Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Suomesta tuli osa

    Suomesta tuli osa "norjanlohen valtatietä" – ennätysmäärä kalaa kulkee maan läpi, eikä rekkaralli aina jätä tänne montakaan euroa


    Suomesta on tullut entistä tärkeämpi kauttakulkumaa Norjassa viljellyn lohen matkalla maailmalle. Osa kuljetusketjuista on kuitenkin sellaisia, ettei kotimaisilla yrityksillä ole niihin osaa eikä arpaa. Kun Tullin tilastot viime vuoden...

    Suomesta on tullut entistä tärkeämpi kauttakulkumaa Norjassa viljellyn lohen matkalla maailmalle. Osa kuljetusketjuista on kuitenkin sellaisia, ettei kotimaisilla yrityksillä ole niihin osaa eikä arpaa.

    Kun Tullin tilastot viime vuoden ulkomaankaupasta tulivat julki, moni ilahtui elintarviketeollisuuden väkevästä kasvuvireestä. Viinan vienti kasvoi ja voin vienti kasvoi – mutta ennen kaikkea kasvoi kalan vienti.

    Tuoreen kalan vienti Suomesta räjähti 33 miljoonasta eurosta yhden vuoden aikana 122 miljoonaan euroon. Tullin tietojen mukaan sitä vietiin eniten Isoon-Britanniaan ja Ranskaan.

    Kukaan ei kuitenkaan tuntunut tietävän, mikä huikean kasvun selittää. Jäljet viittasivat Norjaan, sillä suomalaisten kalatalojen voimat eivät lähellekään riitä lisäämään vientiä 90 miljoonalla eurolla vuodessa.

    Me halusimme selvittää, ketkä ovat "suomalaisen kalaviennin" huikean kasvun taustalla.

    Pieni askel norjalaisille, iso harppaus suomalaisille

    Kun yritys vie tavaraa Suomen kautta kolmanteen maahan, sillä on käytännössä kaksi vaihtoehtoa. Tavaran voi viedä niin sanottuna passituksena eli kauttakulkuna esimerkiksi Norjasta Suomen kautta Venäjälle. Tai sitten tavaran voi ensin tullata Suomeen ja jälleenviedä muihin Euroopan unionin maihin, jolloin se jatkaa matkaansa vapaassa sisäkaupassa.

    Norjassa viljeltyä lohta viedään Suomen kautta maailmalle sekä passituksena että jälleenvientinä. Näin on voinut tehdä jo pitkään – mutta vuoden 2016 lopulla markkinoille ilmestyi iso uusi peluri.

    Norjalainen kalajätti Cermaq kertoi tuolloin aloittavansa yhteistyön tullauspalveluja tarjoavan ruotsalaisen KGH Customsin kanssa. Yritykset sopivat uudesta järjestelystä, jossa Cermaqin Pohjois-Norjassa kasvattama lohi tullattaisiin Suomen pohjoisella rajalla ja vietäisiin maan läpi kohti Eurooppaa vapaassa liikkeessä.

    Myös suomalaiset yritykset vievät lohta ulkomaille. Yksi suurimmista viejistä on Hätälä.Paulus Markkula / Yle

    Uusi järjestely tarkoitti norjalaiselle kalatalolle vähemmän byrokratiaa ja nopeampaa reittiä kohti Eurooppaa. Suomelle se tarkoitti sitä, että norjalaisyhtiön toiminnasta jäisi jälki ulkomaankaupan tilastoihin.

    Lohi kirjautui paitsi Suomeen tuotuna, myös Suomesta vietynä tuotteena. Ja vaikka norjalaisen kalanviennin mittakaavassa Cermaqin pilottihanke ei ole mitenkään erityisen mittava, suomalaisen kalanviennin kontekstissa tilanne on toinen.

    Ylen tietojen mukaan Cermaqin pilotti vastasi suurelta osin yksin koko Suomen kalaviennin viime vuoden tilastollisesta vienti-ihmeestä. KGH Customsista kerrotaan tosin, että sittemmin samalle reitille on ilmaantunut muitakin yrityksiä ja jälleenvienti on edelleen kasvussa.

    Toisin sanoen Suomen nopeimmin kasvanut elintarvikeviennin hittituote on norjalainen lohi.

    Mutta mitä merkitystä tällä kaikella on Suomen kansantaloudelle?

    Kuljetusurakat ovat menneet pääosin muille

    Suomi voi hyötyä kovaa vauhtia kasvavasta jälleenviennistä kahdella tavalla. Ensimmäinen tapa ovat tuontitullit.

    Kun Norjasta tuodaan lohta EU:hun, sitä voi tiettyyn vuosikohtaiseen kiintiöön asti tuoda ilman tuontitulleja. Tänä vuonna tuo kiintiö täyttyi jo helmikuussa. Sen jälkeen tuonnista peritään kahden prosentin tuontitulli. Tästä summasta määrämaa saa 20 prosenttia kantopalkkiota.

    Tämän laskukaavan avulla voi suuntaa-antavasti arvioida, että esimerkiksi Norjasta Suomen kautta Isoon-Britanniaan loppuvuonna 2017 suuntautunut yli kymmenen miljoonan euron lohivienti kartutti valtion kassaa noin 60 000 eurolla. Tarkkaa summaa ei voi kuitenkaan saada, sillä tilastosta ei näe, onko luvussa mukana myös kotimaisten kalatalojen britteihin viemää lohta.

    Lisäksi lohirallista voisivat hyötyä suomalaiset kuljetusyrittäjät, kalajalostajat sekä lastin purkajat ja lastaajat. Työtä tuo myös tullausilmoitusten teko, jonka vientiyritykset monesti ulkoistavat.

    Norjan kautta jälleenvietävä lohi ei kuitenkaan näytä jättävän paljonkaan euroja maahan. Ylen tietojen mukaan siitä jalostetaan Suomessa vain pieni osa verrattuna esimerkiksi Baltian maihin ja Puolaan. Lisäksi kuljetusurakat ovat menneet suurelta osin baltialaisille kuljetusyrittäjille.

    – Meillä ei ole mitään mahdollisuuksia vastata niiden hintatasoon, sanoo kaustislainen kuljetusyrittäjä Janne Paavola.

    Paavolan yritys, Pajalanmäen Kuljetus, on yksi niistä suomalaisista firmoista, jotka ovat päässeet käsiksi norjanlohen kuljetuksiin. Heidän tapauksessaan kyse ei kuitenkaan ole jälleenviennistä Suomen läpi Eurooppaan, vaan kuljetuksista Pohjois-Norjasta Suomen läpi Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Sieltä norjanlohi lähtee Finnairin laajarunkokoneilla Aasiaan.

    Samassa ajassa Tokioon kuin Osloon

    Tämä on toinen norjalaisen lohen pääreitti Suomen kautta maailmalle. Finnair Cargo vie joka päivä 50 000–60 000 kiloa norjanlohta Aasian markkinoille. Kala tulee Pohjois-Norjasta alamäkeä pitkin Helsinki-Vantaalle ja lähtee sieltä taivaan tuuliin.

    – Lohi on 36 tunnissa merestä sushilautasella. Kykenemme viemään kalan Pohjois-Norjasta Japaniin nopeammin kuin jos se vietäisiin Osloon, tiivistää Finnair Cargon toimitusjohtaja Janne Tarvainen.

    Parempien teiden ja sähköisten tulli-ilmoitusten ansiosta Suomesta on tullut entistä parempi reitti norjalaiselle lohelle.

    Kalafirmojen ei kannata lennättää lohta esimerkiksi Tromssasta maailmalle, koska takaisin ei tule riittävästi rahtia. Tyhjän koneen lennättäminen pelkkää kalaa hakemaan ei maksa vaivaa. Etelään lohta vievät rekat voivat sen sijaan tuoda takaisin rakennustarvikkeita ja muuta rahtia paremmalla katteella.

    Tämä on meille erittäin tärkeä osa liiketoimintaa. Janne Paavola

    Näihin rahteihin suomalaiset kuljetusyrittäjät ovat päässeet mukaan paremmin kuin kumipyörillä tai laivalla Euroopaan kulkevilla lohireiteillä. Pajalanmäen Kuljetus on ollut mukana kuvioissa kymmenen vuotta ja kasvua on ollut koko ajan, varsinkin sen jälkeen kun Finnair otti käyttöön laajarunkoiset koneet.

    – Tämä on meille erittäin tärkeä osa liiketoimintaa. Se työllistää 20–25 henkeä, arvioi toimitusjohtaja Paavola.

    Finnairin viemä lohi ei kuitenkaan näy Suomen ulkomaankaupan tilastoissa, koska se menee Suomen läpi passituksena eli kauttakulkuna. Siitä ei tällöin makseta tuontitulleja eikä Suomi saa kantopalkkiota. Mutta vaikka se ei näy vientiluvuissa, se tuo työpaikkoja ja vaikuttaa siten kansantalouteen todennäköisesti enemmän kuin kokonaan ulkomaisissa käsissä oleva jälleenvienti.

    Ilman norjanlohta kasvu oli vaatimattomampaa

    Todellinen suomalaisten kalatalojen vienti on huomattavasti vaatimattomampaa kuin norjalaisen kalateollisuuden Suomen kautta passituksena ja jälleenvientinä harrastama kauppa. Esimerkiksi Suomen suurimpiin kalataloihin kuuluvasta Hätälästä kerrotaan, että sen koko vienti on 10 miljoonan euron luokkaa.

    Jos Suomen elintarvikeviennin kasvusta yrittää siivota norjanlohen vaikutuksen, viime vuoden luvut eivät näytä lainkaan niin hyvältä. Kaikissa tuoteryhmissä yhteensä kasvu oli viime vuonna noin 10 prosenttia. Ilman tuoretta kalaa kasvu olisi ollut 4,7 prosenttia. Todellinen viennin kasvu ilman norjanlohta sattuu jonnekin näiden kahden luvun välille.

    Elintarvikkeiden vientiohjelma Food From Finlandista kerrotaan, että viime vuoden lohenvientipiikki on ilmiö, jonka kaltaisia esiintyy viennissä ajoittain. Kauttakulkukauppa on osa kansainvälistä kauppaa, vaikka se ei juuri meitä hyödytäkään.

    Norjanlohen virta Suomen kautta maailmalle näyttää olevan joka tapauksessa kasvussa sekä passituksena että jälleenvientinä. Jo nyt Finnair Cargon Helsinki-Vantaalta lähtevästä rahdista lähes joka kolmas kilo on kalaa. Tullauspalveluita tarjovavan KGH Customsin mukaan lohen tuonti Finnmarkin ja Tromssan seudulta myös kasvaa lähitulevaisuudessa.

    Hallituksen aikeet heikentää irtisanomissuojaa kuumentavat tunteita –

    Hallituksen aikeet heikentää irtisanomissuojaa kuumentavat tunteita – "Työllisyys ja tuottavuus paranisi", "Pärstäkertoimella ulos ovesta"


    Maan hallituksen tavoitteena on parantaa työllisyyttä muun muassa vauhdittamalla pienyritysten kasvua. Uusien työntekijöiden palkkaamista aiotaan helpottaa madaltamalla irtisanomisen suojaa alle kahdenkymmenen työntekijän firmoissa. Tänään...

    Maan hallituksen tavoitteena on parantaa työllisyyttä muun muassa vauhdittamalla pienyritysten kasvua. Uusien työntekijöiden palkkaamista aiotaan helpottaa madaltamalla irtisanomisen suojaa alle kahdenkymmenen työntekijän firmoissa.

    Tänään lausuntokierrokselta palannut esitys sai ankaraa sapiskaa palkansaajapuolelta. Työnantajat sen sijaan kiittelivät hanketta.

    Suomen Yrittäjien mukaan suurin riski on usein ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa.

    – Uskon, että valmisteltu esitys vauhdittaisi uusien työntekijöiden rekrytointeja, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo.

    Makkula toteaa, että jos rekrytoinnin riskit olisivat pienemmät, niin väkeä voitaisiin palkata enemmän ja tämä parantaisi työllisyyttä.

    – Pienillä yrityksillä rekrytoinnin riskit ovat isompia kuin suurilla yrityksillä, Makkula sanoo.

    Janne MakkulaJouni immonen / Yle

    Muiden muassa kuljetusalan työntekijäliitto AKT vastustaa jyrkästi esitystä eikä näe sille mitään järkeviä perusteita. AKT:ssa hämmästellään, miten jatkossa turvattaisiin yksittäisen työntekijän oikeusturva ja perustuslaillisen yhdenvertaisuuden toteutuminen.

    – Jo nykyisellään työsuhdeturva pienillä työpaikoilla on heikompi kuin isoilla työpaikoilla, Pasanen toteaa.

    "Tämä voi tarkoittaa irtisanomista pärstäkertoimen perusteella"

    AKT:n Pasasen mukaan olisi kestämätöntä, jos työnantaja yksin määrittelisi irtisanomisperusteena vähäisen työvelvoitteen rikkomisen, epäasiallisen käyttäytymisen, työantajan ja työntekijän välisen luottamussuhteen horjumisen tai työnantajan sekä työyhteisön toiminnan vaikeuttamisen.

    – Tämä voi tarkoittaa irtisanomista pärstäkertoimen tai vaikka ay-aktiivisuuden perusteella, Pasanen lataa.

    Näkemyksensä uudistuksesta toimitti ministeriöön noin satakunta tahoa, joista valtaosa on palkansaajapuolen järjestöjä.

    – Valtaosa lausunnonantajista on palkansaajapuolelta ja heidän näkemyksensä ovat kriittisiä uudistusta kohtaan, työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Tarja Kröger sanoo.

    Krögerin mukaan lausunnot käydään huolellisesti läpi ja samalla tehdään arvio hankkeen etenemisestä.

    AKT:n mukaan esitys ajaisi yritykset eriarvoiseen asemaan niiden koon perusteella.

    – Tapahtuisi myös niin, että nämä henkilöt siellä yrityksissä ovat näin ollen eriarvoisessa asemassa, AKT:n toinen varapuheenjohtaja Harri Pasanen summaa palkansaajapuolen näkemyksiä.

    Harri Pasanen.Petri Vironen / Yle

    Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula muistuttaa, että jo nyt on olemassa työlainsäädäntöä, jota sovelletaan vain tietyn kokoisissa yrityksissä.

    – Yt-laki on tästä hyvä esimerkki, Makkula sanoo.

    Uudistuksen tavoitteena on alentaa työllistämisen kynnystä

    Hallitus esittää työsopimuslain irtisanomisperusteita koskevan sääntelyn muuttamista siten, että alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä yksilöllisen irtisanomisen perusteita kevennettäisiin, mikä tarkoittaisi tosiasiallisesti työsuhdeturvan heikentämistä nykyisestään.

    Lisäksi ehdotuksen mukaan alle 20 henkeä työllistävillä työnantajilla ei olisi enää velvollisuutta ennen irtisanomista selvittää, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön. Esitys perustuu hallituksen kehysriihessään huhtikuussa 2018 tekemään päätökseen.

    Hallituksen mukaan yksilöllisen irtisanomisen perusteiden keventämisen tavoitteena on alentaa työllistämisen kynnystä.

    – Suomessa on samaan aikaan paljon työttömiä ja alhainen työllisyysaste, Suomen yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula tuskailee.

    Irtisanomisen perusteita koskevia säännöksiä sovellettaisiin työnantajiin, jotka työllistävät alle 20 työntekijää. Lausunnolla olleen muistion mukaan yli 95 prosenttia suomalaisista yrityksistä on alle 20 työntekijän yrityksiä ja niiden palveluksessa on noin kolmasosa suomalaisesta työvoimasta. Esitetty työsuhdeturvan heikennys koskee siten merkittävää osaa suomalaisesta yksityisen puolen työvoimasta.

    Jyrki Lyytikkä / YleYrittäjät: Koeaika ei riitä selvittämään palkkaamisen onnistumista

    Esitystä kritisoivat tahot ovat sitä mieltä, että jo olemassa olevan lainsäädännön perusteella työntekijästä päästään kyllä eroon, jos siihen on tuotannollinen, taloudellinen tai henkilöön perustuva syy. Esimerkiksi koeaikaa voidaan käyttää työsuhteen alussa, jolloin on molemmin puolin mahdollisuus tarkkailla sitä, että vastaako työpaikka työntekijän odotuksia tai työntekijä työnantajan odotuksia.

    Palkansaajapuolelta tulleissa lausunnoissa korostetaan, että työsopimuslaki on säädetty heikomman osapuolen turvaksi ja työntekijä on aina työnantajan ja työntekijän välisessä suhteessa heikompi osapuoli.

    Työnantajien mukaan työntekijän koeaika ei aina välttämättä riitä selvittämään rekrytoinnin onnistumista.

    – Koeaika ei ole yksinään riittävä alentamaan kynnystä palkata väkeä, koska elämää on koeajan jälkeenkin, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo.

    Uudistus toisi Suomen ehdot lähemmäksi kilpailijamaita

    Suomen Yrittäjien mukaan uudistuksen myötä Suomi lähenisi ehdoissaan kilpailijamaita.

    – Kun katsotaan kansainvälisesti esimerkiksi Saksaan, Suomessa on korkeampi kynnys irtisanoa työntekijä henkilöperusteisella syyllä, Makkula sanoo.

    Palkansaajapuolella kiistetään väitteet, että Suomessa irtisanominen henkilöstä johtuvista syistä olisi muita maita hankalampaa.

    Palkansaajapuolella katsotaan myös, että uudistuksen todellisia vaikutuksia työllisyyteen on vielä vaikea arvioida. SAK vastustaa lausunnolla olleessa muistiossa esitettyjä muutoksia ja vaatii hallitusta perääntymään ehdottamistaan työsuhdeturvan heikennyksistä.

    Suomen Yrittäjät on uudistuksen vaikutuksesta toista mieltä. Yrittäjien mukaan uudistus myös parantaisi yritysten tuottavuutta.

    – Irtisanomissuojan heikentäminen lisää rekrytointien ja irtisanomisten virtaa. Tämä osaltaan tarkoittaa työttömien ja työvoiman ulkopuolelta tulevien työllistymistodennäköisyyden nousua, Makkula sanoo.

    Elisa Kinnunen / YleAKT: Uudistus saattaisi johtaa jopa yritysten pilkkomiseen

    AKT:n mukaan esityksellä jarrutettaisiin yritysten kasvua ja esitys saattaisi järjestön mukaan johtaa jopa yritysten pilkkomiseen, jotta työpaikalla saataisiin käyttöön nykyistä kevyemmät irtisanomisperusteet.

    – Avoimeksi jää, mitä tämä uudistus tarkoittaa käytännössä, AKT:n toinen varapuheenjohtaja Harri Pasanen sanoo.

    Suomen Yrittäjät hämmästelevät puheita pärstäkertoimen tai ay-aktiivisuuden vaikutuksesta.

    – Jo tällä hetkellä ja myös jatkossa laissa on kielletyt irtisanomisperusteet, eikä näihin olla esittämässä muutosta, Makkula korostaa.

    Säkylään suunnitteilla suuri lattiakanala – toteutuessaan 10 miljoonan euron investointi

    Säkylään suunnitteilla suuri lattiakanala – toteutuessaan 10 miljoonan euron investointi


    Säkylän kuntaan eteläiseen Satakuntaan on suunnitteilla suurkanala, joka olisi eräs Suomen suurimmista. Säkylän kunta ja Kieku Oy ovat neuvotelleet suuren kanalan perustamisesta tähän saakka salaisesti, mutta nyt asiasta kerrotaan...

    Säkylän kuntaan eteläiseen Satakuntaan on suunnitteilla suurkanala, joka olisi eräs Suomen suurimmista.

    Säkylän kunta ja Kieku Oy ovat neuvotelleet suuren kanalan perustamisesta tähän saakka salaisesti, mutta nyt asiasta kerrotaan julkisuuteen.

    28 hehtaarin alue

    Säkylän kunta tarjoaa yhtiölle lähes 28 hehtaarin aluetta kanalan rakentamiseen. Kieku Oy:n toimitusjohtaja Juha Lehto sanoo, että kanalan rakentamisesta ei ole vielä tehty lopullisia päätöksiä, mutta niiden aika tulee lupaprosessin edettyä pidemmälle.

    Rakennustyöt etenisivät vaiheittain useiden vuosien aikana, mutta kokonaisuudessaan töiden arvo on kymmenisen miljoonaa euroa.

    – Lopullinen kanamäärä on vielä auki ja selkiintyy sitten, kun selviää, rakennetaanko kanala. Tällä haavaa kanalasta tulisi eräs Suomen suurimmista, Lehto toteaa.

    Lehdon mukaan sopivaa paikkaa kanalalle on etsitty useista lähiseudun kunnista. Säkylä valikoitui paikaksi muun muassa kunnan oman aktiivisuuden takia. Säkylän seudulla on myös jatkokäyttöä muun muassa kanalassa syntyvälle lannalle.

    Häkkikananmunat eivät myy

    Kieku Oy:n omistajat ovat Loimaan ja Laitilan seudulta. Yhtiö tuottaa omaa Kieku-munamerkkiään. Suurin osa yhtiön kananmunista myydään kuitenkin kaupan omien merkkien pakkauksissa.

