Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Vakava vaaratilanne lentokentällä johtui ongelmista yhteydenpidossa ja tekniikassa –

    Vakava vaaratilanne lentokentällä johtui ongelmista yhteydenpidossa ja tekniikassa – "Ei voi olla niin, että toimitaan 1980-luvun radioilla"


    Ruotsalaiskone laskeutui maaliskuussa 2018 Kokkola–Pietarsaaren lentoaseman kiitoradalle ilman lennonjohdon lupaa. Radalla oli laskeutumisen aikana työkoneita ja onnettomuudelta vältyttiin täpärästi. Ohjaaja koki laskeutumisen...

    Ruotsalaiskone laskeutui maaliskuussa 2018 Kokkola–Pietarsaaren lentoaseman kiitoradalle ilman lennonjohdon lupaa. Radalla oli laskeutumisen aikana työkoneita ja onnettomuudelta vältyttiin täpärästi. Ohjaaja koki laskeutumisen välttämättömäksi koneen pintojen jäätymisen takia.

    Onnettomuustutkintakeskuksen juuri valmistuneesta loppuraportista selviää, että koneen ja lennonjohdon viestittely ei ollut riittävän määrätietoista eikä kaikilta osin ohjeistuksen mukaista.

    Radiopuhelinkeskustelua myös häiritsi kaiuttimista kuulunut huoltoajoneuvon kuljettajien keskustelu. Vajavaisen yhteydenpidon takia jäätämisongelman vakavuus ei välittynyt lennonjohtajalle asti.

    Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Finavia ja Air Navigation Services Finland päivittävät vähäliikenteisten lentoasemien viestintä- ja lennonvarmistusjärjestelmät vastaamaan tämän päivän vaatimuksia.

    – Ei voi olla niin, että toimitaan 1980-luvun radioilla sekä vanhalla ja osin puutteellisella tekniikalla, sanoo Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi.

    Onnettomuustutkintakeskus suosittaa myös, että Air Navigation Services Finland päivittää lennonjohtajien osaamisen erikoistilanteiden osalta.

    Kruunupyyn tapauksessa lennonjohtajan kokemus talvikunnossapidon ja lentoliikenteen yhteensovittamisesta oli vähäinen. Nurmen mukaan Kruunupyyn tapaus oli reilun vuoden aikana jo neljäs ilmailu-turvallisuustutkinta, johon liittyy talvikunnossapito.

    Myös Ruotsin Kuljetushallituksen halutaan varmistavan, että heidän valvonnassaan olevien lentotoiminnan harjoittajien ohjaamoyhteistyö, radiopuhelinviestintä sekä lentotoiminnan harjoittajien antama koulutus tapahtuu viraston vahvistamien koulutusohjelmien mukaisesti.

    Miten kaikki tapahtui

    Lennonjohto oli antanut harjauskalustolle luvan ajaa kiitotielle lähes samaan aikaan kuin ruotsalaiskone otti yhteyttä lennonjohtoon. Koneelle annettiin lähestymisselvitys ja kerrottiin, että käynnissä olevat kiitotien kunnossapitotyöt aiheuttaisivat mahdollisesti odotusta.

    Jonair AB -yhtiön Piper PA-31-350 -tyyppisen koneen ohjaajat olivat havainneet koneen pinnoilla heikkoa jäätämistä ja ilmoittivat, että kapeampi puhdistettu alue riittäisi laskeutumista varten.

    Jäätäminen lisääntyi, jolloin kone ilmoitti haluavansa yrittää lähestymistä tai muussa tapauksessa joutuvansa tekemään jäätävien olosuhteiden vuoksi ylösvedon. Ohjaajat myös harkitsivat palaamista lähtökentälle.

    Lennonjohto antoi lähestymisselvityksen ja pyysi hetkeä myöhemmin konetta ilmoittamaan loppulähestymisrastin ohituksen. Muutaman minuutin kuluttua koneen ohjaajat pyysivät lennonjohtoa vahvistamaan, että kiitotien suurtehovalot olivat täysin kirkkaalla. Ohjaajat eivät saaneet vastausta toistuviin pyyntöihinsä.

    Lennonjohdossa viestien kuulemista vaikeutti kaiuttimista voimakkaasti kuulunut huoltotöiden tekijöiden viestittely. Lennonjohtaja oletti koneen ilmoittaneen ylittänensä loppulähestymisrastin, ja määräsi ylösvedon. Ohjajan mukaan jäätämisen takia oli kuitenkin laskeuduttava. Lennonjohtaja ei antanut lupaa, koska kiitotiellä oli kaksi harjapuhallinautoa ja yksi kitkanmittauslaitetta vetävä huoltoauto .

    Ruotsalaiskone laskeutui ajoneuvojen eteen. Lennonjohtaja varoitti kunnossapitokalustoa, kun kone oli laskeutumassa.

    Laskeutuminen onnistui, eikä vaaratilanteesta aiheutunut henkilö- tai materiaalivahinkoja.

    Suomalaiset sullotaan monitilatoimistoihin, vaikka kaikille se ei sovi –

    Suomalaiset sullotaan monitilatoimistoihin, vaikka kaikille se ei sovi – "Titteli ei kerro minkälaisen työtilan ihminen tarvitsee"


    Tästä on kyseMonitilatoimistoissa on erilaisia tiloja eri tehtäviä ja työn vaiheita varten ja työntekijä voi valita vapaan paikan kulloistenkin tarpeidensa mukaan.Avotilassa olevien työpisteiden lisäksi monitilatoimistosta löytyy yleensä...

    Tästä on kyseMonitilatoimistoissa on erilaisia tiloja eri tehtäviä ja työn vaiheita varten ja työntekijä voi valita vapaan paikan kulloistenkin tarpeidensa mukaan.Avotilassa olevien työpisteiden lisäksi monitilatoimistosta löytyy yleensä hiljaisia tiloja, kokoustiloja, kohtaamispaikkoja, puhelinkoppeja.Kun omaa nimettyä työpistettä ei ole, henkilökohtaiset tavarat kulkevat mukana repussa tai salkussa.

    Yle Uutiset pyysi lukijoita kertomaan kokemuksiaan siitä, miten työnteko sujuu, kun omaa työhuonetta ei ole. Ajan hengen mukaisesti monissa työpaikoissa on työhuoneiden seinät purettu ja tilalle tehty joko avo- tai monitilatoimistoja.

    "Avokonttorit ovat tutkimustenkin valossa epäonnistuneita meluhelvettejä."

    "Kun sosiaaliset seurustelu-upseerit pitävät hauskaa, introvertti työntekijä ei pysty keskittymään lainkaan. Meno on kuin persialaisella torilla."

    "Broilerikanoille sopii mainiosti! Voiko olla mitään rasittavampaa työympäristöä."

    Lukijoiden kokemukset osoittavat, että meteli ja rauhattomuus ovat keskeisiä ongelmia, kun omasta työhuoneesta muutetaan yhteisiin työtiloihin. Asiaan perehtynyt työterveyspsykologi Johanna Varjo tietää, että näin on.

    – Suurimpia haasteita ovat puheäänet, työn keskeytykset ja yksityisyyden menettäminen.

    Varjo tähdentää, että ympäröivän puheen ei tarvitse olla edes kovaäänistä ja se voi silti johtaa työn keskeytymiseen. Yksi korvaan erottuva sana voi herättää kiinnostuksen ja johtaa ajatukset pois omasta työstä.

    Pelisäännöt tarvitaan

    Hyvälläkään suunnittelulla avotilaa ei saada kokonaan hiljaiseksi, mutta jos meno monitilatoimistossa on kuin "persialaisella torilla", kertoo se varmasti ainakin yhdestä asiasta - siitä, että pelisäännöt puuttuvat.

    Johanna Varjon mukaan kysymys voi olla siitä, että pelisääntöjä ei ole ollenkaan tai niiden toimivuutta ei ole testattu.

    – Missä keskustellaan, miten puhutaan puhelimessa, miten hyödynnetään erilaisia työtiloja, luettelee Varjo tärkeitä yhdessä sovittavia asioita.

    Yle

    Varjon mukaan siirtyminen omista työhuoneista uudenlaisiin tiloihin pitää ymmärtää muutoksena, joka vaatii jonkin verran aikaa. Sekä esimiehet että työntekijät voivat tarvita tukea ja valmennusta.

    Aikaisemmin Työterveyslaitoksella tutkijana työskennellyt ja nykyisin Terveystalon työterveyspsykologina toimiva Varjo on ollut työyhteisöjen apuna näissä muutostilanteissa.

    – Tutkimusten mukaan aika paljon tapahtuu sitä, että monitilatoimistoissa ei osata hyödyntää kaikkia tiloja. Jumahdetaan totutun kaavan mukaan jollekin työpisteelle ja pyritään siinä tekemään kaikki niin kuin on ennenkin tehty.

    – Jos näin tehdään, menetetään monitoimitilan alkuperäinen ajatus.

    Opastusta siis tarvitaan, mutta aina sekään ei riitä.

    Työn sujuminen monitilatoimistossa edellyttää sitä, että tilat on suunniteltu työntekijöiden ja työn tarpeet huomioon ottaen.

    – On olemassa myös oikein hyviä monitilatoimistoja. Onnistuminen riippuu siitä, kuinka hyvin on pystytty osallistamaan työntekijät mukaan muutosprosessiin ja kuinka on paneuduttu siihen, minkä tyyppistä työtä tehdään ja minkä tyyppisiä tiloja juuri siihen työhön tarvitaan.

    Ongelmana voi olla esimerkiksi se, että vetäytymiseen ja vuorovaikutukseen tarkoitettuja tiloja ei ole tarpeeksi. Jos tilat eivät toimi, silloin pelisääntöjäkin voi olla vaikea noudattaa ja avotilassa työskentelystä tulee hankalaa.

    Ei kerralla valmista

    Smartblock Oy kehittää uudentyyppisiä uudentyyppisiä avoimia ja suljettuja työtilaratkaisuja ja kohtaamistiloja. Yhtiön toinen perustaja ja kehitysjohtaja Janne Orava tutustui pyynnöstä Yle Uutisten sivuilla käytyyn työtilakeskusteluun. Hän näkee kommenteissa paljon muutosvastarintaa ja huomauttaa myös, että aika monen keskustelijan kommentit liittyvät kokemuksiin avokonttoreista, ei monitilatoimistoista.

    Muutoksen vastustaminen on Oravan mukaan tyypillistä ja luonnollistakin siinä tilanteessa, kun omasta työhuoneesta pitää luopua ja siirtyä yhteisiin tiloihin.

    – Työntekijät pitää ottaa mukaan suunnittelemaan tiloja. Se on aivan olennaisen tärkeää. Sillä tavalla voidaan tehdä muutos helpommaksi, sanoo Orava.

    Johanna Varjon tavoin Janne Orava painottaa sitä, että monitilatoimistoon siirtyminen pitää nähdä prosessina. Paraskaan suunnittelija ei pysty tekemään työtilaa, joka olisi kerralla valmis.

    – Me olemme pyrkineet tuomaan keskusteluun juuri tätä näkökulmaa, että tilojen pitää olla joustavia ja muunneltavissa.

    Muunneltavuus on lähtökohtana myös yrityksen tuotteissa. Smartblockin valmistamissa kohtaamistiloissa on pyörät alla, joten niitä voi siirrellä helposti monitilassa paikasta toiseen tilanteen ja tarpeen mukaan.

    Oravan mukaan korjausliikkeitä työtiloissa pitää tarvittaessa tehdä nopeasti.

    – Jos huomataan, että Leena tai Reiska ovat kovaäänisiä, niin ei ajatella, että yritetään nyt selvitä tämän asian kanssa pari vuotta ja tehdään sitten vasta muutoksia.

    Ihmiset ovat erilaisia

    Orava painottaa sitä, että monitilatoimisto ei sellaisenaan ole autuaaksi tekevä malli. Pieleen mennään, jos ei ymmärretä sitä, että ihmiset ovat erilaisia ja työtehtävät ovat erilaisia.

    – Titteli ei kerro minkä tyyppisen tilan ihminen tarvitsee. Kun uuteen tilaan muutetaan, sinne muuttaa yksilöitä, joilla kaikilla on vielä hyvät päivänsä ja huonot päivänsä.

    Oravan mukaan monitoimitilassa pystytään ottamaan huomioon yksilön tarpeita, kunhan huolehditaan siitä, että käyttäjien kokemuksia kuunnellaan.

    Parhaimmillaan monitilatoimisto taipuu moneen, mutta aivan kaikissa töissä se ei Oravankaan mielestä ole paras vaihtoehto.

    – Kun työ edellyttää ryhmätyötä, on monitila varmasti paras ratkaisu, kun taas esimerkiksi taloushallinnon töissä ei ole mitään järkeä siinä, että joku joutuu kantamaan 20 mappia paikasta toiseen. Myös tutkimustyöhön koppikonttori voi sopia parhaiten.

    Etätyöstä tuli ongelma

    Tutkijoiden piirissä työtilakeskustelu käykin kuumana. Myös akateemisissa laitoksissa on paineita tehostaa tilankäyttöä ja moni tutkimustyön tekijä on joutunut luopumaan omasta työhuoneesta.

    Asiasta kirjoittaa muun muassa professorien, tieteentekijöiden ja yliopistojen opetusalan lehti Acatiimi. Lehden mukaan työntekijöiden mielipiteitä ei ole ihmeemmin kyselty muutoksia suunniteltaessa.

    Tutkijatohtori Marita Rautiainen Lappeenrannan–Lahden teknillisestä yliopistosta jakaa työhuoneen kolmen muun tutkijan kanssa. Kirjoittamistyötä hän kertoo tekevänsä usein etänä kotona.

    – Tieteellisen tekstin kirjoittaminen yksinkertaisesti vain on sellaista työtä, että siihen on pakko keskittyä rauhassa ilman häiriöitä. Se on vaativaa ajattelutyötä eikä sen tekeminen onnistu avotiloissa.

    Rautiainen on ollut tutkijavaihdossa kahdessakin Euroopan johtavassa bisnesyliopistossa, Edinburghin yliopistossa Skotlannissa ja ESADE Business Schoolissa Espanjassa.

    – Siellä on jo todettu, että avotilat eivät tieteellisessä työssä toimi ja alettu palauttaa tutkimustyötä tekeville omia työhuoneita.

    Rautiaisen mukaan ESADE Business Schoolissa työhuoneista luopuminen johti yllättävään ongelmaan. Etätyö yleistyi ennakoitua enemmän ja tutkijoiden välinen kanssakäyminen väheni siinä määrin, että se alkoi jo huolestuttaa.

    – Palavereista sopiminen oli vaikeaa, kun kukaan ei ollut koskaan paikalla. Skype-palaverit olivat hankalia, kun tekniikka takkusi.

    Käytännön pulmiakin vakavampi seuraus oli se, että tieteellinen keskustelu tutkijoiden välillä alkoi hiipua. Rautiainen kertoo, että ESADEssa on palattu yksilöllisiin työtiloihin ja työntekijät ovat tyytyväisiä.

    – Kollegat Espanjassa ovat kertoneet, että tiedepöhinä on siellä nyt ihan eri tasolla, kun etätyön tekeminen on vähentynyt.

    Mikä neuvoksi?

    Paitsi työn luonne myös työntekijöiden yksilölliset erot vaikuttavat siihen, miten työ sujuu avotilassa. Toiset kaipaavat enemmän rauhaa ja yksityisyyttä, toiset ovat sosiaalisempia ja viihtyvät paremmin yhteisissä työtiloissa. Se käy hyvin ilmi lukijoiden kommenteista.

    "Työelämän pahin vika on tänä päivänä, että ihmiset pistetään saman sapluunan läpi."

    "Kun on vielä introvertti-ihminen, on todella raskasta koko päivä olla muiden joukossa. Pitäisi olla vapaaehtoista!"

    Työterveyspsykologi Johanna Varjo toteaa, että useimmiten työtilat ovat ylhäältä annettuja. Omaa huonetta ei saa takaisin, vaikka kuinka haluaisi. Siksi kannattaa yrittää harjaantua työskentelemään avotilassa.

    Omaa työskentelyään voi mahdollisuuksien mukaan rytmittää niin, että tekee keskittymistä vaativaa työtä silloin kun avotilassa on rauhallisinta.

    – Aivan hyvin voidaan sopia vaikka niin, että esimerkiksi kello 8 - 10 avotilassa ollaan hiljaa.

    Varjo palaa pelisääntöihin.

    – Ensimmäiseksi pitäisi sopia siitä, että häiritsevät asiat sanotaan ääneen.

    Varjon mukaan esimerkiksi kovaääninen työkaveri ei välttämättä itse huomaa olevansa häiriöksi eikä varsinkaan häiritse muita tahallaan. Siksi on hyvä sanoa asia ääneen ja mieluummin heti eikä myöhemmin.

    Varjo ymmärtää, että se ei ole aina helppoa.

    – Me suomalaiset olemme varovaisia sanomaan negatiivisia asioita, mutta siinä käy helposti niin, että jos asioita pitää sisällään, ne tulevat sitten jossain vaiheessa ryöppynä ulos, vinkkaa Varjo.

    Tärkeä viesti Varjolla on myös työnantajille ja organisaatioiden johdolle.

