivat runsaasti. Kulutusta nosti myös hyvä taloussuhdanne ja teollisuuden kasvanut sähkönkäyttö.

    Kemianteollisuus ja metallinjalostus kasvattivat sähkönkulutustaan noin kolme prosenttia. Myös asumisen, maatalouden, palveluiden ja rakentamisen kulutus kasvoi.

    Lue myös

    Ydinvoima tekee paluuta EU:ssa – Komission energiajohtaja Ylelle: Ilmastopäästöjen nollaaminen vaatisi kymmeniä uusia laitoksia

    Isoja aurinkovoimaloita hautautunut nyt paksuun lumihankeen – paneeleita ei kannata kaivaa esille

    Miten tässä näin kävi? Vihatun hiilen kysyntä ja hinta nousevat, vaikka sitä vastustavat "kaikki" – Myös Suomen sähkön hinta on sidottu hiileen

    Yllättävä tieto: Suomi voisi puolittaa päästönsä ja säästää silti rahaa – Merituulivoima ja sähköautot halpenevat rajusti, arvioi raportti

    Ruukki Construction ostaa enemmistöosuuden Piristeel Oy:sta

    Ruukki Construction ostaa enemmistöosuuden Piristeel Oy:sta


    SSAB:n tytäryhtiö Ruukki Construction on sopinut ostavansa Kauhavalla ja Lapualla toimivan Piristeel Oy:n osake-enemmistön. Yritysjärjestelyssä 67 % prosenttia eteläpohjalaisyrityksen osakkeista siirtyy Ruukki Constructionin omistukseen. Yhtiö...

    SSAB:n tytäryhtiö Ruukki Construction on sopinut ostavansa Kauhavalla ja Lapualla toimivan Piristeel Oy:n osake-enemmistön. Yritysjärjestelyssä 67 % prosenttia eteläpohjalaisyrityksen osakkeista siirtyy Ruukki Constructionin omistukseen.

    Yhtiö jatkaa toimimista omalla brändillään Ruukki Constructionin osana.

    Piristeel Oy on Suomen johtava kattoturvatuotteiden ja sadevesijärjestelmien valmistaja. Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna noin 20 miljoonaa euroa.

    Pentti ja Ritva Pirin vuonna 1989 perustamassa perheyrityksessä työskentelee noin 70 vakituista työntekijää kolmella tuotantolaitoksella Kauhavalla ja Lapualla.

    Vuoden 2019 aikana yrityksen tuotanto keskitetään yhteen tuotantolaitokseen Kauhavalle.

    Piristeelin nykyiset omistajat säilyttävät yritysjärjestelyssä vähemmistöosuuden ja jäävät yhtiön palvelukseen. Ruukki Constructionilla on mahdollisuus ostaa yhtiöstä loppuosuus.

    SSAB kertoo tiedotteessaan, että yritysjärjestely tukee Ruukki Constructionin kattoliiketoiminnan kasvustrategiaa sekä samalla SSAB:n pohjoismaisen kotimarkkina-aseman vahvistamista.

    – Yritysjärjestely täydentää tuotevalikoimaamme kattoturvatuotteiden ja sadevesijärjestelmien osalta. Näin voimme tarjota asiakkaillemme entistä kilpailukykyisempiä kattotuotteiden kokonaisratkaisuja erityisesti Suomessa sekä muilla ydinmarkkina-alueillamme, toteaa Ruukki Constructionin toimitusjohtaja Sami Eronen.

    Yritysjärjestelyn odotetaan toteutuvan vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen aikana.

    Afarakilta tulosvaroitus – taustalla Etelä-Afrikan sulaton ongelmat

    Afarakilta tulosvaroitus – taustalla Etelä-Afrikan sulaton ongelmat


    Suomalainen metallinjalostusalalla toimiva pörssiyhtiö Afarak Group (ex-Ruukki Group) on antanut tulosvaroituksen vuodelle 2018. Yhtiö kertoo, että se on kohdannut haasteita etenkin Mogalen sulaton toiminnassa Etelä-Afrikassa. Sulaton ongelmat ovat...

    Suomalainen metallinjalostusalalla toimiva pörssiyhtiö Afarak Group (ex-Ruukki Group) on antanut tulosvaroituksen vuodelle 2018.

    Yhtiö kertoo, että se on kohdannut haasteita etenkin Mogalen sulaton toiminnassa Etelä-Afrikassa. Sulaton ongelmat ovat vaikuttaneet tulokseen negatiivisesti koko toimintavuoden ajan.

    – Tekniset ongelmat, kuten jalostuslaitteiden rikkoutumiset ja tilapäiset seisokit Etelä-Afrikan kaivostoiminnassa, sekä geologiset muodostumat, joissa oli heikompilaatuista malmia, ovat pienentäneet tuotantomääriä ja vaikuttaneet Mogalen raaka-ainesaatavuuteen. Lisäksi kohonneet energia- ja pelkistinkustannukset, randin vahvistuminen ja kolmosuunin sulkeminen vaikuttivat kaikki tulokseen, kertoo yhtiö tiedotteessa.

    Afarak kertoo ryhtyneensä ongelmien takia useisiin toimenpiteisiin. Mogalen sulaton johtoryhmän kokoonpano on uusittu. Uusi johtoryhmä keskittyy toiminnan tehostamiseen ja kustannusten leikkaamiseen.

    Sulaton tuotannossa myös siirrytään Etelä-Afrikan ferrokromista korkeahiiliseen ferrokromiin. Sillä yhtiö odottaa saavansa paremmat katteet markkinoilla. Myös kaivostoimintaa on määrä supistaa.

    Afarak tekee Mogalen liikearvosta 6,5 miljoonan euron alaskirjauksen viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Yhtiö julkistaa viime vuoden tuloksensa perjantaina.

    Lue myös:

    Pörssiyhtiö Afarakin osakkaat vaativat Nordealta kymmenien miljoonien korvauksia – pyytävät myös Fivaa tutkimaan pankin toimet

    Finanssivalvonta määräsi 50 miljoonan euron sakot Afarakin pääomistajalle

    SVT: Swedbankia on saatettu käyttää järjestelmälliseen rahanpesuun lähes kymmenen vuoden ajan

    SVT: Swedbankia on saatettu käyttää järjestelmälliseen rahanpesuun lähes kymmenen vuoden ajan


    Ruotsalaista Swedbankia on saatettu käyttää järjestelmälliseen rahanpesuun lähes kymmenen vuoden ajan, kertoo Ruotsin televisio SVT. Tiedot perustuvat SVT:n käsiinsä saamiin salaisiin asiakirjoihin. Niiden mukaan vyyhtiin liittyy pankin 50...

    Ruotsalaista Swedbankia on saatettu käyttää järjestelmälliseen rahanpesuun lähes kymmenen vuoden ajan, kertoo Ruotsin televisio SVT.

    Tiedot perustuvat SVT:n käsiinsä saamiin salaisiin asiakirjoihin. Niiden mukaan vyyhtiin liittyy pankin 50 asiakasta. SVT väittää Swedbankin sallineen asiakkaiden tehdä tilisiirtoja, vaikka heidän toimintansa on herättänyt epäilyjä rahanpesusta.

    SVT:n mukaan Swedbankin ja rahanpesusta epäillyn Danske Bankin Baltian-toimintojen välillä on siirtynyt vähintään 40 miljardia kruunua eli noin 3,8 miljardia euroa.

    Swedbankin johtaja Birgitte Bonnesen kieltäytyi kommentoimasta väitteitä SVT:lle. Swedbankin viestinnästä vakuutettiin, että pankki on toiminut heti kun se on havainnut riskitekijöitä.