    Toimitusjohtaja Juha Lehto luottaa, että investointi kannattaa, jos se päätetään tehdä. Hän korostaa, että kananmunamarkkinat ovat Suomessa murroksessa, kun osa kauppaketjuista haluaa päästä eroon häkeissä elävien kanojen munista. Siitä syystä myös Säkylään rakennettava kanala olisi lattiakanala.

    – Uskomme, että suurin osa Suomessa muutaman vuoden päästä myytävistä munista on lattia- tai luomukananmunia. Osa asiakkaista [kauppaketjuista] on jo ilmaissut, että 7–8 vuoden aikana he siirtyvät vain tähän tuotantoon. Me haluamme olla siinä mukana, Lehto sanoo.

    Kananmunia menee Suomesta vientiin

    Suomen Siipikarjaliiton mukaan vain harvat suomalaiset kananmunantuottajat ovat uskaltaneet viime vuosina investoida uuteen tuotantoon.

    Suomessa on tällä hetkellä noin neljä miljoonaa munivaa kanaa. Suurimmilla kanatiloilla on useita satoja tuhansia kanoja.

    Tuotantolaitokset koostuvat yleensä useista kanalarakennuksista. Yksittäisissä kanalarakennuksissa on suurimmillaan saman katon alla 100 000 kanaa.

    Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina kertoo, että Suomessa tuotetaan enemmän kananmunia kuin kotimaassa kulutetaan. Munia menee vientiin vuosittain lähes 10 miljoonaa kiloa lähialueille Viroon, Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan.

    Sähkösyöpöt yritykset ostavat tuulipuistojen tuotantoa jopa 25 vuoden sopimuksilla – Professori: Tuulivoima pärjää ilman tukia ja se on merkittävä muutos

    Sähkösyöpöt yritykset ostavat tuulipuistojen tuotantoa jopa 25 vuoden sopimuksilla – Professori: Tuulivoima pärjää ilman tukia ja se on merkittävä muutos


    Suomeen on rantautumassa maailmalta uudentyyppinen tapa toteuttaa tuulivoimahankkeita ilman verorahoista maksettavia tuotantotukia. Tähän mennessä Suomeen rakennetut tuulivoimalat ovat pyörineet julkisten tukien varassa. Soittokierros tuulivoima-alan...

    Suomeen on rantautumassa maailmalta uudentyyppinen tapa toteuttaa tuulivoimahankkeita ilman verorahoista maksettavia tuotantotukia.

    Tähän mennessä Suomeen rakennetut tuulivoimalat ovat pyörineet julkisten tukien varassa.

    Soittokierros tuulivoima-alan yrityksiin kertoo, että paljon sähköä kuluttavat yritykset ovat alkaneet kiinnostua nopeasti halventuneesta tuulisähköstä myös Suomessa.

    Ylen keräämien tietojen mukaan Suomessa on toteutumassa useita tuulipuistohankkeita, jotka toteutetaan markkinaehtoisesti pitkäaikaisilla sähkön hankintasopimuksilla.

    Ensimmäinen julkistus kuultiin heinäkuussa, kun saksalaisomisteinen CPC Finland kertoi rakentavansa markkinaehtoisen tuulipuiston Etelä-Pohjanmaan Isojoelle sähkön ostosopimuksella.

    Seuraavan puolen vuoden aikana on odotettavissa liuta muita, jahka sopimusten muste kuivuu.

    Sähkön ostosopimus tarkoittaa sitä, että jokin runsaasti sähköä kuluttava yritys ostaa tuulipuiston tuotannon tuulivoimayhtiöltä tyypillisesti 10–25 vuoden sopimuksella.

    Mallin etuna on se, että tuulivoiman tuottaja saa varmuuden tulovirrasta ilman tukiaisia, ja asiakas taas tietää sähkölaskunsa suuruuden pitkälle tulevaisuuteen.

    Lakiakankaan tuulipuistossa raivataan metsää tulevan työmaan tieltä.Mirva Ekman / YleIsojoki ensimmäisten joukossa

    Isojoen Lakiakankaalla raivataan paraikaa metsää uuden tuulipuiston tieltä. CPC Finlandin tuulipuistoon tulee 12 kappaletta tanskalaisen Vestasin uusimpia V150-voimaloita.

    Tuotannon on määrä alkaa syyskuussa 2019, kertoo CPC Finlandin toimitusjohtaja Erik Trast.

    – Meillä on sähkön ostaja, jolla on huomattava sähkönkulutus Suomessa. He ovat sitoutuneet ostamaan tuulipuiston tuotannon kokonaisuudessaan, kertoo Trast Ylelle.

    Trastin mukaan asiakasyritys ei vielä halua kertoa nimeään julkisuuteen, koska se aikoo tiedottaa sopimuksesta lähiaikoina itse.

    Trastin mukaan hanke toteutetaan projektirahoituksella ilman julkisia tukia.

    Projektirahoitus tarkoittaa sitä, että lainan takuuna on ainoastaan hankkeen rahavirta. Tämä edellyttää sitä, että hankkeen lainoittaja uskoo sähkönostajan maksukykyyn.

    CPC Finlandin toimitusjohtaja Erik Trast sanoo, että Suomessa on hyvät olosuhteet tuulivoimatuotannolle.Mirva Ekman / Yle

    Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ostajan on oltava suurehko yritys, jolla on vahva tase.

    Mihin hintaan pystytte tuottamaan sähköä?

    – En pysty sitäkään sanomaan, mutta se on erittäin kilpailukykyistä. Se on varmaan myös syy, miksi monet (sähkönostajat) ovat olleet valmiit keskustelemaan muutaman viime kuukauden aikana.

    Tuulipuisto on kooltaan 50 megawattia, eli Suomen mittapuulla keskikokoinen. Pitkään Suomessa toimineella CPC Finlandilla on ennestään Lakiakankaalla kaksi toiminnassa olevaa tuulivoimalaa.

    Yrityksen emoyhtiö CPC Germania on Saksassa merkittävä tuulivoimatoimija.

    Alumiinintuottajia ja teknologiajättejä

    Ylen tietojen mukaan pitkistä tuulisähkösopimuksista ovat olleet Suomessa kiinnostuneita teollisuuden, it-alan ja palvelualan yritykset sekä alueelliset sähköyhtiöt.

    Maailmalla niin kutsuttuja PPA-sopimuksia (PPA = power purchase agreement) ovat solmineet tuuli- ja aurinkohankkeiden toteuttamiseksi esimerkiksi amerikkalaiset teknologiajätit, kuten Google, Facebook, Amazon ja Apple.

    Yritysten väliset pitkäaikaiset ostosopimukset ovat olleet tyypillisesti amerikkalainen tapa lisätä uusiutuvan sähkön tuotantoa.

    Yhdysvalloissa perinteisesti karsastetaan valtiontukia. Euroopassa uusiutuvaa energiaa taas on edistetty juuri valtiovetoisesti erilaisilla tukijärjestelmillä.

    Mirva Ekman / Yle

    Myös Pohjoismaissa on alettu nähdä merkittävää liikehdintää kohden amerikkalaista mallia: heinäkuussa norjalainen alumiinijätti Norsk Hydro kertoi solmineensa peräti 29 vuoden sopimuksen Ruotsiin rakennettavan yli 50 voimalan tuulipuiston tuotannosta.

    Aiemmin runsaasti sähköä kuluttavat yritykset ovat ostaneet Pohjoismaissa tyypillisesti vesivoimaa ja ydinvoimaa. Mikä on muuttunut?

    Yritykset suojautuvat hinnan heilahteluilta

    Sähkömarkkinoita työkseen seuraava Enegian analyytikko Markus Herranen arvioi, että yritysten kiinnostus pitkiin tuulisähkösopimuksiin liittyy sähkön hinnan nousuun.

    Sähkö on kallistunut selvästi talouskasvun piristymisen, vesivoimavarantoja pienentäneen kuivuuden sekä päästöoikeuksien ja polttoaineiden hinnan nousun myötä.

    Nord Poolin tilastojen mukaan tänä vuonna sähkön tukkuhinnan keskiarvo on Suomessa ollut 44 euroa megawattitunnilta (MWh), eli yli kolmanneksen korkeampi kuin viime vuoden vastaavana aikana.

    Myös sopimukset tulevista sähkökaupoista, eli pörssissä myytävät futuurituotteet, ovat kallistuneet selvästi vuodentakaisesta.

    Herranen arvioikin, että tuulisähkö kiinnostaa firmoja jo muutoinkin kuin vihreän imagon tai brändiarvojen vuoksi.

    – Tuulivoima on aidosti hyvin kilpailukykyistä tällä hetkellä. Se pystyy hyvin kilpailemaan jo sähköpörssin tuotteiden kanssa hintatasossa, Herranen sanoo.

    Palkit kuvaavat sähköpörssissä myytävän tukkusähkön hintaa vuosikeskiarvona. Futuurit taas ovat sopimuksia tulevista sähkökaupoista.Ilkka Kemppinen / Yle Uutisgrafiikka

    S-Ryhmän sähkönhankinnasta vastaavan S-Voiman toimitusjohtaja Mikko Halonen on samoilla linjoilla. S-Ryhmä lukeutuu Suomen suurimpiin sähkönkuluttajiin raskaan teollisuuden ulkopuolella.

    Halosen mukaan tuulipuiston tuotannon ostaminen pitkällä ostosopimuksella toimii eräänlaisena hintasuojauksena.

    – Tämä on sähkön ostajalle yksi keino varmistaa sähkön hinta ja alkuperä pitkälle tulevaisuuteen. Eli se on riskienhallintaväline, kuvailee Halonen.

    Halonen huomauttaa, että pitkässä sopimuksessa on toki riski ostajan kannalta, jos sähkö sattuukin halpenemaan ajanjaksolla merkittävästi.

    Professori: Todella merkittävä käänne

    Lappeenrannan teknillisen yliopiston energiatekniikan professorin Esa Vakkilaisen mukaan tilannetta selittää sähkön kallistumisen ohella myös tuulivoiman tuotantokustannusten lasku.

    Vakkilainen on tehnyt vuosikausien ajan tutkimusta eri sähköntuotantomuotojen kannattavuudesta.

    – Tuulisähkö on siirtynyt piikkipaikalle, eli se on halvinta uutta sähköntuotantoa, mitä voi ostaa Pohjoismaissa. Sen takia tässä tulee todennäköisesti melkoinen ryysis uusien tuulivoimaprojektien kanssa, Vakkilainen sanoo.

    Energiatekniikan professori Esa Vakkilainen on perehtynyt muun muassa eri sähköntuotantomuotojen kannattavuuteen.Pekka Tynell / Yle

    Esimerkiksi St1:n ja S-Ryhmän yhteisyritys Tuuliwatti kertoi toukokuussa ilman tukia toteutettavasta hankkeesta Iin Viinamäessä, jossa omakustannushinta jää alle 30 euroon megawattitunnilta.

    Tuulivoimalla on aiempaa halvempaa tuottaa sähköä, sillä esimerkiksi tornit ovat entistä korkeampia, siivet pidempiä ja voimalaitosten käyttöaste ja toimintaikä ovat pidentyneet.

    Vakkilaisen mukaan Suomessa onnistuneet tuulivoimahankkeet ovat osaltaan pienentäneet hankkeiden riskejä rahoittajien silmissä, mikä on alentanut kustannuksia.

    Rahoituskustannuksilla, kuten lainakoroilla, on iso merkitys tuulivoimahankkeiden kannattavuuden kannalta.

    Vakkilainen pitää markkinaehtoisten tuulivoimahankkeiden käynnistymistä merkittävänä muutoksena.

    – Tämä on todella merkittävä käänne. Nyt uusiutuvaa energiaa aletaan tuottaa ehkä ensimmäistä kertaa ilman tukiaisia laajassa mittakaavassa. Nyt on heilahdettu sen kohdan yli, jossa fossiilinen sähkö oli Euroopassa halvempaa. Nyt halvempaa on uusiutuva sähkö.

    Vakkilainen arvioi, että käänne aiheuttaa runsaasti keskustelua Suomessakin. Tuulisähkön nykyhinnoilla esimerkiksi kunnat saattavat miettiä uusiksi omaa sähkönhankintaansa.

    Lakiakangas näyttää suuntaa

    Isojoella Lakiakankaalla CPC Finlandin tuulipuistossa alkavat seuraavaksi tietyöt.

    Puistoon tulee uusinta tekniikkaa, tanskalaisen Vestas-yhtiön V150 -voimaloita. Yhden voimalaitosyksikön teho on 4,2 megawattia.

    Yhteensä 12 voimalaa tuottaa vuodessa sen verran paljon sähköä, että sähkön ostaja ei voi olla pieni nyrkkipaja. Trastin mukaan sähkömäärällä lämmittäisi noin 30 000 omakotitaloa.

    CPC Finlandin Erik Trastin mukaan tämä osaltaan voi rajoittaa Suomessa tuulipuistojen rakentamista pitkäaikaisilla ostosopimuksilla.

    – Suomessa ei ole hirveän paljoa sähkönostajia, jotka pystyvät ostamaan ja käyttämään näin paljon sähköä. Markkina on kuitenkin melko ohut, sanoo Trast.

    Suomessa eniten sähköä käyttää perinteinen raskas teollisuus, kuten metsä- ja terästeollisuus. Ne ovat perinteisesti nojanneet vesivoimaan ja ydinvoimaan sekä metsäteollisuuden sivutuotteena syntyvään energiaan.

    Onko näköpiirissä muutosta, jossa suomalainen raskas teollisuus kiinnostuisi tuulivoimasta pitkillä ostosopimuksilla?

    – Se on ihan lähitulevaisuudessa nähtävissä. Ruotsissahan se on jo tapahtunut, Trast sanoo.

    Mirva Ekman / YleVanhat tuulituet jatkuvat

    Pitkät sähkön ostosopimukset toimivat osaltaan siltana kohden tuetonta tuulivoimaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tuulivoiman tukeminen verorahoista loppuisi Suomessa.

    Valtiovalta on sitoutunut maksamaan vanhaan syöttötariffiin mukaan päässeille tuulivoimayhtiölle tuotantotukea. Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV on laskenut, että vuoteen 2030 mennessä vanhoille tuulivoimaloille on ehditty maksaa 2–3 miljardin euron tuet.

    Lisäksi eduskunta on hyväksynyt uusiutuvan sähkön tuotannolle uuden huutokauppamallisen kilpailutuksen, jossa halvimmalla sähköä tuottava hanke voittaa tuen.

    Syksyllä järjestettävään tuotantotuen kilpailutukseen voivat osallistua tuulivoiman lisäksi esimerkiksi aurinko- ja biosähköhankkeet.

    Tuulisähkö on nykyhinnoilla kilpailutuksessa erittäin vahvoilla.

    Lue myös:

    Nyt se tapahtui: Ensimmäiset tuulivoimalat ilman yhteiskunnan tukea rakennetaan Suomeen

    Analyysi: Historiallinen päivä – Tulevaisuuden visiot toteutuivat etuajassa, kun Suomeen nousee ensimmäinen tuulivoimapuisto ilman veronmaksajien rahoja

    Hongkongilaiset rouvat haluavat huippuhintaista hämäläishunajaa, Koreassa brändätään marjatuote Finlandiaksi – elintarvikevienti hyötyy Itä-Aasian Suomi-buumista

    Hongkongilaiset rouvat haluavat huippuhintaista hämäläishunajaa, Koreassa brändätään marjatuote Finlandiaksi – elintarvikevienti hyötyy Itä-Aasian Suomi-buumista


    Tästä on kyseSuomalaisuus on elintarvikeviennin eduksi etenkin Aasiassa.Business Finlandissa uskotaan, että maailmalle viety ruoka on oleellinen Suomi-imagon vahvistaja.Hausjärveläinen hunajayritys Hikiän myy hunajaansa pääasiassa Itä-Aasian...

    Tästä on kyseSuomalaisuus on elintarvikeviennin eduksi etenkin Aasiassa.Business Finlandissa uskotaan, että maailmalle viety ruoka on oleellinen Suomi-imagon vahvistaja.Hausjärveläinen hunajayritys Hikiän myy hunajaansa pääasiassa Itä-Aasian maihin.Suomen elintarvikevienti kasvoi viime vuonna yli kymmenen prosenttia.

    Mehiläistarhaus on Reko Niemisen veressä. Miehen isoisä tarhasi jo 40-luvulla samassa paikassa, jossa Nieminen nyt asuu Vaimonsa Kia Hynnän kanssa. Isoisä teki hunajaa perheensä ja vaihdantatalouden tarpeisiin.

    Myös Reko Niemisen ja Kia Hynnän hunajabisnes sai alkunsa omavaraisuuden tavoittelusta. Siitä tarhaus laajeni pikkuhiljaa liiketoiminnaksi.

    – Ensin myimme ja annoimme hunajaa sukulaisille. Sitten myimme Suomen sisällä ja nyt ulkomaille, Reko Nieminen kiteyttää.

    Nieminen ja Hynnä pyörittävät kahdestaan Hikiän-nimistä hunajayritystä. Heillä on Hausjärven Hikiällä metsien suojissa useita mehiläistarhoja. Tarkkaa pesien määrää yrittäjät eivät paljasta. Se on yrityssalaisuus.

    Pariskunta myy hunajansa käsittelemättömänä. Se purkitetaan heti linkoamisen jälkeen, eikä hunajaa lämmitetä tai vatkata. Lopputuote myydään 300 gramman purkeissa. Yksi purkki maksaa lähes 150 euroa.

    Hikiän premium-hunaja kiinnostaa Itä-Aasiassa. Tuotteen isoimmat markkinat ovat tällä hetkellä Hong Kongissa ja Taiwanissa. Miksi kantahämäläinen hunaja kiehtoo aasialaista kuluttajaa?

    Tämän vuoden hunajasato on Mehiläishoitajain Liiton mukaan tavanomainen, etelässä paikoin heikko. Kia Hynnä ja Reko Nieminen kuitenkin kertovat, että heidän satonsa on hieman tavallista parempi.Lauri Rautavuori / Yle

    – Suomalaisuus ja suomalaiset tuotteet ylipäänsä vetävät Aasiassa. Sitten on tietysti puhtaus, jolla me markkinoimme. Se on aasialaisille lähellä sydäntä, koska heillä ei välttämättä ole saatavilla niin puhtaita elintarvikkeita kuin meillä täällä, Reko Nieminen selittää.

    – Ne, jotka ovat Suomesta kuulleet, tulevat messuilla hakemaan tuotettamme nimenomaan puhtauden takia. Monet ovat myös yllättyneet, että kylmästä Suomesta edes saa hunajaa, Kia Hynnä kertoo.

    Tie viennin kasvuun käy vatsan kautta

    Hikiän hunaja on huolellisesti brändätty. Tuotteen markkinointi nojaa maamme vahvuuksiin: luontoon, puhtauteen ja turvallisuuteen. Ne ovat kovassa huudossa Aasiassa. Tämä on huomattu myös suomalaisyritysten kansainvälistymistä tukevassa Business Finlandissa.

    Suomi-buumi näkyy varsinkin Japanissa ja Etelä-Koreassa. Annaleena Soult

    – Suomi-buumi näkyy varsinkin Japanissa ja Etelä-Koreassa. Japanissa se on näkynyt aina, mutta Koreassa se on nyt selvästi aktivoitunut, kertoo Business Finlandin Food from Finland -ohjelman päällikkö Annaleena Soult.

    Soult kertoo esimerkin eteläkorealaisesta maahantuojasta, joka ostaa suomalaisia marjavalmisteita.

    – Hän on brändännyt ja nimennyt yhden valmiin tuotteen Finlandiaksi.

    Business Finland aloitti toimintansa tämän vuoden alussa, kun Tekes ja Finpro yhdistyivät. Food from Finland on kasvuohjelma, jonka tarkoitus on edistää Suomen elintarvikevientiä.

    Hikiän hunajapurkkien huoliteltu ulkoasu on tärkeä osa brändäystä. Hyvä tuote rumassa paketissa ei myy, varsinkaan Aasiassa.Lauri Rautavuori / Yle

    Maamme elintarvikevienti kasvoi viime vuonna yli kymmenen prosenttia (Maaseudun Tulevaisuus). Soultin mukaan elintarvikkeiden viennissä on nyt kurottu kiinni tappio, joka syntyi, kun Venäjä rajoitti elintarvikkeiden tuontia maahansa vastatoimena EU:n Venäjä-pakotteille.

    – Se mikä romahti loppuvuodesta 2014, on saatu kiinni muualta kuin Venäjältä eli markkinoita laajentamalla. Food from Finland on tässä laajentamisessa ollut aktiivinen, ohjelmapäällikkö puhuu.

    Hän uskoo, että ruoka näyttelee erityisen isoa roolia Suomi-imagon vahvistamisessa ja sitä kautta viennin lisäämisessä.

    – Ruoka on ensisijaisen tärkeä, koska sen kautta hahmotetaan paljon maata ja sen kulttuuria.

    Emme tähtää siihen, että myymme jokaiselle hongkongilaiselle hunajaa. Reko Nieminen Seuraavaksi Manner-Kiinan apajille?

    Reko Niemisen ja Kia Hynnän käsittelemätön hunaja on yksi ruokatuote, joka tekee Suomea tunnetummaksi maailmalla.