    – Jos lähtökohtana on vain uusien tilojen saaminen ja unohdetaan siinä yhteydessä työn ja työskentelymenetelmien kehittäminen, niin kohdataan varmasti haasteita tilamuutoksen jälkeen.

    Sisko houkutteli 17-vuotiaan Jennifer Käldin TikTokiin – nyt tällä on lähes 4 miljoonaa fania ja manageri-isä

    Sisko houkutteli 17-vuotiaan Jennifer Käldin TikTokiin – nyt tällä on lähes 4 miljoonaa fania ja manageri-isä


    Jennifer Käld on 17-vuotias lukiolainen pienestä ruotsinkielisestä Kruunupyyn kunnasta. Kotikulmillaan hän elää lähes normaalia elämää, mutta muualla kaikki on toisin. Käld on tuorein suomalainen someidoli, jolla on maailmalla tällä...

    Jennifer Käld on 17-vuotias lukiolainen pienestä ruotsinkielisestä Kruunupyyn kunnasta. Kotikulmillaan hän elää lähes normaalia elämää, mutta muualla kaikki on toisin.

    Käld on tuorein suomalainen someidoli, jolla on maailmalla tällä hetkellä jo lähes neljä miljoonaa fania.

    Hänen suosionsa perustuu TikTok-mobiilisovellukseen, josta on viime vuoden aikana tullut hittisovellus 8–15-vuotiaiden keskuudessa.

    Käldin fanit asuvat ympäri maailman. Eniten heitä on Suomessa, Ruotsissa, Turkissa, Australiassa, Englannissa ja Yhdysvalloissa.

    – Hän on tehnyt muutaman osuvan videon, jotka ovat olleet tosi hyviä, sanoo sometohtori Suvi Uski.

    Sometohtori Suvi Uski.Miisa Kaartinen

    Käldin joulukuussa ladattua suosituinta yksittäistä videota onkin katsottu yli 50 miljoonaa kertaa. TikTok on luonteeltaan mobiili ja videoiden pituus on rajattu viiteentoista sekuntiin. Sovellus ei mahdollista pitkää formaattia, kuten vaikkapa Youtube.

    – Algoritmit toimivat niin, että jo tykättyjä videoita tarjoillaan uudelleen ja uudelleen, kertoo sometohtori Suvi Uski.

    Tämä nopeuttaa suosittujen videoiden tykkäysten lisääntymisen ja mahdollistaa sen, että kenestä vain taitavasta videoiden tekijästä voi tulla tähti yhdessä yössä.

    – Suosittuna oleminen on ihmisen sisäänrakennettu toive, sanoo sometohtori Suvi Uski.

    Globaalia nuorisokulttuuria

    TikTokissa julkaistu sisältö on juuri sitä, mitä teinit puuhaavat ympäri maailman. Tanssi- ja lauluvideoiden lisäksi sieltä löytyy esimerkiksi pränkkivideoita, joissa pilaillaan toisen kustannuksella tai sellaisia, joissa on oivallettu ympäröivästä maailmasta jotain merkityksellistä.

    – Globaalia nuorisokulttuuria parhaimmillaan, se voi yhdistää maailmaa, sometohtori Suvi Uski.

    Pieruhuumorikaan ei loista poissaolollaan, vaan sekin on löytänyt oman paikkansa.

    Jennifer Käldin TikTok-tilin videoita.Kalle Niskala / Yle

    Jennifer Käldin noin 2 000 videon joukossa on monenlaista: tanssin ja laulun lisäksi löytyy myös hauskuutusvideoita. Tykätyimpiä ovat tanssivideot ja sellaiset, joissa on käytetty kuvamanipulaatiota.

    – Tekninen kikkailu on yksi suosion salaisuuksista, sanoo Jennifer Käld.

    Teknisten kikkojen kiinnostavuudesta kertoo se, että hänen jouluna lataamastaan, kuvamanipulaatiota sisältävästä Takki ilmassa -videosta on tykätty 3,9 miljoonaa kertaa ja sitä on katseltu yli 50 miljoonaa kertaa. Kaikkiaan Jennifer Käld on taltioinut lähes 2 000 videota ja niistä on tykätty 124,5 miljoonaa kertaa.

    Kuvassa Jennifer Käldin TikTok-tili ja suosituin yksittäinen video, jota on katsottu yli 50 miljoonaa kertaa.Kalle Niskala / Yle

    Pietarsaaresta maailmalle ponnistaneen someilmiön Sara Forsbergin kielivideo on neljässä vuodessa kerännyt noin 20 miljoonaa katselukertaa. Käldin Takki ilmassa -videon 50 miljoonaa katselukertaa kuukaudessa onkin luku, jota on vaikea heti ymmärtää.

    Vertailun vuoksi: tubekanavista Duudsonien, Angry Birdsin ja pelikanava TheRelaxinEndin käyttäjämäärät ovat lähellä Jennifer Käldin tämänhetkistä fanimäärää.

    Näistä lukemista on kuitenkin vielä matkaa varsinaisten maailmantähtien seuraajamääriin. Esimerkiksi Britney Spearsilla on lähes 20 miljonaa ja Justin Timberlakella yli 50 miljoonaa seuraajaa Instagramissa.

    Jos Jennifer Käldin fanittajien määrä kasvaa samaa tahtia kuin se on kasvanut vuoden ajan, Britney Spears tavoitetaan syksyllä ja Justin Timberlake ensi vuonna.

    Pikkusisko houkutteli TikTokiin

    Jennifer Käld saa kiittää siskoaan Jaminaa siitä, että on nyt tykkäysmiljonääri. Alun nihkeän suhtautumisen jälkeen latasi omaan puhelimeensa TikTok-sovelluksen ja alkoi tehdä omia videoita.

    Jennifer Käld on perheen fanitetuin. Nuorempi veli Hugo on saanut vasta 125 000 seuraajaa ja sisko Jamina 53 000. Myös vanhemmilla on omat TikTok-tilinsä, mutta seuraajia on tasan nolla.

    Isästä tuli tyttärensä manageri, kun tämän suosio alkoi paisua hurjaa vauhtia.Kalle Niskala / Yle

    Perheestä löytyi myös manageri: isä Mats-Erik Käld ajautui siihen virkaan, kun homma karkasi käsistä.

    – Muistan kun Jenniferillä oli faneja 10 000 ja fanipostia alkoi tulla. Vastasimme silloin jokaiselle. Nyt ei enää yksinkertaisesti pysty. Viikottain tulee kymmeniä kirjeitä ja lisäksi fanilahjat, sanoo Mats-Erik Käld.

    Isä näkee videoilla tyttärensä aitouden ja on sitä mieltä, että tämä on videoissa sama ihminen kuin kotona. Jennifer sanoo samaa, ja aitous on molempien mielestä suosion salaisuus.

    Sometohtori Suvi Uski on tehnyt sosiaalisen median tutkimusta nimenomaan aitoudesta ja on toista mieltä.

    – Sometähtien suosion taustalla piilee usein, että osataan välittää aito vaikutelma yleisölle. Ihmisellä on someminä ja omaminä, sanoo sometohtori Suvi Uski.

    Jennifer Käld on jo saanut kokemusta siitä, että yksityisyyttä pitää suojella. Ennen hänellä oli Instagramissa osoitetiedot, mutta kun fanipostin määrä alkoi paisua, ne piti poistaa.

    Käld ei vastaa tuntemattomiin numeroihin ilman että on keskustellut isänsä kanssa. Hän saa päivittäin satoja meilejä, joihin yrittää tietysti vastata. Yhteistyöehdotukset käydään nekin läpi isän kanssa.

    Miten miljoonat tykkäykset muuttuvat miljooniksi?

    Lähes joka päivä Jennifer Käldin meiliin kilahtaa yhteistyöpyyntö jostain päin maailmaa. Tarjoukset tutkitaan tarkkaan.

    – Viime viikolla hylkäsimme kiinalaisen vaatekaupan ja skotlantilaisen sometoimiston yhteistyötarjoukset. Ne eivät olleet tarpeeksi houkuttelevia, sanoo Mats-Erik Käld.

    Joitain yhteistyökuvioita Jenniferillä jo on, kuten oma fanituotekauppa. Ensi viikolla julkaistaan isompi yhteistyökuvio suomalaisen yrityksen kanssa.

    – Suosituimmat somepersoonat tienaavat kuusinumeroisia summia, kertoo sometohtori Suvi Uski

    Joulukuussa 2018 juhlittiin kolmea miljoonaa fania, kuukauden päästä faneja oli melkein neljä miljoonaa.Kalle Niskala / Yle

    Jennifer Käld lähtee mukaan yhteistyöhön, kun se sopii hänen arvoihinsa ja sopimus hyödyttää molempia osapuolia.

    Kruunupyyssä Jennifer saa olla normi teini

    Jennifer Käldin fanitapaamisessa joulukuussa Vaasassa oli paikalla satoja nuoria, jotka tulivat tapaamaan someidoliaan, ottamaan yhteiskuvan ja hakemaan nimikirjoituksen.

    Tšekissä fanit ovat kokoontuneet ilman idolia: he pitivät fanitapaamisen keskenään.

    Omassa lukiossaan Jennifer Käld ei ole stara, vaan normaali lukiolainen kuten muutkin. Ikätoverit ovat kuitenkin huomanneet, että alakoulusta saattaa tulla faneja pyytämään nimikirjoituksia.

    Jennifer Käld koulussa. Kalle Niskala / Yle

    – Yksi fani tuli Närpiöstä Kruunupyyhyn ja toi suuren yksisarvisen pehmolelun, suklaata ja kukkia.

    Koulun jälkeen Jennifer Käld viettää aikaa kavereidensa kanssa, niin kuin ennenkin. Joskus he tekevät yhdessä videoitakin.

    Tulevaisuus on vielä avoin

    Jennifer Käld tekee videoita, koska se on hauskaa. Hän aikoo jatkaa niin kauan kuin homma huvittaa ja pysyy hauskana.

    Käld pitää kuitenkin koulutusta tärkeänä: lukio käydään loppuun, ja sitten tie vie yliopistoon.

    – Lukion jälkeen pidän kuitenkin vuoden vapaata ja katselen ympärilleni.

    Käldin perhe: äiti Kia, isä Mats-Erik sekä lapset Jennifer, Jamina ja Hugo.Kaje Komulainen / Yle
    Hankalimmat puut kaadetaan pala kerrallaan latvasta alaspäin – Kim Sorvarille kiipeily sahan kanssa kuusen latvassa on arkea

    Hankalimmat puut kaadetaan pala kerrallaan latvasta alaspäin – Kim Sorvarille kiipeily sahan kanssa kuusen latvassa on arkea


    Vaasalainen Kim Sorvari kiinnittää turvavaljaat ylleen ja lähtee kipuamaan puuta ylös. Kallellaan oleva puu on vielä pystyssä, mutta viereisen mökin omistajat päätyivät sen kaatoon, sillä seuraava myrsky olisi todennäköisesti kaatanut sen...

    Vaasalainen Kim Sorvari kiinnittää turvavaljaat ylleen ja lähtee kipuamaan puuta ylös. Kallellaan oleva puu on vielä pystyssä, mutta viereisen mökin omistajat päätyivät sen kaatoon, sillä seuraava myrsky olisi todennäköisesti kaatanut sen mökin päälle Vaasan Sundomissa.

    Sorvari kapuaa 30-metristä kuusta ylös ketterästi piikeillä varustettujen kenkien avulla. Kavutessaan hän poistaa vastaantulevat oksat ja latvaan päästyään alkaa alastulo puuta pölkyiksi pätkien.

    – Tässä näkee heti työnsä jäljen, kertoo Sorvari, joka on aiemmin tehnyt 25-vuotisen uran ABB:llä.

    Sorvari saa kiipeilykaatamisen näyttämään helpolta, mutta toimittajaa ja kuvaajaa hirvittää puun latvaan valjaiden varassa ja sahan kanssa kiipeilevän miehen turvallisuus.

    – Jos ei ole nähnyt tällaista ennen, se näyttää varmasti tosi rajulta. Olen itse niin tottunut, että en pidä tätä juuri minään. Olen niin monta vuotta jo tehnyt, Sorvari kertoo kymmenen vuoden kokemuksella.

    Kim Sorvari tarkastaa varusteiden kuntoa, ennen kuin aloittaa kiipeämään jäistä puunrunkoa pitkin. Merja Siirilä / YleVaarallista työtä

    Puiden turvallinen ja hallittu kaataminen ahtaissa olosuhteissa vaatii taitoa ja tietoa. Huomioon on otettava muun muassa tuulen suunta ja etäisyys rakennuksiin. Kokemattomien kaatajien käsissä on puita kaatunut niin autojen kuin talojen ja autotallien päälle.

    Kaiken lisäksi kiipeilytekniikalla puiden kaataminen on vaativaa ja vaarallista.

    Sorvarillekin on sattunut paha onnettomuus moottorisahan kanssa. Aivan tarkkaan hän ei muista ja tiedä tapahtunutta.

    – Todennäköisesti jäin työvaatteista kiinni, se tapahtui niin äkkiä. Mutta siitä eteenpäin, kun saha sitten osui mahaani, muistan kaiken nukutukseen asti. Suolet tulivat aivan pihalle, Sorvari muistelee.

    Työt ovat jatkuneet onnettomuudesta huolimatta.

    Sahaaminen yläilmoissa vaatii tarkkuutta.Merja Siirilä / YleJännitteet juurakossa voivat olla suuria

    Sorvari toivoo, että ihmiset miettisivät tarkkaan pystyvätkö kaatamaan puuta itse, ainakaan kiipeilemällä. Monet kohteista ovat haastavia kokeneellekin ammattilaiselle.

    – Vaikka tehtävä tuntuisi helpota, että käyn sahaamassa puun pois, niin tämä on varsinkin talvella vaarallista: Puut ovat liukkaita. Jos on pakkasta, niin runko on jäässä, eikä piikit tahdo pitää. Kaikki on vähän hankalampaa, Sorvari kertoo.

    Kunnolla taipuneiden ja lähes katkenneiden puiden kanssa saa olla varovainen, sillä jännitteet juurakoissa voivat olla suuria.

    – Moni on kuollut sinne alle, kun puu on noussut pystyyn uudestaan. Se nousee niin nopeasti, ettei mitään ehdi tehdä. Kun sahaa tyvestä, niin kyllä siinä sellainen natina ja pauke käy. Juuri siitä syystä ei kannata mennä sellaista puuta kaatamaan itse, ellei tiedä, mitä tekee, Sorvari toteaa.

    Merja Siirilä / YlePoikkeuksellinen myrsky

    Aapeli-myrsky aiheutti pahimmat metsätuhot Pohjanmaan maakunnassa, jossa Metsäkeskus arvioi tuhojen määräksi noin 100 000 kuutiometriä puuta. Myrskytuhoissa kaatuneen puuston arvo on noin 3,5 miljoonaa euroa.

    Kim Sorvari ei muista vastaavaa myrskyä uraltaan. Kaikkia myrskytuhoja ei vieläkään ole saatu korjattua rannikolla.

    – Vielä ainakin ensi viikko menee vielä täysin myrskyn perkaamisen merkeissä.

    Vaasan alueella työskentelee alle kymmenen puun pystykaatoon erikoistunutta yrittäjää. Heitä työllistävät erityisesti pihapiirien katkenneet ja taipuneet puut, jotka ovat jo kaatuneet tai uhanneet rakennuksia.

    – Valjailla puita poistetaan myös erityisesti hautausmailta, Sorvari kertoo.

    Vajaan tunnin kuluttua puusta on jäljellä enää vain kanto, pölkkyjä ja oksiaMerja Siirilä / Yle

    Jokainen puu on oma tapauksensa ja puun kaatamiseen kuluvaa aikaa on hankala arvioida. Aikaa voi kulua puolesta tunnista pariin päiväänkin.

    Kuvaushetkellä kaadettavana ollut, kymmenien metrien korkeuteen kohonnut kuusi oli palasina vajaassa tunnissa.

    – Tämä oli ihan peruspuu. Se oli vähän kallellaan, joten siinä mielessä sai vähän miettiä, että voiko kiivetä. Kaikki meni kuitenkin hyvin. Ei ollut mitään sähkölankoja, ei istutuksia tai rakennuksia lähellä, Sorvari kertoo.

    Norjan poliisi jatkaa viimeisen lumivyöryuhrin etsintöjä huomenna

    Norjan poliisi jatkaa viimeisen lumivyöryuhrin etsintöjä huomenna


    Tromssan poliisi kertoo keskeyttäneensä viimeisen lumivyöryn uhrin etsinnät tältä päivältä. Poliisilla ei ole tietoa viimeisen lumivyöryssä kadonneen olinpaikasta, Norjan yleisradioyhtiö NRK kertoo. Koska uhrin lumivyörylähettimen...

    Tromssan poliisi kertoo keskeyttäneensä viimeisen lumivyöryn uhrin etsinnät tältä päivältä. Poliisilla ei ole tietoa viimeisen lumivyöryssä kadonneen olinpaikasta, Norjan yleisradioyhtiö NRK kertoo. Koska uhrin lumivyörylähettimen signaalista ei ole saatu havaintoa, poliisi etsii ruumista muun muassa koirien avulla.

