Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Kuiva kesä sai lappilaiset viljelijät miettimään tilojen lopettamista:

    Kuiva kesä sai lappilaiset viljelijät miettimään tilojen lopettamista: "Asiat luisuvat vain pahemmiksi"


    Lapissa maatilojen tilanne on kahtia jakautunut. Toiset saivat tänä kesänä kohtuullisen – jopa hyvän sadon, verrattuna edellisvuosiin. Toisilla pelloilla tilanne on se, että rehusato on todella heikko. Monella tilalla ei ole varaa ostorehuun ja...

    Lapissa maatilojen tilanne on kahtia jakautunut. Toiset saivat tänä kesänä kohtuullisen – jopa hyvän sadon, verrattuna edellisvuosiin. Toisilla pelloilla tilanne on se, että rehusato on todella heikko.

    Monella tilalla ei ole varaa ostorehuun ja toisaalta kun koko maassa säilörehun kysyntä kasvaa, hinnat nousevat. Moni tila joutuu myös viemään eläimiä teuraaksi, koska rehu ei tule riittämään.

    Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Välitä viljelijästä -projektin Pohjois-Suomen aluevastaava Eija Tammela toteaa, että edes toinen sato ei pelasta viljelijöitä ahdingosta.

    – Käytännössä se tarkoittaa sitä, että omaa rehua ei ole ja kassassa ei ole raraa, millä ostaa rehua. Ikävä kyllä sitten ne, joilla sitä on, osaavat hinnoitella sen hyvin. Nyt on myyjän markkinat siinä suhteessa, Tammela sanoo.

    Joillakin alueilla sato on Pohjois-Suomessa niin huono, että se jää vain kolmannekseen edellisiin vuosiin verrattuna. MTK-Lappi on arvioinut, että joiltakin Lapin tiloilta joudutaan lopettamaan kaikki lehmät.

    – Se on ollut tietyllä tapaa viimeinen pisara, että tämäkin tähän piti vielä tulla, Tammela sanoo.

    Reilussa viikossa kymmenen yhteydenottoa

    Välitä viljelijästä -projektin pariin kesälomalta palannut Eija Tammela on saanut Lapista jo lukuisia yhteydenottoja viljelijöiltä. Kesä on ollut kaikin puolin haastava ja kuivuus on vaikuttanut kassavirtoihin. Helteellä lehmät eivät ole jaksaneet lypsää maitoa tavanomaisesti.

    Tammela kertoo, että runsaan viikon aikana Lapista on tullut kymmenen uutta asiakasta, joista puolet miettii lopettamista.

    – Tavoite ei ole, että tiloja lopetetaan, vaan se, että talous saataisiin kuntoon ja toiminta kannattavaksi.

    Koko maassa maatalous on syvässä kriisissä ja Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan kolmannes Suomen maatiloista lopettaa vuoteen 2025 mennessä.

    Tammelan mukaan monella hänen asiakkaallaan on takana useita vaikeita vuosia. Viimeiset vuodet ovat kulkeneet kriisistä kriisiin ja vaikeuksista vaikeuksiin.

    – Kassaa ei ole saatu missään vaiheessa kuntoon. Nyt tulee uusi kriisi, eli huono sato, ja asiat vain luisuvat pahemmiksi, Tammela toteaa.

    Jos tilaa ei saada kannattavaksi niin silloin puhutaan hallitusta alasajosta. Lopettaminen pyritään tekemään niin, että velkaa ei kerry koko ajan lisää.

    – Se vaatii talouslaskemista ja neuvotteluita rajoittajien kanssa, että miten loppuvelat pystytään maksamaan, Tammela sanoo.

    Mitä kokea Suomen ainoassa saamelaismusiikkifestivaalissa, Ijahis idjassa? Tässä järjestäjien tärpit

    Mitä kokea Suomen ainoassa saamelaismusiikkifestivaalissa, Ijahis idjassa? Tässä järjestäjien tärpit


    Alkuperäiskansojen musiikkifestivaali Ijahis idja juhlii ensi viikonloppuna 15-vuotista festivaalitaivaltaan. Yöttömän yön mukaan nimetyssä festivaalissa on luvassa muun muassa konsertteja, suopunginheittokilpailuja, käsityömarkkinat ja Yle...

    Alkuperäiskansojen musiikkifestivaali Ijahis idja juhlii ensi viikonloppuna 15-vuotista festivaalitaivaltaan. Yöttömän yön mukaan nimetyssä festivaalissa on luvassa muun muassa konsertteja, suopunginheittokilpailuja, käsityömarkkinat ja Yle Sápmi -areena.

    Festivaalin järjestäjät kertovat tässä artikkelissa tarkemmin, mitä tämän kertainen ohjelma pitää sisällään.

    Ijahis ija násttážat -lastenkonsertti aloittaa festariviikonlopun

    Suomen ainoa saamelaismusiikkifestivaali alkaa perjantaina lasten ohjelmalla, joka pitää sisällään työpajoja ja elokuvia. Lasten päivä huipentuu konserttiin, jossa lapset ja nuoret laulavat, joikaavat, leuddaavat, livdevät ja soittavat. Konsertissa esiintyy myös keväällä ensimmäisen levynsä julkaissut ja mainetta niittänyt Solju-yhtye.

    Festivaalin tuottaja Oula Guttorm kertoo, että lastenkonsertin yhtenä tavoitteena on herättää lasten kiinnostus musiikin tekemiseen.

    – Eihän sitä koskaan tiedä, vaikka näiden esiintyjien joukosta nousisi yksittäisiä artisteja, jotka tulevaisuudessa ovat meidän festivaalimme pääesiintyjiä, pohtii Guttorm.

    Taiteellisen johtajan konserttivinkit

    Festivaalin taiteellinen johtaja Anna Näkkäläjärvi-Länsman iloitsee tämänvuotisesta laajasta ohjelmatarjonnasta. Tässä muutamia konsertteja, jotka Näkkäläjärvi-Länsman haluaa erityisesti nostaa esille.

    Tundra Electro, lauantaina klo 20:15

    "Tundra Electro on Ingá-Máret Gaup-Juuson uusi bändi. Sen musiikissa yhdistyvät electroluuppaus ja Inga-Máretin tekemät joiut.

    Inga-Máret Gaup-Juuso esiintyi vuonna 2015 Minga-yhtyeen kanssa Ijahis idjassa. Tänä vuonna hän esiintyy siellä uuden yhtyeensä Tundra Electronin kanssa.Yle Sápmi

    Joiku ja Suõmmkar, lauantaina klo 16:00 Sajoksen auditoriossa

    "Ijahis Idja-festivaaleilla täytyy ilman muuta kuulla joikaajia. Joiku on yksi tärkeimmistä ohjelman osista, ainakin minulle. Meillä on tänä vuonna koossa kovatasoinen naisjoikaajien joukko: Ingá-Máret Gaup-Juuso, Hildá Länsman, Anna Morottaja, Ingá Elisa Påve Idivuoma ja Berit Alette Mienna.

    Samassa konsertissa kolttasaamelainen Suõmmkar-yhtye julkaisee ensimmäisen levynsä. On erittäin mukavaa päästä kuulemaan uudenlaista kolttasaamelaista musiikkia.

    Anna Lumikivi (kuvassa) ja Hanna-Maaria Kiprianoff leuddaavat ja laulavat koltansaameksi Suõmmkar-yhtyeessä. Yhtyeessä soittavat myös Marko Jouste, Ari Isotalo ja Pessi Jouste (kuvassa).Aslak Paltto / Yle

    Hildá Länsman, Solju perjantaina klo 21:00 ja Vildá lauantaina klo 18:00

    "Hilda Länsman on mukana monessa kokoonpanossa täällä. Hän on Soljussa, johon kuuluu myös hänen äitinsä Ulla Pirttijärvi-Länsman. Hän on myös Vildá-duossa yhdessä Sibelius-Akatemian opiskelukaverinsa Viivi Maria Saarenkylän kanssa. Saarenkylä soittaa haitaria. Hildá Länsmanilla on monenlaisia projekteja meneillään ja pääsemme Ijahis Idjassa nauttimaan joistain niistä.

    Hildá Länsmanin voi nähdä lavalla tämänvuotisessa festivaalissa joikukonsertissa, Solju-yhtyeen kanssa sekä Vildá-duossa.Linda Tammela / Yle Sápmi

    Nils-Heikki Paltto ja Indigenious Bastards, perjantaina klo 18:00

    "Festivaalin avajaisissa perjantaina klo 18:00 joikaa Nils-Heikki Paltto. Hänen lisäkseen avajaisissa esiintyy myös Saamen radiossa paljon kuultu anonyymi Indigenous Bastards -yhtye. Heillä on muutaman kappaleen show. Ehkä pääsemme näkemään, keitä tämän musiikin takana on.

    Nils-Heikki Paltto joikaa Ijahis idja-festivaalin avajaisissa perjantaina alkuillasta.Vesa Toppari / Yle

    Näiden konserttien lisäksi taiteellinen johtaja Anna Näkkäläjärvi-Länsman ei malta olla mainitsematta festivaalin muita artisteja: pääesiintyjä kanadalainen A Tribe Called Red, paikalliset tähdet Ailu Valle, Amoc ja Trio Boogiemen, Radio Suomenkin soittolistalla soinut Felgen Orkester Karasjoelta ja Kevin Boine Tanasta.

    Käsityöläiset myyvät festivaalialueella saamenkäsitöitä

    Festivaalialueella saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen pihalla on festivaalin ajan totuttuun tapaan saamenkäsityömarkkinat. Käsitöitään ovat tällä kertaa myymässä Eira duodjelatnja ja Krsitine Eira Norjasta, The Story of Sisna ja Sompion Arja Vuotsosta, Erica Huuva Ruotsista puolelta sekä saamelaisten käsityötaitajien luomuksia ympäri Suomen puolen Saamenmaata myyvä Duodji Shop.

    – Sen lisäksi markkina-alueelta voi myös ostaa ruokaa, kahvia ja virvokkeita, kertoo festivaalin apulaistuottaja Aleksi Ahlakorpi.

    Markkina-alue avautuu perjantaina viiden aikaan. Samaan aikaan alkaa lipunmyynti festivaalialueelle. Lauantaipäivänä festivaali- ja markkina-alue avataan kahdelta.

    Ijahis idja -festivaalialueella on myynnissä käsitöitä ja sen lisäksi alueelta saa myös ruokaa.Ville-Riiko Fofonoff / YleMusiikkiseminaarissa pohditaan Ijahis idjan merkitystä

    Musiikkiseminaari on vuosien saatossa vakiintunut Ijahis idjan ohjelmaan. Tänä vuonna festivaalin 15. juhlavuoden kunniaksi seminaarin teemana on Ijahis idja. Tarkoitus on pohtia tapahtuman merkitystä sekä artisteille että festivaalivieraille, kertoo tuottaja Oula Guttorm. Seminaari alkaa lauantaina puolenpäivän aikaan Saamelaismuseo Siidassa.

    Siidassa on lisäksi myös muuta ohjelmaa. Perjantaina kello neljästä eteenpäin Siidassa alkaa kulttuuri-ilta, jonka yhteydessä 11 Saamelaista ajankuvaa -näyttelyn tuottajat Jorun Eikjok ja Ola Røe kertovat ja keskustelevat näyttelyn sisällöstä. Keskusteluun osallistuu myös osa näyttelyä varten haastatelluista ihmisistä, joiden kertomusten kautta näyttely modernista saamelaisuudesta on koostettu.

    Suopunginheittotaidoista kisaillaan tänäkin vuonna

    Ijahis idja -festivaalin yhteydessä järjestetään nyt kolmatta vuotta peräkkäin urheilukilpailu. Kilpailussa on kaksi lajia: suopunkisprintti ja suopunginheitto. Kilpailun järjestää Anára Sámi Searvi ry (Inarin saamelaisyhdistys). Yhdistyksen puheenjohtaja Aslak Paltto toivoo, että kisa houkuttelisi osallistujia.

    – Tarkoitus on, ettei kisa ole niin vakava, ja kaikki voivat pärjätä siinä.

    Kilpailuun ilmoittaudutaan paikanpäällä viimeistään puoli tuntia ennen kisan alkamista. Suopunkisprintti alkaa perjantaina kello 19 ja suopunginheitto lauantaina samaan aikaan. Sekä lapsille, naisille että miehille on omat kilpaluokkansa.

    Aslak Paltto odottaa runsasta osanottoa Ijahis idjan suopunkikilpailuihin.Vesa Toppari / YleYle Sápmi -areenassa keskustellaan Jäämerenradan vaikutuksista

    Festivaalilauantaina järjestetään Yle Sápmi -areena -keskustelutilaisuus, sekin jo kolmatta kertaa. Tilaisuudessa keskustellaan Jäämerenradan vaikutuksista ja sen vaikutuksista paikallisten ihmisten näkökulmasta. Keskustelua vetää Yle Sápmin toimittaja Martta Alajärvi.

    – Keskustelutilaisuuteen on kutsuttu paikallisia ihmisiä kertomaa, miten Jäämerenrata tulisi vaikuttamaan heidän alueillaan esimerkiksi porotalouteen tai elämään yleensäkin, ja myös puhumaan siitä, miten he pärjäävät tällaisten kilpailevien maankäyttömuotojen kanssa, kertoo Alajärvi.

    Yle Sápmi -areenaan on kutsuttu keskustelijoita eri saamen kieliryhmistä ja niistä paliskunnista, joiden läpi Jäämerenrata vedettäisiin.

    Keskustelutilaisuus järjestetään tapahtuman päälavalla kello 14:30-15:30. Keskustelua voi seurata Saamelaisalueen koulutuskeskuksen suoran verkkolähetyksen kautta. Keskustelu tulee myöhemmin katsottavaksi Yle Areenaan.

    Martta Alajärvi vetää festivaalilauantaina iltapäivällä Yle Sápmi -areenakeskustelua, jonka aiheena on Jäämerenrata.Ville Fofonoff / YleFestivaalitunnelmiin pääsee myös kotisohvalla

    Yle Sápmi -areenan lisäksi Saamelaisalueen koulutuskeskuksen verkkolähetyksen kautta voi kokea festivaalitunnelmia koko festivaalin ajan sekä perjantaina että lauantaina. Konserttien väliajoilla Yle Sápmin toimittajat lähettävät suorana haastatteluja ja keskusteluja esimerkiksi festivaalimuodista ja festivaalimuistoista. Myös suopunginheittokilpailut lähetetään verkossa.

    Ijahis idja -festivaalin ohjelma löytyy tapahtuman verkkosivuilta.

    Lue myös:

    Saamelaisfestivaali Ijahis idja esittelee tänä kesänä maailmanluokan alkuperäiskansakollektiivi A Tribe Called Redin ensimmäistä kertaa Suomessa

    Simossa tutkitaan Suomen suurinta kivikautista hautausmaata –

    Simossa tutkitaan Suomen suurinta kivikautista hautausmaata – "Yleensä on nämä seudut nähty periferiana, mutta ehkä asia ei olekaan näin"


    Simossa on tutkittu muinaisella merenrannalla sijainnutta hautausmaata. Kuusi vuosituhatta sitten merenranta oli huomattavan kaukana nykyisestä rantaviivasta. Tainiarossa sijaitseva kalmisto on noin neljäkymmenen kilometrin päässä Perämerestä....