    Aasialaiset tilaavat kallista hunajaa noin sadan purkin erissä, eli volyymit ovat vielä pieniä. Yrittäjät pyrkivät tulevaisuudessa kasvattamaan myyntiään, mutta hosumatta.

    – Hong Kongissakin on vielä paljon ruodittavaa. Katsotaan mikä se luonnollinen kasvusuunta sitten on. Manner-Kiina on vähän vielä mysteeri meille, mutta eiköhän sekin siitä aukea, Reko Nieminen kaavailee.

    Hikiän voitti Dubain Gulfood 2018 -messujen parhaan terveys- ja hyvinvointituotteen palkinnon. Gulfood on maailman suurin ruokien ja juomien messutapahtuma.Lauri Rautavuori / Yle

    Tyypillinen Hikiän premium-hunajan ostaja on yli 40-vuotias aasialaisnainen, joka on tulotasoltaan hieman keskiluokkaa varakkaampi.

    – Emme tähtää siihen, että myymme jokaiselle hongkongilaiselle hunajaa. Yritämme päästä tiettyyn verrattain kapeaan rakoon ja tavoittaa kohderyhmämme, Nieminen sanoo.

    Vaikka pienen hämäläisyrityksen hunajakaupat eivät heilauta vientitilastoja suuntaan tai toiseen, on Hikiänkin panos Suomen kannalta merkityksellinen, Annaleena Soult uskoo.

    – Tärkeintä on mielestäni se, että laatutuotetta myyvä yritys pääse tuollaisilla markkinoilla läpi. Se vahvistaa entisestään hyvää imagoa ja valaa uskoa muihin suomalaisyrittäjiin.

    Päivitetty 16.8.2018 klo 15:59: Suomen elintarvikeviennin tappio johtui Venäjän länsimaille asettamista vastapakotteista, ei suoraan EU:n määrämien pakotteiden takia.

    Teleoperaattori Telia muuttaa Pasilan uuteen jättikeskittymään – mukana tulee yli parituhatta työntekijää

    Teleoperaattori Telia muuttaa Pasilan uuteen jättikeskittymään – mukana tulee yli parituhatta työntekijää


    Helsingissä Pasilaan nouseva Tripla-keskus on teleoperaattori Telia Finlandin pääkonttorin tuleva toimipaikka. Telia kertoo muuttavansa Vallilasta Pasilaan maaliskuussa 2020. Uuteen pääkonttoriin siirtyy 2 200 työntekijää Telialta ja sen...

    Helsingissä Pasilaan nouseva Tripla-keskus on teleoperaattori Telia Finlandin pääkonttorin tuleva toimipaikka.

    Telia kertoo muuttavansa Vallilasta Pasilaan maaliskuussa 2020. Uuteen pääkonttoriin siirtyy 2 200 työntekijää Telialta ja sen tytäryhtiöistä.

    Telialle tulee Triplaan noin 21 000 neliömetriä toimistotilaa. Yhtiö sanoo tiedotteessaan vuokraavansa tilat pitkäaikaisella sopimuksella.

    – Triplaan saamme rakennettua juuri meille sopivat työtilat, jotka tukevat myös tulevaisuuden työskentelytapojamme. Triplan sijainti liikenteen solmukohdassa on aivan ylivoimainen, samoin sinne tulevat palvelut ovat erittäin monipuoliset, kehuu Telia Finlandin toimitusjohtaja Stein-Erik Vellan tiedotteessa.

    Telian nykyiset toimitilat Helsingin Teollisuuskadulla myydään muuton yhteydessä rakennusyhtiö YIT:lle. Osapuolet eivät kerro kauppasummaa julkisuuteen.

    Keski-Pasilan Tripla-hankkeesta vastaa juuri YIT. Triplaan on tulossa muun muassa kauppakeskus, uusi juna-asema, hotelli, asuntoja sekä toimistoja.

    Tripla valmistuu vaiheittain vuosina 2019 ja 2020.

    Lue lisää:

    Yle vertaili Helsingin jättiurakoita: Miljardilla saa kauppakeskuksen ja 8 tornitaloa – ja 200 litraa kahvia päivässä

    USA:n pörssiviranomainen vaatii Teslalta tietoja Elon Muskin kohutwiitistä

    USA:n pörssiviranomainen vaatii Teslalta tietoja Elon Muskin kohutwiitistä


    Yhdysvaltojen arvopaperimarkkinoita valvova viranomainen SEC on toimittanut sähköautoyhtiö Teslalle haasteen, jolla se vaatii tietoja toimitusjohtaja Elon Muskin viimeaikaisista lausunnoista. Asiasta kertovat sanomalehti New York Times ja uutiskanava...

    Yhdysvaltojen arvopaperimarkkinoita valvova viranomainen SEC on toimittanut sähköautoyhtiö Teslalle haasteen, jolla se vaatii tietoja toimitusjohtaja Elon Muskin viimeaikaisista lausunnoista. Asiasta kertovat sanomalehti New York Times ja uutiskanava Fox Business.

    Musk ilmoitti Twitterissä viime viikon tiistaina, että hän harkitsee Teslan vetämistä pörssistä ja sanoi, että "rahoitus on turvattu".

    Wall Street Journal kertoi viime viikolla, että SEC aikoo selvittää, oliko Muskin väite totta. Mikäli väite osoittautuu perättömäksi, Musk saattaa joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen.

    Yhdysvalloissa laki kieltää pörssiyhtiön edustajia antamasta osakkaille harhaanjohtavaa tietoa yrityksen kannalta merkittävistä tapahtumista.

    Ongelmia Muskille voi tulla myös siinä tapauksessa, että viranomaiset todistavat hänen antaneen lausuntonsa saadakseen Teslan osakekurssin nousuun.

    Teslan osakkeen arvo lähti nopeaan nousuun Muskin twiitin jälkeen. Kaupankäynti Teslan osakkeilla keskeytettiin samana päivänä noin puoleksitoista tunniksi.

    Financial Times kertoo, että Musk on pyrkinyt oikeuttamaan sanomisiaan toteamalla, että saudiarabialainen rahasto olisi osoittanut kiinnostusta Teslan yksityistämisen rahoittamiseksi.

    Tällä viikolla Musk on kertonut palkanneensa taloudellisia ja oikeudellisia neuvonantajia. Tarkoituksena on todennäköisesti osoittaa yksityistämisaikeuden vakavuutta.

    Lue lisää:

    WSJ: Musk tviittasi saaneensa rahoituksen Teslan vetämiseen pörssistä – saattaa joutua vaikeuksiin

    Elon Musk harkitsee: Tesla pois pörssistä

    Olvi paransi tulostaan Suomessa ja Valko-Venäjällä – Virossa liikevaihto sakkasi

    Olvi paransi tulostaan Suomessa ja Valko-Venäjällä – Virossa liikevaihto sakkasi


    Olvi-konsernin liikevaihto ja liikevoitto paranivat edelliseen vuoteen verrattuna, selviää yhtiön puolivuotiskatsauksesta. Koko konsernin liikevaihto oli tammi–kesäkuussa 187,4 miljoonaa euroa, kun se viime vuonna vastaavana ajanjaksona oli 178,9...

    Olvi-konsernin liikevaihto ja liikevoitto paranivat edelliseen vuoteen verrattuna, selviää yhtiön puolivuotiskatsauksesta. Koko konsernin liikevaihto oli tammi–kesäkuussa 187,4 miljoonaa euroa, kun se viime vuonna vastaavana ajanjaksona oli 178,9 miljoonaa euroa.

    Liikevoitto vastaavasti kasvoi 400 000 eurolla 25,6 miljoonaan euroon. Olvin mukaan lämmin sää tuki myynnin kehitystä. Tämä näkyi Suomessa ja Valko-Venäjällä.

    Mietojen alkoholijuomien valmisteverojen kaksinkertaistuminen vaikutti yhtiön toimintaan Virossa, mikä näkyi myynnin ja tuloksen laskussa. Myynti laski 16,9 prosenttia ja liikevaihto puolestaan 18,9 prosenttia. Voitto oli nyt 7,2 miljoonaa, kun se edellisenä vuonna oli tarkasteluajanjaksona 9,5 miljoonaa euroa.

    Olvi arvioi konsernin vuoden 2018 myyntivolyymin, liikevaihdon ja liikevoiton kasvavan hieman edellisvuoteen verrattuna.

    Suomalaisten siltojen perusvika selvisi 20 vuotta myöhässä – nyt korjaamisvauhti pitäisi tuplata

    Suomalaisten siltojen perusvika selvisi 20 vuotta myöhässä – nyt korjaamisvauhti pitäisi tuplata


    Suomessa korjataan tänä vuonna 105 siltaa, mutta vauhti ei riitä. Vaikka moni siltatyömaa saattaa kiristää autoilijoiden hermoja, arvioidaan Liikennevirastossa, että siltojen peruskorjauksia pitäisi tehdä kaksinkertainen määrä nykyiseen...

    Suomessa korjataan tänä vuonna 105 siltaa, mutta vauhti ei riitä.

    Vaikka moni siltatyömaa saattaa kiristää autoilijoiden hermoja, arvioidaan Liikennevirastossa, että siltojen peruskorjauksia pitäisi tehdä kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna

    Juttu jatkuu kartan jälkeen.

    Yle Uutisgrafiikka

    – Huippuvuosina valmistui vuosittain 250–300 siltaa eli jokainen voi laskea, että jäämme tässä jälkeen koko ajan, kiteyttää Liikenneviraston yksikönpäällikkö Minna Torkkeli.

    Minna TorkkeliYle

    Hänen johtopäätöksensä on selkeä: pelkästään teknisesti ajatellen korjaamisvauhti pitäisi tuplata heti.

    Siltoja valmistui erityisen paljon 1960–70-luvuilla. Yleensä silta tulee peruskorjausikään 40–45 vuoden iässä, joten peruskorjattavaa lähivuosina riittää.

    Myös Italian Genovassa romahtanut silta on rakennettu 60-luvulla. Juuri se on nostanut keskusteluun siltojen kunnon muuallakin.

    Suomessa väylien ylläpidon määrärahoja on lisätty viime vuosien aikana noin 900 miljoonalla eurolla. Myös sen ansiosta Torkkelin mukaan niin sanotun korjausvelan kasvu on saatu pysähtymään, mutta ei pienentymään.

    Nyt korjausiässä olevilla silloilla on yksi tyyppivika. Asfalttipinnan alla oleva kosteuseristys ei toimi betonin kanssa niin kuin pitäisi.

    – Tämä selvisi 20 vuoden käytön jälkeen. Nyt ne kaikki ovat ongelmallisia.

    Ongelmia syntyy, kun suolavesi pääsee asfaltin läpi betoniin ja sen raudoitukseen.

    Myös siltojen vuosittaisia tarkastuksia tekevä Heikki Väisänen tuntee siltojen perusriskit: autojen törmäykset ja vuotavan vesieristyksen aiheuttaman rapautumisen.

    Myös viivästyneet peruskorjaukset eli korjausvelka on tuttu ilmiö.

    – Kyllä tulee vastaan siltoja, joissa vauriot ovat menneet niin pitkälle että peruskorjaus olisi ollut ajankohtainen jo 10 vuotta sitten, Väisänen sanoo.

    Heikki VäisänenOlli Pietiläinen / Yle

    Suomessa siltojen yhtenä riesana on ollut myös betonin huokoisuus. Kuivuakseen oikealla tavalla betonin on oltava sopivan huokoista.

    Kemijärvellä huokoisuus ei ollut kohdillaan, ja lähes valmis silta purettiin kesällä 2016.

    Liikennevirastolla tapaus käynnisti laajan tutkimuksen siltojen laatuongelmista. Tutkimuksen tuloksia luvataan kuukauden kuluttua.

    Sillat joutuvat myös kovemmalle koetukselle kuin mihin ne on alun perin suunniteltu.

    – Esimerkiksi nykyiset rekat ovat aika paljon suurempia kuin vaikka 60-luvulla, Liikenneviraston Torkkeli havainnollistaa.

    Juttua korjattu 15.8.2018 klo 18.58: Suomessa väylien ylläpidon määrärahoja on lisätty viime vuosien aikana noin 900 miljoonalla eurolla. Jutussa luki alun perin, että lisäys olisi ollut tänä vuonna pari miljardia euroa.

    Tekoäly lukee sääennusteita ja hinnoittelee pääsylipun sen mukaan – Helsingin Sea Life hyödyntää tällaisia tietoja etujoukoissa

    Tekoäly lukee sääennusteita ja hinnoittelee pääsylipun sen mukaan – Helsingin Sea Life hyödyntää tällaisia tietoja etujoukoissa


    Tekoäly laskee nyt lipunhintoja myös Linnanmäen yhteydessä olevassa merimaailmassa Sea Lifessa. Tekoälyn laskemiin hintoihin on totuttu jo muun muassa lentomatkojen yhteydessä. Hyvällä suunnittelulla lipunhinta merimaailmaan voi olla jopa...

    Tekoäly laskee nyt lipunhintoja myös Linnanmäen yhteydessä olevassa merimaailmassa Sea Lifessa. Tekoälyn laskemiin hintoihin on totuttu jo muun muassa lentomatkojen yhteydessä.

    Hyvällä suunnittelulla lipunhinta merimaailmaan voi olla jopa kymmeniä prosentteja edullisempi, kertoo Sea Life Helsingin toimitusjohtaja Mikko Riistama.

    – Järjestelmä laskee suhteessa eri muuttujiin, onko se päivä sellainen, että siihen myydään edullisempia lippuja, kertoo Riistama.

    Tekoäly analysoi verkkosivuilla tapahtuvaa liikennettä. Se hyödyntää dataa, joka kertoo esimerkiksi verkkosivuilla tehdyt haut tietylle päivälle ja kuinka paljon lippuja on ostettu kyseiselle päivälle.

    Järjestelmä myös hyödyntää historiatietoja, kun se on ollut jo jonkin aikaa käytössä, kertoo Riistama. Käytännössä järjestelmä on siis oppinut mihin aikaan minäkin päivänä asiakkaita on vierailulla merimaailmassa eniten.

    Tekoäly huomioi sää ja vuodenajan

    Ulkona vallitsevalla säällä on Riistaman mukaan suuri vaikutus Sea Lifen liiketoimintaan. Tämän vuoksi sääennuste on yksi tekijä, jonka tekoäly huomioi lippujen hinnoittelussa. Järjestelmään ajetaan säätietoja, ja tekoäly sitten tutkii, oliko tietynlaisella säällä vaikutusta lippujen ostoon vai ei.

    Tämä kesänä helteitä riitti ja se on näkynyt Sea Lifen asiakasmäärissä, kun vertaa vaikkapa viime vuoden sateiseen kesää. Tuolloin asiakkaita oli Riistaman mukaan huomattavasti enemmän.

    Eli, jos mielii edullista lippua niin kannattaa katsoa sääennusteita ja valita aurinkoinen ja lämmin sää?

    – Todennäköisesti edullisemman hinnan saa helteiselle päivälle, koska meillä on usein vähemmän kävijöitä helteisenä päivänä kuin sateisena päivänä, myöntää Riistama.

    Muita lipunhintaan edullisesti vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa loma-aikojen välttäminen ja arkipäivien suosiminen.

    – Tammikuisen tiistain lipun hinta on todennäköisesti alhaisempi kuin heinäkuisen päivän, kun Linnanmäellä on paljon kävijöitä, Riistama sanoo.

    Kaikkea tekoäly ei ole vielä oppinut. Riistaman mukaan esimerkiksi se, tuleeko asiakas aamulla aikaisin vai illalla, on vielä tekoälyllekin haastavaa. Syynä on muun muassa se, että Sea Lifella on eri vuodenaikoina erilaisia aukioloaikoja.

    – Mutta kone kyllä oppii senkin mihin aikaan ihmiset ovat liikkeellä, esimerkiksi niin, että lapsiperheet ovat aamupäivisin liikkeellä.

    Lipunhinnoissa eroja jopa kymmeniä prosentteja

    Sea Life Helsingin toimitusjohtajan Mikko Riistaman mukaan merimaailma on ensimmäinen nähtävyyskohde Suomessa, jossa tekoälyä hyödynnetään lipunmyynnissä.

    Lippujen hinnat vaihtelevat päivittäin jopa kymmeniä prosentteja. Jos ostaa paikanpäältä normaalin lipun, sen hinta on 16,50 euroa. Hieman kikkailemalla päivämäärän ja sääennusteen mukaan voi säästää hinnassa useita euroja, Riistama lupaa.

    Normaalilipun hintaa ylittävää summaa ei kuitenkaan tarvitse maksaa.

    Tekoäly on siis tässä kohtaa hyödyllinen asiakkaalle, mutta kuinka Sea Life itse hyötyy tilanteesta?

    Merimaailmassa elävät merieläimet eivät tekoälyn suomasta ilosta hyödy. Ne kun eivät piittaa, katseleeko lasin läpi yksi vai useampi ihminen heitä. Mutta yritykselle tekoäly tuo helpotusta muun muassa mainoskampanjoiden suhteen. Enää ei tarvitse ilmoitella esimerkiksi lehdissä alennuskampanjoista, joita yritys on hyödyntänyt eri vuodenaikoina houkutellakseen asiakkaita.

    – Kun palvelu on kiinnostavampi asiakkaalle, niin meillä on toiveena saada lisää asiakkaita, Riistama sanoo suoraan.

    "Voiko tämä olla totta"

    Riistama kertoo, että tekoälyä hyödyntävää pääsylippusovellusta on jo jonkin aikaa testattu merimaailmassa.

    – Meiltä on kysytty, että onko tämä totta, että onko teidän sivuillanne joku bugi (ohjelmointivirhe), Riistama kertoo.

    Hänen mukaansa nyt vaikuttaa siltä, että ihmiset suunnittelevat käyntiään merimaailmaan aikaisemmin ja voivat näin yrittää saada edullisempaa lipunhintaa.

    Suomalainen osakerahasto annettiin tekoälyn käsiin – ensimmäisen puolen vuoden tulos ei häikäise

    Tekoälyn suuri mullistus on tulossa: raportin mukaan 15 prosenttia työpaikoista voi kadota, suuri joukko ihmisiä koulun penkille

    Tekoäly oppi syynäämään syöpäkasvaimet kuvista

    "Valmistautukaa sekasortoiseen brexitiin" – Britannian ja EU:n sopimus uhkaa jäädä syntymättä, ja se vaikuttaa myös suomalaisiin


    Näyttää aiempaa todennäköisemmältä, että Britannian ja EU:n välille ei saada sopimusta brexitistä eikä suunnitelmaa brexitin jälkeisestä yhteistyöstä. Yle kertoi asetelmista pari viikkoa sitten. Sopimukseton ero voi pahimmillaan johtaa...

    Näyttää aiempaa todennäköisemmältä, että Britannian ja EU:n välille ei saada sopimusta brexitistä eikä suunnitelmaa brexitin jälkeisestä yhteistyöstä. Yle kertoi asetelmista pari viikkoa sitten.

    Sopimukseton ero voi pahimmillaan johtaa kaaokseen paitsi saarivaltion rajoilla myös siellä kauppaa käyvissä yrityksissä. Lentokoneet voivat jäädä kentille, rekat satamiin.

    – Tilanne on ainutlaatuinen. Britannian sisäpolitiikassa asetelma on niin hankala, että hallituksen on vaikea vetää minkäänlaista linjaa. Tai sitten, jos on jokin linja, niin sitä ei voida EU:n puolella hyväksyä, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen kuvailee.

    Hän toivoo kuitenkin monien muiden Ylen haastattelemien suomalaisasiantuntijoiden tavoin, että jonkinlainen sopimus syntyy. Aikaa on alkuperäisen suunnitelman mukaan lokakuuhun.

    Lue jutusta alempaa, mitä sopimukseton brexit tarkoittaisi suomalaisten kannalta.

    Aikaraja umpeutuu pian, onko kyse taktikoinnista?

    EU:n komissio kehotti jo heinäkuisessa tiedonannossaan varautumaan myös vaihtoehtoon, että sopimusta ei synny.

    Britannian viranomaiset puolestaan aikovat laatia kansalaisille 70 dokumentin tietopaketin, jossa kerrotaan, miten sopimukseton lähtö vaikuttaisi yhteiskunnan eri sektoreihin ja yrityksiin.

    Suomessa ministeriöt pohtivat erilaisten brexit-vaihtoehtojen vaikutuksia omien toimialojensa kannalta. Pöydällä on myös malli, jossa sopimusta ei saavuteta.

    Kansainvälistä kauppaa käyvät yritykset ovat vaatineet kesän kuluessa tilanteeseen selvyyttä. Esimerkiksi Saksan elinkeinoelämän järjestö BDI on hälytellyt jäsenistöään siitä, että brexit-neuvottelut ovat "humpuukia", eikä niissä tulla saavuttamaan talouselämän kannalta hyviä tuloksia.

    Yksi EU:n pääneuvottelijoista kirjoitti maanantai-iltana Twitterissä, että liike-elämän kannattaa valmistautua sekasortoiseen brexitiin.

    Varoittelussa voi olla kyse myös neuvottelutaktiikasta, suomalaiset asiantuntijat huomauttavat. Esimerkiksi komission pitää reagoida ajoissa varmuuden vuoksi, jotta sitä ei päästä jälkikäteen syyttämään toimimattomuudesta.

