Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Joka päivä kuusi yritystä ajautuu Suomessa konkurssiin: ”Miksi minulle kävi näin, vaikka muut pärjäävät?”

    Joka päivä kuusi yritystä ajautuu Suomessa konkurssiin: ”Miksi minulle kävi näin, vaikka muut pärjäävät?”


    Vireille pantujen konkurssien määrä kasvoiSuomessa pantiin vireille 2 534 konkurssia vuonna 2018.Määrä kasvoi edellisvuodesta 16,9 prosenttia.Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 12 115.Vireille pantujen...

    Vireille pantujen konkurssien määrä kasvoi

    Suomessa pantiin vireille 2 534 konkurssia vuonna 2018.

    Määrä kasvoi edellisvuodesta 16,9 prosenttia.

    Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 12 115.

    Vireille pantujen konkurssien määrä kasvoi teollisuutta ja kaivostoimintaa lukuun ottamatta kaikilla päätoimialoilla.

    Lukumääräisesti eniten konkurssit kasvoivat muiden palveluiden päätoimialalla.

    Vireille pantujen konkurssien määrä oli vastaavalla tasolla viimeksi vuonna 2015.

    Lähde: Tilastokeskus

    Tänäänkin jonkun toivo todennäköisesti hiipuu. Vaikka kuinka yrittäisi, ei nenä enää pysy pinnalla. Onko nyt aika luovuttaa?

    Viime vuonna yrittäjien ahdinko oli aiempaa syvempi. Konkursseja pantiin vireille 2 534. Käytännössä joka päivä keskimäärin yli kuudessa yrityksessä tehtiin päätös ovien sulkemisesta.

    Konkurssihakemusten määrä kasvoi lähes 17 prosenttia vuotta aiemmasta.

    Omasta pussista tiettyyn rajaan asti

    Näin paljon konkursseja pantiin vireille viimeksi vuonna 2015. Sitä edelliset vuodet olivat silti tilastoissa huomattavasti synkempiä. Sen sai huomata myös kokemäkeläinen Juhani Seppälä. Hän asteli Satakunnan käräjäoikeuden ovista sisään vuoden 2014 alkupuolella.

    Henkilökohtaisten takausten raja oli tullut vastaan. Seppälä oli yrittänyt pelastaa kolmea paikallislehteä ja yhtä painotaloa maksamalla laskuja omista rahoistaan. Enempää hänellä ei ollut.

    – Ymmärsin, että minulla on myös perhe, jonka tulevaisuutta en halua vaarantaa, Seppälä kertoo.

    “Pahoittelut, loppu jää maksamatta”

    Satakunnan Painotuote -osakeyhtiön alamäki oli alkanut jo puolitoista vuotta aiemmin. Juhani Seppälä oli juuri investoinut neljällä värillä painavaan koneeseen. Sitä asiakkaat olivat halunneet.

    Suunnitelmat investoinnin takaisinmaksusta karahtivat karille, kun yksi suurimmista asiakkaista lähti. Tilauksia tuli jatkuvasti vähemmän.

    – Kirjapaino- ja sanomalehtiala olivat suurissa vaikeuksissa. Ilmoitusmyynti takkusi ja tilaukset vähenivät, Seppälä kertoi heti konkurssin jälkeen.

    Satakunnan Painotuotteessa valmistettiin muun muassa paikallislehtiä.Päivi Meritähti / Yle

    Seppälä sinnitteli. Hän piti huolen, että työntekijät saavat palkkansa – vaikka hänen omasta pussistaan. Verottajan, pankin ja eläkevakuutusyhtiön suuntaan maksuja jäi hoitamatta. Velkaa kertyi.

    Sinnikäs yrittäjä yritti räpiköidä viimeiseen asti. Vuoden 2014 alussa oli kuitenkin selvää, että yritys ei enää selviytyisi.

    – Käräjäoikeuden pihassa soitin vielä verovirastoon, kiitin joustosta ja pahoittelin, että loppusumma jää nyt maksamatta. Takaraja tuli vastaan, Seppälä kertoo.

    Seppälä jätti 14. maaliskuuta neljä konkurssihakemusta. Lehtiä painaneen yrityksen lisäksi pohja putosi Ulvilan seutu, Uusi Pori ja Satakuntalainen -lehdiltä.

    Häpeää ja syyllisyyttä

    Konkurssi oli Juhani Seppälälle iso kolaus. Hän oli tottunut pitämään lupauksensa. Jos hän sanoi hoitavansa asian, niin hän myös teki – siihen asti kun pystyi. Ja kun ei enää pystynyt, otti se koville.

    – Syyllisyys söi syvältä. Miksi minä epäonnistuin? Miksi minulle kävi näin, vaikka muut pärjäävät?

    Juhani Seppälä tunsi syvää syyllisyyttä konkurssista.Jari Pelkonen / Yle

    Konkurssiin liittyy edelleen vahva häpeän tunne. Seppälä ei puhu siitä mielellään. Se johtuu osittain siitä, millainen kuva muilla konkurssista on.

    – Harva sitä päin naamaa sanoo, mutta kiertoteitä olen kuullut mielipiteitä, jotka eivät ole tuntuneet mukavilta.

    Keplottelijat pilaavat myös muiden konkurssin tehneiden maineen. Juhani Seppälä

    Juhani Seppälän konkurssi oli puhdas. Siihen ei liittynyt mitään epärehellistä. Silti hän kokee tarpeelliseksi korostaa, että näin oli.

    – Konkurssista puhutaan usein negatiivisesti, koska julkisuudessa ovat yleensä näkyvästi esillä ne, joilla ei ole puhtaat jauhot pussissa. Tällaiset keplottelijat, mätämunat, pilaavat myös muiden konkurssin tehneiden maineen, Seppälä harmittelee.

    Konkurssin painolasti pysyy hartioilla

    Juhani Seppälä otti konkurssin hyvin henkilökohtaisesti. Hän halusi puhua asiat selviksi niin velkojien ja asiakkaiden kuin läheistensäkin kanssa ennen konkurssin julkistamista.

    – Ajoitin hakemuksen jättämisen tietoisesti perjantai-iltapäivään. Siten sain viikonlopun aikaa hoitaa asioita ennen kuin media tarttui uutiseen, Seppälä kertoo.

    Maanantain valjettua Seppälä vastasi yli sataan puheluun ja antoi haastatteluja. Illalla hän seisoi kaupunginhallituksen edessä ja avasi tilannetta kaupungin päättäjille.

    Seppälä halusi tehdä näin, vaikka henkilökohtaisella konkurssilla ei olisikaan ollut vaikutusta luottamustoimeen. Ei sillä ollutkaan. Seppälä oli kaupunginhallituksen puheenjohtaja silloin ja sitä hän on nyt.

    Satakunnan Yrittäjät otti viime kuussa kantaa konkurssin vaikutuksiin luottamustoimessa.Jari Pelkonen / Yle

    Vaikutusta olisi silti voinut olla. Konkurssin painolasti jää usein yrittäjän harteille pitkäksi aikaa. Esimerkiksi Satakunnan Yrittäjät joutui viime kuussa ottamaan kantaa vastavalitun puheenjohtajan vuosia sitten tekemään konkurssiin.

    Aihetta puitiin silloin myös julkisuudessa. Maakuntalehti Satakunnan Kansa kertoi, että Pia Hirvonen ei ota tehtävää vastaan, koska hänen aiempi konkurssinsa on aiheuttanut järjestössä keskustelua ja mielipahaa. Hän ei enää halua kaivella vanhoja.

    Yrittäjien toimitusjohtaja Markku Kivisen mukaan varsinaista estettä luottamustoimen hoitamiselle ei olisi ollut.

    – Keskustelimme asiasta hallituksen työvaliokunnassa ja otimme yksiselitteisen kannan, että aiemmin tapahtunut konkurssi ei ole meillä este luottamustoimelle.

    Yrittäjille tukea ja vähemmän esteitä

    Markku Kivinen toivoo, että konkurssin tehneitä yrittäjiä kohdeltaisiin nykyistä paremmin. Yrittäjän epäonnistuminen on harvoin vain hänen omaa syytään ja vielä harvemmin siihen liittyy keplottelua.

    – Konkurssi johtuu usein toimintaympäristöstä tai siitä, että liikeidea ei ole enää kilpailukykyinen, Kivinen toteaa.

    Yrittäjä todennäköisesti kokee riittävästi musertavia ajatuksia jo omassa päässään. Muiden olisi hyvä keskittyä hänen tukemiseensa.

    – Meillä on tällaista palvelua ollutkin tarjolla. Yrittäjät ovat voineet soittaa toisille maksuvaikeuksissa olleille tai konkurssin tehneille yrittäjille. Heiltä on saanut henkistä tukea ja lakineuvontaa, Kivinen kertoo.

    Markku Kivinen toivoo lisää tukea konkurssin tehneille yrittäjille.Jari Pelkonen / Yle

    Palvelu on nyt tauolla, mutta se otetaan Kivisen mukaan tarpeen vaatiessa uudelleen käyttöön.

    Uuden yrityksen perustaminen on konkurssin jälkeen aika haasteellista. Markku Kivinen

    Nyt yrittäjäyhdistys on keskittynyt löytämään uusia keinoja yrittäjien tukemiseen. Painopiste on vaalien alla erityisesti muurien murtamisessa. Konkurssin tehneet yrittäjät kohtaavat monia vaikeuksia byrokratiassa yrittäessään perustaa uutta yritystä.

    – Nykyään uuden yrityksen perustaminen on konkurssin jälkeen aika haasteellista. Tuleva hallitus voisi miettiä, mitä esteitä polulta voisi poistaa, Kivinen toteaa.

    Uusi alku yrittäjälle

    Konkurssin kokenut Juhani Seppälä halusi yrittää heti uudelleen. Vaikka edellinen yritys kohtasi loppunsa, uskoi hän uuden ideansa toimivuuteen.

    Seppälälle uuden yrityksen perustaminen oli mahdollista, sillä hän sai kaikki velkansa maksettua hyvissä ajoin. Siinä auttoi työpaikan löytyminen heti konkurssin jälkeen. Ura painoalalla jatkui, nyt vain toisen palveluksessa.

    – Olin työskennellyt painoalalla kymmeniä vuosia. Se, että sain edelleen avata aamuisin oven ja haistaa painomusteen tuoksun, auttoi minua jatkamaan elämässä eteenpäin.

    Juhani Seppälä työskentelee nykyään Eura Printin myyntipuolella.Jari Pelkonen / Yle

    Mikä ihanteellisinta, nykyinen työnantaja Eura Print tukee Seppälän yrittäjyyttä. Hän saa tehdä osan painotöistä omalla toiminimellään. Yrittäjän kipinästä ei ole siis tarvinnut luopua, vaikka se hetkeksi sammuikin.

    – Toivon, että yhteiskunta soisi muillekin konkurssin tehneille uuden alun. Jos yksi suunta katkeaa, voi yrittäjällä olla muita hyviä ideoita jäljellä. Jos Suomi jollain pärjää niin yrittäjyydellä, Seppälä toteaa.

    Porin ja Raahen edustoille on tulossa jopa 100 uutta merituulivoimalaa

    Porin ja Raahen edustoille on tulossa jopa 100 uutta merituulivoimalaa


    Porin Tahkoluodossa tuuli on yltynyt myrskyn rajamaille. Lännestä voimakkaasti puhaltava myräkkä nostaa aallot korkealle, tyrskyt lyövät merituulivoimalan perustuksiin. 20 metriä sekunnissa puhaltava tuuli saa Selkämeren vellomaan kuin viimeistä...

    Porin Tahkoluodossa tuuli on yltynyt myrskyn rajamaille. Lännestä voimakkaasti puhaltava myräkkä nostaa aallot korkealle, tyrskyt lyövät merituulivoimalan perustuksiin. 20 metriä sekunnissa puhaltava tuuli saa Selkämeren vellomaan kuin viimeistä päivää.

    Suomen Hyötytuulen valvomossa seurataan rauhallisesti monitoreja, joista voi seurata kaikkien yhtiön tuulivoimaloiden sähköntuotantoa. Puolitoista vuotta toiminnassa olleen Tahkoluodon merituulipuiston osalta monitorit näyttävät iloista lukua.

    Tahkoluodon kymmenen turbiinin ja pilottivoimalan yhteenlaskettu sähköteho on 44,3 megawattia. Sen enempää se ei voisi olla, sanoo operatiivinen päällikkö Heikki Pukkila.

    – Ei tämä harvinaista ole. Varsinkin näin talviaikaan tuulet ovat melko kovia.

    Toimitusjohtaja Toni Sulameri kertoo, että maailman ensimmäinen jääolosuhteisiin soveltuva merituulipuisto on tuottanut sähköä ennustetusti. Viime vuonna mittariin kertyi 149 000 megawattituntia, eli vajaan 8300 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosittaisen sähkönkulutuksen verran tuotettua sähköä. Se jää hieman budjetoidusta.

    – Joulukuun loppu oli heikko. Toisaalta uutenavuotena tuuli ihan riittävästi, mutta menetys korjaantui vasta tämän vuoden puolella.

    Jari Pelkonen / YleRutkasti lisää tuulivoimaloita merelle

    Toimitusjohtaja Toni Sulameren mukaan merituulivoiman kannattavuus on nousussa turbiiniteknologian kehityksen myötä. Suomen Hyötytuuli on jo aloittanut esiselvitykset Tahkoluodon merituulipuiston laajennuksesta. Lisäksi yhtiö suunnittelee toisen 25–50 voimalan merituulipuiston rakentamista Raahen ja Pyhäjoen edustalle Ulkonahkiaisen merialueelle.

    Kymmenen voimalan puisto on liian pieni kannattavaksi. Kaikki aluskustannukset ja muut ovat sen verran isoja, että puiston koko pitää olla vähintään se 250 megawattia, jotta siitä tulisi kannattavaa. Toni Sulameri

    – Molemmat ovat maakuntakaavassa ja niistä on kerätty alustavia tietoja pohjasta. On käyty keskusteluja siitä, miten niitä voitaisiin lähteä kaavoittamaan.

    Tahkoluodon laajennus käsittäisi noin 50 voimalaa, jolloin koko merituulipuiston teho vastaisi jo pienehköä hiilivoimalaa. Uloimmat voimalat sijoittuisivat noin 20 kilometrin päähän rannikosta 30–40 metrin syvyiseen veteen.

    – Kymmenen voimalan puisto on liian pieni kannattavaksi. Kaikki aluskustannukset ja muut ovat sen verran isoja, että puiston koko pitää olla vähintään se 250 megawattia, jotta siitä tulisi kannattavaa.

    Toimitusjohtaja Toni Sulameri esittelee Tahkoluodon merituulipuiston laajennuksen alustavaa suunnittelmaa.Jari Pelkonen / Yle

    Sitran viime vuoden lopulla julkaiseman raportin mukaan merituulivoiman tuotantokustannusten on arvioitu laskevan lähelle 30 euroa megawattitunnilta seuraavalla vuosikymmenellä. Fennovoima on arvioinut, että Pyhäjoen ydinvoimalan tuotantokustannukset valmistuessaan olisivat noin 50 euroa megawattitunnilta.

    Turbiinien kehitys nopeaa

    Voimaloiden turbiinien teho ratkaisee paljon. Nyt Tahkoluodossa pyörivissä voimaloissa turbiinien teho on 4,2 megawattia. Uusien voimaloiden turbiineissa teholuvun pitää olla selvästi 10 megawatin paremmalla puolella.

    Turbiiniteknologia kehittyy juuri nyt todella nopeasti. Oletus on, että markkinoille tulee jossakin vaiheessa 14–16-megawattisia. Silloin se on selvästi markkinaehtoista tuulivoimaa. Toni Sulameri

    Vielä on epäselvää, pystyykö kukaan laitevalmistaja vielä sellaista turbiinia tarjoamaan, jonka turvin usean sadan miljoonan euron investointipäätös voitaisiin tehdä.

    – Turbiiniteknologia kehittyy juuri nyt todella nopeasti. Oletus on, että markkinoille tulee jossakin vaiheessa 14–16-megawattisia. Silloin se tulee olemaan selvästi markkinaehtoista tuulivoimaa, Sulameri sanoo.

    Uutta merituulivoimaa päästään luvittamaan vasta, kun käytettävä teknologia on selvillä.

    – Sillä, ovatko ne 8- vai 16-megawattisia, on iso vaikutus siihen, millaiset ovat niiden vaikutukset ja miten ne tulee sijoittaa merelle.

    Kiinteistövero romahdutti kannattavuuden

    Suomen Hyötytuulessa otettiin raskaasti viime vuonna voimaan tullut kiinteistöveron korotus. Myös merituulivoimaloita alettiin kiinteistöverottaa kolminkertaisella kiinteistöverolla. Veron voimaantulo jarrutti yrityksen suunnitelmia uusien merivoimaloiden rakentamiseksi. Toimitusjohtaja Toni Sulameren mukaan merituulivoiman kannattavuus romahti.

    – Se vei pohjan koko demohankkeen kannattavuudelta ja hidasti todella paljon kehitystä. Laskimme, että kiinteistöverot nousivat noin 17 miljoonaa koko käytön aikana. Se vastaa lähes sitä julkista tukea, jonka valtiolta saimme.

    Sulameren näkemyksen mukaan merituulivoima on tällä hetkellä heti maatuulivoiman jälkeen toiseksi edullisin tapa tuottaa sähköä. Hän kertoo saaneensa merituulivoimaan liittyviä yhteydenottoja myös ulkomaalaisilta sijoittajilta.

    Hankkeen aikataulusta Sulameri ei osaa antaa vielä kovinkaan tarkkaa aikataulua. Hänen arvionsa mukaan Tahkoluodon laajennusta ja Raahen merituulipuistoa päästään rakentamaan aikaisintaan viiden vuoden kuluttua.