    Simossa on tutkittu muinaisella merenrannalla sijainnutta hautausmaata. Kuusi vuosituhatta sitten merenranta oli huomattavan kaukana nykyisestä rantaviivasta.

    Tainiarossa sijaitseva kalmisto on noin neljäkymmenen kilometrin päässä Perämerestä. Muinaisesta kalmistosta on kolmekymmentä vuotta sitten pieni osa tutkittu ja tiedossa on nelisenkymmentä hautaa.

    – Tämä on näillä tiedoin Suomen suurin kivikautinen hautausmaa. Pohjoismaisesti, jopa Euroopan laajuisestikin tämä on merkittävä paikka, sanoo kaivauksen johtaja Aki Hakonen Oulun yliopistosta.

    Ei mitään takapajulaa

    Löytöjen perusteella Perämereen laskevien jokien suistoalueet eivät olleet kuusituhatta vuotta sitten mitään syrjäseutua, periferiaa, vaan Suomen asutushistoriallisesti keskeisiä alueita. Jos pohjoisesta löytyy muitakin kalmistoja, saattavat tulkinnat muuttua.

    – Yleensä on nämä seudut nähty periferiana, mutta ehkä asia ei olekaan näin, miettii Aki Hakonen.

    Hakonen muistuttaa, että pohjoisen joet tarjosivat ravintoa, erityisesti lohta, ja muutoinkin hyviä asuinpaikkoja.

    – Jokea pitkin pystyttiin hyvin liikkumaan, erityisesti talvella hiihtäen, lisää Hakonen.

    Asutushistoriallisen näkemyksen vinouma johtuu osaltaan siitä, että Suomessa arkeologisia tutkimuksia on tehty enemmän etelässä kuin pohjoisessa.

    Maatutka ja magnetometri

    Tämän kesän tutkimuksissa ei ole maan pintaa juuri rikottu, vaan ne on tehty uudenaikaisilla, kajoamattomilla menetelmillä eli maatutkalla ja magnetometrilla. Perinteisiä arkeologisia kaivauksia on tehty vain muutaman neliömetrin alueella.

    – Tarkistamme laitteilla saatujen signaalien ja kaivamalla tehtyjen löytöjen vastaavuuden, kertoo Hakonen.

    Tainiaron kivikautinen hautausmaa-alue on viitisenkymmentä metriä leveä ja 150–200 metriä pitkä. Koko aluetta ei ole tässä vaiheessa tarkoitus käydä läpi.

    – Tärkeää on, että kalmiston paikka on tiedossa ja se huomioidaan esimerkiksi maankäytön suunnittelussa, toteaa Hakonen.

    Erityisen suurta kiirettä jatkotutkimuksilla ei Hakosen mukaan ole.

    – (Maahan) kajoamattomat tutkimusmenetelmät kehittyvät ja tänne voidaan palata tulevina vuosina, sanoo Aki Hakonen.

    Matkailuala kaipaa suuria hotelli-investointeja Lappiin – toiveissa jopa Hilton

    Matkailuala kaipaa suuria hotelli-investointeja Lappiin – toiveissa jopa Hilton


    Suurten suomalaisten hotelliketjujen investoinnit puuttuvat Lapista, vaikka ulkomaalaisten hotelliyöpymiset ovat yhä lisääntyneet. Syy saattaa piillä nykyisten hotellien peruskorjaustarpeissa, arvioi Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna...

    Suurten suomalaisten hotelliketjujen investoinnit puuttuvat Lapista, vaikka ulkomaalaisten hotelliyöpymiset ovat yhä lisääntyneet.

    Syy saattaa piillä nykyisten hotellien peruskorjaustarpeissa, arvioi Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen.

    Esimerkiksi Rovaniemellä majoitusinvestointeja tekevät nyt lähinnä paikalliset hotelliyrittäjät.

    Matkailun myötätuulta voisi parhaiten vauhdittaa nyt kansainvälinen hotelliketju, sanoo Arctic TreeHouse Hotelin ja Santaparkin yrittäjä Ilkka Länkinen.

    – Me tarvitsisimme tänne jonkun maailmanbrändin. Hilton tai tosi iso ketju. Heillä on kymmeniä ellei satoja miljoonia kanta-asiakkaita. Sellaisen ketjun oma markkinointi on jo niin tuloksekasta, että se sataisi meidän kaikkien laariin.

    Antti Mikkola / Yle

    Myös rovaniemeläisen Arctic City Hotelin johtaja Satu Näsärö näkisi kansainvälisen ketjun tuovan muillekin uudenlaista asiakaskuntaa.

    – Voisi ajatella, että tulisi uudenlaista näkyvyyttä, jota Rovaniemelle kaivataan. Olisiko sen myötä mahdollista saada jopa ympärivuotisuutta, miettii talvimatkailukauden kaupungissa vaikuttava Näsärö.

    Satu Näsärön mukaan majoitustilaa tarvitaan joka tapauksessa lisää.

    "Hiltonin tuomista ei ole harkittu"

    Hilton-hotelleja Suomessa edustavasta Scandicista kerrotaan, ettei kansainvälisen hotellin tuomista Lappiin ole edes kovin vakavasti harkittu

    – En ole nähnyt, että hotelli toisi asiakkaita, kyllä asiakkaat tulevat alueen vetovoimaisuudesta, sanoo Scandic Hotels Suomen toimitusjohtaja Aki Käyhkö.

    Kun Rovaniemen majoituskapasiteetti on lähes kaksinkertaistunut, lennotkin ovat lisääntyneet. Yrittäjä Ilkka Länkinen, Arctic TreeHouse Hotel, Rovaniemi

    Rovaniemeläisyrittäjä näkee asian toisin.

    – Silloin viisi vuotta sitten, kun ei ollut petipaikkoja, ei ollut lentojakaan. Nyt kun Rovaniemen majoituskapasiteetti on lähes kaksinkertaistunut, lennotkin ovat lisääntyneet, Ilkka Länkinen miettii.

    Toisaalta suuren kilpailijan tulo markkinoille voisi aiheuttaa myös uudenlaisia haasteita esimerkiksi huoneen hinnoittelulle, sanoo hotellinjohtaja Maarit Aho Santa's Hotel Santa Clausista.

    – Voi tuoda jonkun verran lisää näkyvyyttä, mutta sanoisin, että Rovaniemi on kivastikin lähtenyt ulkomaille laajenemaan.

    Ahon mukaan hotelliketjujen etu tietylle alueelle on nykyään hieman pienentynyt muun muassa internetin suurten myyntikanavien vuoksi.

    FinaviaUusia avauksia odotetaan ahnaasti

    Visit Rovaniemen Sanna Kärkkäisen mukaan Lapin matkailussa ollaan nyt odottavalla kannalla sen suhteen, missä vaiheessa isompia uusia hotelleja lähdetään rakentamaan.

    Esimerkiksi Scandic Hotelsilta ei ole kuitenkaan tällä hetkellä tulossa uusia avauksia Lapin markkinoille. Scandic osti vastikään Rovaniemeltä kaksi entistä Restelin hotellia, joista toinen on perinteikäs Pohjanhovi.

    – Sulattelemme nykyisiä hankintoja ja olemme valppaita, jos muutostarpeita on tulossa, toimitusjohtaja Aki Käyhkö sanoo.

    Väyrynen vauhdittaa uuden puolueensa perustamista järjestämällä kokouksen kotonaan

    Väyrynen vauhdittaa uuden puolueensa perustamista järjestämällä kokouksen kotonaan


    Kansanedustaja Paavo Väyrynen (kp.) vauhdittaa uuden puolueensa perustamista järjestämällä kokouksen kannattajilleen. Yleiseen kokoukseen pääsee liittymällä Seitsemän tähden liikkeen kannatusjäseneksi. Väyrynen lupaa, että...

    Kansanedustaja Paavo Väyrynen (kp.) vauhdittaa uuden puolueensa perustamista järjestämällä kokouksen kannattajilleen.

    Yleiseen kokoukseen pääsee liittymällä Seitsemän tähden liikkeen kannatusjäseneksi. Väyrynen lupaa, että kannatusjäseneksi pääsemiseksi ei tarvitse maksaa jäsenmaksua.

    Väyrynen on perustamassa taas uutta puoluetta, sillä hän on riitaantunut aiemmin perustamansa kansalaispuolueen nykyisten johtajien kanssa.

    Väyrynen ilmoitti heinäkuussa alkaneensa kerätä kannattajakortteja uuden puolueen perustamiseksi.

    Nyt hän lupaa kannattajakorttien kerääjiksi alkaville palkkioksi Väyrys-mukeja ja kirjoittamiaan kirjoja.

    Seitsemän tähden liikkeen yleinen kokous järjestetään Väyrysen tiluksilla Pohjanrannassa Keminmaassa kahden viikon kuluttua, elokuun 31. päivä. Väyrynen lupaa tarjota osallistujille myös kakkukahvit, sillä päivä on hänen ja vaimonsa kultahääpäivä.

    Politiikan konkari ja moninkertainen ministeri aikoo saada uuden puolueensa perustetuksi nopeasti, jotta voi osallistua sen nimissä ensi kevään vaaleihin. Väyrynen on ilmoittanut aikovansa ehdolle sekä eduskunta- että europarlamenttivaaleihin.

    Metsähallitus laittaa autiotupia kuntoon Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa

    Metsähallitus laittaa autiotupia kuntoon Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa


    Metsähallitus kunnostaa Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa Pyhäjärven ja Pyhäkeron autiotupia. Tuvat ovat kunnostuksen takia lyhyen aikaa pois käytöstä. Kittilässä Pyhäjärven rannan autiotupa ja Enontekiön Pyhäkeron autiotupa...

    Metsähallitus kunnostaa Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa Pyhäjärven ja Pyhäkeron autiotupia.

    Tuvat ovat kunnostuksen takia lyhyen aikaa pois käytöstä. Kittilässä Pyhäjärven rannan autiotupa ja Enontekiön Pyhäkeron autiotupa peruskorjataan. Pyhäjärven autiotuvalla uusitaan lattiaa, kattoa sekä kalusteita ja seinien vierestä poistetaan alahirsiä lahottavaa maa-ainesta. Pyhäkeron tuvan lattia hiotaan, ja siellä uusitaan kalusteita ja korjataan terassia.

    Remonttien takia Pyhäjärven autiotupa on pois käytöstä 22.8-7.9. ja Pyhäkeron autiotupa 10.-23.9..

    Metsähallitus kehottaa retkeilijöitä varautumaan telttamajoitukseen tai suuntaamaan muille tuville.

    Remontoitavat tuvat ovat jo vanhoja. Pyhäjärven autiotupa on melkein 80 ja Pyhäkeron tupa yli 60 vuotta.

    Eduskunta myönsi Metsähallituksen luontopalvelujen hoitamien autiotupien kunnostukseen tälle vuodelle 100 000 euroa. Summasta osa käytetään Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. Eduskunnan myöntämällä rahalla kunnostetaan Lapissa myös Karhunjuomalampea Pyhä-Luoston kansallispuistossa ja Rumakurun vanhaa tupaa Urho Kekkosen kansallispuistossa.

    Utsjoen kunta alkaa selvittää ministerille Tenon sopimuksen  vaikutuksia –

    Utsjoen kunta alkaa selvittää ministerille Tenon sopimuksen vaikutuksia – "Se olisi pitänyt tehdä ennen kuin sopimus hyväksyttiin"


    Elinkeinoministeri Mika Lintilä vieraili Utsjoella tammikuussa. Hän sai silloin kuulla utsjokelaisten suuresta tyytymättömyydesta Tenojoen uuteen kalastussopimukseen, joka astui voimaan vuoden 2017 kesällä. Utsjoen matkailuyrittäjien mukaan alueen...

    Elinkeinoministeri Mika Lintilä vieraili Utsjoella tammikuussa. Hän sai silloin kuulla utsjokelaisten suuresta tyytymättömyydesta Tenojoen uuteen kalastussopimukseen, joka astui voimaan vuoden 2017 kesällä. Utsjoen matkailuyrittäjien mukaan alueen yrittäjien tulot pienenivät ensimmäisenä uuden Tenon sopimuksen aikana puolella. Vierailun yhteydessä kunta kutsui ministerin palaamaan Utsjoelle kesällä, jotta hän voi paikan päällä nähdä sopimuksen vaikutuksia.

    Mika Lintilä vieraili Utsjoella uudelleen kesällä. Tapaamisen yhteydessä päätettiin selvittää Tenon sopimuksen vaikutuksia kuntaan, kertoo kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio.

    – Kunta kutsui yhteiseen palaveriin myös matkailuelinkeinon ja yrittäjien edustajia. Palaverissa päätettiin, että on syytä koota yhteen kaikki ongelmakohdat, joille voitaisiin tehdä jotakin jo nykyisen sopimuksen voimassaollessa.

    – Selvityksen pitäisi olla valmis syyskuun loppuun mennessä, jotta sitä voisi esitellä ministerille, kertoo Vuokko Tieva-Niittyvuopio.

    Elinkeinoministeri Mika Lintilä lupaa, että kaikki halukkaat saavat kertoa näkemyksensä selvitystyössä, jota vetää Utsjoen kunta.Vesa Toppari / YleMinisteri odottaa kunnan tuovan selvityksen Helsinkiin

    Elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoo pyytäneensä kuntaa selvittämään Tenon sopimuksen vaikutuksia matkailuelinkeinoon. Lintilä kirjoittaa, että kaikki halukkaat saavat kertoa näkemyksensä Utsjoen kunnan koolle kutsumassa selvitystyössä.

    – Kunnan on tarkoitus tulla myöhemmin ministeriöön kertomaan selvityksen tuloksista ja esittää mahdollisia toimia siitä, miten alueen matkailuelinkeinoa voisi kehittää. Tietoa hyödynnettäisiin myös ministeriöiden välisissä keskusteluissa mahdollisista kehittämistoimista, sillä Teno-sopimus kuuluu maa- ja metsätalousministeriön toimialaan, kirjoittaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.

    Tenon sopimuksen vaikutukset ovat kuin nähtävyys, jota moni käy kummastelemassa. Maa- ja metsätalousvaliokunta vieraili Utsjoella kesäkuussa. Silloinkin käsiteltiin Tenon sopimuksen vaikutuksia.

    "Valtion olisi pitänyt selvittää vaikutukset ennen uuden Teno-sopimuksen hyväksymistä"

    Tenojoen uuden sopimuksen kanssa on nyt yritetty selvitä kaksi kesää. Norjan ja Suomen sopima kalastussääntö leikkasi eniten Tenon paikallisten perinnepyyntiä eli lohipadoilla ja kulkuttamalla lohta pyytävien ja turistien kalastusmahdollisuuksia. Ensimmäinen kesä meni sokissa, kertoo Tieva-Niittyvuopio. Utsjoen kunta painotti jokaisessa lausunnossaan ennen sopimuksen tekemistä, että se vaikuttaa laajasti utsjokelaisten elämään.