    – Meillä on käytössä kaksi pelastuskoiraa, ja kuljemme ketjussa etsintäkeppien kanssa, poliisipäällikkö John-Kåre Granheim Keski-Tromssan poliisista sanoo NRK:lle.

    Kolme suomalaista ja yksi ruotsalainen hiihtäjä katosivat lumivyöryssä Tamokdaleinin alueella kaksi viikkoa sitten. Kolme uhria löydettiin tällä viikolla kuolleina lumivyörylähettimistä saatujen signaalien avulla.

    Huono sää ja ja uusien lumivyöryjen vaara estivät aiemmin etsintäryhmien lähettämisen maastoon. Perjantai alkoi lumisateilla, ja luvassa saattaa olla lisää lumikuuroja.

    Granheimin mukaan etsintöjä jatketaan viikonloppuna, jos uhria ei löydy tänään.

    Lue myös:

    Kaksi lumivyöryuhria löydettiin Norjassa – etsinnät jatkuvat perjantaina

    Ensimmäinen lumivyöryn uhri löydettiin Norjassa – Yle Norjassa: Etsijät ovat helpottuneita päästyään viimein toimeen

    Keskustelu suljettu. Emme pääsääntöisesti avaa keskustelua onnettomuusuutisissa.

    Yläkoulun Wilma-järjestelmässä epäily väärinkäytöksestä Kauhavalla – luvattomia viestejä opettajien nimissä, oppilaiden tietoja muokattu

    Yläkoulun Wilma-järjestelmässä epäily väärinkäytöksestä Kauhavalla – luvattomia viestejä opettajien nimissä, oppilaiden tietoja muokattu


    Alahärmän yläkoululla Kauhavalla tutkitaan tietoturvaloukkausta. Eteläpohjalaiskoulun Wilma-järjestelmään on päästy joulunpyhien aikaan sisään luvatta koulunjohtajan salasanaa käyttäen. Järjestelmässä on lähetetty opettajien nimissä...

    Alahärmän yläkoululla Kauhavalla tutkitaan tietoturvaloukkausta.

    Eteläpohjalaiskoulun Wilma-järjestelmään on päästy joulunpyhien aikaan sisään luvatta koulunjohtajan salasanaa käyttäen. Järjestelmässä on lähetetty opettajien nimissä viestejä oppilaille, katsottu oppilaiden tietoja ja muokattu niitä.

    Kaupunginjohtaja Markku Lumion mukaan asiasta on tehty rikosilmoitus poliisille ja tiedotettu myös tietosuojavaltuutettua.

    – On jo tutkimisen arvoinen asia, jos järjestelmään on menty, Lumio sanoo.

    Lumion mukaan ne viestit ja väärinkäytökset, joita Wilmassa on tehty, eivät vaikuta kovin dramaattisilta. Wilmassa on muun muassa viestitty kevätlukukauden alkavan myöhemmin kuin se oikeasti alkaa.

    – Se on ollut kiusanteon luonteista tiedottamista. Se viittaa siihen, että kyse on kouluyhteisön sisältä lähteneestä tiedosta, eikä sinänsä kovin vaarallisesta.

    Kauhavan kaupungin mukaan vielä ei tiedetä, mitä tietoja järjestelmästä on katseltu luvatta. Osa Wilma-järjestelmään oppilaista tallennettavista tiedoista on kuitenkin salassa pidettäviä ja Kauhavan kaupungin mukaan on oletettavaa, että luvattomilla kirjautumisilla on päästy sisään myös näihin tietoihin.

    – Nyt selvitetään, onko aiheutettu vahinkoa ja kuka [on ollut asialla]. Asian tutkinta on kesken, Lumio sanoo.

    "Tietoturvan peruskysymyksiä"

    Pohjanmaan poliisista kerrotaan, että ilmoituksia tietomurroista tulee tämän tästä. Yleensä kyse on salasanoihin ja käyttäjätunnuksiin liittyvästä huolimattomuudesta.

    Kauhavan tapauksesta tekee poikkeuksellisen se, että murto kohdistuu kouluun.

    Poliisin mukaan rangaistus tietomurrosta on sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Jos tapaus on törkeä, henkilö voidaan tuomita enintään kolmen vuoden vankeuteen.

    Pohjanmaan poliisin lisäksi myös Kauhavan kaupunki tutkii asiaa sisäisesti. Asiaan liittyviä henkilöitä kuullaan ja koulun oppilaille sekä heidän huoltajilleen on ilmoitettu tietoturvaloukkauksesta.

    – Salasanan haltijoille pidetään puhuttelu. Ne pitää todellakin pitää salassa eikä niitä saa jättää sillä tavalla esille, että niitä voidaan väärinkäyttää. Se on ihan tietoturvan peruskysymyksiä, kaupunginjohtaja Lumio toteaa.

    Hiihtäjät valtaavat talvisin ulkoilumaastot – Kokkola vastaa kävelijöiden toiveisiin hoidetulla reitillä

    Hiihtäjät valtaavat talvisin ulkoilumaastot – Kokkola vastaa kävelijöiden toiveisiin hoidetulla reitillä


    Kokkolan kaupunki avaa ensimmäistä kertaa kävelijöille kunnossapidetyn talvireitin. Se on tarkoitettu muun muassa kävelijöille, koiranulkoiluttajille ja pyöräilijöille. Syynä on runsas palaute siitä, että kävelijöille ei ole talvisin...

    Kokkolan kaupunki avaa ensimmäistä kertaa kävelijöille kunnossapidetyn talvireitin. Se on tarkoitettu muun muassa kävelijöille, koiranulkoiluttajille ja pyöräilijöille.

    Syynä on runsas palaute siitä, että kävelijöille ei ole talvisin helppokulkuisia ulkoilureittejä, kun hiihtoladut valtaavat ulkoilumaastot.

    – Tästä on tullut meille aika paljon toiveita. Totta kai hiihtolatuja pitää olla kaupungissa, mutta myös kävelijöille toivotaan kunnossapidettyjä reittejä, joita pitkin voisi kulkea luonnon keskellä. Kaikki eivät halua kävellä pelkästään kevyenliikenteenväylillä, sanoo kaupunginpuutarhuri Sini Sangi.

    Ongelma on yleinen, ja kiista maastoon mahtumisesta on johtanut monessa kaupungissa jopa niin sanottuun laturaivoon. Esimerkiksi Kuopiossa mies teki viime sunnuntaina kuopiolaismies teki aloitteen siitä, että kaupunki auraisi tai tamppaisi kävelijöille omia väyliä.

    Idea aloitteeseen lähti taas kerran roihahtaneesta laturaivosta. Kuopiolainen nainen kertoi hiihtäjän lyöneen hänen koiraansa sauvalla. Seuraavana päivänä ladulle oli levitetty hiekkaa ja jopa ulostetta, ilmeisesti kostomielessä. Aloite sai nopeasti kannatusta.

    Vaasan kaupunki teki jo viime talvena kävelijöille oman reitin meren jäälle.

    Kaupunkilaisilta halutaan palautetta

    Kokkolassa noin viiden kilometrin mittainen reitti kulkee Elban ja Santahaan maastossa. Osittain se kulkee Kokkolan suosituinta reittiä, Wanhan Kallen kinttupolkua, pitkin mutta lähtöpaikka on Sannanrannantiellä.

    – Lähtöpaikkaa muutettiin, koska Santahaassa on nyt paljon hiihtäjiä, eikä haluttu sekoittaa kävelyä sinne laduille.

    Talvikävelyreitti on kokeilu, josta halutaan palautetta kaupunkilaisilta:

    – Katsotaan, minkälainen vastaanotto sillä on ja minkälaista palautetta saadaan. Voi olla, että talvikävelyreitti merkitään pysyvästi, ja niitä voisi tulla muuallekin Kokkolaan. Nyt nimenomaan toivotaan palautetta kaupunkilaisilta.

    Talvikävelyreitti avataan viimeistään ensi viikolla.

    Kaksi lumivyöryuhria löydettiin Norjassa – etsinnät jatkuvat perjantaina

    Kaksi lumivyöryuhria löydettiin Norjassa – etsinnät jatkuvat perjantaina


    Tromssan poliisi kertoi torstaina illalla yhdeksän aikaan Twitterissä, että viimeisen lumivyöryssä kadonneen etsinnät ovat päättyneet ja jatkuvat taas perjantaina. Kaksi lumivyöryuhria tuotiin alas tunturilta torstaina. Svenska Ylen tietojen...

    Tromssan poliisi kertoi torstaina illalla yhdeksän aikaan Twitterissä, että viimeisen lumivyöryssä kadonneen etsinnät ovat päättyneet ja jatkuvat taas perjantaina.

    Kaksi lumivyöryuhria tuotiin alas tunturilta torstaina. Svenska Ylen tietojen mukaan heidät vietiin tunnistettaviksi Tromssaan sairaalaan.

    Tromssan poliisi kertoi aiemmin torstaina yhden lumivyöryuhrin löytyneen torstaina.

    Norjan yleisradioyhtiön NRK:n mukaan etsijät löysivät iltapäivällä toisenkin uhrin vyöryn alta. Etsijät jatkavat ponnisteluja vielä viimeisenkin lumivyöryuhrin löytämiseksi. Etsijöiden määrää on muun muassa lisätty 21:een.

    Etsijät pyrkivät yöpymään tunturialueella, jos sää sen sallii.

    Kuolleista ensimmäinen löytyi keskiviikkona. Yhteensä laskijoita oli neljä: kolme suomalaista miestä ja yksi ruotsalainen nainen.

    Hiihtäjäryhmä katosi Tamokdalenin alueella kaksi viikkoa sitten.

    Aiheesta lisää:

    Ensimmäinen lumivyöryn uhri löydettiin Norjassa – Yle Norjassa: Etsijät ovat helpottuneita päästyään viimein toimeen

    Kadonneita suomalaisia etsivä kopteri havaitsi lisää lumivyörypaikantimien signaaleja – etsintäalue tarkentuu

    Lumivyöryn alle kadonneiden etsinnät jouduttiin taas keskeyttämään

    Lääkärit: Uudenvuoden rakettipadat tekivät kipeää tuhoa – silmä puhki ja muita vaikeita vammoja

    Lääkärit: Uudenvuoden rakettipadat tekivät kipeää tuhoa – silmä puhki ja muita vaikeita vammoja


    Eri puolilla Suomea hoidettiin uudenvuoden jäljiltä 13:a silmävammapotilasta. Määrä on suurempi kuin aiempien kahden vuoden 12 potilasta kumpanakin. Yhden aikuisen miehen silmä puhkesi ja vammat olivat potilailla muutenkin aiempia vuosia...

    Eri puolilla Suomea hoidettiin uudenvuoden jäljiltä 13:a silmävammapotilasta. Määrä on suurempi kuin aiempien kahden vuoden 12 potilasta kumpanakin. Yhden aikuisen miehen silmä puhkesi ja vammat olivat potilailla muutenkin aiempia vuosia vaikeampia.

    Vammautuneista neljä oli lapsia, joista kaksi oli itse käsitellyt tulitetta ja kaksi oli katsojia. Ilotulitteen luovuttaminen lapselle on kiellettyä. Nuorin loukkaantunut oli 10-vuotias, joka nosti kaatuneen ilotulitteen ja poltti lievästi kasvojaan.

    Potilaista kertova Suomen silmälääkäriyhdistys huomauttaa, että suurimmassa osassa tapauksia loukkaantumisen aiheutti ilotulitepata. Aiemmin vain joka neljäs vammautuminen liittyi patatyyppiseen, sarjatulella tulitteita ampuvaan tuotteeseen.

    Yleisimmin vahinko syntyi heti sytytettäessä. Viidessä tapauksessa ilotulite räjähti tai syöksyi lentoon saman tien. Tosin silmänsä puhkaisseen tapauksessa tulite laukesi vasta, kun mies jo luuli sitä suutariksi.

    Potilaita hoidettiin useita Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Yhtä potilasta hoidettiin Kuopiossa, Mikkelissä, Lappeenrannassa, Vaasassa ja Oulussa kussakin.

    Uudenvuoden silmäpotilaista yksi oli nainen ja yksi käytti suojalaseja. Kaikki muut vammautuneet olivat silmänsä suojaamattomia poikia tai miehiä.

    Ilotulitteiden kuluttajakäytön kieltämistä vaativa kansalaisaloite sai ennen vuodenvaihdetta suuren suosion ja on etenemässä eduskuntaan.

    Lue lisää:

    Ilotulitteiden kuluttajakäytön kieltämistä ajava kansalaisaloite eduskuntaan: 50 000 nimeä tuli täyteen

    Espoon laser-show veti paikalle jopa 25 000 ihmistä – "Yleisömenestys"

    Vasikat levittävät vakavaa ripulitautia ihmisiin – tartunta-alue laajentunut

    Vasikat levittävät vakavaa ripulitautia ihmisiin – tartunta-alue laajentunut


    Pohjanmaan rannikkoalueella leviää nautaeläimistä lähtöisin oleva ripulitauti. Viime vuonna kryptosporidioosi-alkueläintartuntoja havaittiin poikkeuksellisen paljon Kalajokilaakson alueella. Pohjois-Pohjanmaan puolella tapauksia kirjattiin viime...

    Pohjanmaan rannikkoalueella leviää nautaeläimistä lähtöisin oleva ripulitauti. Viime vuonna kryptosporidioosi-alkueläintartuntoja havaittiin poikkeuksellisen paljon Kalajokilaakson alueella.

    Pohjois-Pohjanmaan puolella tapauksia kirjattiin viime vuonna 49 ja Keski-Pohjanmaan alueella 29.

    Valvontaeläinlääkäri Päivi Pyykönen kuntayhtymä Kalliosta kertoo, että ripulitauti leviää nautojen ja ihmisten välillä.

    Yleisimmin taudin saa ensin yhdestä kolmeen viikon ikäinen vasikka, josta se voi tarttua eläintä hoitavaan ihmiseen.

    Vasikoilla tauti ilmenee löysänä ulosteena ja vetisenä ripulina. Ne voivat mennä huonoon kuntoon ja vaatia eläinlääkärin hoitoa.

    – Eläin voi vaatia erityistä huolenpitoa, jolloin sitä hoitava ihminen on vaaravyöhykkeessä, mikäli ei ole tietoinen tartunnasta, Pyykönen sanoo.

    Kaikki vasikkaripulit eivät johdu kryptosporidioosista.

    Tartunta voi viedä ihmisen sairaalahoitoon

    Ihmisillä tartunta voi olla vakava ja vaatia sairaalahoitoa. Se voi aiheuttaa vatsanväänteitä, oksentelua, ripulia ja voimattomuutta.

    Pyykönen kertoo, että tiputushoitoa vaativia oireita voi saada myös perusterve ihminen. Suuremmassa vaarassa pidetään kuitenkin henkilöitä, joilla on alentunut vastustuskyky.

    Hänen mukaansa kaikilla kuntayhtymä Kallion alueella sairastuneilla tiedetään olleen kontakti nautaeläimen kanssa. Kallion kuntayhtymään kuuluvat Ylivieskan, Alavieskan, Sievin ja Nivalan kunnat

    Alkueläintartunnan saanut ihminen voi levittää tautia muihin ihmisiin tai nautoihin. Pyykkösen mukaan tartuntaa voi yrittää estää huolellisella käsihygienialla.

    – Perheenjäsenten välillä tauti ei leviä yhtä helposti kuin virusripulit.

    Suomessa riski sairastua likavedestä epätodennäköistä

    Esimerkiksi kehitysmaissa ja huonon hygienian maissa alkueläintartunnan voi saada myös likaantuneesta juomavedestä. Suomessa se on hyvin epätodennäköistä.

    – En näkisi minkäänlaista riskiä ainakaan Kallion alueella, missä käytetään pohjavettä. Ei kryptosporidioosia pohjaveteen mistään pääse, Pyykönen sanoo.

    Kryptosporidioosin hävittäminen tiloilta on työlästä, sillä alkueläin on varsin sitkeä, eivätkä siihen eivät tehoa perinteiset desinfiointiaineet tai pesut. Taudista eroon pääseminen voi vaatia esimerkiksi karsinoiden uusimista.

    Pyykkönen kertoo, että tiloilla taudin kanssa pystytään elämään, kun huolehditaan ihmisten hyvästä suojauksesta.

    Kryptosporidioosi-tapaukset alkoivat lisääntyä voimakkaasti Vaasan ja Etelä-Pohjanmaan alueella vuonna 2017. Viime vuoden aikana tartuntahavainnot laajenivat länsirannikolla pohjoiseen päin.

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan tartuntojen määrä on kymmenkertainen 2010-luvun alkuun verrattuna. THL tekee parhaillaan selvitystä tartuntojen lähteestä.

    Ensimmäinen lumivyöryn uhri löydettiin Norjassa – Yle Norjassa: Etsijät ovat helpottuneita päästyään viimein toimeen

    Ensimmäinen lumivyöryn uhri löydettiin Norjassa – Yle Norjassa: Etsijät ovat helpottuneita päästyään viimein toimeen


    Norjassa ensimmäinen lumivyöryn uhri on löydetty, kertoo NRK. Kuollut löydettiin lumen alta, mutta lisätietoa uhrista ei vielä kerrottu. Turma-alueella Blåbærfjelletillä päästiin keskiviikkona aloittamaan lumivyöryn alle kuolleiden kolmen...