    – Silloin kaiken on mentävä nappiin.

    Uuden Ajan lakkautus varmistui – kannattamattomuus lopettaa 113-vuotiaan demarilehden

    Uuden Ajan lakkautus varmistui – kannattamattomuus lopettaa 113-vuotiaan demarilehden


    Tästä on kysePorissa ilmestyvä sanomalehti Uusi Aika loppuu kesäkuussa.SDP:n äänenkannattajan tilausmäärät ja mainostulot ovat vähentyneet.Demarijärjestöt eivät enää halua tukea kannattamatonta lehteä.Porissa ilmestyvän sanomalehti Uuden...

    Tästä on kysePorissa ilmestyvä sanomalehti Uusi Aika loppuu kesäkuussa.SDP:n äänenkannattajan tilausmäärät ja mainostulot ovat vähentyneet.Demarijärjestöt eivät enää halua tukea kannattamatonta lehteä.

    Porissa ilmestyvän sanomalehti Uuden Ajan lopettaminen on varmistunut. Yle kertoi todennäköisesti lopetuksesta jo viime viikolla.

    Lehteä julkaisevan Ajan Sana Oy:n hallitus teki lopettamispäätöksen maanantai-iltana taloudellisten syiden takia.

    SDP:n paikallisjärjestöt eivät halua enää tukea kannattamatonta äänenkannattajaansa. Puolue on tukenut lehteä vuodessa 50 000 eurolla ja paikallisjärjestöt 20 000–30 000 eurolla.

    Loppu kesäkuussa

    Ajan Sanan hallituksen puheenjohtaja Timo Koivisto kertoo, että Uudesta Ajasta irtisanotaan kaikki työntekijät eli viisi ihmistä. Lehti lakkautetaan kesäkuun lopussa. Jos tilaajan tilaus on jatkumassa tämän ajan yli, hän saa rahansa takaisin.

    Ei tämä lopetus hääviltä tunnu, mutta ei punapääomaa sovi tuhlata tällaiseen. Timo Koivisto

    Uusi Aika on ilmestynyt vuodesta 1906, ensin Sosialidemokraatti-nimellä ja vuodesta 1919 nykyisellä nimellään. Lehden toimituksessa on työskennellyt kuuluisia sosiaalidemokraatteja kuten Eetu Salin ja Väinö Tanner.

    Poliittisten maakuntalehtien kato

    Porissa ilmestyi vielä viime vuosikymmenellä kolme poliittista lehteä, Uuden Ajan lisäksi vasemmistoliiton Satakunnan Työ ja keskustan Lalli. Kaikki ovat nyt lopettaneet.

    Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten työväenlehtiä ilmestyi lähes kaikissa maakunnissa. Uuden Ajan levikki oli 1980-luvulla yli 17 000. Tällä hetkellä levikki on noin 2 500.

    – Ei tämä lopetus hääviltä tunnu, mutta ei punapääomaa sovi tuhlata tällaiseen, Koivisto perustelee.

    Koivisto sanoo, että hän ei aio tilata Uuden Ajan tilalle SDP:n pää-äänenkannattajaa Demokraattia. Hän on katkera siitä, että puolueen lehtituet ohjattiin viime vuosina Demokraatille ja aluelehtien tuet leikattiin minimiin.

    Hevoslauma seikkaili valtatiellä Kankaanpäässä –

    Hevoslauma seikkaili valtatiellä Kankaanpäässä – "Ei tämä ihan jokapäiväistä ole"


    Valtatielle karanneet hevoset aiheuttivat tiistaiaamuna vaaraa liikenteelle Kankaanpäässä Pohjois-Satakunnassa. Liikkeellä oli aamuviiden aikaan neljä hevosta, jotka olivat lähteneet karkuteille tallista. Parkanolainen nuorukainen oli...

    Valtatielle karanneet hevoset aiheuttivat tiistaiaamuna vaaraa liikenteelle Kankaanpäässä Pohjois-Satakunnassa.

    Liikkeellä oli aamuviiden aikaan neljä hevosta, jotka olivat lähteneet karkuteille tallista.

    Parkanolainen nuorukainen oli pakettiautolla matkalla Parkanon suuntaan, kun hän yllättäen huomasi valtatie 23:lla ennen Niinisalon varuskuntatien risteystä neljä hevosta ajoradalla. Hän törmäsi autollaan yhteen hevoseen. Hevonen loukkaantui törmäyksessä ja paikalle hälytetty eläinlääkäri lopetti sen.

    Pakettiautoa kuljettanut nuorukainen ei loukkaantunut onnettomuudessa, mutta auto kärsi vaurioita.

    Pelastuslaitos sai myöhemmin yhden hevosista kiiinni tien pielestä ja kaksi muuta jolkotteli takaisin valtatien läheiseen talliin omin voimin.

    Pelastuslaitokselle hevosten paimentaminen pois tieltä oli varsin harvinaislaatuinen pelastustehtävä.

    – Juttelin tuossa tilanteesta vanhempien kollegoiden kanssa. Ei tämä ihan jokapäiväistä ole, kertoo päivystävä palomestari Joni Salo Satakunnan pelastuslaitoksesta.

    Turmassa kuoli Mira Lindqvistin tallin 3-vuotias lämminveriravuri. Asiasta kertoo Hevosurheilu-lehti. Lindqvistin arvion mukaan hevoset olivat sännänneet ilmeisesti sutta karkuun tallilta sähkölangan takaa.

    Lisäys 15. tammikuuta 2019 klo 8.30: poliisilta saatu lisätietoa onnettomuudesta. Hevoseen törmäsi pakettiauto.

    Lisäys 15.tammikuuta 2019 klo 13.30 Hevosurheilun tieto, mistä hevoset olivat karanneet.

    Metallialan osaajista on huutava pula – Merenkurkun uusi autolautta rakennetaan osin ulkomaalaisvoimin

    Metallialan osaajista on huutava pula – Merenkurkun uusi autolautta rakennetaan osin ulkomaalaisvoimin


    Vaasan ja Uumajan väliseen liikenteeseen tuleva uusi autolautta rakennetaan Raumalla. Rauma Marine Constructionsin mukaan aluksen rakentaminen tarkoittaa noin 800 henkilötyövuotta. Tätä osaajien määrää ei Suomesta löydy, vaan rakentamiseen...

    Vaasan ja Uumajan väliseen liikenteeseen tuleva uusi autolautta rakennetaan Raumalla. Rauma Marine Constructionsin mukaan aluksen rakentaminen tarkoittaa noin 800 henkilötyövuotta. Tätä osaajien määrää ei Suomesta löydy, vaan rakentamiseen tarvitaan työvoimaa myös ulkomailta.

    – Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Romania, Puola, Saksa, listaa Rauma Marine Constructionsin toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa ulkomaisen työvoiman mahdollisia lähtömaita.

    Heinimaan mukaan uuden autolautan suunnittelutyö on kotimaista, mutta rakentamiseen työvoima ei Suomessa yksinkertaisesti riitä.

    – Palkkakehitys ja koulutuspolitiikka ovat johtaneet tähän. Metallialan työntekijöiden määrä on romahtanut. Se ei ole hyvää kehitystä ja sitä vastaan on taisteltava, Heinimaa sanoo.

    Rauman telakalla on noin sata omaa työntekijää.

    Luonnos Merenkurkkuun suunnitellusta uudesta laivasta.Kvarken Link ABLisää koulutusta

    Teollisuusliiton järjestötoimitsija Nina Wessbergin mukaan on selvää, että ammattitaitoisia rakentajia tulee Suomeen myös ulkomailta. EU on sisämarkkinat, jonka alueella työvoima liikkuu vapaasti. Lautanrakennuksessa tarvitaan ammattiosaamista ja kokemusta.

    – Arvioidaan, että hyväksi lautanrakentajaksi kehittymiseen tarvitaan viiden vuoden kokemus.

    Wessbergin mukaan metallialan osaajien määrän romahtaminen Suomessa on valitettavaa ja ollut nähtävissä jo pidemmän aikaa.

    – Joitakin vuosia sitten sanottiin, ettei täällä tulla enää rakentamaan aluksia. Se tarkoitti, että moni nuori ei valinnut kone- tai metallialaa.

    Nina WessbergYle/ AG Karlsson

    Wessberg arvelee, että ammattikoulutus yleensäkään ei enää houkuttele nuoria.

    – Se on sääli. Esimerkiksi telakalla palkka on kuitenkin kilpailukykyinen.

    Wessberg peräänkuuluttaa lisää koulutusta alalle. Alanvaihtajille tarjotaan jo nyt uudelleenkouluttautumista, mutta asiaa pitäisi tarkastella pitkäkestoisemmin.

    – Pitäisi uskaltaa sanoa, että länsirannikko tarvitsee metallityöntekijöitä, jotka osaavat hitsata, Siihen pitäisi panostaa, Wessberg sanoo.

    Toiveena pysyvät työsuhteet

    Rauman Teollisuustyöntekijät ry:n puheenjohtaja Irma Salo uskoo, että noin puolet Merenkurkkuun tulevan autolautan rakentajista voi löytyä Suomesta.

    – Joitakin vuosia sitten poliitikot sanoivat, että aurinko laskee kotimaisen telakkateollisuuden ylle ja moni etsi muita töitä. Nyt on ongelmia houkutella väkeä takaisin telakalle.

    Salo toivoo, että Merenkurkun uuden lautan tilaus on vasta ensimmäinen tulevista tilauksista ja johtaisi pysyviin työsuhteisiin.

    – Nykyään on määräaikaisia sopimuksia. Sinä teet projektisi ja sitten joku toinen tulee tilallesi. Uuden autolautan varustamisessa kotimaisella meriteollisuudella on suuri rooli.

    Håkan EnlundYle / Peter KarlbergKotimaisuusaste jopa 80 prosenttia

    Rauma Marine Constructions Oy:n myyntijohtaja Håkan Enlundin mukaan Suomessa rakennettavien lauttojen kotimaisuusaste on yleensä noin 70-80 prosenttia.

    – Se, kuka toimittaa mitäkin ja kuka rakentaa esimerkiksi ravintolat, on telakan vastuulla ja se prosessi alkaa nyt, Enlund sanoo.

    Toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa muistuttaa, että kokonaisuutena kyse on muustakin kuin lautan rakentamisesta. Työpaikoilla on vaikutusta esimerkiksi myös palvelualaan ja kauppaan.

    – Työntekijät, riippumatta siitä, mistä he Suomeen tulevat, asuvat ja työskentelevät Raumalla sekä käyttävät täällä palveluita, Heinimaa sanoo.

    Teollisuusliiton Nina Wessberg arvelee, että monella alalla ulkomaiset alihankkijat ovat nykyään todellisuutta. Harva suurempi projekti hoidetaan vain yrityksen oman työvoiman voimin. Pääasia olisikin se, että Suomeen saataisiin nyt lauttatilauksia ja työtä.

    – Siitä toimitusvarmuudesta, mihin suomalaiset telakat pystyvät, on tullut valttikortti markkinoilla. Saamme usein lautan toimitettua etuajassa ja teemme laadukasta työtä. Asiakkaat eivät enää tavoittele halvinta, vaan haluavat sen, joka kestää pisimpään ja on paras.

    Aiheesta kirjoitti ensin Anna Kurtén Yle Österbottenilta: Den nya Kvarkenfärjan väntas bli 70-80 procent inhemsk – en stor del av arbetskraften rekryteras från Östeuropa

    “Kehut kolme päivää kaikkea mikä liikkuu ja elämäsi muuttuu!” –  Näin väitti psykologi ja toimittaja testasi – molemmat yllättyivät

    “Kehut kolme päivää kaikkea mikä liikkuu ja elämäsi muuttuu!” – Näin väitti psykologi ja toimittaja testasi – molemmat yllättyivät


    Vuosi 2019: tästä tulee kehujen vuosi. Sillä kukapa ei kehuja rakastaisi? Minä jos kuka tiedän. Olen käyttänyt jo kauan sanontaa itsestäni: Kissa kiitoksella elää, minä puolikkaalla. Olen kuunnellut lukemattomissa työyhteisöpalavereissa...

    Vuosi 2019: tästä tulee kehujen vuosi. Sillä kukapa ei kehuja rakastaisi? Minä jos kuka tiedän. Olen käyttänyt jo kauan sanontaa itsestäni: Kissa kiitoksella elää, minä puolikkaalla. Olen kuunnellut lukemattomissa työyhteisöpalavereissa palopuheita palautteen tärkeydestä ja päättänyt aina vakaasti, että nyt kyllä alan antamaan palautetta niin että soi.

    Mutta jotenkin se aina jää.

    Jotta lupaus ei tällä kertaa jää sanahelinäksi, päätän aloittaa kolmen päivän kehuspurtin. Niin kuin ei kuntokuuriakaan aloiteta lämmittelemättä ja jumppaohjeisiin tutustumatta, ei kehuskelemaankaan uskalla lähteä kylmiltään.

    Porilainen psykologi Terhi Nyman lupautuu tämän ihmiskokeen valmentajaksi.

    – Olet ryhtymässä todella hienoon hommaan! Levität ihan varmasti paljon hyvää oloa ja lupaan, että muutut itsekin jo kolmessa päivässä!

    Ohhoh, nythän minä saan kehuja! Ovatko nämä vain esimerkkejä vai ihan aitoja? Nyman vakuuttaa, että tästä spurtista hyötyvät kaikki. Olo on heti kuin Disney-elokuvan hyvällä haltijattarella. Varokaa vaan, täältä sitä onnellisuuspölyä lähtee kohta leviämään!

    "Kehujen vastaanottaminen saa välittömästi mielihyvähormonit liikkeelle. Toisia kehumalla voi höynäyttää omia negatiivisuuteen taipuvaisia aivoja", psykologi Terhi Nyman toteaa. Mari Kahila / Yle

    Nyman kehuu intoani, mutta haluaa silti varoittaa. Kaikki eivät välttämättä ilahdu kehuistani. On ihmisiä, jotka eivät yksinkertaisesti osaa ottaa kehuja vastaan. Ehkä heitä ei ole koskaan lapsena kehuttu. Tuntemattoman kehu voi näyttäytyä ilkeänä kettuiluna ja aiheuttaa pahimmillaan aggressiivisuutta.

    Taikasauva meinaa lerpahtaa. Mihin olenkaan ryhtymässä?

    Aloittelijan kehukankeus

    Aloitan lämmittelyt. Laitan nettilomakkeen kautta kehuja Satakunnan sairaanhoitopiirin lastenpäivystykseen.

    Edellisenä päivänä perheen pienin satutti päänsä ja päivystykseen mentiin jännittyneenä. 3-vuotias oli vakuuttunut, että hänen päänsä joudutaan ottamaan kokonaan pois. Miten muuten pään sisällä olevat kipu ja ääni muka tutkittaisiin? Nuori lääkäri sai lapsen jännityksen kaikkoamaan nopeasti. Vaikka oven takana kiire ja jonot kasvoivat, lääkäri tutki ja tuumaili kaikessa rauhassa. Päätä ei irrotettu, selvisimme säikähdyksellä.

    Työpöytäni ääressä kuvailen tuon kaiken lomakkeelle ja painan lähetä-nappia. Huomaan hyräileväni suu hymyssä radiossa soivaa imelää kappaletta nuoruusvuosilta. Naurahdan ääneen. Joudunko minä tuotakin kehumaan? Etsin artistin sähköpostin ja kirjoitan kuvailun siitä miten hyvälle mielelle tuulahdus menneestä minut sai.

    Hyvä olo kuplii, kun päätän aloittaa live-kehut.

    Olemme niin tottumattomia kehuihin, että tältä keski-ikäiseltäkin pääsi niiaus. Lotta Uusitalo-Malmivaara

    Kaikilla vastaantulijoilla on yhtä harmaat pipot ja värittömät talvitakit. Kävelen Porin keskustassa ja metsästän kehuttavaa. Olen päättänyt, että kehun vain aiheesta. Olen liian huono valehtelemaan. Alkaa nipistää vatsasta, jännittää.

    Kuinka outoa onkaan kohta huikata ohi harppovalle tuntemattomalle kehu. Vierelle rullaa mies pyörätuolissa. Rohkaistun.

    – Onpa hienot laitteet, huikkaan enkä saakaan enää mitään muuta sanottua. Viittilöin vain typeränä pyörätuoliin kiinnitettyä tietokonenäyttöä. Kiihdytän vauhtia ja katoan paikalta.

    Häkeltynyt niiaus

    Tästä kankeudesta minua varotettiin. Me suomalaiset emme ole tottuneet kehuihin, emme saamaan emmekä antamaan niitä. Olemme mestareita väistelemään kehuja ja ulkoistamaan ne ripeästi itsestämme.

    Jos koululainen pärjää kokeessa, on koe ollut helppo. Jos toimittaja tekee loistavan haastattelun, on haastateltava ollut harvinaisen hyväpuheinen. Esimerkkejä voisi keksiä loputtomiin. Vaatimattomuus on niin suuri hyve, että itseään kehuvaa pidetään vähintäänkin ääliömäisenä moukkana.

    Mutta tulta päin! Kehun suojatietä ylittävän mummon toppatakin. Hän tekee vähättelevän huitaisun ja sanoo takin olevan ihan vanha. Mutta hymy paljastaa mummon mielihyvän. Hän pysähtyy ja saan arvuutella kuinka vanha palttoo on ja onko marimekkoa. Eroamme vilkuttaen toisillemme leveät hymyt naamalla.