    – Kun jälkikäteen saadaan selville asioita, mitä tämmöinen sopimus ja lainsäädäntö ovat saaneet aikaan, niin se ei ole koskaan hyvä asia. Vaikutusarviointi olisi pitänyt ehdottomasti tehdä valtion viranomaisten taholta ja toimesta ennen kuin tällaisia päätöksiä ja sopimuksia tehtiin.

    Kunnanjohtaja uskoo, että selvityksestä on silti hyötyä, vaikka se tehdäänkin vasta kahden kesän jälkeen. Sopimus ei ole ikuinen, eikä sitä ole kiveen hakattu.

    – Kun uudet sopimusneuvottelut alkavat lähivuosina, niin varmasti niissä voidaan ottaa huomioon vaikutuksia, sanoo Tieva-Niittyvuopio.

    Oulun hiippakunnan piispaksi valittiin Jukka Keskitalo

    Oulun hiippakunnan piispaksi valittiin Jukka Keskitalo


    Oulun hiippakunnan uudeksi piispaksi on valittu teologian tohtori Jukka Keskitalo, 56. Hän työskentelee tällä hetkellä Kirkkohallituksen kansliapäällikkönä. Keskitalo sai piispanvaalien äänestyksessä 597 ääntä eli 59,4 prosenttia...

    Oulun hiippakunnan uudeksi piispaksi on valittu teologian tohtori Jukka Keskitalo, 56. Hän työskentelee tällä hetkellä Kirkkohallituksen kansliapäällikkönä.

    Keskitalo sai piispanvaalien äänestyksessä 597 ääntä eli 59,4 prosenttia äänistä.

    Teologian tohtori, Oulun Tuiran seurakunnan kirkkoherra Niilo Pesonen, 50, sai 261 ääntä ja teologian lisensiaatti, Rauduskylän kristillisen opiston rehtori Jukka Hautala, 50, 145 ääntä.

    Keskitalo on korostanut aktiivista yhteydenpitoa mediaan.

    – Meidän tulee olla läsnä siellä, missä ihmiset ovat tänä päivänä ovat – esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Kirkon sanoma on hyvä, puhetapa vain tulisi päivittää modernimpaan suuntaan, Keskitalo kertoi kesäkuussa Ylelle.

    Keskitalon on kirjoittanut muun muassa saattohoidon puolesta ja eutanasian laillistamista vastaan. (Jukka Keskitalon blogi).

    – Sen sijaan tarvitaan lisää saattohoitoon erikoistuneita yksiköitä sekä resursseja perusterveydenhoidon piirissä.

    Keskitalo on kirkon nykyisen avioliittokäsityksen kannalla eli ei vihkisi homopareja avioliittoon. Hän kertoo peräänkuuluttavansa yhteisen polun löytymistä.

    – Meidän täytyy saattaa yhteen eri tavoin ajattelevia ihmisiä ja ymmärtää, miksi ajattelemme niin kuin ajattelemme, Keskitalo sanoi kesäkuussa Ylelle.

    Tulokset vahvistetaan torstaina 16.8. kello 14 alkavassa tuomiokapitulin istunnossa. Uusi piispa aloittaa tehtävässään 1. marraskuuta 2018.

    Lypsylehmiä viedään jo teuraaksi – Rehupula tyhjentää pian navettoja

    Lypsylehmiä viedään jo teuraaksi – Rehupula tyhjentää pian navettoja


    Rovaniemen Oikaraisessa Koivulan noin neljänkymmenen lypsylehmän navetassa on tämän viikon jälkeen huomattavasti väljempää. Heinäkuun helteet ja viikkokausien kuivuus muuttuivat painajaiseksi kuusi vuotta sitten sukupolvenvaihdeoksessa...

    Rovaniemen Oikaraisessa Koivulan noin neljänkymmenen lypsylehmän navetassa on tämän viikon jälkeen huomattavasti väljempää.

    Heinäkuun helteet ja viikkokausien kuivuus muuttuivat painajaiseksi kuusi vuotta sitten sukupolvenvaihdeoksessa aloittaneelle maatalousyrittäjälle. Karjamäärän kasvuun tähtäävä toiminta kokee nyt kovan kolauksen.

    – Kun on kuutioitu, että paljonko on ensi talveksi sapuskaa elukoille, niin kyllä se jää melko vajaaksi. Se tarkoittaa sitä, että nyt jo pitää alkaa vähentää eläimiä, kertoo tilan isäntä Juho Koivula.

    Juho Koivula esittelee navetassaan teuraslistalle joutuneita lehmiä.Antti Mikkola / Yle

    Seitsemän ensimmäistä teuraaksi lähtijää on Koivulan tilalla jo valittu.

    – Valinnat on tehty tuotoksen mukaan. Jos on terveysongelmia, niin sieltä päästä niitä valitaan. Jos olisi hyvä rehuvuosi, niin ne varmaan jäisivät ja tuottaisivat kyllä vielä, mutta ostorehun varaan niitä ei voi jättää.

    Tukalassa paikassa jopa puolet Lapin maitotilallisista

    Vasikat ja hiehot mukaan laskettuna Koivulan tilalla on noin yhdeksänkymmenpäinen karja ruokittavana. Ellei ulkona tyhjillään ammottava toinen rehusiilo täyty riittävästi, voi teurastamo saada lisää töitä.

    – Kuun vaihteessa yritetään tehdä toinen rehu. Sittenpä se selviää, kuinka paljon on ensi talveksi sapuskaa. Saattaa olla, että sen jälkeen joutuu lähtemään vielä lisääkin lehmiä, Juho Koivula arvelee.

    Koivulan toinen laakasiilo odottaa tyhjänä syksyn korjuusta saatavaa rehua.Antti Mikkola / Yle

    Koivulan kaltainen tilanne on yli puolella Lapin maitotilallisista, arvioidaan Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton Lapin-toimistosta. Toiminnanjohtaja Kaija Kinnunen epäilee jopa, että joiltakin tiloilta joudutaan lopettamaan kaikki lehmät.

    – Tilanne vaihtelee kovasti pienelläkin alueella. Jopa yhden kunnan alueella on suuria eroja. Esimerkiksi Kittilästä kerrotaan, että nurmi on kasvanut oikein hyvin, mutta Kemijokivarressa pellot puolestaan ovat kärsineet kuivuudesta, sanoo Kinnunen.

    Vahinko on jo tapahtunut – Edes sade ei pelasta

    Toiveet siitä, että loppukesän sateisuus voisi pelastaa tilanteen ovat Koivulan mukaan turhia. Suurin vahinko jo ehtinyt tapahtua.

    – Silloin hellejaksojen aikaan meni peltoja aivan ruskeaksi. Ovat ne nyt muuttuneet kyllä vihreiksi, mutta kun siellä on nyt kymmenen senttiä kasvustoa ja pitäisi olla jo lähellä 60 senttiä, niin ei se enää kerkeä kiriä kasvua kiinni.

    Juho Koivulan pellolla nurmi on kasvanut keskimäärin kolmanneksen siitä mitä sen pitäis olla tässä vaiheessa.Antti Mikkola / Yle

    Mahdolliset kriisituet voivat Koivulan mukaan auttaa hieman, mutta varsinainen muutos haluttaisiin isoon perusongelmaan.

    – Kyllä pitäisi saada nämä meidän tuottajahinnat ylös ja kotimainen ruoantuotanto kunnolla arvoonsa. Saada käännettyä ulkomainen tuonti niin, että kotimaista suositaan enemmän.

    Juho Koivula on päättänyt vähentää lehmiä, koska kuivan kesän vuoksi tuorerehua ei saada riittävästi.Antti Mikkola / Yle
    Ministeriö: Metsäkanalintujen metsästysajat pidemmiksi

    Ministeriö: Metsäkanalintujen metsästysajat pidemmiksi


    Metsäkanalintujen metsästysaikoja pidennetään tänä syksynä, esittää maa- ja metsätalousministeriö. Metson, teeren ja pyyn metsästysaika jatkuisi suuressa osassa maata marraskuun 10. päivään asti. Etelä- ja Keski-Lapissa metson...

    Metsäkanalintujen metsästysaikoja pidennetään tänä syksynä, esittää maa- ja metsätalousministeriö. Metson, teeren ja pyyn metsästysaika jatkuisi suuressa osassa maata marraskuun 10. päivään asti. Etelä- ja Keski-Lapissa metson metsästysaika jatkuisi joulukuun 10. päivään saakka.

    Aiemmin metsäkanalintujen metsästysaika loppui jo lokakuun lopussa. Urosteeren ja urosmetson talvimetsästys tammikuussa olisi kiellettyä koko maassa.

    Kesän laskentojen perusteella lintukannat ovat vahvistuneet merkittävästi. Metson, teeren ja pyyn määrät ovat nousseet jopa noin 40 prosenttia.

    Heinä-elokuussa tehtyjen riistakolmiolaskentojen mukaan metsäkanalintujen pesinnät ovat onnistuneet tänä vuonna pääsääntöisesti hyvin. Kevät oli linnuille suotuisa ja metsästysajat olivat viime vuonna tavallista lyhyemmät. Ministeriö muistuttaa, että kanalintukannat vaihtelevat luonnostaan voimakkaasti ja edellinen vastaava huippuvuosi oli vuonna 2011.

    Ministeriö on lähettänyt esityksen lausuntokierrokselle. Lausuntoja voi antaa 23. elokuuta asti.

    Viime yönä koettiin ensimmäiset yöpakkaset – miinusasteita mitattiin kaikkiaan kuudella asemalla

    Viime yönä koettiin ensimmäiset yöpakkaset – miinusasteita mitattiin kaikkiaan kuudella asemalla


    Ensimmäiset yöpakkaset ovat täällä. Viime yönä pakkasia mitattiin kaikkiaan kuudella asemalla Pohjois-Suomessa. Miinusasteita mitattiin Taivalkosken, Ylitornion, Vaalan, Pudasjärven ja Kittilän kahdella asemalla. – Asteet olivat nollan ja...

    Ensimmäiset yöpakkaset ovat täällä. Viime yönä pakkasia mitattiin kaikkiaan kuudella asemalla Pohjois-Suomessa. Miinusasteita mitattiin Taivalkosken, Ylitornion, Vaalan, Pudasjärven ja Kittilän kahdella asemalla.

    – Asteet olivat nollan ja yhden asteen välillä. Vielä ei ole kuitenkaan siirrytty syksyyn, vakuuttaa Ylen meteorologi Marjo Hoikkanen.

    – Ehdottomasti ollaan vielä kesän puolella. Terminen syksy tarkoittaa sitä, että keskilämpötila on nollan ja kymmenen asteen välillä.

    Yle Sää

    Ensi yönä voi olla taas yöpakkasia Pohjois-Pohjanmaa-Kainuu-akselilla, mutta jatkossa yöt ovat taas lämpimämpiä.

    Ensimmäiset yöpakkaset ovat saapuneet hieman keskimääräistä aikaisemmin, kertoo Ilmatieteen laitos.

    Torstaina sää lämpenee taas hieman, ja perjantai sekä lauantai ovat viikon lämpimimmät päivät. Perjantaina koko maassa on vähintään 20 astetta.

    – Lauantai ja sunnuntai ovat huomattavasti epävakaisempia. Viikonloppuna tulee sateita, ja on vähän viileämpää. Itä-Suomessa voi olla lauantaina mahdollisuudet helteeseen, Hoikkanen kertoo.

    Osa vanhemmista kieltää tytöiltään kohdunkaulan syöpää ehkäisevän rokotteen –

    Osa vanhemmista kieltää tytöiltään kohdunkaulan syöpää ehkäisevän rokotteen – "Yksi perustelu on, että meidän tyttö ei tule tarvitsemaan tätä"


    Tästä on kyseIhmisen papilloomavirus (HPV) on yleisin pääasiassa sukupuoliteitse tarttuva virusHPV-rokote ehkäisee erityisesti kohdunkaulan syöpää ja sen esiasteitaVanhemmilta ei tarvitse enää tulevaisuudessa kysyä erillistä lupaa tyttöjen...

    Tästä on kyseIhmisen papilloomavirus (HPV) on yleisin pääasiassa sukupuoliteitse tarttuva virusHPV-rokote ehkäisee erityisesti kohdunkaulan syöpää ja sen esiasteita

    Vanhemmilta ei tarvitse enää tulevaisuudessa kysyä erillistä lupaa tyttöjen HPV-rokotusta varten. Erillinen lupa on pitänyt kysyä, koska HPV-rokotus ei ole sisältynyt yleiseen rokotuslupaan, jonka vanhemmat ovat antaneet aiemmin lapsensa aloittaessa koulunkäyntinsä.

    Tiistaina uutisoitiin laajasta suomalaisesta tutkimuksesta, jossa selvisi, että HPV-rokote ei lisää riskiä autoimmuunisairauksiin. THL:n tutkimuksesta kävi ilmi, että noin puolet rokotukseen oikeutetuista tytöistä otti HPV-rokotteen vuosina 2013–2015. Rokotukseen oikeutettuja oli 241 000.

    HPV-rokote ehkäisee erityisesti kohdunkaulan syöpää ja sen esiasteita.

    Papilloomavirusrokote on tullut kansalliseen rokotusohjelmaan vasta viisi vuotta sitten. Se annetaan tytöille 11–12 vuoden iässä.

    – Lupa on pitänyt kysyä vielä erikseen, koska vanhemmat eivät ole vielä tienneet, että HPV-rokote tulee kansalliseen rokotusohjelmaan heidän lastensa kohdalla, sanoo Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen ylilääkäri Tuija Leino.

    Jatkossa koulunsa aloittavien lasten vanhemmat jo tietävät, että HPV-rokote kuuluu lasten ja nuorten rokoteohjelmaan. Näin lupaa ei enää erikseen kysytä.

    HPV-rokotetta ollaan kaavailemassa myös pojille. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen asiantuntijatyöryhmä selvittää miehillä olevaa tautitaakkaa. Eli kuinka paljon ja minkälaisia syöpiä ja tauteja HPV-virus aiheuttaa miehillä.

    Lausunnon pitäisi valmistua vuoden loppuun mennessä. Poikien rokottaminen vähentäisi myös viruksen kiertämistä. Jos työryhmä puoltaa poikien rokottamista verorahoilla, rokote voisi tulla ohjelmaan aikaisintaan vuonna 2020.

    THLJoissakin kunnissa rokotetta ei juuri oteta

    Rokotuskattavuudessa on paljon alueellisia eroja. Isoissa kaupungeissa rokotuskattavuus on noin 70–80 prosenttia.