    Bonnesen on aiemmin sanonut, ettei pankki ei ole sekaantunut Virossa paljastuneeseen rahanpesuvyyhtiin.

    Lue lisää:

    Viranomaiset vaativat rahanpesusta epäillyn Danske Bankin Viron-yksikön sulkemista – pankki päätti lopettaa kaiken toimintansa Baltiassa ja Venäjällä

    WSJ: Huawei on pääsemässä Saksaan rakentamaan verkkoyhteyksiä

    WSJ: Huawei on pääsemässä Saksaan rakentamaan verkkoyhteyksiä


    Saksa on päästämässä kiinalaisyhtiö Huawein mukaan rakentamaan maahan nopeampia verkkoyhteyksiä, uutisoi Wall Street Journal. Kiinalainen teknologiajätti on joutunut länsimaissa suurennuslasin alle epäiltyjen turvallisuushuolien takia. Saksan...

    Saksa on päästämässä kiinalaisyhtiö Huawein mukaan rakentamaan maahan nopeampia verkkoyhteyksiä, uutisoi Wall Street Journal. Kiinalainen teknologiajätti on joutunut länsimaissa suurennuslasin alle epäiltyjen turvallisuushuolien takia.

    Saksan viranomaislähteiden mukaan joukko ministereitä on päässyt asiasta alustavaan sopuun, joka edellyttää vielä koko hallituksen ja parlamentin hyväksyntää.

    Yhdysvallat on syyttänyt Huaweita teknologiavarkauksista ja teollisuusvakoilusta ja kehottanut liittolaisiaan rajoittamaan yhtiön osallistumista seuraavan sukupolven 5G-verkon rakentamiseen.

    WSJ:n mukaan Saksan kyberturvallisuusviranomaiset ovat selvittäneet Huawein toimia Yhdysvaltojen ja muiden liittolaistensa kanssa, mutta he eivät löytäneet näyttöä siitä, että Huawei voisi varastaa laitteidensa avulla salaisesti tietoja.

    Saksalla on kova paine kehittää verkkoyhteyksiään, sillä maa on jäänyt nopeissa nettiyhteyksissä muun Euroopan vauhdista.

    – Me jäimme Saksassa junasta laajakaistan suhteen. Tarvitsemme nopean internetin, tarvitsemme sen nopeasti ja halvalla, sanoi nimettömänä puhunut hallituksen virkamies WSJ:lle.

    Nokia kilpailee samoilla markkinoilla

    Huawei on 5G-verkon rakentamiseen tarvittavien komponenttien johtava toimittaja, jonka hinnat ovat usein kilpailijoitaan halvempia. Myös verkkoyhtiö Nokia ja ruotsalainen Ericsson kilpailevat samoilla markkinoilla.

    Saksan teollisuuden edustajat ajavat nopeaa siirtymistä 5G-verkkoihin. Maan teollisuudessa on esiintynyt huolia siitä, että Kiina voisi rajoittaa saksalaisyritysten pääsyä Kiinan markkinoille, jos Saksa sulkee Huawein ulos 5G-suunnitelmistaan.

    Huaweihin kohdistuvat turvallisuushuolet nousivat laajasti otsikoihin joulukuussa, kun yhtiön globaali talousjohtaja pidätettiin Kanadassa Yhdysvaltojen pyynnöstä. Pidätys liittyi syytöksiin, joiden mukaan Huawei on rikkonut Yhdysvaltojen Iranin vastaisia pakotteita.

    Lue myös:

    Yhdysvaltain suurlähettiläs varoittaa eurooppalaisia: "Ostakaa vain suomalaista tai skandinaavista 5G-tekniikkaa"

    Voiko kiinalaisen Huawein sulkea pois Euroopan markkinoilta? Kyberturvallisuusjohtaja: Savuavaa asetta ei ole löytynyt

    Sote-tulppa heijastuu moneen: Nyt jopa apteekkarit ovat valmiita kaventamaan leipäänsä, mutta eduskunta ei pysty päättämään apteekkien määrää lisäävästä muutoksesta

    Sote-tulppa heijastuu moneen: Nyt jopa apteekkarit ovat valmiita kaventamaan leipäänsä, mutta eduskunta ei pysty päättämään apteekkien määrää lisäävästä muutoksesta


    Entistä varmemmalta alkaa näyttää, että apteekkialan remontti jää tälläkin kerralla vain aikeeksi. Tarkoituksena oli helpottaa apteekkien perustamista, lisätä niiden lukumäärää ja parantaa suomalaisten saamaa palvelua. Hallitus antoi...

    Entistä varmemmalta alkaa näyttää, että apteekkialan remontti jää tälläkin kerralla vain aikeeksi.

    Tarkoituksena oli helpottaa apteekkien perustamista, lisätä niiden lukumäärää ja parantaa suomalaisten saamaa palvelua.

    Hallitus antoi esityksensä aiheesta heinäkuussa. Nyt esitys on sosiaali- ja terveysvaliokunnan pöydällä – siellä tv-kuvissa näkyvässä paperipinossa, joka ei voi olla herättämättä sääliä kansanedustajan työtaakasta.

    Vaikka ei vedäkään vertoja perustuslakivaliokunnan paperivuorille.

    Valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokous.Mikko Stig / Lehtikuva

    Valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) ei juuri anna toivoa siitä, että esitys ehdittäisiin käsitellä enää tällä vaalikaudella.

    – Käsittelyyn on hyvin ohut mahdollisuus, jos valiokunnalle vapautuu aikaa syystä tai toisesta, Kiuru sanoo.

    Ei ensimmäinen yritys

    Apteekkien keskinäistä kilpailua on haluttu lisätä ennenkin, mutta edellisen hallituksen loppukaudella 2015 tehty esitys hautautui sekin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.

    Nyt valiokunta varautuu ottamaan työn alle sote-uudistuksen heti kun siihen liittyvä lausunto valmistuisi perustuslakivaliokunnasta. Mutta sitä odotellessa ei ole paljonkaan tehtävissä.

    Antti Parviala / Yle

    Apteekkilakien lisäksi monet muutkin esitykset seisovat valiokunnan paperipinoissa. Vammaislaki, lastensuojelu, asiakasmaksut – kaikki ovat sidoksissa soteen, eikä niitä haluta ottaa erilliseen käsittelyyn.

    Valiokunnassa käsiteltäviä asioita laitettiin tärkeysjärjestykseen viime vuoden lopulla. Silloin apteekit eivät nousseet kärkisijoille, vaikka verrattain kiistaton esitys olisi voitu saada valmiiksi ja eduskunnan lopullisesti päätettäväksi.

    Sen jälkeen työlistalle otettiin vielä sairaanhoitajien lääkkeenmääräämisoikeuden laajentaminen yksityiseen kotisairaanhoitoon.

    Olisiko toinen järjestys kannattanut?

    Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) varoo moittimasta lainsäätäjän työjärjestystä.

    – Ei ole suotavaa ministerin kellottaa valiokunnan työtä. Otan eduskunnan aikataulun sellaisena kuin se on.

    Olisiko ministeriön esitys voitu saada eteenpäin jo aikaisemmin?

    – Ministeri ei voi kellottaa eduskuntatyötä, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Pirkko MattilaEmmi Korhonen / Lehtikuva

    – Kyllä valmistelulle pitää olla säädyllinen aika. Eikä nyt ole aikakonetta, jolla voi matkata taaksepäin.

    Apteekkarit valmiita kilpailuun

    Esityksen ytimessä on tavoite lisätä kilpailua apteekkien kesken muun muassa lisäämällä niiden lukumäärää. Se tarkoittaa käytännössä suoraan nykyisten apteekkarien leivän kaventumista. Tai ainakin voin ohentumista.