    Me olemme pihtareita palautteenantajina. Lotta Uusitalo-Malmivaara

    Käyn kiristyttämässä silmälasieni sankoja. Kiittelen palvelusta samalla, kun optikko puuhastelee tiskin takana. Hän ei selvästi ole juttutuulella. Höpisen itsekseni ja pyydän vielä esittelemään kasvoilleni sopia silmälasimalleja. Ei löydy sopivia rillejä ja myyjä kannustaa odottamaan uusia malleja ja parempia tarjouksia. Kehun hyvää ja asiantuntevaa palvelua ja mainitsen, että aiemminkin olen saanut juuri häneltä loistavaa palvelua.

    Keski-ikäinen optikko niiaa. Hymyilee ja kiittelee kehuista. Kävelen ulos liikkeestä. Mietin tapahtuiko tuo juuri oikeasti. Miksi hän niiasi minulle? Soitto positiivista psykologiaa tutkivalle Lotta Uusitalo-Malmivaaralle auttaa. Hän äännähtää ihastuksesta kuullessaan kokemuksestani.

    – Voi apua, miten mahtava esimerkki! Olemme niin tottumattomia kehuihin, että tältä keski-ikäiseltäkin pääsi niiaus. Ennen vanhaan tytöt opetettiin niiamaan aina, kuin saimme jotain.

    Selkärangasta tullut niiaus siis paljasti, että optikko koki saavansa jotain, kun häntä kehuttiin.

    Kehupihtaus

    Seuraavaksi minun on ihan pakko kehua ruisleipä. Etsin leipäpussista tiedot ja soitan pieneen leipomoon toiselle puolelle Suomea. Esittelen itseni ja ennen kuin ehdin jatkaa, pyytää kireä ja kiireinen ääni minua odottamaan.

    Puolen minuutin päästä pääsen kehumaan ja leipurin ääni sulaa samantien.

    Kerron, että sain leivän tuliaiseksi kotikonnuilta. Maistuu oman mummon tekemältä. Leipuri kiittelee ja kertoo, etten ole ainut. Joulun alla moni asiakas oli sanonut kuolevansa, jos eivät saa juuri tätä leipää juhlapöytään.

    Leipuri vitsailee, ettei hän halunnut niin monen ihmisen kuolemaa kontolleen ja leipoi hiki hatussa käsin yli 200 ruisleipää. Sanon puhelun päätteeksi heidän tekevän hyvää työtä. Kuulostanko jo liian imelältä, ehdin miettiä ennen kuin leipuri toivottaa ylitsevuotavasti hyvää jatkoa, alkavaa vuotta ja menestystä. Ja kiitoksia, vielä kerran.

    Ruokakauppiaan ilahtunut vastaus kehuun hymyilevistä ja hyväntuulisisista työntekijöistä. Mari Kahila / Yle

    Miten pienellä kehulla voi olla noin suuret vaikutukset? Ja miksi me emme kehu toisiamme enemmän?

    – Me olemme pihtareita palautteenantajina, kuten professori Jari Hakanen on viisaasti sanonut. Jaamme hyvää toisillemme säästöliekillä, positiivisen psykologian tutkija Lotta Uusitalo-Malmivaara lataa.

    Ja taas pääsemme siihen, että emme ole tottuneet kehuihin. Kehuminen ei paljoa vaatisi. Hyvän itsetunnon, jotta ymmärtää, että toisen kehuminen ei ole itseltä pois. Lisäksi kyvyn iloita aidosti toisen puolesta. Sillä surussa me suomalaiset osaamme kyllä Uusitalo-Malmivaaran mukaan toisiamme tukea, mutta ilon ja riemun jakamisen kanssa onkin sitten heikompaa.

    Vai osaatko sinä ilakoida työkaverisi kanssa, joka sai ylennyksen? Olla hänen puolestaan aidon onnellinen?

    Ajatusmaailma muuttuu kehuessa melkein väkisin. Terhi Nyman

    Esteet kehumiselle johtuvat tutkijan mukaan siitä, että peilaamme jatkuvasti itseämme muihin. Teemme sosiaalista vertailua ja pienennämme samalla koko ajan onnellisuuttamme. Aina joku on parempi kuin minä. Lohduttoman surullinen on ajatus siitä, että maailmanmestarikin kärsii todennäköisesti tästä samasta vaivasta. Joku kun on voinut voittaa jo kaksi maailmanmestaruutta.

    – Me tuhotaan elämän jokainen hyvä hetki vertailemalla itseämme muihin! Meidän aivot on luotu aistimaan vaaraa ja varautumaan vihollisen hyökkäykseen.

    Lohtua tuo se, että nämä katastrofoivat aivot on opetettavissa uusille, paremmille tavoille.

    Kehukoukku

    Parasta kehuminen on livenä. On mahtavaa nähdä hymyt, jotka nousevat kehuttavien kasvoille. Niitä on selvästi lähes mahdoton pidätellä. Sähköisesti kehuminen onnistuu kyllä näppärästi ja vastauksista huokuu sama ilahtuminen. Hauskojen ja laadukkaiden somevideoiden tekijä saa kehut meilinä, ruokakaupan pomolle kehun työntekijöiden hyväntuulisuutta tekstiviestitse.

    Ooo, Ihana uudenvuodenlahja avata työmeili ja lukea ekana moinen viesti! Kiitos :)

    Moi, kiitos! Harmi etten pystynyt vastaamaan. Tuli tosi hyvä fiilis täälläkin päässä palautteesta, välitän sen heti henkilökunnalle. Mukavaa alkavaa vuotta. :)

    Pian kehuja alkaa olla jo jonossa. Kirjaan ylös keitä kaikkia pitäisi lähestyä. Silloin sen tajuan: olen koukuttumassa kehumiseen ja samalla jotenkin rakastunut koko ihmiskuntaan. Mitä minulle tapahtuu? Psykologi Terhi Nyman ja tutkija Lotta Uusitalo-Malmivaara myhäilevät tietävinä.

    – Olet kolmessa päivässä oppinut etsimään ihmisistä ja itsestäsi positiivisia puolia. Ajatusmaailma muuttuu kehuessa melkein väkisin. Toki se vaatii paljon toistoa, sen verran jumiutuneita me ajatuksissamme olemme, Terhi Nyman toteaa.

    "Toisia kehumalla suhtautuminen itseenkin muuttuu lähes vääjäämättä positiivisemmaksi", lupaa psykologi Terhi Nyman. Mari Kahila / Yle

    Lotta Uusitalo-Malmivaara kertoo tieteellisistä tutkimuksista löytyvän tukea psykologin väitteelle. Hyvien tekojen tekemisen ja tekijän hyvinvoinnin välistä korrelaatiota tutkittaessa on saatu selville, että hyvää kannattaa tehdä ryppäissä, ei ripottelemalla hyvää sinne tänne. Kolmen päivän kehuspurtti on paljon tehokkaampi kuin kehujen tiputtelu pitkin vuotta.

    – Kehuessasi huomaat etteivät nämä ventovieraat olekaan vastustajia, jotka pitää kampittaa. Sinä ja hän kuulutte samaan joukkueeseen. Ja kun teet hänelle hyvää, hän voi hyvin, sinä voit hyvin ja te voitte yhdessä hyvin.

    Kehuspurtti on palauttavaa venyttelyä vaille valmis. Itseni lisäksi myös valmentajani, psykologi Terhi Nyman on yllättynyt. Kolme päivää kehumista eikä kukaan pahastunut. Kukaan ei torjunut kehuja, eikä vihastunut tuntemattoman lähestymisestä. Päinvastoin. Me selvästi janoamme kehuja.

    Oma fiilis on pirteämpi ja positiivisempi kuin ennen spurttia. Leijuessani hyvässä olossa työkaveri yllättää ja nostaa tunnelmaa entisestään kehumalla kehumistani.

    – Tuollahan voi muuttaa maailman!

    Poliisi paljasti useita kannabisviljelmiä Porissa ja Ulvilassa

    Poliisi paljasti useita kannabisviljelmiä Porissa ja Ulvilassa


    Poliisi on löytänyt tällä viikolla useita kannabiksen kasvattamoja Porista ja Ulvilasta. Kotietsinnät tehtiin noin kymmeneen asuntoon ja tutkinnan yhteydessä pidätettiin reilut kymmenen ihmistä. Suurin osa kiinniotetuista oli nuoria miehiä....

    Poliisi on löytänyt tällä viikolla useita kannabiksen kasvattamoja Porista ja Ulvilasta. Kotietsinnät tehtiin noin kymmeneen asuntoon ja tutkinnan yhteydessä pidätettiin reilut kymmenen ihmistä. Suurin osa kiinniotetuista oli nuoria miehiä. Kannabista takavarikoitiin useiksi kiloiksi laskettava määrä.

    Osalla pidätetyistä kannabiksen kasvattaminen on ollut määrätietoista ja tarkoituksena on ollut huumeen välittäminen ja myyminen. Kaikki kiinniotetut ovat poliisin mukaan myös itse sauhutelleet huumeita eri muodoissaan.

    Suuri osa kiinniotetuista on kasvattanut kannabista kerrostaloasunnossa. Poliisi pääsi viljelmien jäljille talojen asukkaiden kiinnittäessä huomiota portaikossa leijaileviin hajuihin. Poliisi jatkaa asian tutkintaa ja uskoo kiinniottojen vielä jatkuvan.

    Pidätykset tehtiin osana huumeiden välittäjiin kohdistuvaa SAVU-projektia.

    12.1. klo 13: Keskustelu on suljettu, koska rikosuutisia ei pääsääntöisesti avata keskustelulle.

    Merenkurkun uusi autolautta rakennetaan Raumalla

    Merenkurkun uusi autolautta rakennetaan Raumalla


    Vaasan ja Uumajan väliseen liikenteeseen tuleva uusi autolautta rakennetaan Raumalla. Kvarken Link -yhtiön hallitus on tänään päättänyt solmia aiesopimuksen Rauma Marine Constructions Oy:n (RMC) kanssa. Vaasa-Uumaja -välin liikenteeseen tulevan...

    Vaasan ja Uumajan väliseen liikenteeseen tuleva uusi autolautta rakennetaan Raumalla.

    Kvarken Link -yhtiön hallitus on tänään päättänyt solmia aiesopimuksen Rauma Marine Constructions Oy:n (RMC) kanssa. Vaasa-Uumaja -välin liikenteeseen tulevan matkustaja-autolautan kauppahinta on noin 120 miljoonaa euroa.

    – Olen erittäin tyytyväinen ja haluan esittää lämpimät kiitokset kaikille, jotka ovat eri rooleissa osallistuneet projektin eteenpäin viemiseen. Hallituksen puolesta haluan kiittää kaikkia tahoja, jotka ovat vaikuttaneet Pohjalaismaakuntien ja Västerbottenin suhteiden edistämiseen, Kvarken Link -yhtiön hallituksen puheenjohtaja, kaupunginjohtaja Tomas Häyry kertoo tiedotteessa.

    Hybridiratkaisulla varustettu laiva

    Uudessa laivassa on tilaa 800 matkustajalle. Lastikapasiteettia rekoille on 1500 kaistametriä.

    Laiva suunnitellaan ympäristöystävälliseksi ja sen koneisto toimii kaksoispolttoaineratkaisulla. Pääpolttoaineena tullaan käyttämään nesteytettyä kaasua, mutta laivassa on mahdollista käyttää myös esimerkiksi biokaasua.

    Tilauksen työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan Raumalle noin 800 henkilötyövuotta. Varsinainen rakentamissopimus aiotaan allekirjoittaa vielä alkuvuodesta ja suunnittelu- ja rakentamistyöt aloitetaan heti sen jälkeen. Liikenne uudella aluksella on tarkoitus aloittaa keväällä 2021.

    Vaasan kaupunki osallistuu laivan ja uuden perustettavan yhtiön rahoitukseen 25 miljoonalla. Uumajan kaupunki teki kesäkuussa päätöksen laivan rahoittamisesta 25 miljoonalla. Myös Suomen hallitus on luvannut laivahankkeelle 25 miljoonan euron tuen.

    Laiva on tarkoitus toimittaa viimeistään 30.4.2021.

    Yli satavuotias demarilehti Uusi Aika uhkaa loppua Porissa:

    Yli satavuotias demarilehti Uusi Aika uhkaa loppua Porissa: "Ei hyvältä näytä"


    Tästä on kysePorissa ilmestyvä Uusi Aika -sanomalehti uhkaa kadota lehtihyllyistä.Lehden rahoituksen kannalta ratkaisevia päätöksiä tehdään lähipäivinä.Uusi Aika ja sen edeltäjä Sosialidemokraatti ovat ilmestyneet Porissa vuodesta 1906...

    Tästä on kysePorissa ilmestyvä Uusi Aika -sanomalehti uhkaa kadota lehtihyllyistä.Lehden rahoituksen kannalta ratkaisevia päätöksiä tehdään lähipäivinä.Uusi Aika ja sen edeltäjä Sosialidemokraatti ovat ilmestyneet Porissa vuodesta 1906 saakka.

    Porissa ilmestyvä sosiaalidemokraattien äänenkannattaja Uusi Aika saattaa kadota tämän vuoden aikana.

    Sanomalehteä julkaisevan Ajan Sana Oy:n hallituksen puheenjohtaja Timo Koivisto kertoo, että puolueen ja sen järjestöjen lehdelle antama tuki saattaa supistua niin pieneksi, että lehden painaminen ei ole enää mahdollista.

    – Ei hyvältä näytä. Viikon sisällä pidetään palaveri, jossa todennäköisesti selviää, mitä tapahtuu. Paikalliset yhdistykset laskevat, kannattaako niiden vielä antaa lehdelle tukea, Koivisto kertoo.

    Levikki ja tuki vähenevät

    Uusi Aika on jo aiemmin menettänyt suuren osan SDP:n sille myöntämästä puoluelehtituesta ja lehti on sinnitellyt paikallisten demariyhdistysten sille ohjaaman tuen varassa.

    Tilaajamäärät ovat vähentyneet ja lehden levikki on Koiviston mukaan enää noin 2 500. Myös mainostulot ovat vähentyneet eikä ammattiyhdistysväki tilaa lehteä entiseen malliin. Uusi Aika keräsi parhaimmillaan 1980-luvulla yli 17 000 lukijan levikkejä.

    Koivisto kuvaa Uutta Aikaa sarjakuvalehtimaailmasta tunnetuksi Asterixin kyläksi, joka on pystynyt pysymään hengissä

    Riski demareille

    Porin SDP:n entinen vahva mies, kaupunginhallituksen ja demarien kunnallisjärjestön aiempi puheenjohtaja Timo Koivisto pitää lehden mahdollista loppua erittäin suurena riskinä Satakunnan sosiaalidemokraateille.

    – Lehden avulla Satakunnassa SDP:llä on suurin kannatus koko Suomessa. Muualla Suomessa on tullut turpiin, mutta Satakunnassa olemme pitäneet pintamme.

    Koiviston mukaan lehden loppumisen jälkeen Uusi Aika voi jatkaa verkossa. Hän ei kuitenkaan usko, että nettijulkaisu kerää samaa lukijamäärää tai saa samaa vaikutusvaltaa kuin sanomalehti.

    Lehden avulla Satakunnassa SDP:llä on suurin kannatus koko Suomessa. Timo Koivisto

    Uuden Ajan jatko on ollut vaakalaudalla aiemminkin. Muun muassa vuonna 2011 demaripiirissä pelättiin, ettei lehteä enää pystytä julkaisemaan. Ilmestyskertoja ja henkilökuntaa vähentämällä lehti on kuitenkin pystytty pitämään hengissä. Myös vuonna 2015 huhuttiin lehden lopetuksesta.

    Nykyisellään Uusi Aika on ilmestynyt kerran viikossa keskiviikkoisin. Aikanaan sen palveluksessa oli jopa 15 toimittajaa. Nykyään lehteä tekee päätoimittajan lisäksi kaksi toimittajaa.

    Puoluelehdistön kato

    Satakunnassa ilmestyi vielä viime vuosikymmenellä kolme puoluelehteä, Uuden Ajan lisäksi vasemmistoliiton Satakunnan Työ ja keskustan Lalli. Ensimmäisenä lakkautettiin Lalli vuonna 2009.

    Satakunnan Työ lakkautettiin paperilehtenä vuonna 2015. Satakunnan Työ muuttui suurin toivein verkkolehdeksi, mutta julkaisu ei ole ollut luettavissa pitkään aikaan.

    Uusi Aika perustettiin Sosialidemokraatti-nimellä vuonna 1906. Nimi vaihtui Uudeksi Ajaksi sisällissodan jälkeen vuonna 1919. Lehti oli osa työväenliikkeen nousua ja sen palveluksessa on ollut monta legendaarista sosiaalidemokraattia Eetu Salinista ja Väinö Tannerista alkaen.

    Jos Uusi Aika loppuu, ainoaksi sosiaalidemokraattiseksi sanomalehdeksi jää Joensuussa ilmestyvä Viikko-Pohjois-Karjala. Puolueen pää-äänenkannattaja Demokraatti muuttuu alkuvuonna sanomalehdestä aikakauslehdeksi. Aikanaan demarilehtiä ilmestyi käytännössä kaikissa Suomen maakunnissa.

    Jukka Nieminen tietää, miten pohjalta noustaan – Välitä viljelijästä -projekti auttoi viime vuonna 800:aa ahdingossa olevaa viljelijää

    Jukka Nieminen tietää, miten pohjalta noustaan – Välitä viljelijästä -projekti auttoi viime vuonna 800:aa ahdingossa olevaa viljelijää


    – Kyllähän siinä syvällä käydään. Tilan jatkokin oli vaakalaudalla. Mutta selvittiin ja jatketaan kohti uutta nousua, kertoo luomuviljelijä Jukka Nieminen, hymynkareen noustessa huulille. Hänellä menee nyt hyvin, mutta seitsemän vuotta...