    Toisaalta, jos neuvottelut olisivat sujuneet hyvin ja kummankin osapuolen hyväksymä lopputulos häämöttäisi lokakuussa kuten suunniteltiin, varoitteluja ei kuultaisi.

    Näin kaksivuotisten neuvottelujen piti edetä

    Neuvottelukello lähti käyntiin maaliskuun lopussa 2017, kun Britannia jätti EU:lle erokirjeensä.

    Kahden vuoden määräaika päättyy vasta keväällä, mutta sopimus pitäisi saada pakettiin jo lokakuussa: ennen maaliskuuta 2019 sekä Britannian parlamentin molempien kamarien että Euroopan parlamentin tulisi ehtiä äänestää mahdollisesta neuvottelutuloksesta.

    Neuvotteluissa pitäisi sopia sekä Britannian EU-eron yksityiskohdista että Britannian tulevasta asemasta.

    Jos neuvottelutulosta ei ole saatu määräaikaan mennessä, aikaa voidaan jatkaa. Tämä kuitenkin edellyttäisi kaikkien EU-maiden hyväksyntää, ja sitä pidetään epätodennäköisenä.

    Britannia vetäytyy Euroopan unionista joka tapauksessa huhtikuun 2019 alusta alkaen.

    Kysyimme suomalaisilta tilannetta seuraavilta asiantuntijoilta, mitä sopimuksettomasta (No Deal) erosta seuraisi.

    Britannialle seuraukset olisivat pahimmat

    Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtajan Vesa Vihriälän mielestä sopimukseton ero olisi järjetön kaikkien kannalta, ja siksi hän uskoo sopimukseen vielä päästävän.

    – Sopimukseton tilanne olisi ennemminkin vahinko, Vihriälä pohtii.

    Vaikka esimerkiksi Britannian kauppaministeri Liam Fox on arvioinut, että No Deal -vaihtoehdon todennäköisyys on jo 60 prosenttia, Vihriälä uskoo Britannian hallituksen neuvottelevan kuitenkin tosissaan.

    – Voi olla, että jotkut ääribrexitöörit haluavat No Dealiä, mutta ei hallitus varmaankaan, koska seuraukset ovat niin hankalat ennen kaikkea Britannialle.

    Myös Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Brysselin-toimiston johtaja Taneli Lahti arvioi, että ylivoimaisesti suurin häviäjä neuvottelujen kariutuessa olisi Britannia.

    – Sekä brittiyritykset että kansainväliset Britanniassa toimivat yritykset ovat jo alkaneet sopeuttaa toimintaansa siihen, että brexit on joka tapauksessa kielteinen Britannian toimintaympäristölle, oli sopimusta tai ei.

    – Yritykset valmistautuvat siihen, että tuleva maaliskuu saattaa olla aika järjestäytymätön, Lahti muotoilee.

    Jos Theresa May ei onnistu neuvottelemaan Britannian parlamentille, hallituskollegoilleen ja 27 EU-maalle kelpaavaa sopimusta, Britannia putoaa tyhjän päälle suhteessa EU:hun ensi maaliskuun lopussa.Aidan Crawley / EPA

    Britannian suhdetta EU:hun eivät määrittelisi enää 40 vuoden aikana tehdyt yhteiset säännöt vaan yleiset kansainvälisen oikeuden lait.

    – Ilman sopimusta joudutaan tilanteeseen, jossa palataan lähtöruutuun; vuosikymmenten takaiseen tilanteeseen, jossa ei ole perussopimuksia esimerkiksi siitä, miten kauppaa käydään, Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n johtaja Timo Vuori sanoo.

    Jonoja rajalla, elintarvikkeet ja lääkkeet eivät liiku?

    Jos minkäänlaista sopimusta ei saada, Britannia siirtyy EU:n ulkopuolelle, ja sen rajat menevät kiinni käytännössä yhdessä yössä. Tullimuurit nousevat välittömästi.

    Lääkkeitä tai elintarvikkeita ei voisi enää kuljettaa rajan yli tullaamatta niitä. Uudessa tilanteessa tulliselvitysten tekeminen ruuhkautuisi ilman lisäresursseja.

    Britannian media onkin jo parin kuukauden ajan kirjoittanut uhkaavasta elintarvike-, lääke- ja veripulasta sopimuksettoman brexitin jälkeen.

    – Sisämarkkinoilla on sovittu, millä tavalla lääkkeet liikkuvat paikasta toiseen niin, että niitä on aina saatavilla. Sitten kun ei olla enää sisämarkkinoilla, pitää löytää uudet menettelyt. Siihen menee vuosia, Taneli Lahti selittää.

    Esimerkiksi ruuan hinta Britanniassa voisi nousta tuontitullien vuoksi, ja myös tuonti Britanniasta EU:hun kallistuisi.

    Yrityksille lisää kustannuksia ja paperityötä

    Tarkkoja lukuja suomalaisille yrityksille koituvista lisäkuluista brexitin jälkeen on vaikea laskea. ICC:n Timo Vuoren mukaan suurimmat kulut syntyvät tulleista ja logistiikasta, joka pitää järjestää uudestaan.

    – Kauppa-alueilla on teknisiä määräyksiä, ja tavarat pitää aina hyväksyttää markkinoille. Siitä tulee yrityksille kuluja, Vuori sanoo.

    Esimerkiksi Suomen Tullin mukaan brexit voi maksaa täkäläisille yrityksille jopa 115 miljoonaa euroa vuodessa tullausmenettelyjen vuoksi. Käytännössä hinnan maksavat yritysten asiakkaat.

    EU:n puolella brexitin pääneuvottelija on ranskalainen Michel Barnier. Hän kertoi heinäkuussa, että 80 prosenttia brexit-sopimuksesta on neuvoteltu, mutta sanoi EU:n valmistautuvan myös sopimuksettomaan brexitiin.Stephanie Lecocq / EPAViennistä ja tuonnista tulee hitaampaa

    Suomen ulkomaankaupasta noin viisi prosenttia on Britannian-kauppaa.

    – Suomalaiset yritykset joutuvat tekemään brexitin jälkeen viennistä ja tuonnista yli 250 000 ilmoitusta lisää, kun niitä nyt tehdään noin 800 000, ylijohtaja Jarkko Saksa Tullista kertoo.

    Tullin mukaan yritysten pitääkin laskea vientiin ja tuontiin yksi "logistiikkapäivä" lisää nykyiseen verrattuna brexitin jälkeen.

    – Suomessa on noin 500 yritystä, jotka eivät ole tähän mennessä tehneet minkäänlaista tulliselvitystä, Saksa sanoo. Ne ovat lähinnä pieniä yrityksiä, jotka brexitissä joutuvat opettelemaan selvitysten teon.

    Tarkastukset Suomen Tullissa lisääntyvät

    Timo Vuori laskee, että Britannian lähtö EU:n sisämarkkinoilta ilman sopimusta voisi kasvattaa sinne kauppaa käyvien yritysten kuluja noin 30 prosenttia.

    Rajojen sulkeutuessa, sopimuksettomassa tilassa myös halut investoida puolin ja toisin jäätyisivät.

    – Päätökset investoinneista tehdään vuosikymmeniksi. Jos ei ole mitään diiliä, ei ole investointihaluja.

    Voi myös olla, että äkkitilanteessa Britannia kieltää joidenkin nyt sallittujen tuotteiden tuonnin maahan. Jarkko Saksan mukaan Suomenkin Tullissa tarvitaan lisää resursseja tarkastusten tekemiseen.

    – Kyse on esimerkiksi siitä, voidaanko Britannian tuotteita hyväksyä myytäviksi, jos ne eivät muodollisesti täytä EU:n asettamia ehtoja. Mitä sääntöjä tällaisessa äkkierossa noudatetaan, sitä ei voi tietää, Etlan Vihriälä sanoo.

    Jos lentoliikenteestä ei saada sopimusta, koneet Lontoosta EU-kohteisiin jäävät maahan maaliskuun lopussa.Andy Rain / EPABritannian-lennot ja kanaalin liikenne seisahtuvat?

    Brexitissä Britannia jää EU:n lentoliikenteen sisämarkkinoiden ulkopuolelle. Yle kertoi maaliskuussa, miksi lentoliikenteen sopimus brexitissä on olennainen Finnairin kannalta.

    Jos lennoista ei löydy yhteistä säveltä ennen ensi kevättä, Britanniasta EU:hun lähtevät ja sieltä tulevat koneet jäävät kentille.

    – Voiko Britanniaan lentää, jos sopimusta ei ole ja maa vain jää ulkopuolelle? Tällä on spekuloitu. Ajattelen, että kun päivämäärä lähestyy, niin kyllä tähän jokin sopuratkaisu saadaan, Etlan Vihriälä sanoo.

    Vihriälän mukaan onkin mahdollista, että vaikka laajaa sopimusta brexitistä ei saataisi, yksittäisistä "pakollisista asioista" etsitään yhteisymmärrys.

    – Lentoliikenneasia on yksi sellainen, samoin lääkkeiden saanti markkinoille tai ydinturvallisuus [esim. ydinpolttoaine liikkuu rajojen yli].

    Verkko-ostokset kallistuvat

    Brexit nostaa myös suomalaisten tekemien verkko-ostosten hintoja, jos Britannia asettaa tuotteille tullimaksuja.

    Koska hinta on tärkein verkko-ostosten kriteeri suomalaisille PostNordin selvityksen mukaan, äkkibrexitin voi olettaa vähentävän ostoksia brittikaupoista.

    Erityisen pahasti EU-ero tuntuu kuitenkin brittiläisten kuluttajien omissa lompakoissa. Punnan arvo on heikentynyt brexit-kansanäänestyksen jälkeen. Sen arvioidaan laskevan edelleen brexitin jälkeen.

    Suomalaiselle Britanniaan matkustavalle turistille brexit tietää säästöjä, jos eurolla saa enemmän puntia.

    Suurin kärsijä voi olla suomalainen metsäteollisuus

    Metsäteollisuuden osuus Suomen kaupasta Britanniaan on jo vähentynyt brexit-äänestyksen jälkeen vuonna 2016.

    – On vaikea arvioida, johtuuko se vain brexitistä tai mikä on brexitin aiheuttaman epävarmuuden vaikutus, Metsäteollisuuden kauppapolitiikan päällikkö Eeva Korolainen sanoo.

    Kun Britannia aiemmin oli Suomen toiseksi tärkein metsäteollisuuden vientimarkkina, viime vuonna se oli enää kolmanneksi tärkein.

    Jos Britannia eroaa EU:sta ilman sopimusta, se "putoaa" kansainvälisessä kaupassa Maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöjen varaan. Ne ovat yleisiä sääntöjä, jotka eivät kata kauppaa yhtä tarkasti kuin esimerkiksi EU-sisämarkkinoiden sopimukset.

    – Niiden kattavuus on ihan eri tasolla kuin EU-sisämarkkinoiden sopimuksissa. Kauppaa ei mitenkään saada toimimaan samalla tavalla kuin jos Britannia olisi samalla markkinalla. Sitten pitää ottaa huomioon alkuperäsopimukset, EU:n vapaakauppasopimukset muiden kolmansien tahojen kanssa, tullitariffit... Korolainen luettelee.

    Korolaisenkin mukaan metsäteollisuuden kaupankäynti vaikeutuu brexitissä ennen kaikkea hallinnollisen taakan lisääntymisen vuoksi.

    Sähkötupakan höyryjä on päästelty Suomessa kymmenisen vuotta, mutta tietoa tuotteesta on yhä vähän

    Sähkötupakan höyryjä on päästelty Suomessa kymmenisen vuotta, mutta tietoa tuotteesta on yhä vähän


    Tupakkavero nousee, mutta sähkösavukkeissa käytettävien nesteiden verotusta ei tiukenneta. Syynä on se, että ne ovat kuuluneet veron piiriin vasta vuoden 2017 alusta, eikä veron vaikutuksia ole vielä nähty. THL:n mukaan sähkösavukkeista ei...

    Tupakkavero nousee, mutta sähkösavukkeissa käytettävien nesteiden verotusta ei tiukenneta. Syynä on se, että ne ovat kuuluneet veron piiriin vasta vuoden 2017 alusta, eikä veron vaikutuksia ole vielä nähty.

    THL:n mukaan sähkösavukkeista ei muutenkaan tiedetä vielä tarpeeksi. Nikotiininesteiden sisältämiä haitallisia aineita on tutkittu ja lyhytaikaisia terveysvaikutuksia selvitetty, mutta sähkötupakan pitkäaikaisen käytön seurauksia ei tunneta.

    Nykyisenlaisten sähkösavukkeiden valmistus alkoi 2000-luvun alussa, Suomessa niiden käyttö on yleistynyt 2010-luvulla.

    Sähkösavukkeiden lyhyt historia Suomessa

    2008 Lääkelaitos (nyk. Fimea) luokittelee nikotiinia sisältävät sähkösavukkeet ja nesteet lääkevalmisteiksi. Niiden myyminen ilman lääkemyyntilupaa on kielletty. Myös ulkomailta tilatuille tuotteille tulee lääkkeen status.

    2010 Suomen tupakkalakiin kirjataan maailman ensimmäisenä tavoite tupakkatuotteiden käytön loppumisesta, eli että päivittäin tupakoivia olisi alle viisi prosenttia väestöstä. Vuonna 2016 lakia täydennetään niin, että tavoitteeseen sisältyy myös nikotiinittomuus.

    2012 Sähkösavukkeet siirtyvät tupakkalain piiriin. Niiden markkinointi kielletään siinä missä muidenkin tupakkatuotteiden. Samalla myynti vapautuu niin, että sähkösavukenesteitä saa tilata ETA-alueelta kolmen kuukauden käyttömäärän verran.

    2016 Tupakkalaki uudistuu ja sähkötupakan myynti sallitaan Suomessa. Sähkösavuketuotteita koskevat samat rajoitukset ja kiellot kuin perinteisiä savukkeita, ja myös nikotiinittomien nesteiden ostoikäraja on 18.

    1.1.2017 Tupakkavero laajenee koskemaan myös sähkösavukenesteitä.

    29.7.2017 Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmän toimikausi alkaa.

    30.6.2017 Siirtymäaika tupakkalaissa asetetulle etäostokiellolle päättyy. Sähkösavukkeita ja nikotiininesteitä ei voi enää ostaa verkkokaupoista eikä vastaanottaa postitse. Maahan voi tuoda kerralla enimmillään 10 millilitraa nestettä, jossa on alle 20 milligrammaa nikotiinia millilitraa kohden.

    31.5.2018 STM:n työryhmän toimikausi päättyy. Ryhmä julkaisee esityksen lakimuutoksista ja muista toimista, jotka tähtäävät tupakkalaissa asetettuun tavoitteeseen saada Suomi savuttomaksi ja nikotiinittomaksi vuoteen 2030 mennessä.

    Lähteet: Valvira, Tulli, Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Tuontiliike

    Lue myös:

    Tupakkaveron korotus ei vielä osunut sähkötupakkaan, mutta eroon siitäkin halutaan

    Tupakoijat kokevat olevansa epäsuosiossa – uudet tupakkatuotteet uhkaavat silti tupakattomuutta

    Mitä ihmettä? Tupakkajätti myöntää tupakan vaarallisuuden ja ajaa savuttomuutta

    Saavatko vanhat digiboksit aikalisän – antenni-tv-verkon siirtyminen teräväpiirtotekniikkaan saattaa lykkääntyä

    Saavatko vanhat digiboksit aikalisän – antenni-tv-verkon siirtyminen teräväpiirtotekniikkaan saattaa lykkääntyä


    Siirtymä saattaa kuitenkin viivästyä, sillä teleoperaattori DNA on valittanut Ylen tv-ohjelmien jakelua koskevasta tarjouspyynnöstä markkinaoikeuteen. Kiistan ytimessä ovat siirtymästä kuluttajalle aiheutuvat kustannukset. – Keskeinen haaste...

    Siirtymä saattaa kuitenkin viivästyä, sillä teleoperaattori DNA on valittanut Ylen tv-ohjelmien jakelua koskevasta tarjouspyynnöstä markkinaoikeuteen.

    Kiistan ytimessä ovat siirtymästä kuluttajalle aiheutuvat kustannukset.

    – Keskeinen haaste on siinä, että tässä edellytetään että palvelun tarjoaja, joka tarjoaa lähetyskapasiteettia, huolehtii myös vastaanottopään antenni-infrastruktuurin kustannuksista, sanoo DNA:n kuluttajaliiketoimintojen johtaja Pekka Väisänen.

    Väisäsen mukaan DNA katsoo, että Viestintäviraston määräysten mukaisesti kiinteistön omistajan pitää vastata näistä vastaanottopään kustannuksista.

    Kuka maksaa antennit?

    Kustannukset johtuvat käytännössä siitä, että DNA välittää maanpäällisessä verkossaan ohjelmat eri taajuusalueella kuin perinteinen televisio- ja radioasemien ylläpitäjä Digita.

    DNA:n antenni-tv-lähetysten vastaanottoon tarvitaan VHF-alueen antenni, kun taas nykyisin suurimmassa osassa antenni-tv-lähetyksiä seuraavista kodeista on UHF-antenni.

    – DNA on sanonut, että kuluttajien kustannuksia tässä siirtymässä ei saisi ottaa huomioon. Meidän mielestä se on kohtuutonta, sillä suuruusluokkaa miljoona kotitaloutta ja vapaa-ajanasuntoa joutuisi laittamaan uuden antennin katolleen ja maksamaan siitä 200–300 euroa, toteaa Ylen tuotantojohtaja Janne Yli-Äyhö.

    Kun moni joutuu HD-siirtymän takia hankkimaan uuden digisovittimen, ei kuluttajan taakkaa haluta lisätä antennikustannuksilla.

    – Meidän näkökulmasta se on liikaa, ja sen takia on pakko ottaa huomioon tämänkin tyyppiset kustannukset tässä kilpailutuksessa, katsoo Ylen tuotantojohtaja Janne Yli-Äyhö.

    Lisäaikaa vanhoille digisovittimille

    HD-siirtymän lykkääminen on mahdollista, sillä muutoksen taustalla ei ole mitään esimerkiksi kansainväliseen taajuusjakoon liittyviä aikataulutettuja sopimuksia.

    Toisaalta viive saattaisi olla osalle antenni-TV-katsojista jopa mieluinen, sillä muun muassa vanhat digisovittimet toimisivat pitempään.

    – Juuri näin. Eli voi seurata pitempään, mutta myös joutuu seuraamaan pitempään. Eli tarkoittaa sitä, että teräväpiirtoa ei tulla koko Suomessa näkemään suunnitellussa aikataulussa, eli se on myös tappio, Yli-Äyhö puntaroi.

    Markkinaoikeudessa julkisia hankintoja koskevien valitusten keskimääräinen käsittelyaika on tällä hetkellä hieman yli seitsemän kuukautta. Tuomioistuin pyrkii käsittelemään kaikki asiat vuodessa, mutta lainvoimaisen ratkaisun saamiseen voi mennä pitempäänkin.

    Maanpäällisen tv-verkon antennijakelun kautta Suomessa televisiota katsotaan noin 1, 25 miljoonassa kodissa ja yli 600 000 kesämökillä.

    Reuters: Norjan talouskasvu kiihtyy, Ruotsin hiipuu

    Reuters: Norjan talouskasvu kiihtyy, Ruotsin hiipuu


    Ruotsi on ollut Skandinavian voimakkaimmin kasvanut talous viime vuodet, mutta asiassa on lähikuukausina tapahtumassa muutos, arvioi uutistoimisto Reuters. – Norja ja Ruotsi ovat monella tavalla syklin eri vaiheissa. Norja on heikon jakson jälkeen...

    Ruotsi on ollut Skandinavian voimakkaimmin kasvanut talous viime vuodet, mutta asiassa on lähikuukausina tapahtumassa muutos, arvioi uutistoimisto Reuters.

    – Norja ja Ruotsi ovat monella tavalla syklin eri vaiheissa. Norja on heikon jakson jälkeen menossa ylös, mutta Ruotsilla on edessään toisenlainen tie. Vahvan kasvukauden jälkeen Ruotsi näyttää heikkenevän, sillä sen tärkeimpien vientimarkkina-alueiden veto hiipuu, arvioi Nordea Marketsin ekonomisti Erik Bruce.

    Tänä vuonna Ruotsin talouden ennustetaan kasvavan 2,6 prosenttia, mutta ensi vuonna jäätäisiin 2,0 prosenttiin. Lukema on alhaisin sitten vuoden 2013.

    Norjan talouskasvu on ennusteen mukaan ensi vuonna 2,2 prosenttia.

    Tanskalle ennustetaan 1,9 prosentin kasvulukemaa vuodelle 2019, missä kasvua tästä vuodesta olisi 0,3 prosenttiyksikköä.

    – Norjan kasvun tärkein taustatekijä on öljyinvestointien uusi kasvu. Öljyyn liittyvä liiketoiminta kasvaa vuosien taantuman jälkeen, sanoo Nordean Bruce.

    Ruotsin kasvua ovat vauhdittaneet suuri maahanmuutto, jonka hoitoon valtio on käyttänyt paljon rahaa. Lisäksi rahapolitiikka on ollut erittäin löysää. Nyt maahanmuutto on vähentynyt ja keskuspankkikin on hiljalleen kiristämässä politiikkaansa.