    Siitäkin huolimatta apteekkarit ovat itsekin taipuneet kilpailun lisäämisen kannalle.

    – Uusia apteekkeja maahan kyllä mahtuu, Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen sanoo.

    Apteekkien määrää “kannattaa lisätä siellä, missä niille katsotaan olevan tarvetta”, kuten liiton omassa tulevaisuusohjelmassa muotoillaan.

    AOP

    Lakiesityksen muotoilu lupaa kohtalaisen varovaista muutosta. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea saisi nykyistä laajemman mahdollisuuden harkita uusien apteekkien perustamisesta.

    Käytäntö osoittaisi, kuinka paljon uusia apteekkeja lopulta tulisi, mutta niiden tuoman verokertymän arvioinnissa puhutaan 60:n lisäyksestä nykyiseen yli 800 apteekin verkostoon.

    – Kyllä tämä esitys kokonaisuutena muuttaa alan perusrakennetta, Hirvonen sanoo.

    Uusi apteekki – vanhalta pois?

    Jokainen uusi apteekki syö myyntiä nykyisiltä.

    Nollasummapeli voitaisiin välttää vain, jos lääkkeiden kokonaismyynti kasvaisi. Apteekkiuudistuksen takia reseptilääkkeissä niin tuskin käy, mutta itsehoitolääkkeissä mahdollisuus on suurempi.

    Eduskunnassa oleva, niin sanottu apteekki II -laki avaisi itsehoitolääkkeet hintakilpailulle. Siinä apteekeille annetaan mahdollisuus kilpailla itsehoitolääkkeiden hinnoilla, toisin kuin nyt.

    Hintakilpailu voisi kasvattaa myyntiä, sillä asiakkaan maksamat hinnat voisivat laskea, kun apteekeille annettaisiin oikeus tinkiä omasta katteestaan asiakkaan eduksi.

    Tosin sote-tulppa saattaa pitää huolen siitä, että tämäkin uudistus siirtyy tuonnemmaksi.

    Suomen pankkivalvoja pitää Danske Bankin häätöä Virosta erittäin poikkeuksellisena –

    Suomen pankkivalvoja pitää Danske Bankin häätöä Virosta erittäin poikkeuksellisena – "Kertoo vakavista puutteista toiminnassa"


    Viron Finanssivalvonta tiedotti keskivikkona, että se vaatii finanssiyhtiö Danske Bankia sulkemaan Viron yksikkönsä kahdeksan kuukauden sisällä. Taustalla on Danske Bankin Viron yksikössä vuonna 2017 paljastunut Euroopan historian laajin...

    Viron Finanssivalvonta tiedotti keskivikkona, että se vaatii finanssiyhtiö Danske Bankia sulkemaan Viron yksikkönsä kahdeksan kuukauden sisällä. Taustalla on Danske Bankin Viron yksikössä vuonna 2017 paljastunut Euroopan historian laajin rahanpesuepäily.

    Häätö on harvinainen ja raju toimenpide.

    – Kyllähän tämä on hyvin poikkeusellinen toimenpide. En muista omalta uraltani vuosiin tällaista tapausta, sanoo Suomen Finanssivalvonnan toimistopäällikkö Markku Koponen.

    Suomen Finanssivalvonnan valvontavastuulla on vain Suomessa toimivan Danske Bankin sivukonttori. Useassa maassa toimivan pankkikonsernin eri maissa toimivat finanssivalvojat tekevät kuitenkin tiivistä yhteistyötä.

    Pankin saamat lähtöpassit kertovat siitä, että Viron ja Tanskan finanssivalvojien selvityksissä on paljastunut jotakin raskauttavaa.

    – Kyllähän se kertoo, että Viron sivukonttorin toiminnassa on ollut vakavia puutteita etenkin rahanpesun estämisessä, Koponen sanoo.

    Markku KoponenFinanssivalvontaDanske hyväksyy Viron valvojan päätöksen

    Danske Bank on sulkenut jo aiemmin kaikki muut Viron konttorinsa Tallinnan-konttoria lukuun ottamatta. Vaikutukset Suomeen jäänevät siis pieniksi.

    – Viron valvojan päätös koskee Danske Bankin Virossa toimivaa sivuliikettä. Lähtökohtaisesti sillä ei ole välittömiä vaikutusta Suomen sivuliikkeeseen, Koponen arvioi.

    Danske Bank tiedotti hyväksyvänsä Viron Finanssivalvonnan ratkaisun.

    – Ymmärrämme, että rahanpesuepäilyllä on ollut negatiivisia vaikutuksia Virolle. Olemme surullisia joutuessamme jättämään Viron tällaisissa olosuhteissa, sanoo Danske Bankin väliaikainen toimitusjohtaja Jasper Nielsen tiedotteessaan.

    Samalla he kertoivat lähtevänsä Viron lisäksi, myös Latviasta, Liettuasta ja Venäjältä.

    Tiedotteen mukaan Danske Bank on ajanut alas toimintojaan alueilla jo vuosia, koska on päättänyt keskittyä liiketoiminnoissaan Pohjoismaihin.

    Ovatko Viron ja Tanskan pankkivalvojat olleet lepsuja?

    Euroopan pankkivalvoja EBA kertoi puolestaan ryhtyneensä tutkimaan Viron ja Tanskan finanssivalvojia. Etenkin Viron pankkivalvontaa on kritisoitu rahanpesukohun vuoksi jo aiemmin.

    – Se kertoo tietysti siitä, että Euroopan pankkivalvoja on seurannut tarkasti tätä tilannetta ja halunnut selvittää, missä tilassa valvonta on näissä maissa ollut, Fivan Koponen arvioi.

    Epäileekö EBA, että Viron ja Tanskan valvojat ovat olleet lepsuja?

    – Kyllä heillä tietysti täytyy olla epäilyksiä valvonnassa olevista puutteista. En vielä tässä vaiheessa voi ennakoida mihin tämä johtaa.

    Lue lisää:

    "Ei kuulosta siltä, että olisi välillä vain unohtunut kysyä taustoista" – Danske-vyyhdin tutkinta voi olla haastavaa, ennakoi KRP:n asiantuntija

    Finanssivalvonta Danske Bankin skandaalista: "Viimeistään nyt jokainen ymmärtää, miten tärkeää on rahanpesun estäminen"

    "Ei luottotietoja? Ei ongelmaa" – KKV pitää uuden lainayrityksen markkinointia pöyristyttävänä, kaiken nähnyt Takuusäätiökin ihmeissään


    "Maksuhäiriö ei haittaa." "Ei luottotietoja? Ei ongelmaa." Tällaisella markkinoinnilla tarjoaa lainoja uusi lainayritys Aurora Laina. Lainaa saadakseen on kuitenkin saatava takaajaksi läheinen ihminen, jonka kelpoisuudelle on monenlaisia ehtoja....

    "Maksuhäiriö ei haittaa." "Ei luottotietoja? Ei ongelmaa."

    Tällaisella markkinoinnilla tarjoaa lainoja uusi lainayritys Aurora Laina. Lainaa saadakseen on kuitenkin saatava takaajaksi läheinen ihminen, jonka kelpoisuudelle on monenlaisia ehtoja. Tällä on oltava esimerkiksi omistusasunto.

    Uudenlainen lainatuote nousi keskusteluun Twitterissä, kun siihen kiinnitti huomiota Takuusäätiön kehittämispäällikkö Minna Markkanen.