    Norjassa ensimmäinen lumivyöryn uhri on löydetty, kertoo NRK. Kuollut löydettiin lumen alta, mutta lisätietoa uhrista ei vielä kerrottu.

    Turma-alueella Blåbærfjelletillä päästiin keskiviikkona aloittamaan lumivyöryn alle kuolleiden kolmen suomalaisen miehen ja ruotsalaisen naisen etsinnät.

    – Olemme valmistautuneet kohtaamaan kaikki vaihtoehdot, toivomme löytävämme heidät mahdollisimman pian, kertoi aiemmin etsintöjä johtava John-Kåre Granheim NRK:lle.

    Huono sää ja uusien lumivyöryjen vaara ovat tähän saakka estäneet etsintäryhmien lähettämisen maastoon.

    – Tunnelmat olivat aika helpottuneita eilen, kun etsijät pääsivät vihdoin tekemään jotain. He ovat seisoneet täällä katsomassa ylös voimatta tehdä mitään, Norjassa paikalla oleva Yle Österbottenin toimittaja Anna Ruda kertoo.

    – Minun silmiini tämä näyttää erittäin isolta operaatiolta. Edelleen mukana on kaksi Norjan puolustusvoimien helikopteria ja kymmeniä vapaaehtoisia etsimässä ja kaivamassa.

    Uusien vyöryjen vaaraa on poistettu muun muassa alueella eilen tehdyillä räjäytyksillä. Etsijät kuljetetaan tunturiin helikopterilla, mutta itse kaivamistyö tehdään käsin.

    Sääolot estivät pitkän aikaa pääsyn paikalle helikopterilla. Tromssan poliisin mukaan myös sää näyttää nyt pysyvän vakaana etsintöjä silmälläpitäen.

    Etsinnät on kuitenkin päätetty lopettaa tältä päivältä.

    – Nyt alkaa olla aika pimeätä ja pieni lumisade tulee, Anna Ruda kuvaili.

    Tämä on ongelmallista ennen kaikkea helikopterilentojen kannalta.

    – Täällä on ollut tänään niin hyvä sää kuin vain mahdollista. Olen nähnyt koko tunturin, mutta nyt sen yläosa on jo pilvien peitossa, eli sää on paljon huonompi kuin päivällä.

    Etsintöjä on määrä jatkaa huomenna torstaina kello 10 Suomen aikaa.

    Hiihtäjäryhmä katosi Tamokdalenin alueella kaksi viikkoa sitten. Hälytyksen teki ryhmän viides jäsen, joka kääntyi takaisin ennen muiden katoamista.

    Poliisin mukaan uhrit jäivät lumivyöryn alle. Alue sijaitsee noin kilometrin korkeudessa.

    Etsintäalue tiedetään varsin tarkkaan, sillä vyöryalueen yllä aiemmin lentäneestä helikopterista havaittiin uhrien lumivyörypaikantimien signaalit.

    Tänään löydetyllä uhrilla paikantimen signaali oli voimakkain.

    Lisää aiheesta:

    Svenska Yle: Lavinolyckan på Blåbærfjellet: En av de omkomnas kroppar har bärgats 16.1.2019

    Aiheesta muualla:

    NRK: Avslutter søket for i dag – for dårlig vær i fjellet 16.1.2019

    Mopoautolla pörrääminen yömyöhään kannatti  – nuoret sankarit pelastivat yhden illan aikana kaksi vanhusta paleltumiselta

    Mopoautolla pörrääminen yömyöhään kannatti – nuoret sankarit pelastivat yhden illan aikana kaksi vanhusta paleltumiselta


    Viime vuoden viimeinen perjantai-ilta oli erikoinen Alajärvellä. Paikalliset nuoret pelastivat perjantain ja lauantain välisenä yönä kaksi vanhusta palelemasta vähissä vaatteissa kaupungin keskustassa. Alajärven kaupunki muisti nuoria...

    Viime vuoden viimeinen perjantai-ilta oli erikoinen Alajärvellä. Paikalliset nuoret pelastivat perjantain ja lauantain välisenä yönä kaksi vanhusta palelemasta vähissä vaatteissa kaupungin keskustassa.

    Alajärven kaupunki muisti nuoria esimerkillisestä toiminnasta tiistaina kirjalla ja lahjakortilla.

    – He toimivat juuri niin kuin kaikkien pitää toimia tällaisessa tilanteessa. Siitähän ei periaatteessa palkita, kun toimii niin kuin pitääkin, mutta halusimme kuitenkin muistaa nuoria jollain tapaa. He ovat loistavia esimerkkejä meille kaikille aikuisille ja muille nuorille, kaupunginjohtaja Vesa Koivunen kiittelee.

    Kaksi sankaritekoa yhden illan aikana

    Alajärveläisnuoret Armida Pajala, 16, ja Mikael Ukonmäki, 16, viettivät kavereineen tavallista perjantai-iltaa Alajärven keskustassa joulukuun lopulla. Nuoret olivat liikkeellä mopoautoilla, välillä ajeltiin ja välillä oltiin parkissa.

    – Yhden aikaan yöllä ajettiin keskustassa ja huomasin jalkakäytävällä mummon vähissä vaatteissa, hän oli siinä kyyryssä. Käännyin ja mentiin kysymään, että onko kaikki hyvin, Armida Pajala kertaa illan tapahtumia.

    Mikael Ukonmäki kertoo, että hän meni vanhuksen luo, auttoi ylös, talutti mopoauton luo ja auttoi sisälle lämmittelemään. Siinä vaiheessa myös nuorten ystävät Jiri Kangastie ja Jere Keränen tulivat apuun.

    Nuoret olisivat vieneet vanhuksen kotiin, mutta päätyivät soittamaan ambulanssin, koska vanhus ei tuntunut tietävän missä hänen kotinsa on.

    – Ajateltiin, että jos ei mummo itse tiedä missä asuu, niin soitetaan hänelle apua. Pääsee varmasti turvaan, eikä ainakaan käy pahemmin, Armida Pajala kertoo.

    Saman illan aikana, myöhemmin yöllä, Jere Keränen, Juho-Petteri Alanen ja Juho Keski-Sikkilä huomasivat iäkkään miehen Alajärven terveyskeskuksen lähettyvillä ulkona vähissä vaatteissa. He auttoivat miehen sisälle terveyskeskukseen.

    Alajärven kaupunki muisti sankarinuoria Alajärvi-kirjalla ja lahjakortilla ABC:lle.Pauliina Jaakkola/Yle"Harhailu olisi saattanut olla kohtalokasta"

    Järvi-Pohjanmaan perusturvan vs. peruspalvelujohtaja Marita Ylilahden mukaan vanhukset olivat turvaan päässessään tilanteeseen nähden hyvässä kunnossa ja voivat tällä hetkellä hyvin.

    Toinen vanhuksista oli lähtenyt omasta kodistaan ja toinen terveyskeskuksen akuuttiosastolta. Terveyskeskuksesta lähtenyt oli poistunut osastolta hoitajien tietämättä. Hänelle ei oltu huomattu laittaa turvaranneketta, joka olisi ilmoittanut poistumisesta.

    – Kummatkin tapaukset ovat ikäviä ja on todella järkyttävää, että tällaista on päässyt tapahtumaan. Pidempään kylmässä talvi-ilmassa harhailu olisi saattanut olla kohtalokasta, Ylilahti sanoo.

    – Talvisessa säässä voi hyvinkin lyhyessä ajassa paleltua. Onneksi kummatkin vanhukset olivat keskustan alueella, jossa oli väkeä liikkeellä öiseen aikaan.

    Ylilahti kiittelee, että nuoret toimivat tilanteessa esimerkillisesti.

    – Aina on syytä kiinnittää huomiota mahdollisesti avuntarpeessa olevaan henkilöön, etenkin vähissä pukeissa kulkeviin vanhuksiin.

    Hän neuvoo, että vanhuksen kanssa voi vaihtaa muutaman sanan, jolloin huomaa helposti ovatko vanhuksen asiat kunnossa. Sekavasti käyttäytyvä vanhus on syytä ilmoittaa poliisille, tai jos vanhus suostuu, voi hänet viedä akuuttiosastolle.

    Alajärvellä on tapausten myötä myös ryhdytty konkreettisiin toimenpiteisiin, joilla pyritään varmistamaan, että jatkossa vastaavaa ei enää tapahtuisi.

    – Akuuttiosastolla jokaiselle potilaalle laitetaan jatkossa turvaranneke, joka ilmoittaa luvattoman poistumisen. Jokaiseen ulosmenevään oveen asennetaan koodillinen sähkölukko, Marita Ylilahti kertoo.

    Alajärveläisnuoret ottivat kaupungin muistamiset vastaan tyyninä mutta tyytyväisinä.Pauliina Jaakkola/Yle"Aina voi soittaa apua"

    Kaksi samanlaista tapausta Alajärvellä yhden yön aikana saa kaupunginjohtaja Vesa Koivusen mietteliääksi. Se, että nuoret huomasivat vanhukset ja hankkivat heille välittömästi apua pelasti paljon, muutoin seuraukset olisivat voineet olla kohtalokkaat.

    Koivunen murehtii, että kun ulkona harhailevista muistisairaista ikäihmisistä uutisoidaan melko usein, niin aika usein käy myös ilmi, etteivät ihmiset reagoi, pysähdy selvittämään tilannetta tai auttamaan.

    – Toivon, ettei siitä ole kyse, etteikö välitettäisi. Voihan olla, että ihmisiä pelottaa mennä tilanteeseen, ja nykyään saa tietenkin olla varovainen, mutta aina voi kuitenkin soittaa apua ja viranomaiset tulevat selvittämään asian, Koivunen pohtii.

    Armida Pajalan ja Mikael Ukonmäen ei tarvinnut kahta kertaa miettiä, mitä tekevät, kun havaitsivat vanhuksen: yöaika ja vähäinen vaatetus jo kielivät siitä, ettei kaikki ole kunnossa.

    Lähihoitajaksi opiskeleva Armida kertoo, että hänelle oli selvää, että apua hankitaan, sillä opintojen yhteydessä on puhuttu siitä, miten erilaisissa auttamistilanteissa toimitaan. Mikael puolestaan oli soittanut hätäkeskukseen ennenkin, joten hänellä ei ollut kynnystä soittaa apua.

    Nuoria kuitenkin huoletti se, että aika moni oli ajanut vanhuksen ohi ennen heitä joko näkemättä häntä tai reagoimatta tilanteeseen.

    – Kyllä minun mielestäni aina pitäisi pysähtyä ja koettaa selvittää, että onko kaikki hyvin, Armida Pajala sanoo.

    Alajärvi haastaa auttamaan

    Alajärvellä on vuoden alussa lanseerattu Pelastaako Sinun apusi hengen –haastekampanja. Se haastaa kaikki Suomen kunnat ja kaupungit, kansalaiset, työyhteisöt ja muut toimijat keskusteluun siitä, miten toimitaan tilanteessa, jossa näkee avun tarpeessa olevan ihmisen.

    – Haluamme herättää keskustelua. Välitetään toisistamme, kaikki osaavat ainakin soittaa hätänumeroon, Vesa Koivunen sanoo.

    – Jos joku tai jossakin keksitään hyviä käytänteitä siitä, miten ihmisiä voidaan rohkaista tarjoamaan apuaan avun tarvitsijoille, otamme niitä mielellämme vastaan ja jaamme niitä sitten muille.

    Supikoiran ja villisian jälkeen odotellaan kultasakaalia – metsästäjät varautuvat tulokaslajeihin Suomen luonnossa

    Supikoiran ja villisian jälkeen odotellaan kultasakaalia – metsästäjät varautuvat tulokaslajeihin Suomen luonnossa


    Metsästäjä Aarno Kiviniemi kantaa porkkanapussia aamuhämärässä. Porkkanat viedään Peräseinäjoen metsästysseuran riistaruokintapaikalle kauriiden ja muiden nälkäisten herkuksi. Eläimiä ei haittaa, vaikka porkkanasatsi on päässyt...

    Metsästäjä Aarno Kiviniemi kantaa porkkanapussia aamuhämärässä. Porkkanat viedään Peräseinäjoen metsästysseuran riistaruokintapaikalle kauriiden ja muiden nälkäisten herkuksi. Eläimiä ei haittaa, vaikka porkkanasatsi on päässyt pakkasessa vähän jäätymään.

    Tällä ruokintapaikalla kuluu porkkanaa noin 900 kiloa vuodessa. Lisäksi tarjolla on heinää ja kauraa, joka tarjoillaan litistettynä kauriiden vuoksi.

    – Kauriille se pitää olla niin. Täällä käy hyvin paljon kauriita ja joskus hirviä. Vähän kaikkea riistaa, Kiviniemi sanoo.

    Kiviniemi on ollut Peräseinäjoen metsästysseuran jäsen vuodesta 1955. Vuosien mittaan tuttuihin metsiin on ilmestynyt uusia lajeja. Peräseinäjoella on ammuttu muun muassa villisika ja supikoiriakin on.

    – Supikoira on tullut tänne ja levinnyt niin kovasti, että sitä ei saa hävitettyä, vaikka yritetään, Kiviniemi sanoo.

    Kiviniemen mukaan supikoirasta on monenlaista haittaa. Se muun muassa tuhoaa riistaa ja hävittää pesiä.

    – Se on kivan näköinen otus, mutta pahatapainen.

    Riistapäivien aiheena muutos

    Seinäjoella tiistaina alkaneiden Riistapäivien teema on muutos. Metsähallitus isännöi perinteistä tapahtumaa nyt ensimmäistä kertaa.

    Metsähallituksen ylitarkastaja Ahti Putaala muistuttaa, ettäilmastonmuutos tuo Suomeen tulokaslajeja ja toisaalta meille leviää ihmisen toiminnan seurauksena myös vieraslajeja.

    Metsissä jo vilistävien tulokkaiden lisäksi varautuminen muihinkin uusiin lajeihin on käynnissä.

    – Esimerkiksi kultasakaalia meillä odotetaan. Se on jo Virossa tulossa. Metsästyslain uudistuksessa siitä tehtiin meille jo riistalaji, Putaala sanoo.

    Luonnonvarakeskuksen tohtoritutkija Markus Melin arvelee, että kultasakaalia odotetaan pelonsekaisin tuntein. Erityisesti siitä voi tulla uhka peuran, metsäkauriin ja valkohäntäpeuran vasoille.

    – Ketulle ja supikoiralle se tulee olemaan voimakas, vahvempi kilpailija, kun taas ilves ja susi näkevät sen uutena ruokalajina, Melin sanoo.

    Toinen alan haastava muutos on metsästäjäkunnan ikääntyminen. Metsästäjiä poistuu aktiivisesta toiminnasta enemmän kuin uusia harrastajia tulee. Alalla joudutaankin pohtimaan, miten velvoitteet, esimerkiksi hirvikannan hoito, järjestetään tulevaisuudessa.

    Riistapäivien tiedotustilaisuudessa Metsähallituksen viestintäpäällikkö Aku Ahlholm (vas.), Metsähallituksen erätalousjohtaja Jukka Bisi, Luonnonvarakeskuksen tutkijatohtori Markus Melin sekä Helsingin yliopiston tutkijatohtori Sari Holopainen. Mirva Ekman / YleLumettomat ja roudattomat talvet

    Ilmastonmuutos muuttaa myös perinteistä suomalaista lajistoa. Esimerkiksi riekko ja metsäjänis kärsivät lumettomista pitkistä syksyistä. Ne vaihtavat talvikarvaan, ja jos lunta ei ole, altistuvat haukan ja pöllön saalistukselle.

    Roudaton, lumeton maa mahdollistaa myös villisian leviämisen. Markus Melinin mukaan sen kannan arvioidaan olevan noin 3500.

    – Villisika on näkynyt Suomessa jo vuosikymmenien ajan silloin tällöin. Nyt Kaakkois-Suomessa on ollut nin paljon vähälumisia syksyjä, että kanta on voinut lisääntyä. Myös talvikuolleisuus on vähentynyt, Melin sanoo.

    Metallialan osaajista on huutava pula – Merenkurkun uusi autolautta rakennetaan osin ulkomaalaisvoimin

    Metallialan osaajista on huutava pula – Merenkurkun uusi autolautta rakennetaan osin ulkomaalaisvoimin


    Vaasan ja Uumajan väliseen liikenteeseen tuleva uusi autolautta rakennetaan Raumalla. Rauma Marine Constructionsin mukaan aluksen rakentaminen tarkoittaa noin 800 henkilötyövuotta. Tätä osaajien määrää ei Suomesta löydy, vaan rakentamiseen...

    Vaasan ja Uumajan väliseen liikenteeseen tuleva uusi autolautta rakennetaan Raumalla. Rauma Marine Constructionsin mukaan aluksen rakentaminen tarkoittaa noin 800 henkilötyövuotta. Tätä osaajien määrää ei Suomesta löydy, vaan rakentamiseen tarvitaan työvoimaa myös ulkomailta.

    – Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Romania, Puola, Saksa, listaa Rauma Marine Constructionsin toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa ulkomaisen työvoiman mahdollisia lähtömaita.

    Heinimaan mukaan uuden autolautan suunnittelutyö on kotimaista, mutta rakentamiseen työvoima ei Suomessa yksinkertaisesti riitä.

