Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Atria investoi yli 3 miljoonaa Nurmoon ja Sahalahdelle – uudet tuotantolinjat käyttöön ensi keväänä

    Atria investoi yli 3 miljoonaa Nurmoon ja Sahalahdelle – uudet tuotantolinjat käyttöön ensi keväänä


    Atria Suomi investoi Nurmon ja Sahalahden tuotantolaitoksiinsa yhteensä noin 3,4 miljoonaa euroa. Investointi jakautuu suunnilleen tasan tuotantolaitosten kesken. Uusilla tuotantolinjoilla lisätään broilereiden leikkuukapasiteettia. – Varsinkin...

    Atria Suomi investoi Nurmon ja Sahalahden tuotantolaitoksiinsa yhteensä noin 3,4 miljoonaa euroa. Investointi jakautuu suunnilleen tasan tuotantolaitosten kesken.

    Uusilla tuotantolinjoilla lisätään broilereiden leikkuukapasiteettia.

    – Varsinkin reisiosissa luuttomien tuotteiden niiden suosio on kasvanut. Tämä on laitekokonaisuus, fileeleikkuulinja, jossa suhteellisen automaattisesti saadaan file hyvälaatuisesti luuttomaksi, sanoo Atria Suomen siipikarjaliiketoiminna johtaja Matti Perälä.

    Tuotantolinjat rakennetaan toukokuun 2019 loppuun mennessä ja ne otetaan käyttöön vaiheittain kevään aikana.

    Kasvua ja vientiä

    Perälän mukaan siipikarjatuotteiden kulutus on kasvanut viime vuosina noin kolmen prosentin vuosivauhdilla. Investoinnilla ei ole suoraan vaikutusta henkilötyövuosiin, mutta Perälän mukaan sillä halutaan turvata se, että Atria on mukana kasvussa.

    – Kaikilla uusilla ratkaisuilla haetaan ratkaisuja myös vientiin. Tämä on yksi osa kokonaisuutta, Perälä sanoo.

    Investointi ei edellytä uusien tilojen rakentamista. Atrian mukaan uusissa tuotantolinjoissa kiinnitetään erityistä huomiota työergonomiaan ja työturvallisuuteen.

    Pahin pula ruotsinkielisistä poliiseista helpottaa lähivuosina – kurssin täyttyminen vaati kovaa kampanjointia

    Pahin pula ruotsinkielisistä poliiseista helpottaa lähivuosina – kurssin täyttyminen vaati kovaa kampanjointia


    Poliisiammattikorkeakoulun ruotsinkielinen kurssi saatiin lisähaulla täyteen. Kolmevuotiset opinnot aloitti tänä syksynä 26 opiskelijaa. Kurssin aloitusta jouduttiin lykkäämään hakijapulan vuoksi, mutta kampanjointi somessa ja eri puolilla maata...

    Poliisiammattikorkeakoulun ruotsinkielinen kurssi saatiin lisähaulla täyteen. Kolmevuotiset opinnot aloitti tänä syksynä 26 opiskelijaa.

    Kurssin aloitusta jouduttiin lykkäämään hakijapulan vuoksi, mutta kampanjointi somessa ja eri puolilla maata houkutteli tällä kertaa riittävästi hakijoita.

    – Me panostimme rekrytointiin monella tavalla. Poliiseja vieraili kouluissa, ja poliisiasemilla järjestettiin tapahtumia. Kampanja näkyi somessa ja mediassa. Hyvistä hakijoista näyttää olevan kova kilpailu ammattikorkeakoulujen kesken, toteaa ylikomisario Hans Snellman Pohjanmaan poliisilaitokselta.

    Eläkkeeltä apua

    Opiskelu ammattikorkeakoulussa kestää kolme vuotta. Sillä aikaa Pohjanmaan poliisilaitoksella on tehty erityisjärjestelyitä, että kielitaitoista väkeä löytyy odotusaikana.

    Esimerkiksi Pohjanmaan poliisilaitoksen alueella tietyillä paikkakunnilla on otettu töihin ruotsin kieltä taitavia eläköityneitä poliiseja.

    Väliaikaisesti ja määräajaksi on palkattu myös sellaisia poliiseja, joilla ei ole virallista todistusta ruotsin kielen taidoista. Snellmanin mukaan heillä on kuitenkin ollut selvästi tahtoa opiskella ruotsin kieltä.

    Ruotsin kielen taitoisia poliiseja kaivataan erityisesti Kristiinankaupungissa, Vaasassa ja Pietarsaaressa sekä Kokkolassa.

    Ylikomisario Hans Snellman Pohjanmaan poliisilaitokselta toteaa, että pulaa on kaikkialla, mutta viime aikoina väkeä on kaivattu erityisesti tutkintaan. Kristiinankaupunkiin taas on yleensäkin ollut hankala saada jäämään työntekijöitä.

    – Pienen paikkakunnan poliisilaitokselle olisi paras saada töihin sellainen poliisi, joka on kotoisin sieltä. Silloin hän myös jäisi paikkakunnalle jatkossa.

    Paikkakunnalla, jossa puhutaan sekä suomea että ruotsia, poliisit pystyvät oppimaan käytännön kielitaidon työtä tehdessään. Laki kuitenkin vaatii taidoista virallisen todistuksen.

    Kaksikielisellä alueella poliisin on lain mukaan osattava molemmat kotimaiset kielet riittävän hyvin. Esimerkiksi ruotsinkielisellä paikkakunnalla ruotsin kielen taitojen on oltava hyvät ja suomen kielen tyydyttävät. Suomenkielisellä paikkakunnalla vastaavasti suomen kielen taitojen on oltava hyvät ja ruotsin kielen tyydyttävät.

    Pieni paikkakunta ei innosta

    Hans Snellman toteaa, että myös suomenkielisissä kunnissa on hankalaa saada poliiseja jäämään töihin pienelle paikkakunnalle. Siellä työskentelevän etenemismahdollisuudet ovat huonommat kuin keskuspaikoilla. Lisäksi tietyt tehtävät on keskitetty suurimmille poliisiasemille.

    – Olisi kuitenkin tärkeää saada väkeä töihin jokaiselle poliisiasemalle, ja poliiseja niin lähelle ihmistä kuin mahdollista. Poliisi on toki kehittänyt myös hyviä sähköisiä palveluita, mutta ne eivät mielestäni yksin riitä. Palvelua on saatava myös kasvokkain.

    Poliisitoiminnan resurssit ovat vähentyneet vuosien varrella, mikä on johtanut tiettyjen toimintojen keskittämiseen. Pohjanmaan poliisilaitoksen alueella on 11 erikokoista asemaa. Keskuspaikkoja ovat Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola.

    – Poliisissa työskennellään sen eteen, että palvelut olisivat tasapuoliset ja säädösten mukaiset kaikille, niin maantieteellisesti kuin kielellisesti.

    Ylikomisario Hans Snellman toivoo, että poliisien määrä pysyisi edes 7 200:ssa. Aiemmin poliiseja on ollut jopa yli 8 000.

    Finnpulpin miljardiluokan tehdashankkeelle voitto – hallinto-oikeus hylkäsi ympäristöluvasta tehdyt valitukset lähes kokonaan

    Finnpulpin miljardiluokan tehdashankkeelle voitto – hallinto-oikeus hylkäsi ympäristöluvasta tehdyt valitukset lähes kokonaan


    Tästä on kyseVaasan hallinto-oikeus on pitänyt voimassa Finnpulpin biotuotetehtaan ympäristöluvan.Päätös ei ole vielä lainvoimainen, mutta se on silti voitto tehdashankkeelle.Oikeus määräsi Finnpulpille kuitenkin lisävelvoitteita...

    Tästä on kyseVaasan hallinto-oikeus on pitänyt voimassa Finnpulpin biotuotetehtaan ympäristöluvan.Päätös ei ole vielä lainvoimainen, mutta se on silti voitto tehdashankkeelle.Oikeus määräsi Finnpulpille kuitenkin lisävelvoitteita päästöjen ja jäähdytysvesien seurantaan.

    Vaasan hallinto-oikeus on hylännyt Finnpulpin tehtaan ympäristöluvasta tehdyt valitukset lähes kokonaan. Päätös tarkoittaa tärkeää askelta eteenpäin maailman suurimman havusellutehtaan rakentamisessa Kuopioon.

    Valitusten johdosta hallinto-oikeus kuitenkin täydensi aluehallintoviraston päätöksessä asetettuja määräyksiä toiminnasta aiheutuvien vesistöpäästöjen osalta.

    Itä-Suomen aluehallintovirasto antoi Finnpulp Oy:lle biotuotetehtaan ympäristöluvan maaliskuussa 2017. Se sisälsi selluloosatehtaan, kuoren kaasutuslaitoksen, biohiililaitoksen, biokaasulaitoksen, tehtaan energiantuotannon sekä erillisen jätevedenpuhdistamon.

    Luvasta jätettiin 25 valitusta. Yhteisen valituksen jättivät muun muassa pohjoissavolaiset luonnonsuojelujärjestöt, jotka pelkäävät tehtaan heikentävän merkittävästi Kallaveden tilaa. Myös useampi yksityishenkilö valitti ympäristöluvasta.

    Hallinto-oikeuden mukaan osa valittajista peruutti valituksensa. Osan oikeus jätti myös tutkimatta, koska valittajilla ei ollut valitusoikeutta.

    Päätös ei ole vielä lainvoimainen. Siihen voi hakea valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

    Lue myös: Finnpulpin vastustajat yrittävät todennäköisesti viedä ympäristöluvan korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

    Näissä kohdissa oikeus tiukensi ympäristölupaa

    Hallinto-oikeus velvoittaa Finnpulpin selvittävän vesistöön johdettavan AOX-yhdisteiden kokonaispitoisuuden sekä kloorifenolien, dikloorietikkahapon ja trikloorietikkahapon pitoisuudet. Selvitys on tehtävä 12 kuukauden kuluessa tuotantolaitoksen toiminnan aloittamisesta.

    Lisäksi Finnpulpin on tehtävä aluehallintovirastolle selvitys jäähdytysvesien leviämisalueesta ja vesistön lämpötilamuutoksesta kahden vuoden kuluessa siitä, kun tehdas on saavuttanut normaalin tuotantotason. Samalla pitää selvittää tehtaan vaikutus jääpeitteen heikentymiselle. Sen jälkeen Finnpulpin on vielä mahdollisesti korvattava ranta-asukkaille jäähdytysvesien haitat virkistyskäytölle.

    Lupahakemuksessa on arvioitu, että tehtaan jäähdytysvedet nostavat pintaveden lämpötiloja lähialueilla vuodenajasta riippuen 3–5 astetta ja kauempanakin useita asteita. Tämä vaikuttaa Kallaveden jäätilanteeseen.

    Näiden lisäksi oikeus velvoittaa Finnpulpin laajentamaan järven syvänteiden happitilanteen seurantaa.

    Finnpulpilta odotetaan kommenttia vielä tänään

    Finnpulp on itse pitänyt ympäristöluvan ehtoja tiukempana kuin millään muulla vastaavalla laitoksella maailmassa. Yhtiö ei kuitenkaan valittanut luvasta.

    Finnpulpin viestinnästä kerrotaan Ylelle, että yhtiö kommentoi hallinto-oikeuden tuoretta ympäristölupapäätöstä myöhemmin perjantaina.

    Lue myös: Finnpulp ilahtui ympäristöluvasta – toimitusjohtaja antoi jo rohkean lupauksen koko sellutehtaan rahoituksesta

    Finnpulp suunnittelee Kuopioon biotuotetehdasta, jonka kokonaisbudjetti on 1,4 miljardia euroa. Tuotantomääräksi on kaavailtu yli miljoonaa tonnia vuodessa.

    Huhtikuussa Finnpulp kertoi saaneensa uuden tukijan, kun kiinalainen Hengan International lähti rahoittamaan hankkeen esisuunnittelua 11,7 miljoonalla eurolla.

    Finnpulp on aiemmin kertonut, että se voisi aloittaa tuotannon Sorsasalossa aikaisintaan keväällä 2021.

    Ruostuuko ajotaito ja miten sujuu teoriakoe 30 vuoden jälkeen? Toimittaja testasi eikä yllättynyt, vaikka hieman nolottikin

    Ruostuuko ajotaito ja miten sujuu teoriakoe 30 vuoden jälkeen? Toimittaja testasi eikä yllättynyt, vaikka hieman nolottikin


    Heinäkuussa tuli kuluneeksi tasan 30 vuotta siitä, kun sain ajokortin. Mitäpä jos kokeilisin taitojani ja menisin kylmiltäni näillä eväillä kirjallisiin ja inssiajoon. Vieläkö läpäisisin molemmat ensi yrittämällä, kuten silloin...

    Heinäkuussa tuli kuluneeksi tasan 30 vuotta siitä, kun sain ajokortin. Mitäpä jos kokeilisin taitojani ja menisin kylmiltäni näillä eväillä kirjallisiin ja inssiajoon. Vieläkö läpäisisin molemmat ensi yrittämällä, kuten silloin 18-vuotiaana?

    30 vuotta sitten ajokortin saanut toimittaja siis testasi, kuinka autokoulun teoria- ja ajokoe sujuvat nyt. Kokeet järjesti vaasalainen Autokoulu Roine & Wikman.

    Ainoa ero oikeisiin kokeisiin oli teoriakokeen paikka. Virallisesta Trafin valvomasta ja katsastusasemalla tehtävästä kokeesta poiketen koe tehtiin autokoulun opetustiloissa, mutta samoilla säännöillä ja oikeaa teoriakoetta jäljitellen.

    Aikaa kokeeseen olisi 30 minuuttia ja erityyppisiä kysymyksiä oli 70.

    Kun edellisestä autokoulun teoriakokeesta on aikaa 30 vuotta, meni sormi koetta tehdessä suuhun liiankin helposti.Jarkko Heikkinen / YleTeoriakoe – kertausta olisi tarvittu

    Sitten 80-luvun on maailma muuttunut sen verran, ettei kynää ja paperia enää tarvita. Pelkkä tabletti tai kannettava tietokone riittää ja myös kysymysten määrä on noussut. Melkoista vaivaa minulle aiheuttaneet kuvalliset tehtävät olivat venyttää käytettävissä olevan ajan täyteen 30 minuuttiin. Lopulta selvisin niistä noin 25 minuutissa.

    Jo matkalla tiesin että virheitä tulee. Ja liikaa tulikin. Kolmeen osioon jaetuissa tehtävissä selvisin kuivin jaloin sanallisissa ja riskiä mittaavissa osioissa, mutta kuvallisissa en. Virheitä niissä oli yksi yli sallitun seitsemän, eli yhteensä kahdeksan virhettä.

    Teoriakoe tuotti päänvaivaa varsinkin kuvallisissa, oikeita liikennetilanteita jäljittelevissä kysymyksissä.Jarkko Heikkinen / Yle

    Ajo-opettaja Harry Mäenpäätä testin tulos ei yllättänyt.

    – Kun ottaa huomioon, että koe tehtiin kylmiltään ilman lukuläksyjä ja kertauksia, ei tulos ollut mitenkään huono. Varsinkin teoriakokeen liikennekuvissa pitää osata ajatella monta asiaa samanaikaisesti aivan kuten liikenteessäkin. Vilkasliikenteisessä ympäristössä saattaa tapahtumia olla jopa viisi sekunnissa ja siinä ihmisaivot eivät ehdi aina mukaan, Harry Mäenpää muistuttaa.

    Mäenpää toteaa, että liikenteessä mennään käytäntö edellä eikä teoriaa jouduta useinkaan kertaamaan. Siksi ei ole ihme, että teoriakoe tuottaa vaikeuksia, kun ajokortin saamisesta on kulunut jo vuosikymmeniä.

    Teoriakokeen merkityksestä on puhuttu heinäkuun ajokorttiuudistuksen yhteydessä. Aikaisemmin liikennemerkit ja muuta teoriaa piti päntätä päähän, jos halusi ajo-opetusluvan, mutta nyt ei enää siinäkään tilanteessa, koska opetuslupaopettajan teoriakoe poistui lakiuudistuksen myötä heinäkuun alussa.

    – Nyt riittää se että hakee opetusluvan, pistää polkimen autoon ja rupeaa ajamaan, ja lopputulos on sitten jotain sieltä hyvän ja huonon väliltä, Harry Mäenpää sanoo.

    Vaikka perustaidot ovatkin 30 vuodessa säilyneet hyvinä, on varsinkin ennakoivassa ajossa ja nopeuksien noudattamisessa parantamisen varaa. Nopeuksien vuoksi ajo-opettaja Harry Mäenpää myös hylkäsi Antti Haaviston inssiajon.Jarkko Heikkinen / YleAjokoe – liikaa nopeutta

    Teoriakokeen jälkeen testi jatkuu ja edessä on inssiajo. Normaalissa tilanteessahan ajokokeeseen pääsee vasta hyväksytyn teoriakokeen jälkeen. Ajan säästämiseksi tästä käytännöstä poiketaan tällä kertaa.

    Tilannetta ei helpota se, että ajoni kuvataan ja keskustelut ajo-opettajan kanssa nauhoitetaan. Ajo-opettaja kertoo, että nyt seurataan ennen kaikkea sitä, miten pärjään muiden kanssa liikenteessä ja kuinka noudatan liikennesääntöjä. Eli aivan perusasioista on kysymys.

    Panen merkille, että nykyään inssiajossa on enemmän pitkää maantieajoa isommillakin nopeuksilla kuin 30 vuotta sitten. Moottoritien päässä Vaasan keskustaa lähestyttäessä ajo-opettaja kysyy, mitä mieltä olen etäisyydestä edellä ajavaan kuorma-autoon. Liian lähellä ollaan.

    Kaupunkiajoa oli suhteessa vähemmän, ja muunmuassa pelkäämäni taskuperuutus - jossa olen luokattoman huono - jää onneksi väliin. Nopeus tuppaa nousemaan liian helposti yli sallitun, kerran taajamassa ja muutaman kerran taajamanopeuksista maantienopeuksiin siirryttäessä. Liian raskasta kaasujalkaani ei selitä minulle vieras ja terhakas auto, vaan enemmän vuosien saatossa juurtuneet tavat, jotka paljastuvat näin kiusallisen hyvin. Ajan takaisin autokoulun pihaan ja odotan jännityksellä ajo-opettajan tuomiota.

    Harry Mäenpää joutuu tällä kertaa antamaan ajajalle reput. Suurin ja oikeastaan ainoa syy on ylinopeus, joka oli välillä aika reipastakin.

    – Valitettavasti ajokorttia ei tällä ajolla tulisi.

    Ajonopeuden lisäksi Mäenpää puuttuu kahteen asiaan. Muut tiellä liikkujat pitää noteerata silloin kun ryhmitytään sivusuunnassa tai käännytään ja taloudellisen ajon taitojakin voisi olla hyvä kerrata.

    – Nyt jalka lepää kytkimellä ja sitten jarrulla vähän ennen pysähtymistä liian paljon, kun moottorijarrutustakin voisi käyttää, Harry Mäenpää evästää.

    Autokoulu Roine & Wikmanin ajo-opettaja Harry Mäenpää.Jarkko Heikkinen / YleKoe ei kerro koko totuutta

    Liikenneturvan koulutusohjaaja Toni Vuoristo sanoo, että liikenneympäristö on voinut 30 vuodessa muuttua hyvinkin paljon, mutta se ei tarkoita sitä, että ajotaitoaan ylläpitäneellä kuskilla olisi vaikeuksia selvitä liikenteessä. Teoriakokeesta ja ajokokeesta selviäminen on eri asia.

    – Teoriakoe on muuttunut 30 vuodessa muodoltaan niin paljon, että sen selvittäminen ilman valmistautumista on varmasti vaikeaa.

    Vuoriston mukaan ajokokeesta pomppaaminen ei sekään tarkoita, että kuski olisi kelvoton liikenteeseen. Oma ajotapa on voinut vuosikymmenien kuluessa muovautua sellaiseksi, että kokeessa tulee helposti virheitä. Vauhti on voinut vähän kiihtyä ja esimerkiksi stop-merkin edessä pysähtyminen ei ehkä ole enää yhtä ehdotonta kuin autokoulun suorittamisen jälkeen.

    Täydennyskoulutusta

    Omaa ajotaitoa on kuitenkin hyvä tarkkailla ja arvioida.

    – Täydennyskoulutus olisi hyväksi aivan kaikille. Vaikka ei pomppaisi kokeesta, aina voi kehittää omaa ajotaitoaan.

    Liikenneturvalla on ajokortillisille kuljettajille laadittu jatkokoulutusohjelma. Ennakoivan ajon koulutuksella pyritään tavoittamaan noin 250 000 kuljettajaa vuosittain. Liikenneturva kouluttaa kouluttajat ja kursseja tarjoavat eri puolilla maata autojärjestöt, autokoulut ja muut koulutusyritykset sekä kerhot ja yhdistykset.

    – Tyypillistä on se, että yritykset ostavat koulutusta työn takia ajamaan joutuville työntekijöilleen.

    Vuoriston mukaan koulutus räätälöidään kurssilaisille aina tarpeen mukaan. Jos esimerkiksi pelkää päästellä rampilta moottoritielle liikenteen sekaan, voidaan koulutuksessa paneutua juuri siihen ongelmaan.

    Onnettomuustutkinta Pietarsaaressa vahvisti: kuljettajalla ei ollut lupaa ajaa vesibussia

    Onnettomuustutkinta Pietarsaaressa vahvisti: kuljettajalla ei ollut lupaa ajaa vesibussia


    Pietarsaaressa elokuussa uponneen vesibussi M/S Mässkärin onnettomuustutkinta on edennyt loppusuoralle. Tutkinnassa on varmistunut, että aluksen kipparilla ei ollut vesibussin kuljettamiseen vaadittua lupakirjaa. Kuljettajalla oli...