    Lainayritys: Jokaiselle ratkaisumme ei sovi

    Aurora Lainan mukaan takaajaksi tulevan läheisen ihmisen luottotietojen pitää olla kunnossa. Myönnetty laina maksetaan tämän läheisen tilille.

    – Suomessa on tuhansia ihmisiä, jotka pystyvät huolehtimaan laina-asioistaan vastuullisesti, mutta maksuhäiriötietojärjestelmän takia eivät voi saada lainaa mistään, kommentoidaan Aurora Laina -yrityksestä Ylelle sähköpostitse.

    Yhtiö katsoo luottotietojen ja maksuhäiriömerkintöjen antavan turhan mustavalkoisen kuvan henkilön luotettavuudesta.

    – Teemme meno- ja tuloarvion jokaiselle asiakkaalle, jotta saamme hyvän kuvan asiakkaan tuloista, laskuista, muiden lainojen takaisinmaksusta ja muista menoista.

    – Pyydämmme lainanottajaa hankkimaan lainalleen ystävän tai perheenjäsenen takaajaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että takaaja sitoutuu huolehtimaan lainan takaisinmaksusta, jos lainanottaja ei siihen itse pysty, Aurora Lainasta kerrotaan.

    Aurora Laina kertoo tiedostavansa, että jokaiselle heidän tarjoamansa ratkaisu ei välttämättä sovi.

    Takuusäätiö tarjoaa apua talousvaikeuksissa oleville ihmisille, jotta nämä saisivat taloutensa haltuun. Apua tarvitsevat ovat monesti ajautuneet lainojen ja luottojen kierteeseen, josta eivät enää selviä. Tarjolla olevien lainamahdollisuuksien kirjo on tullut säätiölle hyvin tutuksi.

    Silti säätiössä hämmästyttiin uudesta lainatuotteesta.

    – Se on herättänyt paljon meillä keskustelua. Takaajiahan on ollut ennenkin ja erilaisia vakuudellisia, korkeakorkoisia luottoja. Tässä uutta on se, että lainaa markkinoidaan suoraan luottotiedottomille ja takaaja on pääosassa, kertoo säätiön viestintäpäällikkö Minna Mattila.

    Säätiö katsoo, että kyseessä on kokonaan uudenlainen lainatuote, joka nojaa vahvasti takaajaan ja hänen omistusasuntoonsa.

    KKV:n apulaisjohtaja: Suorastaan pöyristyttävää

    Myös Kilpailu- ja kuluttajavirastossa (KKV) palvelu on herättänyt ihmetystä. Apulaisjohtaja Outi Haunio-Rudanko kuluttaja-asioiden vastuualueelta sanoo olevan erittäin selvää, ettei luottotiedot menettäneille pitäisi markkinoida mahdollisuutta saada lainaa.

    – On suorastaan pöyristyttävää kun tarjoillaan konseptia, jossa lähipiirin ihmisiä vedetään mukaan talousongelmaan, Haunio-Rudanko toteaa.

    Hän kertoo, että läheiset ihmiset usein auttavat talousvaikeuksiin joutuneita. Haunio-Rudanko kuvailee härskiksi kuviota, jossa luotto-ongelmiin joutuneen kautta yritetään myydä lisää lainoja tämän lähipiirillekin.

    Miksi luottoyrityksen kannattaa tarjota lainaa esimerkiksi maksuongelmaisen isälle tai äidille?

    Mattilan mukaan taustalla on selvä liiketoiminnan logiikka: yleensä ihmiset tekevät kaikkensa maksaakseen lainat, joissa on läheisen nimi alla.

    – Läheistä ihmistä ei helposti jätetä pulaan, vaikka rahaa voitaisiinkin pyytää harkitsemattomasti. Tässähän talousongelmiin joutunut voi hakea lisää lainaa vaikka isovanhemman avulla, jolla saattaa olla velaton asunto nimissään.

    Myönnetty laina maksetaan suoraan takaajan tilille, ei maksuhäiriöissä olevan lainanottajan.

    Mattila pohtii tämän voivan sopia tilanteisiin, joissa talousongelmiin joutunut tarvitsee apua asioidensa hoitoon. Lainan vastaanottaja voi sen avulla maksaa tarpeelliset maksut, eikä anna välttämättä rahaa ollenkaan lainaajalle, Mattila miettii.

    Henrietta Hassinen / Yle

    – Mutta tässä tapauksessa lainan voisi ottaa tavallisesta pankistakin paljon pienemmällä korolla ja normaalina pankkilainana, ja tehdä toisen ihmisen kanssa velkakirja.

    Miksi korkeakorkoisia lainoja päädytään ottamaan?

    Talousasiansa edes suurin piirtein kunnolla hoitavan voi olla vaikea tajuta, miksi kukaan ottaa todella korkeakorkoista lainaa. Mattilan mukaan syynä on usein jokin aiempi laina, joka uhkaa aiheuttaa luottotietoihin merkinnän.

    – Moni ottaa lainaa maksaakseen pois toisen lainan tai maksun, joka toisi luottotietomerkinnän. Ei kukaan korkeakorkoisia lainoja juuri huvikseen ota, ja ihmiset tietävät niiden olevan kalliita.

    "Pikavippien" takaisinmaksuajat pidentyneet vuosiin

    Takuusäätiössä on huomattu, että lainoja saa yhä pitemmäksi aikaa. Näin monet ehtivät ottaa lainaa yhä enemmän, ennen kuin saavat maksuhäiriömerkinnän.

    Maksuhäiriöisten lisäksi on yhä suurempi joukko vaikeasti ylivelkaantuneita ihmisiä, joilla on edelleen luottotiedot tallella. Säätiön maksuttomaan velkaneuvontaan tuli viime vuonna ennätysmäärä yhteydenottoja.

    Tämän kehityksen vuoksi pikavippi alkaa olla terminä jäänyt vanhaksi: nykyisin pikaa on lähinnä rahojen tulo tilille. Kun takavuosina lainattiin muutamia satasia lyhyeksi aikaa hyvin korkealla korolla, ne yleensä takaisinkin viikkojen sisällä.

    – Laina-ajat ovat pitkiä. Olemme nähneet jopa palveluita, joita mainostetaan, että lainaa voi ryhtyä maksamaan takaisin vasta eläkepäivillään, Mattila sanoo.

    Aiheesta voi keskustella tiistaina illalla kello 22 saakka.

    Lue myös

    "Velkamme menivät kulissien ylläpitämiseen" – 4 tarinaa siitä, miten työssäkäyvä ajautuu häijyyn velkakierteeseen

    Professori Puttonen: Pikavippien markkinointi pitäisi kieltää – "Ei ole normaalia ottaa kymmenientuhansien eurojen kulutusluottoja"

    Jo puoli miljoonaa suomalaista ulosotossa ja määrä kasvaa – "ei tarvitse kuin yhden tuen viivästyä ja velkakierre lähtee"

    Vauhti kiihtyy sote-jumpassa: Perustuslakivaliokunta huhki ylimääräisessä kokouksessa illalla, mutta valmista ei tullut

    Vauhti kiihtyy sote-jumpassa: Perustuslakivaliokunta huhki ylimääräisessä kokouksessa illalla, mutta valmista ei tullut


    Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta käsittelevä eduskunnan perustuslakivaliokunta kokoontui tiistai-iltana ylimääräiseen kokoukseen. Valiokuntaneuvos Matti Marttunen tuli kertomaan paikalla olevalle medialle kello kahdeksan jälkeen illalla,...

    Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta käsittelevä eduskunnan perustuslakivaliokunta kokoontui tiistai-iltana ylimääräiseen kokoukseen.