    – On kuntia, joissa rokotekattavuus on jo yli 90 prosenttia, ja joissakin kunnissa joka toinen jättää ottamatta rokotteen, sanoo Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen ylilääkäri Tuija Leino.

    Vanhemmat voivat myös ajatella, että heidän lapsensa eivät tarvitse rokotetta, koska tulevat olemaan hyvin vakiintuneessa parisuhteessa. Marianne Junes

    THL arvioi, että luvan erikseen kysymisellä on merkitystä. Osalle vanhemmista tulee olo, että rokotetta täytyy harkita, pelätä tai miettiä.

    Eri puolilta Suomea terveydenhoitajilta on kysytty, mitä asioita rokotuskyselyssä on tullut ilmi.

    – Yksi perustelu on, että meidän tyttö ei tule tarvitsemaan tätä, Leino sanoo.

    Ihmisen papilloomavirus (HPV) on yleisin pääasiassa sukupuoliteitse tarttuva virus. Vähintään kolme neljästä saa infektion elämänsä aikana, yleensä 20–25 ikävuoden tienoilla. Leino huomauttaa, että tulisi ajatella lapsen etua. Kohdunkaulan syöpä on Suomessa kolmanneksi yleisin gynekologinen syöpä ja vuosittain todetaan 150–175 uutta tapausta.

    – Kyseessä on syöpätautiin liittyvä rokote, niin ajattelisi, että se kiinnostaisi meitä kaikkia. Syöpään liittyy paljon pelkoja ja hoidot ovat pitkiä. Olemme yllättyneet, että näinkin suuri osa jättää rokotteen ottamatta, Leino sanoo.

    Osalla vanhemmista väärä mielikuva rokotteesta

    Osa tytöistä ei saa ottaa syöpää ehkäisevää HPV-rokotetta vanhempiensa ennakkoasenteiden vuoksi. Terveydenhuoltoalan ammattilaisten mukaan osa vanhemmista hakee rokotustietoutta netistä, mutta eivät tule tarkistaneeksi tiedon luotettavuutta ja tekevät päätöksen huhupuheiden ja mielikuviensa varassa.

    Tornion avoterveydenhuollon osastonhoitaja Marianne Junes muistuttaa, että papilloomavirusrokote on suunnattu kohdunkaulasyöpää vastaan, mutta sen tiedetään ennaltaehkäisevän myös monia muita genitaalialueen syöpiä.

    – Netissä voi liikkua huhuja ja vanhemmat voivat myös ajatella, että heidän lapsensa eivät tarvitse rokotetta, koska tulevat olemaan hyvin vakiintuneessa parisuhteessa. Koko rokotteesta on ehkä väärä mielikuva ja sen ajatellaan olevan vain yhden asian rokote, sanoo Junes.

    Tornion terveyskeskuksen lääkäri Tea Taskila myöntää, että rokotevastaisuuteen vaikuttavat väärät uskomukset turhauttavat toisinaan.

    – Olen nähnyt sen ajan, kun rokotetta ei ollut, seurannut ja hoitanut syövän esiasteita sairaalassa. Silloin odotettiin kuin kuuta nousevaa, että kun tämä rokote tulee, niin näihin saadaan helpotusta ja apua. Nyt kun rokote on saatu, niin sitten tuntuu, että sitä ei huolita, Taskila sanoo.

    15.8.2018 kello 9:30 noin puolet vuosina 2013–2015 syntyneistä tytöistä on ottanut HPV-rokotteen, on korjattu, kyseisinä vuosina rokotuksen ottaneiksi.

    Maailman ainut auktorisoitu koltansaamen kääntäjä kaipaa kollegoja – saamelaiskäräjät pyrkii helpottamaan saamen kielten huonoa kääntäjätilannetta

    Maailman ainut auktorisoitu koltansaamen kääntäjä kaipaa kollegoja – saamelaiskäräjät pyrkii helpottamaan saamen kielten huonoa kääntäjätilannetta


    Miltä tuntuisi olla maailman ainut omassa ammatissaan? Koltansaamen auktorisoitu kääntäjä Merja Fofonoff kyllä toivoisi, että hänen äidinkielelleen olisi useampi virallisten asiakirjojen kääntäjä. Tähän mennessä kukaan muu ei ole...

    Miltä tuntuisi olla maailman ainut omassa ammatissaan?

    Koltansaamen auktorisoitu kääntäjä Merja Fofonoff kyllä toivoisi, että hänen äidinkielelleen olisi useampi virallisten asiakirjojen kääntäjä. Tähän mennessä kukaan muu ei ole suorittanut auktorisoidun kääntäjän tutkintoa.

    – Olen jo useita vuosia kehottanut ihmisiä, että menkää suorittamaan koe, se antaa teille paremman mahdollisuuden saada saamenkielinen työ. Se on todistus siitä, että sinulla on kielitaito, Merja Fofonoff sanoo.

    Auktorisoitujen kääntäjien rekisterissä on vain yksi koltansaamen ja yksi inarinsaamen kääntäjä, jotka voivat kääntää suomesta saameen ja toisin päin. Pohjoissaamessa kääntäjiä on hieman enemmän, mutta heidätkin voi laskea kahden käden sormilla.

    Kääntäjiä ei ole tarpeeksi – tutkintokoe pelottaa kääntäjiä haastavuutensa vuoksi

    Saamen kielilaki velvoittaa viranomaisia tarjoamaan asiapaperit Suomessa puhutuilla saamen kielillä ja palvelemaan saameksi. Usein palvelut joudutaan tilaamaan kääntäjiltä ja tulkeilta, jos saamenkielisiä työntekijöitä ei viranomaisista löydy.

    Ongelmana on, että kääntäjiä on vähän. Saamelaiskäräjillä on kääntäjä joka saamen kielelle, mutta työtä on myös paljon.

    – Erityisen haastavia ovat pitkät käännökset, raportit, ne voivat olla jopa sadan sivun mittaisia. Meidän kääntäjämme eivät voi sitoutua pitemmäksi aikaa, sillä koko ajan täytyy pyörittää lyhyempiä kuulutuksia ja sellaisia, jotka pitää saada hyvin nopealla aikataululla, Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio kertoo.

    Saamelaiskäräjien koltansaamen kääntäjä Merja Fofonoff vahvistaa Aikion huomion. Työtä on niin paljon, että priorisointeja täytyy tehdä.

    – Työtaakan kanssa oppii elämään. Tekee sen mukaan, mikä on kiireisin. Kiireisin työ määrää, Fofonoff kertoo.

    Jos Saamelaiskäräjät ei pysty suorittamaan käännöstä, viranomaiset tilaavat käännöksensä freelancer-kääntäjiltä tai yrityksiltä. Käännöksiä voi silti olla vaikea saada, koska kääntäjiä on niin vähän. Auktorisoituja kääntäjiä on vielä vähemmän.

    Auktorisoidun kääntäjän täytyy suorittaa Opetushallituksen järjestämä kääntäjän tutkinto. Tiettyjä virallisia asiakirjoja voivat kääntää vain auktorisoidut kääntäjät, ja esimerkiksi Saamelaiskäräjien kääntäjäviroissa vaatimuksena on auktorisoidun kääntäjän tutkinto.

    Tutkinto on haastava ja saattaa pelottaa kääntäjiä.

    – Minä olen ymmärtänyt, että monet pelkäävät sitä. Saamelaisista kokelaista harva on suorittanut kokeen hyväksytysti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kokeessa on jonkinlainen leima, että se on todella vaikea, Aikio sanoo.

    Saamelaiskäräjät auttaa kääntäjiä valmistautumaan kokeeseen

    Opetushallitus järjestää seuraavan mahdollisuuden auktorisoidun kääntäjän tutkinnon suorittamiseen marraskuun 11. päivä. Ilmoittautuminen kokeeseen on auki elokuun loppuun saakka. Mahdollisia suorituspaikkoja ovat Helsinki, Inari, Joensuu, Oulu, Tampere ja Turku, mikäli kyseisille paikkakunnille ilmoittautuu vähintään viisi tutkinnon suorittajaa.

    Saamelaiskäräjät järjestää syksyllä valmistautumispäivän kokelaille, jos kiinnostusta on. Tällä pyritään parantamaan kokelaiden mahdollisuutta suorittaa koe hyväksytysti.

    – Valmistautumispäivän aikana pääsemme kertomaan, mitä siellä (kokeessa) tapahtuu, millaiset vaatimukset ja standardi on. Tuemme ihmisiä jotka menevät kokeeseen, ettei jää siitä kiinni, ettei tiennyt miten siellä tulee toimia, kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio kertoo.

    Kela pyrkii edistämään saamenkielistä tiedottamista – kääntäjien tarve vain kasvaa

    Uusille auktorisoiduille kääntäjille on tarvetta, kun valmiiksi pienestä kääntäjäjoukosta on vielä tulevina vuosina jäämässä kääntäjiä eläkkeelle. Viranomaiset ovat myös alkaneet käyttää enemmän ja enemmän saamea toiminnoissaan.

    Inarin kunnassa on neljä virallista kieltä, inarinsaame, pohjoissaame, koltansaame ja suomi. Kunta tilaa viikoittain kuulutuksia ja muita lyhyitä käännöksiä Saamelaiskäräjiltä. Lyhyet käännökset valmistuvat yleensä nopeasti.

    – Tavallisesti olemme saaneet ne melko hyvin. Pohjois- ja inarinsaamenkieliset käännökset tulevat usein jo samana päivänä. Koltansaamessa on joskus ollut vähän haasteita, että käännös ei ole aina ehtinyt lehteen ja niin edelleen, Inarin kunnan henkilöstösihteeri-suunnittelija Anne-Marie Kalla kertoo.

    Inarin kunnan henkilöstösihteeri-suunnittelija Anne-Marie Kalla kertoo, että Saamelaiskäräjien kääntäjät ovat pääsääntöisesti toimittaneet käännökset kunnalle nopeasti.Anne-Marie Kalla

    Kansaneläkelaitos Kela on viime aikoina panostanut yhä enemmän saamenkieliseen palveluun. Yhteistyö saamelaiskäräjien kielitoimiston kanssa on toiminut hyvin, palveluasiantuntija Arja Jomppanen Pohjois-Lapin palveluryhmästä kertoo.

    Joskus käännöksiä on kuitenkin vaikea saada ajoissa kääntäjäpulan vuoksi.

    – Joskus on hyvin vaikeaa saada käännöksiä tai ne saattavat myöhästyä, kääntäjien eri töiden tai esimerkiksi lomien vuoksi. Kela käyttää enimmäkseen Saamelaiskäräjien kääntäjiä ja silloin tällöin myös freelance-kääntäjiä, Arja Jomppanen kertoo.

    Tiedottamisen lisäksi Kelalla on velvollisuus antaa asiakkaille päätökset saameksi. Nopea tiedottaminen saameksi tulee lisäämään Kelan kääntäjien tarvetta tulevaisuudessa.

    – Tulevaisuudessa tulee enemmän ja enemmän käännöksiä, sillä pyrimme edistämään Kelan saamenkielistä tiedottamista. Nykymaailmassa tiedottaminen tapahtuu entistä enemmän Internetissä ja sosiaalisen median kautta. Se merkitsee, että tarvitsemme käännöksiä yhä nopeammin, Jomppanen kertoo.

    Kaikki eivät halua kääntää lakitekstejä – tutkinnosta voi olla silti hyötyä

    Merja Fofonoff nauttii työstään kääntäjänä. Hänelle erityisesti lakitekstien kääntäminen on mieluista, sillä siinä on haastetta kerrakseen. Fofonoff tietää, että kielityöntekijöissä on monenlaisia kääntäjiä: jotkut pitävät runojen-, toiset taas asiakirjojen kääntämisestä. Hän silti suosittelee auktorisoidun kääntäjän tutkintoa kaikille.

    – Jos sen tutkinnon on suorittanut, siitä on hyötyä vaikka missä työssä, Fofonoff sanoo.

    Fofonoff kertoo kokemuksesta, että kokeeseen tulee valmistautua hyvin. Sekä kääntämisen teoriaa että itse kääntämistä tulee harjoitella, ettei tule käyttäneeksi aikaansa ja 420 euron osallistumismaksua turhaan.

    Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio on saanut jo yhteydenottoja tutkintoon liittyen. Hän suosittelee kokeeseen osallistumista lämpimästi.

    – Olen kaikille nimenomaan suositellut sitä. Minulla on vahva usko siihen, että meillä on taitavia kieli-ihmisiä jotka pystyvät siihen. Mutta painottanut myös, että se vaatii valmistautumista, Anne Kirste Aikio sanoo.

    Inarissa kadonnut mies löytyi kuolleena

    Inarissa kadonnut mies löytyi kuolleena


    Inarin Nellimissä kadonnut mies on löytynyt. Hän oli ollut veneilemässä ja katosi lauantaina 28. heinäkuuta. Miestä yritettiin löytää laajoilla etsinnöillä. Lapin rajavartioston venepartio löysi miehen ruumiin tiistaina 14. elokuuta...

    Inarin Nellimissä kadonnut mies on löytynyt.

    Hän oli ollut veneilemässä ja katosi lauantaina 28. heinäkuuta. Miestä yritettiin löytää laajoilla etsinnöillä.

    Lapin rajavartioston venepartio löysi miehen ruumiin tiistaina 14. elokuuta läheltä paikkaa, josta miehen vene oli löytynyt tyhjänä katoamispäivänä.

    Poliisi jatkaa asian tutkimista kuolemansyyntutkintana eikä tiedota siitä enempää.

    Tuhohyönteiset leviävät Lappiin ilmaston lämmetessä – tunturikoivun hyvinvointi veitsenterällä

    Tuhohyönteiset leviävät Lappiin ilmaston lämmetessä – tunturikoivun hyvinvointi veitsenterällä


    Lisääntyvä lämpö kiihdyttää koivujen, ja muunkin kasvillisuuden, kasvua pohjoisimmassakin Lapissa. Samaan aikaan kuitenkin esimerkiksi koivujen tuholaisia tulee yhä enemmän ja niiden toiminta vilkastuu. Tämä johtopäätös on tehty Utsjoen...

    Lisääntyvä lämpö kiihdyttää koivujen, ja muunkin kasvillisuuden, kasvua pohjoisimmassakin Lapissa. Samaan aikaan kuitenkin esimerkiksi koivujen tuholaisia tulee yhä enemmän ja niiden toiminta vilkastuu.

    Tämä johtopäätös on tehty Utsjoen Kevon tutkimusasemalla kolme kesää kestäneessä tutkimusprojektissa. Siinä on seurattu koivun eri lajien ja kantojen käyttäytymistä lisäämällä keinotekoisesti niiden kasvulämpötilaa.

    – Tarkoituksena on mallintaa kolmen asteen lämpötilan nousua, joka on todennäköinen sadan vuoden kuluessa, kertoo tutkimuksen johtaja Juha Mikola Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.

    – Tulosten mukaan näyttää siltä, että kaikki kasvit – myös paikallinen varpukasvillisuus – kasvavat huomattavasti paremmin. Sellaiset kolmekymmentä prosenttia kasvu nopeutuu.