    Pietarsaaressa elokuussa uponneen vesibussi M/S Mässkärin onnettomuustutkinta on edennyt loppusuoralle.

    Tutkinnassa on varmistunut, että aluksen kipparilla ei ollut vesibussin kuljettamiseen vaadittua lupakirjaa. Kuljettajalla oli vuokraveneenkuljettajan lupakirja, joka ei oikeuta kyseisen vesibussin liikennöintiin. Siihen olisi vaadittu kuljettajankirjaa.

    Kipparia epäillään vaaran aiheuttamisesta ja hyvän merimiestaidon laiminlyönnistä. Vesibussin kuljettaja syytti aikaisemmin Trafia siitä, että umpeutuneesta luvasta ei ilmoitettu hänelle.

    Merikelpoisuudesta huolehtimisen laiminlyönnistä epäillään myös aluksen omistajia

    Tutkinnanjohtaja Jari Niemisen mukaan sekä kipparia että aluksesta vastaavan yrityksen toiminnallista johtoa epäillään myös merikelpoisuudesta huolehtimisen laiminlyönnistä.

    – Asia on yksiselitteinen: he olivat palkanneet vesibussia kuljettamaan henkilön, jolla ei ollut vaadittua pätevyyttä alukseen.

    Niemisen mukaan varsinainen tutkinta on vain muutamaa silausta vaille valmiina.

    – Tutkinta on vesibussin matkustajien korvausvaatimuksia vaille valmiina ja valmistuu viimeistään ensi viikolla.

    Tapauksen käsittely siirtyy sen jälkeen syyttäjälle syyteharkintaan.

    Onnettomuushetkellä veneessä oli 27 matkustajaa eli kaksi ihmistä liikaa. Kaikki saatiin pelastettua kuivin jaloin toisiin veneisiin.

    Vesibussi M/s Mässkärin upposi elokuun alussa ylikuumentuneen pakoputken takia. Syyksi epäillään miehistön virhettä.

    Loukuta ja lopeta tupakanpoltto! Loppusyksyn myyräkuume-epidemiaan kannattaa varautua ajoissa

    Loukuta ja lopeta tupakanpoltto! Loppusyksyn myyräkuume-epidemiaan kannattaa varautua ajoissa


    Riski sairastua myyräkuumeeseen on suurimmillaan loppusyksyn aikana. Virusta kantavien ja levittävien metsämyyrien osuus myyräpopulaatiossa on suurimmillaan marraskuussa. Metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen Luonnonvarakeskuksesta kehottaa...

    Riski sairastua myyräkuumeeseen on suurimmillaan loppusyksyn aikana. Virusta kantavien ja levittävien metsämyyrien osuus myyräpopulaatiossa on suurimmillaan marraskuussa.

    Metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen Luonnonvarakeskuksesta kehottaa ryhtymään torjuntatoimenpiteisiin näin syksyllä heti, kun metsämyyrät alkavat pyrkiä sisään ulkorakennuksiin, mökkeihin ja taloihin.

    – Hiirenloukut vaan vireessä koko ajan, suosittelee Henttonen.

    Myyräkuumetta aiheuttaa Puumala-virus. Virusta levittävät metsämyyrät ja virus tarttuu ihmiseen metsämyyrien kuivuneista eritteistä.

    Taudin ehkäisemisen kannalta olennaista on Henttosen mukaan saada sisään pyrkiviltä metsämyyriltä nirri pois heti.

    – Ongelma on se, että jos myyrä kerkiää ruiskimaan siellä nurkissa, niin Puumala-virus pysyy huoneenlämmössä infektiivisenä kaksi viikkoa.

    Tupakointi lisää riskiä

    Myyräkuume on kuumetauti, jossa munuaisten toiminta usein tilapäisesti heikkenee. Suurin osa tartunnoista on oireettomia tai hyvin lieviä, mutta tauti voi olla myös raju.

    Virus kulkeutuu ihmiseen hengitysteiden kautta pölyn mukana.

    Henttonen huomauttaakin, että loukuttamisen lisäksi tupakoinnin lopettaminen on yksi tapa torjua myyräkuumetta. Tupakoijan riski sairastua myyräkuumeeseen on todettu jopa kolme kertaa suuremmaksi kuin ei-tupakoijan.

    – Jos otetaan tilastollisesti ikä, sukupuoli ja ammatti aineistosta pois, niin tupakointi on suurin yksittäinen riskitekijä.

    Yhtenä syynä tautiriskin kohoamiseen pidetään sitä, että tupakoitsijoilla keuhkojen värekarvat toimivat huonommin kuin niillä, jotka eivät tupakoi.

    Merkkejä kannan kasvusta

    Luonnonvarakeskus tekee myyrien kannanvaihtelun valtakunnallista seurantaa. Kannat kartoitetaan kaksi kertaa vuodessa.

    – Perusseurannat tehdään ihan tavallisilla hiirenloukuilla. Meillä on vakioruudut, jotka käydään keväällä ja syksyllä läpi. Sen perusteella voidaan ennustaa, onko esimerkiksi seuraavana talvena tulossa tuhoja taimistoihin ja kuinka suuri on myyräkuumeriski, toteaa Henttonen.

    Myyräpyynnit ovat parhaillaan käynnissä Pohjois-Suomessa, josta tutkijat siirtyvät etelämmäksi syyskuun lopulla ja lokakuun aikana.

    Henttosen mukaan parin vuoden ajan maan etelä- ja keskiosissa myyriä on ollut vähän. Nyt kannan kasvun merkkejä on näkyvissä jo Pohjanmaalla ja varsinkin Pohjois-Pohjanmaalla.

    – Luultavasti nämä ovat merkkejä siitä, että kahden lamavuoden jälkeen myyräkanta on taas kovassa kasvussa. Näinhän se aina tekee, että kanta kasvaa ja pienenee muutaman vuoden rytmissä.

    Kaupunki, joka tuntuu vajoavan – Kurikassa on jo purettu useita rakennuksia ja nyt vajoaa kirjasto

    Kaupunki, joka tuntuu vajoavan – Kurikassa on jo purettu useita rakennuksia ja nyt vajoaa kirjasto


    Kurikan kaupungintalo purettiin vajoamisen vuoksi 2014, kaksi kerrostaloa vuosi sen jälkeen, Sedun vanha kampusalue purettiin lähes kokonaan ja nyt keskustassa vajoaa kirjasto. Rakennuksen julkisivussa on jo nähtävissä merkittävä halkeama. –...

    Kurikan kaupungintalo purettiin vajoamisen vuoksi 2014, kaksi kerrostaloa vuosi sen jälkeen, Sedun vanha kampusalue purettiin lähes kokonaan ja nyt keskustassa vajoaa kirjasto.

    Rakennuksen julkisivussa on jo nähtävissä merkittävä halkeama.

    – Tämä kaikki johtuu siitä, että Kurikan keskustan alueella on 30–40 metrin pehmeikkökerrostuma, ja se painuu kuormituksen myötä kasaan. Vanhoja rakennuksia on perustettu osa jopa vain maanvaraisesti, ja osa puisten kitkapaalujen varaan, jotka on ulotettu vain noin 14 metrin verran maanpinnasta alaspäin, kertoo Kurikan kaupungin tekninen johtaja Toni Keski-Lusa.

    Kurikan kirjaston julkisivussa on jo nähtävissä halkeama, joka johtuu rakennuksen vajoamisesta.Mirva Ekman / Yle

    Kurikan alla oleva maaperä on koko Suomen mittakaavassa melko poikkeuksellinen. Keskimäärin maapeitteen paksuus on Suomessa 8,5 metriä, kun taas Kurikassa maakerrosten paksuus on jopa 100 metriä. Pehmeikkökerrostuman alla on vielä kitkamaakerrostumaa 60–80 metriä.

    Välittömiä toimia kirjaston vajoama ei toistaiseksi vaadi, mutta tilannetta seurataan tarkasti.

    – Joko rakennus korjataan ja tähän tehdään uusi paalutus ympäriinsä kovaan pohjaan saakka, ja ankkuroidaan rakennus paikoillensa. Tai sitten vaihtoehtoisesti tehdään uusi rakennus. Korjauksen suhteen puhutaan kuitenkin merkittävästä summasta, Keski-Lusa toteaa.

    Samassa pihapiirissä muitakin vaurioita

    Kirjaston kanssa samassa pihapiirissä sijaitsevat myös uimahalli Molskis sekä Yhteiskoulu. Kummastakin on paljastunut hiljattain laajoja kosteusvaurioita.

    – Uimahallissa oli huoltotauko kesällä ja niiden töiden yhteydessä huomattiin merkittäviä kosteusvaurioita. Rakenteet ovat olleet kovilla jo kahdenkymmenen vuoden ajan eli sen jälkeen, kun uimahalli peruskorjattiin ja laajennettiin, tekninen johtaja Toni Keski-Lusa kuvaa.

    Myös Kurikan uimahallista löytyi loppukesästä laajoja kosteusvaurioita.Mirva Ekman / Yle

    Uimahalliin on tehty nyt sellaisia korjauksia, joilla se saatiin auki kesätauon jälkeen. Muu korjausarviointi on kaupungilla vielä kesken.

    Yhteiskoulun vanhassa osassa paljastui kesän aikana myös kosteusvaurioita.

    Kurikan yhteiskoulun kellaritiloissa on laajoja kosteusvaurioita.Mirva Ekman / Yle

    – Kesällä vedet tulvivat sisälle ja tulvakorjausten yhteydessä havaittiin, että kosteutta oli tullut maaperän kautta rakenteisiin. Kellarikerroksessa on merkittäviä ongelmia ja tiloja on suljettu käytöstä pois. Vauroiden laajuutta seurataan ja selvitetään.

    Koulun toimintaan kosteusvaurio ei kuitenkaan Keski-Lusan mukaan tällä hetkellä vaikuta.

    "Ongelmat ovat ratkaistavissa"

    Kurikan kirkko sijaitsee myös pehmeikön päällä, mutta se ei vajoa. Miksei?

    – Se on hyvä kysymys. Sen ajan tekninen osaaminen on ollut kenties vähän eri tyyppistä. Kirkko on perustettu kaksi metriä korkean hirsiarinan päälle, mutta se on onnistuttu tekemään niin, että sen painuminen on ollut tasaista. Haitallisia vaurioita ei ole siis päässyt syntymään, tekninen johtaja Toni Keski-Lusa kertoo.

    Keski-Lusa naurahtaa kysymykseen siitä, olisiko Kurikan keskustaa koskaan pitänyt rakentaa nykyiselle paikalleen.

    Kurikan kirjasto.Mirva Ekman / Yle

    – Keskustan alue on geoteknisesti kieltämättä todella haastava paikka, mutta kaikki nämä ongelmat ovat ratkaistavissa. Eli vastaus on, että kyllä tämä on ihan hyvä paikka rakentaa, Keski-Lusa hymyilee.

    Väärin käytetty vessanraikastin voi tuoda palokunnan paikalle – moni automaattihälytys saa alkunsa ilman tulta ja savua

    Väärin käytetty vessanraikastin voi tuoda palokunnan paikalle – moni automaattihälytys saa alkunsa ilman tulta ja savua


    Automaattisen palohälytyksen voi laukaista yllättäväkin asia, kuten vessareissun jälkeinen huomaavaisuus. Paloesimies Antti Välimäki Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselta on todistanut viime aikoina tilanteita, joissa...

    Automaattisen palohälytyksen voi laukaista yllättäväkin asia, kuten vessareissun jälkeinen huomaavaisuus.

    Paloesimies Antti Välimäki Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselta on todistanut viime aikoina tilanteita, joissa rakennus on tyhjentynyt palohälytyksen takia. Syynä on ollut aerosoliraikastimen käyttö vessassa.

    – Jos aerosolia pitää käyttää, niin sitä pitäisi käyttää pöntön suuntaan ja vielä maltillisesti, ettei ihan koko huonetta täyteen sumuta, neuvoo Välimäki hymy äänessä.

    Jotkut paloilmaisimet reagoivat myös muihin niihin osuviin aerosoleihin kuten hiuslakkaan, deodoranttiin tai hajuveteen.

    Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueella on kirjattu vuoden sisään noin 500 automaattihälytystä. Vain neljässä prosentissa kyse on rakennuspalosta.

    Yli neljäsosassa syy jää selviämättä. Syynä voi olla esimerkiksi se, että palonilmaisin vetelee viimeisiään.

    70 tapauksessa syynä on ollut "muu savu ja pöly". Tähän luokkaan kuuluvat aerosolisuihkeet, mutta myös muun muassa ilman epäpuhtaudet, kaasuvuodot ja ajoneuvojen pakokaasut. Aerosolien ja vastaavien osuus on alle viisi prosenttia.

    Muu savu ja pöly ovat yhtä yleinen lähdön aiheuttaja kuin ruuan valmistus.

    Turhia hälytyksiä ei ole

    Paloesimies Antti Välimäki arvioi, etteivät monetkaan hoksaa toimintansa seurauksia. Hiuslakkaa suihkuttava käsi voi olla hyvinkin lähellä ilmaisinta, varsinkin jos kyseessä on pitkä ihminen.

    Ilmaisimessa voi myös olla infrapunasäde, joka katkeaa molekyylien osuessa siihen ja laukaisee hälytyksen. Hälyttimet ovat herkkiä laitteita, jotka tekevät työtään – eikä hälytys ole silloin ollut väärä.

    – Laite on toiminut aivan oikein. Ihminen ei vain ole miettinyt toimintaa etukäteen, summaa Välimäki.

    Aiheuttaja löytyy kun palomies näkee, mistä tilasta hälytys on alkanut – loppu hoituu aistinvaraisesti.

    Suihkutteluun ja siivoukseenkin huomiota

    Ilmaisimet reagoivat myös kuumaan vesihöyryyn, mihin kannattaa varautua, jos käy suihkussa työpaikallaan. Myös tomerat siivousoperaatiot ovat tuoneet palokunnan paikalle: valaisimien pölyttäminen voi saada aikaan hälytyksen kouluissa tai laitoksissa.

    – Kun pyyhitään pölyjä lamppu- tai sähkökiskojen päältä, kannattaisi varautua siihen, että jos laitteistojen irtikytkentöjä ei tehdä, voi mennä hälytys eteenpäin. Sen jälkeen se todennäköisesti muistetaan huomattavasti paremmin, sanoo paloesimies Antti Välimäki.

    Talviaikaan hälytyksen saa usein aikaan pakkanen, jos ilmaisin on väärässä paikassa tai eristyksen tai ilmanvaihdon kanssa on huoltoa vaativia ongelmia.

    – Ilmaisimet ovat kauhean herkkiä laitteita, mikä on tietenkin hyvä asia tosi tilanteessa, muistuttaa Välimäki.

    "Tämä asema on ottanut yhteyttä kello kahdelta yöllä ja saaliina näkyy olevan 10 rottaa" – Nykyaikaisen rottasodankäynnin täsmäase on digitaalinen sähköloukku


    Palvelupäällikkö Jukka Tietäväinen istuu tuholaistorjuntayritys Anticimex Oy:n toimistossa Seinäjoella ja klikkaa tietokoneen näytöltä esiin dataa kentällä olevista sähköansoista. – Tämä asema on ottanut yhteyttä kello kahdelta yöllä...

    Palvelupäällikkö Jukka Tietäväinen istuu tuholaistorjuntayritys Anticimex Oy:n toimistossa Seinäjoella ja klikkaa tietokoneen näytöltä esiin dataa kentällä olevista sähköansoista.

    – Tämä asema on ottanut yhteyttä kello kahdelta yöllä ja saaliina näkyy olevan 10 rottaa. Kovassa käytössä on laite ollut.

    Kymmenen rottaa yhdessä loukussa?

    – Niin, kymmenen rottaa tai muuta jyrsijää, vastaa nykyaikaisen rottasodankäynnin ammattilainen.

    Tietäväisen tehokas täsmäase on digitaalinen sähköloukku. Syötti houkuttelee rotan postilaatikon näköisen ja kokoisen ansan putkeen, sähköisku pysäyttää eläimen sydämen ja raato putoaa siististi muovipussiin.

    Valvomoon tulee tietoa kaikista kentällä olevista loukuista.Pasi Takkunen/YleJyrsijämyrkyistä eroon

    Jyrsijämyrkkyjen aiheuttamat haitat ja riskit tiedetään ja siksi myös ammattilaiset ovat vähitellen siirtymässä rottien hävittämisessä nykyistä ekologisempiin menetelmiin.

    Puolikasta Suomen tuholaistorjuntamarkkinoista hallitseva Anticimex on edelläkävijä myrkyttömien ansojen käyttöönotossa. Sähköloukkujen yleistymisen jälkeen yrityksen käyttämien jyrsijämyrkkyjen määrä on pudonnut vuositasolla 4500 kilosta 1500 kiloon. Nyt yrityksellä on käytössä jo nelisen tuhatta sähköloukkua ympäri Suomea.

    Ansat sijoitetaan rottien tiedetyille ja oletetuille kulkureiteille.Pasi Takkunen/Yle

    Jukka Tietäväinen ei haikaile myrkkyjen perään, vaikka niitäkin vielä käytetään erikoistilanteissa. Digitaalinen systeemi on ympäristöystävällinen, hygieeninen ja tehokas.

    – Verkossa saamme yhteyden kaikkiin laitteisiin, näemme saaliin määrän, akun kunnon ja laitteen huollon tarpeen. Töitä pystytään ennakoimaan ja toisaalta turhat käynnit ansoilla jäävät pois.

    Jokamiehen aseet

    Myrkyttömiä menetelmiä rottajahtiin kehitellään osittain pakonkin edessä. Asetukset myrkkyjen käytöstä tiukkenevat jatkuvasti ja lisäksi on suuri huoli, että rotat tulevat vastustuskykyisiksi myrkyille.

    Jukka Tietäväinen sanoo, että myrkkyjen käyttöön rottien torjunnassa joudutaan turvautumaan silloin, kun tilanne on "oikein paha".

    – Jos rottapopulaatio on päässyt todella suureksi ja varsinkin jos rotat ovat päässeet tottumaan ihmisiin, silloin myrkyn käyttö on perusteltua. Silloin tarkasti ohjeita noudattaen pyritään saamaan rottapopulaatio pienemmäksi ja sen jälkeen voidaan helpommin napsia yksittäiset rotat pois.

    Rotanmyrkyn käyttö kiellettiin kokonaan elokuussa tavallisilta kuluttajilta.

    Myymäläpäällikkö Petri Väli-Torala Seinäjoen Hankkijalta kertoo, että kielto on aiheuttanut paljon kyselyitä.

    – Viljelijöille voidaan myydä edelleen jyrsijämyrkkyä, kunhan heillä on todistus kasvinsuojelututkinnon suorittamisesta, mutta tavallisille kuluttajille on tarjolla loukkuja.

    Markkinoilla on jo sähköisiäkin jokamiehen loukkuja, mutta Väli-Toralan mukaan moni asiakas päätyy perinteisempiin malleihin.

    Jukka Tietäväinen ei vaihtaisi enää sähköloukkuja myrkkyihin.Pasi Takkunen/YleJuurisyyt selville

    Ammattilainen ei vähättele jokamiehen rotanloukkujen tappovoimaa.

    – Kyllähän ne kaikki rotan tappaa, mutta haaste on saada rotta sinne loukkuun. Ei ole olemassa mitään maailman parasta rotansyöttiä vaan tilanne pitää aina suhteuttaa siihen, mitä rotta on syönyt, opastaa Jukka Tietäväinen.

    Jos rotta on päässyt viljavarastossa jyvien makuun, syöttinä toimii vilja tai jos rotat ovat vierailleet tiuhaan omenapuun alla, kannattaa syötiksi valita omenaa.

    Pat Morris / AOP

    Tärkeintä rottasodassa on tuntea vastustajansa. Tietäväinen tuntee.

    – Rotta on opportunisti. Se käyttää tilaisuuden - yleensä ihmisen luoman tilaisuuden - hyväkseen. Rotta iskee aina, kun se saa siihen mahdollisuuden.

    Rotta on myös viisas ja arka eläin. Sksi sen ansaan saaminen ei ole helppoa. Tietäväinen suosittelee vakavasti torjumaan rottaongelmaa ennakolta. Jätteiden huolellisesta käsittelystä ja pihan siisteydestä ei kannata tinkiä yhtään.

    – Rottasodassa pitää päästä käsiksi ongelman juurisyihin.

    Selvitys: SeAMK ja SAMK osaksi Tampereen korkeakoulukonsernia

    Selvitys: SeAMK ja SAMK osaksi Tampereen korkeakoulukonsernia


    Selvitys Tampere3-yhteisön laajentamiseksi on valmistunut. Selvitysryhmä suosittaa neuvottelujen aloittamista Seinäjoen sekä Satakunnan ammattikorkeakoulujen ja Tampereen korkeakoulukonsernin välillä ehdoista, joilla ammattikorkeakoulut voisivat...

    Selvitys Tampere3-yhteisön laajentamiseksi on valmistunut. Selvitysryhmä suosittaa neuvottelujen aloittamista Seinäjoen sekä Satakunnan ammattikorkeakoulujen ja Tampereen korkeakoulukonsernin välillä ehdoista, joilla ammattikorkeakoulut voisivat liittyä Tampereen korkeakoulukonserniin.

    Uudelleenjärjestelyjä selvitysryhmä esittää saatettavaksi voimaan vuoden 2021 alusta, mikäli neuvotteluissa saavutetaan eri osapuolia tyydyttävä lopputulos.

    Seinäjoen ja Satakunnan ammattikorkeakoulut liittyisivät Tampereen korkeakoulukonserniin itsenäisinä ammattikorkeakouluina ja niille nimitettäisiin ammattikorkeakoululain mukainen oma hallitus.