    Jokaisessa maassa työttömyyden ennustetaan laskevan ja kuluttajahintojen nousun kiihtyvän.

    Suomen valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa ensi vuonna 1,8 prosenttia, eli tätä vuotta hitaampi.

    Elintarvikepakkaus kertoo tarkasti, mistä tuote on tehty, mutta taloistamme ei ole samanlaista tietoa – Nyt tekee tuloaan rakennusten

    Elintarvikepakkaus kertoo tarkasti, mistä tuote on tehty, mutta taloistamme ei ole samanlaista tietoa – Nyt tekee tuloaan rakennusten "tuoteseloste"


    Rakennuksissa käytettyjen eri materiaalien lukumäärät ja kokonaispitoisuudet halutaan saada yleiseen tietoon nykyistä selvästi laajemmin ja yksityiskohtaisemmin. Ympäristöministeriö käynnistää asiaa koskevan tiedonkeruuhankkeen...

    Rakennuksissa käytettyjen eri materiaalien lukumäärät ja kokonaispitoisuudet halutaan saada yleiseen tietoon nykyistä selvästi laajemmin ja yksityiskohtaisemmin. Ympäristöministeriö käynnistää asiaa koskevan tiedonkeruuhankkeen lähiviikkoina. Ongelmana on, että nykyisin yksittäisen rakennuksen sisältämistä materiaaleista ja niiden määristä on saatavilla tietoa turhan ylimalkaisesti.

    – Nykyään rakennusluvassa pitää ilmoittaa, mistä materiaalista rakennuksen runko on tehty – vaikkapa puusta – ja mitä sen julkisivu on – vaikkapa tiiliverhousta – mutta tähän se suunnilleen sitten jääkin. Siellä on yleensä noin kymmenkunta materiaaliluokkaa, ja tiedot ovat varsin puutteelliset, sanoo arkkitehti Matti Kuittinen ympäristöministeriöstä.

    Tuhansia aineita

    Nykyaikainen rakennus koostuu jopa tuhansista eri materiaaleista. Aivan nollasta ei tiedon keräämisen tarvitse kuitenkaan lähteä, koska materiaalien määrät ja laadut ovat jo valmiiksi rakennusten suunnittelijoiden ja rakentajien tietokoneilla.

    – Meillä on paljon kirittävää, mutta maltillisesti edetään. Jos saisimme edes ne samat tiedot yleiseen käyttöön, kuin mitä rakentajilla on urakkaselosteita tehdessään, niin se olisi jo hyvä, Kuittinen toteaa.

    Ministeriön tiedonkeruuinnon taustalla ovat muun muassa terveys- ja kierrätyssyyt. Asuntojen sisäilmaongelmat voivat yllättää, jos ei tiedetä käytettyjä materiaaleja. Myös kierrätyksen tehostamiseksi olisi hyvä tietää jo ennalta, mitä materiaaleja ja minkä verran rakennus sisältää.

    – Voisimme puhua rakennuksen tuoteselosteesta vähän samaan tapaan kuin meillä on tuoteseloste elintarvikkeissa. Tiedämme aika hyvin, miten karkkipussissa on erilaisia e-koodeja, mutta toisaalta emme tiedä yhtään niin hyvin, jos lainkaan, mitä erilaisia "e-koodeja" tai kemikaaleja on rakennuksessa. Ja kuitenkiin me altistumme rakennuksissa sisäilmalle paljon enemmän, kuin mitä me yleensä viikossa altistumme karkkipusseille, Kuittinen huomauttaa.

    Vaara liikatiedosta

    Rakennusala suhtautuu periaatteessa myönteisesti siihen, että pääasiassa alan sisällä tähän asti säilytettyä tietoa jaettaisiin myös laajemmille piireille, esimerkiksi kiinteistöjen omistajille.

    – Se on tulevaisuutta ja olemme varautuneet siihen. Mutta kuka sen tiedon kerää ja missä sitä hallinnoidaan, niin ne ovat isoja kysymyksiä, huomauttaa johtaja Pekka Vuorinen Rakennusteollisuus RT:stä.

    Vuorinen muistuttaa myös vaarasta langeta liikatiedon keräämiseen. Tällöin oleelliset tiedot voivat hukkua pienen nippelitiedon tulvaan.

    – Ettei tuoteta turhaa tietoa, josta ei ole mitään hyötyä, vaan relevanttia tietoa, mikä tosiaan palvelee käyttäjiä rakentamisen eri elinkaarivaiheissa.

    Pekka Vuorinen varoittaa uhasta langeta liikatiedon keräämiseen.Antti Lähteenmäki / YleRanska edellä

    Ministeriö laatii ensi talven aikana mallin materiaalitietojen keräämiseen rakennuksista. Esimerkkiä voi hakea vaikka Keski-Euroopasta.

    – Ranska ja Hollanti ovat vieneet materiaalitietoutta rakentamisessa paljon pidemmälle kuin Suomi. Mutta Suomi on aika hyvässä kakkosaallossa tulossa. Minulla ei ole tiedossa, että muissa maissa olisi näin kokonaisvaltaista ajatusta, että otettaisiin selville koko valtakunnan alueelta rakennuksissa käytetyt materiaalit. Se antaisi suomalaiselle rakennus- ja suunnittelualalle aikamoista etulyöntiasemaa verrattuna muihin, ympäristöministeriön Kuittinen arvelee.

    Arkea rakennuskohtaisesta materiaalitietopankista tulee ehkä muutaman vuoden päästä. Työtä riittää: Suomessa on yli 1,5 miljoonaa rakennusta, ja lisää nousee.

    Alkuun lähdetään perkaamalla olemassaolevan rakennuskannan materiaalitietoja. Lakia hankkeesta ei ainakaan täsä vaiheessa aiota laatia.

    Oma Säästöpankki selvittää listautumista Helsingin pörssiin

    Oma Säästöpankki selvittää listautumista Helsingin pörssiin


    Maakunnallisten säästöpankkien muodostama Oma Säästöpankki selvittää listautumista Helsingin pörssiin. – Listautuminen Helsingin pörssin päälistalle on Oma Säästöpankki Oyj:n yksi tärkeimmistä strategisista tavoitteista, sanoo OmaSP:n...

    Maakunnallisten säästöpankkien muodostama Oma Säästöpankki selvittää listautumista Helsingin pörssiin.

    – Listautuminen Helsingin pörssin päälistalle on Oma Säästöpankki Oyj:n yksi tärkeimmistä strategisista tavoitteista, sanoo OmaSP:n hallituksen puheenjohtaja Jarmo Partanen pankin tiedotteessa.

    Oma Säästöpankin mukaan mahdollinen listautuminen toisi yhtiölle kasvua ja vahvistaisi sen pääomarakennetta.

    – Listautuminen antaisi myös uusille osakkeenomistajille mahdollisuuden osallistua pankin kehitykseen. Asiakkaat puolestaan hyötyisivät pankin kehityksestä parempina palveluina, sanoo OmaSp:n toimitusjohtaja Pasi Sydänlammi.

    Oma Säästöpankilla on 40 konttoria, noin 270 työntekijää ja 135 000 asiakasta. Pankilla on noin prosentin markkinaosuus Suomen lainamarkkinoista.

    Mahdollisen listautumisen toteuttamisesta ja ajankohdasta päätetään myöhemmin. Tavoitteena on, että asiaan päästäisiin palaamaan vielä tämän syksyn mittaan.

    – Elämme mielenkiintoisia aikoja, odotan innolla tulevia päätöksiä, Sydänlammi sanoo.

    Oma Säästöpankin kotipaikka on Seinäjoella ja pääkonttori sijaitsee Lappeenrannassa.

    Turkissa syytetään tiedotusvälineitä valuuttakurssin romahduksesta

    Turkissa syytetään tiedotusvälineitä valuuttakurssin romahduksesta


    Turkin sisäministeriö sanoo aloittavansa oikeustoimet satoja sosiaalisen median sivustoja vastaan. Sisäministeriö epäilee, että sosiaalinen media on pahentanut Turkin valuuttamarkkinoiden pudotusta. Myös Istanbulin yleinen syyttäjä sekä Turkin...

    Turkin sisäministeriö sanoo aloittavansa oikeustoimet satoja sosiaalisen median sivustoja vastaan. Sisäministeriö epäilee, että sosiaalinen media on pahentanut Turkin valuuttamarkkinoiden pudotusta.

    Myös Istanbulin yleinen syyttäjä sekä Turkin pääomamarkkinoita valvova viranomainen ovat ilmoittaneet aloittavansa tutkimukset selvittääkseen, mitkä tahot "uhkaavat taloudellista vakautta" ja "levittävät valheita ja väärää tai harhaanjohtavaa informaatiota tai uutisia".

    Turkin liiran arvo on tänään maanantaina sahannut voimakkaasti edestakaisin. Kurssi putosi aluksi nopeasti 0,60 liiraa dollarilta, jolloin dollarista piti maksaa yli seitsemän liiraa. Tämän jälkeen kurssi vahvistui lähes viikonlopun lukemiin, mutta lähti sitten jälleen laskuun.

    Uudet taloustoimet käyttöön

    Turkin talousministeri Berat Albayrak ilmoitti aamulla viranomaisten käynnistävän välittömästi talousohjelman, joka vahvistaa pankkien maksuvalmiutta.

    Säädösmuutosten kautta pankit saavat käyttöönsä noin kuuden miljardin dollarin arvosta omia varantojaan sekä kolmen miljardin dollarin arvosta kultavarantoja, kertoo uutistoimisto Reuters.

    Uudistukset lisäävät Reutersin arvion mukaan taloudellista vakautta. Ne eivät kuitenkaan paranna liiran arvoa, koska ne eivät kohdistu pankkien ulkomaantoimintoihin.

    Reutersin haastattelema asiantuntija arvioi, että Turkin valuuttakurssihuolet nostavat maan inflaatiota 4-5 prosenttiyksikköä lähikuukausina.

    Liiran epävakaus on heijastunut myös eräisiin muihin kehittyvien talouksien valuuttoihin. Esimerkiksi Etelä-Afrikan rand ja Meksikon peso ovat heikentyneet.

    Lisäksi euro on heikentynyt, kun taas "turvavaluuttoina" pidettyjen Japanin jenin ja Sveitsin frangin arvot ovat nousseet.

    Lue lisää:

    Turkin liiran pudotus jatkuu – Trumpin kovennetut talouspakotteet astuivat voimaan

    Aiheesta muualla:

    Turkey’s Erdoğan digs in as currency tumbles

    Turkin liiran pudotus jatkuu – Trumpin kovennetut talouspakotteet astuivat voimaan

    Turkin liiran pudotus jatkuu – Trumpin kovennetut talouspakotteet astuivat voimaan


    Turkin valuutan, liiran heikkeneminen on jatkunut jälleen valuuttamarkkinoiden avauduttua viikonlopun jälkeen. Dollaria vastaan liiran arvo putosi heti aamulla yli kuusi prosenttia. Viikonloppuna dollarista piti maksaa noin 6,80 liiraa, mutta aamulla...

    Turkin valuutan, liiran heikkeneminen on jatkunut jälleen valuuttamarkkinoiden avauduttua viikonlopun jälkeen.

    Dollaria vastaan liiran arvo putosi heti aamulla yli kuusi prosenttia. Viikonloppuna dollarista piti maksaa noin 6,80 liiraa, mutta aamulla hinta nousi enimmillään jo 7,24:ään liiraan.

    Myöhemmin liiran arvo nousi hieman. Nousuun vaikutti todennäköisesti Turkin talousministerin Berat Albayrakin ilmoitus käynnistää valuutan arvoa tukeva "toimintasuunnitelma".

    Albayrak ei kertonut suunnitelman yksityiskohtia. Turkin pankkien valuuttakauppaa on rajoitettu.

    Liiran arvon lasku on jatkunut jo vuosia, mutta se jyrkkeni rajusti viime viikolla, kun välirikko Yhdysvaltain kanssa paheni. Tänään maanantaina astui voimaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin määräys nostaa Turkkiin kohdistuvat metallien tuontitullit kaksinkertaisiksi.

    Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan syytti ulkomaita Turkkiin kohdistuvasta "salakähmäisestä juonesta".

    – Operaation tarkoitus on saada Turkki antautumaan kaikilla aloilla taloudesta politiikkaan, Erdogan sanoi.

    Hänen mukaansa Turkki ei aio tehdä myönnytyksiä. Erdogan väläytti, että maa alkaa etsiä liittolaisia muilta suunnilta. Tämä voisi viitata siihen, että Turkki harkitsee eroavansa sotilasliitto Natosta.

    Lue lisää:

    Turkin valuutta romahtaa – Erdoğanin vetoaminen Allahiin ei rauhoittanut markkinoita

    Eräänä päivänä biokemistit päättivät loikata pakkausbisnekseen ja pelastaa maailman muovilta:

    Eräänä päivänä biokemistit päättivät loikata pakkausbisnekseen ja pelastaa maailman muovilta: "Innovointi ei ole mitään mukavaa rupattelua"


    Suvi Haimi ja Laura Kyllönen voisivat olla samojen aivojen vasen ja oikea puolisko. Toinen visioi villisti, toinen saattaa asiat järjestelmällisesti loppuun. Biokemian tohtorit hitsautuivat yhteen Tampereen yliopistolla, jossa Haimi ohjasi Kyllösen...

    Suvi Haimi ja Laura Kyllönen voisivat olla samojen aivojen vasen ja oikea puolisko. Toinen visioi villisti, toinen saattaa asiat järjestelmällisesti loppuun. Biokemian tohtorit hitsautuivat yhteen Tampereen yliopistolla, jossa Haimi ohjasi Kyllösen väitöskirjan.

    – Koin, että Suvin periksiantamattomuus ja optimismi saivat minusta irti paljon enemmän kuin jos olisin tehnyt töitä itseni kaltaisen analyyttisen ja kriittisen ihmisen kanssa, Kyllönen toteaa.

    Nykyään kaksikolla on yritys, jonka tavoite on kaikkea muuta kuin vaatimaton: ratkaista maailmanlaajuinen muovijäteongelma. Jotta suureen haasteeseen voidaan vastata, tarvitaan liikeidea. Haimi ja Kyllönen löysivät omansa kylpyhuoneen kaapeista, kun huomasivat, että ekologinen luonnonkosmetiikka pakataan yhä edelleen muoviin. Tilalle pitää saada jokin parempi materiaali.

    Onko muovikatastrofin estäminen mahdoton tehtävä? Ei ole, jos kysytään universumilta. Tai intuition asiantuntijalta, taiteen tohtori Asta Raamilta.

    Kaikki ongelmat voidaan ratkaista

    Haimin ja Kyllösen perustamassa Sulapacissa työskentelee tällä hetkellä 15 ihmistä. Heidän kehittämäänsä puupohjaista pakkausmateriaalia voidaan valmistaa jo olemassa olevissa tehtaissa ilman, että uusia koneita tarvitsee rakentaa.

    Muovia korvaavan aineen tuotekehitystä viedään eteenpäin systemaattisella ongelmanratkaisulla, eri vaihtoehtoja testaten. Niiden loppuminen olisi painajaismainen tilanne.

    – Niin, että ”nyt ollaan kaikki katsottu ja tätä ei voi ratkaista”. Se on vaarallinen johtopäätös, johon ei ole kertaakaan päädytty. Aina pitää löytyä toimiva vaihtoehto, Suvi Haimi sanoo.

    Suvi Haimi ja Laura Kyllönen.Henrietta Hassinen / Yle

    Raami toteaa, että universumin näkökulmasta ihmiskunnan vaikeimpien ongelmien ratkaisussa voisi olla mahdollista ihan kaikki. Ihmismieli kuitenkin pyrkii luonnostaan sovittamaan meitä ympäröivään yhteiskuntaan ja tarjoaa siksi vain tavanomaisia, rajallisia vastauksia.

    – Meillä ei ole välttämättä aikaa odottaa, että mieli kehittyy nykyisiin olosuhteisiin päivittyväksi, ennen kuin ongelmat käyvät liian pahoiksi. Onneksi tutkimuksen avulla mielen toimintaa tunnetaan ja voidaan löytää keinoja hakea kokonaan uusia ratkaisuja, Raami sanoo.

    Oivallusten äärelle pääsemiseen ei vaadita Pelle Pelottoman keksijäkykyjä, mutta jonkinlaista rohkeutta kyllä.

    Turvallinen ilmapiiri saa tiimin loistamaan

    Sulapacin perustajajäsenet ovat yhtä mieltä siitä, ettei mitään maailmanlaajuista ongelmaa ratkaista yhden hengen voimin. Kyllönen kutsuu erilaisista taustoista tulevien ihmisten yhteistyötä ideoiden ristipölytykseksi. Sen avulla eri alojen osaamista saadaan yhdistettyä uudeksi innovaatioksi.

    – Innovaatioiden luominen ei ole mitään mukavaa jutustelua tai rupattelua. Siinä on tärkeää, että kaikki ovat tarpeeksi rohkeita kertomaan oman mielipiteensä. Lopputulos rakentuu erilaisista näkökulmista, Haimi täydentää.

    Avoimesti puhuminen on äärimmäisen tärkeää, mutta ei aina helppoa. Asta Raamin mukaan ajattelun valtatielle avautuu turvallisessa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä lisää kaistoja. Kaikkialla niin ei tapahdu, koska epätavallisia tietämisen tapoja ei arvosteta.

    – Intuition kokemuksista ei saisi puhua eikä niitä saisi olla olemassa, minkä johdosta työpaikoilla on tavallaan kaventunut psykologinen ilmapiiri. Muita kuin loogisia päättelyketjuja hävetään, hän sanoo.

    Asta Raami.Jyrki Lyytikkä / YleMiten intuitiota käytetään tiedonhaussa?

    Asta Raami vertaa intuition kautta tapahtuvaa tiedon hakemista jousiammuntaan.

    1. Määritellään maali. Ongelmanratkaisussa syöksytään liian usein suoraan toimintaan, vaikka ensin pitäisi astua askel taaksepäin ja miettiä, mitä itse asiassa halutaan selvittää.

    2. Viritetään jousi. Se voi tapahtua esimerkiksi mindfulnessin, kävelylenkin tai käsitöiden tekemisen avulla – eri ihmisillä on eri keinot saavuttaa sopiva mieletila.

    3. Irrotetaan nuolesta. Nyt täytyy päästä älyn tuolle puolen. Mieli yrittää pitää ajattelijan tutulla ja turvallisella alueella ja lähettää siksi torjuvia signaaleja. Niitä voi kuitenkin hyödyntää: varoittavien tuntemusten ja ajatusten havaitseminen voi tarkoittaa sitä, että ollaan jonkin uuden äärellä.

    Raamin mielestä todellinen innovointikoneisto hyrähtää käyntiin, kun yhdessä tehdyn päättelyn lisäksi hyödynnetään useiden ihmisten intuitiota samalla kertaa.

    Hän teki väitöskirjansa designista ja havaitsi, että intuitiota hyödyntävät muotoilijat pääsevät luovempiin ratkaisuihin kuin tietoiseen päättelyyn nojaavat.

    – Mitä enemmän intuitiota käytetään, sitä enemmän syntyy uutta. Lopputuloksen lisäksi tiedon rakenne, luonne ja koko olemus riippuvat siitä, lähdetäänkö liikkeelle intuitiolla vai tietoisella päättelyllä.

    Raami pitää arvossa myös tehokkaaseen ongelmanratkaisuun tähtäävää insinöörimäisyyttä. Sen ja intuitiivisen ajattelun välillä voi vuorotella. Design-ajattelussa keskitytään Raamin mukaan etsimään oikeaa kysymystä sen sijaan, että haettaisiin nopeaa vastausta.

    Mitähän sanottavaa business designerilla on ideoinnista?

    Innovaatio vaatii kolme asiaa

    Digiliiketoiminnan asiantuntijayritys Solitalla työskentelevä Mikko Väätäinen on titteliltään paitsi business designer, myös president of playground. Leikkikentän presidentti!

    Otetaanpa askel taaksepäin.

    – Pari vuotta sitten hackathonit olivat iso juttu, kun huomattiin, että lyhyessä ajassa voi saada aikaan mielenkiintoisia lopputuloksia. Niiden jälkeinen trendi ovat sisäiset start-upit, joita kukin yritys nimeää omilla tavoillaan, vaikkapa ”hautomo”, ”kiihdyttämö” tai ”lab”.

    Solitalla on nyt leikkikentän vuoro.

    – Ei voi tietää, mikä innovaattoreita inspiroi, mutta heillä on uteliaisuutta uusia palveluja ja teknologioita kohtaan. Heille tarjotaan mahdollisuus luoda niistä kokeiluprojekteja leikkikenttä-toiminnan alla.

    Mikko Väätäinen.Solita

    Väätäinen valmentaa työkseen innovaatio-ohjelmia esimerkiksi Fortumilla ja Fazerilla. Hänen mukaansa uuden luominen vaatii kolme edellytystä. Kolme kaksitavuista sanaa: lupa, tila ja aika.

    – Aikaa pitää osata antaa, mutta myös ottaa. Jos sitä on loputtomasti, innovaatiot kuolevat. Alkuvaiheessa uutta ideaa on helppo jäädä hieromaan liian kauan, jolloin se muuttuu kalliiksi ja kannattamattomaksi.