    Valiokuntaneuvos Matti Marttunen tuli kertomaan paikalla olevalle medialle kello kahdeksan jälkeen illalla, että valmista ei kuitenkaan tule vielä tiistaina.

    Aiemmin perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) kertoi työn edistyneen päivällä.

    – Perustuslakivaliokunta sai sote-lausunnon osalta yleiskeskustelun käytyä loppuun. Aloitimme yksityiskohtaisen käsittelyn, hän kertoi päivän normaalin kokouksen jälkeen.

    Perustuslakivaliokunnan sote-lausuntoa on odotettu jo viime viikon maanantaista lähtien.

    Lapintie ei uskaltanut aiemmin arvioida, saadaanko tiistaina valmista.

    – Toivottavasti, mutta en ole varma.

    Keskiviikkona käsittelyä jatketaan 8.30.

    Lapintien mukaan ylimääräinen kokous on myös keskiviikkona illalla, jos valmista ei tule siihen mennessä.

    Sinisten Matti Torvisen mukaan sotessa päästiin hyvään vauhtiin tiistaina.

    Lausunto ratkaiseva soten kannalta

    Perustuslakivaliokunnan lausunnosta riippuu, onko sotea ylipäätään mahdollista saada maaliin enää tällä hallituskaudella.

    Sillä, kuinka suuria muutoksia perustuslakivaliokunta edellyttää, on ratkaiseva merkitys, ehtivätkö sote-lait äänestettäväksi suureen saliin vielä tällä vaalikaudella.

    Sen jälkeen, kun perustustuslakivaliokunta on saanut lausuntonsa valmiiksi, koko paketti palaa takaisin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, joka viimeistelee mietintönsä.

    Vasta tämän jälkeen paketti voi mennä suureen saliin äänestettäväksi.

    Perustuslakivaliokunta on erittäin ruuhkainen. Sen työtä lisää se, että puhemiesneuvosto päätti palauttaa tiedustelulait hallinto- ja puolustusvaliokuntiin.

    Perustuslakivaliokunta joutuu antamaan niille oman lausuntonsa.

    Lisää aiheesta:

    Perustuslakivaliokunnan sote-lausunnosta ei tullut vieläkään valmista – Tuohtunut Lohi: "Ei tule tiistaina valmiiksi, se on ihan varma"

    Analyysi: Sote-matkan 11 käännettä ja tulos – vai ulos? Onko perustuslakivaliokuntakin vaarassa tahraantua politikoinnista?

    Tiedustelulait lähetetään takaisin valiokuntien käsittelyyn – Risikko: "Emme jätä mitään kiviä kääntämättä"

    Analyysi: Risikko antoi laiskanläksyn hallintovaliokunnalle ja ojensi perustuslakioppineita – kenen syytä tiedustelulakisotku on?

    Analyysi: Sote-matkan 11 käännettä ja tulos – vai ulos? Onko perustuslakivaliokuntakin vaarassa tahraantua politikoinnista?

    VR perustaa tytäryhtiön Venäjälle – sadoilla vaunuilla tarkoitus tuoda puuta Suomeen

    VR perustaa tytäryhtiön Venäjälle – sadoilla vaunuilla tarkoitus tuoda puuta Suomeen


    VR perustaa uuden tytäryhtiön Venäjälle. Yhtiö kertoo tiedotteessaan, että yhtiön tarkoituksena on hankkia venäläisiä raakapuuvaunuja ja operoida niitä Venäjällä. Ensimmäiset vaunut yhtiö aikoo saada liikenteeseen jo tämän vuoden...

    VR perustaa uuden tytäryhtiön Venäjälle. Yhtiö kertoo tiedotteessaan, että yhtiön tarkoituksena on hankkia venäläisiä raakapuuvaunuja ja operoida niitä Venäjällä. Ensimmäiset vaunut yhtiö aikoo saada liikenteeseen jo tämän vuoden lopussa.

    Vaunuja aiotaan hankkia lähivuosina 300, ja niitä vuokrataan VR Transpointin "suomalaisille avainasiakkaille". Uusi yhtiö aloittaa toimintansa Metsä Groupin tuontipuuliikenteessä.

    – Investointi tukee erinomaisesti strategiaamme, sillä haemme aktiivisesti kasvua uusilta alueilta sekä vahvistamme kilpailukykyämme. Haluamme myös palvella avainasiakkaitamme entistä paremmin, VR Groupin toimitusjohtaja Rolf Jansson sanoo tiedotteessa.

    Metsä Fibre laajentaa Joutsenon sellutehtaan kuorimoa – investoinnin arvo noin 30 miljoonaa euroa

    Metsä Fibre laajentaa Joutsenon sellutehtaan kuorimoa – investoinnin arvo noin 30 miljoonaa euroa


    Metsä Fibre investoi noin 30 miljoonaa euroa Joutsenon sellutehtaalle Lappeenrannassa. Yhtiö laajentaa sellutehtaan kuorimoa, jolloin kuorimolla voidaan käsitellä aiempaa suurempia määriä kuitupuuta. Tehtaanjohtaja Ari Tannisen mukaan havupuun...

    Metsä Fibre investoi noin 30 miljoonaa euroa Joutsenon sellutehtaalle Lappeenrannassa.

    Yhtiö laajentaa sellutehtaan kuorimoa, jolloin kuorimolla voidaan käsitellä aiempaa suurempia määriä kuitupuuta. Tehtaanjohtaja Ari Tannisen mukaan havupuun kuorintakapasiteetti kasvaa kolmanneksella.

    – Tämä tehostaa toimintaamme ja varmistaa kuorintakapasiteetin käyttövarmuuden pitkälle tulevaisuuteen sekä mahdollistaa osaltaan myös sellutuotannon lisäämisen tulevaisuudessa, toteaa Tanninen tiedotteessa.

    Laajennustyöt alkavat tänä vuonna ja valmistuvat keväällä 2020.

    Metsä Fibren Joutsenon sellutehdas on maailman suurin yksilinjainen polysulfidikeittoa hyödyntävä havusellutehdas. Tehtaan vuosituotantokapasiteetti on 690 000 tonnia havusellua.

    Metsä Fibre kuuluu Metsä Group -konserniin.

    Kuluttajahinnat nousivat karvan verran tammikuussa

    Kuluttajahinnat nousivat karvan verran tammikuussa


    Inflaatio oli tammikuussa 1,1 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Kuluttajahintojen nousu hidastui rahtusen verrattuna joulukuuhun, jolloin hinnat nousivat 1,2 prosentin vuositahtiin. Kuluttajahintoja nosti vuoden takaisesta eniten sähkön,...

    Inflaatio oli tammikuussa 1,1 prosenttia, kertoo Tilastokeskus.

    Kuluttajahintojen nousu hidastui rahtusen verrattuna joulukuuhun, jolloin hinnat nousivat 1,2 prosentin vuositahtiin.

    Kuluttajahintoja nosti vuoden takaisesta eniten sähkön, polttoaineiden, omakotitalon peruskorjausten, savukkeiden ja pankkipalvelumaksujen kallistuminen.

    Nousukehitystä jarruttivat toisaalta matkapuhelinten, omakotitalokiinteistöjen, pitkien bussimatkojen ja televisioiden halpeneminen.

    Tammikuussa tuli voimaan muutoksia kuluttajahintaindeksin hyödykekoriin ja kulutuksen painorakenteeseen. Hyödykekoriin lisättiin juomalasi, pakastusrasia, muovikassi, ihokarvanpoistotuote ja vauvantarvike.

    Euroalueen inflaatio oli tammikuun ennakkotietojen mukaan 1,4 prosenttia, hiukan hitaampi kuin joulukuun 1,6.