    Tulevaisuuden optiona voisi olla yhden ammattikorkeakoulun muodostaminen.

    "Emme luovuta päätösvaltaa muualle"

    Selvitys käynnistyi maaliskuussa SAMKin, SeAMKin ja TAMKin rehtoreiden tammikuussa tekemän aloitteen mukaisesti. Tavoitteena oli selvittää yhteistyön mahdollisuuksia. Selvityksen taustalla on Suomen korkeakoulukentän voimakas muutos.

    Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Varmola toteaa ammattikorkeakoulun lähettämässä tiedotteessa, että raportti arvioidaan nyt huolellisesti ja kiihkottomasti.

    – Yhteistyön kehittämisen tulee kuitenkin jatkua, ja siihen raportti antaa hyvän pohjan. Seinäjoen kannalta on ratkaisevaa, voidaanko tänne muodostaa nykyistä vahvempi ja kansainvälisempi korkeakouluyhteisö ensi vuosikymmenellä. Se muodostuu vahvasta ammattikorkeakoulusta ja monipuolisesta yliopistokampuksesta, Varmola toteaa.

    Myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtaja Kari Hokkasen mukaan SeAMK hakee lisää voimavaroja toimintansa kehittämiseen, mutta ei ehdoitta.

    – Jatkossa on huolehdittava siitä, että emme luovuta päätösvaltaa muualle, hän toteaa tiedotteessa.

    Raportti luovutetaan uuden Tampereen korkeakoulusäätiön hallituksen sekä kunkin korkeakoulun hallituksen ja omistajien käsiteltäväksi mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten.

    Tiedätkö, kuka vaikuttaa lätkäsuosikkisi taustalla? Yle selvitti kaikkien liigajoukkueiden hallitusten kokoonpanot

    Tiedätkö, kuka vaikuttaa lätkäsuosikkisi taustalla? Yle selvitti kaikkien liigajoukkueiden hallitusten kokoonpanot


    Miesten jääkiekon SM-liigajoukkueiden hallitukset ovat vahvasti miesvoittoisia. 15 joukkueen 83 hallitusjäsenestä vain kaksi on naisia: Tapparan Sirkka Hagman ja JYPin Sari Rito. Molemmat heistä kuuluvat myös joukkueidensa omistajiin. Yle selvitti...

    Miesten jääkiekon SM-liigajoukkueiden hallitukset ovat vahvasti miesvoittoisia. 15 joukkueen 83 hallitusjäsenestä vain kaksi on naisia: Tapparan Sirkka Hagman ja JYPin Sari Rito. Molemmat heistä kuuluvat myös joukkueidensa omistajiin.

    Yle selvitti kaikkien 15 liigajoukkueen hallitusten jäsenten taustat ja sidonnaisuudet. Suurin osa jäsenistä on liikemiehiä, joille liigajoukkueen hallituksessa istuminen ei ole ainoa luottamustoimi.

    Voit siirtyä suoraan oman joukkueesi tietoihin yllä olevasta pudotusvalikosta tai tankata kaikkien joukkueiden tiedot alta löytyvästä listasta.

    HIFK

    Pelaajabudjetti 3,25 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 9,9 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Jukka Valtanen

    Korvasi potkut saaneen Pentti Matikaisen vuonna 2008, kun HIFK oli konkurssin partaalla. Toimii myös Jääkiekkoliiton liittovaltuuston varapuheenjohtajana. On työskennellyt aiemmin Elisassa ja Lorealilla.

    Hallituksen puheenjohtaja Timo Everi

    On ollut mukana kehittämässä jääkiekon mestarien liigaa CHL:ää ja on myös CHL:n hallituksen jäsen. Puuhannut monitoimiareenaa Helsinkiin, Turkuun, Jyväskylään ja Ouluun.

    Leo Bensky

    Maahantuontia ja tukkukauppaa harjoittavan perheyritys Oy Anglo-Nordic Ab toimitusjohtaja. Tuli HIFK:hon sijoittajaksi vuonna 2008 seuran talousahdingon aikana, kun HIFK järjesti osakeannin.

    Gustaf Björnberg

    Tuli myös HIFK:n omistajaksi seuran kannalta surkeana vuonna 2008. Metsäteollisuusyhtiö Myllykosken (sittemmin myyty UPM:lle) omistajasuvun perijä.

    Alexander Lindholm

    Otava-konsernin toimitusjohtaja. Alma Media Oyj:n hallituksen jäsen.

    Kaj Swanljung

    Pikakuljetusyritys TNT Suomi Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Ammatiltaan asianajaja, joka on mukana useiden yritysten hallituksissa, esimerkiksi naantalilainen alkoholijuomiin keskittynyt Brinkhall Sparkling Oy.

    Harri Tuohimaa

    Handelsbanken Rahoitus Oyj:n toimitusjohtaja. Entinen jääkiekkoilija, joka on edustanut SM-liigassa Lukkoa ja HIFK:ta sekä Suomea Sarajevon olympialaisissa.

    HPK

    Pelaajabudjetti 1,75 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 5,37 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Antti Toivanen

    Työskennellyt aikaisemmin muun muassa kiinteistönvälittäjänä ja yritysrahoituspäällikkönä.

    Hallituksen puheenjohtaja Matti Vihervuori

    Ollut pitkään HPK-edustusjääkiekko ry:n hallituksessa. Ollut Hämeen Sanomien toimitusjohtaja.

    Jyrki Louhi

    Pelaajaurallaan HPK:n seuraikoni, jonka pelipaita on nostettu Hämeenlinnan jäähallin kattoon. KPMG:n erityisasiantuntija urheilujuridiikassa ja -verotuksessa.

    Mika Koskinen

    Länsi-Auton aluejohtaja.

    Mika Uutela

    Rakennussaneerausyhtiö MV Maalaus Oy:n toimitusjohtaja.

    Tapio Vekka

    Hallituksen puheenjohtaja ja toinen omistaja Vekka Liikenteessä. Kiinteistö- ja ruokapalveluita tarjoavan Tekmen toimitusjohtaja. Ollut aiemmin myös Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

    Ilves

    Pelaajabudjetti 2 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 5,4 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Risto Jalo

    Entinen liigapelaaja, joka on Ilveksen toimitusjohtaja jo toistamiseen. Autonvuokrausyritys Noble Team Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

    Hallituksen puheenjohtaja Jyrki Seppä

    Entinen SM-liiga- ja NHL-pelaaja. Asuu Savonlinnan Kerimäellä, jossa toimii lammastilansa Herttualan toimitusjohtajana.

    Timur Kärki

    Ohjelmistoyritysten Gofore ja Erofog Oy toimitusjohtaja.

    Esa Ranta-aho

    Belgiassa hevostalli ER-horsea pyörittävä toimitusjohtaja.

    Markku Pekkola

    Työskentelee talous- ja palkkahallinnon asiantuntijana Accountorissa ja istuu myös yhtiön hallituksessa.

    Mikkelin Jukurit

    Pelaajabudjetti 1,5 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 3,36 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Tuomas Muotka

    Hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja Kalevankankaan Areena Oy:ssa, jonka toimialaa on tapahtumien järjestäminen Jukurien kotihallilla Kalevankankaan jäähallilla. On myös jäähallilla toimivan Heimoravintolat Oy:n toimitusjohtaja. Pelannut Jukureissa juniorina.

    Hallituksen puheenjohtaja Jukka Toivakka

    Suomen jääkiekkoliiton hallituksen varapuheenjohtaja, toiminut myös Mestiksen puheenjohtajana. Toivakan suku on vaikuttanut Mikkelin yrityselämässä jo yli sata vuotta. Suku on ollut mukana muun muassa kauppakeskus Akselissa ja Mikkelin toriparkissa sekä vaikuttaneet kunnallispolitiikassa. Toivakan suvun omistama A. Toivakka Oy on yksi Keskon suurimmista osakkeenomistajista.

    Jukka Ahokas

    Mikkelin kaupunkilehden toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Lisäksi toimii monella toimialalla pelaavan JLV Investin toimitusjohtajana. Yrityksen toimialoiksi on ilmoitettu muun muassa lehtien julkaisutoiminta, mainostoimistopalveluiden tuottaminen ja kiinteistöjen omistaminen.

    Reijo Björkman

    On mukana Kalevankankaan Areenan ja Heimoravintoloiden hallituksissa. Vakuutusmeklari Meklaritalo-yrityksessä.

    Jyrki Larvanto

    Mikkeliläisen Kantolan Rengas Oy:n toimitusjohtaja ja omistaja. Yritys kuuluu Rengas Center -ketjuun. Osti Kantolan Renkaan koko osakekannan vuonna 2005.

    Kai Simola

    Toimitusjohtaja putki-, ilmanvaihto-, jäähdytys- ja erikoisurakointia tarjoavassa Star Expert Oy -yrityksessä. Sai vuonna 2015 Mikkelin kaupungin vuoden yrityspalkinnon.

    Heikki Viitikko

    Osti viime vuonna Jukureista 28 prosenttia. Kiinteistösijoittaja. Estate Oy -nimisen yrityksen toimitusjohtaja.

    JYP

    Pelaajabudjetti 2,4 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 8,2 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Aku Vallenius

    Jypin entinen pelaaja. Koiranruoka ja -tarvikeyritys Ryrys Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Jypin akatemiajoukkue D Teamin toimitusjohtaja, Jyväskylän Jäähalli Oyn hallituksen jäsen.

    Hallituksen puheenjohtaja Jukka Seppänen

    Toimii hallituksen jäsenenä tai puheenjohtajana yli kymmenessä kiinteistöosakeyhtiössä. Hallitusjäsenyyksiä lukuisssa muissakin eri alan firmoja. Seppäsellä on ollut sormensa pelissä Jypin kohdalla joko toimitusjohtajan tai hallituksen puheenjohtajan roolissa parikymmentä vuotta. Aiemmin hän oli koko Jypin suurin yksittäinen omistaja.

    Pekka Harvia

    Kuuluu Harvian saunasukuun. Paikka sekä vene- ja konekauppaan keskittyvän Jyväs-Marinen että uutta liikuntakeskusta Jyväskylään valmistelevan Jyväskylän Hippoksen kehitys Oyn hallituksessa.

    Heimo Viinanen

    On myös Jyväs-Marinen ja Jyväskylän Hippoksen kehitys Oyn hallituksessa, sekä kirjanpainoalan yritys Grano Oyn hallituksessa.

    Sari Rito

    Jypin hallituksen ainoa nainen. On myös kiinteistösijoitusyritys Rito Oyn toimitusjohtaja. Yritys toimi vaatealalla vuoteen 1998 saakka.

    Anssi Lyytinen

    Optikkoalalla. Toimii Dioptiria Oyn ja Virlans Oyn toimitusjohtajana.

    Esa Polas

    Istuu lukuisten asunto-osakeyhtiöiden hallituksissa. On puheenjohtaja kolmen eri alan yrityksen hallituksissa, muun muassa kuljetuspalveluita ja autokauppaa.

    Kalpa

    Pelaajabudjetti 1,9 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 6,9 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Toni Saksman

    Nostettiin toimitusjohtajaksi tappiollisen kauden 2012–2013 päätteeksi. Työskennellyt aiemmin tilitoimisto Pretax Kuopio Oyn toimitusjohtajana. Osakas ja hallituksen jäsen konsulttiyritys Javeco Oyssa, jossa työskentele konsulttina.

    Hallituksen puheenjohtaja Mika Sutinen

    Vuoden 2017 liikemies, entinen Mustin ja Mirrin toimitusjohtaja.

    Kyösti Karhunen

    Kuopiolaisen tavarataloketju Carlsonin toimitusjohtaja.

    Mikko Kuparinen

    Jääkiekkoliiton liittohallituksen jäsen ja Juniori-Kalpa ryn puheenjohtaja. Sijoittaja, sijoitusyhtiö Canelcon Capital Oyn toimitusjohtaja.

    Markus Pohjonen

    Rakennusbisneksessä mukana. Toimitusjohtaja kahdessa eri kuopiolaisessa rakennusfirmassa. Puheenjohtajana useissa taloyhtiöissä Kuopiossa. Kuopion vuoden nuori yrittäjä 2013.

    Jarmo Vidgrén

    Omistaa veljiensä kanssa metsäkoneyhtiö Ponssen ja toimii yrityksen myynti- ja markkinointijohtajana ja toimitusjohtajan varamiehenä. Ponsse on tukenut Kalpaa vuodesta 2004 asti.

    KOOKOO

    Pelaajabudjetti 1,7 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 4,94 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Sakari Välimaa

    Kiekkoillut I-divisioonan joukkueessa Kotkan Titaanit ja toiminut myös joukkueen toiminnanjohtajana. Ollut aiemmin myös TPS:n myyntipäällikkönä.

    Hallituksen puheenjohtaja Mikko Pulkkinen

    Microsoftin johtoryhmässä liiketoimintajohtajana.

    Heikki Hietala

    Yrittäjä muun muassa hallitilaa vuokraavassa Tehovarastot -yrityksessä.

    Jouni Mankki

    Töissä rakennusalan yritys Swecossa.

    Pulla Peltola

    Leipomoalan yrittäjä. Kouvolan kaupunginvaltuuston jäsen (sit.).

    Pahto Ruohtula

    KooKoon suurin yksittäinen omistaja - omistaa noin 19 prosenttia. Perustanut majoitusalan yritys Suomen Majoitusmestarit, jonka myi viime vuonna.

    Mika Turkki

    Puhelinpalveluita myyvän FIN Kotimaan Puhelinpalvelut Oyn omistajia.

    Oulun Kärpät

    Pelaajabudjetti 3,2 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 15,8 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Tommi Virkkunen

    Oli Kärppien hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2010 saakka. Toimitusjohtaja myös kahdessa Kärpät -konsernin tytäryhtiössä: musiikkifestivaaleja järjestävä Qstock Oy ja työvoimaa vuokraava Työtahti Oy.

    Hallituksen puheenjohtaja Heikki Kontsas

    Oulun kaupungin riskienhallintapäällikkö. Jääkiekkotapahtumajärjestäjä Glacies Oyn, Raksilan Harjoitushalli ja Raksilan Tekojääkentän Katsomo ky hallitusten jäsen, Työtahti Oyn hallituksen puheenjohtaja.

    Petri Harju

    Rakennuttajatoimisto Promenin toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen ja Pohjoisen panimo Maistila Oyn hallituksen jäsen.

    Jari Pirinen

    RSM Finland Recoveryn toimitusjohtaja. Työskennellyt ennen Finnveralla ja Pohjolan Osuuspankissa. Koneiden myynti- ja vuokrafirma Realmachinery Oyn hallituksen puheenjohtaja.

    Arto Yli-Martimo

    Kuuluu Osuuspankin hallintoneuvostoon. Metalliteollisuudessa Mectalent Oyn hallituksen jäsen ja liikkeenjohdon konsultointia tekevän Asylum Oyn hallituksen puheenjohtaja.

    Rauman Lukko

    Pelaajabudjetti 2,6 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 7,3 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Timo Rajala

    Inisinööri, työskennellyt muun muassa Elisalla.

    Hallituksen puheenjohtaja Ari Salmi

    Liigan hallituksen jäsen. Hallituksen puheenjohtaja myös Logistikas Oyssä ja Olderman Oyssa. Jälkimmäisessä myös toimitusjohtajana, samoin Rautarukkanen Oyssä. Hallituksen jäsen myös Rauman satamayhtiö Rauma Marine Constructionsissa.

    Rami Aarikka

    Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja.

    Veli-Matti Lanne

    Contineo Oyn toimitusjohtaja. Contineo omistaa muun muassa RTK-Palvelun ja RTK-Henkilöstöpalvelun, jotka kuuluvat Lukon kanssa samaan konserniin. Suurin osa Lukon rahoituksesta tulee juuri RTK:lta. Lanne on myös RTK Henkilöstöpalvelun hallituksen puheenjohtaja. Hallituksen jäsen myös neljässä muussa yrityksessä.

    Mika Marttila

    Osuuskauppa Keulan hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja.

    Janne Mokka

    Ydinjätehuollon asiantuntijayritys Posiva Oyn toimitusjohtaja. Entinen ydinvoimayhtiö Teollisuuden Voiman (TVO) tuotantojohtaja.

    Esa Tommila

    Entinen Lukon pelaaja. Hallituksen jäsen Lukon junioriareena Tuki-Areena Oyssä.

    Lahden Pelicans

    Pelaajabudjetti 1,75 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 7,22 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Tomi-Pekka Kolu

    Työskennellyt Pelicansissa vuodesta 2004, muun muassa markkinointijohtajana. Pelannut Pelicansissa 57 Liiga-ottelua kaudella 1999-2000.

    Hallituksen puheenjohtaja Pentti Matikainen

    Entinen pelaaja ja valmentaja, joka valmensi Suomen maajoukkueen vuonna 1988 olympialaisissa hopealle.

    Pasi Nurminen

    Pelicansin suurin omistaja: omistusosuus yli 70 prosenttia. Entinen maalivahti, joka on pelannut Liigan ja maajoukkueen lisäksi NHL:ssä. Kuuluu myös Pelicansin valmennustiimiin.

    Tommi Kurkaa

    Asfaltointiyritys Iskuasfaltin toimitusjohtaja ja Pelicansin pienomistaja.

    Juho Ruoti

    Toimitusjohtaja linja-autoalan perheyritys Reissu-Ruoti Oyssa. Pelicansin pienomistaja.

    Simo Santapukki

    Apulanta-yhtyeen rumpali, toinen omistaja Apulanta Oysta. Omistaa myös kiinteistöjä Lahdessa.

    SaiPa

    Pelaajabudjetti 2 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 5,45 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Jussi Markkanen

    Entinen Liiga- ja NHL-pelaaja. Omistaa SaiPasta noin 19 prosenttia.

    Hallituksen puheenjohtaja Timo Tersa

    Omistaa melkein 25 prosenttia yhtiöstä. Pyörittää Lappeenrannan K-Rautaa.

    Jussi Okko

    Hänen isänsä johtama Okimar Invest on Liiga-Saipan toinen pääosakas liki 25 prosentin omistuksella. Työskentelee perheensä omistamassa kivialan yritys Ylamaa Groupissa.

    Kari Koskimies

    Omistaa Liiga-Saipasta noin 16 prosenttia. Yrittäjänä muun muassa urheiluvälinemyynnissä.

    Kimmo Lecklin

    Edustaa hallituksessa SaiPa ry:tä, joka vastaa seuran junioritoiminnasta. Entinen liigatason maalivahti.

    Ville Suni

    Perheyritys Auto-Suni Oyn toimitusjohtaja.

    Timo Tikkinen

    Liigayhtiön pienomistaja, rahoitusalan ammattilainen.

    Teemu Toiviainen

    Töissä Nokian talousjohdossa. Liiga-Saipan pienomistaja.

    Vaasan Sport

    Pelaajabudjetti 1,5 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 4,5 miljoonaa

    Toimitusjohtaja Tomas Kurten

    Pitkä kokemus kansainväliseltä matkailualalta.

    Hallituksen puheenjohtaja Heikki Hiltunen

    Jääkiekon SM-liiga Oyn hallituksen puheenjohtaja. Vaasan Jäähallin Ravintolayhtiön hallituksen puheenjohtaja ja iLOQ Oy -nimisen digitaalisia lukitusratkaisuja myyvän yrityksen toimitusjohtaja. Sportin hallituksen kaikki kuusi jäsentä kuuluvat myös ravintolayhtiön hallitukseen.

    Ismo Aukee

    Valoitusratkaisuja tekevän Jukolux Oyn toimitusjohtaja.

    Tommie Jern

    Lääkefirma Ratiopharmin toimitusjohtaja.

    Martti Ehrnrooth

    Kuuluu Jukoluxin hallitukseen. Sen ja Sportin lisäksi istuu kahdeksan muun yhtiön hallituksissa, muun muassa kiinteistöalaa.

    Kjell Jonas Hemming

    JCH Investments Ltd, hallituksen puheenjohtaja.

    Ari-Pekka Soini

    Koiraharrastuksiin keskittyvän Paws Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja.

    Tappara

    Pelaajabudjetti 2,75 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 9,2 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Mikko Leinonen

    Entinen Liiga- ja NHL-hyökkääjä. Kuuluu jääkiekkotapahtumia järjestävän Glacies Oyn, Tappara Sport Oyn ja Hakametsän palvelut Oyn hallituksiin.

    Hallituksen puheenjohtaja Heikki Penttilä

    Pyörittää Tampereella omaa asianajotoimistoaan.

    Sirkka Hagman

    Tapparan hallituksen ainoa naisjäsen ja Liiga-joukkueiden hallitusten kahdesta naisjäsenestä toinen. Rengasalalla toimivan Black Donuts Engineeringin prokuristi. Lempäälän Jäähalli Oyn hallituksen puheenjohtaja.

    Jouni Oja

    Rahoitusyhtiö Kivainvest Oyn toimitusjohtaja. Mukana usean muun eri yhtiön hallituksessa.

    Ronald Grönlund

    Kerrotaan olevan hallituksessa yhden seuran pääomistajan Chaim "Poju" Zabludowiczin edustaja. Air Intelligence Oyn hallituksen jäsen.

    Pasi Näkki

    Tallink Siljan toimitusjohtajan sijainen.

    Ari Penttilä

    Matkapoikien toimitusjohtaja.

    Antti Peltonen

    Sähkö-Pelto Oyn toimitusjohtaja. Lähes kolmisenkymmentä roolia muiden yritysten hallituksissa tai kiinteistöosakeyhtiöissä.

    Tommy Westerberg

    Antti Peltosen tapaan useita kymmeniä rooleja eri yritysten hallituksissa. Tilitoimisto Westerbergin toimitusjohtaja.