    Tila tarkoittaa kirjaimellisesti luovaan työhön sopivia paikkoja. Joskus tyhjä seinä on kaikki mitä tarvitaan, toisinaan innovaatiota kehittävä tiimi tavoittaisi parhaan työskentelyotteen muokattavissa huoneissa. Toisaalta kyse on myös luovan mielentilan saavuttamisesta.

    Viimeinen asia, lupa, on Väätäisen mukaan kaikista hankalin hahmottaa. Se on organisaatiossa sekä kulttuurina että jokaisen korvien välissä: onko luovuus ja nykyhetken kyseenalaistaminen sallittu?

    Vapautta, ei kahleita

    Materiaalivallankumousta tavoittelevien Haimin ja Kyllösen mielestä innovatiivisuus pysyy yllä ennen kaikkea vapauden avulla. Asiantuntijoiden pitää antaa tehdä työnsä omalla tavallaan.

    – Meillä käydään vapaata keskustelua kaikkien kesken ja se on rikkaus. Kun eri ihmisten ja osaamisalueiden näkemyksiä tulee esille, saadaan uudenlaisia ajatuksia eteenpäin, Kyllönen sanoo.

    Vaikka missio muoviroskan hyvästelemisestä yhdistää yrityksen koko henkilökuntaa, vapaus on Haimin mukaan ainoa asia, joka todella pitää ihmiset motivoituneina.

    Idean arvo on melkein negatiivinen. Mikko Väätäinen

    Joku työnantaja saattaisi kantaa huolta siitä, jättävätkö idearikkaimmat ja kekseliäimmät työntekijät jonain päivänä laivan ja lähtevät yrittäjiksi. Väätäisen mielestä sitä ei pidä pyrkiä estämään.

    – Sen aikaa, kun tällainen hahmo tekee yrityksellesi töitä, siitä kannattaa ottaa irti kaikki mitä saa, eikä se tapahdu kahlitsemalla. On parempi tukea, antaa vauhtia ja nauttia kyydistä.

    Ja vaikka luovuutta puhkuvan innovaattorin päästä putkahtelisi harva se päivä nerokkaita bisnesideoita, se ei vielä riitä mihinkään.

    Idea ei ole mitään

    Innovaation määritelmä täyttyy vasta, kun uutuus on ihmisten saatavilla. Idea puolestaan ei ole käytäntöä nähnytkään.

    – Idean arvo on melkein negatiivinen. Ihan kiva, että se on keksitty, mutta ei sillä yksinään ole vielä mitään arvoa, Väätäinen sanoo.

    Lennokas idea ehkä parantaa työtyytyväisyyttä tai huvittaa hetken aikaa, mutta liiketoimintaa se ei kehitä. Väätäisen mukaan arvoa syntyy vasta silloin, kun ideaan sitoutuneet ihmiset ovat muuttaneet oivalluksen käsin kosketeltavaksi ja lähtevät testaamaan sitä.

    Asta Raami on samoilla linjoilla.

    – Vaikka saataisiin mielettömiä ideoita ja visioita, ei päästä kauhean pitkälle, jos niitä ei pystytä jäsentämään, rakentamaan ja tuomaan tähän maailmaan. Kuten kaikessa ajatustoiminnassa, myös ideoiden kehittämisessä ja konkretisoinnissa on tilansa sekä intuitiolle että päättelylle.

    Ison joukon pitää ostaa uutta keksintöä, jotta tulee selväksi, että sille on tarvetta. Idean kannattavuus ei ole varmaa vielä silloinkaan. Voi olla, että keksintö myy kuin häkä, mutta tulee silti liian kalliiksi.

    – On mietittävä bisnesmallia, mikä kannattaa, ja mikä sovellus lyö ensimmäiseksi läpi. Liian hidas markkinoille eteneminen on yksi isoimpia riskejä. Innovaatio pitää pystyä oikeasti kaupallistamaan, Suvi Haimi sanoo.

    Sillä tiellä Sulapac on nyt. Kyllösen ja Haimin tavoitteena on tehdä uusiutuvalla pakkausmateriaalillaan maailmanlaajuinen läpimurto vuonna 2020. Silloin heidän keksintönsä pääsee todella kilpailemaan muovin kanssa.

    Lue myös:

    Pitääkö työnantajalle kertoa jo unetkin? "Toivottavasti", sanoo psykoterapeutti

    Pikkukunta kutsui keksijät apuun luodakseen työpaikkoja – nyt Kaavi on saanut jo yli 700 ideaa ja 4 uutta yritystä

    Jos asiakas ei huomaa pakkausta neljän sekunnin aikana, se jää usein hyllyyn – moni uutuustuote epäonnistuu huonon pakkauksen takia

    Kun Suomi suunnittelee, Ruotsi edistää jo jättisuunnitelmiaan nopeista radoista: Tukholmasta etelään tulevaisuudessa jopa 320 km/h

    Kun Suomi suunnittelee, Ruotsi edistää jo jättisuunnitelmiaan nopeista radoista: Tukholmasta etelään tulevaisuudessa jopa 320 km/h


    Rautatiehankkeet ovat olleet tällä viikolla otsikoissa Suomessa, kun hallitus ilmaisi budjettiehdotuksessa haluavansa edistää nopeita yhteyksiä Helsingistä Tampereelle ja Turkuun. Turun tunnin juna on ollut esillä hyvän aikaa, nyt hallitus nosti...

    Rautatiehankkeet ovat olleet tällä viikolla otsikoissa Suomessa, kun hallitus ilmaisi budjettiehdotuksessa haluavansa edistää nopeita yhteyksiä Helsingistä Tampereelle ja Turkuun.

    Turun tunnin juna on ollut esillä hyvän aikaa, nyt hallitus nosti selvästi esille tavoitteen saada alle tunnin kestävä yhteys Helsingistä Tampereelle.

    Talvella Tampere ja Helsinki vaativat Helsingistä Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kohti Tamperetta menevän lentoradan edistämistä nopeasti. Varsinais-Suomessa heräsi tuolloin huolta, missä järjestyksessä hankkeet etenevät.

    Helsingin ja Tampereen väliä reissaavien ei kannata pidätellä hengitystään nopeaa yhteyttä odotellessa. Hallitus kirjasi, kuinka alle tunnissa taittuvaa yhteyttä tulee pitää pääradan peruskorjauksen suunnittelun yhteydessä lähtökohtana.

    Ruotsi on edennyt suurten kaupunkien välisissä nopeiden ratojen hankkeissaan Suomea määrätietoisemmin askelin.

    Maa on käynnistämässä Tukholmasta lounaaseen vievän Järna–Linköping-rataosuuden rakentamista. Se on osa Tukholmasta ja Malmöön ja Göteborgiin vieviä nopeita junaratoja. Uutuusosuuden huippunopeudeksi tulee 320 kilometriä tunnissa.

    Taannoin Ruotsilla oli EU-tukikelpoisia raidehankkeita 17 miljardilla eurolla, kun samaan aikaan Suomella oli miljardilla eurolla. Paavo Syrjö, Infra ry Pitkän tähtäimen suunnittelua

    Ruotsi edistää hankkeitaan 12-vuotisilla suunnitteluohjelmilla. Tästä vuodesta alkavalle ja vuoteen 2029 asti yltävälle kaudelle on varattu 700 miljardin kruunun (67 miljardin euron) rahoitus teiden ja ratojen kunnossapitoon ja uusiin hankkeisiin.

    INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö katsoo Ruotsin hyötyvän suunnittelunsa pitkäjänteisyydestä.

    – Ruotsissa on tehty nyt kolmannen kerran 12-vuotinen pitkän tähtäimen suunnitelma. Siinä laitetaan hankkeet listalle ja myös se, miten ne rahoitetaan. Tämä on selvästi erilainen tapa, mitä Suomessa on tehty tähän asti, Syrjö toteaa.

    Suomen politiikkaa liikennehankkeissa hän kuvailee enemmän poukkoilevaksi hallituskausien mukaan. Ruotsissa puolueet ovat laajasti sitoutuneet 12-vuotiseen ohjelmaan.

    Ruotsilla EU-rahaa haussa moninkertaisesti Suomeen verrattuna

    Ruotsi rahoittaa suuret hankkeensa suurelta osin valtion budjetista. Pieni osuus tulee Tukholmassa ja Göteborgissa kerättävistä ruuhkamaksuista, ratamaksuista ja alueiden yhteistyörahoista.

    Syrjö kuvailee Ruotsin olleen EU-rahoituksen haussa Suomea nokkelampi. Kun Ruotsilla on esittää EU:lle pitkän tähtäimen suunnitelmia ja he tietävät, mitä tulevat rakentamaan, pystyy EU-rahoitusta hakemaan eri tavalla mitä Suomi on pystynyt.

    – Taannoin Ruotsilla oli EU-tukikelpoisia raidehankkeita 17 miljardilla eurolla, kun samaan aikaan Suomella oli miljardilla eurolla. Heillä oli siis 17-kertainen määrä, mihin oli edes mahdollista rahoitusta hakea, Syrjö kertoo.

    EU:n seuraava rahoituskausi alkaa vuonna 2021. WSP:llä johtajana työskentelevä professori Jorma Mäntynen muistutti aiemmin tällä viikolla Ylen haastattelussa Suomea kiirehtimään hankkeitaan, jotta EU-rahoitus ei mene ohitse.

    Asuntoja raideyhteyksien varrelle

    Syrjö arvelee Ruotsin haluavan satsata nopeisiin junayhteyksiin ympäristötavoitteita lunastaakseen ja tavoitellakseen yhteiskunnan hiilineutraaliutta. Samalla työssäkäyntialueet kasvavat.

    – Tarkoitus on myös että tulevaisuudessa junat kulkevat Ruotsissa tarkasti aikataulun mukaisesti, mikä ei ole ollut itsestäänselvyys sielläkään.

    Ruotsin hallitus listaa tavoitteiksi myös saada lentomatkustajia siirtymään raideliikenteeseen. Joukkoliikenteeseen satsataan muutoinkin, jotta uusien asuinalueiden rakentaminen etenisi.

    – Nopeiden joukkoliikenneyhteyksien varteen halutaan kaavoittaa asuntoja. Satsaus raideliikenteeseen tulee yksityisinä investointeina ja niistä syntyvinä verotuloina takaisin, Syrjö katsoo.

    Rautatiekiskot Ruotsissa.Henrik Isaksson / AOPRautatieyhtiöllä suuria kasvutavoitteita

    Ruotsissa valtion rautatieyhtiö SJ valmistautuu hyödyntämään tulevia ratayhteyksiä, jotka mahdollistavat junavuorojen lisäämisen. Kokonaisuudessaan nopeiden ratojen Tukholmasta Göteborgiin ja Malmöön arvioidaan valmistuvan 2030-luvulla.

    SJ:n varatoimitusjohtaja Caroline Åstrand kuvaili kansainvälisen rautatiealan lehden haastattelussa yhtiön aikovan lisätä tarjontaansa kaikilla pääreiteillään.

    Kun ratatöitä valmistuu ja yhtiö saa uutta kalustoa, lähivuosien suunnitelmissa on ryhtyä liikennöimään Tukholmasta Osloon jopa kahdeksalla vuorolla päivässä. SJ aikoo lisätä vuorojaan myös Tukholman ja Kööpenhaminan välille. Molemmilla väleillä matkustajia tavoitellaan lentoliikenteestä.

    Rautatieyhtiöllä on menossa satojen miljoonien eurojen arvoinen investointiohjelma, jossa se uudistaa täysin nopeiden X2000-juniensa sisätilat ja myös tekniikan monelta osin. Junien paikkamäärä kasvaa uudistuksessa. SJ:llä on käynnissä tarjouskilpailu kolmenkymmenen uuden, nopean junan hankinnasta.

    Aiempia uutisia rautatieliikenteestä

    Sata huippunopeaa junaa, hintalappu yli 2,5 miljardia euroa – Ranskan rautatieyhtiö tekee jättihankinnan

    Suomen raiteille halutaan isompia ja painavampia vaunuja – satamapomo: "Venäjällä puhutaan jopa 28-tonnisista akselipainoista"

    Ei vielä alle viiden tunnin junamatkaa – Helsinki–Oulu-väli on VR:lle haasteellinen

    Jatkopala Tallinnan-risteilyysi: junalla kolmen maan halki neljässä tunnissa

    Miten valtion budjetti näkyy lompakossasi? Katso Mun budjetti -koneesta ehdotuksen suorat vaikutukset omaan talouteesi

    Miten valtion budjetti näkyy lompakossasi? Katso Mun budjetti -koneesta ehdotuksen suorat vaikutukset omaan talouteesi


    Monet viisivuotiaiden vanhemmat säästävät päiväkotimaksuissa, tupakointi kallistuu, autovero kevenee ja takuueläke paranee. Mikäli valtiovarainministeriön torstaina julkistama vuoden 2019 budjettiehdotus menee läpi, voittajia ovat muun muassa...

    Monet viisivuotiaiden vanhemmat säästävät päiväkotimaksuissa, tupakointi kallistuu, autovero kevenee ja takuueläke paranee. Mikäli valtiovarainministeriön torstaina julkistama vuoden 2019 budjettiehdotus menee läpi, voittajia ovat muun muassa palkansaajat ja minimipäivärahan varassa elävät suomalaiset.

    Ensi vuoden budjetissa näyttää olevan enemmän voittajia kuin edellisinä vuosina. Juha Sipilän (kesk.) hallitus päätti monista leikkauksista ja säästöistä nelivuotisen hallituskautensa alussa. Parantuneen taloustilanteen ansiosta hallitus voinee hieman löysätä valtion kukkaron nyöriä ensi vuonna eli hallituskauden lopussa.

    Yle kokosi Mun budjetti -koneeseen valtiovarainministeriön budjettiehdotuksesta kohtia, jotka vaikuttavat suoraan suomalaisten lompakkoon.

    Mun budjetti -koneessa näkyvät vain suoraan tuloihisi ja menoihisi vaikuttavat toimet, joita valtiovarainministeriö ehdottaa. Seuraavaksi eri ministeriöt esittävät toiveita menolisäyksistä. Elokuun lopussa hallitus neuvottelee lopullisesta budjettiesityksestään.

    Koneesta puuttuvat valtiovarainministeriön esittämät säästöt ja menolisäykset, jotka näkyvät esimerkiksi palveluiden paranemisena tai huonontumisena. Valtiovarainministeriö jätti myös yhden ison aihealueen, työttömiä koskevat porkkanat ja kepit, kansliapäällikköryhmän puitavaksi.

    Mukana on paljon muutoksia, jotka hallitus kertoi jo kevään kehysriihessä. Moni ehdotus taas tarkentuu budjettiriihessä elokuun lopussa. Yle on tehnyt laskelmia yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Osa lompakkovaikutuksista voi muuttua, kun hallitus elokuun lopssa kertoo tarkempia yksityiskohtia.

    Grafiikka korjattu 13.8. klo 9.59: Asuntolainan korkovähennyksen muutos vaikuttaa vuosi-, eikä kuukausitasolla.

    Lue lisää:

    Näin päätetään, mitä veroja maksat ja etuuksia saat

    Lue valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen pääkohdat

    Analyysi: Petteri Orpon poliittinen kädenjälki näkyy budjettiehdotuksessa

    Lähteet: Valtiovarainministeriö, Kansaneläkelaitos, Adoptioperheet ry, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tieliikenteen Tietokeskus ja Autoalan Tiedotuskeskus, Suomen Kuntaliitto, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Vero.fi, Trafi.fi, Veronmaksajat, Eläketurvakeskus, Sosiaali- ja terveysministeriö.

    Turkin valuutta romahtaa – Erdoğanin vetoaminen Allahiin ei rauhoittanut markkinoita

    Turkin valuutta romahtaa – Erdoğanin vetoaminen Allahiin ei rauhoittanut markkinoita


    Turkin valuutan, liiran heikkeneminen on jatkunut tänään perjantaina. Päivän aikana liiran arvo on heikentynyt jo 19 prosenttia. Alkuvuoden aikana liira on menettänyt arvostaan yli 40 prosenttia. Vuoden alussa eurosta piti maksaa noin 4,55 liiraa,...

    Turkin valuutan, liiran heikkeneminen on jatkunut tänään perjantaina. Päivän aikana liiran arvo on heikentynyt jo 19 prosenttia.

    Alkuvuoden aikana liira on menettänyt arvostaan yli 40 prosenttia.

    Vuoden alussa eurosta piti maksaa noin 4,55 liiraa, kun tänään sen hinta on noussut jo 7,50 liiraan.

    Taustalla epäilyttävä talouspolitiikka ja riitaisa ulkopolitiikka

    Turkin talousongelmien taustalla vaikuttaa erityisesti presidentti Recep Tayyip Erdoğanin politiikka ja hänen tekemänsä henkilövalinnat.

    Hän on heikentänyt Turkin keskuspankin itsenäistä asemaa ja nimittänyt vävynsä Beret Albayrakin maan uudeksi talousministeriksi.

    – Markkinat ovat menettäneet luottamuksensa presidentti Erdoğanin triumviraattiin, hänen vävyynsä talousministerinä ja [keskuspankin] kykyyn tehdä tarvittavia toimia, sanoi Financial Times -lehden haastattelema Renaissance Capital -sijoitusyhtiön pääekonomisti Charles Robertson.

    Erdoğan on vienyt Turkin törmäyskurssille Yhdysvaltain kanssa ja maat ovat asettaneet toisilleen pakotteita. Välit ovat kireät myös esimerkiksi Saksaan.

    Markkinoita huolettaa Erdoğanin omintakeinen talouspolitiikka. Hän on esimerkiksi sitä mieltä, että matalat korot ehkäisevät inflaatiota. Maan inflaatio laukkaa 16 prosentin vuosivauhdilla. Hän on myös syyttänyt Turkin talousvaikeuksista ulkomaiden "kampanjoita".

    Markkinat eivät ole vakuuttuneet hänen uhoavista lausunnoistaa, joissa hän sanoo talousongelmien ratkeavan isänmaallisuudella ja uskonnolla.

    – Jos heillä on dollarinsa, meillä on ihmisemme, oikeamielisyytemme ja Allah!

    Talousministeri Albayrak on esitellyt tänään uutta talouspoliittista linjaa. Maan taloutta on tarkoitus muuttaa olennaisesti ja palauttaa markkinoiden luottamus.

    Vaikutus Eurooppaan

    Euroopan keskuspankki pohtii, missä määrin Turkin kriisi vaikuttaa eurooppalaisiin rahamarkkinoihin. Stoxx Europe 600 -indeksiin sillä on ollut jo pientä vaikutusta, kertoo talousuutistoimisto Bloomberg.

    Turkin velkakirjamarkkinoilla kymmenen vuoden korko on pompannut jo yli 20 prosentin, kertoo Financial Times.

    On mahdollista, että Turkin pankkisektori joutuu vaikeuksiin ulkomaisten lainojensa kanssa, jotka kattavat 40 prosenttia pankkisektorin varoista.

    Eniten rahaa Turkkiin ovat lainanneet espanjalainen BBVA, italialainen UniCredit sekä ranskalainen BNP Paribas.

    Euroopan keskuspankin mukaan tilanne ei ole hälyttävä, mutta sitä tulee seurata tarkoin.

    Uutista päivitetty 10.8. klo 16.40. Päivitetty liiran heikkemisen luvut.

    Lue lisää:

    Erdoğan uhkaa jäädyttää kahden amerikkalaisen ministerin varoja vastatoimena amerikkalaisten asettamille pakotteille

    USA:n pakotteet saivat aikaan kaaoksen Venäjän taloudessa – ruplan arvo ja pörssikurssit romahtivat

    USA:n pakotteet saivat aikaan kaaoksen Venäjän taloudessa – ruplan arvo ja pörssikurssit romahtivat


    Yhdysvaltain ulkoministeriö ilmoitti eilen keskiviikkona asettavansa Venäjälle pakotteita keväällä tapahtuneen myrkytystapauksen takia. Yhdysvallat katsoo, että Venäjä yritti myrkyttää entisen vakoojan Sergei Skripalin...

    Yhdysvaltain ulkoministeriö ilmoitti eilen keskiviikkona asettavansa Venäjälle pakotteita keväällä tapahtuneen myrkytystapauksen takia. Yhdysvallat katsoo, että Venäjä yritti myrkyttää entisen vakoojan Sergei Skripalin hermomyrkyllä.

    Pakotteet astuvat voimaan elokuun 22. päivän tienoilla, ulkoministeriö kertoo. Ensi vaiheessa niillä estetään viemästä Yhdysvalloista Venäjälle tuotteita, joita voitaisiin käyttää sotilaallisiin tarkoituksiin. Aikaisemmin näiden ns. kaksikäyttötuotteiden vientiluvat on hyväksytty tapauskohtaisesti, kertovat USA:n tiedotusvälineet, muiden muassa uutiskanava CNN.

    Venäjä on kaiken aikaa kiistänyt osallisuutensa Skripalin tapaukseen. Venäjä sanoo haluavansa osallistua tutkimuksiin.