    – Kyllähän siinä syvällä käydään. Tilan jatkokin oli vaakalaudalla. Mutta selvittiin ja jatketaan kohti uutta nousua, kertoo luomuviljelijä Jukka Nieminen, hymynkareen noustessa huulille.

    Hänellä menee nyt hyvin, mutta seitsemän vuotta sitten tilanne oli toinen. Avioero vei Salon Kruusilassa kotitilaansa viljelevän isännän jaksamisen äärirajoille.

    Pahimmassa vaiheessa vain välttämättömimmät työt tuli tehtyä. Aamuisin oli vaikea nousta ylös. Nieminen osasi hakea apua ja sai sitä muun muassa pankista, perheneuvonnasta ja vertaistuesta. Hän koki vertaistuen niin tärkeäksi, että lähti itse mukaan tukihenkilöksi.

    – Kriiseistä voidaan aina selvitä, mutta yksin se on vaikeaa.

    Omista vaikeuksistaan selvinnyt Nieminen tietää, että uupumista ei aina itse kovin helposti huomaa. Avun tarvetta ei kannata kuitenkaan hävetä.

    – Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hakemaan apua, niin varmasti onnistuu.

    Terapiaa ja työnohjausta

    Suomessa oli Luonnonvarakeskuksen mukaan vuonna 2017 maatalouden tukihakemusten perusteella 50 500 maatilaa. Maatalousyrittäjien ahdingosta on viime vuosina kirjoitettu ja keskusteltu paljon.

    Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Melan arvion mukaan jo vuonna 2012 viljelijät olivat yksi uupuneimmista ammattiryhmistä. Maidontuottajista miltei joka kymmenes poti vakavaa työuupumusta.

    Uusinta tilastoa ei ole, mutta Melan Välitä Viljelijästä -projektin vetäjän Pirjo Ristolan mukaan tilanne ei ole ainakaan helpottunut.

    Melan projekti on auttanut kahden vuoden aikana valtakunnallisesti yli 1 400:aa tilaa. Vuonna 2017 apua haki 640 tilaa, vuonna 2018 noin 800. Kasvun taustalla on Ristolan mukaan myös se, että tietoisuus palvelusta on lisääntynyt.

    Kriiseistä voidaan aina selvitä, mutta yksin se on vaikeaa. Jukka Nieminen

    Tähän mennessä iso osa tuesta on mennyt eläintiloille, mutta viime kesän jälkeen viljatilojen osuus on kasvanut.

    Apua hakeneet ovat saaneet ostopalvelusitoumuksia, joilla valtaosa on hankkinut jaksamista auttavia palveluita, lähinnä keskusteluja terapeutin tai työohjaajan kanssa.

    Ristola arvelee, että apua tarvitsevia tiloja olisi paljon enemmän. Välitä Viljelijästä -projekti saikin valtiolta lisärahoituksen vuoteen 2021 asti.

    – Tänä vuonna on jo tullut palautetta, että palvelu on hyvä, kertoo Ristola.

    Ajoissa hakemaan apua

    Maaseudun yrittäjiä tukevat muutkin kuin Mela. Luomuviljelijä Jukka Nieminen on mukana vuonna 1995 aloitetussa vapaaehtoisuuteen perustuvassa Maaseudun tukihenkilöverkossa. Hän on auttanut monia ongelmien kanssa painiskelevia.

    – Syitä on paljon erilaisia. Parisuhteet rassaavat aika paljon. Rakennemuutos on lisäksi ollut äärettömän voimakas. Tilakoon pitäisi kasvaa, ja sitten voidaan velkaantua hallitsemattomasti.

    Henrietta Hassinen / Yle

    Yksi syy huonoon vointiin voi olla tunne arvostuksen puutteesta. Niemisen arvioi, että arvostus maanviljelyä kohtaan on kuitenkin noussut.

    Silti, kun maanviljelijöiden ongelmia tuodaan julkisuuteen, verkkokeskusteluissa yleensä moititaan viljelijöitä turhasta valittamisesta. Arvostelijoiden mielestä farmareilla tuet juoksevat ja aina on uusi traktori pihassa. Niemisen mukaan asia ei ole aivan niin.

    –Ainakin oma uusin traktorini on 19 vuotta vanha ja auto 10 vuotta. Toivon mukaan emme valita turhasta. Kyllä epäkohdat on hyvä tuoda julki.

    Ääritapaukset onneksi harvinaisia

    MTK Satakunta on vetänyt jo viisi vuotta Varavoimaa Farmarille -hanketta. Se on auttanut maksuttomasti jo satoja tiloja ja laajentunut valtakunnalliseksi.

    Tiedon levitessä kynnys avun vastaanottamiselle on madaltunut, kertoo hankepäällikkö Riitta Seppälä.

    – On ihan selkeästi nähtävissä, että apua halutaan pyytää ja vastaanottaa jo ennen kuin ihan syvimpiin syövereihin joudutaan.

    Mahdollisten ihmissuhdeongelmien lisäksi maatalousyrittäjiä on koeteltu viime vuosina monin eri tavoin. Suoraan talouteen ovat vaikuttaneet muun muassa maitokiintiöiden avautuminen, Venäjän pakotteet ja viimeksi kaksi vaikeaa satokautta. Ongelmien yhteisvaikutukset voivat olla dramaattisia.

    Juha Kemppainen / Yle

    – Pahimmillaan viljelijä voi olla työkyvytön tai hautoa jopa itsemurhaa, Seppälä toteaa.

    Ääritapaukset ovat onneksi harvinaisia. Toivottomaltakin näyttävä tilanne, esimerkiksi pöydälle kasaantuneiden maksamattomien laskujen pino, voi olla helposti ratkaistavissa.

    – Usein laskupino stressaa ihan hirveästi. Sitten kun sitä ryhdytään availemaan, tilanne ei useimmiten olekaan niin huono.

    MT: Sokerijuurikkaasta luvassa lisähintaa –

    MT: Sokerijuurikkaasta luvassa lisähintaa – "Mitä enemmän on juurikkaanviljelyä, sitä enemmän kotimaista sokeria"


    Tästä on kyseSokerijuurikkaan viljelijöille maksetaan lisähintaa tuotantomäärän lisäämisestä.Suomen ainoa sokeritehdas toimii Säkylässä Satakunnassa.Sokerijuurikasta viljellään pääosin Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa.Sokerijuurikkaan...

    Tästä on kyseSokerijuurikkaan viljelijöille maksetaan lisähintaa tuotantomäärän lisäämisestä.Suomen ainoa sokeritehdas toimii Säkylässä Satakunnassa.Sokerijuurikasta viljellään pääosin Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa.

    Sokerijuurikkaan viljelijöille on tarjolla lisähintaa tuotantomäärän kasvattamisesta.

    Maaseudun Tulevaisuus -lehti kertoo, että tuottajajärjestöjen ja Sucroksen yhteisenä tavoitteena on, että Säkylän sokeritehdas tuottaa kotimaista sokeria 100 000 vuodessa. Säkylän tehdas on maan ainoa, kun Salon tehdas suljettiin vuonna 2006.

    Mikäli tavoite saavutetaan, Sucros maksaa jokaiselle sopimusviljelijälleen lisähintaa 2,50 euroa juurikastonnilta.

    – Lisähinta on palkkio siitä, että Sucroksen Säkylän tehtaan kapasiteetti on täydessä käytöstä, sanoo lehdessä MTK:n sokerijuurikasverkoston puheenjohtaja Pekka Myllymäki.

    – Mitä enemmän on juurikkaanviljelyä, sitä enemmän kotimaista sokeria ja Sucroksen kyky maksaa viljelijöille on sitä kautta parempi, sanoo puolestaan Sucroksen maatalousjohtaja Tero Tanner.

    Kotimainen sokerijuurikas kattaa noin 40 prosenttia kotimaisen sokerin kysynnästä. Loput sokerista tuodaan joko raakaruokosokerina kehitysmaista tai valkosokerina Saksasta, Tanskasta ja Ruotsista.

    Uusille viljelijöille esittelytilaisuuksia

    Säkylän tehtaan tavoitetonnien saavuttamiseksi tarvitaan myös lisää viljelijöitä. MTK ja Sucros järjestävät tässä kuussa neljä "Valitse juurikas" -tilaisuutta uusien viljelijöiden houkuttelemiseksi. Tilaisuudet pidetään Säkylässä., Liedossa, Salossa ja Hämeenilnnassa.

    Sokerijuurikasta viljellään tällä hetkellä reilulla 600 tilalla. MTK:n nettisivujen mukaan juurikaspinta-alasta oli viime vuonna Varsinais-Suomessa 48 ja Satakunnassa 36 prosenttia.

    Sucroksen omistavat tanskalainen Nordic Sugar (80 %) ja kotimainen Apetit (20 %).

    Etelän lumituppura jatkuu vielä reilut puoli vuorokautta – Finnair peruu ainakin kuusi lentoa keskiviikkona


    Sään iso kuva on, että loppuviikkoa kohti Suomen yli porhaltaa pari matalapaineen rintamaa ja välissä korkeapaine navakoittaa tuulen ja purevoittaa pakkasen. Luvassa on siten reilusti lunta, liukkaita kelejä ja myrskytuulia. Esimakua on saatu koko...

    Sään iso kuva on, että loppuviikkoa kohti Suomen yli porhaltaa pari matalapaineen rintamaa ja välissä korkeapaine navakoittaa tuulen ja purevoittaa pakkasen. Luvassa on siten reilusti lunta, liukkaita kelejä ja myrskytuulia.

    Esimakua on saatu koko kuluneen tiistain ajan, jolloin Etelä-Suomessa on satanut paikoin sankasti lunta, rannikolla se tosin on tullut osaksi vetenä.

    Sadealueen pohjoisreuna on kulkenut Ylen meteorologin Matti Huutosen mukaan Satakunnasta Etelä-Karjalaan eli jotakuinkin Porista Savonlinnaan. Linjan eteläpuolelle Uudenmaan pohjoisosiin, Hämeeseen ja Satakuntaan on tullut jo 7-8 senttiä lunta, enimmillään jopa 10 senttiä. Vuorokauden kertymäksi Huutonen arvioi siten jopa 14-15 senttiä.

    – Sateet hiipuvat huomisen aikana alkaen aamulla etelästä kohti Kaakkois-Suomea ja iltapäivällä ne ovat ohi, Huutonen arvioi.

    – Keskiviikko on poutainen ja sää pakastuu. Torstain vastaisena yönä Lappiin on luvassa 20-25 asteen pakkasia ja Pohjanmaallekin -20 astetta, Huutonen sanoo ja varoittelee pakkasen myötä liukastuvasta kelistä. Jalkakäytävät voivat muuttua erittäin liukkaiksi.

    Torstaina sataa lisää lunta

    Sitten Suomen yli kulkee seuraava sadesatsi: matalapaine tuo torstaina Lappiin lumisateita, jotka etenevät sitten itää ja kaakkoa. Samalla tuulet navakoituvat ja merialueilla ne voivat yltyä myrskylukemiin.

    Ilmatieteen laitoksen varoituskartoilta ilmenee, että keskiviikkona koko Etelä-Suomessa ja Ahvenanmaalla on varoitus erittäin huonosta ajokelistä. Torstaina huonosta ajokelistä varoitetaan Pohjois-Suomea.

    Merialueilla varoitetaan kovasta tuulesta, myrskyn todennäköisyydestä ja aallokosta, jonka merkitsevä aallonkorkeus ylittää 4 metriä. Aluksi näin torstain aikana Perämerellä ja perjantaina puolestaan Selkämerellä.

    Finnair peruu myös keskiviikon lentoja lumisateen takia

    Finnair kertoo peruvansa kuusi keskiviikoksi aiottua lentoa huonon sään takia. Lennot ovat: Helsinki–Joensuu AY341, Joensuu–Helsinki AY342, Helsinki–Kuopio AY363, Kuopio–Helsinki AY364, Helsinki–Brüssel AY1543 ja Brüssel–Helsinki AY1544.

    Finnair kertoo mahdollisista poikkeusjärjestelyistä omilla sivuillaan.

    Finnair ilmoitti jo maanantaina peruuttavansa kaikkiaan 14 lentoa tiistain runsaan lumisateen takia. Lennot olivat iltapäivän kotimaan lentoja yhtä Brysselin-vuoroa lukuunottamatta.

    Finnairin mukaan lumisade hidastaa liikennettä ja peruutukset tehtiin liikenteen sujuvoittamiseksi hankalissa olosuhteissa. Reitit valikoitiin siten, että niillä oli tiistain aikana muitakin vuoroja.

    Finavian sivuilta löytyvät tiedot lähtevistä ja saapuvista lennoista.

    Juttua päivitetty 8.1.2019 kello 19.52 Finnairin keskiviikon peruttujen lentojen osalta.

    Lue myös: Lunta kertyy maan eteläosaan paikoin yli 15 senttiä – Sateet jatkuvat huomiseen, Ilmatieteen laitos varoittaa huonosta ajokelistä

    Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta – Porin satama pelkää katastrofia

    Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta – Porin satama pelkää katastrofia


    Tästä on kyseSatakunnassa ja Pirkanmaalla seurataan huolestuneina pohdintoja Porin ja Tampereen välisen radan nopeusrajoituksista.Radalle harkitaan nopeusrajoituksia idästä tulevan kauttakulkuliikenteen aiheuttaman tärinän takia.Porin sataman...

    Tästä on kyseSatakunnassa ja Pirkanmaalla seurataan huolestuneina pohdintoja Porin ja Tampereen välisen radan nopeusrajoituksista.Radalle harkitaan nopeusrajoituksia idästä tulevan kauttakulkuliikenteen aiheuttaman tärinän takia.Porin sataman mukaan 40 kilometrin tuntinopeusrajoitus koko ratavälille tekisi sataman toiminnan mahdottomaksi.

    Porin satama, kaupunki ja alueen teollisuus suhtautuvat kielteisesti ajatukseen, että Porin sataman ja Tampereen väliselle rataosuudelle asetettaisiin neljänkymmenen kilometrin tuntinopeusrajoitus idästä tulevalle rahtiliikenteelle.

    Porin satama on lyhyessä ajassa muodostunut merkittäväksi hiilen kauttakulkusatamaksi. Äskettäin perustettu Väylävirasto on kysynyt alueen toimijoilta lausuntoja siitä, voidaanko junien nopeutta alentaa niiden aiheuttaman tärinän vuoksi.

    Täyskielto huolestuttaa

    Porin sataman toimitusjohtaja Sari De Meulder sanoo, että koko matkalle asetettuna rajoitus olisi satamalle "totaalinen katastrofi". Lähes kaikissa Porin satamaan tulevissa junissa on myös idästä eli käytännössä Venäjältä tulevia vaunuja, joten ne kaikki joutuisivat kulkemaan alennettua nopeutta.

    – Jos tultaisiin neljääkymppiä nykyisen seitsemän-kahdeksankympin sijaan, sillä olisi järisyttävät vaikutukset radan aikatauluihin. Rajoitukset sekottaisivat koko talousalueen liikennettä.

    Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen sanoo, että Porin kaupunki ja myös Satakuntaliitto seuraavat tilannetta huolissaan alueen teollisuusyritysten ja sataman kilpailukyvystä.

    Myös Pirkanmaan liitto on samoilla linjoilla. Maakuntajohtaja Esa Halme korostaa, että rajoitukset vaikuttaisivat tavarajunien lisäksi myös henkilöjunaliikenteeseen.

    Radan kunto paremmaksi?

    Porin sataman toimitusjohtajan Sari De Meulderin mielestä tärinän aiheuttamia ongelmia voidaan vähentää asettamalla nopeusrajoituksia pistemäisesti niille radan kohdille, joissa tärinä on pahinta.

    Pidemmällä aikavälillä ongelma poistuisi, jos radan kuntoa parannetaan. Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen yhtyy näkemykseen.

    – Uskon, että löydämme yhteistyössä toimivan ratkaisun, Luukkonen sanoo.

    Suomalaisten juomavettä puhdistetaan kaatopaikkajätteellä – Kemira joutui uuteen tilanteeseen pigmenttitehtaan palon takia

    Suomalaisten juomavettä puhdistetaan kaatopaikkajätteellä – Kemira joutui uuteen tilanteeseen pigmenttitehtaan palon takia


    Tästä on kyseSuomen vedenpuhdistuksessa käytettävistä ferri- ja ferrosulfaatista valtaosa valmistetaan Kemiran Porin-tehtaalla.Laitoksen raaka-aineen, ferrosulfaatin saanti loppui kaksi vuotta sitten pigmenttitehtaan tulipalon takia.Ferrosulfaattia...

    Tästä on kyseSuomen vedenpuhdistuksessa käytettävistä ferri- ja ferrosulfaatista valtaosa valmistetaan Kemiran Porin-tehtaalla.Laitoksen raaka-aineen, ferrosulfaatin saanti loppui kaksi vuotta sitten pigmenttitehtaan tulipalon takia.Ferrosulfaattia on sijoitettu vuosien saatossa miljoonia tonneja tehtaan viereen kaatopaikalle.Kemira on ryhtynyt hyödyntämään kaatopaikan jätettä vesikemikaalien valmistuksessa.

    Meri-Porissa Kaanaan tehdasalueen takana olevasta kukkulasta loistaa smaragdinvihreää väriä. Kukkulat muistetaan Meri-Porissa työn, teollisuuden ja myös ympäristöongelmien symbolina.

    Vuonna 2016 kukkulalla juhlittiin sitä, että teollisuusjäte oli vihdoin peitelty asianmukaisesti suljetuksi kaatopaikaksi. Kukaan ei uskonut, että pian kaatopaikka revittäisiin taas auki.