    TPS

    Pelaajabudjetti 2,4 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 6,7 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Santtu Jokinen

    Aloitti TPS:n veturina tämän vuoden kesäkuussa. Sitä ennen työskenteli lähes 20 vuotta Lindström Groupilla eri tehtävissä. Koulutukseltaan diplomi-insinööri.

    Hallituksen puheenjohtaja Veli-Pekka Marin

    Jääkiekon SM-liigan hallituksen jäsen. Turkuhallin Palvelu Oyn hallituksen puheenjohtaja, Uplause Oyn toimitusjohtaja.

    Ilkka Paananen

    Peliyhtiö Supercellin hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja. Myös suositun Wolt -ruokakuljetusyrityksen hallituksen jäsen.

    Mikko Kodisoja

    Supercellin perustajajäsen ja prokuristi.

    Porin Ässät

    Pelaajabudjetti 1,9 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 6,25 miljoonaa euroa

    Vt. toimitusjohtaja Mikael Lehtinen

    Korvasi potkut saaneen Eeva Perttulan kuluvan vuoden toukokuussa. Toiminut aiemmin junioriässien toiminnanjohtajana.

    Hallituksen puheenjohtaja Mikko Juusela

    Luvata Pori Oyn henkilöstöjohtaja ja hallituksen jäsen. MVR-Yhtymän hallituksen jäsen. Valittiin hallituksen puheenjohtajaksi syksyllä 2018, sitä ennen oli Ässien junioritoiminnasta vastaavan Porin Ässät ryn hallituksen jäsen vuosina 2014–2018, puheenjohtajana 2015–2018.

    Juha Hakanpää

    Astora-Rakennus Oyn pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja, Astora Group Oyn toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen. Porin Ravit Oyn hallituksen jäsen.

    Janne Ojanen

    Porin Ravien hallituksen puheenjohtaja, entinen Ässät Oyn hallituksen puheenjohtaja. Huhujen mukaan ei tullut toimeen aiemmin tänä vuonna irtisanotun toimitusjohtaja Eeva Perttulan kanssa.

    Jali Prihti

    Sampo-Rosenlew Oyn hallituksen puheenjohtaja. Ollut Ässien hallituksessa vuodesta 2012 alkaen, joukkueenjohtajana myös junioritoiminnassa.

    Kimmo Suominen

    Suomen pesäpalloliiton kurinpitopäällikkö ja urheilun oikeusturvalautakunnan jäsen. Asianajaja Eversheds Sutherland -nimisessä yrityksessä.

    Jaakko Virtanen

    Porin elementtitehtaan yrittäjä ja toimitusjohtaja. 154 liigaottelua Ässissä. Ässät Oy hallituksessa 2010–2013, Ässät ryn hallituksessa 2008–2014. Patajunnuareena Oyn hallituksen jäsen.

    Lue lisää:

    Kärpät uusii mestaruuden, pistepörssin voittaja suoraan historiankirjoista – Yle Urheilu listasi liigakauden palkintojen saajat ja potentiaalisimmat haastajat

    SM-liigakautta ennakoivassa erikoislähetyksessä nostettiin esille ennakkosuosikit ja lupaavimmat nuoret: "Kuin uusi Aho tai Laine, joka olisi paras aikainen joululahja liigalle"

    Liiga-avaus oli poikkeuksellista hurlumhei-juhlaa – täydellä kierroksella mätettiin 19 ylivoimamaalia

    Yrittäjäkoulutuksen pioneeri Suomen Yrittäjäopisto juhlii jo viisikymppisiä –

    Yrittäjäkoulutuksen pioneeri Suomen Yrittäjäopisto juhlii jo viisikymppisiä – "Yrittäjyys oli 70-luvulla vähän kirosana"


    Suomen Yrittäjäopisto juhlii tänään 50-vuotista taivaltaan. Kauhavalla vuonna 1968 perustettu oppilaitos toimii jo 50:llä paikkakunnalla Suomessa. Opiston alku takelteli, mutta lähti kuitenkin hiljalleen vauhtiin. Kauhavalla haluttiin vastata...

    Suomen Yrittäjäopisto juhlii tänään 50-vuotista taivaltaan. Kauhavalla vuonna 1968 perustettu oppilaitos toimii jo 50:llä paikkakunnalla Suomessa.

    Opiston alku takelteli, mutta lähti kuitenkin hiljalleen vauhtiin. Kauhavalla haluttiin vastata yrittäjien tarpeisiin.

    – Yrittäjyys oli 70-luvulla vähän kirosana. Sen nostaminen koulutuksellisin keinoin tuki yrittäjiä omassa arjessaan, kertoo vuonna 1974 rehtorina Suomen Yrittäjäopistossa toiminut Ylermi Försti.

    Opetusta pääasiassa verkossa

    Koulutusmenetelmät ovat muuttuneet viidessä vuosikymmenessä paljon.

    – Opiskelijat tulivat alussa Kauhavalle, ja meillä oli iso joukko yrittäjien jälkikasvua, jotka muodostivat hyvän yhteistyöverkon keskenään. Tänä päivänä koulutus on verkossa. Ideat ovat varmasti kuitenkin ihan samoja, liikeideoita pohditaan ja kehitysohjelmia tehdään, Ylermi Försti pohtii.

    Yrittäjänä edelleen tänäkin päivänä toimiva Timo Keskinen valmistui Yrittäjäopiston ensimmäiseltä yrittäjäkurssilta. Keskinen oli yrittäjäkurssin aloittaessaan 18-vuotias.

    – Minulla oli tuolloin ammatillinen peruskoulutus pohjalla, ja toivoin saavani Yrittäjäopistolta tarpeellisen tietotaidon, jota yrittäjäksi tarvitaan. Vuonna 1971 perustin yrityksen, joka toimii edelleen, rengasalan yrittäjä Keskinen kertoo hymyillen.

    "Pystymme elämään ajassa"

    Suomen Yrittäjäopiston rehtori Jorma Kukkeenmäki näkee yrittäjäkoulutuksen tulevaisuudessa mahdollisuuksia, vaikka ammatillisen koulutuksen reformi haastaakin oppilaitosta.

    – Se vaatii meiltä entistä yksilöllisempää ja nopeampaa koulutusta, ja asiakas voi valita erilaisia koulutuksia. Tämä kaikki pitäisi tehdä nopeammassa ajassa ja pienemmällä rahalla. Olen kuitenkin luottavainen henkilökunnan muuntautumiskykyyn, ja meiltä löytyy sitä yrittäjämäistä asennetta, että pystymme elämään ajassa, Kukkeenmäki toteaa.

    Suomen Yrittäjäopiston 50-vuotisjuhlia vietettiin Härmän kuntokeskuksessa Kauhavalla 17. syyskuuta. Tilaisuuden juhlapuhujana oli mm. opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.Mirva Ekman / Yle

    – Valtiovalta voisi vähän löyhemmällä kädellä avata rahakanavia tämän hyvän asian eteenpäin viemiseksi, koska yrittäjä on se työllistäjä, ja pienyrittäjyys tekee työpaikkoja nopeammin. Koulutuksen eteenpäin viemiseen panostaminen olisi työllistävä asia, 70-luvulla rehtorina toiminut Ylermi Försti sanoo.

    Kauhavalla pysytään

    Juhlavuoden kunniaksi julkaistiin opiston vaiheista kertova historiikki. Pohjanmaan Yrittäjäopistosta Suomen Yrittäjäopistoksi -historiikin on kirjoittanut Pekka Nieminen. Nieminen on toiminut mm. Suomen Yrittäjäopiston vararehtorina sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kehityspäällikkönä.

    Pekka Nieminen (vas.) kirjoitti Pohjanmaan Yrittäjäopistosta Suomen Yrittäjäopistoksi -historiikin. Niemisen vierellä vuonna 1974 Yrittäjäopiston rehtoriksi valittu Ylermi Försti.Mirva Ekman / Yle

    Rehtori Jorma Kukkeenmäki pitää Kauhavan roolia Yrittäjäopistossa edelleen hyvin vahvana.

    – Omassa roolissani minulla on omistajaan täysi luottamus. Asioita pitää viedä yhteisymmärryksessä eteenpäin. Kauhavalla on todettu että Yrittäjäopisto on sille tärkeä muun muassa työpaikkojen, imagon sekä kehittämistoimien kautta, Kukkeenmäki sanoo.

    Suomen Yrittäjäopistolla on meneillään parhaillaan yhdistymisprosessi Teuvan aikuiskoulutuskeskus Teak Oy:n kanssa. Yhdistyminen vaatii vielä opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymisen, mutta yhteistyö pyritään käynnistämään vuoden 2019 alussa.

    Harkitsetko ajo-opetusluvalla opettamista? Liikennepsykologian asiantuntija:

    Harkitsetko ajo-opetusluvalla opettamista? Liikennepsykologian asiantuntija: "Jos tavoitteena on muuta kuin turvallisuus, jälki ei välttämättä ole kovin hyvää"


    Neljän lapsen äiti Anu Virnala on opettanut ajamaan jo kolme poikaansa. Nyt äidin ajotunnit on aloittanut perheen 16-vuotias kuopus Vanessa. Vanessa Virnala kehaisee äidin kärsivällisyyttä oppilaansa suhteen. Jos Vanessalle sattuu joku virhe,...

    Neljän lapsen äiti Anu Virnala on opettanut ajamaan jo kolme poikaansa. Nyt äidin ajotunnit on aloittanut perheen 16-vuotias kuopus Vanessa.

    Vanessa Virnala kehaisee äidin kärsivällisyyttä oppilaansa suhteen. Jos Vanessalle sattuu joku virhe, äiti ymmärtää kyllä.

    – Äiti on rauhallinen ja rauhoittelee, että ei käynyt mitään, jatketaan tästä, Vanessa sanoo.

    Isompia virheitä traktorikortin ja mopokortin jo omaavalle Vanessalle ei ole sattunutkaan. Mitä nyt joskus auto esimerkiksi sammunut väärällä hetkellä.

    Anu Virnala tietää itsekin päätyneensä perheen ajo-opettajaksi rauhallisuutensa vuoksi. Sopu lasten ja äidin välillä on aina säilynyt, kun ollaan oltu ajossa.

    Vaikka Anu Virnala sanoo selvinneensä 30 vuotta liikenteessä itsekin hyvin, opettajan vastuu sekä liikennekäyttäytymisen teoriapuolesta että liikenneasenteista on hänellä tiedossa.

    – Joskus voin tehdä jotain ja sanoa sen perään, että tuota ei sitten tehdä noin, hän naurahtaa.

    Tarkat korvat takapenkillä

    Liikenneasenteisiin vaikuttaa se muodollinen opetus, jota ajamaan opetellessa saa. Mutta siihen vaikuttavat myös esimerkki ja kokemukset.

    Liikennepsykologian dosentti, yrittäjä Sirkku Laapotti korostaa kaikessa liikennekäyttäytymisessä turvallisuuslähtöisyyttä. Mutta valitettavasti kokemusperäinen oppiminen ei aina tue tätä tavoitetta.

    Jos ajo-opettaja on esimerkiksi oma vanhempi, jonka ajamista on seurannut takapenkiltä, voi vanhemman ja opettajan roolien yhdistämistä seurata yhteentörmäys. Takapenkillä on tarkat korvat.

    – Lapsi havainnoi tarkkaan vanhempiaan ja läheisiään, ja autokouluikäisellä lapsella on jo pitkä kokemus liikenneasenteista takana. Jos vanhempi neuvoo toisella tavalla ja toimii toisella tavalla, tulee vesittäneeksi sen mitä sanoo.

    Laapotti oli mukana Turun yliopistossa liikennepsykologian tutkimusryhmässä, jonka yksi keskeinen teema oli liikennekäyttäytymisen oppiminen.

    Jos vanhempi neuvoo toisella tavalla ja toimii toisella tavalla, tulee vesittäneeksi sen mitä sanoo. Sirkku Laapotti

    Laapotin mukaan aikuisuuden kynnyksellä olevat nuoret ovat lapsuuden kokemuksista huolimatta hyvin vastaanottavaisia uudelle tiedolle. Ajo-opetustilanteissa voivatkin parhaimmillaan oppia sekä opettaja että oppilas.

    – Ajo-opettaminen on tilaisuus muuttaa omaakin käyttäytymistä ja ajotapoja, Laapotti muistuttaa.

    Laapotin mukaan hyvä lähtökohta on suhtautua nöyrällä asenteella omaan tietämykseen ja opettamiseen.

    "Sai vaan alkaa ajella"

    Ajokorttilain heinäkuinen uudistus antaa mahdollisuuden aloittaa ajo-opettelu jo 16-vuotiaana. Se myös helpotti opetusluvan hakemista ja muita siihen liittyviä vaatimuksia – ja moninkertaisti opetuslupahakemusten määrän.

    Anu Virnala tuntee opetuslupaan liittyvän uuden ja vanhan käytännön.

    Aiempiin opetuskertoihin verrattuna ajo-opetusluvan hakeminen oli tällä kertaa yksinkertaisempaa – se tuli postitse vain pari viikkoa hakemuksen jättämisen jälkeen. Lisäksi autoon toki asennettiin opetuspolkimet ja muut asiaankuuluvat varusteet, mutta sitä ei tarvinnut käydä niiden kanssa katsastamassa.

    Tällä kertaa äidin ei myöskään tarvinnut suorittaa teoriakoetta opetusluvan saadakseen.

    – Sai vaan alkaa ajella, Anu Virnala sanoo.

    Sekä äiti että tytär iloitsevat siitä, että kahden vuoden opetuslupa-aikana kilometrejä kertyy runsaasti.

    – Vanessa ehtii ajaa tänä aikana tuhansia ja tuhansia kilometrejä ja kaikenlaisilla keleillä. Pääsemme harjoittelemaan myös pitkän matkan ajamista, kun lähdemme Vanessan harrastusmenoihin eli lentopallo-otteluihin eri puolille Suomea, Anu Virnala toteaa.

    Hinta ei saisi ratkaista

    Sirkku Laapotin mielestä ajo-opetusluvan saamisen ehtona olisi voinut vielä pitää teoriakokeen suorittamista. Opetusluvalla opettavat eivät ole ajamisen ammattilaisia, vaan ”tavallisia” kuskeja.

    – Siinä piilee riskejä. Jos tavoitteena on muuta kuin turvallisuus, jälki ei välttämättä ole kovin hyvää, Laapotti arvelee. Hän viittaa esimerkiksi tavoitteeseen suorittaa ajokortti edullisesti.

    Ihminen ajaa niin kuin elää, on vanha viisaus. Sirkku Laapotti

    Toisaalta taas vanhemman tarve opettaa omalle nuorelleen ajotapa, joka pitää sekä tämän että muut liikenteessä liikkujat turvassa, voi olla hyväkin asia. Pelkkä ajaminen ei opeta turvallisuuden kannalta keskeisiä taitoja, vaan Laapotti kehottaa asenteiden ja itsehillinnän opettelemiseen.

    – Ihminen ajaa niin kuin elää, on vanha viisaus, Sirkku Laapotti sanoo.

    Jos tulistuu herkästi, on helposti yllytettävissä kilpailuihin tai näyttämään kavereille, on vaarassa tulla yllytetyksi impulsiivisiin tilanteisiin myös liikenteessä.

    – Turvallisuus ei ole niinkään kiinni ajotaidoista vaan siitä, ettei kyetä hillitsemään tunteita ja tilanteita. Jos liikenteessä muistaa vaarat ja riskit, tajuaa, että tulistuminen on siellä erityisen suuri riski.

    Sittenkin autokouluun

    Samalla tavalla kuin keliä pitää osata arvioida liikenteessä, pitäisi sekä autoilijan, että ajo-opettajan osata arvioida myös itseään. Toisista ja säännöistä piittaamattoman autoilijan paikka ei ehkä ole opettajan penkillä.

    Joskus saattaa olla tarpeen kääntyä sittenkin autokoulun puoleen.

    – Sellaisiakin tilanteita varmasti on, että oppilas panee pelin poikki tai opettaja kypsyy. Varautua voi monenlaiseen. Tässä ollaan kuitenkin yhdessä pienessä tilassa ja tahkotaan samantapaisia tilanteita. Varmasti joskus kysytään pitkää pinnaa.

    Valtatie 8 halutaan osaksi runkoverkkoa Pohjanmaalla – ministeriön mielestä tien tulevaisuus on parempi sen ulkopuolella

    Valtatie 8 halutaan osaksi runkoverkkoa Pohjanmaalla – ministeriön mielestä tien tulevaisuus on parempi sen ulkopuolella


    Marcus Långs on tuohtunut. Hän seisoo huoltoasemansa pihassa Vöyrin Palviksessa ja kertoo näkevänsä vaaratilanteita päivittäin vieressä kulkevalla valtatie kahdeksalla. Ohittaminen on paikoin hankalaa huonon näkyvyyden ja tien kapeuden takia....

    Marcus Långs on tuohtunut. Hän seisoo huoltoasemansa pihassa Vöyrin Palviksessa ja kertoo näkevänsä vaaratilanteita päivittäin vieressä kulkevalla valtatie kahdeksalla. Ohittaminen on paikoin hankalaa huonon näkyvyyden ja tien kapeuden takia. Tiellä ei ole paikoin kunnollisia pientareita.

    – Piirustukset ovat olleet ohituskaistoille olemassa ehkä jo 30 vuotta, mutta kun on tämä byrokratia Suomessa. Tutkitaan ja tutkitaan ja tutkitaan. Tiet eivät saa rahaa ja sinne ne jäävät pöydälle suunnitelmat. Surullista, Långs sanoo.

    Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee asetusta maanteiden runkoverkosta. Runkoverkkoon on tarkoitus liittää olemassaolevista maanteistä ne valtakunnallisesti merkittävät tiet, jotka palvelevat pitkän matkan henkilö- ja tavaraliikennettä, sekä yhdistävät suurimmat keskukset ja solmukohdat.

    Jatkossa runkoverkkostatuksen saaneiden teiden turvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden kehittäminen olisi etusijalla muuhun tieverkkoon verrattuna.

    Valtatiestä 8 runkoverkkoon on ministeriön luonnoksessa liitetty vain Turun ja Porin väli, sekä Uudenkaarlepyyn ja Kokkolan välinen osuus.

    Parempi tulevaisuus runkoverkon ulkopuolella?

    Runkoverkkoasetusta valmisteleva erityisasiantuntija Tero Jokilehto Liikenne- ja viestintäministeriöstä näkee kasitien tulevaisuuden parempana runkoverkon ulkopuolella.

    – Olemme lähteneet siitä, että valtatie kahdeksan palvelutaso turvataan muilla keinoin, kuin runkoverkkoasetuksen kautta. Arviomme mukaan alueen elinkeinoelämälle on ehdottomasti parempi vaihtoehto olla runkoverkon ulkopuolella, kuin kuulua siihen.

    Jokilehdon mukaan kasitien runsaat kiertoliittymät ja paikallisen poikittaisliikenteen suuri määrä puoltaa sen jättämistä pois runkoverkosta. Runkoverkossa on hänen mukaansa etusijalla pitkän matkan liikenne ja sen ennakoitavuus.

    – Näkemyksemme mukaan alueen elinkeinoelämälle tärkeä poikittaisliikenne saattaisi häiriintyä, jos me priorisoisimme vain kasitien suuntaa, Jokilehto perustelee.

    Valtatie 8 Maksamaalla.Tuomo Rintamaa / YlePohjanmaa häviäjien joukossa

    Pohjanmaalla runkoverkkoluonnos on herättänyt närää. Pohjanmaan kauppakamari tilasi aiemmin tänä vuonna liikenneprofessori Jorma Mäntyseltä selvityksen, jonka mukaan valtatie 8 kuuluu osaksi runkoverkkoa. Perusteluna on se, että väylä on tärkeä alueen vientiteollisuudelle.

    Pohjanmaan maakuntajohtaja Kaj Suomela ei hyväksy ministeriön perusteluja pienistä liikennemääristä ja liittymien suuresta määrästä.

    – Olen kuullut argumentteja liikennemäärien vähyydestä ja liittymistä, mutta mielestäni ne eivät ole mitään argumentteja. Valtatie 8 on nimenomaan rannikon valtaväylä ja alueiden kehittämisen edellytys. Jos maakuntiamme halutaan kehittää, täytyy olla toimivat yhteydet satamiin ja tietenkin maakunnan sisällä. Jos liittymiä on liikaa, niitä täytyy järjestellä, Suomela sanoo.

    Koko kasitie ykkösluokkaan

    Kuljetusyrittäjä Hans Ahola Kokkolasta suhtautuu erittäin penseästi liikenneministeriön runkoverkkosuunnitelmiin.

    Hän perustelee, että juuri kasitie yhdistää vientivoittoiset pohjalaiskunnat Etelä-Suomeen. Vientituotteet eivät voi liikkua yhtä vaivattomasti rautateitä pitkin esimerkiksi Turun satamaan, sillä Kokkolan ja Turun välillä ei ole suoraa rautatieyhteyttä.

    – Yhtiömme kuljettaa noin 50 000 kuormaa tavaraa vuodessa teitä pitkin. Arvioisin, että näistä noin 70 prosenttia käyttää kasitietä jossain vaiheessa, kun tavaraa viedään ulkomaille. Väitän, että koko maan elinkeinon etu on, että suurimman viennin alueilla infra on parhaassa kunnossa.

    Hans Aholaa huolestuttaa suuresti, jos nykyäänkin huonossa kunnossa olevaa tietä hoidetaan jatkossa mahdollisesti vieläkin huonommin.

    Ahola Transportin toimitusjohtaja Hans Ahola.Juha Kemppainen / Yle

    Aholan mielestä jo nyt esimerkiksi Vaasan pohjoispuolella Oravaisissa ja Koivulahdessa tie on liian kapea, mutkainen ja mäkinen. Se tarvitsisi monessa paikoin myös ohituskaistoja ihan turvallisuussyistä.