    Torstaina Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi, että uudet pakotteet ovat laittomia ja "ehdottoman epäystävällisiä". Vastapakotteista on kuitenkin Peskovin mukaan vielä liian aikaista puhua, koska pakotteiden laatu ei ole virallisesti selvillä.

    Yhdysvallat seuraa Venäjän toimintaa kolmen kuukauden ajan, pystyykö se vakuuttamaan Yhdysvallat, ettei se enää tule käyttämään kemiallisia aseita. Jos vakuuttaminen ei onnistu, pakotteet kiristyvät.

    Ehdotuksia lisäpakotteiksi

    Uhka pakotteiden toisesta vaiheesta sai aikaan paniikin Venäjän talousmarkkinoilla.

    Yhdysvallat ei ole vielä päättänyt, minkälaisia toisen vaiheen pakotteet ovat, mutta ehdotuksia on monenlaisia. Ehdotuksissa on mainittu vientikielto kaikelle venäläiselle öljylle, lentoyhtiö Aeroflotiin kohdistuva lentokielto Yhdysvaltoihin, kaikkien tuotteiden ja teknologian vientikielto Venäjälle ja pankkien lainansaannin rajoittaminen, kertoo talousuutistoimisto Bloomberg.

    Varsinkin pankkeihin kohdistuvat pakotteet olisivat myrkkyä Venäjän taloudelle, kertoo Bloomberg toisessa artikkelissaan.

    Lisäksi Yhdysvallat rajoittaisi maiden välisiä diplomaattisia suhteita.

    On hyvin epätodennäköistä, että Yhdysvallat menisi pakotepolitiikassa näin pitkälle, mutta Venäjän ulkomaankauppaa käyvät yritykset ovat reagoineet voimakkaasti.

    Kaaos pörssissä

    Venäjän ruplan arvo lähti torstaina jyrkkään laskuun. Kun aamulla yhdestä dollarista piti maksaa 63,5 ruplaa, kello kymmeneltä hintaa oli tullut kolme ruplaa lisää. Iltapäivällä lasku tasoittui ja ruplan arvo ei enää heikentynyt.

    Rupla arvo dollaria vastaan on ollut yhtä alhaalla marraskuussa 2016.

    Yle Uutisgrafiikka

    Pörssissä Aeroflotin kurssi putosi aamulla peräti 12 prosenttia. VTB-pankin osakkeet halpenivat 7,4 prosenttia ja Sberbankin 5,6 prosenttia.

    Venäläinen RTS-pörssi-indeksi laski aamupäivän aikana 3,2 prosenttia.

    Myös venäläisen öljyn hinta on laskenut.

    Päivitetty ruplan uusi arvo klo. 14:57.

    Oikeusministeriö esittää: Yksityisiltä osakeyhtiöiltä poistumassa 2 500 euron pääomavaatimus

    Oikeusministeriö esittää: Yksityisiltä osakeyhtiöiltä poistumassa 2 500 euron pääomavaatimus


    Oikeusministeriö pyrkii helpottamaan yritystoiminnan aloittamista uudella lakiesityksellä. Muutos poistaisi yksityisiltä osakeyhtiöiltä 2 500 euron vähimmäispääomavaatimuksen. – Nyt ehdotetulla muutoksella voitaisiin auttaa etenkin pieniä...

    Oikeusministeriö pyrkii helpottamaan yritystoiminnan aloittamista uudella lakiesityksellä. Muutos poistaisi yksityisiltä osakeyhtiöiltä 2 500 euron vähimmäispääomavaatimuksen.

    – Nyt ehdotetulla muutoksella voitaisiin auttaa etenkin pieniä yrityksiä. On tärkeää, että myös pienet yritykset voisivat hyödyntää osakeyhtiöillä olevia etuja, sanoo oikeusministeri Antti Häkkänen ministeriön tiedotteessa.

    Muutos edistäisi ministeriön mukaan varsinkin yksin yrittämistä ja mikroyritysten perustamista. Vähimmäispääomavaatimuksen poistaminen helpottaisi myös yhtiön digitaalisen perusilmoituksen tekemistä kaupparekisteriin ja verottajalle sekä rekisteri-ilmoitusten käsittelyn automatisointia.

    Lisäksi ministeriö ehdottaa osakepääoman rekisteröinnin helpottamista.

    Tällä hetkellä yhtiön perustaminen ilman osakepääomaa on mahdollista useissa EU-maissa, kuten Tanskassa, Saksassa, Ranskassa, Hollannissa ja Espanjassa.

    Lakiesitys on lausuntokierroksella, joka päättyy 24. syyskuuta.

    Ensimmäinen Ikea avattiin Intiassa – Kuinka intialaiset ottavat vastaan tee-se-itse-huonekalut?

    Ensimmäinen Ikea avattiin Intiassa – Kuinka intialaiset ottavat vastaan tee-se-itse-huonekalut?


    Intian ensimmäinen Ikea-tavaratalo avattiin tänään torstaina Hyderabadin kaupunkiin maan eteläosassa. Jo ennen ovien avaamista yli 200 innokasta shoppailijaa odotti liikkeen edustalla, missä sotilassoittokunta viihdytti heitä hilpeillä...

    Intian ensimmäinen Ikea-tavaratalo avattiin tänään torstaina Hyderabadin kaupunkiin maan eteläosassa.

    Jo ennen ovien avaamista yli 200 innokasta shoppailijaa odotti liikkeen edustalla, missä sotilassoittokunta viihdytti heitä hilpeillä sävelillä.

    Ikea on tekemässä Intiaan jätti-investointia. Liikkeitä aiotaan avata peräti 25 ja investointiin käytetään rahaa pitkälti yli miljardi euroa.

    Investointi on Ikealle riski, sillä yhtiön konsepti, jossa asiakkaat ruuvailevat itse huonekalut kokoon, on intialaisille vieras. Maan vaurastuva keskiluokka, joka liikkeessä todennäköisesti asioisi, on tottunut ostamaan huonekalunsa valmiina. Maassa on myös runsaasti halpaa työvoimaa, joten huonekalujen ostajat ovat helposti voineet palkata rakennusmiehiä.

    – Totta puhuakseni, kun muutama vuosi sitten silmäilimme Intiaa liiketoimintamielessä, tunsimme sen olevan liian riskialtis, koska kustannusrakenne ei vastaisi tavoitteitamme, sanoi yhtiön toimitusjohtaja Jesper Brodin BBC:n mukaan.

    Yksi merkittävä asia, joka muutti mielet Ikean johdossa oli Intian vuonna 2012 tekemä päätös helpottaa ulkomaisten investointien tuloa maahan.

    Intialainen Ikea

    Huonekalujätti on joutunut muokkaamaan valikoimaansa, jotta se sopisi Intian markkinoille.

    Vaikka useimmilla intialaisilla ei ole suuria rahasummia käytössään, ovat he silti hyvin laatutietoisia. Intialaisille ei kelpaa, että heille myydään halvalla huonolaatuisia tuotteita, he haluavat sekä laatua että halpaa hintaa, sanoo konsulttiyhtiö Ernst&Youngin johtajiin kuuluva Paresh Parekh BBC:lle.

    Hyderabadin liikkeessä on tarjolla 7 500 tuotetta. Niistä tuhannen hinta on alle 200 rupiaa, eli 2,5 euroa, ja 500 tuotetta saa alle sadalla eurolla, sanoo toimitusjohtaja Brodin.

    Klassisten skandinaavisten tuotteidensa lisäksi Ikea myy Intiassa esimerkiksi tawa-nimisiä intialaisia paistinpannuja, maustelaatikoita ja riisikakkukoneita.

    Tavaratalo on sisustukseltaan paikallishenkinen, esimerkiksi sänkyjen päiväpeitot ovat intialaistyylisiä ja seinillä on kuvia Intian nähtävyyksistä.

    Myös Ikea-ravintolan ruokalistaa on muokattu. Ikea on tunnettu lihapullistaan, mutta Hyderabadin Ikeassa ei uskonnollisista syistä tarjota sian- tai naudanlihasta tehtyjä lihapullia. Sen sijaan ravintolassa on ruotsalaisten erikoisuuksien rinnalla tarjolla intialaisia ruokia kuten biryania.

    Hyderabadin Ikea-ravintolassa on 1 000 asiakaspaikkaa, mikä tekee siitä maailman suurimman lajissaan. Vaikka ruokalista ei olekaan sama kuin esimerkiksi Suomen Ikeoissa, lukee seinällä kuitenkin "Smaklig Måltid" eli hyvää ruokahalua ruotsiksi.

    Restamaxin tytäryhtiö Smile Henkilöstöpalvelut harkitsee pörssiin listautumista

    Restamaxin tytäryhtiö Smile Henkilöstöpalvelut harkitsee pörssiin listautumista


    Henkilöstöpalveluyritys Smile Henkilöstöpalvelut Oy harkitsee Helsingin pörssiin listautumista, kertovat Nasdaq Helsinki ja Restamax Oyj tiedotteessaan. Smile on vuonna 2002 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluyritys. Se kuuluu Restamax...

    Henkilöstöpalveluyritys Smile Henkilöstöpalvelut Oy harkitsee Helsingin pörssiin listautumista, kertovat Nasdaq Helsinki ja Restamax Oyj tiedotteessaan.

    Smile on vuonna 2002 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluyritys. Se kuuluu Restamax Oyj konserniin.

    Smilen liikevaihto oli viime vuonna 75,6 miljoonaa euroa. Restamaxin toimitusjohtaja Timo Laine kertoo yhtiön tiedotteessa, että Smile on kolminkertaistanut liikevaihtonsa vuosina 2015–2017.

    Listautumisen tavoitteena olisi kerätä 50 miljoonaa euroa, jolla mahdollistettaisiin muun muassa yrityksen kasvua ja lainojen takaisinmaksua.

    Restamax olisi listautumisen jälkeen yhtiön suurin osakkeenomistaja, mutta Smile ei olisi enää Restamaxin tytäryhtiö.

    Smile tarjoaa henkilöstopalveluita Suomessa eri toimialoille, kuten hotelli-, ravintola- ja catering-alalle, tapahtumiin ja promootioihin, terveydenhuoltoalalle sekä teollisuuteen, rakentamiseen ja logistiikkaan.

    Smile työllistää kuukausittain noin 10 000 ihmistä. Yhtiö palvelee yli 1 100 asiakasta

    Suomen henkilöstöpalveluiden markkinoiden koko oli Smilen mukaan viime vuonna noin 2,6 miljardia euroa. Markkinoiden koko on kasvanut muutaman viiden vuoden aikana reilu 10 prosenttia vuodessa.

    Eniten henkilöstövuokrausta on hotelli-, ravintola- ja catering-alalla sekä teollisuuden rakentamisen ja logistiikan alalla.

    Yrityksiä on listautunut Helsingin pörssiin ennätystahtia viime vuosina. Taustalla on talouden vahva kehitys niin Suomessa kuin Euroopassa ja muualla maailmassa.

    Lue lisää:

    Koska pörssibuumi loppuu? “Sijoitusammattilaisilla on eräänlainen hytinä”

    Koska pörssibuumi loppuu? “Sijoitusammattilaisilla on eräänlainen hytinä”

    Koska pörssibuumi loppuu? “Sijoitusammattilaisilla on eräänlainen hytinä”


    Helsingin pörssin ulko-ovella on riittänyt vilskettä lähes viiden vuoden ajan. Uusia yhtiöitä listautuu ennätystahtia, ja seuraavan pörssilistautujan nimi paljastuu torstaiaamuna. – Yritysten kannalta on järkevää hankkia uutta pääomaa ja...

    Helsingin pörssin ulko-ovella on riittänyt vilskettä lähes viiden vuoden ajan. Uusia yhtiöitä listautuu ennätystahtia, ja seuraavan pörssilistautujan nimi paljastuu torstaiaamuna.

    – Yritysten kannalta on järkevää hankkia uutta pääomaa ja vahvistaa tasetta, kun rahaa on saatavilla, eläkevakuutusyhtiö Varman osakesijoituksista vastaava johtaja Timo Sallinen sanoo.

    Pörssibuumin taustalla on Sallisen mukaan Suomen, Euroopan ja maailmantalouden vahva kehitys.

    – Toisaalta sijoittajien riskinottohalukkuus on keskimääräistä korkeammalla tasolla viime vuosien hyvän pörssikehityksen ansiosta.

    Sallinen uskoo monen sijoitusammattilaisen lailla, että pitkä nousu lähestyy taitekohtaansa. Helsingin pörssin yhtiöiden kurssikehitystä kuvaava yleisindeksi on noussut viidessä vuodessa yli 60 prosenttia. Kun kurssinousu kääntyy, siihen päättyy myös uusien yritysten rynnäkkö pörssiin.

    – Sijoitusammattilaisilla on tästä eräänlainen markkinahytinä. En väitä, että markkina kääntyisi nyt, onhan yleinen talouskehitys yhä niin vahva. Osakemarkkinoiden riskit ovat kuitenkin keskimääräistä suurempia, kun pörssi on jatkanut monta vuotta näin hyvällä polulla, Sallinen sanoo.

    Yle / Juha-Matti MäntyläViimeisen vaiheen merkit

    Eläkevakuutusyhtiöt ovat suursijoittajia, joilla on suuri merkitys suomalaisten pörssiyritysten ankkuriomistajina. Varman sijoituksia valvovan Sallisen mukaan kiire on eräs merkki siitä, että pörssikurssien noususyklin viimeinen vaihe on käsillä.

    – Listautumisen valmistelut tehdään nopeasti, tarinat kerrotaan nopeasti ja päätöksetkin pitäisi tehdä nopeasti. Se on huono signaali.

    Piensijoittajille Sallisella on yksinkertainen ja tuttu neuvo: kannattaa sijoittaa liiketoimintaan, jonka ymmärtää.

    Lisäksi hän neuvoo tarkastelemaan sitä, hankkiiko osakeannin järjestävä yhtiö pääomaa oman toimintansa kehittämiseen – vai onko kyse itse asiassa osakemyynnistä, jossa vanhat omistajat myyvät omistuksiaan.

    – Meille on omissa sijoituspäätöksissä oleellista se, hankitaanko rahaa yhtiön kehittämiseen, vai onko kyse pääosin vanhojen omistajien myynneistä.

    Seuraavan listautujan nimi ei ole vielä selvillä. Yle haastatteli kolmen hiljattain pörssiin listautuneen yhtiön toimitusjohtajia ja kysyi, miksi konsultti, autokauppias ja kiukaantekijä halusivat pörssiin?

    "Osakkeita voidaan käyttää henkilöstön sitouttamiseen luovilla tavoilla", Goforen toimitusjohtaja Timur Kärki sanoo.Gofore1. Rahaa kasvuun, velkoihin ja omistajille

    It-yhtiö Gofore hakee menestystä maailmalta. Toimitusjohtaja Timur Kärki uskoo, että etenkin Saksan markkinoilta löytyy jatkossa yhtiön palveluille kysyntää. Viime vuonna tehty listautuminen pörssin First North -markkinapaikalle antaa rauhan liiketoiminnan kehittämiseen.

    – Olemme erittäin voimakkaassa kasvuvaiheessa. Kasvun rahoittaminen olisi voinut olla mahdollista myös liiketoiminnan tuloista, mutta nyt meillä on paljon varmempi fiilis, hän sanoo.

    Viime maaliskuussa listautunut kiuasvalmistaja Harvia hakee kasvua, mutta rahat menevät toimitusjohtaja Tapio Pajuharjun mukaan velkojen maksuun.

    – Halusimme parantaa pääomarakennettamme. Meillä oli mukana pääomasijoittaja, ja heidän toimintamallinsa on usein se, että yrityksessä on varsin paljon vierasta pääomaa. Nyt tuota velkaa on maksettu ja se antaa meille liikkumavaraa, Pajuharju sanoo.

    Käytettyjä autoja myyvän Kamuxin tapauksessa kyse oli enemmän vanhojen omistajien osakemyynnistä kuin varsinaisesta annista. Listautumisen yhteydessä osakemyyntejä tehtiin yli sadalla miljoonalla eurolla. Pääomasijoittajat ja muut vanhat omistajat keräsivät siis viisi kertaa enemmän kuin yhtiö.

    – Jos pääomaa olisi kerätty vain 20 miljoonaa euroa, se olisi ollut niin pieni anti, ettei se olisi ollut sijoittajia kiinnostava, Kamuxin toimitusjohtaja Juha Kalliokoski sanoo.

    – Olemme myös nyt käytännössä lähes nettovelaton. Annista saadut rahat mahdollistavat isommat panostukset kansainväliseen kasvuun sekä it- ja digikehitykseen.

    "Minun henkilökohtainen tahtotilani oli, että Kamux jäisi suomalaiseksi yhtiöksi", toimitusjohtaja Juha Kalliokoski sanoo.Antti Haanpää / Yle2. Henkilökunnan sitouttaminen

    – Keräsimme annilla noin kymmenen miljoonaa euroa, ja annin kulut olivat noin miljoona euroa Goforen Timur Kärki laskee.

    – Pörssi on niin kallis tapa kerätä rahoitusta, että listautumiselle pitää olla muitakin syitä.

    Rahan lisäksi keskeinen pörssilistautumisen syy oli työntekijöiden sitouttaminen. Goforen henkilöstöstä noin 70 prosenttia päätyi merkitsemään yhtiön osakkeita.

    Timur Kärjen mukaan yhtiö aikoo jatkossa käyttää osakkeita palkitsemiseen luovilla tavoilla.

    – Esimerkiksi viime keväänä myönsimme uusille työntekijöille allekirjoitusbonuksen, eli 1 500 euron edestä yhtiön osakkeita.

    Myös Kamux ja Harvia kertovat saaneensa ison joukon uusia henkilöstöomistajia. Pörssi mahdollistaa avainhenkilöiden ja myös johdon sitouttamisen erilaisilla osakepalkkiojärjestelmillä.

    3. Mainetta ja luottamusta

    Monelle yhtiölle hyvä syy pörssilistautumiseen on sen mukanaan tuoma tunnettuus.

    – Asiakaskuntamme koostuu yhtiöistä, joissa luetaan paljon talouslehtiä, Goforen Kärki toteaa.

    Pörssilistautumisen markkinointivaikutusta mietittiin myös Harviassa.

    – Olemme kotimaassa tunnettu, mutta tuotteitamme myydään yli 60 markkinalla. Meidät otetaan listautumisen jälkeen entistä vakavammin, kun haemme maailmalla uusia kumppaneita ja työntekijöitä, Tapio Paloharju sanoo.

    Tunnettuuden lisäksi pörssilistaus on Paloharjun mukaan omiaan synnyttämään luottamusta. Pörssilistattu yhtiö on niin sijoittajien kuin viranomaistenkin silmätikkuna.

    – Kun ollaan julkinen yhtiö, finanssivalvonnalta tulee sääntely ja vaatimus talousdatan ehdottomasta oikeellisuudesta, toteaa myös Kamuxin Juha Kalliokoski.

    Kamux ja Harvia ovat listautuneet pörssin päälistalle, jossa yrityksiltä odotetaan työlään IFRS-tilinpäätösstandardin noudattamista ja tulosjulkistuksia neljä kertaa vuodessa. Gofore on kevyemmin säädellyllä First North -listalla, jossa velvoitteet ovat väljemmät.

    "Meidät otetaan listautumisen jälkeen entistä vakavammin, kun haemme maailmalla uusia kumppaneita ja työntekijöitä", Harvian toimitusjohtaja Tapio Paloharju sanoo.Rob Orthen / CEO4. Työkalu yrityskauppoihin

    Pörssiin listautuneen yhtiön osakkeen arvo määritellään markkinoilla reaaliajassa. Tästä on hyötyä, jos yhtiö haluaa tehdä yrityskauppoja ja maksaa ne omilla osakkeillaan.

    – Listautuminen antaa pelikirjaan paljon uusia työkaluja, Kamuxin Juha Kalliokoski sanoo.

    – Kamux ei ole tehnyt yritysostoja, mutta ne ovat mahdollisia. Voimme nyt käyttää omia osakkeitamme vaihdon välineenä ja järjestää ostettavan yrityksen omistajille suunnattuja anteja.

    Tämä oli tärkeä listautumisen syy myös Goforelle.

    – Meillä on nyt markkinoilla määritelty arvo, ja olemme ylipäätään houkuttelevampi keskustelukumppani, jos lähestymme yrityksiä ostoaikeissa, Timur Kärki sanoo.

    5. Pidetään se Suomessa

    Kamuxin Juha Kalliokosken mukaan pörssi on mahdollisuus kasvattaa nimenomaan suomalaisia menestystarinoita. Jos yrityksissä mukana olevien pääomasijoittajien ainut tapa irtautua kohdeyhtiöstään olisi yrityskauppa, yhtiöt päätyisivät yhä useammin ulkomaiseen omistukseen.

    Tästä syystä tunku Helsingin pörssiin on hyvä asia.

    – Minun henkilökohtainen tahtotilani oli, että Kamux jäisi suomalaiseksi yhtiöksi, Juha Kalliokoski sanoo.