    – Palkkakehitys ja koulutuspolitiikka ovat johtaneet tähän. Metallialan työntekijöiden määrä on romahtanut. Se ei ole hyvää kehitystä ja sitä vastaan on taisteltava, Heinimaa sanoo.

    Rauman telakalla on noin sata omaa työntekijää.

    Luonnos Merenkurkkuun suunnitellusta uudesta laivasta.Kvarken Link ABLisää koulutusta

    Teollisuusliiton järjestötoimitsija Nina Wessbergin mukaan on selvää, että ammattitaitoisia rakentajia tulee Suomeen myös ulkomailta. EU on sisämarkkinat, jonka alueella työvoima liikkuu vapaasti. Lautanrakennuksessa tarvitaan ammattiosaamista ja kokemusta.

    – Arvioidaan, että hyväksi lautanrakentajaksi kehittymiseen tarvitaan viiden vuoden kokemus.

    Wessbergin mukaan metallialan osaajien määrän romahtaminen Suomessa on valitettavaa ja ollut nähtävissä jo pidemmän aikaa.

    – Joitakin vuosia sitten sanottiin, ettei täällä tulla enää rakentamaan aluksia. Se tarkoitti, että moni nuori ei valinnut kone- tai metallialaa.

    Nina WessbergYle/ AG Karlsson

    Wessberg arvelee, että ammattikoulutus yleensäkään ei enää houkuttele nuoria.

    – Se on sääli. Esimerkiksi telakalla palkka on kuitenkin kilpailukykyinen.

    Wessberg peräänkuuluttaa lisää koulutusta alalle. Alanvaihtajille tarjotaan jo nyt uudelleenkouluttautumista, mutta asiaa pitäisi tarkastella pitkäkestoisemmin.

    – Pitäisi uskaltaa sanoa, että länsirannikko tarvitsee metallityöntekijöitä, jotka osaavat hitsata, Siihen pitäisi panostaa, Wessberg sanoo.

    Toiveena pysyvät työsuhteet

    Rauman Teollisuustyöntekijät ry:n puheenjohtaja Irma Salo uskoo, että noin puolet Merenkurkkuun tulevan autolautan rakentajista voi löytyä Suomesta.

    – Joitakin vuosia sitten poliitikot sanoivat, että aurinko laskee kotimaisen telakkateollisuuden ylle ja moni etsi muita töitä. Nyt on ongelmia houkutella väkeä takaisin telakalle.

    Salo toivoo, että Merenkurkun uuden lautan tilaus on vasta ensimmäinen tulevista tilauksista ja johtaisi pysyviin työsuhteisiin.

    – Nykyään on määräaikaisia sopimuksia. Sinä teet projektisi ja sitten joku toinen tulee tilallesi. Uuden autolautan varustamisessa kotimaisella meriteollisuudella on suuri rooli.

    Håkan EnlundYle / Peter KarlbergKotimaisuusaste jopa 80 prosenttia

    Rauma Marine Constructions Oy:n myyntijohtaja Håkan Enlundin mukaan Suomessa rakennettavien lauttojen kotimaisuusaste on yleensä noin 70-80 prosenttia.

    – Se, kuka toimittaa mitäkin ja kuka rakentaa esimerkiksi ravintolat, on telakan vastuulla ja se prosessi alkaa nyt, Enlund sanoo.

    Toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa muistuttaa, että kokonaisuutena kyse on muustakin kuin lautan rakentamisesta. Työpaikoilla on vaikutusta esimerkiksi myös palvelualaan ja kauppaan.

    – Työntekijät, riippumatta siitä, mistä he Suomeen tulevat, asuvat ja työskentelevät Raumalla sekä käyttävät täällä palveluita, Heinimaa sanoo.

    Teollisuusliiton Nina Wessberg arvelee, että monella alalla ulkomaiset alihankkijat ovat nykyään todellisuutta. Harva suurempi projekti hoidetaan vain yrityksen oman työvoiman voimin. Pääasia olisikin se, että Suomeen saataisiin nyt lauttatilauksia ja työtä.

    – Siitä toimitusvarmuudesta, mihin suomalaiset telakat pystyvät, on tullut valttikortti markkinoilla. Saamme usein lautan toimitettua etuajassa ja teemme laadukasta työtä. Asiakkaat eivät enää tavoittele halvinta, vaan haluavat sen, joka kestää pisimpään ja on paras.

    Aiheesta kirjoitti ensin Anna Kurtén Yle Österbottenilta: Den nya Kvarkenfärjan väntas bli 70-80 procent inhemsk – en stor del av arbetskraften rekryteras från Östeuropa

    Lihanleikkaajasta menestyvän verkkokaupan pyörittäjäksi – käytettyjä jääkiekkovarusteita kauppaava yritys löysi sopivan markkinaraon

    Lihanleikkaajasta menestyvän verkkokaupan pyörittäjäksi – käytettyjä jääkiekkovarusteita kauppaava yritys löysi sopivan markkinaraon


    Normiaamu Ilmajoella Sportti Kornerin tiloissa. Yrittäjä Tomi Pitkäkangas pakkaa laatikkoon verkkokauppatilauksia ja vie ne mahdollisimman nopeasti Matkahuoltoon. Sitten luistinten teroitusta ja uusien tuotteiden asettelua hyllylle. Ja sitten taas...

    Normiaamu Ilmajoella Sportti Kornerin tiloissa. Yrittäjä Tomi Pitkäkangas pakkaa laatikkoon verkkokauppatilauksia ja vie ne mahdollisimman nopeasti Matkahuoltoon. Sitten luistinten teroitusta ja uusien tuotteiden asettelua hyllylle. Ja sitten taas sama uudestaan.

    Pitkäkangas on 30-vuotias perheenisä, jonka jääkiekko vei mennessään jo aikaisin. Maalivahtina viihtyvä Pitkäkangas valmentaa Ilmajoella junioreita ja on herättänyt henkiin jääkiekkoseura Ilmajoki Hockey Teamin.

    Omat lapset pelaavat myös jääkiekkoa ja jatkuva jääkiekkovarusteiden etsiminen ja hankkiminen alkoi kyllästyttää.

    – Varusteiden etsintä oli hankalaa kun piti aina hommata uutta ja piti miettiä, että hakeako tuolta ja täältä ja selata jotain toria, muistelee Pitkäkangas.

    Jarkko Heikkinen / YleKierrätystä

    Pitkäkangas huomasi saman, minkä moni muukin jääkiekkoileva perhe huomaa. Varusteista kasvetaan ulos hurjaa vauhtia ja nurkkiin jää pyörimään ihan käyttökelpoisia varusteita.

    Ne pitäisi saada eteenpäin ja toisaalta uusia varusteita pitäisi saada tilalle. Rahaakin kuluu paljon, jos aina hankitaan upouudet varusteet.

    Pitkäkankaan idea on se, että hän ostaa ja ottaa käytetyt varusteet vaihdossa vastaan. Hän myy varusteet eteenpäin ja ne löytävät tiensä varsin nopeasti uusiin osoitteisiin. Lisäksi rinnalla myydään uusiakin varusteita.

    Pitkäkankaan toiminnan piti olla pelkästään verkkokauppaa.

    – Aluksi ostin 2000 eurolla tavaraa ja niitä sitten putsailin ja möin autotallista. Aika pian paikalliset alkoivat tulla ja tuoda sinne varusteita. Tila jäi pieneksi hyvin pian, kertoo Pitkäkangas.

    Verkkokauppa on ollut toiminnassa vasta kolmisen vuotta. Autotallista on siirrytty ensin 60 neliön tiloihin ja siitäkin piti vaihtaa isompaan 200 neliön tiloihin. Tarvetta on sekä verkkokaupalle että itse myymälälle.

    – Asiakkaat halusivat myymälän ja siihen oli reagoitava, hymyilee Pitkäkangas.

    Paketteja lähtee päivittäin ympäri Suomen ja usein myös Ruotsiin ja Viroon. Valikoimassa on varusteiden lisäksi monenlaista jääkiekkoon liittyvää tarviketta ja NHL-joukkueiden virallisia tuotteita.

    Erikoislähetyksiäkin on tehty.

    – Kaukaisin ostos on tullut Australiasta. Siellä kuvattiin jotakin jääkiekkoelokuvaa ja he tarvitsisivat siihen tiettyjä vanhoja maalivahdin patjoja. Meillä oli sellaiset täällä myynnissä, olivat tulleet pihapelisuojiksi. Ne lähtivät sitten Australiaan, muistelee Pitkäkangas.

    Jarkko Heikkinen / YleSuomalaiset verkkokaupat ovat kuluttajien mieleen

    Suomalaisten ylläpitämät verkkokaupat eivät häpeä isojen kansainvälisten verkkokauppojen joukossa.

    Selvää on, että suurin osa ostoksista tehdään kansainvälisten verkkokauppojen sivuilta mutta suomalaisia verkkokauppoja arvostetaan korkealle.

    Kaupan liitto tekee vuosittain verkkokauppaselvityksen, jossa selvitetään kuluttajien näkemyksiä verkkokaupasta. Kuluttajia kotimaiset verkkokaupat miellyttävät. Arvostetuimpien verkkokauppojen listalle pääsee suomalaisiakin sivustoja kuten Varusteleka, Dermosil, Booky ja Peten koiratarvike.

    Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja sanoo,että suomalaisten valttina on selkeä keskittyminen omaan erikoisalaan.

    – Näillä kaikilla on oma vahvuusalueensa, johon on keskitytty. Suomalainen verkkokauppa ei välttämättä pysty kilpailemaan hinnalla vaan sillä erikoisosaamisella, sanoo Kurjenoja.

    Suomen mittakaavassa kohtuullisen kokoiset verkkokaupat ovat nekin olleet joskus pieniä ja ne ovat Kurjenojan mukana pystyneet hyödyntämään oman vahvuutensa.

    Jarkko Heikkinen / YleRiskinottoa

    Tomi Pitkäkangas uskoo omaan verkkokauppaansa niin paljon, että hän irtisanoi itsensä jo yrityksen alkuaikana Atrian lihanleikkaajan työstä. Epäilijöitä on riittänyt.

    – Kova oli tilipussi ja sitten lähdettiin myymään käytettyjä jääkiekkovarusteita autotallista, niin onhan se melkoinen ero. Senpä takia ihmiset on varmaan epäilleet, että tuleeko tuosta mitään, naurahtaa Pitkäkangas.

    Riskinotto on kannattanut, sillä verkkokaupan myötä perustettu myymäläkin on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi.

    Verkkokaupan ja myymälän osuus myynnistä vaihtelee, mutta tällä hetkellä Pitkäkangas arvioi myynnin jakautuvan aika lähelle puoliksi verkon ja myymälän kesken. Kesällä verkkokaupan osuus korostuu.

    – Nyt jääkiekkokauden aikana tehdään sellaisia ylläpitohankintoja. Kesällä ja syksyllä sitten ruvetaan katsomaan uusia varusteita tilalle ennen kuin uusi kausi alkaa.

    Pitkäkangas sanoo, että hänellä on omasta yrityksestään tietty visio olemassa, jota kohti hän pyrkii.

    – Koko ajan mennään eteenpäin, niin kuin Jutilakin taisi jossain haastattelussa sanoa.

    Sen enempää Pitkäkangas ei paljasta.

    Lemmikkikanissa todettu tappava virus Pohjanmaalla

    Lemmikkikanissa todettu tappava virus Pohjanmaalla


    Pohjanmaalla on todettu lemmikkikanissa vaarallinen verenvuototauti RDH. Kani oli toimitettu Ruokavirastoon tutkittavaksi. RDH eli Rabbit Hemorragic Disease on kalikiviruksen aiheittama herkästi leviävä kaniinien sairaus, joka johtaa usein...

    Pohjanmaalla on todettu lemmikkikanissa vaarallinen verenvuototauti RDH. Kani oli toimitettu Ruokavirastoon tutkittavaksi. RDH eli Rabbit Hemorragic Disease on kalikiviruksen aiheittama herkästi leviävä kaniinien sairaus, joka johtaa usein kuolemaan.

    Suomessa on saatavilla RDH:ta vastaan rokote, jonka käyttämistä suositellaan. Virus ei tartu ihmisiin tai muihin lemmikkieläimiin.

    Sama virustyyppi todettiin Suomessa ensimmäisen kerran keväällä 2016, jolloin se aiheutti pääkaupunkiseudulla villikaniineissa huomattavaa kuolleisuutta. Tauti todettiin tuolloin myös yhdellä helsinkiläisellä lemmikkikaniinilla. Vuonna 2017 todettiin yksi lemmikkikaniinitapaus Oulussa, mutta viime vuoden aikana tautitapauksia ei todettu lainkaan.

    Lappajärven kraatteri vanheni pari miljoonaa vuotta – tuore tutkimus paljasti meteorin tarkan törmäysajankohdan

    Lappajärven kraatteri vanheni pari miljoonaa vuotta – tuore tutkimus paljasti meteorin tarkan törmäysajankohdan


    Lappajärven kraatteria on tutkittu 160 vuotta erilaisilla menetelmillä. Vielä 1960-luvulla ja osittain 1970-luvulla Lappajärveä pidettiin tulivuorikraatterina, kunnes ruotsalainen Nils-Bertil Svensson osoitti, että kraatteri on syntynyt meteoriitin...

    Lappajärven kraatteria on tutkittu 160 vuotta erilaisilla menetelmillä. Vielä 1960-luvulla ja osittain 1970-luvulla Lappajärveä pidettiin tulivuorikraatterina, kunnes ruotsalainen Nils-Bertil Svensson osoitti, että kraatteri on syntynyt meteoriitin iskusta. Kraatteri on saanut vuosien varrella useita ikämääritelmiä, mutta nyt alue on saanut uuden iän.

    Ruotsissa Tukholman luonnonhistoriallisessa museossa postdoc-tutkijana työskentelevä Gavin Kenny on kollegoidensa kanssa määritellyt Lappajärven kraatterin syntyneen 77,8 miljoonaa vuotta sitten. Edellinen ikämääritelmä on vuodelta 2013, jolloin Martin Schmieder ja Fred Jourdan määrittelivät iäksi 76,2 miljoonaa vuotta.

    Gavin Kennyn ja työryhmän tutkimuksen alustavia tuloksia julkistettiin ensimmäisen kerran jo viime kesänä Meteoritical Societyn kokouksessa, mutta viimeistelty tutkimus julkaistiin alan lehden artikkelissa vasta tämän vuoden puolella. Geologi ja kraatteritutkija Teemu Öhman pitää ikämääritelmää tarkkana, vaikka virhemarginaali on 780 000 vuotta.

    – Jos kraatteritutkimuksessa päästään alle kahden prosentin virhemarginaaliin, niin se on hyvä ajoitus. Tässä Lappajärven ajoituksessa päästiin alle prosenttiin. Se on erittäin hyvä, Öhman toteaa. Öhman kirjoitti uudesta ikämääritelmästä myös blogiinsa.

    Uusimman tutkimuksen mukaan Lappajärvi syntyi 77,8 miljoonaa vuotta sitten.YLE/StrömsöTarkka uraani-lyijy -menetelmä

    Gavin Kennyn työryhmän iänmääritelmä toteutettiin uraani-lyijy -menetelmällä (U-Pb), jossa tutkitaan uraanin hajoamista lyijyksi.

    –Radioaktiivinen kello käy omaa tasaista tahtiaan. Sitten vain mitataan tarkasti, että paljonko mitäkin ainetta löytyy, esimerkiksi tässä tapauksessa törmäyksessä ”nollautuneesta” zirkonikiteestä. Sitä kautta saadaan hyvinkin tarkasti ikä selville, Öhman selittää.

    Aina kun ajanmäärityksiä tehdään, pitää Öhmanin mukaan miettiä, minkä ajan tutkimus loppujen lopuksi kertoo. Aikaisempi Martin Schmiederin ja Fred Jourdanin tutkimus toteutettiin argon-argon -menetelmällä (Ar/Ar), joka perustuu kaliumin hajoamiseen.

    – Argon-argon -tutkimus ei todellisuudessa kerro sitä törmäyshetkeä, vaan se kertoo ajankohdan, jolloin kraatteri oli vielä kuuma ja siellä kierteli kuumia liuoksia. Uraani-lyijy - menetelmä kertoo tarkemmin sen törmäysajankohdan, Öhman kertoo.

    YLE/Strömsö"Kraattereiden helmi"

    Alajärven, Lappajärven ja Vimpelin alueella sijaitseva Lappajärvi on pinta-alaltaan 145 neliökilometriä. Euroopan suurin kraatterijärvi on syvimmillään noin 40-metrinen ja rantaviivaakin löytyy 160 kilometriä.

    Lappajärven syntyessä kyseessä ei ole ollut mikään pieni taivaalta pudonnut kivenmurikka. Meteoriitti oli läpimitaltaan puolitoista kilometria. Lappajärven kaltaisia meteoriittitörmäyskraattereita tunnetaan maapallolta tällä hetkellä runsaat 190.

    Suomalaiset kraatteritutkijat voi laskea lähes yhden käden sormilla. Yhtään virkaatekevää tutkijaa ei kuitenkaan maasta löydy. Öhman itse on jo vuodesta 1999 asti erikoistunut geologiassa törmäyskraattereihin. Hän on tehnyt pro gradu -tutkielmansa Saarijärven kraatterista, lisensiaatintutkielman Marsin kraattereista, ja väitöskirjan Marsin ohella Venuksen ja Kuun kraattereista.