    – Kun näin paljon liikennöidään, jokainen hidaste ja liikenne-este tuovat isoja kuluja. Olen laskenut, että jos jokainen automme joutuisi vuoden mittaan ajettujen matkojen aikana pysähtymään kolme ylimääräistä kertaa, lisäkustannukset olisivat meillä noin miljoona euroa. Yllätyin itsekin siitä, miten suuri summa se on, mutta kun tonnien painoinen rekka pysähtelee ja kiihdyttää uudestaan, polttoainetta ja aikaa kuluu valtavasti, samoin renkaat kuluvat.

    Pohjalainen kuljetusyrittäjä patistaa päättäjiä miettimään infrastruktuuria nykyistä pitkäjänteisemmin, jopa 50 tai 100 vuoden perspektiivillä, kuten vaikkapa Ruotsissa ja Norjassa. Mistä sitten rahaa moiseen?

    – Minä kannatan tietulleja. Niillä myös ulkomaalaiset liikennöitsijät saataisiin maksamaan tien käytöstä.

    Syksyn aikana lisätietoa

    Runkoverkkoasetuksen valmistelu kytkeytyy elokuun alussa voimaan astuneeseen uuteen maantielakiin. Asetuksen valmistelu on lausuntokierroksella, ja vastauksia asetusehdotukseen on pyydetty lokakuun ensimmäiseen päivään mennessä.

    Lausuntoja on pyydetty muun muassa suurimmilta kaupungeilta, maakuntaliitoilta ja elinkeinoelämän edunvalvojilta. Sen jälkeen virkamiesvalmistelijat tekevät lausuntojen perusteella mahdolliset muutokset runkoverkkoluonnokseen, jonka jälkeen asia menee liikenneministeri Anne Bernerin arvioitavaksi.

    Pohjanmaan liiton lausunnon valmisteleva maakuntajohtaja Suomela on luottavainen, että kasitielle käy vielä hyvin.

    – Uskon siihen, että järki voittaa ja valtatie kahdeksan on jatkossa osa runkoverkkoa.

    Pahoin saastuneesta Pukinjärvestä pursunnut maa uhkaa tulla Vaasalle kalliiksi – pelkona haitta-aineiden valuminen Onkilahteen ja mereen

    Pahoin saastuneesta Pukinjärvestä pursunnut maa uhkaa tulla Vaasalle kalliiksi – pelkona haitta-aineiden valuminen Onkilahteen ja mereen


    Pukinjärvestä kohonneen maan siirtäminen voi tulla kalliiksi Vaasan kaupungille. Kaupunki rakennutti uutta Pohjolankatua varten tukipenkereen Pukinjärven rantaan, mikä aiheutti järven pohjan pursuamista pintaan. Kaupungin ympäristötoimen johtaja...

    Pukinjärvestä kohonneen maan siirtäminen voi tulla kalliiksi Vaasan kaupungille. Kaupunki rakennutti uutta Pohjolankatua varten tukipenkereen Pukinjärven rantaan, mikä aiheutti järven pohjan pursuamista pintaan. Kaupungin ympäristötoimen johtaja Christer Hangelinin mukaan maa tietä varten kaivettiin kallioon asti, mutta kallion ja tien väliin jäi liukupinta.

    – Kallio on ilmeisesti viettänyt hieman järveen päin. Jossakin mentiin pieleen, joko suunnittelussa tai toteutuksessa, Hangelin toteaa.

    Tien liukumista kohti järveä estettiin tukipenkereellä, joka pystytettiin pahasti saastuneen Pukinjärven rannalle. Penkere aiheutti paineen, joka sai järven oman pohjan kohoamaan pintaan. Nyt kaupunki tutkii yhdessä Ely-keskuksen ja konsultin kanssa, onko esille noussut maa-aines saastunutta ja mitä sille voi tehdä.

    – Massasta on otettu näytteet. Todennäköisestihän siinä on haitta-aineita. Jos pitoisuudet ovat kovia, täytyy pilaantunut maa kuljettaa kunnolliselle käsittelylaitokselle.

    Kemikaaleja on todennäköisesti noussut maan mukana pintaan

    Hangelinin karkea arvio mahdollisesti siirrettävän maamassan koosta on noin 700 kuutiota. Lähin käsittelylaitos on Raumalla, joten maan kaivamisesta, kuljettamisesta ja hävittämisestä koituisi kaupungille suuret kustannukset.

    – Se olisi kallis projekti. En näe asiassa kuitenkaan muita vaihtoehtoja, sillä haitta-aineet voivat valua sadevesien mukana ja järven pintavaihteluiden vuoksi Onkilahteen ja edelleen mereen, Hangelin toteaa.

    Pukinjärvessä olevat kemikaalit makaavat Hangelinin mukaan tiukasti järven pohjassa. Nyt paljastunut maa on kuitenkin todennäköisesti nostanut myös haitta-aineita pintaan, josta ne pääsevät helposti liikkeelle.

    Kaupunki haluaa järven kuntoon

    Vaasan kaupunki aikoo neuvotella Kemiran kanssa Pukinjärven kunnostuksesta vielä tämän vuoden puolella. Järven kunnostussuunnitelmat ovat lykkääntyneet vuosien varrella jo moneen otteseen.

    – Kemira keskittyy parhaillaan maaperätutkimuksiin sen entisellä tehdasalueella. He haluavat myös purkaa siellä rakennuksia. Haluamme muistuttaa yhtiötä, etteivät he unohda järven kunnostamista. Kaupunki haluaa sen kuntoon, Hangelin sanoo.

    Silti kaupunginkin mukaan tehdasalueen maaperä on hyvä laittaa kuntoon ensin, jottei sieltä valu lisää haitta-aineita järveen. Kunnostuksen aloittaminen on kuitenkin pitkässä hirressä, sillä maaperätukimuksissa ja sen korjauksissa tulee kestämään vielä vuosia.

    – Kemira on jättänyt syksyllä aluehallintovirastolle tehdasalueen maaperän selvityksistä uutta materiaalia, johon AVI on ollut vihdoin tyytyväinen. Edessä on pitkä suunnittelutyö, mutta me haluamme, että myös järven kunnostamista suunnitellaan siinä rinnalla.

    Vanhemmat ovat heränneet tukemaan lastensa peliharrastusta:

    Vanhemmat ovat heränneet tukemaan lastensa peliharrastusta: "Jos lahjoja on, kannattaa laittaa vähän tikkua ristiin sen eteen"


    Seinäjokelaisella Lenni Saarella, 13, on kirkas tavoite. Hän haluaa tulla isona e-urheilijaksi. Tällä hetkellä hän treenaa, siis pelaa, maailmanlaajuisesti supersuosittua Fortnite-peliä useita tunteja viikossa. Kotona Saaren peliaika on rajattu...

    Seinäjokelaisella Lenni Saarella, 13, on kirkas tavoite. Hän haluaa tulla isona e-urheilijaksi. Tällä hetkellä hän treenaa, siis pelaa, maailmanlaajuisesti supersuosittua Fortnite-peliä useita tunteja viikossa.

    Kotona Saaren peliaika on rajattu tuntiin päivässä, mutta hän saa myös käydä pelaamassa useamman tunnin kerrallaan Seinäjoelle kesäkuussa avatulla SJK eSportsin luotsaamalla pelisalilla.

    Lennin isä Matti-Pekka Saari hyväksyy harrastuksen niin kauan, kun koulu ei siitä kärsi.

    Isällä itsellään on vankka pelitausta, joten ymmärrystä tuntuu löytyvän senkin kautta.

    – Pelaaminen on tänä päivänä paljon hyväksytympää kuin vaikkapa 25 vuotta sitten, Matti-Pekka Saari pohtii tuodessaan poikansa pelisalille.

    13-vuotias Lenni Saari pelaa Fortniteä ja haaveilee tulevansa e-urheilijaksi. Seinäjokelainen Matteus Markko on jo kokenut, millaista pelimaailmassa on ammattilaistasolla.Mirva Ekman / YleE-urheilun veteraanin vinkit

    Seinäjokelainen e-urheiluveteraani Matteus Markko pelasi ulkomaalaisessa Counter Strike -joukkueessa kilpaa muutaman vuoden. Nyt hän tekee töitä terveydenhoitoalalla, mutta muistelee kilpavuosiaan hymynkare huulilla.

    Markko aloitti kilpapelaajana jo lukioikäisenä ja pelasi neljän vuoden ajan armeijaan saakka. Kun hänen inttivuotensa aikana julkaistiin uusi CS-versio, Markko koki jääneensä peliskenessä sen verran jälkeen, että päätti lopettaa.

    Kymmenessä vuodessa e-urheilussakin on tapahtunut paljon.

    – Nykyään on tosi tarkkaa esimerkiksi se mitä syöt, minkä verran lenkkeilet ja käyt kuntosalilla. Silloin kun itse pelasin, sovittiin vain kellonajat koska harjoitellaan, eli paljon on ala muuttunut, Markko pohtii.

    E-urheilun nuorille toivoille veteraanipelaajalla on muutama vinkki.

    – E-urheilijaksi nouseminen vaatii tunteja, tunteja ja tunteja, niin kuin missä tahansa muussakin asiassa. Kehittyminen ei tapahdu hetkessä. Koneelle ei saa unohtua, vaan pitää harrastaa muutakin liikuntaa. Kannattaa pitää huoli ystävistä ja syödä säännöllisesti. Joillekin nämä ovat itsestäänselviä asioita, mutta hyvä pitää mielessä, Markko hymyilee.

    Realistinen haave?

    E-urheilu eli kilpailullinen videopelien pelaaminen on suositumpaa kuin koskaan. Menestyvimmät pelaajat tienaavat huipulla jo miljoonia. Tämä voi houkutella myös nuoria haaveilemaan ammatista e-urheilijana.

    Mirva Ekman / Yle

    Harrastajista kuitenkin vain murto-osa nousee huipulle asti.

    – Aina kannattaa kuitenkin tehdä työtä sen eteen, missä haluaa menestyä. Joskus se tuottaa hedelmää. Pelaamiseen kannattaa panostaa kilpailullisesti varsinkin silloin, kun huomaa olevansa lahjakas, toteaa Suomen Elektronisen urheilun liiton puheenjohtaja Joonas Kapiainen.

    Julkisten toimijoiden tukea kaivataan lisää

    E-urheiluun panostetaan jo yhteiskunnallisesti esimerkiksi valmentaja- ja pelaajakoulutusten sekä eSports-keskusten kautta. Luomalla rakenteita harrastamiselle, pyritään kasvattamaan myös kilpailullista pelaamista.

    – Keskustelua olisi hyvä käydä myös paikallistasolla julkisten toimijoiden ja yritysten välillä, eli siten, että ne tukisivat toisiaan tällaisen kasvun tiellä. Se hyödyttää molempia osapuolia, sanoo Joonas Kapiainen.

    SJK eSportsin tapahtumatuottaja Mikko Jokipiin mielestä myös Seinäjoella olisi asiassa kirittävää.

    – Esimerkiksi naapuripaikkakunnalla Kurikassa on parissakin nuorisotilassa eSports-puitteet nuorille, mutta Seinäjoella ei. Tietokoneita on toki ollut jo vuosikymmeniä eri paikoissa, mutta ne ovat pääasiassa nettiselailua varten, ei kilpapelaamisen harjoittelua varten, Jokipii toteaa.

    Lahjakkuus tulisi huomioida

    Suomi on jo Suomen elektronisen urheilun liiton mukaan yksi e-urheilun huippumaista.

    – E-urheilun paikallistoiminta, pelaajapolku, valmentajapolku, joukkueiden rakentaminen – tämä kaikki rakentaa sitä tapaa, miten lahjakkaista nuorista voi tulla ammattilaisia. Vanhempien tulisi tukea harrastusta, kun nuori osoittaa lahjakkuutensa. Kaikista ei tule huippuja, mutta jos lahjoja on, kannattaa laittaa vähän tikkua ristiin sen eteen, Joonas Kapiainen muistuttaa.

    Kapiainen toivookin vanhempien tutustuvan paremmin pelimaailmaan, jossa lapsi viettää paljon aikaa. SJK eSportsin tapahtumatuottaja Mikko Jokipii tapaa ilokseen pelisalilla usein myös vanhempia.

    – Meillä käy paljon vanhempia, jotka selkeästi ymmärtävät nuorten kunnianhimon tässä lajissa ja näkevät, että fasiliteettien ja mahdollisuuksien tarjoaminen on tärkeää, Jokipii sanoo.

    Meillä käy paljon vanhempia, jotka selkeästi ymmärtävät nuorten kunnianhimon tässä lajissa ja näkevät, että fasiliteettien ja mahdollisuuksien tarjoaminen on tärkeää. Mikko Jokipii

    Kuntosalityyppisesti kuukausikortilla toimiva pelisali perustettiin Seinäjoelle myös siksi, että nuoret saisivat mahdollisuuden tehdä sitä, mitä haluavat – siis pelata.

    Vaikka 13-vuotiaalla Lenni Saarella on kova tavoite päästä e-urheilun ammattilaiseksi, pysyvät jalat tiukasti maassa.

    – No siis en mä mikään maailman paras vielä ole, mä olen sellainen normaali keskimääräinen pelaaja. Kyllä mä pystyn pari matsia voittamaan, mut en voita vielä satoja matseja niin kuin jotkut pelaajat, seiskaluokkalainen toteaa ja iskee luurit takaisin päähänsä.

    Lisää aiheesta: Oletko pelifriikki vai täysi ummikko? Testaa, ymmärrätkö pelien sanastoa

    Pientä metsäpeurakantaa vahvistetaan totutustarhalla Karstulassa – yleisöllä tarhalle vapaa pääsy

    Pientä metsäpeurakantaa vahvistetaan totutustarhalla Karstulassa – yleisöllä tarhalle vapaa pääsy


    5 faktaa metsäpeurastaMetsäpeura eli suomenpeura on suurikokoinen peuran alalaji.Tavataan vain Suomessa ja Luoteis-Venäjällä.Kanta saalistettiin miltei loppuun Suomessa 1800-luvun lopulla.Levisi takaisin Kainuuseen Vienan Karjalasta 1940-1950...

    5 faktaa metsäpeurastaMetsäpeura eli suomenpeura on suurikokoinen peuran alalaji.Tavataan vain Suomessa ja Luoteis-Venäjällä.Kanta saalistettiin miltei loppuun Suomessa 1800-luvun lopulla.Levisi takaisin Kainuuseen Vienan Karjalasta 1940-1950 -luvuilla.Metsäpeuraa ei enää luokitella uhanalaiseksi.

    Karstulan Aittosuon tuntumaan on juuri valmistunut uusi totutustarha, johon on siirretty kuusi hirvasta eli urosmetsäpeuraa Ähtärin eläinpuistosta. Totutustarhassa metsäpeuroja pidetään muutaman kuukauden ajan ennen kuin ne vapautetaan luontoon.

    Tarkoituksena on, että eläimet jäävät asumaan lähialueelle ja vahvistavat Ähtärin, Soinin ja Karstulan alueella elävää muutaman kymmenen yksilön kokoista metsäpeurakantaa.

    Nyt tähdätään siihen, että perimä vähän monipuolistuisi. Sakari Mykrä

    Karstulan seudulla elävä pieni peurakanta on peräisin 1988-1993 tehdyistä siirtoistutuksista, jolloin alueelle tuotiin 16 yksilöä Ähtärin eläinpuistosta. Tällä hetkellä metsäpeuroja arvioidaan alueella olevan 30 yksilöä.

    – Se on käynyt välillä 40 yksilössä. Niiden 16 vapautetun yksilön perimässä on ainoastaan kolme metsäpeurakantayksilöä edustettuna eli perimä on hyvin kapea. Nyt tähdätään siihen, että perimä vähän monipuolistuisi, kertoo projektipäällikkö Sakari Mykrä Metsähallituksesta.

    Kuusi metsäpeurahirvasta siirrettiin Ähtärin eläinpuistosta Karstulan totutustarhaan.Milla Niemi

    Jatkossa totutustarhaan tuodaan myös metsäpeuranaaraita eli -vaatimia, joita ei tällä hetkellä ole saatavilla. Muutaman kuukauden pituisia totutustarhausjaksoja toteutetaan kolme kertaa vuoteen 2022 asti. Tarkemmat aikataulut riippuvat muun muassa siitä, kuinka paljon metsäpeuranvasoja eläintarhoihin syntyy.

    Metsäpeurat tutuksi yleisölle

    Metsäpeura kuuluu Suomen alkuperäiseen eläinlajistoon, ja yhdessä tunturipeuran kanssa se on asuttanut aikoinaan lähes koko maata eteläisimpiä rannikkoseutuja lukuun ottamatta. Karstulan seudulta metsäpeura hävisi tiettävästi 1800-luvun alkupuolella.

    On suotavaakin, että yleisöä käy, koska näin peurat tulevat tunnetummaksi. Sakari Mykrä

    Metsäpeura on poroa muistuttava, mutta sitä kookkaampi ja pitkäjalkaisempi peuran alalaji. Karstulan Aittosuon totutustarhalle on yleisöllä vapaa pääsy. Petoriskin vuoksi tarhaa kiertää sähköpaimenlanka kolmessa eri tasossa aidan ulkopuolella.

    – Tietysti on ihan suotavaakin, että yleisöä käy, koska näin peurat tulevat tunnetummaksi. Ja ei haittaa yhtään, että ihmiset jättävät vähän hajujälkiä, vakuuttaa Sakari Mykrä.

    Suomenselän alueella arvioidaan elävän kaikkiaan liki 1 500 metsäpeuraa. Karstulan lisäksi totustustarhoja on myös Seitsemisessä ja Lauhanvuoren kansallispuistossa. Niihin on tuotu kantayksilöitä eläintarhoista. Lisäksi tarhoihin on pyydystetty yhteensä kolme villiä metsäpeuraa Kainuun osakannasta.

    Täydennysistutukset ovat osa syksyllä 2016 alkanutta, Metsähallituksen Eräpalvelujen koordinoimaa EU-rahoitteista metsäpeuran kannanhoito- ja suojeluhanketta MetsäpeuraLIFE.

    Oletko pelifriikki vai täysi ummikko? Testaa, ymmärrätkö pelien sanastoa

    Oletko pelifriikki vai täysi ummikko? Testaa, ymmärrätkö pelien sanastoa


    Vaikka monessa muussa urheilulajissa suomalaiset eivät kovin kummoisesti pärjää – e-urheilussa olemme kovia. Esimerkiksi elokuussa suomalaiset e-urheilijat Jesse "JerAx" Vainikka ja Topias "Topson" Taavitsainen voittivat joukkueensa kanssa Dota 2...

    Vaikka monessa muussa urheilulajissa suomalaiset eivät kovin kummoisesti pärjää – e-urheilussa olemme kovia.

    Esimerkiksi elokuussa suomalaiset e-urheilijat Jesse "JerAx" Vainikka ja Topias "Topson" Taavitsainen voittivat joukkueensa kanssa Dota 2 -strategiapelin merkittävimmän turnauksen ja lähes kymmenen miljoonaa euroa.

    Kuinka syvällä olet pelien maailmassa? Ymmärrätkö mistä pelaavat teini-ikäisesi puhuvat?

    Testin sanat ja niiden määritelmät on ideoinut Suomen elektronisen urheilun liitto SEUL.

    Tutustu myös Ylen e-urheilu-sivustoon.

    Tiedätkö vastaukset näihin kymmeneen kysymykseen?
    Talousrikoksesta epäilty ympäristöpäällikkö jatkaa virassaan Kokkolassa

    Talousrikoksesta epäilty ympäristöpäällikkö jatkaa virassaan Kokkolassa


    Kokkola ei ole pidättänyt virka-aseman väärinkäytöstä epäiltyä ympäristöpäällikköä virasta. Pohjanmaan poliisin rikoskomisarion Henry Rinteelän mukaan poliisi on tutkinnallisista syistä informoinut kaupungin johtoa hyvin niukasti...

    Kokkola ei ole pidättänyt virka-aseman väärinkäytöstä epäiltyä ympäristöpäällikköä virasta.

    Pohjanmaan poliisin rikoskomisarion Henry Rinteelän mukaan poliisi on tutkinnallisista syistä informoinut kaupungin johtoa hyvin niukasti rikosepäilystä. Kaupungilla ei todennäköisesti olekaan edellytyksiä saamiensa tietojen perusteella arvioida, voiko päällikkö jatkaa virassaan esitutkinnan ajan, arvioi Rinteelä.

    Kokkolan ympäristöpäällikköä epäillään virka-aseman väärinkäytön lisäksi myös törkeästä kavalluksesta. Tutkinnassa olevat summat eivät ole poliisin mukaan kovin suuria, mutta tapauksessa epäillään kuitenkin julkisten varojen väärinkäyttöä.

    Esitutkinta valmistunee aikaisintaan marraskuussa.

    Virka-aseman väärinkäyttöepäilyjä ei tule tutkittavaksi kovin usein poliisille. Kokkolan ympäristöpäällikön rikosepäilyä tutkitaan Pohjanmaan poliisin Vaasan ryhmässä jääviyssyistä.

    Hiphop-festivaalin järjestäjä kehottaa yhteiskunnalliseen keskusteluun huumeista –

    Hiphop-festivaalin järjestäjä kehottaa yhteiskunnalliseen keskusteluun huumeista – "Nyt keskustelua käydään osin meidän tapahtumamme kustannuksella"


    Seinäjoen Hiphop-festivaalia tuottavan Westside Events Oy:n promoottori Tom Kangas kokee tapahtumansa joutuneen osin sijaiskärsijäksi, kun Pohjanmaan poliisi ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri nostivat esille viikonlopun tavallista suuremman...