    Ponssella on jonossa ennätysmäärä tilauksia – metsäkonevalmistaja ennakoi tälle vuodelle hyvää tulosta

    Ponssella on jonossa ennätysmäärä tilauksia – metsäkonevalmistaja ennakoi tälle vuodelle hyvää tulosta


    Vieremäläinen metsäkoneyhtiö Ponsse teki viime vuonna hyvän tuloksen. Yhtiön liikevaihto oli noin 612 miljoonaa euroa. Liikevaihto nousi noin kuusi prosenttia vuodesta 2017. Ponssen liiketulos oli viime vuonna 61,7 miljoonaa euroa. Tulos ennen...

    Vieremäläinen metsäkoneyhtiö Ponsse teki viime vuonna hyvän tuloksen. Yhtiön liikevaihto oli noin 612 miljoonaa euroa.

    Liikevaihto nousi noin kuusi prosenttia vuodesta 2017. Ponssen liiketulos oli viime vuonna 61,7 miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja oli noin 53 miljoonaa euroa. Tulos pieneni reilulla miljoonalla eurolla.

    Yhtiön tilausvirta oli vuonna 2018 ennätyksellinen. Ponssella oli tilauskantaa vuodenvaihteessa 295 miljoonaa euroa. Se on lähes 140 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.

    Yhtiö ennakoi konsernin euromääräisen liikevoiton olevan tänä vuonna hieman suurempi kuin vuonna 2018. Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummela on erittäin tyytyväinen yhtiön talouslukuihin.

    Nummelan mukaan vuotta väritti osaltaan Vieremälle tehty yli 30 miljoonan euron tehdasinvestointi. Tänä vuonna odotetaan vahvaa kasvua etenkin Venäjän markkinoilla.

    Ponsse-konsernilla oli vuodenvaihteessa noin 1700 työntekijää. Työntekijöitä on 150 vuoden takaista enemmän.

    Ponssen hallituksen osingonjakoehdotus on 0,80 euroa osakkeelta. Viime vuonna yhtiö maksoi osinkoa 0,75 euroa osakkeelta.

    Kaksoistutkinto olisi opiskelijalle

    Kaksoistutkinto olisi opiskelijalle "erinomainen vaihtoehto" – nyt sen suosion kuitenkin pelätään romahtavan


    Aamupäivällä ammatillisia opintoja, ja iltapäivä puolestaan kuluu lukio-opintojen tunneilla. Tällaiset päivät ovat tuttuja Aili Akkaselle, joka opiskelee kaksoistutkintoa Espoon ammatillisessa oppilaitoksessa Omniassa. – Itselle tämä ei ole...

    Aamupäivällä ammatillisia opintoja, ja iltapäivä puolestaan kuluu lukio-opintojen tunneilla. Tällaiset päivät ovat tuttuja Aili Akkaselle, joka opiskelee kaksoistutkintoa Espoon ammatillisessa oppilaitoksessa Omniassa.

    – Itselle tämä ei ole tuntunut raskaalta, meidän koululla opinnot on tosi kivasti järjestetty. Ammattiopintojen puolelta ei tule niin paljon läksyjä, joten pystyn hyvin keskittymään myös lukiopuoleen ja siihen, mitä siellä pitää tehdä, Akkanen sanoo.

    Akkanen opiskelee leipuri-kondiittoriksi. Hän ei halunnut valita pelkkää lukiota, mutta tiesi selviävänsä myös enemmän lukemista vaativasta opiskelusta. Mahdollisuus saada ammatti ja samalla käydä lukio-opintoja tuntui siksi hyvältä vaihtoehdolta.

    Akkasen kaltaisia opiskelijoita saisi olla enemmänkin, pohtii lukio- ja opettajankoulutuksen vastuualueen johtaja Tiina Silander opetusministeriöstä.

    Nyt kaksoistutkinnon on valinnut viitisen prosenttia ammatillisen puolen opiskelijoista, eli pari tuhatta opiskelijaa vuosittain. Silander kehuu kaksoistutkinnon antavan sen käyvälle hyvät lähtökohdat niin töihin kuin jatko-opintoihin.

    – Kahden tutkinnon suorittaminen on erinomainen vaihtoehto. Laaja yleissivistys ja ammatillinen tutkinto antaa erinomaisen pohjan opiskelijalle lähteä joko heti korkeakouluopintoihin tai ensin työelämään ja myöhemmin korkeakouluopintoihin, Silander sanoo.

    Enemmistö kirjoittaa jo nyt ainakin viisi ainetta

    Kaksoistutkinto on madaltanut raja-aitaa jatkaa ammatillisista opinnoista varsinkin yliopisto-opintoihin. Useimmat sen valitsevat lukevat lukion kurssit neljästä oppiaineesta ja osallistuvat näiden aineiden ylioppilaskirjoituksiin. Tyypilliset kirjoitettavat aineet ovat olleet äidinkieli, ruotsi, englanti ja matematiikka.

    Lähivuosina voimaan tulee ylioppilastutkinnon uudistus, joka koskee kirjoituksensa keväällä 2022 aloittavia. Kirjoitettavien aineiden minimimäärä nousee nykyisestä neljästä aineesta viiteen.

    Näihin viiteen kokeeseen on sisällytettävä äidinkielen ja kirjallisuuden koe sekä kolme koetta ryhmästä, johon kuuluvat matematiikan, toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen ja reaaliaineen koe.

    Perinteisen lukion opiskelijoille muutos ei yleensä ole ongelma, sillä yli 80 prosenttia ylioppilastutkintoon osallistujista kirjoittaa nytkin vähintään viisi ainetta. Siihen kannustavat vahvasti myös korkeakoulujen pääsyvaatimukset.

    Ministeriö: Seuraamme, miten uudistus näkyy

    Yksi iso vain neljä ainetta kirjoittavien ryhmä ovat kaksoistutkintoa käyvät opiskelijat. Ammattiin opiskelevien liitto pelkää, että kaksoistutkinnon valitsevien määrä lähtee lähivuosina laskuun, kun tutkinnon työmäärä kasvaa entisestään.

    – Työmäärä kasvaa ja on jatkuvasti suurempia paineita valmistua nopeasti. Voisin veikata, että uudistus romahduttaa kaksoistutkinnon suosion, sanoo ammattiin opiskelevien liiton SAKKI ry:n puheen­joh­ta­ja Elias Tenkanen.

    Mårten Lampén / Yle

    Ammatillisten opintojen pohjalta voi hakea jatko-opintoihin samoin kuin lukio-opintojenkin. Tenkasen mukaan ammatillisen puolen leikkaukset ovat kuitenkin heikentäneet yleissivistävää opetusta, ja sitä kautta sen antamia eväitä hakea jatko-opintoihin.

    Ministeriö aikoo seurata, miten ylioppilastutkinnon uudistus vaikuttaa. Myös eduskunta velvoitti tähän uudistuksen hyväksyessään.

    – Kahden tutkinnon suorittajia on meillä Suomessa kohtuullinen määrä. Haluamme pitää kiinni siitä, että jatkossakin kahden tutkinnon suorittaminen on sellainen mahdollisuus, johon nuoret haluavat tarttua, Silander korostaa.

    Uudistus tuo myös joustoa kirjoituksiin

    Ministeriön Silander muistuttaa myös tutkintoon tulevan nykyiseen verrattuna lisää joustavuutta. Niillä halutaan rohkaista kahden tutkinnon suorittajia ja aikuisten lukion oppimäärän tekeviä viemään ylioppilastutkinnon loppuun.