    Öhman on tutkinut itse innokkaasti Lappajärven kraatteria. Ensimmäisenä Suomesta tunnistettu ja kraattereista nuorin hurmaa kokeneenkin tutkijan.

    – Se on toiseksi suurin, nuorin ja siellä on aivan loistavat mahdollisuudet tehdä tutkimuksia, koska siellä on runsaasti kiviä saatavilla. Lappajärvi on Suomen kraattereiden helmi, Öhman kehuu.

    Merenkurkun uusi autolautta rakennetaan Raumalla

    Merenkurkun uusi autolautta rakennetaan Raumalla


    Vaasan ja Uumajan väliseen liikenteeseen tuleva uusi autolautta rakennetaan Raumalla. Kvarken Link -yhtiön hallitus on tänään päättänyt solmia aiesopimuksen Rauma Marine Constructions Oy:n (RMC) kanssa. Vaasa-Uumaja -välin liikenteeseen tulevan...

    Vaasan ja Uumajan väliseen liikenteeseen tuleva uusi autolautta rakennetaan Raumalla.

    Kvarken Link -yhtiön hallitus on tänään päättänyt solmia aiesopimuksen Rauma Marine Constructions Oy:n (RMC) kanssa. Vaasa-Uumaja -välin liikenteeseen tulevan matkustaja-autolautan kauppahinta on noin 120 miljoonaa euroa.

    – Olen erittäin tyytyväinen ja haluan esittää lämpimät kiitokset kaikille, jotka ovat eri rooleissa osallistuneet projektin eteenpäin viemiseen. Hallituksen puolesta haluan kiittää kaikkia tahoja, jotka ovat vaikuttaneet Pohjalaismaakuntien ja Västerbottenin suhteiden edistämiseen, Kvarken Link -yhtiön hallituksen puheenjohtaja, kaupunginjohtaja Tomas Häyry kertoo tiedotteessa.

    Hybridiratkaisulla varustettu laiva

    Uudessa laivassa on tilaa 800 matkustajalle. Lastikapasiteettia rekoille on 1500 kaistametriä.

    Laiva suunnitellaan ympäristöystävälliseksi ja sen koneisto toimii kaksoispolttoaineratkaisulla. Pääpolttoaineena tullaan käyttämään nesteytettyä kaasua, mutta laivassa on mahdollista käyttää myös esimerkiksi biokaasua.

    Tilauksen työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan Raumalle noin 800 henkilötyövuotta. Varsinainen rakentamissopimus aiotaan allekirjoittaa vielä alkuvuodesta ja suunnittelu- ja rakentamistyöt aloitetaan heti sen jälkeen. Liikenne uudella aluksella on tarkoitus aloittaa keväällä 2021.

    Vaasan kaupunki osallistuu laivan ja uuden perustettavan yhtiön rahoitukseen 25 miljoonalla. Uumajan kaupunki teki kesäkuussa päätöksen laivan rahoittamisesta 25 miljoonalla. Myös Suomen hallitus on luvannut laivahankkeelle 25 miljoonan euron tuen.

    Laiva on tarkoitus toimittaa viimeistään 30.4.2021.

    Koppikonttorista tuli monitilatoimisto – kerro kokemuksesi: Miten työ sujuu, kun omaa työhuonetta ei enää ole?

    Koppikonttorista tuli monitilatoimisto – kerro kokemuksesi: Miten työ sujuu, kun omaa työhuonetta ei enää ole?


    Oma työhuone alkaa olla historiaa eikä avokonttoreistakaan enää puhuta - nyt suunnitellaan ja tehdään monitilatoimistoja. Monitilatoimistot ovat vallanneet lattiapinta-alaa muutaman vuoden ajan. Monitilatoimistoissa on erilaisia tiloja eri...

    Oma työhuone alkaa olla historiaa eikä avokonttoreistakaan enää puhuta - nyt suunnitellaan ja tehdään monitilatoimistoja. Monitilatoimistot ovat vallanneet lattiapinta-alaa muutaman vuoden ajan.

    Monitilatoimistoissa on erilaisia tiloja eri tehtäviä varten ja työntekijä voi valita vapaan paikan kulloistenkin tehtäviensä mukaan.

    Nimeämättömien työpisteiden lisäksi monitilatoimistosta löytyy yleensä hiljaisia tiloja, kokoustiloja, kohtaamispaikkoja, puhelinkoppeja. Kun omaa nimettyä työpistettä ei ole, henkilökohtaiset tavarat kulkevat mukana repussa tai salkussa.

    Ihmistä varten?

    Työ- ja organisaatiopsykologi Virpi Ruohomäki ja arkkitehti Leena Aalto ovat tutkineet Työterveyslaitoksessa monitilaratkaisuja työhyvinvoinnin, käytettävyyden ja tuottavuuden näkökulmasta.

    He pitävät tärkeänä sitä, että työntekijät itse pääsevät mukaan suunnittelemaan tiloja ja ovat listanneet muitakin asioita, jotka monitilatoimiston suunnittelussa pitää ottaa huomioon.

    Yksi sudenkuoppa on se, että tilaa ei suunnitellakaan ihmisiä ja heidän toimintojaan varten vaan määräävänä ajatuksena on tilankäytön tehostaminen.

    Luopumisen tuska

    Vaasassa on piakkoin käynnistymässä vanhan hallintotalon remontti, jossa taloon tuodaan monitilatoimistoratkaisu. Kaupungin toimitilajohtaja Tapio Ollikainen sanoo, että ykköstavoite on uudenlainen työn tekemisen tapa.

    – Tehokkuus tulee toiminnan muuttumisen myötä niin tilankäyttöön kuin myös ajankäyttöön. Monitilatoimistoissa nähdään ihmisiä, tieto liikkuu paremmin ja sitä kautta saadaan tehostettua ajankäyttöä.

    Aikaisemman kokemuksensa perusteella Ollikainen tietää, että omasta työhuoneesta luopuminen voi olla ajatuksena vaikea. Se herättää huolta ja kysymyksiä.

    – Alussa tietysti mietityttää, miten yksityisyys säilyy, kun omaa työhuonetta ei enää ole. Mielipide yleensä muuttuu, kun havaitaan, että loppujen lopuksi omassa työpisteessä vietetään aikaa hyvin vähän.

    Alvar Aallon suunnittelema Seinäjoen kaupungintalo on suojeltu rakennussuojelulain korkeimmalla tasolla. Esimerkiksi tälle käytävälle voi tehdä remonteissa vain ennallistavia toimenpiteitä. Mirva Ekman / YleSuojelu pelasti työhuoneet

    Toisenlaisiinkin ratkaisuihin voidaan päätyä. Alvar Aallon suunnitteleman Seinäjoen kaupungintalon remontissa ei suojelumääräysten takia voitu eikä myöskään haluttu luopua työhuoneista.

    Työntekijät ovat kiittäneet. Ennakkoluuloja monitilatoimistoja ja varsinkin avokonttoreita kohtaan on paljon.

    – Kun etukäteen käytiin keskusteluja työntekijöiden kanssa, niin perinteinen koppikonttorimalli oli selkeä suosikki, toteaa kaupunginarkkitehti Jussi Aittoniemi.

    Aittoniemen mukaan suojelun tuomat reunaehdot kaupungintalolla ovat sen verran tiukat, että monitilaratkaisu olisi jäänyt joka tapauksessa torsoksi eikä olisi vastannut tarkoitustaan.

    – Vetäytymis-, hiljentymis- ja kohtaamistilat olisivat jääneet puuttumaan.

    Seinäjoella tilojen käyttöön on kuitenkin haettu muunneltavuutta. Ilmastointiratkaisut on tehty niin, että työpisteiden määrää työhuoneissa voidaan lisätä ja sitä kautta vapauttaa tiloja yhteiseen käyttöön.

    Osallistu keskusteluun

    Minkälaisia kokemuksia sinulla on monitilatoimistoista? Miten työ sujuu, kun henkilökohtaista työpistettä ei ole? Kaipaatko omaa työhuonetta? Minkälaisia ongelmia monitilatoimistossa tai avokonttorissa tulee vastaan? Mitä hyvää työhuoneista luopuminen on tuonut tullessaan? Miten työn luonne on muuttunut?

    Osallistu keskusteluun artikkelin alla. Voit myös lähettää sähköpostia aiheesta osoitteeseen elina.kaakinen@yle.fi.

    Jatkamme aiheen käsittelyä tässä keskustelussa esille tulevien kertomusten ja mielipiteiden pohjalta.

    Suomen säteilevin kaupunki on pikkuinen Närpiö – kasvihuoneiden öinen valo loistaa Helsinkiäkin kirkkaammin

    Suomen säteilevin kaupunki on pikkuinen Närpiö – kasvihuoneiden öinen valo loistaa Helsinkiäkin kirkkaammin


    Täydellinen, luonnollinen pimeys on Suomessa äärimmäisen harvinaista. Keinovalo yltää jo lähes jokaiseen Suomen kolkkaan. – Täysin luonnollista taivasta, missä valoa tai valosaastetta ei ole ollenkaan, on Suomessa vain parin prosentin alueella...

    Täydellinen, luonnollinen pimeys on Suomessa äärimmäisen harvinaista. Keinovalo yltää jo lähes jokaiseen Suomen kolkkaan.

    – Täysin luonnollista taivasta, missä valoa tai valosaastetta ei ole ollenkaan, on Suomessa vain parin prosentin alueella ja niillä ei asu väestöä, sanoo Itä-Suomen yliopiston nuorempi tutkija Antti Petteri Hiltunen.

    Hiltunen on kollegoineen tutkinut yövalaistuksen ja valopäästöjen alueelllista jakautumista Suomessa. Vertailuvuodet ovat 1993 ja 2012.

    Tutkimusajanjakson aikana valaistuksen määrä ja intensiteetti ovat kasvaneet.

    Suurin lisäys valaistuksen määrässä löytyy Pohjanmaalta, erityisesti Närpiöstä. Kun radianssin arvo Helsingin keskustassa on 150, Närpiössä suurin arvo on lähempänä 9000 nanowattia\steradiaani\neliösentti.

    – Kirkkaimmiksi keinovalon lähteiksi paljastuivat tutkimusaineiston perusteella Närpiön kasvihuoneviljelmät, jotka loistavat selkeästi kirkkaammin kuin Suomen kaupungit, Hiltunen sanoo.

    Närpiössä on yli 400 kasvihuoneviljelijää ja yli 77 hehtaaria kasvihuoneita. Kaupungissa tuotetaan suuri osa Suomen tomaateista ja kurkuista. Kasvihuoneviljely on tärkeä elinkeino ja se näkyy myös keinovalon määrää selvittäneessa tutkimuksessa.

    – Ei sille muuta selitystä keksi. Siellä on kirkas alue, vaikka ei ole väestöä juurikaan – ja lähellä on väestöltään suurempia kaupunkeja, jotka eivät säteile niin kirkkaasti, Hiltunen sanoo.

    Hiltusen mukaan kasvihuoneviljely näkyy jo vuoden 1993 tilastossa Kasvihuoneiden säteilyä on maailmalla tutkittu ja esimerkiksi Alankomaissa sitä Hiltusen mukaan säädelläänkin.

    Kaivoksia, hiihtokeskuksia ja asutusta

    Kasvihuoneiden lisäksi uudet valaistut tiet ja asutuksen leviäminen ovat muita valopäästöjä lisänneitä asioita. Öisten valolähteiden määrä on lisääntynyt esimerkiksi kaupunkien ympärillä, niiden ympäryskuntien kasvaessa.

    Tutkimuksen mukaan satelliittiaineistossa erottuvat selvästi myös Lapun ja Kainuun uudet kaivokset Kevitsa, Suurikuusikko ja Talvivaara. Myös Lapin ja itäisen Suomen hiihtokeskusten laajeneminen on kasvattanut valopäästöjen määrää.

    Koiran valppaus pelasti nukkuvan lapsiperheen tulipalolta Ilmajoella

    Koiran valppaus pelasti nukkuvan lapsiperheen tulipalolta Ilmajoella


    Lapsiperhe pelastui tulipalolta Ilmajoella Etelä-Pohjanmaalla, kun talon isäntä heräsi koiran haukuntaan. Omakotitalon terassilla ollut tuhka-astia oli syttynyt palamaan ja tuli oli ehtinyt leviämään terassirakenteisiin, kun koiran haukuntaan...

    Lapsiperhe pelastui tulipalolta Ilmajoella Etelä-Pohjanmaalla, kun talon isäntä heräsi koiran haukuntaan.

    Omakotitalon terassilla ollut tuhka-astia oli syttynyt palamaan ja tuli oli ehtinyt leviämään terassirakenteisiin, kun koiran haukuntaan herännyt isäntä onnistui alkusammuttamaan paloa. Paikalle ehtineet pelastuslaitoksen yksiköt sammuttivat palon lopullisesti.

    – Tuhka-astiasta alkaneessa palossa oli kyllä vakava leviämisvaara. Terassia hiiltyi muutaman neliömetrin verran ja sitä joudutaan jonkun verran purkamaan, kertoo Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Matti Hietalahti.

    Valppaan koiran ja isännän ansiosta henkilövahingoilta vältyttiin ja hiiltynyt terassi jäi ainoaksi aineelliseksi vahingoksi.

    160-vuotias talo taipuu monitilatoimistoksi – 70-luvulla tehdyt

    160-vuotias talo taipuu monitilatoimistoksi – 70-luvulla tehdyt "kopitukset" saavat kyytiä Vaasan hallintotalossa


    Vaasan hallintotalolla kaupunginvaltuuston istuntosali kumisee tyhjyyttään. Arkkitehti Juho Teppo ja Vaasan kaupungin toimitilajohtaja Tapio Ollikainen silmäilevät salin seiniä ja kattorakenteita. – Talohan on hieno. Täällä on ratkaisuja, joita...

    Vaasan hallintotalolla kaupunginvaltuuston istuntosali kumisee tyhjyyttään. Arkkitehti Juho Teppo ja Vaasan kaupungin toimitilajohtaja Tapio Ollikainen silmäilevät salin seiniä ja kattorakenteita.

    – Talohan on hieno. Täällä on ratkaisuja, joita ei voi muuttaa. Täällä on kattorakenteita ja tiettyjä kruusauksia seinäpinnoissa - niitä parannellaan, mutta ei niitä muuttaa voi, toteaa OIlikainen.

    Iso urakka on alkamassa. C. A. Setterbergin 1800-luvulla suunnittelema rakennus peruskorjataan vastaamaan sekä tekniikaltaan että tiloiltaan nykypäivän tarpeita.

    – Ehkä eniten odotuksia kohdistuu siihen, että saadaan talotekniikka toimimaan ja saadaan ihmisille sellaiset nykyaikaiset sisäilmaolosuhteet mitä työ ja tekeminen vaatii, toteaa Ollikainen.

    Vaasan hallintotalon korjauksen pääsuunnittelusta vastaa arkkitehtitoimisto Jorma Teppo Oy. Oululaistoimisto on erikoistunut korjaussuunnitteluun.

    160-vuotias porrashuone on Vaasan hallintotalon arvokkainta osaa.Jarkko Heikkinen / Yle

    Arkkitehti Juho Tepon mukaan arvotalon korjaamisessa suurimmat haasteet liittyvät juuri ilmanvaihto- ja sähkötekniikan uusimiseen. Hallintotalossa suojelukohteita ovat porrashuoneet ja kokoussalit.

    – Kun nykyvaatimusten mukainen uusi tekniikka tuodaan tänne, se pitää pystyä tekemään niin, ettei menetetä talon luonnetta, joka tulee korkeasta sisätilasta ja huonejärjestyksestä. Ilmanvaihtokanavat ja sähköistykset pitää istuttaa vanhaan rakennukseen eikä talon henki saa sen takia muuttua, selvittää Juho Teppo.

    70-luvulla "kopitettiin"

    Juho Teppo esittelee kahdessa vaiheessa rakennetun hallintotalon vanhempaa porrashuonetta. Rappuset ja porrastasanteiden lattiat laatoituksineen ovat säilyneet alkuperäisinä.

    1800-luvun työn jälkeä ja materiaalien kestävyyttä ei voi kuin ihailla.

    70-luvun puolivälissä tehdyn edellisen suuren remontin jäljiltä portaiden kaiteista osa on hävitetty ja porrashuoneesta lohkaistu uudella väliseinällä tiloja toimistokäyttöön.

    – Porrashuone palautetaan entiselleen, lupaa Teppo.

    Juho Tepon mukaan 70-luvulle oli tyypillistä, että tiloja muutettiin "kopittamalla" ja yritettiin saada tilankäyttöä sillä tavalla parannettua. Hallintotalollakin sen aikakauden jälki näkyy.

    Nyt on tullut aika purkaa seiniä, mutta ei alkuperäisiä paikalleen muurattuja seiniä. Ne saavat jäädä.

    – Kevyitä väliseiniä poistetaan ja alkuperäisiä huonetiloja ja -järjestyksiä palautetaan, toteaa Teppo.