    Samalla kuitenkin kasveja syövien hyönteisten määrä tai aktiivisuus lisääntyy.

    – Esimerkiksi koivuissa lehtivioitukset ovat kaksinkertaistuneet lämmitetyillä ruuduilla.

    Kolmen yliopiston koivututkimus Utsjoella

    Tutkimukseen osallistuvat Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Luonnonvarakeskus ja Ilmatieteen laitos.

    Tarkoituksena on tutkia ilman lämpötilan nousun vaikutusta eri koivulajien ja -kantojen kasvuun arktisella alueella.

    Tunturikoivikkoon on perustettu kaksikymmentä tutkimusruutua, joista puolta lämmitetään.

    Joitakin koivuja on myös myrkytetty, jotta päästään seuraamaan tuholaisten vaikutusta koivuihin.

    Tutkimus alkoi vuonna 2016, täydellisiä mittaussarjoja on saatu jo kahdelta kesältä.

    Viimeisen noin kuudenkymmenen vuoden aikana vuoden keskilämpötila on jo noussut Utjsoen Kevon mittauspisteellä yli kaksi astetta. Myös lumeton aika on lisääntynyt. Näin kertoo Turun yliopiston Utsjoen tutkimusaseman johtaja, ekologi Otso Suominen.

    Pariisin vuoden 2015 ilmastosopimuksessa pyritään enintään kahden asteen keskilämpötilan nousuun esiteolliseen aikaan verrattuna koko maapallolla.

    Hallamittari ja ruskamittari uusia koivutuholaisia

    Juha Mikolan mukaan puuraja on siirtymässä pohjoisemmaksi ja siirtymässä tuntureilla ylöspäin. Sen kertoo esimerkiksi pidemmän aikajakson satelliittikuvat Pohjois-Ruotsista.

    Ilmaston lämpenemisen kääntöpuoli on ensinnäkin se, että uudenlaisia tuholaisia leviää entistä laajemmille alueille. Esimerkiksi tunturikoivikko voi kuolla mittarituhoissa, jolloin kyseinen alue muuttuu puuttomaksi tunturiksi.

    – Ilmasto lämpenee, mutta puuttoman tunturin pinta-ala on kasvanut. Biologiset vuorovaikutustekijät voivat johtaa arvaamattomiin lopputuloksiin, sanoo Otso Suominen Kevon tutkimusasemalta.

    Kuollut koivikko on jäänyt pystyyn. Muutaman vuoden kuluttua se kaatuu maahan.YLE / Esko Puikko

    Niillä alueilla, joilla puut ovat täysin kuolleita, koivikko on palautunut heikosti. Lisäksi porot laiduntavat mielellään tunturikoivikoiden taimia.

    – Tuolloin siemenistä ei lähde taimia, jolloin tunturikoivujen uudistuminen on heikkoa, kertoo Juha Mikola.

    Tavallaan tämä tutkimus sopii ennustamaan, mitä tapahtuu muilla arktisilla alueilla. Utjoen Kevon tutkimusaseman johtaja Otso Suominen, Turun yliopisto

    Suomen pohjoisimmassa kolkassa koivua nakertava tunturimittari sai seurakseen hallamittarin 2000-luvun alussa. Muutama vuosi sitten Inarissa tavattiin ainakin yksi ruskamittari, siis eräs uusi koivun tuholainen, Otso Suominen kertoo.

    – On hyvin mahdollista, että tunturimittarin ja muiden perhosten määrä nousee. Voi tulla vaikeasti ennustettavia massaesiintymiä, jotka vaikuttavat hyvinkin paljon varsinkin tunturikoivujen kasvuun, Juha Mikola puolestaan sanoo.

    Tunturikoivu ei ole katoamassa

    Jos kuivia ja lämpimiä kesiä tulee enemmälti jatkossa, on vaikea sanoa, mitä tulee tapahtumaan. Mutta jos sateiset kesät jatkuvat ja lämpötila nousee, on todennäköistä, että kasvillisuus lähtee runsastumaan Pohjois-Lapissakin.

    Kevon koivututkimuksen johtaja Juha Mikola uskoo joka tapauksessa Lapin tunturikoivun tulevaisuudessakin säilyvättävän paikkansa.

    – Kyllä tunturikoivu tulee siellä pysymään, se on sopeutunut siihen ympäristöön.

    Periaatteessa eteläisemmätkin lajit menestyvät nyt koekentällä, mutta varsinkin niiden lehtiä tuholaiset nakertavat mielellään.

    – Hies- ja rauduskoivut ovat heikosti sopeutuneet hyönteissyöntiin ja se saattaa estää, että nämä puut eivät lähde etelämpää leviämään pohjoiseen, Mikola sanoo.

    Ismo Pekkarinen / AOP

    Golf-virran lämmittävän vaikutuksen ansiosta aivan pohjoisimmassakin Suomessa on puustoa. Jos tämä lämmittävä vaikutus puuttuisi, maastossa olisi tundramainen puuttomuus. Näin on monessa muussa maailman kolkassa samalla leveysasteella.

    – Tavallaan tämä tutkimus sopii ennustamaan, mitä tapahtuu muilla arktisilla alueilla, kun me olemme jo nyt lämpimämmissä olosuhteissa Golf-virran ansiosta, Otso Suominen miettii.

    Tunturikoivua nakertavien tuholaisten menestyminen riippuu talvien lämpötiloista. Jos leutoja talvia tulee peräkkäin, myös massatuhojen mahdollisuus on on suurempi. Tulevaisuutta on tältä osin vielä vaikea ennustaa.

    – Aina kun ilmasto muuttuu, voi tapahtua sellaista mitä ei ole tapahtunut aikaisemmin. Kun tulee sellaisia vuosia, joita ei ole aikaisemmin koettu, Juha Mikola toteaa.

    Tutkimus: Kaivosten ympäristöhaitoista huoli Sodankylässä – kaivoksille silti laaja tuki

    Tutkimus: Kaivosten ympäristöhaitoista huoli Sodankylässä – kaivoksille silti laaja tuki


    Kaivostoiminnalla on laaja tuki sodankyläläisten parissa. Lapin yliopiston tekemään kyselytutkimukseen vastanneista peräti 85 prosenttia pitää kaivostoimintaa hyväksyttävänä. Kyselyyn vastasi 160 sodankyläläistä eli alle kaksi prosenttia...

    Kaivostoiminnalla on laaja tuki sodankyläläisten parissa. Lapin yliopiston tekemään kyselytutkimukseen vastanneista peräti 85 prosenttia pitää kaivostoimintaa hyväksyttävänä.

    Kyselyyn vastasi 160 sodankyläläistä eli alle kaksi prosenttia kuntalaisista. Tutkija Johanna Saariniemi Lapin yliopistosta myöntää, että vastauksia ei voi yleistää koskemaan kaikki sodankyläisiä.

    – Vastaajajoukko edustaa kohtuullisen hyvin Sodankylän elinkeino- ja työssäkäyntirakennetta. Vastaajajoukko on painottunut työssäkäyviin yli 40-vuotiaisiin. Lisäksi kaivosten lähikylistä saatiin paljon vastauksia verrattuna muihin kyliin ja kuntakeskukseen. Vastaajajoukko on näyte aktiivisista kuntalaisista, jotka ovat kiinnostuneita kaivosasioista, Saariniemi muotoilee.

    Kyselyyn vastanneiden mukaan kaivokset ovat tuoneet uusia työpaikkoja sekä rahaa paikallistalouteen ja parantaneet Sodankylän yleistä ilmapiiriä.

    Puolet kyselyyn vastanneista koki, että kaivokset ovat heikentäneet luonnon ja ympäristön tilaa. Erityisesti vesistön tila ja poroelinkeinon tulevaisuus huolestuttavat.

    Vähän uusia yrityksiä

    Kaivokset eivät ole tuoneet odotetusti uusia yrityksiä paikkakunnalle.

    – Yksi yllättävä tulos liittyi yksityisiin palveluihin. Viimeksi, eli kaksi vuotta sitten, vastaajat arvioivat yksityisen palvelutarjonnan paremmaksi Sodankylässä, mutta jälkimmäisessä vastauksessa tyytyväisyys yksityisiin palveluihin on laskenut. Ihmiset ovat odottaneet, että kaivoksen myötä yksityinen palveluntarjonta paranisi mutta kehitys on ollut päinvastaista. Se on ollut pettymys monille, Saariniemi sanoo.

    Tutkijat keräsivät aineiston viime helmikuussa verkkokyselyllä ja kaivoshankkeiden lähikylissä järjestetyissä tilaisuuksissa. Kysely on osa Alueelliset innovaatiot ja suurhankkeet arktisella alueella (REGINA) -hanketta. Kaksi vuotta kestänyt hanke päättyy ensi kuussa.

    Toinenkin kysely yrittäjille

    Sodankylässä on parhaillaan menossa toinenkin kaivoksiin liittyvä kysely. Konsulttitoimisto kysyy Sodankylän elinkeinoharjoittajilta, miltä paikkakunnan tulevaisuus näyttää. Kyselyn tavoitteena on selvittää Sakatin kaivoksen taloudellisia vaikutuksia. Kyselyyn voi vastata internetissä ensi viikon perjantaihin saakka. Kysely löytyy täältä.

    Sodankylässä on toiminnassa tällä hetkellä yksi kaivos, Bolidenin omistama Kevitsan kaivos. Pahtavaaran kaivoksen uudelleen käynnistämistä suunnittelee kaivosyhtiö Rupert Resources. Anglo Americanin tytäryhtiö AA Sakatti Mining puolestaan suunnittelee kaivoksen avaamista Sakatin alueelle.

    Murhan käsittely alkoi Rovaniemellä – ruumis löytyi haudattuna Kolarista

    Murhan käsittely alkoi Rovaniemellä – ruumis löytyi haudattuna Kolarista


    Rovaniemellä alkoi tiistana joulukuussa tapahtuneen surman oikeudenkäynti. Rovaniemeläismiestä syytetään hänelle ennestään tuntemattoman miehen murhasta. Syytteen mukaan surma tapahtui ravintolaillan päätteeksi syytetyn kotona Rovaniemen...

    Rovaniemellä alkoi tiistana joulukuussa tapahtuneen surman oikeudenkäynti.

    Rovaniemeläismiestä syytetään hänelle ennestään tuntemattoman miehen murhasta.

    Syytteen mukaan surma tapahtui ravintolaillan päätteeksi syytetyn kotona Rovaniemen Korkalovaarassa, ja tekotapa oli erityisen raaka. Surmaamiseen oli käytetty muun muassa kirvestä.

    Miestä syytetään myös hautarauhan rikkomisesta, koska hän oli surman jälkeen kuljettanut autolla ruumiin Kolariin ja haudannut sen lumeen. Poliisi löysi ruumiin noin kuukausi surman jälkeen miehen osoitettua ruumiin kätköpaikan.

    Syyttäjä vaatii miehelle elinkautista vankeustuomiota. Hän on myöntänyt surmatyön.

    Pitkä kuiva kausi aiheuttaa huolta poronhoitajille – Rehu kallistuu ja heinän saanti vaikeutuu

    Pitkä kuiva kausi aiheuttaa huolta poronhoitajille – Rehu kallistuu ja heinän saanti vaikeutuu


    Kesän aikana yksi kysymys on painanut Näätämön paliskunnan poroisännän mieltä: Minkälaista heinää saa ensi talvena, kun kuivuus on pilannut heinäsadon ympäri Eurooppaa? – Huono ja ravinneköyhä heinä ei ole minkään arvoista. Varmasti...

    Kesän aikana yksi kysymys on painanut Näätämön paliskunnan poroisännän mieltä: Minkälaista heinää saa ensi talvena, kun kuivuus on pilannut heinäsadon ympäri Eurooppaa?

    – Huono ja ravinneköyhä heinä ei ole minkään arvoista. Varmasti heinän saanti vaikeutuu ensi talvena, ennustaa Tapio Kiviniemi.

    Näätämön paliskunta joutuu kevättalvella ruokkimaan poroja noin kuukauden, loppukevään aikana. Heinän lisäksi tarvitaan rehuja. Kuivan kesän takia niiden hinnat tulevat kallistumaan.

    – Viime vuosina on ollut kovia talvia. Mitä vaikeampi talvi, sitä enemmän se vie kukkarosta. Rehuille ei ole vaihtoehtoa. Pelkästään heinällä ruokkiminen ei ole hyvä, kertoo Kiviniemi.

    Varmasti ensi talveksi on vaikeaa saada ostetuksi heinää, ennustaa Tapio Kiviniemi.Erkki Gauriloff / YleRehun hinta tulee nousemaan

    Kuivuudesta on kärsitty ympäri Eurooppaa ja myös Australiassa asti. Pororehuissa käytettyjen kuitujakeiden hinnat ovat viime viikkoina nousseet. Monin paikoin Eurooppaa puinnit ovat vielä kesken ja lopullista tietoa satotilanteesta ei vielä ole, kertoo rehuyritys Hankkija Oy:n osastopäällikkö Mikko Anttila.

    – On selvää, että osasta rehuraaka-aineita tulee olemaan niukkuutta tulevana talvena. 30 kilogramman säkki poronrehua maksaa tällä hetkellä hieman alle kymmenen euroa. On vielä liian aikaista arvioida syksyn hintoja, sanoo Anttila.

    Suuri rehuyritys, Raisioagro, ei ota hintoihin kantaa. Yrityksen liiketoimintajohtaja Mikko Korhonen lupaa, että poronrehujen valmistus, myynti ja toimitukset tehdään normaaliin tapaan.

    Pienempi rehuyritys, Kinnusen Mylly Os myöntää, että kuivuus vaikuttaa.

    – Uskomme, että meidän tarpeisiimme viljaa saadaan hankittua riittävästi ja näin ollen poronrehua pystytään toimittamaan entiseen malliin. Viljojen ja muidenkin raaka-aineiden hinnat valitettavasti ovat nousussa ja se tietää porojen rehuihin hinnankorotuksia, kertoo toimitusjohtaja Aarne Kinnunen.

    Paahteet kestivät tänä kesänä kauan koko Pohjois-Euroopassa. Maanviljelijät ympäri Eurooppaa ovat varoitelleet heikosta sadosta, Paikoin sato on puolet huonompi kuin ennen.Jarkko Heikkinen / Yle

    Helle ja kuivuus ovat riivanneet viljelijöitä ympäri Eurooppaa. Lapissa nurmipeltojen niittämisen jälkeen syntyi selkeä näkemys rehutilanteessa, kertoo Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK-Lapin puheenjohtaja Marko Repo.

    – Sen lisäksi, että säilörehun määrä jää olemattomaksi, niin laatukin on mitä sattuu. Rehu on osittain palanutta kuuman paahteen vuoksi, Repo kertoo.

    Helteet kestivät tänä kesänä pitkään Pohjois-Euroopassa. Ympäri Eurooppaa ovat maanviljelijät varoittaneet heikosta sadosta. Sato on paikoin puolta huonompi verrattuna aikaisempaan.