    Kukkulan metrin paksuisen pintakerroksen alla on ainesta, joka vielä muutama vuosi sitten oli omistajalleen Kemiralle pelkkää teollisuusjätettä. Tilanne muuttui kuitenkin päälaelleen Venatorin tulipalon takia.

    Kaatopaikan uumenissa oleva vihreä ferrosulfaatti olikin korvaamaton hyödyke, joka pelastaisi monen suomalaisen puhtaan juomaveden. Sitä voidaan hyödyntää raaka-aineena vedenpuhdistuksessa käytettävien saostuskemikaalien tuotannossa.

    Ympäristölupa jätteen hyödyntämiselle

    Noin 30 hehtaarin kokoiselle läjitysalueelle on sijoitettu vuodesta 1973 lähtien arviolta 3,5 miljoonaa tonnia viereisen pigmenttitehtaan prosessissa syntynyttä ferrosulfaattia. Vuodenvaihteessa Kemiran vesikemikaalitehdas Porissa sai viisivuotisen ympäristöluvan kaatopaikalla olevan ferrosulfaattijätteen hyödyntämiselle.

    Tehdaspäällikkö Jari Takala iloitsee siitä, että jätteestä on tullut rahanarvoista tavaraa. Hänen mielestään kyseessä on ympäristöteko, kun jätekukkulaa päästään pienentämään.

    – Se on ympäristöteko jos mikä, kun maalle kerättyä sulfaattikuormaa pääsee hyödyntämään. Toivoisin, että sitä käsiteltäisiin ympäristötekona enemmänkin, Takala toteaa.

    Kaatopaikan ferrosulfaattia on hyödynnetty koeluonteisesti nyt puolentoista vuoden ajan. Toistaiseksi urakka on Takalan mukaan sujunut ilman suuria ongelmia. Maansiirron kannalta työ on suuri ja vaatii myös koneilta paljon.

    – Omat haasteensa aiheuttaa se, että alue oli jo kertaalleen suljettu ja pintakerroksia joudutaan avaamaan uudelleen. Alla oleva ferrosulfaatti on myös erittäin kovaa.

    Vesihuollon huoltovarmuus vaakalaudalla

    Vielä kaksi vuotta sitten pigmenttitehtaalta tuli ferrosulfaattia putkessa vesikemikaalitehtaalle niin paljon kuin tarvittiin. Tilanne muuttui kuitenkin yhdessä päivässä, kun tuli tuhosi pigmenttitehtaan tammikuussa 2017.

    Tilanne sinällään ei heti auennut. Nyt sen tiedämme, ettei ferrosulfaattia enää Porista tule. Jari Takala

    Venatorin kahden vuoden takainen tulipalo pysäytti myös Kemiran vesikemikaalien valmistuksen hetkeksi. Pääraaka-aineen toimitus loppui välittömästi ja Kemira joutui tuomaan ferrosulfaattia Poriin myös ulkomailta.

    Raaka-ainepulan piti olla väliaikaista, mutta tänä syksynä Venator ilmoitti, että se ajaa tehtaansa kokonaan Porissa alas. Tulipalon seuraukset olivat myös Jari Takalalle yllätys.

    – Tilanne sinällään ei heti auennut. Nyt sen tiedämme, ettei ferrosulfaattia enää Porista tule.

    Kemira on merkittävä toimija muun muassa suomalaisten juomaveden puhdistuksessa. Porin ferrisulfaattitehdas on ainut kotimainen ferri- ja ferrosulfaattien tuottaja. Yhtiön vesikemikaaleja käytetään runsaasti Suomen vesihuollossa, eikä Porin tehtaan tuotteita kyetä helposti korvaamaan.

    Venatorin tehdaspalon jälkeen Suomessa pelättiin, että huoltovarmuus vesihuollon osalta vaarantuu, koska vesikemikaaleja ei ole saatavilla riittävästi. Kaatopaikan sisältö pelasti kuitenkin tilanteen.

    Jotain otettiin myös opiksi. Nyt annettu ympäristölupa mahdollistaa yhden hehtaarin kokoisen huoltovarmuusvaraston perustamisen alueelle, jolloin ferrosulfaattia on helposti saatavilla myös mahdollisissa poikkeusoloissa.

    Tehtaan pääraaka-aine voi vielä muuttua

    Tehdaspäällikkö Jari Takalan mukaan Porin tehtaan tulevaisuus raaka-aineen suhteen on vielä täysin avoinna. Kemira on selvittänyt myös toisen raaka-aineen, magnetiitin käyttöä valmistusprosessissa. Yhtiö tekee päätöksen pääraaka-aineesta vielä alkuvuoden aikana. Tehdasta saatetaan ajaa jatkossa ferrosulfaatilla, magneniitilla tai molemmilla.

    Parhaimmassa skenaariossa voisimme hyödyntää lähes tuon koko kasan läjitetyn ferrosulfaattimäärän, jolloin sen fyysinen koko pienenisi noin puoleen. Jari Takala

    – Magnetiitti on meidän toinen raaka-aine, joka voisi korvata ferrosulfaattia. Todennäköisesti myös siihen suuntaan tulemme etenemään.

    Päätöksen taustalla on myös se tosiasia, että kaatopaikan ferrosulfaatti ei riitä ikuisesti raaka-aineeksi. Läjitysalueelta louhitun raaka-aineen joukossa on ollut jonkin verran epäpuhtauksia, mistä on koitunut lisäkustannuksia prosessiin.

    Kemiralla ei ole vielä täysin selvillä, kuinka paljon kaatopaikalla olevaa ferrosulfaattia kyetään lopulta hyödyntämään. Nyt myönnetty ympäristölupa mahdollistaa yhteensä miljoonan tonnin hyödyntämisen seuraavan viiden vuoden aikana.

    Tällä hetkellä Kemira on varautunut siihen, että kaatopaikan raaka-ainetta voitaisiin hyödyntää 10–15 vuotta eteenpäin, mahdollisesti jopa pidempäänkin.

    – Parhaimmassa skenaariossa voitaisiin ajatella, että voisimme hyödyntää lähes tuon koko kasaan läjitetyn ferrosulfaattimäärän, jolloin kasan fyysinen koko pienenisi noin puoleen, Takala sanoo.

    Nuoret Leijonat kukitetaan ja kahvitetaan lähipäivinä sekä koti- että vieraskentillä – myös ainakin yhdet leijonavanhemmat huomioidaan

    Nuoret Leijonat kukitetaan ja kahvitetaan lähipäivinä sekä koti- että vieraskentillä – myös ainakin yhdet leijonavanhemmat huomioidaan


    Suomen Nuoret Leijonat voitti jääkiekon alle 20-vuotiaiden MM-kultaa sunnuntaina Vancouverissa. Loppuottelussa Yhdysvallat kukistui maalein 3–2. Maailmanmestaruuden ratkaisi TPS:n Kaapo Kakko vain puolitoista minuuttia ennen loppusummeria. Seura on...

    Suomen Nuoret Leijonat voitti jääkiekon alle 20-vuotiaiden MM-kultaa sunnuntaina Vancouverissa. Loppuottelussa Yhdysvallat kukistui maalein 3–2.

    Maailmanmestaruuden ratkaisi TPS:n Kaapo Kakko vain puolitoista minuuttia ennen loppusummeria. Seura on hehkuttanut 17-vuotiaan temppua somessa ja verkkosivuillaan.

    Kakkoa sekä Nuorten Leijonien maalivahtivalmentajaa Fredrik Norrenaa tullaan onnittelemaan seuraavassa kotiottelussa Tapparaa vastaan. Mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan, pääsee koko Turku näkemään ja tapaamaan Kakkoa ensi perjantaina TPS-Tappara-ottelun yhteydessä, TPS kertoo verkkosivuillaan.

    Rauman Lukon riveissä pelaavat mestarit ovat Lassi Lehtinen, Ville Heinola ja Linus Nyman. Lukko aikoo muistaa heitä ja fysioterapeutti Antti Honkaheimoa mitalikahveilla keskiviikkona. Sen jälkeen on yleisötilaisuus, jossa fanit saavat kimppakuvia ja nimmareita.

    Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski uskoo, että kaupunki osallistuu yhteisiin mitalikahveihin Lukon kanssa. Tarkempaa aikaa tai paikkaa muistamiselle hän ei vielä vahvista.

    Hämeenlinnassa HPK:n Otto Latvala ja Valtteri Puustinen onnitellaan seuran puolesta lauantaina 12.1. HPK-Ilves-pelissä. Maailmanmestarit saavat lahjat ja kukkia.

    Tilaajapäällikkö Päivi Joenmäki kertoo, että myös Hämeenlinnan kaupunki aikoo muistaa mestareita esinelahjalla.

    HPK:n markkinointi- ja viestintäpäällikkö Kati Savolainen kertoo, että samalla onnitellaan myös vierasjoukkueessa pelaavia Nuoria Leijonia. Kukkia saavat Ilveksen Oskari Laaksonen, Samuli Vainionpää ja valmentaja Olli Salo.

    Ilveksen kotisivulla kerrotaan, että Laaksosta, Vainionpäätä ja Saloa tullaan muistamaan kotijäällä jo perjantaina 11.1. pelattavassa Ilves-Ässät-ottelussa. Ilves on onnitellut omia kasvattejaan ja koko maailmanmestarijoukkuetta verkkosivuillaan ja somessa.

    Tampereen pormestari Lauri Lyly tviittasi tuoreeltaan sunnuntaiaamuna onnitellen erityisesti tamperelaismestareita ja toteamalla, että “Raatihuoneella tavataan”.

    Tapparan toimitusjohtaja Mikko Leinonen kertoo, että oman joukkueen pelaajia muistetaan keskiviikkona Tapparan kotipelissä.

    – Jonkinlainen seuran muistamisesine pojille jaetaan, tarkentaa Tapparan viestinnästä vastaava Tero Aalto.

    Myös Kokkolan kaupunki aikoo muistaa Toni Utusta vähintään kakkukahveilla. Utusen kasvattajaseura on Kokkolan Hermes.

    Kultaa kisoista toi Keski-Suomeen Anttoni Honka. JYP onnitteli Anttonia verkkosivuillaan toteamuksella "Voittajat muistetaan!" Somessa seura levitti mestarin leveää hymykuvaa.

    Toimitusjohtaja Jussi Markkanen sanoo, että Lappeenrannan SaiPa muistaa hyökkääjä Santeri Virtasta seuraavassa kotiottelussa 18. tammikuuta. Seura haluaa pitää yllätyksenä, mitä muistaminen käytännössä on.

    Titaanit aikoo muistaa nykyisin Kärpissä pelaavaa kasvattiaan Rasmus Kuparia jollain tavalla. Tarkempaa tapaa ei vielä ole päätetty eikä Kotkan kaupunki ole vielä keskustellut asiasta.

    Oulun Kärpät onnitteli Twitterissä Rasmus Kuparia ja Aleksi Heponiemeä, sekä koko muuta joukkuetta upeasta suorituksesta.

    HIFK hehkutti Nuorten Leijonien voittoa Twitterissä jakamalla kuvan mestareistaan Anton Lundellista ja Teemu Engbergistä.

    Urho Vaakanaisen kasvattajaseura on joensuulainen Jokipojat. Sisällöntuottaja Antti Saarivainio sanoo, että seura haluaa muistaa tulevana perjantaina pelattavassa ottelussa erikseen Vaakanaisen vanhempia. Vaakanainen pelasi Jokipojissa 14-vuotiaaksi ja pelaa nyt Boston Bruinsissa.

    Lahden Pelicans onnitteli Twitterissä Jesse Ylöstä ja koko mestaruusjoukkuetta.

    Maailmanmestaruus on Suomelle historian viides alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa. Edelliset mestaruudet ovat vuosilta 1987, 1998, 2014 ja 2016.

    Katso, kun Nuorten Leijonien MM-kultajoukkue palaa kotiin – suora lähetys kello 21 alkaen Yle Areenassa.

    Lääkkeestä apu ääniä pelkääville hevosille? Orion teki testin rakettien räiskyessä – katso millaisissa tunnelmissa vuosi vaihtui tallin sisällä

    Lääkkeestä apu ääniä pelkääville hevosille? Orion teki testin rakettien räiskyessä – katso millaisissa tunnelmissa vuosi vaihtui tallin sisällä


    Selkä hiessä, turpa vaahdossa, Erneä ahdistaa. Vuodenvaihde ei kuulu sen lempihetkiin. Vuosi toisensa jälkeen raketit laukaisevat sen pakovaiston. Nyt on päästävä karkuun vaikka läpi tallin seinien. Silloin voi sattua pahasti. Tai olisi voinut....

    Selkä hiessä, turpa vaahdossa, Erneä ahdistaa. Vuodenvaihde ei kuulu sen lempihetkiin. Vuosi toisensa jälkeen raketit laukaisevat sen pakovaiston. Nyt on päästävä karkuun vaikka läpi tallin seinien.

    Silloin voi sattua pahasti. Tai olisi voinut. Tällä kertaa Erne sai uudenvuoden aattona rauhoittavan lääkityksen.

    Iso massa, isot riskit

    Lääkettä vasta testataan pelkojen päihittämiseen, mutta ehkä tulevaisuudessa se auttaa muitakin ääniherkkiä hevosia. Moni koira on jo saanut vastaavasta lääkkeestä apua.

    Koirat ovatkin yleensä esillä, kun ilotulitteiden haitoista puhutaan. Harva ymmärtää, että 600-kiloiset eläimet voivat pelätä yhtä paljon.

    – Kun puhutaan tuollaisesta massasta, puhutaan myös isoista riskeistä. Hevonen voi teloa itsensä tai rauhoittelemaan menevän omistajansa. Moni saa pelokkaana myös pahoja suolisto-oireita, Ernen omistaja Johanna Juhola kertoo.

    Orionin lääketestiin osallistui tämän vuoden vaihtuessa 24 hevosta eri puolilta Suomea. 11-vuotias porilaisori Erne on yksi niistä.

    Erne kävi happihyppelyllä hyvissä ajoin ennen vuoden vaihtumista. Rakettien paukkuessa se pysytteli pimeän tallin suojissa.Katja Halinen / Yle

    Ennen testiä Ernelle tehtiin lääkärintarkastus. Sen mukaan Erne on elämänsä kunnossa. Ei sitä mikään fyysisesti vaivaakaan. Pääkoppa on vain kovilla, kun äänet pelottavat niin kauheasti.

    Omistaja havainnollistaa pelon luonteen. Hän kopauttaa vadilla tallin seinää. Ernen syke tuplaantuu silmänräpäyksessä ja se yrittää rimpuilla itseään irti seinään sidotuista hihnoista. Tämän sai aikaan yksittäinen kolahdus.

    Uutena vuotena pauketta on yleensä huomattavasti enemmän.

    Vain pieni annos rauhoittavaa

    Hevostenomistajat ovat tottuneet peittämään tallien ikkunat uudenvuoden aattona. Osa hevosista saa korviinsa pumpulitupot ja erilliset korvasuojat. Silti rakettien räiske onnistuu säikäyttämään.

    Lääketestin tavoitteena on häivyttää pelon aiheuttama reaktio.

    Koska Erne pelkää ääniä niin kovasti, ei Johanna Juholaa arveluttanut ilmoittaa sitä koe-eläimeksi. Ainakin yhtenä uutena vuotena se saisi olla rauhassa.

    – Tiedän, että on ihmisiä, jotka jättivät osallistumatta testiin, koska he pelkäsivät lääkkeen mahdollisesti aiheuttamia reaktioita. Luotan kuitenkin siihen, että hevosten hyvinvointi on tällaisissa testeissä etusijalla.

    Johanna Juhola esittelee, miten tallissa olevan kameran kuva välittyy hänen kännykkäänsä. Sen avulla hän pystyi seuraamaan tallin tapahtumia ympäri vuorokauden.Päivi Meritähti / Yle

    Orion Pharman eläinlääkepuolen tutkimusjohtaja Mirja Huhtinen vakuuttaa testin olevan turvallinen. Varmuuden vuoksi päivystävät eläinlääkärit valvoivat silti koko aattoyön hevosten ja heidän omistajiensa turvana.

    Käytännössä lääkkeen aiheuttamia ongelmia ei juuri ollut odotettavissa, sillä se on jo nyt markkinoilta tuttu. Tähän mennessä se on ollut eläinlääkäreiden käytössä rauhoittamistarkoituksessa ja isommissa annosmäärissä. Nyt tavoitteena oli selvittää, voisiko se auttaa hevosten äänipelkoon pienemmällä annostuksella.

    Toiveena on, että hevonen pystyy käyttäytymään lääkittynä ihan normaalisti. Mirja Huhtinen

    Ehkä äänipelon yli voisi päästä ilman, että hevonen pitäisi rauhoittaa uneen ilotulitusten ajaksi.

    – Toiveena on, että hevonen pystyy syömään ja käyttäytymään lääkittynä ihan normaalisti, mutta hallitsee pelkonsa, eikä reagoi ilotulitteisiin, Huhtinen kertoo.

    Yö sujui rauhallisesti

    Ainakin porilaistallissa aattoyö sujui rauhallisesti. Ernellä oli pieni hiki pinnassa, mutta syke pysyi noin neljässäkymmenessä, eli levollisella tasolla. Edes naapurikarsinan tamman ryskytys ovea vasten ei saanut yleensä niin ääniherkkää oria hermostumaan.

    – Uskoisin, että meille osui oikea lääke. Niin rauhallista täällä on ollut, Johanna Juhola arvelee.