    Koppikonttorista monitilatoimistoksi

    Vaasan hallintotalo on rakennettu kahdessa vaiheessa. Alun perin rakennus tehtiin 1850- ja 60-lukujen taitteessa apteekiksi ja asuintaloksi. 1920-luvun lopussa taloa laajennettiin. Kaupungin omistuksessa se on ollut vuodesta 1911 lähtien.

    Nykyisin hallintotalo on kaupungin keskushallinnon käytössä. Siellä kokoustavat kaupunginhallitus ja -valtuusto.

    Peruskorjattu ja ehostettu talo otetaan uudelleen käyttöön vuoden 2021 alussa. Silloin talo on kaikilta osin nykymääräysten mukainen, turvallinen ja esteetön.

    Myös tehokkuutta hallintotalon tilojen käyttöön saadaan lisää. Työntekijöitä taloon mahtuu useita kymmeniä enemmän kuin ennen remonttia, kun omista työhuoneista luovutaan ja niiden tilalle tulee muun muassa yhteisiä kokoustiloja.

    – Tänne tulee Vaasan mittapuun mukaan aivan uudentyyppinen monitilatoimistoratkaisu. Nyt katsotaan toimihenkilöpuolella, mitä työn tekeminen on tänä päivänä ja mitä se vaatii tiloilta, kehaisee toimitilajohtaja Ollikainen.

    Hän sanoo, että ensi kädessä ei kuitenkaan tavoitella tilankäytön tehokkuutta.

    – Se tulee toiminnan muuttumisen myötä se tehokkuus niin tilankäyttöön kuin myös ajankäyttöön.

    Juho Teppo remontin tieltä tyhjennetyssä kaupunginvaltuuston istuntosalissa.Jarkko Heikkinen / YleSeuraavat 160 vuotta

    Monitilaratkaisu saadaan arkkitehti Juho Tepon mukaan istutettua vanhan rakennuksen raameihin. Aivan helppoa se ei ole, mutta onnistuu, vakuuttaa Teppo.

    – Tässä kuitenkin ollaan yllättävän väljissä tiloissa, mutta on siinä oma istuttamisensa silti. Vanhemmalla puolella, jossa on puuvälipohja, ollaan jännemitoissa jo nykyisellään maksimaalisessa pituudessa, mutta uudemmassa betonivälipohjaisessa osassa jänneväli on pidempi ja tilojen suunnittelu helpompaa.

    Työhuoneitakin hallintotalolle jää ja suunnittelussa on yhtenä lähtökohtana ollut tilojen muunneltavuus.

    – Pienempiä rauhallisen työn huoneita tulee ja nykyiset työhuoneet voidaan aina palauttaa yhden hengen huoneiksi, jos sellaiseen on tarvetta.

    160-vuotiaan talon historia osoittaa, että ajat ja tarpeet muuttuvat.

    – Juuri näin. Ei pidä ajatella vain 10 vuoden aikajännettä vaan pitää ajatella, että seuraavat 160 vuotta mahdollistetaan tilojen erilainen käyttö ja joustavuus, selvittää Teppo

    Vaasan hallintotalo valmistui alunperin 1860-luvun alussa apteekiksi ja asuintaloksi.Jarkko Heikkinen / Yle
    Kaupunkilaiset varautuvat häiriöihin huonommin, koska eivät osaa pelätä niitä –

    Kaupunkilaiset varautuvat häiriöihin huonommin, koska eivät osaa pelätä niitä – "On mahdollista, että jonain päivänä myös kaupunki pimenee"


    Suomalaiset ovat yleisesti ottaen melko hyvin varautuneet häiriötilanteisiin, kuten sähkökatkoksiin, uskoo Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tutkija Heikki Laurikainen. Iso osa suomalaisista asuu pientaloissa, joissa on tulisijoja. Mökkielämä...

    Suomalaiset ovat yleisesti ottaen melko hyvin varautuneet häiriötilanteisiin, kuten sähkökatkoksiin, uskoo Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tutkija Heikki Laurikainen.

    Iso osa suomalaisista asuu pientaloissa, joissa on tulisijoja. Mökkielämä ja sitä kautta eläminen ilman sähköä on monelle tuttua. Armeijan käyneiden osuus on suuri, joten turvallisuustaitoja on jaossa monelle sitäkin kautta.

    Karkeasti maan voi varautumisen suhteen jakaa kahtia, sanoo tutkija Laurikainen. Maaseudulla riskit häiriötilanteisiin ovat suuremmat, varsinkin jos sähkölinjat kulkevat vielä ilmassa. Siellä toisaalta asiakkaat ovat sopeutuneet riskeihin ja osaavat toimia melko hyvin kokemustenkin pohjalta.

    Sen sijaan osa kaupunkiväestöstä ei ole tottunut häiriötilanteisiin eikä siksi osaa tai hoksaa niihin varautuakaan.

    – Meitä hiukan huolestuttaa se, että on jonkun verran totuttu häiriöttömyyteen, koska kaikki tuntuu aina toimivan. On kuitenkin täysin mahdollista, että jonain päivänä tulee häiriö, joka pimentää myös kaupungin. Epätodennäköistä kyllä, mutta mahdollista, ja siksi siihen pitäisi varautua.

    Pullovesi ja kannelliset astiat veden säilymistä varten ovat ensiarvoisen tärkeitä.Kalle Niskala / Yle

    Esimerkiksi omakotitalot viilenevät käyttökelvottomaan kuntoon reilussa vuorokaudessa, elementtikerrostalot parissa päivässä ja jykevät kivitalot kolmessa.

    Jos suurkaupunkiin sattuisi vakava häiriötilanne, yhtäkkiä voisikin olla iso määrä autettavia, jotka eivät ole varautuneet siihen, että asiat eivät toimi.

    Kuva ei silti ole mustavalkoinen, sillä kaupungeistakin löytyy varautuneita ja maaseudulta puutteita, muistuttaa Laurikainen.

    Palomestari Antti Kätevä Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastuslaitokselta yhtyy näkemykseen siitä, että kotitalouksien varautumisessa on vaihtelua.

    – Kaupunkilaiset ovat ehkä tottuneet liian hyvään. Maaseudulla on tutumpaa, että kaikki ei aina toimi.

    Kansalaistaidot ja kotivara ovat maaseudulla kaupunkeja paremmalla tolalla, samoin yhteisöllisyys, uskoo Kätevä.

    Maaseudulla aggregaatit ovat yleistyneet.Timo Leponiemi / Yle

    Kaupunkien kotitalouksia yritetään saada parantamaan varautumistaan niin, että ne selviäisivät kolmesta vuorokaudesta häiriötilanteessa (www.72tuntia.fi). Maaseudulla varautumisen pitää olla kattavampaa ja tähdätä pidempiaikaisempiinkin ongelmiin.

    Oma haasteensa ovat haavoittuvat ryhmät, kuten vähävaraiset, maahanmuuttajat ja he, joiden toimintakyky on rajoittunut. Riskiryhmiin voivat kuulua myös itsenäistä elämää aloittelevat.

    – Jos nuori on juuri muuttanut omilleen esimerkiksi soluun, elämäntyyli voi olla sellainen, että kotivara on hyvin minimaalinen. Perheillä kriisinkestävyyttä voi olla enemmän, sanoo Laurikainen.

    Kokkolalainen Tuija Biskop havahtui pari vuotta sitten ajattelemaan fiktiivisen kirjan maalaamaa kuvaa sähköttömästä Suomesta. Se sai pohtimaan omankin perheen tilannetta: kerrostalosasuntoa ilman tulisijaa ja muita vaihtoehtoja, jos häiriö oikeasti iskisi. Parhaaksi vaihtoehdoksi nousi mielessä mökki.

    Hän suositteleekin miettimään varautumisesta juuri omasta tilanteesta ja harrastamaan joskus ajatusleikkiä siitä, miten oma perhe toimisi jos sähköä ei olisikaan. Myös kouluissa ja päiväkodeissa voisi miettiä, miten arki sujuisi, mitä leikittäisiin, missä valossa tehdään läksyt.

    Tuija Biskop uskoo, että ei vain ruuan vähyys, vaan kännyköiden ja pelikoneiden pimeneminen haastaisi monta perhettä ison häiriötilanteen sattuessa.

    Marttojen toiminnanjohtajana työskentelevä Biskop uskoo, että suurin osa meistä ei ole varautunut häiriötilanteisiin juuri mitenkään.

    – On tuudittauduttu siihen, että puhdasta vettä tulee hanasta ja ruokaa on jääkaapissa ja sitä saa kaupasta lisää. Ja jos ei halua tehdä, menee ravintolaan syömään.

    Hänkin arvioi, että eroa on kaupungin ja maaseudun välillä. Ero syntyy esimerkiksi siitä käytännön faktasta, että kauempana kaupoista asuva ostaa todennäköisemmin kerralla enemmän ruokaa kotiin muutenkin.

    Jos ei harrasta kotona kokkaamista eikä ole pohtinut poikkeavia oloja, alkuun pääsee ostamalla kotiin edes vesipulloja, iskukuumennettua maitoa ja pussikeittoja – tummaa suklaata ja muita herkkuja unohtamatta. Valmisruuat saavat häiriötilanteessa armon myös ruokaihmisen silmissä, vaikka aineksetkin joutuu pahimmillaan sekoittamaan kylmään veteen.

    Kaupantekokin kärsii sähköttömyydestä. Kuva Porvoosta sähkökatkon aikaan kesällä 2017.Yle / Petter Blomqvist

    Yli puolet suomalaisista ei halua lisätietoa tai valistusta varautumisesta. SPEKin ja työtä tekevien järjestöjen haasteena onkin saada viestiä kullekin kohderyhmälle sopivalla tavalla.

    – Itse tilanteen tullessa tiedonjano on kyllä kova, silloin tietoa etsitään. Ongelmia voi silti tulla, jos silloin vasta alkaa tutkia asiaa, eikä ehkä enää pääsekään kauppaan ostamaan tarvitsemaansa, sanoo SPEKin tutkija Heikki Laurikainen.

    Suomalaisia on koetettu totuttaa ajatukseen kotivarasta riittävästä määrästä nesteitä, ruoka-aineita, joditabletteja, paristoja radiota varten ja niin edelleen. Ajatusta myös tuodaan nykypäivään; kotivara tarkoittaa sitä, ettei elä kädestä suuhun, vaan kotona on ylimääräistäkin ruokaa – sitä mikä muutenkin maistuu.

    Eikä varautuminen ole pelkkää eloonjäämistä, vaan kannattaa muistaa myös viihtyminen, muistuttaa tutkija Heikki Laurikainen.

    – Psyykkisesti stressaavassa tilanteessa on kiva olla jotain kivaa mieltä piristämässä. Jos on pitkä sähkökatkos, voiko tehdä jotain kivaa, vaikka kaivaa lautapelit esiin.

    Lapualaisooppera nähdään ensi syksynä Seinäjoen kaupunginteatterissa

    Lapualaisooppera nähdään ensi syksynä Seinäjoen kaupunginteatterissa


    Seinäjoen kaupunginteatterissa nähdään ensi syksynä Arvo Salon kirjoittama ja Kaj Chydeniuksen säveltämä Lapualaisooppera. Teoksen ohjaa ja sovittaa Seinäjoen kaupunginteatterin Vanha-näyttämölle Juha Luukkonen. – Tärkein syy...

    Seinäjoen kaupunginteatterissa nähdään ensi syksynä Arvo Salon kirjoittama ja Kaj Chydeniuksen säveltämä Lapualaisooppera. Teoksen ohjaa ja sovittaa Seinäjoen kaupunginteatterin Vanha-näyttämölle Juha Luukkonen.

    – Tärkein syy Lapualaisoopperan tekemiselle on se, että teoksen käsittelemiä teemoja ei voi ohittaa olankohautuksella tyyliin ”ne tapahtuivat 30-luvulla maaseudulla.” Samat merkit ovat olemassa nyt. Meidän on oltava tarkkana, ettei sitä jatketa ja fakta on, että koko ajan silti jatketaan, Luukkonen sanoo.

    Seinäjoen kaupunginteatterin Lapualaisooppera kurottaa Lapuan liikkeen ajasta tähän aikaan. Luukkosen sovitus pyrkii ymmärtämään, mistä meidän myös meidän ajassamme näkyvä fasismi syntyy.

    – On esimerkiksi kauhea harhaluulo, että olisimme nykyään kovin sivistyneitä. Hyvin harva lukee kirjoja ja maailma täyttyy vajavaisista tiedoista ja mielikuvista. Suoranaiset valheet ja mutu-pohjalta nousevat väitteet muuttuvat todeksi, kun niitä pidetään riittävän pitkään esillä. Tämä mahdollistaa sen, että kaikki se, mitä ihminen ei ymmärrä – mikä on outoa ja pelottavaa – antaa hänelle tavallaan oikeutuksen ajatella sen olevan vähempiarvoista ja vaarallista, joka pitäisi poistaa, Luukkonen sanoo.

    Uudistuva teos

    Seinäjoen kaupunginteatteri on saanut luvan kirjoittaa alkuperäistekstin päälle uutta tekstiä. Luukkosen mukaan näin pyritään tuomaan teoksen hahmoille emotionaalista syvyyttä. Tämä lihavoittaa muun muassa Kosolaa, Hurja-Hiljaa ja Asser Saloa.

    Seinäjoen kaupunginteatterin tiedotteen mukaan Kaj Chydeniuksen musiikki luvataan sovittaa ”paikoin rankallakin kädellä”, mutta säveltäjän suostumuksella.

    Lapualaisoopperan ensi-ilta Seinäjoella on syyskuussa. Teos kantaesitettiin Helsingin Ylioppilasteatterissa vuonna 1966.

    Seinäjoen vanha kaupunginteatteriHanne Leiwo/Yle
    Pandat Lumi ja Pyry kiinnostivat matkailijoita viime vuonna – Ähtärin eläinpuiston kävijämäärä nousi 100 000:lla

    Pandat Lumi ja Pyry kiinnostivat matkailijoita viime vuonna – Ähtärin eläinpuiston kävijämäärä nousi 100 000:lla


    Pandat Lumi ja Pyry ovat olleet Suomessa lähes vuoden. Viime vuoden tammikuussa Ähtäriin saapuneet pandat houkuttelivat Ähtärin eläinpuistoon noin 100 000 kävijää enemmän kuin edellisenä vuonna 2017. Ähtärin eläinpuiston mukaan puiston...

    Pandat Lumi ja Pyry ovat olleet Suomessa lähes vuoden.

    Viime vuoden tammikuussa Ähtäriin saapuneet pandat houkuttelivat Ähtärin eläinpuistoon noin 100 000 kävijää enemmän kuin edellisenä vuonna 2017. Ähtärin eläinpuiston mukaan puiston kävijämäärä 2018 oli 275000 henkilöä.

    Ähtäri Zoon toimitusjohtaja Jonna Pietilän mukaan eläinpuiston viime vuoden liikevaihto ja tulos tulevat ylittämään tavoitteet. Tilinpäätös valmistuu maaliskuussa.

    Kasvua ja ympäristökasvatusta

    Ähtärin eläinpuisto tavoittelee tänä vuonna 5-7 prosentin kasvua kävijämääriin.

    Eläinpuistossa toteutetaan keväällä vihersuunnitelma ja puiston kävelyreittiin lisätään eläin- ja kasvitietoutta sekä opastetauluihin että mobiiliopastukseen. Eläinpuisto panostaa myös ympäristökasvatukseen muun muassa ympäristökasvatussuunnitelmalla,jonka laatii puiston oma ympäristökasvattaja.

    Katso lisää Ylen uutisia Lumista ja Pyrystä täältä.

    Mies sai 20-kertaisen määrän morfiinia ja menehtyi – hoitaja tuomittiin sakkoihin

    Mies sai 20-kertaisen määrän morfiinia ja menehtyi – hoitaja tuomittiin sakkoihin


    Kovista kivuista kärsinyt mies kuoli terveyskeskuksen vuodeosastolla Pohjanmaalla saatuaan 20-kertaisen annoksen morfiinia kipupumpun kautta. Lääkkeen antanut sairaanhoitaja tuomittiin kuolemantuottamuksesta sakkoihin joulukuussa. Nainen myönsi...

    Kovista kivuista kärsinyt mies kuoli terveyskeskuksen vuodeosastolla Pohjanmaalla saatuaan 20-kertaisen annoksen morfiinia kipupumpun kautta. Lääkkeen antanut sairaanhoitaja tuomittiin kuolemantuottamuksesta sakkoihin joulukuussa.

    Nainen myönsi rikoksen ja kertoi oikeudessa, että kyseisen kipupumpun käyttö oli hoitajille vierasta. Sitä ei naisen mukaan ollut käytetty tapahtumahetkellä yhdeksään kuukauteen. Lisäksi edellisestä koulutuksesta oli paljon aikaa.

    Nainen oli valmistellut kipupumpun käyttöä muiden hoitajien kanssa. Todistajana kuullun hoitajan mukaan ohjeet käytiin yhdessä läpi useaan kertaan, mutta kukaan ei huomannut laitteessa yhtä tärkeää asetusta. Kipupumpusta piti erikseen valita annosteltavan määrän mittayksikkö.

    Tuomittu hoitaja asetti pumpun potilaan olkavarteen noin puoli yhden aikaan iltapäivällä. Epähuomiossa siihen oli jäänyt asetus, jolla se annosteli morfiinia viisi millilitraa tunnissa, kun oikea määrä olisi ollut viisi milligrammaa tunnissa.