    – Jatkossa esimerkiksi ei tarvitse valita ennakkoon ja sitovasti, mitkä kokeet ovat pakollisia ja mitkä niin sanottuja ylimääräisiä. Täytyy muistaa, että jatkossakin tutkinnon valinnaisuus säilyy. Kymmenessä reaaliaineessa on valinnanvaraa, ja kokelas voi valita mieluisimpia ja itselleen parhaita aineita kirjoitettavaksi, Silander sanoo.

    Lisäksi hyväksytyn kokeen voi uusia niin monta kertaa kuin haluaa. Hylätyn kokeen voi uusia kolmesti tutkinnon suorittamisen aikana. Tämä muutos tulee voimaan jo tämän vuoden syksyllä.

    Liiton epäily: Ammattioppilaitokset eivät laita lisärahaa lukiokursseihin

    Kaksoistutkintojen lukiokurssien järjestelyissä käytännöt vaihtelevat. Paikoin ammatillinen oppilaitos on ottanut kurssit järjestettäväkseen samoin kuin yleissivistävien aineiden tunnit. Opetuksen voi järjestää myös aikuis- tai etälukio, ja ammatillinen oppilaitos tarjoaa siihen esimerkiksi työpajoja, joissa opettaja on apuna.

    Ammattiin opiskelevien Tenkanen epäilee, etteivät leikkausten kohteena olleet ammattioppilaitokset halua käyttää enempää rahaa yleissivistäviin opintoihin. Jos lisääntyvien lukiotuntien järjestämiseen pitäisi käyttää enemmän rahaa, voi kiusauksena olla lopettaa koko vaihtoehto.

    – Käytän itse vertauksena, että hitsaajan pitää osata hitsata, mutta se nyt ei välttämättä haittaa, jos hän ei osaa niin hyvin vaikka ruotsia. Jatko-opintoihin hakeutumista ajatellenhan tämä ei pidä paikkaansa, Tenkanen toteaa.

    Yhteishaku alkaa tänään

    Leipuri-kondiittoriksi Espoossa opiskeleva Akkanen uskoo, että viiden aineen lukiokurssien opiskelu olisi häneltä sujunut. Hän sanoo paljon riippuvan siitä, miten toimivasti koulu on opinnot järjestänyt.

    – Jos se saadaan sopimaan hyvin lukujärjestykseen en usko, että se haittaisi hirveästi. Toki se lisää hieman päivätunteja mitä pitää lukioon käyttää, mutta kokonaisuudessaan lisäystä ei olisi niin paljoa, etteikö se olisi tehtävissä, Akkanen miettii.

    Yhteishaun aikataulut Hakuaika alkaa 19. helmikuuta ja päättyy 12. maaliskuuta klo 15.00.Mahdolliset pääsy- ja soveltuvuuskokeet järjestetään huhti-toukokuussa.Tiedot yhteishaun tuloksista tulevat 13. kesäkuuta alkaen.Opiskelupaikka on otettava vastaan viimeistään 27. kesäkuuta.Erityisenä tukena järjestettävän ammatillisen koulutuksen hakuaika on 13.3.-3.4.2019. Tiedot valinnoista tulevat 13.6. alkaen ja opiskelupaikka on ilmoitettava vastaanotetuksi viimeistään 27.6.Perusopetuksen jälkeisten valmistavien koulutusten hakuaika on 21.5.-23.7. Tiedot valinnoista tulevat 2.8. alkaen ja opiskelupaikka on ilmoitettava vastanotetuksi viimeistään 16.8.

    Yhteishaku ensi syksynä alkavaan ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen alkaa tänään tiistaina. Vielä ensi syksynä opintonsa aloittavat voivat noudattaa nykymallisia ylioppilastutkinnon vaatimuksia, joissa neljän aineen kirjoittaminen riittää.

    Lue myös:

    Edes varma työpaikka ei riitä tuomaan metsäalalle tarpeeksi opiskelijoita – Laura Huovinen, 28, vaihtoi kaupan kassan metsäkoneen puikkoihin

    Mihin peruskoulun jälkeen? Yhteishaku käynnistyy

    Paula Takion kolumni: Tarvitseeko putkimiehen osata ruotsin kieltä?

    Helsingissä lukio- ja ammattiopinnot ovat pian maksuttomia – Opiskelijajärjestöt toivovat muiden ottavan mallia: "Auttaisi koko ikäluokkaa työllistymisessä"

    Valitseeko nuori opiskelupaikkansa itse? Ei läheskään aina, sanovat tutkijat

    Vain yksi malli tukee hallituksen hakkuutavoitteita – Ilmastopaneeli: viisainta olisi vähentää hakkuita

    Vain yksi malli tukee hallituksen hakkuutavoitteita – Ilmastopaneeli: viisainta olisi vähentää hakkuita


    Hallituksen tavoite hakkuiden lisäämisestä on törmäämässä yhä selvempään näyttöön hakkuiden haittavaikutuksista ilmaston lämpenemisen hillinnässä. Suomen ilmastopaneelin arvion mukaan jo nykyiset hakkuumäärät uhkaavat hiilinieluja,...

    Hallituksen tavoite hakkuiden lisäämisestä on törmäämässä yhä selvempään näyttöön hakkuiden haittavaikutuksista ilmaston lämpenemisen hillinnässä.

    Suomen ilmastopaneelin arvion mukaan jo nykyiset hakkuumäärät uhkaavat hiilinieluja, joiden avulla lämpenemistä voi estää ja hillitä. Paneelin tutkimien useiden metsämallien viesti on se, että hakkuita ei kannata lisätä, jos Suomen tärkein hiilinielu metsissä halutaan säilyttää.

    Käytännössä huoli ei vielä näy, sillä metsissä käy tällä hetkellä kova kuhina. Hakkuumäärät ovat viime vuoden ennakkotietojen mukaan vain muutaman miljoona kuutiota jäljessä nykyisestä 80 miljoonan kuution tavoitteesta. Taso on ennätyksellisen korkea.

    Ilmastopaneelin "Ilmastoviisas biotalous" -hankkeen yksi lopputulema on, että tavoitteen yli ei kannata mennä vaarantamatta nykyistä hiilinielua. Muutaman prosentin lisäys leikkaa jo nielujen kokoa.

    Vaikka paneelin käyttämissä malleissa on paljon epävarmuuksia, vain Luonnonvarakeskuksen (LUKE) ja hallituksen käyttämä malli tukee sitä, että metsiä voi samaan aikaan hakata ja säästää hiilinieluksi. Muissa malleissa lisääntyvät hakkuut vähentävät nieluja vuosikymmeniksi eteenpäin. LUKE on päivittänyt omaa MELA-malliaan, paneeli on käyttänyt sen aikaisempaa versiota vanhemmilla metsätiedoilla. Päivitetetyt tiedot ovat aiheuttaneet epäilyksiä arvioiden kestävyydestä.

    Yle Uutisgrafiikka

    – Mallit poikkeavat toisistaan paljon, mutta yksi vahva viesti on se, että jos hakkuutasoa lähdetään nostamaan, kaikki mallit ennustavat, että hiilinielut jäävät 2065 mennessä pienemmiksi, yliopistotutkija Tuomo Kalliokoski Helsingin yliopistosta ynnää.

    Metsien hiilinielujen kasvattaminen on yksi tapa toteuttaa päästötavoitteita

    Jos hakkuita vähennetään nykyisestä, metsät varastoivat ilmastoa lämmittäviä hiilidioksidipäästöjä. Paneelin mukaan poliittiset päättäjät toimivat ilmastoviisaasti, jos metsiä käytetään keinona päästöjen nopeahkossa vähentämisessä puihin sekä maahan.