    Ruotsissa hallitus on jo luvannut maanviljelijöille hätäapua kuivuuden ja maastopalojen takia. Talousministeri Magdalena Anderssonin mukaan tämä on epätavallista Ruotsissa.

    – Pitkäaikaisen kuivuuden vaikutus laitumiin aiheuttaa karkearehun puutetta eläimille.

    Navakka tuuli viilentää maanantaita, loppuviikosta tavallista kesäsäätä

    Navakka tuuli viilentää maanantaita, loppuviikosta tavallista kesäsäätä


    Maanantai on puuskaisen tuulen takia viikon viilein päivä, kertoo Ylen meteorologi Joonas Koskela. Loppuviikkoa kohti sää palaa hieman kesäisemmäksi. Merialueilla ja Saimaalla on voimassa huomautus navakasta tuulesta. Maanantai ja tiistai ovat...

    Maanantai on puuskaisen tuulen takia viikon viilein päivä, kertoo Ylen meteorologi Joonas Koskela. Loppuviikkoa kohti sää palaa hieman kesäisemmäksi.

    Merialueilla ja Saimaalla on voimassa huomautus navakasta tuulesta.

    Maanantai ja tiistai ovat lämpötiloiltaan pitkälti samanlaisia: Etelä-Suomessa on noin 20 astetta, Keski-Suomessa noin 15 astetta ja Lapissa alle 10 astetta. Navakka tuuli tekee maanantaista kuitenkin kylmemmän tuntuisen.

    Myös aamut ovat pitkästä aikaa viileämmät. Yöllä lämpötila laskee suuressa osassa maata kymmenen asteen tienoille, kun taas Lapissa mennään lähelle viittä astetta.

    Maanantaina Lapissa on jatkuvia sateita ja Keski-Suomessa sadekuuroja. Muualla Suomessa sää on pilvistä, mutta sateita tuskin tulee.

    Tiistai on suuressa osassa maata poutaista ja pilvistä.

    Matalapaineen alue liikkuu lähellä Suomea tiistai-illan ja keskiviikkoyön aikana, mutta sateiden tulo on vielä epävarmaa.

    Torstaista eteenpäin sää lämpenee. Lappia lukuun ottamatta asteet kohoavat 20 asteen tienoille. Parhaimmillaan osassa maata voidaan päästä 24 asteen tuntumaan.

    Yle
    Helsinkiläinen vasemmistopoliitikko Dan Koivulaakso haki Kolarin kunnanjohtajaksi

    Helsinkiläinen vasemmistopoliitikko Dan Koivulaakso haki Kolarin kunnanjohtajaksi


    Kolarin kunnanjohtajaksi haki yhdeksäntoista henkilöä. Yksi heistä on helsinkiläinen vasemmistoliiton poliitikko Dan Koivulaakso, joka työskentelee Julkisten ja hyvinvointialojen liitossa (JHL) sopimustoimitsijana. Vasemmistonuorten entinen...

    Kolarin kunnanjohtajaksi haki yhdeksäntoista henkilöä.

    Yksi heistä on helsinkiläinen vasemmistoliiton poliitikko Dan Koivulaakso, joka työskentelee Julkisten ja hyvinvointialojen liitossa (JHL) sopimustoimitsijana. Vasemmistonuorten entinen puheenjohtaja Koivulaakso on koulutukseltaan yhteiskuntatieden maisteri ja hän istuu tällä hetkellä Helsingin kaupunginvaltuustossa.

    Lapista virkaa hakivat ainakin Kolarin kunnan vt. johtaja Tiina Piirilä-Laiho ja Meri-Lapin kehittämiskeskuksen seutupäällikkö Markku Hukkanen.

    Lappilaisen kunnan ykkösvirkamiehen paikka kiinnosti etenkin eteläisemmässä Suomessa, josta hakijoita oli yli puolet. Hakijoiden joukossa on myös muun muassa Kauhajoen sivistysjohtaja Eija Liikamaa, Utajärven kehitysjohtaja Asko Merilä, Liikenneviraston talousjohtaja Kristiina Tikkala ja Huslabin työhyvinvointipäällikkö Jere Alhonen.

    Hakuaika päättyi viime perjantaina. Kolarin kunnanhallitus käsittelee hakemuksia tiistaina. Kunnanhallituksen odotetaan kutsuvan osan hakijoista haastatteluun.

    Kolarin kunta laittoi viran auki sen jälkeen kun kuntaa aiemmin johtanut Antti Määttä erosi tehtävästä heinäkuun lopussa. Hän siirtyi töihin Rovaniemelle kaupungin henkilöstöjohtajaksi.

    Näitkö viime yönä perseidien tähdenlentoparven? Lähetä kuva

    Näitkö viime yönä perseidien tähdenlentoparven? Lähetä kuva


    Jos yöllä on aikaa ja pitkäpinnainen olo, niin kannattaa keskittyä nauttimaan avaruuden näytelmästä. Ensi yönä Maan asukkaille esiintyy runsas ja näyttävä perseidien tähdenlentoparvi. Tunnissa voi parhaimmillaan nähdä kymmeniä...

    Jos yöllä on aikaa ja pitkäpinnainen olo, niin kannattaa keskittyä nauttimaan avaruuden näytelmästä. Ensi yönä Maan asukkaille esiintyy runsas ja näyttävä perseidien tähdenlentoparvi.

    Tunnissa voi parhaimmillaan nähdä kymmeniä tähdenlentoja.

    Seuraamista voi tosin vaikeuttaa Suomen ylle luvattu pilvipeite, mutta sen ei pidä latistaa bongausintoa.

    – Maan keskiosissa on paras alue katsella tähtiä ensi yönä. Etelässä pilvipeite on väistymässä yön aikana kaakkoon. Huonoin paikka tähdenlentojen havainnointiin on Lapissa, jossa pilvisyys on runsasta, kertoo Ylen meteorologi Anne Borgström.

    Ylen kuvajoukkoistuksen pelisäännöt löydät tästä.

    Lue lisää:

    Katso taivaalle maanantain vastaisena yönä – Jokavuotinen perseidien tähdenlentoparvi syntyy, kun komeetta leikkii Hannua ja Kerttua

    Miksi aapiskukko munii? Testaa, tiedätkö nämä aapisista

    Miksi aapiskukko munii? Testaa, tiedätkö nämä aapisista


    Aapinen on vuosien saatossa muuttunut, mutta perusajatus on edelleen sama: Aapisen avulla lapsi oppii lukemaan. Aapisten tekijöinä on aina iso joukko eri alan ammattilaisia: lastenkirjailijoita, pedagogeja, kuvittajia ja joskus myös säveltäjiä....

    Aapinen on vuosien saatossa muuttunut, mutta perusajatus on edelleen sama: Aapisen avulla lapsi oppii lukemaan. Aapisten tekijöinä on aina iso joukko eri alan ammattilaisia: lastenkirjailijoita, pedagogeja, kuvittajia ja joskus myös säveltäjiä. Lisäksi mukaan on tullut paljon oheistuotteita kuten musiikkia ja aapisen sivuilla seikkailevien hahmojen käsinukkeja.

    Katso Ylen artikkelista, millainen paikka suomalainen koulu on ollut, kun sinä menit ensimmäiselle luokalle.

    Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori ja aapisten tekijä Leena Krokfors sanoo, että 1970-luvulla aapinen koki suuren muutoksen. Peruskoulu-uudistus muutti myös aapisia arkisiksi ja ankeiksi. Niiden henkilöt muuttuivat pellavapäisistä maaseudun lapsista kaupunkilähiöiden avainkaulalapsiksi.

    1980-luvulla sadut ja eläimet otettiin mukaan aapisiin ja edelleen tänä päivänä lapset oppivat kirjaimia satumaailman avulla.

    Testaa oma aapistietoutesi:

    Sunnuntaina ukkostaa ja sataa – ensi viikko tuo kimaran erilaisia säätyyppejä Suomeen

    Sunnuntaina ukkostaa ja sataa – ensi viikko tuo kimaran erilaisia säätyyppejä Suomeen


    Tänään lauantaina saadaan vielä nauttia laajalti aurinkoisesta ja lämpimästä säästä, lähinnä Lapissa tulee sadekuuroja. Tuuli voi aiheuttaa vahinkoja Länsi- ja Pohjois-Suomessa. Perämerellä on mitattu myrskytuulia. – Toisaalta maan...

    Tänään lauantaina saadaan vielä nauttia laajalti aurinkoisesta ja lämpimästä säästä, lähinnä Lapissa tulee sadekuuroja. Tuuli voi aiheuttaa vahinkoja Länsi- ja Pohjois-Suomessa. Perämerellä on mitattu myrskytuulia.

    – Toisaalta maan kaakkoisosissa mitattiin hellelukemia, Ylen meteorologi Anne Borgström kertoo.

    Sunnuntaina matalapaine liikkuu maan eteläpuolitse itään tuoden kuurosateita ja ukkosia maan etelä- ja keskiosiin Pori-Joensuu-linjan eteläpuolelle. Myös Keski- ja Pohjois-Lapissa saadaan sateita.

    – Lämpötila jää suuressa osassa maata alle 20 asteen alapuolelle ja Pohjois-Lapissa laskee jo 10 asteen tuntumaan, Borgström toteaa.

    Tulevalla viikolla sää on vaihtelevaa ja kuurosateita tulee monen paikoin. Maanantaina maan eteläosissa on kuitenkin jälleen poutaa ja lämpötila kohoaa parinkymmenen asteen tienoille.

    – Lapissa sen sijaan saadaan sateita ja on tavallista viileämpää. Pohjois-Lapissa päivälämpötila putoaa jo alle 10 asteeseen, Borgström sanoo.

    Yleisesti lämpötilat ovat lähellä ajankohdan keskiarvoja tai hieman niiden yläpuolella. Sademäärä ei poikkea tavanomaisesta.

    YlePerseidien havainnointimahdollisuudet otollisimmat maan keski- ja eteläosissa

    Taivaankannen liikkeiden seuraamisesta innostuneita kiinnostaa perseidien meteoriparvi, jonka paras havaintoaika on Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan mukaan sunnuntain ja maanantain välisenä yönä.

    Borgströmin mukaan havainnointi onnistuu parhaiten pilvettömyyden puolesta maan keski-osissa sekä paikoin maan eteläosissa.

    Ursa kehottaa havaintoja tehdäkseen etsimään mahdollisimman pimeän paikan, josta näkyy suuri osa taivasta. Yhdistyksen mukaan paras tapa tähdenlentojen havaitsemiseen on maata selällään maassa ja tarkkailla taivasta vähintään puoli tuntia.

    Olosuhteet havainnoinnille ovat tänä vuonna Ursan mukaan auringonpimennyksen vuoksi suotuisat eikä Kuu häiritse valollaan, ja perseidejä voi nähdä parhaimmillaan jopa 60 kappaletta tunnissa.

    Eläkkeelle jäävä poliisi on huolissaan Lapin tilanteesta:

    Eläkkeelle jäävä poliisi on huolissaan Lapin tilanteesta: "Partio ei ole välittömästi paikalla, jos ei satu olemaan lähistöllä"


    Tornion poliisiaseman pihaan tuodaan miestä autolla. Ilman rautoja kuitenkin tässä tapauksessa. 41 vuotta poliisivoimissa työskennellyt Lapin poliisilaitoksen apulaispäällikkö Seppo Kinnunen tuli viimeisenä työpäivänään virantoimitukseen...

    Tornion poliisiaseman pihaan tuodaan miestä autolla. Ilman rautoja kuitenkin tässä tapauksessa.

    41 vuotta poliisivoimissa työskennellyt Lapin poliisilaitoksen apulaispäällikkö Seppo Kinnunen tuli viimeisenä työpäivänään virantoimitukseen poliisikyydillä – vihreän, museorekisterissä olevan Ford A:n takapenkillä.

    Palvelusvuosiin on mahtunut monia tehtäviä poliisin työssä. Hän on toiminut poliisipäällikkönä Kemijärven, Tornionlaakson ja Peräpohjolan poliisilaitoksissa. Poliisin hallintorakenneuudistus jätti Lappiin vain yhden poliisilaitoksen ja suurin osa päälliköistä sijoittui Rovaniemelle. Kinnusesta tuli Lapin poliisilaitoksen apulaispäällikkö.

    Kinnunen on etsinyt Ylitornion avovankilasta karanneita vankeja, selvittänyt rikosta, jossa mies poltti äitinsä Kemijärvellä tuhoisassa kerrostalopalossa, ja menettänyt työkaverinsa 1990-luvulla, jolloin virantoimituksessa ollut poliisi ammuttiin.

    – Se oli varmasti pahin paikka, Kinnunen sanoo.

    Kinnunen on kehuttu poliisina, joka osaa käyttää maalaisjärkeä. Hän toteaa, että poliisityö lähtee aina siitä, että asiat selvitetään asioina.

    – Kenenkään ihmisarvoa ei loukata ja yleensä yhteisymmärrys löytyy, Kinnunen sanoo.

    "Tukipartion tuleminen saattaa kestää hyvinkin pitkään"

    Lapin poliisi tekee töitä vähällä resurssilla. Arki pyörii ja Kinnusen mukaan isoin kiitos siitä kuuluu joustavalle ja venyvälle henkilökunnalle.

    – Tavanomaiset tehtävät pystytään hoitamaan henkilökunnan venymisen vuoksi, toistaiseksi on jaksettu ja paineen alle.

    – Tosiasia on, että meillä ei ole toiminnallista reserviä. Jos jotakin sattuu, tukipartion tuleminen saattaa kestää hyvinkin pitkään. Harvaan asutulla alueella ja pitkillä välimatkoilla, partio ei ole välittömästi paikalla, jos ei satu olemaan lähistöllä. Olen sanonut ihmisille, että soittakaa aina 112, se voi olla lähellä mutta voi kestää pitempäänkin.

    Hätänumeroon soittaminen on tärkeää myös rikosten tilastoitumisen vuoksi. Poliisin rahoitus perustuu myös muun muassa hälytyspalveluiden suorittamiseen ja poliisin tietoon tulleiden rikosten selvittämiseen. Se on yksi tapa perustella poliisin saatavuutta.

    Riittävätkö poliisivoimat Lapissa?

    Yle selvitti viime vuoden lopulla, kuinka kauan poliisia odotetaan eri puolilla Suomea. Lapissa poliisia joutuu odottamaan vähintään puoli tuntia yhdeksällä paikkakunnalla. Vasteaika oli seurantajakson aikana pisimmillään Utsjoella, keskimäärin 85,7 minuuttia. Utsjoella ei ole enää pariin vuoteen ollut omaa poliisia. Myös Enontekiöllä vasteaika oli yli tunnin. Enontekiö on jäänyt ilman vakituista poliisia keväällä, viranhaltijan jäätyä eläkkeelle.