    Oikeuden mukaan potilas sai 20-kertaisen määrän lääkettä tavanomaiseen hoitoon nähden. Mies todettiin kuolleeksi vähän ennen kahta. Kuolinsyy oli morfiinin yliannostus.

    Tuomion mukaan potilaan kuolemaan vaikutti merkittävästi se, että koulutus työpaikalla oli puutteellista.

    Valvira: Työnantajan vastuulla on, että hoitajilla on tehtävien edellyttämä osaaminen

    Pohjanmaan käräjäoikeus katsoi, että kipupumpun asettanut hoitaja oli huolimaton. Tuomiossa todetaan, että naisen olisi koulutuksensa perusteella pitänyt osata käyttää kyseistä pumppua ja, jos hän on ollut sen käytöstä epävarma, hänen olisi pitänyt kysyä neuvoa tai pyytää toista henkilöä tarkastamaan asetuksia.

    Toisaalta oikeus otti huomioon, että nainen oli pyrkinyt noudattamaan ohjeita.

    Tuomion mukaan kyse on ollut yksittäisestä virheestä eikä asiassa ole tullut esille, että nainen olisi toiminut välinpitämättömästi tai laiminlyönyt käytössä olevien ohjeiden noudattamista.

    Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on antanut asiassa lausunnon ja huomauttanut, että sairaanhoitajien osaaminen kipupumpun käyttöön oli puutteellista, koska heille ei ollut annettu siitä tarpeeksi koulutusta. Valviran näkemyksen mukaan on ollut työnantajan vastuulla, että hoitajilla on tehtäviensä edellyttämä osaaminen.

    52-vuotias nainen tuomittiin syksyllä 2016 tapahtuneesta kuolemantuottamuksesta 60 päiväsakkoon. Tuomio on lainvoimainen.

    Metsästysseurat eivät innostuneet yhteistyöstä: sudet jäävät ilman pantoja Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla

    Metsästysseurat eivät innostuneet yhteistyöstä: sudet jäävät ilman pantoja Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla


    Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla ei päästä pannoittamaan susia nyt keväällä. Pannoittaminen olisi edellyttänyt lupaa metsästysseuroilta. Yksikään alueen metsästysseuroista ei kuitenkaan ollut Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan...

    Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla ei päästä pannoittamaan susia nyt keväällä.

    Pannoittaminen olisi edellyttänyt lupaa metsästysseuroilta. Yksikään alueen metsästysseuroista ei kuitenkaan ollut Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan pannoittamisesta kiinnostunut.

    Luken ohjelmajohtaja Sirpa Thesslerin mukaan pannoittaminen päästäneen aloittamaan Pohjois-Pohjanmaalla helmi–maaliskuussa.

    Ei hyötyä tiedosta

    Suomen Riistakeskus Pohjanmaan riistapäällikkö Mikael Luoma arvioi, että metsästysseurat eivät kokeneet seurantapantojen avulla tuotetusta tiedosta olevan toiminnalleen niin merkittävää hyötyä, että olisivat lähteneet mukaan hankkeeseen. Pantojen tuottama paikkatieto on käytettävissä seitsemän tunnin välein, mutta ei reaaliajassa.

    Luoman mukaan pannoituksella olisi kuitenkin saatu kerättyä susista, niiden reviireistä ja liikkumisesta tietoa sekä tutkimukselle, hallinnolle että paikallisille metsäkoiraharrastajillekin.

    Luoma arvelee, että tuotettu tieto olisi helpottanut ihmisen ja suden rinnakkaiseloa pohjalaismaakunnissa. Seuroilla ei hänen näkemyksensä mukaan olisi ollut hankkeessa hävittävää.

    – Pantatieto olisi kertonut susireviirialueista, niiden rajoista ja sen, mitä alueita sudet käyttää eniten ja missä kohtaamiset ovat todennäköisimpiä, Luoma sanoo.

    Luoma muistuttaa, että susihavainnot ovat edelleen tärkeitä. Niitä tekevät ja kirjaavat muun muassa petoyhdyshenkilöt kunnissa.

    Hanne Leiwo/YleSusihavaintoja aiempaa enemmän

    Susihavainnot ovat viime vuosina lisääntyneet merkittävästi Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Myös susien pihakäyntejä on raportoitu aiempaa enemmän.

    Luken kanta-arvion mukaan Suomen susikannan painopiste on siirtynyt itäisestä Suomesta Länsi-Suomeen.

    Maa- ja metsätalousministeriö myönsi viime vuonna määrärahan susien pannoitukselle Länsi-Suomen alueella. Myös Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla oli tarkoitus pannoittaa susia nyt helmi-maaliskuussa.

    Tiedosta apua suden ja ihmisen yhteiseloon? Länsi-Suomen susien pannoittamiseen tarvitaan metsästysseurojen yhteistyötä – ja luminen talvi

    9.1.2019 klo 16:38 - Keskustelu on päättynyt, koska osa keskustelijoista ei noudattanut Ylen kommentointiohjetta.

    Vamian puukottajalle vaaditaan vankeutta murhan yrityksestä

    Vamian puukottajalle vaaditaan vankeutta murhan yrityksestä


    Syyttäjä vaatii Vaasan ammattiopistossa tapahtuneen puukotuksen tekijälle vankeutta murhan yrityksestä. Syyttäjän mukaan tekijä on vakaasti harkiten yrittänyt tappaa entisen vaimonsa. Hän oli ensin lyönyt uhria ja sen jälkeen yrittänyt...

    Syyttäjä vaatii Vaasan ammattiopistossa tapahtuneen puukotuksen tekijälle vankeutta murhan yrityksestä. Syyttäjän mukaan tekijä on vakaasti harkiten yrittänyt tappaa entisen vaimonsa. Hän oli ensin lyönyt uhria ja sen jälkeen yrittänyt lyödä tätä veitsellä ainakin seitsemän kertaa ylävartaloon ja niskaan.

    Rikosta on syyttäjän mukaan pidettävä murhan yrityksenä, koska se on tehty vakaasti harkiten ja tekoa on pidettävä törkeänä. Rikoksen motiivina on haastehakemuksen mukaan tekijän kunnian puhdistaminen entisen vaimon tappamisen kautta.

    Puukotus tapahtui Vaasan ammattiopistossa lokakuun alussa. Vamian Sampo Campuksella opiskelijana ollut mies puukotti niin ikään opiskelijana ollutta naista koulun tiloissa. Uhri oli puukottajan entinen puoliso. Sekä epäilty puukottaja että uhri ovat ulkomaalaistaustaisia. He olivat Vamiassa valma- eli valmentavan koulutuksen aikuisopiskelijoita. Epäilty on syntynyt vuonna 1969 ja uhri 1977.

    Uhri joutui hyökkäyksen jälkeen sairaalahoitoon, mutta hänen vammansa eivät olleet hengenvaarallisia. Poliisin mukaan ulkopuolisten nopea väliintulo todennäköisesti pelasti naisen hengen.

    Syytetylle vaaditaan lisäksi rangaistusta laittomasta uhkauksesta ja pahoinpitelystä, jotka ovat tapahtuneet pariskunnan yhteisessä kodissa.

    Kissoille ei löydy kotia Vaasassa – kaupat tyssäävät milloin mihinkin syyhyn:

    Kissoille ei löydy kotia Vaasassa – kaupat tyssäävät milloin mihinkin syyhyn: "Kun on itse rakentanut talon, niin sitten tulee sata kissaa ja tuhoaa sen"


    Keväällä tulee vuosi täyteen siitä, kun Vaasan kissatalo keräsi joukkorahoituksella 80 000 euroa uusia tiloja varten. Kissatalon väki on siitä asti etsinyt uutta paikkaa toiminnalleen. Nykyinen vanha puutalo Palosaarella on tullut tiensä...

    Keväällä tulee vuosi täyteen siitä, kun Vaasan kissatalo keräsi joukkorahoituksella 80 000 euroa uusia tiloja varten. Kissatalon väki on siitä asti etsinyt uutta paikkaa toiminnalleen. Nykyinen vanha puutalo Palosaarella on tullut tiensä päähän.

    – Ei täällä enää montaa talvea asu. Talo on aikapommi, uskon sen olevan homeessakin, sanoo Kissatalon taustayhdistyksen Vaasan kodittomien kissojen ystävät ry:n puheenjohtaja Kirsti Koivula.

    Vanhassa talossa on monta vaaran paikkaa.Elina Kaakinen / Yle

    Kissatalon tarpeisiin soveltuvaa tilaa ei ole kuitenkaan löytynyt. Talon pitäisi olla tarpeeksi tilava kissa-asukeille, parkkipaikkoja tulisi olla ja talon tulisi sijaita viiden kilometrin säteellä Vaasan keskustasta.

    – Ihmiset kyselevät kovasti, että koska me muutamme. Olemme hypänneet näytöissä, mutta meidän hintaluokassa olevat talot ovat olleet homeessa, puoliksi vajonneita tai niissä on ollut asbestia, Koivula kertoo.

    Kerätystä rahasta jäljellä 69 000 euroa

    Yhdistys on valmis ottamaan lainaa talon ostoon, mutta tähän asti sopivat talot ovat olleet siitä huolimatta liian kalliita. Joukkorahoituksella Mesenaatti-sivuston kautta kerätystä potista on Koivulan mukaan jäljellä 69 000 euroa.

    – Mesenaatin ylläpitäjä vei keräyksestä kymmenen prosenttia. Sitten hankimme t-paitoja ja kissa-aiheisia lahjoja yrityksille, jotka meitä tukivat. Loput rahat odottavat tilillä, johon ei saa koskea.

    Elina Kaakinen / YleEpätoivottu asukki ja naapuri

    Uusia haasteita kissatalon väki kohtasi hiljattain, kun heitä kiinnostavan talon naapuri ei halunnut kissataloa viereensä.

    – Naapuri pelkäsi hajuhaittoja. Emme me halua sellaiseen taloon, jossa täytyy alkaa riitelemään naapurin kanssa.

    Muutama viikko sitten kissatalon väki löysi Vaasasta toisen kohteen, joka mahdollisesti sopisi heidän käyttöönsä. Talon omistaja kuitenkin kieltäytyi myymästä taloaan yhdistykselle.

    – Hän sanoi, ettei myy taloaan kissataloksi. Syytä emme saaneet. Oletan hänen ajatelleen, että kun on itse rakentanut talon, niin sitten tulee sata kissaa ja tuhoaa sen, Koivula toteaa.

    Yli 100-vuotias talo Vaasan Palosaarella on toiminut löytöeläintalona vuodesta 1996 lähtien.Elina Kaakinen / YleKaupungin vuokratiloissa

    Yhdistys on harkinnut myös tontin hankkimista ja sille rakentamista. Sekin on lopulta nähty liian kalliiksi vapaaehtoisten voimin toimivalle yhdistykselle.

    Nykyiset tilat vanhassa puutalossa ovat vuokralla kaupungilta. Muita tiloja kaupungilta ei kissatalolle ole löytynyt.

    – Kaupungin ukkojen kanssa on juteltu, mutta apua ei heru. Sanovat, ettei ole vapaita tiloja vuokrattavana, mitä me emme kyllä usko. Kyse on luultavasti siitä, että me emme tuota rahaa, Koivula harmittelee.

    9.1.2019 klo 16.40 - Keskustelu on päättynyt, koska osa keskustelijoista ei noudattanut Ylen kommentointiohjetta.

    Pitkä rottasota alkaa nyt Pietarsaaren vanhassa puukaupunginosassa –

    Pitkä rottasota alkaa nyt Pietarsaaren vanhassa puukaupunginosassa – "Viemäreissä on sen verran runsaasti liikennettä"


    Pietarsaaren historiallisen puukaupunginosan Skatan rottaongelman kartoitus sai alkunsa siitä, kun päiväkodin alapohjasta löytyi rotan pesä. Korjaustöiden yhteydessä huomattiin, että rotat olivat tulleet viemäriverkoston kautta. Lisäksi Skatan...

    Pietarsaaren historiallisen puukaupunginosan Skatan rottaongelman kartoitus sai alkunsa siitä, kun päiväkodin alapohjasta löytyi rotan pesä. Korjaustöiden yhteydessä huomattiin, että rotat olivat tulleet viemäriverkoston kautta. Lisäksi Skatan asukkailta saatiin havaintoja jyrsijöistä.

    Ennen joulua tilannetta tutkittiin tarkemmin riistakameroiden avulla. Se näytti, että tarvetta jatkotoimille on, sanoo tekninen johtaja Rune Hagström.

    – Määrää emme osaa sanoa, koska kameroissa ei ollut laskuria. Mutta sen verran runsaasti liikennettä on, että on järkevää ryhtyä torjuntatoimenpiteisiin.

    Yllätys "liikenne" ei sinänsä ollut, sillä tiedossa on, että maan päällä vilahtavat jyrsijät ovat vain jäävuoren huippu.

    – Jyrsijät ovat viisaita eläimiä eivätkä näyttäydy ihmisille, jos ei ole aivan pakko, sanoo Hagström.

    Pietarsaaren Skata eli Pohjoisnummi on määritelty yhdeksi Suomen tärkeimmistä yhtenäisistä puukaupunginosista. Sen asutuksen juuret ovat 1730-luvulla (Skata-yhdistyksen sivut).

    Pietarsaaren tekninen johtaja Rune Hagström.Ville Viitamäki / Yle

    Rottia vastaan tehdään täsmäiskuja säännöllisesti eri puolilla maata. Esimerkiksi Porvoon vanhassakaupungissa tapettiin viime kesänä sata rottaa. Tampereella rottasota alkoi juhannuksena, mutta vielä syksylläkin jyrsijöitä näkyi keskustan Sorsapuistossa kymmenittäin.

    Arviot rottien määrästä Helsingissä vaihtelevat sadastatuhannesta jopa puoleen miljoonaan. Kokonaan rotista ei päästä eroon, uskoo tutkijatohtori Tuomas Aivelo, jota älykäs jyrsijä myös kiehtoo (Ylen Perjantai-dokkari).

    Rottien torjunta on kehittynyt ja sitä on ollut pakko kehittää viime vuosina, sillä myrkkyjen riskit ja haitat tunnetaan aiempaa paremmin. Kuluttajakäytöstä myrkyt poistuivat viime vuonna, mutta myös ammattilaiset ovat siirtymässä yhä enemmän jyrsijöiden hävittämisessä ekologisempiin vaihtoehtoihin kuten sähköloukkuihin.

    Pietarsaaressa käytössä ovat tarvittaessa kaikki keinot. Lähtökohtana on myrkytön torjunta, mutta jos rottia on jossain erityisen runsaasti, saatetaan myrkkyäkin käyttää, sanoo palvelupäällikkö Jukka Tietäväinen tuholaistorjuntayritys Anticimexista.

    Tietäväisen mukaan näin laajaa rottientorjuntaoperaatiota ei tehdä kovin usein.

    Ansojen asentaminen viemäriverkostoon alkaa ensi viikolla. Jos kiinteistönomistajat antavat luvan, ansoja tulee myös pihoille. Urakka etenee Pietarsaaren vanhassa puukaupunkiosassa kolme katua kerrallaan, ja työ kestää kaksi kuukautta. Sen jälkeen seurataan vielä kuukausi pahinta aluetta.

    Tony Margiocchi / AOP

    Rottia ja muita jyrsijöitä esiintyy usein juuri vanhoissa kaupunginosissa. Pietarsaaressa Skatan tilanteeseen vaikuttanee myös se, että alueella on aiemmin ollut makkaratehdas.

    – Ruokaa on ollut varmasti riittävästi, ja siksi populaatiota on syntynyt runsaammin, arvelee tekninen johtaja Rune Hagström.

    Ongelma on myös kaupungin sekaviemäriverkosto: sadevesi- ja jäteviemärit ovat samaa putkea ja jyrsijät pääsevät kulkemaan avonaisten sadevesikaivojen kansien kautta verkostoon ja sitä kautta koteihinkin.

    Hulevesijärjestelmä on jo pitkään ollut tarkoitus eriyttää muusta viemäriverkostosta, mutta iso ja kallis operaatio odottaa yhä toteutumistaan.

    Hagström muistuttaakin, että jos ruuantähteitä vedetään vessasta, ne menevät rotille. Muutenkin Skatan asukkaita on neuvottu jo syksyllä pitämään paikat siisteinä. Myös roska-astioiden kunto pitää tarkistaa. Lintujen ruokkiminen on joko tehtävä se niin hallitusti, ettei samalla tule tarjonneeksi jyrsijöille ruokaa.

    Myös auto kannattaa pitää siistinä, jos alueella on rottia. Ne ovat niin tehokkaita jyrsijöitä, että pääsevät ruuan äärelle vaikka läpi peltien – ainakin vanhempiin autoihin.

    Helsingissä voi olla jopa puoli miljoonaa rottaa – tuholaistorjuja on löytänyt rotan niin suihkun lattiakaivosta kuin olohuoneesta syömästä sipsejä

    "Tämä asema on ottanut yhteyttä kello kahdelta yöllä ja saaliina näkyy olevan 10 rottaa" – Nykyaikaisen rottasodankäynnin täsmäase on digitaalinen sähköloukku