    Professori: Hallituksen väläyttämiä raideinvestointeja kiirehdittävä – EU-rahojen ei pidä antaa valua hukkaan

    Professori: Hallituksen väläyttämiä raideinvestointeja kiirehdittävä – EU-rahojen ei pidä antaa valua hukkaan


    Uusia investointeja Suomen rataverkkoon pitäisi tehdä nopeasti, sanoo suunnittelu- ja konsulttitoimisto WSP Finlandin johtaja, professori Jorma Mäntynen. Hänen mukaansa liikennöintiä ovat kasvattamassa paitsi kaupungistuminen myös...

    Uusia investointeja Suomen rataverkkoon pitäisi tehdä nopeasti, sanoo suunnittelu- ja konsulttitoimisto WSP Finlandin johtaja, professori Jorma Mäntynen. Hänen mukaansa liikennöintiä ovat kasvattamassa paitsi kaupungistuminen myös työmatkapendelöinti.

    Mäntynen arvioi, että raideliikenteen matkustajamäärä voi monilla yhteysväleillä jopa tuplaantua vuoteen 2030 mennessä.

    – Suuria ihmisjoukkoja ja vieläpä suurella nopeudella tulee jo ilmastonmuutoksenkin takia siirtää paikasta toiseen raiteilla, Mäntynen toteaa.

    Professori pitää hallituksen tänään budjettiehdotuksessaan esiin nostamia tavoitteita tunnin junayhteyksistä Tampereelta ja Turusta Helsinkiin hyvinä.

    Mäntysen mukaan on kuitenkin muistettava, että rautatieliikenteen kysyntä jatkuu vahvana Tampereelta Ouluun saakka.

    – Myös teollisuuden tavarakuljetusten merkitys on muistettava, Mäntynen huomauttaa.

    Professori: Päärata kaksiraiteiseksi Tampereelta Ouluun saakka

    Mäntynen sanoo, että tavoite tunnin junasta vaatisi kipeästi lisää ratakapasiteettia. Hänen mukaansa päärata pitäisi täydentää kaksiraiteiseksi Tampereelta aina Ouluun saakka.

    – Tampereen pohjoispuolella rautatieliikenteen kysyntä on kasvanut nopeasti ja volyymit ovat suuria.

    Professorin mukaan Helsingin ja Turun välille tarvittaisiin radan oikaisu ja lisää raiteita.

    – Ratakapasiteetti ratkaisisi monta ongelmaa. Junat kulkisivat nopeasti ja täsmällisesti, Mäntynen sanoo.

    Uudet investoinnit mahdollistaisivat myös hallituksen tavoitteleman aidon kilpailun raideliikenteessä.

    Hallituksen tavoitteena on avata myös rautateiden henkilöliikenne kilpailulle. Liikenneministeriön mukaan kiinnostuksensa Suomen henkilöjunaliikennettä kohtaan on ilmaissut kymmenkunta pääosin ulkomaista yritystä.

    Jorma MäntynenAntti Eintola / YleEU-rahoitus kannattaa hyödyntää

    Rautatieliikenteen edistäminen on EU:n liikennepolitiikan mukaista. EU on varannut myös rahoitusta jäsenmaiden ratainvestointeja varten. Seuraava rahoituskausi alkaa vuonna 2021.

    Rahaa hamuavilla jäsenmailla tulee kuitenkin olla esittää hyviä hankkeita. EU-rahoitusta on myönnetty hankkeisiin 20–85 prosenttia. Käytännössä suurimmat tuensaajat ovat olleet esimerkiksi Itä-Euroopan maita, joita halutaan integroida osaksi unionia.

    – Suomen kannattaa pitää huolta, että olemme ajoissa liikkeellä. EU-rahojen ei pidä antaa valua hukkaan, Mäntynen huomauttaa.

    Eduskunnan talousvaliokunnan varapuheenjohtajan Harri Jaskarin (kok.) mukaan suunnittelutyö pitäisi käynnistää pikaisesti, koska näkemykset suunnittelutyön kestosta vaihtelevat suuresti.

    – Mikäli suunnittelu saadaan nopeasti valmiiksi, niin voimme hakea EU-rahoitusta vuonna 2021 alkavalla ohjelmakaudella, Jaskari sanoo.

    Hänen mukaansa ratasuunnittelu voidaan saada valmiiksi kolmessa vuodessa, jos työhön ryhdytään heti.

    Kansainväliset sijoittajat kiinnostuneita Suomen raiteista

    Suunnittelun ripeyttä puolustaa myös se, että hanke tuntuu nyt kiinnostavan sekä julkista sektoria että yksityisiä sijoittajia.

    – Jos esimerkiksi kunnat lähtevät mukaan, niin eläkeyhtiötkin mahdollisesti kiinnostuvat ja toisin päin, Jaskari arvelee.

    Jaskari huomauttaa, että myös kansainväliset sijoitusyhtiöt ovat jo ilmaisseet kiinnostustaan Suomen rataverkkoa kohtaan.

    Hänen mukaansa pahin pullonkaula pääradalla on Tampereen ja Helsingin välinen ruuhkaisuus.

    – Samanaikaisesti, kun toteutetaan kakkosraidetta Tampereen ja Oulun välillä, niin olisi oltava kolmas ja neljäskin raide välillä Helsinki-Tampere, Jaskari sanoo.

    Näkemykset veronkevennyksistä jakavat ekonomisteja:

    Näkemykset veronkevennyksistä jakavat ekonomisteja: "Budjetti voisi olla kireämpikin"


    Valtiovarainministeriön ensi vuoden talousarvioesityksen päälinjat eivät Ylen haastattelemien kolmen asiantuntijan mukaan pidä sisällään suuria yllätyksiä. Esityksen yleinen viritys vallitsevassa suhdannetilanteessa, samoin kuin näkemykset...

    Valtiovarainministeriön ensi vuoden talousarvioesityksen päälinjat eivät Ylen haastattelemien kolmen asiantuntijan mukaan pidä sisällään suuria yllätyksiä.

    Esityksen yleinen viritys vallitsevassa suhdannetilanteessa, samoin kuin näkemykset veronkevennyksistä silti jakavat mielipiteitä.

    – Budjetti voisi tällaisessa taloustilanteessa ole kireämpikin. Noususuhdanteessa olisi hyvä paikka kiristää finanssipolitiikkaa ja esimerkiksi luopua suunnitelluista ansiotuloverotuksen kevennyksistä. Nämä kevennykset kyllä luvataan korvata haittaverojen kiristyksillä mutta yksityiskohdat jäivät epäselviksi, sanoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:in tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen.

    Työn verotus – annetaanko kiristyä?

    Kevennysten suhteen täysin toista mieltä ollaan Veronmaksajain keskusliitossa. Liiton mukaan budjettiriihessä olisi syytä päättää 100–200 miljoonan euron kevennyksistä, jotta ansiotulojen verotusta uhkaava lievä kiristyminen saataisiin muutettua maltilliseksi kevennykseksi kaikilla tulotasoilla.

    Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtajan Teemu Lehtisen mukaan tarvittavat kevennykset voitaisiin tehdä esimerkiksi valtionverotuksen asteikkotarkistuksen sekä työtulovähennyksen avulla. Kevennystarve on silti niin pieni, ettei sen rahoittamiseen tarvita muiden verojen merkittäviä kiristyksiä.

    – Toivon jäitä hattuun kulutusverojen kanssa. Haittaveroja on tässä tilanteessa tarpeetonta kiristää, alleviivaa Lehtinen.

    Lehtinen myös pitää hyvänä sitä, ettei valtiovarainministeriön esityksessä puututtu arvonlisäverotukseen. Näin vaikka tuloverotuksen ohella arvonlisävero on valtion tulojen kannalta keskeisimpiä verolajeja.

    Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n ennustepäälikkö Ilkka Kiema muistuttaa, että haittaverojen kiristykset saattavat purra kovimmin pienituloisiin.

    – Pienituloisille henkilöiden kannalta hallituksen tavoite siirtää verotuksen painopistettä haittaveroihin on ongelmallinen, koska se merkitsee progression lieventymistä: haittaveron kiristys saattaa alentaa prosentuaalisesti pienituloisen reaalituloja yhtä paljon tai jopa enemmän kuin suurituloisen, mutta työn verotuksen alennus hyödyttää prosentuaalisesti enemmän suurituloista, Kiema selittää. Toisaalta hän on kireämmän taloudenpidon kannalla.

    Huonompiin aikoihin varauduttava

    – Tiedotustilaisuudessa painotettiin velkaantumisen supistamista ja lopettamista, vaikka yleisesti ottaen velkasuhteen supistaminen on mielekkäämpi tavoite. Velkasuhde on alkanut supistua jo nyt. Tästä huolimatta nykyisessä suhdannetilanteessa kireämpi finanssipolitiikan viritys olisi ollut perusteltu, Kiema jatkaa.

    Mutta ketkä sitten hyötyvät ja ketkä häviävät, jos VM:n esitys toteutuu?

    – Koska haittaverojen kiristysten yksityiskohdat ovat auki on vaikea sanoa. Eläkeläiset eivät kuitenkaan näytä ainakaan hävinneen paljon, katsoo VATT:in tutkimusprofessori Pekkarinen.

    Entä parantaako esitys työllisyyttä?

    Palkansaajien Kieman mukaan pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi tulisi harkita myös palkkatuen käyttöä.

    – Pitkällä tähtäimellä Orpon erityisinä painopistealueina mainitsemat varhaiskasvatus ja opiskelijoille myönnetty tuki sekä T&K-investointien edistävät työllisyyttä, toteaa PT:n ennustepäällikkö Kiema.

    Myös hän korostaa, että tarkempia arvioita VM:n esityksestä päästään tekemään huomenna torstaina, jolloin myös ehdotuksen yksityiskohdat tulevat julki.

    Miksi suuret halpalentoyhtiöt karttavat Suomea? Katso lista halpalentäjien Suomen-reiteistä

    Miksi suuret halpalentoyhtiöt karttavat Suomea? Katso lista halpalentäjien Suomen-reiteistä


    Etäisyys ja pieni väestöpohja. Siinä kaksi ilmiselvintä ja tärkeintä syytä sille, miksi Keski-Euroopassa jatkuvasti uusia reittejä avaavat halpalentoyhtiöt eivät ole suuresti Suomen markkinoista innostuneet. Lentoalaa seuraavan...

    Etäisyys ja pieni väestöpohja. Siinä kaksi ilmiselvintä ja tärkeintä syytä sille, miksi Keski-Euroopassa jatkuvasti uusia reittejä avaavat halpalentoyhtiöt eivät ole suuresti Suomen markkinoista innostuneet.

    Lentoalaa seuraavan Anna.aero-sivuston koostamien tilastojen mukaan Suomi jää EU-maiden viimeiseksi, kun katsotaan kuinka suuri osuus halpalentoyhtiöillä on tarjolla olevista lentomatkojen paikoista.

    Suomen kanssa samassa, noin 15 prosentin osuudessa, ovat Viro ja Slovenia. Luvut ovat tältä vuodelta.

    Helsinki-Vantaan lentoaseman johtaja Joni Sundelin Finavialta arvioi, että Suomessa isosti toimivaa Norwegiania ei ole otettu näissä laskelmissa huomioon, ja sen kanssa luku olisi 20–25 prosenttia. Halpalentoyhtiön määritelmä voi vaihdella eri vertailuissa.

    Lentoliikennettä tutkinut tohtorikoulutettava Riku Viri Tampereen teknillisen yliopiston liikenteen tutkimuskeskus Vernestä ei ole luvuista yllättynyt.

    – Halpalentoyhtiöt haluavat saada koneilleen päivän aikana mahdollisimman monta lentoa ja uutta matkustajakiertoa. Suomi on Keski-Euroopasta katsottuna kaukana. Kun lähempääkin löytyy kohteita, joissa on kysyntää, näihin lentämällä koneelle saadaan vuorokaudessa useampia matkakohteita ja enemmän maksavia matkustajia, Viri toteaa.

    Suomi jäi hännille myös EU-komission vuonna 2017 julkaisemassa raportissa, jossa vertailtiin halpalentäjien osuutta kaikista tarjolla olevista lentojen istumapaikoista.

    Yle UutisgrafiikkaSuuret halpayhtiöt läsnä, mutta vain yksittäisillä reiteillä

    Kaikki suurimmat halpalentäjät ovat Suomessa edustettuina, mutta usein vain reitin tai muutaman voimin. Alan jättiläinen Ryanair lentää Tampereelta ja Lappeenrannasta yhteensä neljään kohteeseen.

    Ryanair ei Ylen tiedustellessa ottanut kantaa siihen, onko se jollakin aikataululla tulossa Helsinki-Vantaalle. Yhtiön mukaan sen reittipäätöksiin vaikuttaa esimerkiksi käytössä oleva lentokonekapasiteetti ja lentokentän kanssa tehtävä sopimus.

    Ryanairin viestinnästä kerrotaan, että yhtiö on tyytyväinen neljään reittiinsä, joita se nyt lentää Suomeen. Yhtiö odottaa, että se kerää Suomen reiteiltään tänä vuonna 60 000 matkustajaa. Takavuosista määrä on laskenut huomattavasti. Esimerkiksi vuonna 2013 Ryanair lennätti Suomesta noin 400 000 matkustajaa.

    Uusimpana Helsinki-Vantaan halpatulokkaana Finavian Sundelin mainitsee EasyJetin, joka aloitti keväällä lennot Helsingin ja Berliinin välillä. Reitiltä oli aiemmin poistunut konkurssiin päätynyt AirBerlin.

    Viime vuonna Helsinki-Vantaalta aloitti lennot Transavia, jonka yhteys vie Amsterdamiin.

    Tuorein halpalentäjien avaus nähtiin tällä viikolla Turussa, kun unkarilaisyhtiö Wizz Air kertoi avaavansa marraskuussa reitin Turusta Liettuan Kaunasiin. Nyt Wizz Air lentää Turusta päivittäin Puolan Gdanskiin.

    Norwegian lupailee kaukolentoreittiä Helsingistä

    Lentojen paikkamäärällä katsottuna Euroopan halpalentojen kolmas on norjalainen Norwegian. Se onkin halpayhtiöistä ainoa, joka on satsannut isosti Suomeen ja pysynyt pitkään Suomen suurimpana halpalentotoimijana.

    – Suomen markkinat ovat tärkeät Norwegianille. Tänä vuonna Norwegian on jo lisännyt kapasiteettiaan Suomessa lähes 20 prosentilla verrattuna viime vuoteen, kommentoi Norwegianin kaupallinen johtaja Thomas Ramdahl Ylelle sähköpostitse.

    Norwegian on tänä vuonna julkistanut neljä uutta reittiä Helsingistä, sen uusina kohteina ovat Agadir, Gdansk, Krakova ja Tel Aviv. Norwegianilla on 41 reittiä Helsingistä.

    Ramdahlin mukaan yhtiö kehittää reittiverkostoaan Suomesta ja etsii mahdollisuuksia uusien reittien avaamiseksi.

    Norwegian aloitti lennot Helsinki-Vantaalta vuonna 2010. Yhtiö on kasvanut aloitusvuoden jälkeen istuinkapasiteetilla mitattuna 270 prosenttia.

    Norwegianin lento saapumassa Helsinki-Vantaalle.Esa Fills / YLE

    Ramdahlin mukaan Norwegianin kaukolennot kiinnostavat aiempaa enemmän myös suomalaisia. Helsingistä lähtiessä niihin sisältyy vaihto, useimmiten Tukholman Arlandassa.

    – Etsimme jatkuvasti uusia reittimahdollisuuksia eri Euroopan kaupungeista – myös Helsingistä. Kun vastaanotamme uusia koneita, uskon, että on aika saada myös uusi suora kaukoreitti Helsingin ja jonkun merkittävän yhdysvaltalaisen kaupungin välille, Ramdahl kirjoittaa.

    Suomeen haluavista turisteista kasvua?

    Virin mukaan halpayhtiöt siirtävät yhteyksiään ketterästi sinne, mistä tuloja saa tehokkaasti.

    – Jos yhtiö lentää vain pisteestä pisteeseen eikä tarjoa vaihtoyhteyksiä verkostomaisesti, ei yhden lenkin poistuminen rasita yhtiön verkostoa, toisin kuin perinteiseen verkostomalliin perustuville yhtiöille käy.

    Keski-Euroopassa riittää vielä kasvun varaa yhtiöiden uusille koneille ja yhteyksille. Viri muistelee joidenkin vuosien takaa keskustelua Saksasta, jossa uudet, nopeat junayhteydet eivät ole ainakaan aiemmin olleet lentoyhtiöiltä pois, sillä kysyntä yhteyksille on niin suurta.

    Sundelin uskoo, että Suomessa tullaan näkemään entistä enemmän halpalentäjiä tulevaisuudessa. Finavia on yhteydessä lentoyhtiöiden kanssa ja tarjoaa tarkkaakin tietoa siitä, miten markkina kehittyy ja miten erilaisilla yhtiöillä olisi edellytyksiä toimia Suomessa.

    Helsinki-Vantaan lentoaseman johtaja Joni Sundelin.Esa Fills / YLE

    – Suomi matkakohteena kiinnostaa, mikä lisää matkustajakysyntää muualta Suomeen päin. Näin yhtiöt ovat vähemmän vain täältä reissuun lähtevien matkustajien varassa, Sundelin arvioi.

    – Varmasti halpalentoyhtiöiden kasvua tullaan näkemään, täällä olevat yhtiöt katsovat koko ajan uusia, mahdollisia reittejä tai vuorotiheyden nostamista.

    Niiden tuloa voi kuitenkin jarruttaa kilpailutilanne: Finnairilla on vahva asema, ja Norwegian kasvaa nopeasti. Helppoa kasvua ei näin Suomesta kannattane odotella. Finnair tiedotti hiljattain kuljettaneensa heinäkuussa ennätysmäärän matkustajia ja kasvattaneensa jälleen kapasiteettiaan.

    Halpalentäjät kasvattavat alan markkinoita

    Halpalentäjät kasvavat perinteisiä yhtiöitä nopeammin, ja samalla niiden osuus Euroopan lentomarkkinoista kasvaa. Anna.aero ennakoi, että tänä vuonna halpalentäjät tarjoavat Euroopassa yli 500 miljoonaa paikkaa lennoillaan.

    Yhtiöt hakevat kasvua varsinkin kahdella tavalla: tulemalla perinteisesti suosituille, suurten kaupunkien välisille reiteille, joissa perinteiset lentoyhtiötkin toimivat. Osa hakee kasvua lentämällä reittejä, joissa suoria yhteyksiä ei ole ollut tarjolla, ja aloittamalla lentoja pienten kaupunkien tuntemattomille kentille.

    Näin lentoalan markkina kasvaa, sillä lennoille voi nousta matkalaisia, jotka ilman uutta yhteyttä ja edullista hintaa eivät olisi lähteneet matkalle ehkä ollenkaan.

    Edulliset hinnat ylipäänsä kasvattavat markkinaa, sillä ne houkuttelevat ihmisiä lähtemään matkoille, jotka muuten olisivat ehkä jääneet tekemättä.

    Varsinkin Ryanair on vienyt lentojaan pienemmille kentille, mutta on viime vuosina lisännyt läsnäoloaan myös monilla suurten kaupunkien pääkentillä.

    Halpalentoyhtiö Ryanairin lentokoneTimo-Pekka Heima / Yle

    Viri pohtii yhtiön näin haluavan olla siellä, missä on varmasti kysyntää, silloinkin jos taloudelliset ajat huononisivat tai lentojen hintoja olisi nostettava polttoaineen kallistuessa.

    Lentämisen tuottamista päästöistä ja lentämisen vähentämisestä on käyty tänä vuonna paljon keskustelua. Yle on kertonut aiheesta keväällä esimerkiksi näissä jutuissa:

    Toistuvat kotimaan lennot rasittavat ilmastoa enemmän kuin kaukomatka kerran vuodessa

    Metsää Madagaskariin, tuulipuisto Intiaan – Lentomatkaajille kaupataan puhdasta omaatuntoa, mutta voiko päästöt kuitata rahalla?

    Uutta tietoa turismin ilmastovaikutuksista – matkailijoiden hiilijalanjälki moninkertainen verrattuna aiempiin arvioihin.

    Näihin kohteisiin halpalentoyhtiöt lentävät Suomesta: Helsinki-Vantaa

    Norwegian: Noin 40 kohdetta, kymmenen suosituinta tänä kesänä: Malaga, Alicante, Lontoo Gatwick, Rooma, Barcelona, Palma de Mallorca, Split, Nizza, Hania (Kreeta), Budapest.

    Easyjet: Berliini.

    Vueling: Barcelona.

    Transavia: Amsterdam.

    Blue Air: Bukarest.

    SunExpress: Izmir.

    Tampere-Pirkkala

    Ryanair: Bremen, Budapest.

    Lappeenranta

    Ryanair: Ateena, Milano.

    Turku

    WizzAir: Gdansk.

    Tilanne elokuussa 2018. Lähde: Finavia, lentoyhtiöt.

    Aiempia uutisia lentoliikenteestä

    Lentoliikenteen päästöistä kova vääntö EU:ssa – Ruotsi otti käyttöön lentoveron

    Lentolippujen hinta laskee yhä, kun halpayhtiöt valtaavat kaukolentoja – sitten ilmastonmuutos päättänee hullunhalpojen lentojen aikakauden

    Ryanair aloitti lennot Lappeenrannasta Ateenaan – maakuntien kentiltä lennetään Eurooppaan vielä vähän