    Seinäjoen Hiphop-festivaalia tuottavan Westside Events Oy:n promoottori Tom Kangas kokee tapahtumansa joutuneen osin sijaiskärsijäksi, kun Pohjanmaan poliisi ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri nostivat esille viikonlopun tavallista suuremman huumausainerikosten ja pahoinpitelyjen määrän Seinäjoella.

    – Olisimme ansainneet tiedotuksessa lausekkeen, että järjestäjä on toiminut yhteistyössä poliisin kanssa moitteetta. Nythän julkinen mielipide kääntyy siihen, että tämä on tapahtuman vika, Tom Kangas sanoo.

    Poliisi oli kirjannut Seinäjoella viikonloppuna lukuisia huumausainerikoksia ja pahoinpitelyitä. Sairaalassa puolestaan oli tavallista enemmän nuoria potilaita ja muun muassa päivystyksessä useita huumausaineiden käyttöön liittyviä yliannostuksia.

    Sekä poliisi että sairaanhoitopiiri viittasivat ongelmia aiheutuneen erityisesti Seinäjoella järjestetyn Hiphop-festivaalin ympäristössä.

    – Tämä on yhteiskunnallinen ilmiö, ja on hyvä, että keskustellaan. Mutta nyt keskustelua käydään osin meidän tapahtumamme kustannuksella. Tapahtuma-alueella ei ollut näitä rikoksia, vaan ne olivat sen ulkopuolella, Kangas sanoo.

    "Kuin alkoholi, mutta eri paketissa"

    Festivaalin pääasiallinen asiakasryhmä ovat Tom Kankaan mukaan 18–25 -vuotiaat nuoret, joiden suhtautuminen päihteisiin on erilaista kuin vanhempien.

    – He eivät suurelta osin näe pahana asiana erilaisten päihdyttävien aineiden käyttöä. He ajattelevat, että ne ovat kuin alkoholi, mutta eri paketissa.

    Kangas muistuttaa myös, että huumeita on saatavissa esimerkiksi netistä yllättävän helposti. Hän toivoo ongelmaan puuttumista laajemmin kuin yhdessä tapahtumassa.

    – Nuorille huumausaineiden ostaminen netissä on maailman helpoin asia. Meillä otettiin kolme kauppiasta kiinni ja netissä on toista sataa myynti-ilmoitusta. Tehostettu valvonta pitää aloittaa ennen tapahtumaa, Kangas sanoo.

    Pohjanmaan poliisin mukaan huumetilanne on pahentunut ja siihen on reagoitu muun muassa perustamalla erikoisryhmä, joka pyrkii puuttumaan aineiden katumyyntiin.

    Järjestyksenvalvonnassa vaadittua enemmän henkilöitä

    Tom Kangas laskee, että tapahtuma-aluella oli virallisia järjestyksenvalvojia, talkoovalvojia, ensihoidon henkilökuntaa sekä esimerkiksi nuoriso- ja sosiaalitoimen henkilöitä valvontatehtävissä yhteensä noin 70 molempina tapahtumapäivinä. Hänen mukaansa se on selvästi enemmän kuin vaadittiin.

    – On mahtavaa nähdä, että yhteistyö toimii ja kaikki ovat olleet tässä mukana, Kangas sanoo.

    Ongelma-alue oli erityisesti toisella puolella Vaasantietä, mihin Kankaan mukaan kerääntyi sellaisia henkilöitä, joilla ei ollut aikomustakaan ostaa lippua. Ilmiö on hänen mukaansa tuttu muillakin festivaaleilla.

    Puistoalueen aitaamista mietitään ensi vuodelle, kun tapahtuman turvallisuusstrategiaa tehdään.

    – Siinä on vaan se, että jos aidataan, ongelma voi siirtyä sen 300 metriä eteenpäin. Mutta tätäkin asiaa harkitaan.

    Google ostaa Suomesta kolmen tuulipuiston tuotannon 10 vuoden sopimuksella – Parjatuille tuille ei tarvetta

    Google ostaa Suomesta kolmen tuulipuiston tuotannon 10 vuoden sopimuksella – Parjatuille tuille ei tarvetta


    Amerikkalainen teknologiajätti Google hankkii Suomesta merkittävän määrän uutta tuulivoimatuotantoa. Yhtiö kertoo ostavansa kolmen Suomeen rakennettavan tuulipuiston tuotannon kokonaan. Pitkäaikaisen ostosopimuksen myötä tuulipuistot eivät...

    Amerikkalainen teknologiajätti Google hankkii Suomesta merkittävän määrän uutta tuulivoimatuotantoa.

    Yhtiö kertoo ostavansa kolmen Suomeen rakennettavan tuulipuiston tuotannon kokonaan. Pitkäaikaisen ostosopimuksen myötä tuulipuistot eivät tarvitse valtion tukea.

    Yle kertoi elokuussa, että Suomeen nousee lähivuosina useita tuulipuistoja pitkillä ostosopimuksilla (PPA = power purchase agreement). Vielä tuolloin sähkönostajien nimiä ei kerrottu julkisuuteen.

    Kyseessä on eurooppalaisittain Googlen ensimmäinen uusiutuvan energian hankinta täysin markkinaehtoisesti. Googlen mukaan tämä tarkoittaa sitä, että uusiutuva sähkö on hinnaltaan yhä useammin kilpailukykyistä pörssisähkön kanssa.

    Google ei kerro tiedotteessa, mihin hintaan se sähköä ostaa tai minkä arvoisia sopimukset ovat euroissa.

    Googlen energiahankinnoista EU:ssa vastaava johtaja Marc Oman kertoi STT:lle, että sopimusten kesto on kymmenen vuotta.

    Hänen mukaansa kymmenen vuotta riittää tuulivoimayhtiöille varmistamaan tuotot. Samalla Google ei sitoudu liian pitkiin hankintasopimuksiin teknologian kehittyessä.

    Tuulipuistoissa tuotettava sähkö on tarkoitettu Haminassa sijaitsevan Googlen datakeskuksen käyttöön.

    Rakennustyöt alkoivat Lakiakankaan tuulipuistossa kesällä. Tuulipuiston on määrä aloittaa sähköntuotanto syyskuussa 2019.Mirva Ekman / YleRakennustyöt jo vauhdissa

    Googlen kanssa sopimuksen solmineet tuulivoimatuottajat ovat pitkän linjan eurooppalaisia toimijoita: ranskalainen Neoen sekä saksalaistaustaiset CPC Finland ja Wpd Finland.

    Puistot rakennetaan Pohjanmaalle Närpiöön, Etelä-Pohjanmaalle Isojoelle ja Keski-Pohjanmaalle Kannukseen.

    Esimerkiksi CPC Finlandin tuulipuiston rakennustyöt ovat jo käynnissä Isojoen Lakiakankaalla. Kaikkiaan 12 tuulivoimalan puiston on määrä aloittaa tuotantonsa syyskuussa 2019.

    Myös Wpd Finlandin tuulipuiston rakennustyöt ovat alkaneet Kannuksen Kuuronkallion alueella. Sähköntuotannon on määrä alkaa vuoden 2019 loppuun mennessä. Tuulipuistoon nousee 14 tuulivoimalaa.

    Googlen sopimuksella rakennettavien puistojen yhteenlaskettu teho on 190 megawattia. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen tuulivoimakapasiteetti kasvaa vajaat kymmenen prosenttia nykyisestä 2 000 megawatista.

    Tuuliteknologia halpenee

    Hankinta liittyy Googlen tavoitteeseen tuottaa kaikki sen tarvitsema sähkö uusiutuvilla energialähteillä. Yhtiö kertoo saavuttaneensa tavoitteen jo viime vuonna, mutta tarvitsee lisää sähköä, koska yritys jatkaa kasvuaan.

    Pitkän ostosopimuksen avulla Google myös suojaa sähkönhankintaansa hintaheilahteluita vastaan.

    Sähkön kallistumisen ohella suurten sähkönostajien kiinnostus tuulivoimaa kohtaan on kasvanut tuulituotannon kustannusten laskun myötä.

    Tuulivoimalla on aiempaa halvempaa tuottaa sähköä, sillä esimerkiksi tornit ovat entistä korkeampia, siivet pidempiä ja voimalaitosten käyttöaste ja toimintaikä ovat pidentyneet.

    Lue myös:

    Sähkösyöpöt yritykset ostavat tuulipuistojen tuotantoa jopa 25 vuoden sopimuksilla – Professori: Tuulivoima pärjää ilman tukia ja se on merkittävä muutos

    Kurkien muutto on syysaamujen upea näytelmä, johon lintuharrastajakaan ei kyllästy

    Kurkien muutto on syysaamujen upea näytelmä, johon lintuharrastajakaan ei kyllästy


    Aamuhämärässä Söderfjärdenin meteoriittikraatterilaaksossa Pohjanmaalla on hiljaista. Lukuunottamatta tuhansien kurkien aamuääniä. Söderfjärden on lintuharrastajan paratiisi. Muiden lintujen lisäksi sinne kokoontuvat syksyisin levähtämään...

    Aamuhämärässä Söderfjärdenin meteoriittikraatterilaaksossa Pohjanmaalla on hiljaista. Lukuunottamatta tuhansien kurkien aamuääniä.

    Söderfjärden on lintuharrastajan paratiisi. Muiden lintujen lisäksi sinne kokoontuvat syksyisin levähtämään tuhannet kurjet. Ja niiden tarkkailun paras aika on nyt.

    Kurkiparvien joka-aamuinen paluumuutto läheiseltä merenlahdelta kestää muutaman tunnin.

    – On hieman sumua ja tuulikin tuntuu laantuneen. Tässä on fantastinen fiilis, hehkuttaa lintuharrastaja Ari Lähteenpää kurkia katsellessaan.

    Tuhatpäiset parvet tarjoavat aamu-usvassa liikkuessaan upean näytelmän.

    Lähteenpää kertoo parvien liikehdinnän alkavan hämärällä ja jatkuvan yhdeksään-puoli kymmeneen aamulla.

    – Tässä on sitä jotain. Kaikki illat ja aamut ovat erilaisia, ei voi sanoa, että tähän kyllästyisi.

    Puintityöt ehdittiin tehdä

    Viikonlopun laskentojen perusteella Söderfjärdenillä arvioidaan olevan nyt noin 6300 kurkea. Joskus kurkia on laskettu olevan jopa 8000.

    Kurjet viettävät Söderfjärdenillä päivät ja siirtyvät aina yöksi läheiselle merenlahdelle. Siellä on sekä lämpimämpi että turvallisempi yöpyä kuin peltoaukealla. Pelloilta löytyy kuitenkin syötävää.

    – Tänä vuonna puintitöihin päästiin aikaisin ja pellot oli puitu ennen kuin kurjet tulivat, Lähteenpää sanoo.

    Lintuharrastaja Ari Lähteenpää Söderfjärdenin aamuhämärässä.Matka jatkuu syys-lokakuun vaihteessa

    Ari Lähteenpään mukaan Söderfjärdenin kurjet jatkavat muuttomatkaansa syys-lokakuun vaihteessa, kun kohdalle osuus sopiva pohjoinen kylmänpurkaus. Odotettavissa on, että tuhannet linnut lähtevät Pohjanmaalta lähes yhtä aikaa.

    Lämmin ja kuiva kesä ei liene vaikuttanut kurkien sisäiseen kelloon sitä sekoittaen.

    Lähteenpään mukaan Pohjanmaan kautta muuttaneiden kurkien määränpää on Euroopassa, esimerkiksi Espanjassa.

    Söderfjärdenillä on pellon keskellä lintutorni ja Meteoriihi, joiden liepeillä on paras paikka kurkien katseluun aamun illoin.Antti Haavisto/Yle
    Puolukan hinnat korkeammalla kuin vuosiin – Ostajat pelkäävät marjapulaa

    Puolukan hinnat korkeammalla kuin vuosiin – Ostajat pelkäävät marjapulaa


    Puolukan ostopaikoilla ei näy tänä vuonna tuttua peräkärryrallia. Vielä viime syksynä yksittäinen myyjä saattoi tuoda Kärkäisen Puutarhan ostopisteelle jopa 600 kiloa kerrallaan, nyt päästään hätinnä puoleen. Marjanostaja Heikki...

    Puolukan ostopaikoilla ei näy tänä vuonna tuttua peräkärryrallia. Vielä viime syksynä yksittäinen myyjä saattoi tuoda Kärkäisen Puutarhan ostopisteelle jopa 600 kiloa kerrallaan, nyt päästään hätinnä puoleen.

    Marjanostaja Heikki Huvilalla onkin nyt aikaa patsastella Seinäjoen Prisman parkkipaikalla.

    – Tilannehan on aivan eri kuin viime vuonna, koska silloin tuli paljon. Tänä vuonnakin meidän ennuste oli, että yksi kolmannes tulee. Mutta tiukkaa tekee sekin.

    Viime päivinä ennuste ei ole pitänyt senkään vertaa, sillä marjoja on kertynyt päivittäin vain viidennes viime vuoden huippupäivistä. Ostopaikalla voidaan nähdä vain unta lähes kymmenestätuhannesta kilosta.

    Myös Riitan Herkussa Mustasaaressa on huomattu kuivan kesän seuraukset: Marjaa tulee sisään noin puolet vähemmän kuin ennen.

    – Pulaakin voi tulla, pelkää vientipäällikkö Kåre Björkstrand.

    Lähinnä hyytelömarjaa ostavat 4H:n marja-asemat sulkivat ovensa Pohjanmaalla jo viime viikolla, Keski-Pohjanmaallakin tällä viikolla. Ostomäärät jäivät 15 prosenttiin viimevuotisista, kertoo vs. aluejohtaja Tuija Saarimäki.

    Kova hinta ei auta

    Normaalia heikompi sato on nostanut myös puolukan hinnat korkeammalle kuin vuosiin. Perkaamattomasta puolukkakilosta maksetaan jo puolitoista euroa kilolta, mikä on lähes tuplahinta viimevuotisiin verrattuna.

    Peratusta marjasta maksetaan vieläkin enemmän, 2 euroa 20 senttiä, mutta perkaamaan ryhtyy vain harva.

    – Minäkin koitan opettaa, että älkää peratko, poimikaa vaan. Pääsee melkein samoille ja hermotkin säästyy, Huvila sanoo.

    Hän myöntää, että hinta ei tosin auta, jos marjoja ei vain metsästä löydy.

    – Puolukathan ovat tänä vuonna äärimmäisen huonoissa paikoissa. Ne ovat kosteikoissa ja sammalikoissa ja kaikenlaisessa röhniköissä. Nyt ei ole mäkipaikoilla mitään, hän sanoo ja kertoo, että osa varvikoista on palanut kuivaksi.

    Seinäjokelainen Kaarina Pikkusaari on tottunut marjastaja pikkutytöstä asti. Hän tuo ostettavaksi pari sangollista marjoja, jotka ovat löytyneet oksia kääntelemällä.

    Metsään tulee mentyä etupäässä kuntoilun ilosta.

    – Kymmenen kilometriä kotoa, Pikkusaari kuittaa löytyneestä marjapaikasta.

    Kesä jätti kuivat järvet, kaivot ja kasvimaat – lähetä kuva tai kerro, millaisia ovat hellekesän jäljet

    Kesä jätti kuivat järvet, kaivot ja kasvimaat – lähetä kuva tai kerro, millaisia ovat hellekesän jäljet


    Pietarsaarelaisen Ahti Haaviston kotitalo on Evijärvellä, Kivijärven rannalla. Sitä käytetään kesämökkinä. Tänä kesänä mökkeily on ollut tavallista haastavampaa, sillä mökkikaivo on kuivunut. – Ei siellä ole tippaakaan vettä,...

    Pietarsaarelaisen Ahti Haaviston kotitalo on Evijärvellä, Kivijärven rannalla. Sitä käytetään kesämökkinä. Tänä kesänä mökkeily on ollut tavallista haastavampaa, sillä mökkikaivo on kuivunut.

    – Ei siellä ole tippaakaan vettä, Haavisto sanoo.

    Sorsastusreissulle mökille kahvivesi otettiin kaupungista mukaan.

    – Saunavettä pojat haki toisaalta. Autolla tuotiin sen verran, että saatiin sauna lämmitettyä.

    Haavisto muistaa kuivia kesiä olleen ennenkin, mutta silloin lähistön lähteistä saatiin haettua vettä, jolla pärjättiin. Nyt vesivaroja ei ole enää samalla tavalla.

    – Kaikki suot kylän ympärillä on kaivettu ja pantu turpeelle. Se vaikuttaa. Ennen vesivarat oli lähempänä maanpintaa. Nyt pelivara on poissa, Haavisto miettii.

    "On paha uida, jos ei ole vettä"

    Kuortaneenjärven rannalla on näkyvissä jopa parikymmentä metriä vesijättömaata. Vesi on alempana kuin aikoihin.

    – Tämä on hyvin poikkeuksellista, sanoo reilut 10 vuotta rannalla asunut Juha Ojaharju.

    Ojaharju on Suomen vapaa-ajankalastajat ry:n kalatalousasiantuntija. Hän on huolissaan, ei niinkään ehkä Kuortaneenjärven, mutta sen sivujokien kalastosta.

    Järvessä elintilaa on kaloilla jonkin verran vähemmän kuin normaalisti, mutta ongelmia siitä ei Ojaharjun arvion mukaan aiheudu. Joissa ja puroissa vesitilanne on kuitenkin paha, vaikka vedet ovatkin viileämpiä kuin kuumimmilla kesän helteillä.

    – Jos suvannosta tai kuopasta vesi loppuu, ei sieltä pääse enää mihinkään. On paha uida, jos ei ole vettä, Ojaharju sanoo.

    Seinäjoen Pajuluoman pohja näkyy. Pohjasta kurkkiva kivi on saanut surullisen naaman koristuksekseen.Hanne Leiwo/YleKuivuusennätyksiä kolkutellaan

    Suomen ympäristökeskuksen johtava hydrologi Bertel Vehviläinen tietää, että kuiva kesä on jättänyt monenlaisia jälkiä.

    Vehviläisen mukaan etenkin mökkikaivojen kuivuminen alkoi jo alkukesästä, maanviljelyssä itämisaikaan osunut sateettomuus aiheutti satomenetyksiä ja vesistöjen pintojen lasku on aiheuttanut sen, että paikka paikoin veneitä ei ole enää saatu vesille.

    – Monet järvet ovat matalalla ja rannan tyypistä riippuen on vesijättöä näkyvillä. Jos on mutaranta, hajukin voi tulla jo vastaan, Vehviläinen listaa.

    Vehviläisen mukaan viime vuosien kuivuusennätyksiä ei vielä ole ylitetty, mutta kolkutellaan. Etenkin ellei syksyllä saada sateita kunnolla ja talvikin tulee aikaisin.

    – Kymmenisen vuotta sitten oli kuiva syksy ja talvi tuli aikaisin. Huonoin tilanne oli silloin talvella, kun kaivot esimerkiksi karjatiloilla olivat tyhjiä ja järvistä loppui happi, kun niihin ei tullut uutta vettä, Vehviläinen sanoo.

    Tänä vuonna silmiinpistävää on ollut kuitenkin ilmiöiden vastakkaisuus.

    – Viime syksynä vettä riitti ja talvi oli sateinen. Kesä oli kuitenkin pitkä ja sateita vähän. Loppusyksyn kuivuus kulminoi tilanteen – jos ei tule vettä, se pahenee.

    Lähetä kuva tai tarina

    Kerro meille, millaisia jälkiä kesän kuivuus on jättänyt teidän puutarhaanne, pihalle, pelloille tai rantaan. Pääseekö saareen jo kävellen tai kuivuivatko marjapensaat?

    Lähetä kuva oheisen linkin kautta tai sähköpostitse. Jos haluat kertoa tarinan kuvasi takaa, laita sähköpostia osoitteseen [email protected] Twitterissä kuvia voi jakaa tunnisteella #ylekuivuus.

    Ennen kuvan lähettämistä, lue Ylen kuvajoukkoistuksen säännöt täältä.

    Seinäjoen Hiphop-festivaali työllisti poliisia ja ensihoitoa: huumeita, alkoholia ja pahoinpitelyjä

    Seinäjoen Hiphop-festivaali työllisti poliisia ja ensihoitoa: huumeita, alkoholia ja pahoinpitelyjä


    Poliisi oli täystyöllistetty Seinäjoella viikonvaihteessa järjestetyn Hiphop-festivaalin huumeidenkäytön vuoksi. Pohjanmaan poliisin mukaan huumerikoksia paljastui 34. Niistä 30 oli huumeiden käyttörikoksia. Poliisin takavarikkoon jäi...

    Poliisi oli täystyöllistetty Seinäjoella viikonvaihteessa järjestetyn Hiphop-festivaalin huumeidenkäytön vuoksi.

    Pohjanmaan poliisin mukaan huumerikoksia paljastui 34. Niistä 30 oli huumeiden käyttörikoksia.

    Poliisin takavarikkoon jäi marihuanaa, amfetamiinia, metamfetamiinia, LSD-lappuja, ekstaasia ja erilaisia huumaavia lääkkeitä. Lisäksi kaksi nuorta aikuista on poliisin mukaan joutunut sairaalahoitoon käytettyään lakkaa, joka on niin sanottu muuntohuume.

    Huumausaineiden lisäksi poliisi takavarikoi erilaisia huumausaineiden käyttövälineitä, toisen vahingoittamiseen soveltuvia esineitä ja huumausaineiden myynnissä käytettyjä tarvikkeita.

    Pohjanmaan poliisin mukaan tapahtuma-alueelta tai sen läheisyydestä kirjattiin lisäksi esimerkiksi lukuisia pahoinpitelyitä. Seinäjoen poliisivankilassa vietti yönsä viikonloppuna 33 henkilöä, josta poliisin arvion mukaan noin puolet oli Hiphop-festivaalin asiakkaita.