    Ilmastopaneelin yhtenä kolmesta hakkuutavoitteesta oli 40 miljoonan kuution hakkuut eli käytännössä nykyisten hakkuiden puolittaminen. Silloin palattaisiin 90-luvun alun hakkuumääriin. Tutkijat huomasivat, että tällä tasolla metsiin kertyy kunnolla hiiltä imemään esimerkiksi liikenteen vaikeasti leikattavia päästöjä.

    Tuolla 40 miljoonan tasolla metsiin kertyy myös monimuotoisuuden ja lukuisten lajien menestymisen kannalta tärkeätä lahopuuta.

    Taso auttaisi mallien mukaan tavoitetta, jonka mukaan suomalaisten päästöt ovat pienemmät kuin nielut mahdollisimman nopeasti. Metsät ja niiden nielu on yksi tärkeimmistä keinoista päästä tavoitteeseen. Tason valinta on ollut paneelin mukaan kuitenkin tekninen.

    – Meidän täytyy nyt miettiä, mikä on järkevä tapa vähentää päästöjä. Lisäämmekö metsänieluja vai vähennämmekö maatalouden ilmastopäästöjä, ilmastopaneelin jäsen, Helsingin yliopiston metsänhoitotieteen professori Markku Kanninen puntaroi.

    Kanninen viittaa muun muassa siihen, että peltojen raivauksesta lannanlevitysalaksi syntyy vuosittain paljon ilmastopäästöjä. Metsiä ei kuitenkaan enää raivata entiseen malliin lantapelloiksi.

    Ville Honkonen

    Paneelin laskelmissa on keskitytty puhtaasti luonnontieteellisiin käytössä oleviin tietoihin metsistä ja maaperän hiilivaroista. Siinä ei oteta huomioon sitä, että metsistä saatavilla puutuotteilla on tarkoitus korvata jatkossa isompi osa fossiilisilla polttoaineilla valmistettuja tuotteita.

    Korvaavista tuotteista ja materiaalien vaikutuksista ei ole vielä olemassa tarkkoja tietoja.

    Malleissa ei huomioida miten lämpeneminen vaikuttaa maaperään

    Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on viimeksi tammikuun alussa kannattanut lisähakkuita vedoten tutkimustietoihin siitä, että metsänielut voidaan säilyttää. Sipilä viittaa Luonnonvarakeskuksen päivitettyihin arvioihin.

    Hallituksen alainen metsäneuvosto ei ole lähtenyt korottamaan hakkuutavoitteita liittyen juuri ilmastovaikutusten epävarmuuteen. Paineista huolimatta neuvosto pitää joulukuun päivitetyssä strategiassaan hakkuutavoitteen ennallaan 80 miljoonassa kuutiossa vuoteen 2025 asti. Tämä on vähemmän kuin viime syksyn Luonnonvarakeskuksen metsien inventoinnin tulokset antaisivat myöden.

    Jo jonkin aikaa jatkuneen metsien kasvuun nojaten, LUKE:ssa on tehty myös arvioita, joiden mukaan hakkuita voisi lisätä ensi vuosikymmenellä yli 90 miljoonaan kuutioon. Paneelin mukaan puiden kasvu ei lisäänny kestävästi niin voimakkaasti, että metsät kestäisivät tavoitteiden toteuttamisen.

    Ilmastopaneeli tuo esille eri mallien isot epävarmuustekijät. Yhdessäkään niissä ei ole esimerkiksi vielä huomioitu, miten ilmaston lämpeneminen muuttaa maaperää ja sitä kautta välillisesti myös puiden kasvua. Hakkuutavoitteissa on oletettu, että puuston kiihtyvä kasvu lämpimämmässä ilmassa lisää myös hakattavan puun määrää.

    Yksikään malli ei tätä vielä tue, koska maaperän muutoksista on vielä vähän tietoa. Kasvu ei välttämättä ole automaattista, vaan ilmastonmuutoksen aiheuttama maan vettyminen tai kuivuminen voi mahdollisesti myös vähentää kasvua.

    Suomi pyrkii täyttämään Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen rajata globaali lämpötilannousu 1,5 asteeseen. Suomen ilmastopaneelin mukaan Suomen tulee olla hiilineutraali 2030-luvun puoliväliin mennessä. Paneelin linjaus on tiukempi, kuin hallituksen ja lähes kaikkien eduskuntapuolueiden viime vuoden lopulla sopima tavoite tiukentaa ilmastopolitiikkaa.

    Tavoitteen saavuttaminen vaatii, että niin sanottu maankäyttösektori eli metsät, pellot ja muu maankäyttö pystyisivät varastoimaan kaikki tuolla sektorilla syntyvät päästöt – ja myös muita päästöjä.

    Tähän mennessä maatalouden päästöjä on ollut vaikea vähentää ja pelloista tulee tällä hetkellä useita ilmastokaasuja.

    Lue myös:

    Suomen metsien hiilinielut arvioitu alakanttiin – uudet laskelmat antavat huikeita arvioita

    Professori: Suomen hiilinielulaskelma on tehty väärin – hyödyntää EU-järjestelmän heikkouksia

    Suomi voi hakata lisää metsiä ja ilmastotavoitteet täyttyvät silti, kertoo uusi laskelma – tutkijat ja luonnonsuojeluliitto erimielisiä

    Suomalaisen pelifirman nousukiito maailmalle loppui lyhyeen – vähentämässä yli puolet tekijöistään

    Suomalaisen pelifirman nousukiito maailmalle loppui lyhyeen – vähentämässä yli puolet tekijöistään


    Kotkalainen peliyhtiö Nitro Games aloittaa yt-neuvottelut. Yhtiön mukaan vähennystarve on korkeintaan 30 työntekijää. Irtisanomisten lisäksi kyseeseen voivat tulla myös lomautukset ja osa-aikaistamiset. Yt-neuvottelut aloitetaan taloudellisista...

    Kotkalainen peliyhtiö Nitro Games aloittaa yt-neuvottelut. Yhtiön mukaan vähennystarve on korkeintaan 30 työntekijää. Irtisanomisten lisäksi kyseeseen voivat tulla myös lomautukset ja osa-aikaistamiset.

    Yt-neuvottelut aloitetaan taloudellisista ja tuotannollisista syistä, ja ne koskevat koko henkilöstöä. Neuvottelut alkavat viikon kuluttua ja kestävät kuusi viikkoa.

    Kyse voi olla merkittävästä vähennyksestä, sillä yhtiön palveluksessa oli viime vuoden lopussa kaikkiaan 51 työntekijää. Yhtiö kasvoi pörssiin listautumisen yhteydessä, ja sen työntekijämäärä tuplaantui.

    Nitro Gamesin pelejä on esimerkiksi älypuhelimilla ja tableteilla pelattava taistelu- ja fantasiapeli Medals of War.

    Ongelmia uutuuspelin kanssa

    Toimitusjohtaja Jussi Tähtinen kertoo Talouselämä-lehden haastattelussa, että yhtiöllä oli viime vuoden lopussa ongelmia muun muassa uuden Heroes of Warland -pelinsä kanssa. Peli ei esimerkiksi toiminut kunnolla Android-laitteilla.

    Lisäksi Nitro Games sai valmiiksi uuden mobiilipelin Wargaming-pelijätille. Talouselämän mukaan Wargaming ei kuitenkaan lopulta julkaise peliä, vaan julkaisuoikeudet jäävät Nitro Gamesille. Yhtiö aikoo viedä pelin testimarkkinoille itse.

    Nitro Gamesin osake on listattu Tukholman pörssin First North -listalla. Yhtiö listautui vuonna 2017.