    Erne pysyi rauhallisena vuoden vaihtuessa. Eläinlääkäri seurasi sen sykettä etänä koko illan.Päivi Meritähti / Yle

    Vain osa testiin osallistuneista hevosista sai aktiivista lääkettä. Muut viettivät yönsä lumelääkkeen turvin. Mirja Huhtinen ei uskalla arvioida testin onnistumista, kun vielä ei ole tiedossa, mille hevosista mitäkin lääkettä annettiin.

    – Alustavasti voin kuitenkin sanoa, että omistajat ovat olleet hyvin tyytyväisiä testiin. Jossain tallissa hevoset ovat olleet rauhattomia, mutta voi olla, että ne ovat saaneet lumelääkettä.

    Hevosten käytökseen vaikutti todennäköisesti myös ympäröivän paukkeen määrä. Esimerkiksi Ernen naapurustossa Porin Pinomäessä räiskittiin tänä vuonna raketteja totuttua vähemmän.

    Tutkijat tekevät yhteenvedon uudenvuodenyön tapahtumista näillä näkymin helmikuussa. Jos tulokset ovat toivotunlaiset, aikoo lääkeyhtiö testata annostusta vielä useilla hevosilla ennen lääkityksen markkinoimista kuluttajille.

    – Teimme nyt vasta alustavan testin. Tällä kertaa käytössä oli kahta eri annoskokoa. Uusi testi on sitten huomattavasti laajempi, Huhtinen kertoo.

    Piiskaava pastori uteli kuukautisista: Kipeä koulumuisto on Tellervo Koiviston elämän raskain kokemus

    Piiskaava pastori uteli kuukautisista: Kipeä koulumuisto on Tellervo Koiviston elämän raskain kokemus


    Tellervo Koivisto kertoo kouluvuosina kokemastaan pahoinpitelystä ja ahdistelusta haastatteluohjelmassa, joka esitetään Ylen TV1:ssä hänen 90-vuotispäivänään 2.1.2019. Ohjelma on nähtävissä Yle Areenassa jo tänään. Tellervo Koivisto...

    Tellervo Koivisto kertoo kouluvuosina kokemastaan pahoinpitelystä ja ahdistelusta haastatteluohjelmassa, joka esitetään Ylen TV1:ssä hänen 90-vuotispäivänään 2.1.2019. Ohjelma on nähtävissä Yle Areenassa jo tänään.

    Tellervo Koivisto sairastui 1990-luvun lopulla masennukseen, kun silloin jo yli 50 vuoden takaiset kipeät kokemukset palasivat mieleen. Hän on kertonut kouluvuosiensa synkästä puolesta vuonna 1999 ilmestyneessä Päiväkirjan uudet sivut -kirjassaan.

    Koko totuus painajaisesta paljastui kuitenkin vasta viime vuonna, kun Tellervo Koivisto yhdisti omat kokemuksensa kansainväliseen #metoo-kampanjaan, joka oli noussut vastustamaan tyttöjen ja naisten kokemaa seksuaalista häirintää.

    Isän mielestä tyttöjä ei kannattanut kouluttaa

    Einari ja Maria Kankaanrannan pienviljelijäperheeseen vuoden 1929 alussa syntyneen Tellervo-tyttären koulunkäynnin alkuhankaluudet olivat ajalle tyypillisiä.

    Tellervo Koiviston koulutie alkoi Punkalaitumen Kanteenmaan alakoulusta syksyllä 1936.

    – Olin ainoa koko kylässä, joka lähetettiin oppikouluun. Äiti oli kovasti sillä kannalla, että pitää lähettää, niin pääsisi vähemmällä raatamisella, mutta isä ajatteli, että ei ole varaa, Tellervo Koivisto kuvailee 1930-luvun lopun ilmapiiriä Jari Tervon haastattelussa.

    Tellervo Kankaanranta valmistui keväällä 1949 ylioppilaaksi Huittisten Lauttakylän yhteiskoulusta ja aloitti seuraavana vuonna opinnot Turun kauppakorkeakoulussa. Pian opintoja hidasti seurustelu Mauno Koiviston kanssa.Intervisio

    Koivisto muistelee, että hänen isällään oli edelleen rakentamisesta ja maan ostamisesta aiheutuneita velkoja ja rahan tulo oli vähäistä.

    – Isän mielestä tyttöjä ei kannattanut kouluttaa, kun naimisiin ne kumminkin menee, Tellervo Koivisto kertoo.

    Oppikouluun meno tarkoitti 11-vuotiaalle Tellervolle muuttoa pois kotoa. Hän aloitti oppikoulun syksyllä 1940 naapurikunnassa Huittisten Lauttakylässä.

    Pastori Jokinen, josta tuli painajainen

    Tellervo Koiviston iloa oppikouluun pääsystä varjosti vuosia uskonnon opettajan, pastori Lauri Jokisen väkivaltainen kurinpito ja ahdistelu.

    Tietokirjailija Anne Mattsson on tammikuussa 2017 julkaistussa Tellervo Koivisto -elämäkerrassaan kirjoittanut laajasti Lauri Jokisen henkilöhistoriasta. Mattsson luonnehtii Jokisen käytöstä sadistiseksi.

    – Tellervo Koiviston mielestä Jokisen toiminta ei ollut pedofiliaa, mutta sadistinen kiihko näkyi papin silmissä. Lyöminen loppui silloin, kun tyttö alkoi itkeä. Tapahtumasarjaan liittyi aina jonkinlainen pakotettu synnintunnustus, sitten väkivaltainen rangaistus ja lopuksi papin armahdus, Mattsson kirjoittaa.

    Jari Tervon haastattelussa Koivisto kertoo joutuneensa pastorin silmätikuksi sinikantisen kouluvihkon hankkimiseen liittyneen kiistan vuoksi. Pastori kutsui Tellervon pappilan kansliaan, syytti tätä vilpillisyydestä ja uhosi poistavansa vilpillisyyden eleet.

    – Sitten hän istui korkeaan tuoliin ja veti minut siihen polvilleen. Pylly paljaaksi, käden ojennus, ruoska sieltä ja alkoi piestä, Koivisto kertaa tapahtumia.

    Kuritusta seurasi lohdutus. Koiviston mukaan pastori ikään kuin muutti muotoaan ja lohdutteli, että kyllä se siitä ja pyyhi nyt kyyneleesi ja kyllä me tästä toimeen tullaan.

    Koivisto pääsi ulos kansliasta, mutta piiskan jäljet olivat pitkäaikaiset.

    – Kun olin äidin kanssa samanaikaisesti saunassa, minulla oli vaikeuksia asettaa itseni niin, että nämä ruoskan jäljet eivät näkyneet, Koivisto kuvailee.

    Koivisto ei halunnut kertoa koulun tapahtumista kotona, koska hän epäili, että kotona ei olisi ymmärretty tämmöistä voivan tapahtua.

    – Kun isä oli vastustanut kouluun menoa, niin hän olisi varmasti sanonut, että nyt koulunkäynti loppuu. Hän olisi ehkä mennyt sanomaan tälle papille pahat sanat, mutta se ei olisi auttanut mitään, Koivisto arvioi.

    ”Joko sinulla on kuukautiset?”

    Vierailut pastori Jokisen luona pappilan kansliassa jatkuivat Koiviston mukaan kuukausittain. Useimmat tapaamiset jäivät pelkkään puhutteluun.

    Kului vuosi ja taas tuli pastorilta uusi kutsu kansliaan.

    – Silloin heti tiesin, että tämä oli taas toisenlainen kutsu. Merkit viittasivat siihen, Koivisto sanoo.

    Koivisto kertoo, että pastori vei häntä taas sitä samaa korkeaa tuolia kohti ja hän arvasi, mikä olisi edessä.

    Sitten pastori pysähtyi ja kysyi tytön ikää. Koivisto vastasi, että kolmetoista.

    – Niin hän kysyi, joko sinulla on kuukautiset. Se oli siihen aikaan, se oli jotain niin kamalaa, että minä ilmeisesti rupesin suureen ääneen vaan huutamaan, että ei, ei, ei, ja pääsin sieltä ulos, Koivisto muistelee edelleen järkyttyneenä.

    Koiviston mukaan se päivä Huittisten Lauttakylässä on ollut hänen elämänsä raskain kokemus.

    Tellervo KoivistoIntervisio

    Asiasta puhuminen on auttanut, mutta Koiviston mukaan joka kerta kun tapahtunut tavalla tai toisella tulee esille, niin siitä toipuminen vie aina muutaman päivän.

    Mies Kaskensillalta kääntyi takaisin

    Tellervo Koivisto muistelee lämmöllä toukokuussa 2017 kuollutta puolisoaan, presidentti Mauno Koivistoa. Yhteistä taivalta kertyi yli 66 vuotta, sillä onnekas ensitapaaminen oli itsenäisyyspäivän aattona 1950.

    21-vuotias Tellervo Kankaanranta ja pari viikkoa aiemmin 27 vuotta täyttänyt Mauno Koivisto kohtasivat sattumalta Turun Kaskenkadulla. Tanssipaikkaa etsineet huomasivat, että ylioppilaskunnan tila oli suljettu yksityistilaisuuden vuoksi.

    Pitkä mies kääntyi jo takaisin Kaskensillalle, mutta palasi takaisin kadun toiselle puolelle pysähtyneen naisen luokse ja ehdotti toisen tanssipaikan hakemista.

    – Kaveri, joka ei mitenkään minun mielenkiintoani ensin alkuun herättänyt, osasi kuitenkin tanssia. Myöhemmin selvisi, että hän oli käynyt tanssikursseilla, Koivisto muistelee ensimmäistä tapaamista.

    Saattomatkalla tansseista Tellervon kotiovelle Mauno esitteli syvällisiä ajatuksiaan totuuden olemuksesta. Yhteinen tanssireissu johti nopeasti kiihkeään seurusteluun ja kihlautumiseen jo maaliskuussa 1951.

    Tellervo ja Mauno Koiviston perheeseen syntyi toukokuussa 1957 tyttölapsi, joka sai nimen Assi Elina. Tellervo Koiviston mukaan etunimi tuli lapsen isän ammatin mukaan. Mauno Koivisto oli saanut juuri assistentin paikan Turun yliopistossa. Pian perhe muutti kuitenkin Helsinkiin, kun Mauno Koivisto siirtyi Helsingin työväen säästöpankkiin. Intervisio

    – Katson omaa elämääni aika paljon suhteessa Mauno Koivistoon. Olen kiitollinen, että hän sieltä Kaskensillalta kääntyi takaisin, Tellervo Koivisto päättää tarinansa Jari Tervon haastattelussa.

    Lue myös:

    ”Kotirouvaa arvostavat vain mainostajat” - Rouva Koiviston päiväkirja loi Tellervo-ilmiön

    S-ryhmän kauppoihin levitetty häkkikananmunia vastustavia vastamainoksia

    S-ryhmän kauppoihin levitetty häkkikananmunia vastustavia vastamainoksia


    Tästä on kyseS-ryhmän kauppoihin on levitetty virikehäkkikananmunien vastaisia lappusia.Oikeutta eläimille -järjestö toivoo S-ryhmän lopettavan häkkikanojen munien myynnin.S-ryhmä ei aio luopua häkkikananmunien myymisestä.Osassa S-ryhmän...

    Tästä on kyseS-ryhmän kauppoihin on levitetty virikehäkkikananmunien vastaisia lappusia.Oikeutta eläimille -järjestö toivoo S-ryhmän lopettavan häkkikanojen munien myynnin.S-ryhmä ei aio luopua häkkikananmunien myymisestä.

    Osassa S-ryhmän Prismoja on käynnissä virikehäkkikanaloita vastustava vastamainoskampanja, kertoo Oikeutta eläimille -järjestö. Niinsanottuja vastamainoksia on järjestön mukaan levitetty Prismoihin ainakin Porissa, Tampereella ja Jyväskylässä.

    Esimerkiksi ostoskärryihin on kiinnitetty kuvia häkkikanoista, ja teksti kertoo häkeissä olevan kanalle tilaa suunnilleen mainoksen koon verran. S-ryhmästä vahvistetaan, että tiedotteita on levitetty sen kauppoihin.

    Oikeutta eläimille -järjestö kerää parhaillaan nettisivuillaan nimiä vetoomukseen, jossa pyydetään S-ryhmää luopumaan häkkimunien myynnistä. Vastamainokset eivät kuitenkaan ole järjestön levittämiä, vaan niiden takana ovat yksittäiset aktivistit, sanoo Oikeutta eläimille -järjestön yrityskampanjavastaava Juhis Ranta.

    S-ryhmä: Ikävää, jos syyllistetään

    S-ryhmän tuoretuotteiden valikoimajohtajan Antti Oksan mukaan "lehdyköitä tai papereita", joissa on vedottu kauppoihin, on löytynyt muutamasta Prismasta. Oksan mukaan S-ryhmässä suhtaudutaan toistaiseksi asiaan maltillisesti.

    – Sinänsä kansalaisyhteiskunnassa on mielipidevapaus ja oikeus sitä ilmaista. Siinä mielessä yritämme olla ymmärtäväisiä ja positiivisia. Toisaalta on ikävää, jos kuluttajaa kovin paljon syyllistetään raflaavalla viestillä, Oksa sanoo.

    Häkkimunat vastatuulessa

    Muista suurista elintarvikekaupan ketjuista Lidl luopui virikehäkeissä tuotettujen kananmunien myynnistä vuonna 2016. Kesko puolestaan aikoo luopua häkkimunien myynnistä siirtymäajan jälkeen vuoden 2025 loppuun mennessä.

    Virikehäkkikananmunien myynti on vähentynyt Suomessa voimakkaasti viime vuosina. Samaan aikaan muiden kananmunien myynti on kasvanut.

    Uusia kanalainvestointeja tehdään pääasiassa lattiakanaloihin ja luomutuotantoon, tosin investoinnit ovat viime vuosina Siipikarjaliiton mukaan olleet vähissä.

    Valikoimajohtaja Antti Oksan mukaan S-ryhmä jakaa huolen eläinten hyvinvoinnista ja eettisemmästä ruoantuotannosta. Ryhmä ei kuitenkaan ole luopumassa häkkikananmunista omalla linjauksellaan.

    Häkkimunia on S-ryhmässä myydyistä kananmunista noin 60 prosenttia. Hinnaltaan ne ovat edullisimpia munia. Perinteiset kanahäkit vaihtuivat virikehäkkeihin vuoden 2012 alussa.

    Hirvimiesten tarinoissa ratsastetaan kuolleilla hirvillä ja ihaillaan hirvikuiskaajia:

    Hirvimiesten tarinoissa ratsastetaan kuolleilla hirvillä ja ihaillaan hirvikuiskaajia: "Kerran pakenin kutsuhuutoon vastannutta urosta autolla"


    Noormarkun Eränkävijöiden jutut lämpiävät samaa tahtia makkaratulien kanssa. Nopeasti käy selväksi, että satakuntalaisilla metsästäjillä tarinoita riittää ja niitä maustetaan reippaalla kädellä. Mitä vanhempi tarina, sitä...

    Noormarkun Eränkävijöiden jutut lämpiävät samaa tahtia makkaratulien kanssa. Nopeasti käy selväksi, että satakuntalaisilla metsästäjillä tarinoita riittää ja niitä maustetaan reippaalla kädellä. Mitä vanhempi tarina, sitä mehevämpi.

    – Nämä nuotiolla istumiset ja jutustelut ovat ehdottomasti päivän parhaita hetkiä. Tässä ringissä on ammuttu loputon määrä hirviä. Onko ne ihan totta ne tarinat, se on eri asia. Kaikissa on pieni määrä totuutta, mutta ei se niin tarkkaa ole, Terho Latva nauraa.

    Vuosikymmeniä metsästänyt Latva pääsi itse jo ensimmäisessä jahdissaan tarinan aiheeksi. Hän ei erottanut vasaa emästä, ja ampui väärän hirven. Jahtikaverit antoivat taustatukea ja kaatoivat lopulta myös vasan. Tarinalle lisää löylyä antaa se, että hirvikaksikko oli suurin miesmuistiin.

    Kerran jouduin ajamaan hirveä autolla karkuun. Reijo Pihlajamäki

    Hirvikoirien ja hirvien kohtaamiset ovat ehtymätön tarinoiden lähde. Noormarkun Erämiesten jahtipäällikkö Mikko Jaakkola hauskuttaa tarinalla jahdista, jossa hirvi ja koira viettivät metsässä varsin sopuisan yön.

    – Koira oli ajanut aamusta saakka hirveä ja illan pimetessä emme saaneet millään koiraa pois metsästä. Tutkasta kuulimme, että haukut harvenivat. Aamuyöllä läksin katsomaan onko koira loukkaantunut. Hirvi ja koira havahtuivat hereille ja juoksuun, kun löysin heidät. Hirvi oli ollut unessa näreen alla ja koira nukkunut siinä vieressä.

    Hevoset apuna hirvijahdissa

    Jämijärveläistä Reijo Pihlajamäkeä voi hyvällä syyllä kutsua hirvikuiskaajaksi. Hän osaa äännellä kuin hirvet ja saa houkuteltua sarvipäitä luokseen.

    – Olen saanut hirven tulemaan kutsuhuudoilla luokseni 20 metrin päähän. En kyllä raaskinut ampua, kun oli niin komea sarvipää. Kerran pakenin kutsuhuutoon vastannutta urosta autolla, kun hirvi ei tykännytkään minusta.

    "Näin kerran kun hirvi teki takajaloillaan seisten U-käännöksen. Oli melkoinen näky!", kertoo jämijärveläinen Reijo Pihlajamäki. Rami Koivula / Yle

    Jämijärveläiset metsämiehet muistelevat vuodesta toiseen tarinaa, jossa hirvijahtiin saatiin apua yllättävältä taholta. Koirat olivat haukkuneet hirviä jo tunnin ja hirvilehmä ja vasa juoksivat metsästä kohti pellon reunaa. Vasa kiinnostui pellolla aitauksessa olevista hevosista ja lähti niitä kohti.