    Ensiavussa ekstraväkeä ja silti ruuhkaa

    Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin päivystyksessä ja ensihoitotiimissä varauduttiin Hiphop-festivaaliin ennakolta. Tapahtuma-ajaksi varattiin ylimääräisiä ambulansseja, lääkäriyksikkö ja polkupyörällä kulkevat ensihoitajat. Keskussairalassa toimintaa vahvistettiin ylimääräisillä lääkäreillä ja hoitajilla.

    Sairaanhoitopiirin mukaan tapahtumaviikonloppu työllisti ylimääräisistä resursseista huolimatta ensihoitoa ja päivystystä poikkeuksellisen runsaasti.

    Sairaanhoitopiirin ensihoidon ylilääkäri Sami Länkimäen mukaan normaalin toiminnan toteuttaminen tuotti tapahtuman aikana vaikeuksia ekstraväestä huolimatta.

    Sairaanhoitopiirin mukaan erilaiset vammat ja pahoinpitelyt sekä yliannostukset ja tajunnan tason laskut työllistivät julkista terveydenhoitoa.

    Resursseja järjestyksenvalvontaan ja ensiapuun

    Sairaanhoitopiirin arvion mukaan Hiphop-tapahtuma eroaa selkeästi muista alueen festivaaleista. Huumausaineita ja niihin liittyviä terveydellisiä ongelmia esiintyi poikkeuksellisen paljon.

    Lisäksi polkupyöräensihoitajat olivat joutuneet poistumaan paikalta, kun kokivat työturvallisuutensa uhatuksi alueella.

    Sairaanhoitopiirin ensihoidon ylilääkäri Sami Länkimäki toivoo, että ensiaputoiminta tapahtumassa resurssoitaisiin jatkossa niin, ettei julkisen terveydenhoidon kuormitus vaaranna sen päivittäistoiminnan hoitamista. Järjestyksenvalvonnassa pitäisi huomioida myös tapahtuman lähialueet.

    Kaikki huumeidenkäyttö ei tule tietoon

    Pohjanmaan poliisilaitos toivoo, että nuorten vanhemmat seuraisivat lastensa menemisiä ja tekemisiä. Kaikista alle 18-vuotiaiden tekemistä rikoksista ilmoitetaan vanhemmille ja sosiaalitoimelle, mutta poliisin mukaan on selvää, että läheskään kaikki nuorten huumeidenkäyttö ei tule poliisin tietoon.

    Pohjanmaan poliisi ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri tiedottivat viikonlopun tapahtumista tänään.

    Ruokaperunan hinta nousee ensi talvena

    Ruokaperunan hinta nousee ensi talvena


    Ruokaperunan kuluttaja- ja tuottajahinnat nousevat ensi talvena, arvioi karijokelainen perunanviljelijä ja MTK:n perunaverkoston jäsen Timo Hautaviita. Hautaviita uskoo samoin käyvän myös juurikasveille ja vihanneksille. Euroopan perunamarkkinat...

    Ruokaperunan kuluttaja- ja tuottajahinnat nousevat ensi talvena, arvioi karijokelainen perunanviljelijä ja MTK:n perunaverkoston jäsen Timo Hautaviita. Hautaviita uskoo samoin käyvän myös juurikasveille ja vihanneksille. Euroopan perunamarkkinat vaikuttavat ruokaperunan hinnanmuodostukseen Suomessa.

    – Sama kuumuus ja kuivuus on vaivannut muutakin Eurooppaa, joten perunan hinta nousee todennäköisesti koko Euroopassa, Timo Hautaviita toteaa.

    Perunatilojen sadot vaihtelevat tänä vuonna suuresti.

    – Pitkän, kuuman ja kuivan kesän vuoksi perunan laadussa ja määrissä on suuria lohko- ja lajikekohtaisia eroja. Hehtaarisadot voivat vaihdella jopa 20 000 kilosta 50 000 kiloon. Yleensä ammattiviljelijät saavat keskimäärin 30 000–40 000 kilon hehtaarisatoja, Hautaviita jatkaa.

    Rupisia ja helposti hajoavia

    Kuivan kesän vuoksi ruokaperunoissa on rupea, mikä aiheuttaa tuottajille talven mittaan hävikkiä.

    – Kuivan kesän peruna myös hajoaa helposti keitettäessä, koska sen kuiva-ainepitoisuudet ovat nyt korkeita, Timo Hautaviita harmittelee.

    Ruokaperunan nosto varastoon alkaa tällä viikolla perunan päätuotantoalueella Suupohjassa. Kesäperunan nostokausi on jo ohi ja varastoperunan nosto kiihtyy loppuviikosta.

    Perunan viljely on keskittynyt Suomessa läntiselle rannikkoalueelle. Suomen varastoruokaperunasta puolet viljellään Suupohjassa.

    Tärkkelysperunasta lähes puolet tulee Etelä-Pohjanmaalta ja toiset puolet Satakunnasta. Etelä-Pohjanmaalla tärkkelysperunaa viljellään maakunnan pohjoisosissa, Kauhavan seudulla ja Järviseudulla.

    Kaiketon ruokavalio vaatii kekseliäisyyttä – allergiaperheen äiti: ”Kyllä meillä muutakin syödään kuin vettä ja jääpaloja”

    Kaiketon ruokavalio vaatii kekseliäisyyttä – allergiaperheen äiti: ”Kyllä meillä muutakin syödään kuin vettä ja jääpaloja”


    Oliver Ristimäki 1v 9kk, lusikoi tyytyväisenä lounastaan. Vierestä on vaikea uskoa, että annos on kaiketonta, sillä onhan siinä ruokaa. Lautasella on veteen tehtyä pakasteperunamuusia, kesäkurpitsaa, kalkkunaa ja oliiviöjyä. Oliverin äidin,...

    Oliver Ristimäki 1v 9kk, lusikoi tyytyväisenä lounastaan. Vierestä on vaikea uskoa, että annos on kaiketonta, sillä onhan siinä ruokaa. Lautasella on veteen tehtyä pakasteperunamuusia, kesäkurpitsaa, kalkkunaa ja oliiviöjyä.

    Oliverin äidin, Katja Ristimäen, mukaan lautasella on kuitenkin noin viidennes kaikesta, mitä Oliver voi tällä hetkellä syödä. Pojan sallittujen aineiden lista käsittää tällä hetkellä parisenkymmentä ruoka-ainetta.

    Oliver voi syödä viljoista vain kvinoaa. Possu, kalkkunanjauhelija, lohi ja sei käyvät myös ja niiden lisäksi vielä muutamat marjat, hedelmät ja vihannekset.

    – Ei meillä siis ollenkaan huono tilanne ole, sillä voi olla sellaisiakin lapsia, joille sopii ihan muutama ruoka-aine ja ne voivat olla hyvinkin eksoottisia, esimerkiksi kengurunlihaa, Katja Ristimäki huomauttaa.

    Ilmajokelaisessa Ristimäen perheessä kaikki kolme lasta ovat eriasteisesti ruoka-aineallergisia, joten Katja-äiti on tottunut konstailemaan ruuanlaiton kanssa.

    – Voisihan sitä varmaan elämässä helpommallakin päästä, mutta olen itse jo niin tottunut tähän.

    Katja RistimäkiPauliina Jaakkola / YleKaiketonta allergiaelämää

    Katja Ristimäki kirjottaa blogia perheen allergia-arjesta ja ylläpitää Kaiketonta allergiaelämää -nimisiä sivuja sosiaalisessa mediassa.

    – Meidän arjessa kaiketon tarkoittaa sitä, että on paljon, mitä ei saa syödä. Ruokavalioissamme on munatonta, maidotonta, vehnätöntä, perunatonta, soijatonta… aika monta -tonta. Aina pitää kaikkien kohdalla miettiä erikseen, mitä ei saa syödä.

    Erityisruokavalioiden lisäksi Katja Ristimäki joutuu huomioimaan monet muut lasten ruoka-aineallergiat. Kiellettyjen listalla ovat muun muassa monet mausteet, hedelmät, pähkinät ja siemenet.

    Ruokavalioissamme on munatonta, maidotonta, vehnätöntä, perunatonta, soijatonta… aika monta -tonta. Katja Ristimäki

    Ristimäen lapsista esikoisella ja keskimmäisellä on pitkät listat siitä, mitä ei saa syödä ja nuorimman lapsen lista oli helpompi tehdä niin päin, mitä saa syödä.

    Koska ruokapalapeli on monimutkainen, on Katja Ristimäki tehnyt itselleen ja isovanhemmille listat lapsille sopimattomista ruoka-aineista. Samat listat hän on toimittanut koulun ja päiväkodin keittiöön lääkärintodistusten lisäksi.

    Esikoiselle ja keskimmäiselle hän on listannut myös yhteiset molemmille sopivat ruuat. Lisäksi Katja pitää ruokapäiväkirjaa, joka on helppo ottaa lääkäriin mukaan muistin tueksi. Siitä voi tarkistaa mitä on syöty ja mitä uutta on kokeiltu ja mitä oireita on ollut.

    Katja Ristimäki on tehnyt kiellettyjen aineiden listat arkea helpottamaan.Pauliina Jaakkola / YleMakutikku aiheutti allergisen reaktion

    Ristimäet ovat pärjänneet allergian kanssa kotikonstein, allergialääkkein ja kortisonirasvalla. Adrenaliinia ei toistaiseksi ole tarvittu, vaikka sitäkin pitää lääkekaapista löytyä.

    – Vauvana varsinkin oli vatsat kipeitä ja niitä on huudettu yötä myöten ja oksennettu, mutta ne on ollut silloin, kun ei ole vielä saatu kaikkea kiinni.

    Katja Ristimäki kertoo, että yksi yllättävimmistä allergiakokemuksista tuli lääkärin makutikusta, jonka maistelun jälkeen keskimmäinen tytär myöhemmin oksensi kaaressa, posket punoitti ja kuumekin nousi.

    – Fiialle ei sovi maissi ja sehän on haastava, koska sitä on piilonimillä joka paikassa, hammastahnoista lähtien. Olisiko sitä ollut jollain piilonimellä siinä tikussa sitten, hän arvelee.

    Reissuun lähtö on pieni painajainen

    Katja Ristimäen mukaan moniallergisen perheen ruokailut pitää suunnitella huolellisesti etukäteen. Hän ei myöskään voi napata eineksiä kaupantiskistä tai hampurilaisia pikaruokalasta. Omat eväät on varminta olla mukana aina kun johonkin lähtee.

    – Perusarjessa tämä menee ihan hyvin, kun on löytynyt kaikille sopivat ruuat ja jopa yhteisiäkin ruokia. Mutta juhlien järjestäjiltä ei oikein voi vaatia, että he huomioisivat meidän kaikkien kaikki allergiat. Niihin on helpompi lähteä omilla eväillä.

    Katja Ristimäki kertoo, että allergioista on harmia eniten ehkä silloin, kun tytöillä on kaverisynttäreitä tai tai kisamatkoja.

    Juhlien järjestäjiltä ei oikein voi vaatia, että he huomioisivat meidän kaikkien kaikki allergiat. Niihin on helpompi lähteä omilla eväillä. Katja Ristimäki

    – On esimerkiksi käynyt niin, että vaikka hotelliin ilmoitettu allergiat, sitten soitan ja varmistan ne vielä itse ja lopulta aamupalalla huomataan, että siellä on vain gluteenitonta, joka sisältää vehnätärkkelystä ja usein perunaa jossain muodossa, vaikka nimenomaan on korostettu ettei pelkkä gluteeniton riitä.

    Kaverisynttäreille äiti huolehtii, että lapsilla on omat kullekin sopivat herkut mukana. Ne ovat tavallisesti omatekoisia kasvissipsejä tai keksejä.

    – Hyvin meillä kumminkin eletään, kasvetaan ja herkutellaankin, mutta se on vaan sitten niillä sallituilla aineilla. Kyllä meillä muutakin syödään kuin vettä ja jäänpaloja, Katja Ristimäki naurahtaa.

    Ristimäen perheen jauhokaapissa kaikenlaista hiutaletta ja jauhoa, mutta ei lainkaan vehnäjauhoa.Pauliina Jaakkola / YleIän myötä helpottaa?

    Ristimäen perheen lasten allergiat on selvitetty IgG- ja IgE-testein. Tällä hetkellä oletus on se, että monet ruoka-aineet, jotka nyt aiheuttavat suolisto- ja refluksioireita, saattavat kuitenkin tulevaisuudessa sopia.

    Lääkäri on arvellut vehnän voivan jäädä esikoiselle pysyväksi allergiaksi, mutta muut voivat karista.

    – Murrosikä näyttää sen, kuinka sen kanssa käy. Mutta muista lääkäri ei ollut huolissaan, ne saattavat sieltä vielä lähteäkin.

    Katja Ristimäki huomauttaa, että esikoisen ”kieltolista” on nyt jo lyhentynyt jo huomattavasti siitä mitä se oli muutama vuosi sitten eskari-ikäisenä.

    Kuopuksen allergioiden kohdalla Katja Ristimäki on toiveikas siedättämisen suhteen.

    – On vaikea ennustaa kuinka käy. Onneksi monille kuitenkin lähtee helpottamaan iän myötä.

    Lasten allergioista monet väistyvät kouluikään mennessä

    Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntijalääkäri, lastenallergologi Péter Csonkan mukaan erityisesti suolioireiset maito-, muna- ja vehnäallergia häviävät hyvin usein jo lapsena, jopa ennen kouluikää.

    – Elimistön immuunijärjestelmä päättää vaan muuttaa yliherkkyysreaktiota sietokyvyn suuntaan, se on ihan immunologinen muutos elimistössä. Miksi se tapahtuu, sitä emme tiedä.

    Csonka sanoo, että sietokyvyn kannalta on tärkeää, että annoksia otetaan pikkuhiljaa mukaan, että toleranssi pääsee kehittymään.

    – Jos on täysin eristyksissä näistä ravintoaineista, silloin ei myöskään sietokyky pääsee kehittymään.

    Hän kuitenkin muistuttaa, että täysvälttö on tarpeen silloin, jos lapsi saa vaikeita ja voimakkaita, oireita. Tällöin lääkäri määrittää välttämisjakson pituuden.

    - Eli silloin ei voi siedättää, jos on henkeä uhkaavat vaikeat reaktiot, Csonka painottaa.

    Katja Ristimäen pikaisesti loihtima kaiketon kahvipöytä.Pauliina Jaakkola / YleParaneminen palkitsee

    Csonkan mukaan tietoisuus siedättämisen hyödyistä on lisääntynyt ja sillä on yleensä hyvä ennuste. Lisäksi hän painottaa hyvää hoitosuhdetta perheen ja lääkärin välillä.

    – Yhdessä mietitään jokaisen yksittäisen lapsen kohdalla jokainen ruoka erikseen, että missä vaiheessa sitä voi ruveta käyttämään ja missä määrin. Yhteistyöllä oireita kuunnellen.

    Katja Ristimäkikin iloitsee, että monet heidänkin allergioistaan voivat vielä väistyä. Vaikka se tarkoittaa paljon merkintöjä ruokapäiväkirjaan.

    – Se kuitenkin palkitsee, kun saa lapset oireettomiksi tai suht oireettomiksi, että kyllä sen eteen haluaa töitäkin tehdä.

    Kaiketon – kiistelty termi

    Kaiketon on terminä pikkuhiljaa yleistynyt yleiskieleenkin, vaikka allergiapiireissä sitä on käytetty jo kauan. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Kotus, valitsi sen kuukauden sanaksi heinäkuussa 2017. Kotuksen mukaan kaiketon tarkoittaa tavallisesti ainakin maidotonta, munatonta, gluteenitonta ja laktoositonta.

    Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntijalääkäri Péter Csonka ei lämpene kaikettomalle terminä, vaikka hän ymmärtääkin, miksi sitä yleiskielessä käytetään ja mitä sillä tarkoitetaan.

    – Sanoisin, ettei sellaisia ole, jotka on kaikettomia, koska sehän tarkoittaisi ettei mitään muuta voi syödä kuin vaikka vettä ja riisiä. Se olisi kaiketon. Lääketieteellistä pohjaa sille ei ole.

    Péter Csonka on kriittinen myös IgG-testien käyttöä kohtaan ruoka-allergioita tutkittaessa.

    – Ruoka-allergiaa ei voi eikä pidä koskaan tutkia tai todeta IgG-testeillä, hän sanoo.

    Juttua muokattu 10.9. 2018 klo 9:40: Lisätty asiantuntijalääkärin kommentti koskien IgG-testejä.

    Seinäjoen vankileirin 1918 vaiettu historia tuli päivänvaloon – asiakirjat löytyivät vahingossa vasta kolme vuotta sitten

    Seinäjoen vankileirin 1918 vaiettu historia tuli päivänvaloon – asiakirjat löytyivät vahingossa vasta kolme vuotta sitten


    Seinäjokelaiset tietävät, että Paukanevalla ammuttiin punavankeja vuonna 1918. Sen sijaan Seinäjoella sijainneesta vankileiristä ei ole yleisesti puhuttu. Kunnes vuonna 2015 Ilmajoen museon holvissa tapahtui vesivahinko. Se oli onni. Ilmajokelainen...

    Seinäjokelaiset tietävät, että Paukanevalla ammuttiin punavankeja vuonna 1918. Sen sijaan Seinäjoella sijainneesta vankileiristä ei ole yleisesti puhuttu.

    Kunnes vuonna 2015 Ilmajoen museon holvissa tapahtui vesivahinko.

    Se oli onni. Ilmajokelainen historian harrastaja ja kirjailija Martti Koskenkorva oli museolla odottamassa remonttimiehiä ja ryhtyi odotellessaan järjestämään papereita.

    – Käteen osui muovipussi, jossa oli Vaasanlaivojen mainos ja ajattelin, että tämä ei ole kovin vanhaa asiaa ja siirsin sen sivuun. Sitten jossain vaiheessa ajattelin katsoa, mitä siellä sisällä on. Päällimmäisenä oli monistettuja Mannerheimin päiväkäskyjä, jotka eivät ole kovin harvinaisia. Onneksi sitten selasin pidempään ja vastaan tulivat kirjeet, kertoo Martti Koskenkorva.

    Martti Koskenkorva tunnetaan Könnin suvun oltermannina, kirjailijana ja historian harrastajana.Johanna Manu / YleVankien kirjeet

    Oli myös onni, että löytäjä oli juuri Martti Koskenkorva. Hän oli parhaillaan kirjoittamassa kirjaa vuoden 1918 tapahtumista Ilmajoen Koskenkorvalla, joten aihe oli hänelle tuttu. Muovipussissa oli Seinäjoella sijainneen vankileirin kuulustelupöytäkirjoja, vankilistoja ja muita dokumentteja sekä kirjeitä.

    Kirjeet olivat vankien omaisille kirjoittamia ja omaisten vangeille kirjoittamia, jotka eivät koskaan löytäneet vastaanottajalle.

    – Niissä oli postimerkitkin paikallaan. Kyllä siinä rupesi kädet tutajamaan, kun avasin kirjeet ja ajattelin, että mitähän näissä on, toteaa Koskenkorva.

    Koskenkorva arvelee, että muovipussi on tuotu Ilmajoelle Seinäjoen työväentalon purkamisen yhteydessä 1970-luvulla.

    – Henkilö, joka arkiston on mapittanut ja pussittanut, on arvioinut, että materiaali on arkaluonteista. Hän on saattanut tuntea Ilmajoen museon entisen puheenjohtajan Antti Mäki-Lauroselan, joka hoiti silloin myös rahakokoelmaa. Luulen, että hänelle on viety se pussi ja sen jälkeen sitä kukaan ei ole nähnyt. Se on laitettu turvaan, ettei se joudu vääriin käsiin, pohtii Koskenkorva.

    Seinäjoen vankileirin vankien ja omaisten kirjeitä.Elina Niemistö / Yle"Melkoinen aarreaitta"

    Vuonna 1918 toimineiden vankileirien historia tunnetaan jo melko hyvin, mutta Seinäjoen vankileirin kohdalla on tyhjää myös virallisissa historiakirjoissa. Koskenkorva kertoo löytäneensä vain maininnan erään kirjan taulukosta, mutta kuolleista ja teloitetuista ei siinä kerrottu.

    – Minulle jäi käsitys, ettei esimerkiksi paikallisia ole teloitettu siellä ollenkaan, sanoo Koskenkorva.

    Siinä rupesi kädet tutajamaan, kun avasin kirjeet Martti Koskenkorva, kirjailija

    Nyt kuvaan astuu mukaan Ilkan toimittaja Anne Puumala. Hän luki lehtijutun Martti Koskenkorvan Saappaanjäljet-kirjasta, jossa kerrottiin kyseisen aineiston löytymisestä.

    – Tajusin, että siinä on melkoinen aarreaitta. Pelkästään Seinäjoen vankileiri herätti ison kysymyksen. Teloituksista on puhuttu ja niistä tiedetty, mutta vankileiristä on ollut hyvin vähän tietoa. Minkäänlaista perustutkimusta ei ole tehty, kertoo Puumala.

    Puumala oli juuri kirjoittamassa artikkelia Seinäjoen Paukanevan teloituksista. Nyt hän halusi tietää lisää. Hän sulkeutui kesäksi tutkimaan Kansallisarkiston, Työväenarkiston, Kansan Arkiston ja SKS:n arkiston aineistoja. Hän löysi monelle Seinäjoen vankileirillä olleelle varsin surullisen tarinan.

    Ylistarolainen Frans Lehto

    Yksi Seinäjoen vangeista oli ylistarolainen Frans Lehto. Hänen kirjeensä löytyi Ilmajoelle päätyneestä muovipussista. Hän oli kirjoittanut vankileirillä toiveikkaan kirjeen vaimolleen Marille. Kirje ei koskaan lähtenyt kohti Ylistaroa.

    – Hänen tarinansa puhutteli eniten, koska hänen äänensä oli jotenkin niin tuore ja ajaton, pohtii Puumala.