    Enontekiöllä poliisin puuttuminen on herättänyt kuntalaisissa pelkoa ja kunta halusi palkata itse oman seriffin. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kuitenkin tyrmäsi kunnan seriffihaaveet.

    Lapin poliisin tilannetta on käsitelty sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) kanssa heinäkuussa. Aamulehti kertoo, kuinka kokoomuksen Lapin piirin puheenjohtaja Heikki Autto ja poliisin neuvottelukunnan puheenjohtaja Sanna Luoma veivät ministerille viestiä Lapin poliisien resursseista.

    Viestin mukaan hankalin tilanne on Ylä-Lapissa, mutta ongelma koskee koko Lappia. Esimerkiksi Tornio-Haaparannan vilkas raja vaatii poliisivoimia ja Kemi-Tornioon kaivataan lisää vahvuutta.

    –Emme saa päästää maailmalle leviämään uutisia, että täällä on isoja osia maasta jätetty kokonaan ilman turvallisuusviranomaisia, Autto sanoo Aamulehden jutussa.

    Saame-suomiluokka aloitti Helsingissä – Ensimmäisenä koulupäivänä suoraan opettajan syliin

    Saame-suomiluokka aloitti Helsingissä – Ensimmäisenä koulupäivänä suoraan opettajan syliin


    Pasilan peruskoulussa on ensimmäinen koulupäivä päättynyt. Päivä on ollut jännittävä. Uudet oppilaat kirmaavat innoissaan pihalle leikkimään muiden lasten kanssa. Niin käynnistyi ekaluokkalaisten koulutie ja samalla kauan kaivattu...

    Pasilan peruskoulussa on ensimmäinen koulupäivä päättynyt. Päivä on ollut jännittävä. Uudet oppilaat kirmaavat innoissaan pihalle leikkimään muiden lasten kanssa. Niin käynnistyi ekaluokkalaisten koulutie ja samalla kauan kaivattu saamenkielinen opetus Helsingissä.

    Saame-suomiluokan opettaja Milla Pulska on mielissään työn alkamisesta. Oulun yliopistosta tänä vuonna opettajaksi valmistuva Pulska nauttii mahdollisuudesta opettaa luokkaa saameksi.

    Vuotsolainen Milla Pulska muutti Helsinkiin ryhtyäkseen saame-suomiluokan opettajaksi.Sari Hirvasvuopio / Yle

    Ajatus lähteä etelään töihin syntyi vauhdilla. Helsinki alkoi kiehtoa opettajaopintojaan viimeistelevää vuotsolaisnaista, kun työ pilottihankkeessa tuli hakuun.

    Pulska opettaa lapsille saamen kielen ohella kulttuuria. Hän pitää kuitenkin haasteellisena sitä, että saamelainen ympäristö ja elinkeinot ovat maantieteellisesti kaukana. Tuoreella luokalla on jo ystävyyskoulu Saamenmaalta. Kouluun aiotaan luoda tiiviit suhteet, jotta oppilaat tutustuisivat saamelaiskulttuuriin ja saisivat luontevalla tavalla itselleen saamenkielisiä ystäviä.

    – Kyllä kaupungissakin voi käyttää saamen kieltä, elää saamelaisena ja oppia kulttuuria, sanoo Pulska.

    "Olen piirtänyt, opiskellut ja saanut uusia juttuja"

    Kuusivuotias ekaluokkalainen Sophia Kiprianoff piti uudesta opettajasta niin paljon, että juoksi ensimmäisenä koulupäivänään suoraan Milla Pulskan syliin.

    – Olen piirtänyt, opiskellut ja saanut uusia juttuja. Kirjat tulevat myöhemmin postin mukana.

    Ensimmäisenä päivänä lapset pääsevät tutustumaan toisiinsa, kouluun ja luokkaan. Sen ohella opitaan perusasioita koulusta, kuten miten mennään syömään ja miten maltetaan jonottaa.

    Sophia Kiprianoffin mielestä oli jännittävää aloittaa koulu.Sari Hirvasvuopio / Yle

    Pasilan peruskoulun rehtori Maria Uutaniemi kertoo, että uudella saame-suomiluokalla koulutien aloittaa kuusi lasta. Rehtori on tyytyväinen siihen, että he löysivät opettajan luokalle.

    – Tämä on tietyllä tavalla aika ainutlaatuista, ja hienoa pilottiahan tässä ollaan tekemässä. Ymmärtääkseni tämä on hyvinkin ainutlaatuista sekä valtakunnan että Pohjoismaiden tasolla, toteaa Uutaniemi.

    Koulu alkoi varautua opetuksen alkamiseen jo keväällä, kun päätös luokan käynnistämisestä tehtiin. Kouluun on hankittu kirjallisuutta ja materiaaleja opetusta varten, ja koulu on myös vieraillut Utsjoella tutustumassa kaikkeen siihen, mitä saamenkielisessä opetuksessa tarvitaan.

    Ekaluokkalaisen äiti Maarit Kiprianoff uskoo opetuksen vahvistavan lapsensa kielitaitoa.Sari Hirvasvuopio / Yle

    Sophian äiti Maarit Kiprianoff on hyvin tyytyväinen siihen, että lapsi pääsee aloittamaan koulunkäyntinsä saame-suomiluokalla. Äiti ja tytär ovat pohtineet yhdessä kotona, millainen uusi luokka on ja kuka tulee opettajaksi.

    – Se on ollut iso asia ja siitä on puhuttu kotona paljon.

    Äiti uskoo vankasti siihen, että opetus tukee lapsen kielitaitoa, koska opettaja käyttää tunneillaan pelkästään saamen kieltä.

    – Tämä on aivan mahtavaa, iloitsee Kiprianoff.

    Rokastajat ovat sinnikäs laji – laiton kalastus jatkuu Kemijoen Isohaarassa

    Rokastajat ovat sinnikäs laji – laiton kalastus jatkuu Kemijoen Isohaarassa


    Lohen rokastaminen on edelleen iso ongelma Kemijoen Isohaarassa. Vaikka laitonta kalastusta on yritetty estää voimalaitoksen kalastuskieltoalueella monella tapaa, houkuttelevat varsinkin pimenevät illat ja yöt rannoille rokastajia. – Heitä liikkuu...

    Lohen rokastaminen on edelleen iso ongelma Kemijoen Isohaarassa. Vaikka laitonta kalastusta on yritetty estää voimalaitoksen kalastuskieltoalueella monella tapaa, houkuttelevat varsinkin pimenevät illat ja yöt rannoille rokastajia.

    – Heitä liikkuu molemmin puolin jokea enemmän kuin jää kiinni, mutta tänäkin kesänä poliisitutkintaan on edennyt useita rikkomuksia, kertoo kalastuksenvalvoja Pekka Aho.

    Ahon mukaan rokastajat pyytävät kalaa molemmin puolin jokea heti Isohaaran voimalaitoksen alapuolella.

    – Pyyntiä harjoitetaan Vallitunsaaren puolella sillä kohtaa, missä aidattu alue päättyy, mutta kieltoalue jatkuu vielä sata metriä alaspäin. Keminmaan puolella vastarannalla rokastajat liikkuvat aivan patoon saakka, ihan niin pitkälle kuin vain pääsevät.

    Rokastus on rehottanut Isohaarassa useita vuosia. Alueelle on asennettu vaijereita ja ajoittain valvontaakin on lisätty, mutta rokastajat näyttävät olevan varsin sinnikäs laji.

    Ongelmana on ollut se, että heitä on ollut vaikea tavoittaa itse teosta. Valvojan tai poliisin havaitessaan he heittävät laittomat pyyntivälineensä jokeen, joten tekoa on vaikea näyttää toteen, vaikka se muutoin olisikin ilmiselvää.

    Asiantuntijoiden mukaan on selvää, että iso määrä kaloja vahingoittuu, kun puntilla varustettu koukku tarttuu niihin, mutta kaloja ei saada vedettyä rantaan. On arvioitu, että jopa kahdeksan kymmenestä kalasta pääsee koukusta irti ja jää kitumaan jokeen.

    Kiirunan kaupunkia muutetaan vauhdilla – uusi kaupungintalo valmistui

    Kiirunan kaupunkia muutetaan vauhdilla – uusi kaupungintalo valmistui


    Kiirunan vanha kaupungintalo Ruotsin Norrbottenissa suljetaan lopullisesti perjantaina virka-ajan päätteeksi. Kaupungin vanha keskusta puretaan lähivuosina, koska valtion kaivosyhtiö LKAB kaivaa rautamalmia sen alta. Kymmenen vuotta sitten alkaneen...

    Kiirunan vanha kaupungintalo Ruotsin Norrbottenissa suljetaan lopullisesti perjantaina virka-ajan päätteeksi. Kaupungin vanha keskusta puretaan lähivuosina, koska valtion kaivosyhtiö LKAB kaivaa rautamalmia sen alta.

    Kymmenen vuotta sitten alkaneen Kiirunan muuton toistaiseksi näyttävin vaihe on uuden kaupungintalon valmistuminen. Vanhan kaupungintalon tuttu kellotorni kultaisine kelloineen on siirretty uuden viereen.

    Näkymä Kiirunan uudesta kaupungitalosta kaupunginhallituksen kokoushuoneesta.Tapani Leisti / Yle

    Tanskalaisen Henning Larsenin arkkitehtitoimiston suunnittelemassa uudessa kaupungintalossa ”Kristallissa” kullanvärisiä seinäpintoja ja säihkettä riittää enemmänkin.

    Kaupungintalon muutosta vastaava projektinjohtaja Jenny Lindberg Kiirunan kunnasta ylistää uutta taloa.

    – Kristalli on paljon muutakin kuin kaupungintalo. Tänne tulee Norrbottenin ensimmäinen läänintaidemuseo ja yleisöravintola eli täällä voi tehdä enemmän asioita kuin vanhassa talossa, sanoo projektinjohtaja Jenny Lindberg.

    Jarmo Honkanen / YleOnko kaivosyhtiöllä varaa siirtokustannuksiin?

    Parin kilometrin päähän vanhasta keskustasta nousevaan uuteen keskustaan, kaupungintalon kylkeen, valmistuu lähivuosina asuntoja tuhansille ihmisille, kulttuuritalo, kirjasto ja kauppoja.

    Muutto on suuri muutos kiirunalaisille. Eläkkeellä olevan Ulla Vanhasen koti säilyy, koska se sijaitsee muuttoalueen ulkopuolella, mutta matka keskustan palveluihin pitenee.

    Kiirunan kaupungin uusi keskusta nousee oikealla näkyvän uuden kaupungintalon ympärille. Tältä alue näytti heinäkuussa 2018.Jarmo Honkanen / Yle

    Kiirunalaiset ovat muutosta montaa mieltä.

    – Vanhemmat ihmiset eivät tietenkään samalla lailla tykkää, eivätkä nuoretkaan kun ne joutuvat siirtymään ja asunnot maksavat moninkertaisesti, vuokrat ja uudet talot mitä on tähän asti ollut. Ei se ole kaikki vain hyvää työmiehille tai tavalliselle perheelle, saattaa olla LKAB:lle hyvinkin hyvä, naurahtaa vanhassa keskustassa asioimassa ollut Ulla Vanhanen.

    Valtion kaivosjätti LKAB on arvioinut malmia riittävän sata vuotta. Ruotsin valtiontilintarkastus Riksrevisionen on arvostellut kaivosyhtiötä, Ruotsin hallitusta ja Kiirunan kuntaa kaivoksen ja kaupungin tulevaisuuden taloudellisten riskien puutteellisesta arvioinnista ja siitä, kestääkö LKAB:n talous kaupungin valtavat siirtokustannukset, joista se lain mukaan on päävastuussa.

    Lapin matkailukesä alkoi vaisusti – hotellihuoneista suurin osa tyhjänä kesäkuussa

    Lapin matkailukesä alkoi vaisusti – hotellihuoneista suurin osa tyhjänä kesäkuussa


    Kesän matkailukausi alkoi Lapissa hieman viime vuotta vaisummin. Tilastokeskuksen mukaan Lapin majoitusliikkeissä oli kesäkuussa vajaan prosentin vähemmän yöpymisiä kuin vuotta aiemmin. Ulkomaisten yöpymiset vähenivät kymmenen prosenttia....

    Kesän matkailukausi alkoi Lapissa hieman viime vuotta vaisummin. Tilastokeskuksen mukaan Lapin majoitusliikkeissä oli kesäkuussa vajaan prosentin vähemmän yöpymisiä kuin vuotta aiemmin.

    Ulkomaisten yöpymiset vähenivät kymmenen prosenttia. Suurimman ulkomaalaisryhmän eli saksalaisten yöpymisissä oli 15 prosenttia laskua.

    Kaikkiaan Lapin majoitusliikkeissä oli vajaat 148 000 yöpymistä.

    Myönteistä oli se, että kotimaisten yöpymiset kasvoivat kuusi prosenttia.

    Kaikkien matkailijoiden yhteenlasketut yöpymiset vähenivät muun muassa Rovaniemellä, Kittilässä ja Inarissa.

    Hotellihuone 70 eurolla

    Lapin hotelleissa oli paljon tyhjää kesäkuussa, sillä käyttöaste laski lähes kolme prosenttia ja painui alle 34 prosenttiin. Samaan aikaan esimerkiksi Helsingissä hotellia käyttöaste oli 80 prosenttia.

    Hotellihuone maksoi kesäkuussa Lapissa keskimäärin 70 euroa, Helsingissä hinta oli runsaat sata euroa yöltä.

    Lapissa oli kesäkuussa 85 hotellia, joissa oli yhteensä 6 200 huonetta.

    Liki neljän prosentin kasvuvauhti

    Vuoden alkupuoliskolla Lapin matkailulla on pyyhkinyt hyvin. Tammi-kesäkuussa Lapin majoitusliikkeissä oli lähes neljä prosenttia enemmän yöpymisiä kuin vuotta aiemmin.

    Ulkomaalaisten yöpymiset ovat nousseet seitsemän prosenttia, mutta kotimaisten yöpymisiä on ollut yhtä paljon kuin edellisvuoden alkupuoliskolla. Ulkomaalaisten yöpymisiä oli lähes 130 000 enemmän kuin kotimaisten matkailijoiden yöpymisiä.

    Lapissa kirjattiin tammi-kesäkuussa yhteensä runsaat 1,5 miljoonaa yöpymistä.

    Tilastokeskuksen majoitustilastossa on mukana rekisteröityjä majoitusliikkeitä, hotelleja, motelleja, matkustajakoteja, retkeilymajoja, lomakyliä ja leirintäalueita, joissa on vähintään 20 vuodepaikkaa. Mukana ei ole esimerkiksi monia lomamökkejä tai esimerkiksi suositun vuokrauspalvelu Airbnb:n kautta välitettäviä kohteita.