    – Hevoset eivät innostuneet tästä vieraasta yhtään ja ajoivat pian hirveä takaa. Siellä tultiin aidoista läpi ja pian peräkanaa menivät hirvenvasa, hevoset ja yksi poni. Hevoset ajoivat vasan suoraan passimiehen eteen ja vasa saatiin kaadettua.

    Hirvenkaatoa mummon kanssa

    Moni maan hirviseuroista harmaantuu, kun metsästäjien keski-ikä nousee vuosi vuodelta. Onnekkaimpia seuroja ovatkin ne, joissa jahtitarinoita ovat olleet synnyttämässä nuoret metsästäjät. Rääkkyläisen Raija Koveron tämän syksyn sykähdyttävin hetki oli, kun lapsenlapsi kaatoi ensimmäisen hirvensä.

    – Metsästä kuului huuto: "Mummo! Minä ammuin vasan!". Oli hieno hetki valokuvata meidän perheen metsästäjiä kolmessa sukupolvessa 11-vuotiaan Axelin ensimmäisen saaliin äärellä.

    Raija Koveron perheessä hirviä metsästävät aviomies, pojat, miniä ja nyt myös 11-vuotias pojanpoika Axel Kovero. Raija Kovero

    Pohjoiskarjalainen metsästysseura Salo-Kytät on onnistunut houkuttelemaan riveihinsä useita nuoria metsästäjiä. Syksyn hirvijahdissa mukana oli neljä alaikäistä nuorta.

    – Nuoret ymmärtävät, että tämä hirvenmetsästys on tärkeää riistanhoitotyötä. Koko hirviporukka on ottanut nämä nuoret upeasti joukkoon ja taidot siirtyvät sukupolvelta toiselle, hirvenmetsästystä koko perheen kanssa harrastava Raija Kovero toteaa.

    Viisas ja komea antaa hyviä tarinoita

    Lappilainen Tervolan Eränkävijöiden Markku Alatalo kertoo hirvestystarinoita kuin kalajuttuja konsanaan. Miestä kuunnellessa ei voi olla yhtään varma onko kertoja tosissaan vai ei. Hän kertoo menneistä ajoista, jolloin hirviä käytettiin hevosten tapaan ratsuina. "Kalajuttu" syvenee, kun hän kertoo, että Ruotsissa hirvellä ratsastaminen kiellettiin, kun poliisit eivät saaneet kiinni hirvillä ajaneita rosvoja.

    Alatalon veljesten hirvijutut saivat oivan kasvualustan lapsuudesta. Perheen isä Kalle Alatalo adoptoi orvoksi jääneen hirvenvasan. Aikustuttuaan hirvi siirrettiin Korkeasaaren eläintarhaan. Kalle Alatalo

    Hirvi on Alatalon mukaan eläimenä upea tarinoiden lähde. Viisas ja komea.

    – Hirven viisautta todistaa se, että täällä Tervolassa hirvet kokoontuvat metsästysaikaan Pisavaaran luonnonsuojelualueelle. Lompsivat sieltä pois ruokamaille vasta kun jahti päättyy.

    Yksi Alatalon suosikkitarinoista on tapaus, joka hänen mukaansa on sattunut useammassakin hirviseurassa. Tai ainakin yhdessä. Eihän tarina voisi muuten elää niin vahvana.

    – Hirvellä on päästy ratsastamaan, kun on menty pistämään jo kaadettua hirveä. Hirvi onkin vironnut jaloilleen ja sitten on menty jonkun matkaa ravia hirven selässä, Markku Alatalo sanailee.

    Totta vai ei, yksi on varmaa: jahtitarinat ovat äärimmäisen tärkeitä hirvenmetsästäjille.

    "Pystyn olemaan kiltti viisi tai kymmenen tuntia" – Katso videolta, millaisia paineita joulupukki lapsille aiheuttaa


    Nyt nimien kirjaan merkitään taas: tuhma vai kiltti, ajatelkaas! Niin, ajatelkaas millaisia paineita tämä joululaulu ja ajatus joulupukin tarkkailevista tontuista on lapsissa aiheuttanut jo vuosien ajan. Vai onko sittenkään? – Minulla on erikseen...

    Nyt nimien kirjaan merkitään taas: tuhma vai kiltti, ajatelkaas! Niin, ajatelkaas millaisia paineita tämä joululaulu ja ajatus joulupukin tarkkailevista tontuista on lapsissa aiheuttanut jo vuosien ajan. Vai onko sittenkään?

    – Minulla on erikseen sellaiset päivät, joina olen kiltti. Ne ovat maanantai, tiistai ja torstai. Jotain 5 tai 10 tuntia pystyn olemaan kiltti. Ei koko ajan ole pakko olla, pohtii kuusivuotias Leo Dziok.

    Häntä ei huoleta, tuoko joulupukki lahjoja, vaikka tuhmia päiviä osuisikin joukkoon vähän enemmän. Samoin ajattelee moni muukin.

    Kiristystä vai motivointia?

    Joulupukki ei varsinaisesti käske käyttäytyä kiltisti. Satuhahmoon liittyvät laulut ja tarinat antavat ymmärtää näin, mutta jokainen voi tulkita vaatimukset haluamallaan tavalla.

    Jyväskylän yliopiston kasvatustieteenlaitoksen yliopistonopettajan Noora Heiskasen mukaan lapset eivät automaattisesti koe joulupukista paineita.

    – Kiristäminen ei ole rakentavaa ikinä, mutta joulupukkitarinassa on myös motivoivia piirteitä mukana. Kun tarinaan ei liity vallan käytön elementtejä, rikastuttaa se joulua.

    Heiskanen on keskustellut aiheesta paljon viisivuotiaan poikansa kanssa. Poika elää juuri nyt tarinalle otollisinta aikaa.

    Jos lapsi ei käyttäydy kiltisti, eikö hän saa lahjoja? Noora Heiskanen

    Aiemmassa työssään varhaiskasvatuksen opettajana Heiskanen huomasi kuitenkin, että joillekin lapsista tarina voi olla liiaksi totta. Siksi vanhempien on syytä kuunnella tarkalla korvalla, miten lapset joulupukkiin ja tonttuihin suhtautuvat.

    – On tullut tilanteita, joissa lapsi pelkää, että jos hän ei käyttäydy kiltisti, eikö hän saa lahjoja. Se ei varmaan ole joulun tarkoitus.

    Tuhmuudet pyyhitään yli

    Porilaisessa Päärnäisten päiväkodissa joulupukista tontuista on puhuttu paljon. Lapset raportoivat hanakasti toistensa tekemisistä ja arvioivat, kuka saa lahjoja, kuka ei. Ryhmäpaine korostaa kiltteyden merkitystä.

    Päiväkodin työntekijät käyttävät lasten uskoa joulupukkiin ja tonttuihin mielellään kiltteyden kannustimena. Lastenhoitaja Kirsi-Mari Mustonen vakuuttaa, että liian suuria vaatimuksia kenellekään ei silti aseteta.

    – Varmasti ajatus tontuista ja joulupukista aiheuttaa paineita, mutta olemme puhuneet lapsille, että aina kun asiat selvitetään, pyyhitään tuhmuudet tonttujen vihosta yli.

    Lastenhoitaja Kirsi-Mari Mustonen lupaa lapsille, että tuhmuudet unohdetaan, kunhan asiat selvitetään.Päivi Meritähti / Yle

    Lapset eivät edes muista tehneensä mitään tuhmaa – tai eivät ainakaan tunnusta.

    – En ole ainakaan vähään aikaan tehnyt mitään tuhmaa. Mutta ei sitä estääkään voi. Joskus tulee vahinkoja, Leo Dziok kertoo.

    Iisa Kartastenpää myöntää kiusanneensa isoveljeään joskus, mutta ei yhtä paljon kuin veli häntä. Isoveli Elias Kartastenpää on eri mieltä. Hän osaa mielestään käyttäytyä kiltisti.

    Mutta mitä kiltteys on?

    – Sitä, ettei saa kiusata eikä lyödä, Elias kertoo.

    Mitä killteys on?

    Kiltteyden laajempi sanoittaminen osoittautuu lapsille vaikeaksi. Kaikki tietävät, että ei saa kiusata eikä lyödä. Joululaulu antaa lisävinkkejä ”ei itkeä saa, ei meluta saa”. Mutta pitäisikö tehdä jotain muuta ollakseen kiltti?

    Varhaiskasvatuksen yliopistonopettaja Noora Heiskanen uskoo, että jopa perheen sisällä kaksi aikuista voi kokea kiltteyden eri tavoin. Jotta lapsi tietää, miten hänen halutaan käyttäytyvän, pitäisi toiveet ilmaista selkeämmin. Lasta voi esimerkiksi pyytää olemaan hiljaa, koskakova ääni häiritsee.

    Pelkkä ole kiltisti, ei riitä.

    – Jos kiltteys tarkoittaa aikuisen tahtoon taipumista, onko se ylipäätään asia, jota on lapselta hyvä toivoa, Heiskanen kyseenalaistaa.

    Onko lapsen näkökulmasta hyödyllistä oppia kiltiksi? Noora Heiskanen

    Hän haastaa vanhemmat pohtimaan, haluavatko he opettaa lapsensa tekemään asioita toisten käskystä. Neuvotteleminen ja keskusteleminen kehittävät lapsen ongelmanratkaisua ja sosiaalisia taitoja paremmin kuin se, että heidän käsketään käyttäytyä kiltisti, koska äiti tai isä sanoo niin.

    – Aina kun lapselta odotetaan jotain, kannattaa miettiä, johtuuko se siitä, että aikuiset haluavat itsellään olevan helpompaa vai onko lapsen näkökulmasta hyödyllistä oppia kiltiksi.

    Olenko tuhma, kun en saa lahjoja?

    Ainakin kuusivuotias Leo Dziok uskoo vakaasti siihen, että mitä kiltimpi on, sitä enemmän lahjoja saa. Tuhmat saavat lahjoja vähemmän. Hän ei keksi, mikä muu asia lahjojen määrään voisi vaikuttaa.

    Tontut saavat Leo Dziokilta tuimia katseita.Päivi Meritähti / Yle

    Eivät keksi muutkaan Päärnäisten päiväkodin Peikot-ryhmän lapsista. Lasten mielissä kiltteys yhdistyy vahvasti lahjojen määrään.

    Todellisuus on toinen. Joku hankkii vähän lahjoja ekologisista syistä, jollain ei ole varaa hankkia niitä, vaikka haluaisi.

    Silloin lapsi voi pettyä. Olenko tuhma, kun en saa lahjoja?

    – Tämä ajatus voi aiheuttaa pettymyksen. Asiasta pitäisi keskustella lapsen kanssa. Hän ei saa kokea itse olevansa syyllinen siihen, että lahjoja ei tullut, Noora Heiskanen toteaa.

    Lapset ymmärtävät yllättävän paljon, kunhan vanhemmat vain uskaltavat puhua heidän kanssaan. Lahjat eivät ole lapsille joulun tärkein asia, vaikka moni niin saattaisi luulla.

    – Joulu voi olla kiva ilman lahjoja, kun jouluna on sellaisia jouluruokia, Leo Kahila pohtii.

    Saana Haapala kurkkii aina välillä ikkunasta, tarkkailevatko tontut hänen puuhiaan.Päivi Meritähti / Yle

    Jouluateria on juhlan tärkeintä antia myös Saana Haapalalle. Hän toivoo silti saavansa lahjoja, mutta niiden määrällä ei ole merkitystä.

    – Jos toivoo paljon lahjoja, ei niitä välttämättä saa, kun tontut ja joulupukki eivät osaa tehdä niitä kaikkia.

    Perinteistä ei tarvitse luopua

    Joulupukki ja tontut ovat kuuluneet suomalaisiin perinteisiin jo pitkään. Vaikka ne ovat saaneet kasvatuksellisesti kiistanalaista huomiota, ei Noora Heiskanen olisi heittämässä perinteitä romukoppaan.

    Lapset nauttivat satujen maailmasta.

    – Asioista pitää puhua niin, että saduista ei tule lapsille rasite tai uhkauskeino. Itse olen sanonut aina, että joulupukki varmasti arvostaa yrittämistä.

    Jatkuvasti kilttinä oleminen olisikin varmasti mahdotonta lapsille – kuten myös aikuisille. Leo Dziok on ratkaissut pulman olemalla kiltti kolmena päivänä viikossa. Hän uskoo, että se riittää.

    – Eikä minua harmita, jos lahjoja tulee vähän. Nytkin olen toivonut vain puusta veistettyä kanaa.

    Leo Dziok, Saana Haapala, Elias Kartastenpää, Iida-Maria Alajärvi, Iisa Kartastenpää ja Leo Kahila yrittävät parhaansa mukaan olla kilttejä ennen joulua.Päivi Meritähti / Yle

    Vaikka Päärnäisten päiväkodin lapset vakuuttelevatkin kuorossa, ettei lahjojen määrällä ole merkitystä, toteaa Iida-Maria Alajärvi hiljaa, että ovat lelut silti aika tärkeitä. Jos edes sen yhden, hartaimmin toivotun lahjan saisi.

    – Se on sellainen unikaverikoira. Sen nenää pitää pussata ja toivoa kaikkein suurinta toivettaan.

    Ehkä sittenkin pientä kiristystä

    Nyt pitää enää hetki jännittää, onko pukki kuullut lasten lahjatoiveet.

    Jännitys on näinä päivinä pahinta. Se saa lapset käymään ylikierroksilla, kertoo lastenhoitaja Kirsi-Mari Mustonen.

    Ja kuinka oiva kiristyskeino usko joulupukkiin tällaisessa tilanteessa onkaan?

    – Aivan mahtava, ihan paras! Tontun jälkiä katsotaan siinä kohtaa, kun alkaa mennä hirmu lujaa, Mustonen naurahtaa.

    Rockabillyn kujakatit Suomeen – legendaarinen Stray Cats esiintyy ensi kesänä Pori Jazzeilla

    Rockabillyn kujakatit Suomeen – legendaarinen Stray Cats esiintyy ensi kesänä Pori Jazzeilla


    Rockabillyn suursuosikki Stray Cats saapuu esiintymään ensi kesän Pori Jazzeille. Laulaja-kitaristi Brian Setzerin luotsaama yhtye esiintyy Kirjurinluodossa torstaina 18. heinäkuuta. Yhtye esiintyy alkuperäiskokoonpanossaan, johon kuuluvat Setzerin...

    Rockabillyn suursuosikki Stray Cats saapuu esiintymään ensi kesän Pori Jazzeille.

    Laulaja-kitaristi Brian Setzerin luotsaama yhtye esiintyy Kirjurinluodossa torstaina 18. heinäkuuta. Yhtye esiintyy alkuperäiskokoonpanossaan, johon kuuluvat Setzerin lisäksi basisti Lee Rocker ja rumpali Slim Jim Phantom.

    Stray Cats oli suosionsa huipulla 80-luvulla ja se tunnetaan muun muassa hiteistään Runaway Boys, Rock This Town ja Stray Cat Strut. Yhtye sai uransa ensimmäisen kultalevyn vuonna 1981 Suomesta.

    Stray Cats hajosi suosionsa huipulla vuonna 1984. Ensi vuonna bändi viettää 40-vuotisjuhliaan palaamalla takaisin studioon ja keikoille.

    Muita uusia esiintyjäkiinnityksiä ensi kesän Pori Jazzeille ovat niin ikään torstaina esiintyvä yhdysvaltalaislaulaja Melody Gardot ja lauantaina lavalle nousevat rytmimusiikkiyhtye Snarky Puppy ja soul-legenda Bill Withersin tuotantoa esittävä José James.

    Pori Jazzin aiemmin julkistamia esiintyjiä ovat muun muassa Toto, Angélique Kidjo sekä Ville Valo & Agents.

    Raumalla levisi huhu vesijohtoveden saastumisesta

    Raumalla levisi huhu vesijohtoveden saastumisesta


    Raumalla on levinnyt torstaina huhu vesijohtoveden saastumisesta. Kaupunki ja Rauman vesilaitos kumoavat pelot. Ympäristöterveydenhuollon johtaja Tiina Laitala sanoo, että kyse on väärinkäsityksestä. Rauman Luostarinkadulle on rakennettu uutta...

    Raumalla on levinnyt torstaina huhu vesijohtoveden saastumisesta. Kaupunki ja Rauman vesilaitos kumoavat pelot.

    Ympäristöterveydenhuollon johtaja Tiina Laitala sanoo, että kyse on väärinkäsityksestä.

    Rauman Luostarinkadulle on rakennettu uutta vesijohtoa, jossa on havaittu suolistobakteereita. Saastunutta vesijohtoa ei kuitenkaan ole vielä kytketty vesijohtoverkkoon, ja Laitalan mukaan johto puhdistetaan huolellisesti ennen kytkentää.

    Raumalla ihmiset ovat torstaina ottaneet yhteyttä ympäristöterveydenhuoltoon myös värjääntyneen veden takia. Vesijohtoveden värillisyys johtuu Pormestarinkadulla sattuneesta putkirikosta, joka on aiheuttanut paineenvaihteluita.

    Värillinen vesi ei ole terveydelle haitallista, mutta vettä on syytä juoksuttaa ennen käyttämistä.