    Lehto pidätettiin tiettävästi 38 ylistarolaisen mukana Tammisunnuntain tapahtumien yhteydessä Ylistarossa. Puumalan mukaan Lehto oli venäläismielinen ja häntä syytettiin muun muassa venäläiseen asepukuun pukeutumisesta, joten hänet katsottiin vaaralliseksi ja vangittiin.

    Ylistarolaisen Frans Lehdon kirje vaimolleen ei koskaan päässyt perille.Elina Niemistö / Yle

    Lehto siirrettiin Seinäjoen vankileiriltä Vaasan lääninvankilaan. Jäljet katoavat, kun hänet siirrettiin takaisin Vaasasta Seinäjoelle kuulusteltavaksi.

    – Arvioni on, että hänet teloitettiin matkalla, sanoo Puumala. Hän selvittää edelleen Lehdon ja monen muun kohtaloita.

    Savonlinnalainen punakaartijohtaja

    Ilmajoelta löytynyt aineisto yhdessä Puumalan selvitystyön kanssa on siis tuonut uutta tietoa vuoden 1918 tapahtumista Etelä-Pohjanmaalla, mutta samalla myös muualla maassa.

    Kävi muun muassa ilmi, että savonlinnalainen työväen järjestyskaartin nokkamies Johan William Johansson teloitettiin Seinäjoella. Johanssonin tarinan loppu on ollut tuntematon.

    Puumala sai selville, että Johansson saapui Seinäjoelle 18. helmikuuta, häntä säilytettiin poliisivankilassa Seinäjoen rautatieaseman vieressä ja hänet ammuttiin 24. helmikuuta Hankkijan viljamakasiinin takana.

    Valkoinen tarina on ollut niin voimakas, ettei näille tarinoille ole ollut tilaa Anne Puumala, toimittaja

    Myös Johanssonin tarina on nyt esillä Seinäjoen Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museon näyttelyssä Satavuotias yö. Näyttelyn ovat koonneet kuraattori Heta Kaisto, valokuvaaja Hanna Koikkalainen ja toimittaja Anne Puumala. Koikkalainen on kuvannut muistitiedon mukaisia teloituspaikkoja eri puolilla Suomea ja Karjalassakin.

    Satavuotias yö -näyttely on ollut esillä myös Suomenlinnassa ja Kaustisella, mutta Seinäjoen näyttelyssä on mukana täysin uutta materiaalia. Näyttely matkaa popup-tyyppisesti ja laajennetusti myös Seinäjoen remontissa olevaan Kalevan navettaan syyskuun lopulla.

    Toimittaja Anne Puumala, kuraattori Heta Kaisto ja valokuvaaja Hanna Koikkalainen ovat koonneet näyttelyn 1918 tapahtumista.Elina Niemistö / YleVankeja muualta – mutta myös Etelä-Pohjanmaalta

    Seinäjoella oli punavankien kuulustelukeskus, koska paikkakunnalla oli myös ylipäällikkö Mannerheimin päämaja. Päämajapitäjään tuotiin vankeja eri puolilta Suomea.

    Sekä Koskenkorva että Puumala yllättyivät, miten moni vanki oli kuitenkin myös Etelä-Pohjanmaalta. Valkoisella alueella pidätettiin paljon muun muassa sellaisia, jotka kieltäytyivät tarttumasta aseisiin.

    – Esimerkiksi Kurikassa kutsunnoista kieltäytyi 50 miestä, joista ainakin 30 pidätettiin, kertoo Puumala.

    Seinäjoen lisäksi vankileirejä oli alueella myös muun muassa Vaasassa, Närpiössä ja Kokkolassa. Eniten teloituksia kuitenkin tehtiin Seinäjoella.

    Virallisten arvioiden mukaan teloitettuja olisi ollut lähteestä riippuen 44-62, mutta todellista määrää on mahdoton arvioida.

    – Yksi syy on se, että osa teloitettiin matkalla tai vietiin lähipitäjiin ammuttaviksi, kertoo Puumala.

    Kansan Arkiston kuva Vaasasta 1918. Kuva on esillä Seinäjoen Suojeluskuntamuseossa.Elina Niemistö / YleIhan hiljaista

    Etelä-Pohjanmaalla punaisen puolen tarinoista on puhuttu korkeintaan työväenyhdistysten seinien sisällä. Seinäjoen Paukanevan teloituspaikalla on muistomerkki, jonka synkkää historiaa Seinäjoen työväenyhdistys muistaa jokaisena vappuna.

    – Kun yritettiin kysellä esimerkiksi näistä ylistarolaisista vangeista, ei kukaan tiennyt heistä mitään. Oli ihan hiljaista. On niin totaalisesti vaiettu, etteivät nykyihmiset enää tiedä heistä mitään, kertoo Martti Koskenkorva.

    Hiljaisuuden muuri alkaa pala palalta murtua. Kun sata vuotta on jo kulunut, on korkein aikakin.

    – Valkoinen tarina on ollut niin voimakas, ettei näille tarinoille ole ollut tilaa. Mutta ei ole myöskään ollut historian tutkijoita, joita olisi kiinnostanut pohjalaiset vankileirit, harmittelee Anne Puumala.

    – Uskon, että tämä muuttuu.

    Lisää aiheesta Ylen Elävästä arkistosta: https://yle.fi/aihe/kategoria/elava-arkisto/verinen-veljessota-1918

    Juttua korjattu 9.9.2018 kello 6.32 ja 7.30: Kokkola sijaitsee Keski-Pohjanmaalla, ei Etelä-Pohjanmaalla. Vaasa ei sijaitse Etelä-Pohjanmaalla.

    Juttua korjattu 10.9.2018 kello 11:00: Sata vuotta sitten Seinäjoki, Vaasa ja Kokkola olivat samaa aluetta. Nykyiset maakunnat perustettiin 1990-luvulla.

    Päiväkodin kehukampanja, välittömiä kehuja ja iloisia viestejä kotiin – varhaiskasvatusta kehitetään nyt positiivisen kautta:

    Päiväkodin kehukampanja, välittömiä kehuja ja iloisia viestejä kotiin – varhaiskasvatusta kehitetään nyt positiivisen kautta: "Lapsuuden pitää olla iloista aikaa"


    Alahärmäläisen Metsäkulman päiväkodin lapsille kaverin kehuminen ja kiittäminen on arkipäivää. Päiväkodissa on viime keväästä lähtien toteutettu uutta, kaikkialle Suomeen levitettävää toimintatapaa, jossa positiivisella palautteella on...

    Alahärmäläisen Metsäkulman päiväkodin lapsille kaverin kehuminen ja kiittäminen on arkipäivää. Päiväkodissa on viime keväästä lähtien toteutettu uutta, kaikkialle Suomeen levitettävää toimintatapaa, jossa positiivisella palautteella on merkittävä rooli.

    Metsäkulman lastentarhanopettaja (elto) Heidi Alahuhta on yksi kuudestatoista Etelä-Pohjanmaalle koulutetusta ammattilaisesta, jotka jo soveltavat uutta myönteisyyteen keskittyvää menetelmää työssään.

    – Aina ei tarvitse lähestyä teemoja haasteiden ja vaikeuksien kautta, vaan hyvässä hengessä ja positiivisesti, Alahuhta hymähtää.

    Nimetty kehu ja yhteiset sopimukset

    Heidi Alahuhta kertoo, että koulutuksen jälkeen omassa ajattelussa on tapahtunut muutos. Asioita lähestyy kasvattajan vinkkelistä. Tarkastelee ensin sitä, miten itse kasvattajana toimii tilanteissa ja miten voisi toimia paremmin, jotta lapsen olisi mahdollista selviytyä niistä toivotulla tavalla.

    – Perusajatuksia on, että kasvattajalla ja lapsella on käsitys yhteisistä toimintaperiaatteista ja lapsi tietää, mitä häneltä odotetaan. Jos lapsi ei tiedä, se aiheuttaa hämmennystä.

    Käytössä on esimerkiksi niin sanottu nimetty kehu, jolloin lasta kiitetään heti, kun hän onnistuu toivotulla tavalla ja vielä todetaan ääneen asia, josta kiitos tuli.

    – Kerro, mitä hän on tehnyt oikein. Esimerkiksi "Puit tosi hienosti. Nyt meillä ei tule niin kiire, kun laitoit vaatteet itse päälle", Alahuhta sanoo.

    Iloisia viestejä kotiin vietäväksi

    Metsäkulman päiväkodissa järjestettiin keväällä kehukampanja. Kasvattajat ja lapset opettelivat kehumaan toisiaan ja huomaamaan, miten kivaa on sekä kehuminen että kehujen saaminen.

    Päiväkodista lähetettiin jokaisen kotiin myös Iloinen viesti, jotka ainakin osin päätyivät lasten kodeissa jääkaapin oveen tai muuten näkösälle – ihasteltaviksi.

    – Lisäksi aikuisten kesken huomattiin, miten virkistää, kun välillä ajatellaan pelkkiä positiivisia ajatuksia, Heidi Alahuhta sanoo.

    Yhdessä tsempataan ja saadaan palkinto, johon kaikki pääsee osallistumaan. Ei haittaa, vaikka joku yksilö epäonnistuisi tai aihe olisi hänelle vaikea. Heidi Alahuhta

    Ryhmässä voidaan käyttää yksilö- ja ryhmäkannustimia. Esimerkiksi Metsäkulmassa sovittiin yhdessä, mitä onnistumisia tavoitellaan ja määriteltiin ne konkreettisesti. Lapset saivat jokaisesta onnistumisesta styroksimunan, joita kerättiin yhteiseen purkkiin. Kun purkki oli täynnä, syötiin jäätelöt.

    – Koko ryhmän voimin kerätään onnistumisia johonkin kivaan tarkoitukseen. Yhdessä tsempataan ja saadaan palkinto, johon kaikki pääsee osallistumaan. Ei haittaa, vaikka joku yksilö epäonnistuisi tai aihe olisi hänelle vaikea.

    Eeli (vasemmalla), Mai, Minttu ja Karla ovat Metsäkulman päiväkodin pupuja.Hanne Leiwo/YleMaakunnille koulutusta

    Kasvun tuki tarjosi vuosi sitten maakunnille mahdollisuutta kouluttaa varhaiskasvatuksen osaajia eri menetelmien käyttöön. Menetelmät, joita tarjottiin, on valittu vaikuttavuuden ja näyttöjen perusteella.

    Koulutustarjoukseen tarttui 14 maakuntaa, joista Etelä-Pohjanmaa on yksi aktiivisimmista. Pääkaupunkiseutu on mukana omana alueenaan.

    Etelä-Pohjanmaalla käyttöön otettiin neljän menetelmän työkalupakista heti kaksi: päiväkotien ryhmänhallintamenetelmät ja vanhemmuusryhmät. Nyt menetelmäkoulutuksia pusketaan läpi varhaiskasvatuksen kentän.

    – Me saimme koulutuksia hyvin. Ehkä ajateltiin, että viemme ne läpi eteläpohjalaisella menttaliteetillä – tosisnansa, sanoo Etelä-Pohjanmaan LAPE-muutosagentti Eija Ala-Toppari-Peltola.

    Ryhmänhallintamenetelmäkoulutuksen on nyt käynyt läpi 16 ammattilaista ja vanhemmuusryhmien koulutuksen 25. Ja lisää koulutuksia on luvassa tänä talvena. Menetelmiä sovelletaan pian siis lähes jokaisessa eteläpohjalaiskunnassa.

    Vanhemmuusryhmästä apua aikuisille

    Kauhavalla on käytössä Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmä, johon vanhemmat voivat hakeutua omasta halustaan tai tulla esimerkiksi perheneuvolan ohjaamina.

    – Kun lapsen kanssa työskennelllään, työskennellään aina koko perheen kanssa. Ajattelen, että jos johonkin halutaan muutosta, se on aikuinen, joka sysää muutoksen liikkeelle. Se ei ole lapsen tehtävä, sanoo Kuntayhtymä Kaksineuvoisen perheneuvolan psykologi Taru Virrankoski.

    Virrankosken mukaan vanhempien kokemukset ryhmistä ovat hyviä. Ongelmat, joiden vuoksi mukaan on hakeuduttu, ovat helpottaneet, lapsen käytöksen on koettu parantuneen ja ryhmässä opeteltujen aikuisten uusien käyttäytymismallien on koettu olleen tilanteessa avuksi.

    Joskus ratkaisut ovat olleet ihan pienissä arkisissa asioissa. Kuten ajan viettämisessä lapsen kanssa.

    – Me rohkaisemme vanhempia leikkimään lastensa kanssa, ja nimenomaan seuraamaan leikkiä ja kommentoimaan sitä, Virrankoski sanoo.

    Varhaiskasvattajat Heidi Alahuhta (vasemmalla), Päivi Ristaniemi, Elina Norppa ja Liisa Roponen ovat ensimmäisiä uuden menetelmän juurruttajiksi kouluttautujia Etelä-Pohjanmaalla.Hanne Leiwo/YleSatojen osaajien verkosto

    Etelä-Pohjanmaalla varhaiskasvatuksen ammattilaisten koulutukset jatkuvat tänä talvena. Lisäksi neljä varhaiskasvattajaa jatkokoulutetaan alkusyksystä vetämään näitä koulutuksia koko varhaiskasvatuksen henkilöstölle.

    – Mitä olen kuullut, niin tämä on aika helposti tarttuva menetelmä. Kun nähdään, että toinen toimii tietyllä tavalla, ja mitä vaikutuksia sillä on, kasvattajat ottavat vinkkejä toistensa toiminnasta, sanoo Kauhavan varhaiskasvatusjohtaja Mirja Kivikangas.

    Tavoite on, että jonkun ajan kuluttua myönteinen ajattelu olisi juurrutettu sekä päiväkoteihin että laajemmin myös perheisiin.

    Valtakunnallisesti tavoitteena on laaja ammattilaisen verkosto päiväkoteihin. Kasvun tuen kautta vanhemmuusryhmäkoulutuksen on suorittanut jo 120 osaajaa.

    "Lapsuuden pitää olla iloista aikaa"

    Heidi Alahuhta on yksi niistä menetelmäkouluttajista, joka työparinsa kanssa lähtee kouluttamaan muita eteläpohjalaisia varhaiskasvattajia.

    Varhaiskasvatusjohtaja Mirja Kivikangas näkee perustasolle tarjottavan koulutuksen ja työmenetelmät tärkeiksi. Uusilla työtavoilla tuetaan lapsen lapsuutta sekä kotona että varhaiskasvatuksessa.

    – Jos perustyö on vahvaa, hyvää ja laadukasta, erityisen tuen tarpeet pienenevät. Lapsuuden pitää olla iloista aikaa, Kivikangas sanoo.

    Nyt juurrutettava menetelmä on kehitetty erityisesti käytöshäiriöisten lasten tukemiseen positiivisin keinoin. Päiväkodeissa sitä voidaan kuitenkin soveltaa aivan tavallisiin lapsiryhmiin.

    – Ohjaamme sen ympäristöön, jossa ei puhuta vielä ongelmista. Ehkä tulokset näkyvät sitten tulevaisuudess esimerkiksi esiopetuksessa, sanoo Eija Ala-Toppari-Peltola.

    Metsäkulman päiväkodin Pupuilla on kolme tärkeää sääntöä.Hanne Leiwo/YleTukea mahdollisimman lähelle lasta

    Ihmeelliset vuodet on Yhdysvalloista tuttu 30 vuoden ajalta. Se on levinnyt laajalti maailmalle ja Suomessakin ollut pääkaupunkiseudulla käytössä kymmenisen vuotta.

    Menetelmän laajempi levittäminen maakuntiin liittyy Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan.

    Lasten ja perheiden palveluiden saatavuus halutaan varmistaa perheiden asuinpaikasta riippumatta. Samoin halutaan tukea vanhemmuutta ja vuorovaikutusta mahdollisimman lähellä lasta – siis kotona ja varhaiskasvatuksessa.

    Pitkäjänteisesti ja systemaattisesti koko maahan levitettävä varhaiskasvatuksen henkilökunnan kouluttaminen pyrkii juuri tähän.

    Superakkuja kehittävä Geyser Batteries rekrytoi työntekijöitä ja etsii tehdastiloja – Vaasan akkutehdashaaveet täyttymässä

    Superakkuja kehittävä Geyser Batteries rekrytoi työntekijöitä ja etsii tehdastiloja – Vaasan akkutehdashaaveet täyttymässä


    Vaasassa on haaveiltu omasta akkutehtaasta siitä lähtien, kun Tesla ilmoitti rakentavansa akkutehtaan Eurooppaan. Vaasassa asiasta innostuttiin niin paljon, että alueelle varattiin oma tontti. Vaikka Teslasta ei ole kuulunut pariin vuoteen, on Vaasa...

    Vaasassa on haaveiltu omasta akkutehtaasta siitä lähtien, kun Tesla ilmoitti rakentavansa akkutehtaan Eurooppaan. Vaasassa asiasta innostuttiin niin paljon, että alueelle varattiin oma tontti. Vaikka Teslasta ei ole kuulunut pariin vuoteen, on Vaasa silti saamassa oman akkutehtaan.

    Startup-yritys Geyser Batteries aloittaa toimintansa Vaasassa vuoden 2019 lopulla. Tällä hetkellä akkuja kehitetään ja testataan laboratorissa.

    Geyser Batteries aikoo valmistaa tulevaisuudessa niin sanottuja superakkuja. Akkutyyppi vapauttaa energiaa nopeasti ja sitä voidaan ladata tuhansia kertoja useammin kuin perinteistä litiumakkua.

    Superakut soveltuvat esimerkiksi Wärtsilän, Danfossin ja The Switchin tarpeisiin, mutta niitä voidaan hyödyntää myös esimerkiksi autoteollisuudessa. Akut räätälöidään jokaisen asiakkaan tarpeiden mukaan.

    – Alunperin on ollut kaksi erilaista tapaa varastoida energiaa. Yksi on perinteinen akku, joka perustuu kemiaan ja toinen, joka perustuu mekaaniseen lataukseen. Tämä electrochemical cooperator yhdistää nämä kaksi akkutyyppiä, kertoo Geyser Batteriesin toimitusjohtaja Andrey Shigaev.

    Geyser Batteriesin toimitusjohtaja Andrey ShigaevMerja Siirilä / YleLähivuosien merkittävin kasvuyritys?

    Geyser Batteris osallistui viime keväänä EnergySpin yrityskiihdyttämöön. Kiihdyttämöön valitaan tuoreita energia-alan yrityksiä, joissa on potentiaalia. Hanke on tarkoitettu energia-alan ja energiaratkaisujen parissa toimiville ja globaalia, voimakasta kasvua hakeville startup- ja kasvuyrityksille. Yrityskiihdyttämöitä on järjestetty aikaisemmin kaksi kertaa, kolmas järjestetään nyt syksyllä.

    Geyser Batteries ei ole ainut potenttiaalinen yritys, vaan mahdollisia menestystarinoita on useampia.

    – Siellä on muutama sellainen hyvä case, missä tavallaan perinteinen energia-alan startup-yritys ja softa-alan yritys ovat liittoutuneet yhteen. Uskon, että monista yrityksistä kuullaan jatkossa lisää, yritysneuvoja Marko Kuokkanen kertoo.

    Yritysneuvojat Marko Koski ja Marko Kuokkanen ovat innoissaan Geyser Batteriesin tulevaisuuden mahdollisuuksista. Kyseessä voi olla yksi merkittävimmistä kasvuyrityksistä tulevina vuosina.

    – Jos askeleet menevät, kuten on suunniteltu, niin tulevaisuudessa yritys voi työllistää satoja ihmisiä Vaasassa, Koski kertoo.

    Kuokkasen mukaan startup-yrityksen menestyminen on haasteellista, sillä yrityksiä on paljon.

    – Jos siellä on se idea, jota markkina tarvitsee, niin kyllä se varmasti lyö läpi, jos se seuraa reittiä oikealla tavalla.

    Suurin kompastuskivi voi olla ajoitus.

    – Suuri osa startup-yrityksistä etenee teknologia edellä. Jos sille teknologialle ei ole markkinoilla tarvetta, että on liian aikaisin liikkeellä, niin eihän se silloin mene eteenpäin. Ajoitus ja idea pitää olla oikea, Kuokkanen kertoo.

    Yritysneuvojat Marko Koski ja Marko Kuokkanen uskovat Geyser Batteriesin mahdollisuuksiinMerja Siirilä / YleSuomeen kaksi syytä

    Andrey Shigaev on kotoisin Venäjältä, mutta hän on asunut muun muassa Tanskassa. Mikä saa omien sanojensa mukaan kiertolaiselämää harrastaneen miehen muuttamaan perheineen Suomeen ja perustamaan yrityksen?

    – Yksi syy oli hallituksen tuki innovaatioille. Olemme saaneet jo tukea Business Finlandilta startup-yrittäjyyteen ja taustatukea meidän hankkeelle. Mutta myös Venäjän läheisyys ja hyvät yhteydet vaikuttivat päätökseen, Shigaev kertoo.

    Mihin sitten virallinen tehdas tulee sijoittumaan? Alueella täytyy olla kemianteollisuuden kaava. Yritystä kiinnostaa tällä hetkellä erityisesti kaksi jo valmiiksi kaavoitettua Vaasassa: Kemiran alue ja keskustasta lähivuosina vapautuva Wärtsilän alue. Kuitenkaan GigaVaasan tonttia eli alunperin Testalle kaavailtua tonttia ei ole suljettu pois vaihtoehtoista.

    Pilottitehdas käynnistää toimintansa vuoden 2019 lopulla. Geyser Batteriesissa aloittaa pian 30 hengen ydintiimin rekrytoinnit, joiden tavoitteena on löytää insinöörejä ja myyntihenkilöitä.