    Nyt ratkaisee asenne ja halu oppia – metalli- ja konealalta voi saada vakipaikan lyhyen koulutuksen jälkeen

    Nyt ratkaisee asenne ja halu oppia – metalli- ja konealalta voi saada vakipaikan lyhyen koulutuksen jälkeen


    Aiempaa useampi yritys hakee nyt työntekijöitä rekrytointikoulutuksilla. Esimerkiksi Pohjois-Savossa, Varsinais-Suomessa ja Keski-Suomessa rekrykoulutusten määrä on kasvanut selvästi. Pohjois-Savossa erityisesti kone-, metalli ja kuljetusalalle...

    Aiempaa useampi yritys hakee nyt työntekijöitä rekrytointikoulutuksilla. Esimerkiksi Pohjois-Savossa, Varsinais-Suomessa ja Keski-Suomessa rekrykoulutusten määrä on kasvanut selvästi.

    Pohjois-Savossa erityisesti kone-, metalli ja kuljetusalalle haetaan työntekijöitä rekrykoulutuksilla. Pohjois-Savon ELY-keskuksen mukaan sen rekrykoulutuksiin käyttämät määrärahat liki kolminkertaistuivat vuonna 2017 edellisvuodesta.

    Tuolloin työvoiman kysyntä yrityksissä alkoi selvästi lisääntyä, ja rekrykoulutuksiin haettiin jopa noin 300 osallistujaa. Kaikkiin koulutuksiin ei ole kuitenkaan ollut riittävästi hakijoita, kertoo Jan Blomberg Pohjois-Savon ELY-keskuksesta.

    – Ihmisillä voi olla hieman korkea kynnys vaihtaa alaa. Voi olla, että kyse on kone- ja metallialan vetovoimaongelmista. Kuljetusalalla taas vaaditaan valmiutta reissutyöskentelyyn, jota esimerkiksi pienten lasten vanhemmilla ei välttämättä aina ole, Blomberg arvioi.

    Edelleen tuhansia työttömiä

    Vaikka työllisyys on kohentunut nopeasti, työttömiäkin olisi tarpeeksi rekrytointikoulutuksiin. Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan työ­- ja elinkeinotoimistoissa oli kesäkuun lopussa 272 700 työtöntä työnhakijaa.

    – Kun katsoo Pohjois-Savon lukuja, niin viime vuonna haettiin kolmea sataa koulutettavaa ja työttömiä oli 11 000–12 000. Tilastojen mukaan jo kolmen kuukauden työttömyys vaikeuttaa työllistymistä ja työnantajakin voi katsoa, että pitkästä työttömyysjaksosta on haittaa.

    – Työnantajillakin on kovat osaamis- ja tuottavuusvaatimukset työntekijöille, Blomberg toteaa.

    Esimerkiksi Ylä-Savon metallialalle etsitään työntekijöitä rekrytointikoulutuksilla. Talouden kohentamisen seurauksena yritysten rekrytointiongelmat ovat lisääntyneet. Metalliala on jo pitkään kärsinyt osaavan työvoiman puutteesta.

    – Työvoiman tarve on jo aika kova näillä aloilla ja enää ei ole koulutettua työvoimaa välttämättä saatavilla, kertoo asiantuntija Arto Mustonen Pohjois-Savon TE-palveluista.

    Hakijalta vaaditaan motivaatiota ja kykyä oppia uutta, mutta aiempi kokemus alasta tai alan koulutus ei ole välttämätöntä. Koulutus kestää pääsääntöisesti 3–9 kuukautta, mutta sen vähimmäiskesto on kymmenen koulutuspäivää.

    – Etua siitä toki on, jos on teknologia- tai metallipuolen koulutusta pohjalla. Mutta jos on motivaatio ja asenne kohdallaan, halu oppia ja pystyy hakeutumaan koulutukseen, niin yritykset ovat halukkaita työllistämään, Mustonen painottaa.

    Ponsse hakee asentajia eri puolille Suomea

    Ensimmäinen infotilaisuus rekrykoulutuksista järjestettiin Iisalmessa tiistaina.

    Vieremäläiset RD Technology Center, Ratesteel ja Debomix kertoivat hakevansa yhteensä 20 työntekijää muun muassa koneistajan, koneasentajan, osakokoonpanijan, hitsaajan ja varastotyöntekijän töihin. Yrityksen tarpeisiin räätälöity koulutusjakso kestää viisi kuukautta.

    – Siinä ei voi oppia täydeksi ammattilaiseksi. Ajatus on, että koulutuksessa saa sen verran oppia, että pystyy tekemään työtehtävät yrityksen vaatimalla tasolla. Työn ohessa kouluttaudutaan lisää, Mustonen selventää.

    Iisalmessa pidetään ensi keskiviikkona ja torstaina Kuopiossa tilaisuudet, joissa kerrotaan vieremäläisen metsäkoneyritys Ponssen rekrytointikoulutuksista.

    Yhtiö etsii asentajia huoltotoimintaan eri puolille Suomea, kuten Iisalmeen, Hyvinkäälle, Joensuuhun, Mikkeliin, Rovaniemelle ja Seinäjoelle. Asentajia haetaan myös tuotantoon Ponssen Vieremän tehtaalle. Haussa on yhteensä 12 työntekijää.

    Yritykset liikkeellä tositarkoituksella

    Mustosen mukaan koulutuksen kautta työllistyy yritykseen lähes varmasti, jos vain suorittaa sen hyväksyttävästi loppuun saakka.

    – RD Technology Centerin edustaja sanoi, että käytännössä 100 prosenttia on työllistynyt heille. Toki koulutuksen aikana joku on voinut hakeutua muihin töihin. Mutta jos täyttää yrityksen minivaatimukset esimerkiksi nopeuden ja huolellisuuden suhteen, niin kyllä pääsee töihin.

    Lisäksi Metallityö Vainio hakee rekrytointikoulutuksen kautta kymmentä työntekijää tuotannon työtehtäviin. Infotilaisuus aiheesta pidetään Iisalmessa 21. elokuuta.

    Mustonen kannustaa alanvaihtajia hakemaan koulutukseen. Työnantajat ovat hänen mukaansa liikkeellä tositarkoituksella. Siitä kertoo sekin, että yritys maksaa 30 prosenttia koulutuksen kuluista ja työ- ja elinkeinohallinto loput 70 prosenttia.

    – Jos omalla alalla ei ole töitä, niin voisi miettiä, olisiko metalli- ja teknologia-ala se, joka työllistää minua seuraavat vuodet. Tänäkin päivänä työnantaja sanoi, että heillä on vakaa pyrkimys tehdä toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita ja hakevat ihmisiä pitkään työsuhteeseen.

    Heidän kotinsa lepäävät tekojärven pohjalla – Vierailu entiselle kotiseudulle nostaa tunteet pintaan

    Heidän kotinsa lepäävät tekojärven pohjalla – Vierailu entiselle kotiseudulle nostaa tunteet pintaan


    MUTENIA. Vesistön äärellä on muutama vanha hirsitalo. Idyllinen maisema, voisi moni ajatella. Jossain täällä on Susanna Siepin kotipaikka, mutta sinne ei enää pääse. Koti on syvällä järven pohjassa. Susanna Sieppi, tyttönimeltään Magga,...

    MUTENIA. Vesistön äärellä on muutama vanha hirsitalo. Idyllinen maisema, voisi moni ajatella. Jossain täällä on Susanna Siepin kotipaikka, mutta sinne ei enää pääse. Koti on syvällä järven pohjassa.

    Susanna Sieppi, tyttönimeltään Magga, muistaa kirkkaasti vuoden 1960 marraskuun. Siepin perhe lehmineen lähti kävelemään Kurujärveltä lähimpään kylään Muteniaan. Oli tullut aika. Pian altaan raivaustyöt alkaisivat ja myöhemmin alueelle tulisi vesi, joka peittäisi alleen koko Kurujärven. Kodin. Pihan. Navetan. Kaiken.

    – Marraskuussa me lähdimme, talutimme lehmät. Oli polviin asti lunta. Muteniassa lehmät laitettiin kuorma-auton kyytiin. Sitten ajoimme Vuotson kautta Tankapirtin lähettyville, Lehtolaan.

    Susanna Siepin lapsuuden perhe muutti pieneen taloon Lehtolaan, nelostien varteen. Koko perhe asui yhden huoneen talossa kahdeksan vuotta. Sen jälkeen he muuttivat Vuotsoon rakennettuun allastilaan.

    Elle-Maria Sieppi ja Susanna Sieppi Tapion veljesten talossa Muteniassa. Talo on yli kaksisataa vuotta vanha.Maiju Saijets / Yle

    Sodankylän alueella tekoaltaiden rakentaminen kosketti satoja ihmisiä. Susanna Sieppi on yksi heistä, sillä Sodankylässä 1960-luvulla yli 600 ihmistä joutui luopumaan kodeistaan ja muuttamaan pois Sodankylän pohjoisosiin rakennettavien isojen tekojärvien alta.

    Tekojärvet rakennettiin, koska Suomi tarvitsi sähköä. Ensimmäiset suunnitelmat tekojärvien rakentamisesta olivat esillä jo heti toisen maailmansodan jälkeen. Suunnittelu eteni 1950-luvun puolivälissä ja lopullinen suunnitelma Lokan tekojärven rakentamisesta valmistui vuonna 1966. Lokan tekojärven (417 km² ) täyttö alkoi kesällä 1967 ja sen sisaraltaan eli Porttipahdan (216 km² ) täyttö vuonna 1970. Lokka ja Porttipahta yhdistettiin toisiinsa vuonna 1981 valmistuneella kanavalla, jonka kautta vedenkorkeuden säätely tapahtuu.

    Vierailu entiselle kotiseudulle nostaa aina tunteet pintaan

    Entinen kurujärveläinen Susanna Sieppi on asunut Vuotsossa nyt yli viisikymmentä vuotta. Hiljalleen hän on sopeutunut uuteen asuinympäristöön. Uuden identiteetin rakentaminen on vienyt aikaa, kuten muillakin allasevakoilla.

    Vieraillessaan Muteniassa, entisen kotinsa naapurikylässä, kodin muistot heräävät. Edelleen muistoissa kimaltelee kauniina Kurujärvi, joka lepää nyt ulottumattomissa, järven pohjalla.

    – Kurujärvellä oli hyvä asua. Me uimme päivät pääksytysten. Tämä kesä on ollut sellainen kuin silloin ennen. On ollut hyvin lämmintä.

    Vuotsolainen väitöskirjatutkija Anna-Liisa Väyrynen on Vuotson kyläkirjassa “En tahtonut ois tätä vieraan maisemiin” - allasevakkojen elämänvaiheista -artikkelissaan käsitellyt ihmisten elämänkertoja ja sopeutumista uusiin paikkoihin pakkomuuton jälkeen.

    Väyrynen on haastattelujen pohjalta tullut siihen lopputulokseen, että muutoksiin sopeutuminen on vienyt aikaa. Poro- tai maatalouden jatkaminen uudessa paikassa lisäsi ihmisten turvallisuuden tunnetta ja uskoa tulevaisuuteen. Se myös auttoi sopeutumaan uuteen kotipaikkaan.

    Mutenian vanhin talo on Tapion veljesten talo, joka on rakennettu 1800-luvulla. Talo on Kemijoki Oy:n omistuksessa.Maiju Saijets / Yle

    Lokka-Porttipahta tekojärvien alle jäi monen koti, kokonaisia kyliä. Lokan vesi peitti Kurujärven lisäksi Rieston ja Korvasen kylät.

    Mutenian ja Lokan kylät säilyivät, mutta eivät entisillään. Lokassa 12 talosta 8 jäi veden alle. Muteniassa muutama talo säilyi, mutta kyläläiset menettivät suurimman osan maistaan veden alle. Entisille sijoille jääminen oli mahdotonta Muteniassakin.

    Mutenian kylä on eräänlainen tekojärvien rakentamisen muistomerkki. Kylän talot nököttävät autioina Lokan rannalla, hiekkakummun päällä. Nykyään talot omistaa Kemijoki Oy. Yhtiö lunasti aikoinaan talot ja niihin kuuluvat maat omistajiltaan. Entisöidyt talot toimivat yhtiön vierailukäytössä, puomin takana.

    “Vähän niin kuin maailmanlopun meininki” – Olisi tärkeää, että ihmiset saisivat jakaa kokemuksiaan

    Tällä viikolla saamelaisten sosiaalialan järjestö SámiSoster ry ja Kemijoki Oy järjestivät vuotsolaiselle vanhuksille matkan Muteniaan katsomaan paikkoja ja muistelemaan elämää ennen tekojärviä.

    SámiSoster-järjestön toiminnanjohtaja Ristenrauna Maggalla on omakohtaisia kokemuksia tekojärvien tulosta. Enontekiöllä syntynyt Magga muutti nuorena vaimona Kitisen latvoille, Sodankylän länsiosaan, Laitin kylään. Vuosi oli 1965.

    Laitissa oli kymmenisen taloa. Osa taloista oli jo Maggan muuttaessa tyhjillään. Kaikki tiesivät, että lähtö koittaa muutaman vuoden sisällä, muistelee Magga.

    – Ihmisillä oli lähdön tunnelma. Vähän niin kuin maailmanlopun meininki, kuvailee Magga.

    Maggan perhe asui Laitin-kylässä vuoteen 1969.

    – Se oli varmaan vuoden 1969 loppupuolta kun muutimme Vuotsoon. Rakensimme talon sinne.

    Magga muistelee, että ihmisillä oli vaikeuksia tottua tekojärviin ja siihen, että piti asua jossain muualla kuin kotona.

    – Ihmiset eivät olleet tottuneet tekojärviin. Rannat olivat erilaisia. Kun heitit verkot, eivät ihmiset tienneet että pohjalla oli puita. Turvetta nousi lauttoina pintaan. Alueella hukkui paljon poroja, jotka olivat menneet turvelauttojen päälle.

    – Tällä kaikella oli suuri vaikutus ihmisten arkeen. Ei enää ollutkaan tuttua ympäristöä. Koti oli menetetty. Lapin paliskunnan laidunmaista suuri osa jäi tekojärvien alle, kuvailee Magga.

    Ristenrauna Maggan mielestä olisi tärkeää, että ihmiset pääsevät jakamaan kokemuksiaan tapahtuneesta ja siitä, miten elämä on muuttunut. Olisi hyvä nostaa esille, miten paljon tekojärvien rakentaminen vaikutti ihmisten elämään.

    – On tärkeää, että Vuotsossa on viimein saatu järjestötoiminta käyntiin, sanoo Magga ja viittaa Mokta-toimeen. Sen tarkoitus on tarjota Vuotson vanhukselle yhdessäoloa ja virkistäytymistä.

    Euroopan unionin suurimman tekoaltaan, Lokka-Porttipahdan rakentamisesta on pian 50 vuotta. Yhteensä 640 ihmistä menetti kotinsa. Myös yksi Euroopan suurimmista aapasoista, Posoaapa jäi tekojärvien alle.

    9.8.2018 klo 22.20. Korjattu Euroopan suurin tekoallas Euroopan unionin suurimmaksi ja Posoaapa muotoon yhdeksi Euroopan suurimmaksi aapasuoksi.