    Pori ja Rovaniemi vesistöjen merkittävimmät tulvariskialueet

    Pori ja Rovaniemi vesistöjen merkittävimmät tulvariskialueet


    Tästä on kyseMaa- ja metsätalousministeriö on nimennyt uudet tulvariskialueet.Merkittävimmät turvariskialueet ovat Pori, Rovaniemi ja pääkaupunkiseutu.Tulvariskien ennustetaan lisääntyvän merkittävästi vuosikymmenen loppuun mennessä.Maa- ja...

    Tästä on kyseMaa- ja metsätalousministeriö on nimennyt uudet tulvariskialueet.Merkittävimmät turvariskialueet ovat Pori, Rovaniemi ja pääkaupunkiseutu.Tulvariskien ennustetaan lisääntyvän merkittävästi vuosikymmenen loppuun mennessä.

    Maa- ja metsätalousministeriö on nimennyt lähivuosien merkittävimmät turvariskialueet.

    Suomessa on päätöksen mukaan 22 merkittävää tulvariskialuetta, joista 17 on sisävesistöjen varrella ja viisi meren rannikolla. Päätös on voimassa vuoteen 2024.

    Suurimmat vesistöjen varren tulvariskit ovat edelleen Kokemäenjoen varrella Porissa ja Kemijoen varrella Rovaniemellä. Meriveden noususta aiheutuu merkittäviä riskejä muun muassa pääkaupunkiseudulla.

    Merkittävillä tulvariskialueilla tulva voi pahimmillaan koskea noin 40 000 asukasta ja 25 000 rakennusta.

    Uusia ja poistuneita alueita

    Uusina tulvariskialueina maa- ja metsätalousministeriö on nimennyt listaansa Lapväärtin ja Pyhäjoen alaosan sekä Kemin kaupungin. Aiempaa pienemmäksi tulvariski on todettu Jyväskylässä sekä Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalueilla, jotka on nyt jätetty pois merkittävien tulvariskialueiden joukosta.

    Myös Salo on jätetty pois tulvariskilistasta, koska Uskelanjoen jääpatojen torjuntatoimet ovat edenneet hyvin.

    Ilmastonmuutos taustalla

    Lähivuosina ja -vuosikymmeninä tulvariskeihin vaikuttaa ilmastonmuutos. Myös asumisen keskittyminen tulvavaarassa oleville seuduille vaikuttaa.

    Arvioiden perusteella Suomen tulvariskit kaksin- tai kolminkertaistuvat vuoteen 2100 mennessä.

    Tulvasuojeluun pitää Suomen ympäristökeskuksen mukaan käyttää voimavaroja. Uusimpien arvioiden perusteella tulvista aiheutuisi vuosisadan lopulla todennäköisesti vuosittain noin 30 miljoonan euron suorat vahingot ja yli 500 asukkaan koti kastuu, jos mitään tulvanaikaisia toimenpiteitä ei toteuteta.

    Varusmiehiä loukkaantui ilmavoimien harjoituksessa – puolustusvoimat epäilee pariakymmentä henkilöä sotilasrikoksesta

    Varusmiehiä loukkaantui ilmavoimien harjoituksessa – puolustusvoimat epäilee pariakymmentä henkilöä sotilasrikoksesta


    Puolustusvoimat epäilee useita sotilasrikoksia ilmavoimien sotaharjoituksen tapahtumiin liittyen. Tapahtumat liittyvät Jämsän Hallissa Keski-Suomessa marraskuun lopussa pidettyyn varusmiesten joukkokoulutuskauden päättöharjoitukseen eli niin...

    Puolustusvoimat epäilee useita sotilasrikoksia ilmavoimien sotaharjoituksen tapahtumiin liittyen.

    Tapahtumat liittyvät Jämsän Hallissa Keski-Suomessa marraskuun lopussa pidettyyn varusmiesten joukkokoulutuskauden päättöharjoitukseen eli niin sanottuun loppusotaan.

    Puolustusvoimat kertoo, että tapauksessa epäiltyjä rikoksia ovat toiseen sotilaaseen kohdistunut pahoinpitely ja palvelusrikos. Rikoksesta epäiltyjä on noin parikymmentä henkilöä Ilmasotakoulusta ja Porin prikaatista. Epäiltyinä on sekä varusmiehiä että ammattisotilaita.

    Kaikki epäiltyjen rikosten uhrit ovat varusmiehiä Porin prikaatista. Heistä osa sai tekojen vuoksi lieviä vammoja, jotka vaativat sairaalahoitoa. Kyse on ollut puolustusvoimien mukaan harjoituksessa tapahtuneesta maaliosastona toimineen tiedusteluryhmän kiinniotosta ja kuulusteluista.

    – Tilanteessa epäillään tapahtuneen sellaisia ylilyöntejä, joiden epäillään täyttävän pahoinpitelyn ja palvelusrikoksen tunnusmerkistön, puolustusvoimien tiedotteessa sanotaan.

    Puolustusvoimat ei kerro tapahtumista tai tekotavasta tutkinnallisista syistä enempää. Esitutkinnan se arvioi kestävän viikkoja ennen kuin asia siirtyy syyteharkintaan.

    Lue lisää:

    Varusmiehiä loukkaantui ilmavoimien sotaharjoituksessa – puolustusvoimat epäilee ammattisotilaita ja varusmiehiä sotilasrikoksista

    Eurajoessa ei uusia kalakuolemia – pH yhä matala

    Eurajoessa ei uusia kalakuolemia – pH yhä matala


    Eurajoesta ei ole löytynyt uusia kalakuolemia. Viime viikolla joesta löytyi runsaasti kuolleita kaloja, jotka olivat heittäneet henkensä jokiveden matalan pH-arvon eli veden happamuuden takia. Ely-keskuksen erikoisasiantuntija Harri Helminen kertoo,...

    Eurajoesta ei ole löytynyt uusia kalakuolemia. Viime viikolla joesta löytyi runsaasti kuolleita kaloja, jotka olivat heittäneet henkensä jokiveden matalan pH-arvon eli veden happamuuden takia.

    Ely-keskuksen erikoisasiantuntija Harri Helminen kertoo, että uusissa mittauksissa Eurajoen pH on edelleen monin paikoin matala, viiden paikkeilla. Retkiojasta Eurajokeen virtaa vettä, jonka pH on 3,7. Köyliönjoesta Eurajokeen tulee kuitenkin jo neutraalia vettä.

    Eurajoen matala pH-pitoisuus johtuu siitä, että jokeen virtaa pelloilta hapanta ainesta vähentyneiden sateiden ja pohjaveden pinnan laskun takia. Teollisuuspäästöistä ei ole kyse.

    Eurajoki alkuviikosta.Ilkka Myllyoja, Varsinais-Suomen ely-keskus

    Joessa viikonloppuna havaittu vaahtoaminen on myös vähenemässä. Jokivesi on Helmisen mukaan paikoin vihertävää. Vihreä väri on hänen mukaansa hyvin tyypillistä happamien sulfaattimaiden vesille.

    Ely-keskus jatkaa tilanteen seurantaa.

    Setlementtiliitto erotti Porissa toimivan Otsolan setlementin jäsenyydestään

    Setlementtiliitto erotti Porissa toimivan Otsolan setlementin jäsenyydestään


    Tästä on kyseSuomen Setlementtiliitto on erottanut Porissa toimivan Otsolan setlementin liitosta.Liiton mukaan Otsolan johto on toiminut liiton arvojen vastaisesti.Otsolan setlementti on ollut julkisuudessa sen pyörittämän kansanopiston riitojen...

    Tästä on kyseSuomen Setlementtiliitto on erottanut Porissa toimivan Otsolan setlementin liitosta.Liiton mukaan Otsolan johto on toiminut liiton arvojen vastaisesti.Otsolan setlementti on ollut julkisuudessa sen pyörittämän kansanopiston riitojen takia.

    Porissa toimiva Otsolan setlementti on erotettu Suomen Setlementtiliitosta. Otsolan tilalle Setlementtiliittoon on valittu uusi Setlementti Pori -niminen yhdistys, jonka alaisuudessa toimii jatkossa osa Otsolan aktiiveista.

    Syynä erottamiseen on Otsolan ja liiton välille syntynyt vakava luottamuspula. Otsolan säännöistä poistettiin viime keskiviikkona maininta siitä, että yhdistystä sitoo jäsenyys Setlementtiliitossa. Säännöistä poistettiin myös lause, jonka mukaan liiton johdolla on läsnäolo- ja puheoikeus kokouksessa.

    Otsolan setlementti on ollut julkisuudessa sen Porin seudulla pyörittämän kansalaisopiston tulehtuneen työilmapiirin vuoksi. Jatkossa kansalaisopisto ei ole osa Setlementtiliiton toimintaa.

    "Ei voi jatkaa"

    Setlementtiliiton hallituksen puheenjohtaja, myös vihreiden puheenjohtajana toimiva Pekka Haavisto kertoo, että liiton hallituksen päätös oli yksimielinen. Otsolan setlementti voi vielä riitauttaa asian ja tahtoessaan viedä sen Setlementtiliiton liittokokouksen käsittelyyn.

    – Tässä on ollut työsuojelukysymyksiä ja henkilöstön pahoinvointia, josta on tullut yhteydenottoja liittoon. Olemme pyrkineet toimimaan niin, että Otsolan toiminta palaisi liiton arvojen mukaiseksi. Näin ei ole käynyt, Haavisto sanoo.

    Vakavia ongelmia

    Osa Otsolan henkilöstöstä on syyttänyt setlementin johtoa työpaikkakiusaamisesta. Johdon mukaan työntekijät ovat kiusanneet esimiehiään. Poliisi kuitenkin lopetti rehtori Alexander Brukin asiasta tekemän rikosilmoituksen tutkinnan.

    Otsolan johto sai viimeviikkoisessa vuosikokouksessa jäsenistöltään luottamuksen.

    Olemme pyrkineet toimimaan niin, että Otsolan toiminta palaisi liiton arvojen mukaiseksi. Pekka Haavisto

    Ylen aiemmin haastatteleman Setlementtiliiton toiminnanjohtajan Pentti Lemmetyisen mielestä Otsolan johdon toimintatavat aiheuttivat liitolle maineriskin. Erityisesti Otsolan hallituksen kommentit ovat Lemmetyisen mukaan hämmentäneet ja järkyttäneet liitossa.

    – Puheenjohtaja Antti Pekolan naisia vähättelevät ja seksuaalivähemmistöjä koskevat kommentit eivät ole linjassa setlementtiliikkeen yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa kannattavien arvojen kanssa, Lemmentyinen sanoi.

    Setlementtiliitto ei ole aiemmin erottanut jäsenyhdistyksiä. Otsolan setlementti on toiminut 1940-luvulta saakka. Porissa toiminta jatkuu nyt uuden yhdistyksen alaisuudessa.

    – Toivon, että setlementtityö Porissa voi jatkua. On menetys setlementtityölle, jos toiminta loppuu, Pekka Haavisto sanoo.

    Alihankkijan maksettava miljoonakorvaukset Olkiluoto 3:n ulkomaisille sähköasentajille

    Alihankkijan maksettava miljoonakorvaukset Olkiluoto 3:n ulkomaisille sähköasentajille


    Olkiluodon kolmosreaktorin työmaalla toiminut alihankkija on määrätty maksamaan lähes kahdeksan miljoonan euron korvaukset Suomeen tuomilleen ulkomaisille sähköasentajille. Elektrobudowan ja työntekijöitä edustavan Sähköliiton palkkakiista...

    Olkiluodon kolmosreaktorin työmaalla toiminut alihankkija on määrätty maksamaan lähes kahdeksan miljoonan euron korvaukset Suomeen tuomilleen ulkomaisille sähköasentajille. Elektrobudowan ja työntekijöitä edustavan Sähköliiton palkkakiista alkoi jo vuonna 2011.

    Sähköliitto edusti kiistassa 186:tta puolalaista työntekijää. Päätös koski palkkaa, lomarahoja, päivärahoja, matka-ajan palkkaa ja muita etuja.

    "Merkittävä päätös"

    Sähköliitto katsoo ratkaisun osoittavan, että Suomessa toimivien yritysten on noudatettava suomalaisia työehtosopimuksia.

    – Päätös on selkeä signaali ulkomaisille toimijoille, ettei Suomeen voi tulla tekemään töitä työehtosopimuksista välittämättä. Tällä on valtava merkitys suomalaiselle palkansaajaliikkeelle ja kotimaisille työehtosopimuksia noudattaville yrityksille, Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti sanoo.

    Väntin mielestä ulkomaisten yritysten polkuhinnoittelu heikentää suomalaisten yritysten mahdollisuuksia pärjätä hintakilpailussa.

    Päätös ei ole vielä lainvoimainen ja siitä voi valittaa.

    Konepajan lopettaminen kova isku Kankaanpään kaupungille

    Konepajan lopettaminen kova isku Kankaanpään kaupungille


    Kankaanpää Worksin konepajan loppuminen on raskas uutinen pohjoissatakuntalaiselle Kankaanpään kaupungille. Pohjoissatakuntalaisen kaupungin työttömyysaste uhkaa nousta jopa kolmella prosenttiyksiköllä nykyisestä kahdeksasta. Konepaja jätti...

    Kankaanpää Worksin konepajan loppuminen on raskas uutinen pohjoissatakuntalaiselle Kankaanpään kaupungille. Pohjoissatakuntalaisen kaupungin työttömyysaste uhkaa nousta jopa kolmella prosenttiyksiköllä nykyisestä kahdeksasta.

    Konepaja jätti maanantaina konkurssihakemuksen toiminnan kannattamattomuuden takia. Kankaanpää Works on työllistänyt 141 ihmistä. Kankaanpäässä on runsaat 11 000 asukasta.

    – Uutinen on todella ikävä. Konepaja on suurimpia työnantajiamme. Erityisesti työntekijöiden kannalta olen todella pahoillani, kaupunginjohtaja Mika Hatanpää sanoo.

    Kuntatalous kärsii

    Kaupunginjohtaja Hatanpää kertoo, että Kankaanpäässä ei ole vielä tehty laskelmia, miten pahasti työttömyysasteen nousu vaikuttaa kaupungin talouteen. Vaikutusta kuitenkin on.

    Huonon uutisen hyvä puoli on, että konepaja- ja metalliteollisuudella on ollut pulaa osaajista. Mika Hatanpää

    Kaupunginjohtajan mukaan tärkeintä on nyt auttaa työntekijöitä sopeutumaan tilanteeseen ja etsimään uutta työtä. Kankaanpäässä on tällä hetkellä 411 työtöntä työnhakijaa, joten työttömien määrä on kasvamassa kolmasosalla.

    – Huonon uutisen hyvä puoli on, että konepaja- ja metalliteollisuudella on ollut pulaa osaajista. Uskon, että mahdollisimman moni työllistyy, Hatanpää sanoo.

    Satakunnassa työvoimapula oli keväällä koko Suomen pahimmasta päästä.

    Kankaanpää Works lopettaa toimintansa kannattamattomana – 141 työpaikkaa vaarassa

    Kankaanpää Works lopettaa toimintansa kannattamattomana – 141 työpaikkaa vaarassa


    Tästä on kyseKankaanpäässä toimiva konepaja Kankaanpää Works lopettaa toimintansa.Hollming Oy:n omistama konepaja ei ole ollut kannattava.141 ihmistä on vaarassa joutua työttömäksi.Konepajayhtiö Kankaanpää Works Oy lopettaa toimintansa....

    Tästä on kyseKankaanpäässä toimiva konepaja Kankaanpää Works lopettaa toimintansa.Hollming Oy:n omistama konepaja ei ole ollut kannattava.141 ihmistä on vaarassa joutua työttömäksi.

    Konepajayhtiö Kankaanpää Works Oy lopettaa toimintansa. Yhtiön hallitus päätti viime viikolla lopettaa toimintansa ja hakea yrityksen vapaaehtoiseen konkurssiin. Konkurssihakemus jätettiin Satakunnan käräjäoikeuteen maanantaina.

    Kankaanpää Works työllistää 141 ihmistä.

    Yrityksen liiketoiminta on toimitusjohtaja Jouko Salon mukaan ollut pitkään eli kuuden vuoden ajan kannattamatonta, eivätkä tämän vuoden aikana tehdyt ponnistelut liiketoiminnan jatkamiseksi ole johtaneet toivottuun tulokseen.

    Kankaanpää Works Oy on Hollming Oy:n omistama tytäryhtiö. Konkurssi ei vaikuta muiden Hollming-konsernin yhtiöiden toimintaan.

    Hollming Oy sulki Porin konepajan yt-neuvotteluiden jälkeen vuonna 2013. Tuolloin 195 ihmistä jäi työttömäksi.

    Lumisade huonontaa ajokeliä etelässä ja lännessä

    Lumisade huonontaa ajokeliä etelässä ja lännessä


    Ajokeli on huono aamulla lumisateen vuoksi maan etelä- ja länsiosissa. Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi kertoo, että lounaassa lunta saattaa tulla noin viisi senttiä ja etelässä kymmenisen senttiä. Myös tulevina päivinä etelään on luvassa...

    Ajokeli on huono aamulla lumisateen vuoksi maan etelä- ja länsiosissa.

    Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi kertoo, että lounaassa lunta saattaa tulla noin viisi senttiä ja etelässä kymmenisen senttiä.

    Myös tulevina päivinä etelään on luvassa lumisateita.

    – Tänään etelässä ovat isoimmat lumisateet, sen jälkeen hajanaisia lumisateita on odotettavissa etelässä muutaman päivän ajan, sanoo Kotakorpi.

    Liikennevirasto varoittaa, että ajokeli on huono Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Kanta-Hämeessä.

    Aiheesta lisää:

    Huomio autoilijat! Etelässä tupruttaa kunnolla lunta jo aamusta – Meteorologi: Nyt näyttää valkealta joululta koko maassa