Yle Uutiset | 18-139752, 18-139808, 18-140691, 18-140504, 18-133644, 18-132902 | Tuoreimmat uutiset

    Kirjasto houkuttelee uusien tarinoiden pariin –

    Kirjasto houkuttelee uusien tarinoiden pariin – "Sokkotreffit kirjan kanssa" on kuin joulu arjen keskellä


    Kirjastonkävijä voi usein valita itselleen uutta lukemista virkailijoiden valitsemista näyttelyvitriineistä. Näiden rinnalle on kehitelty myös astetta jännempi tapa valita uutta lukemista. – Itse törmäsin ideaan ensimmäisen kerran, kun...

    Kirjastonkävijä voi usein valita itselleen uutta lukemista virkailijoiden valitsemista näyttelyvitriineistä. Näiden rinnalle on kehitelty myös astetta jännempi tapa valita uutta lukemista.

    – Itse törmäsin ideaan ensimmäisen kerran, kun opiskelin kirjastoalaa, kertoo "Sokkotreffit kirjan kanssa" Kemin kirjastolle tuonut Armi Rasilainen.

    Rasilainen sanoo alkuperäisen ajatuksen lähteneen ulkomailta, vaikka hän törmäsikin ideaan ensimmäisen kerran eräässä eteläsuomalaisessa kirjastossa.

    – Lainattavat kirjat on siis kääritty ruskeaan lahjapaperiin ja paketin päälle on laitettu pieni kuvaus sisällöstä. Ja tuon lyhyen kuvauksen perusteella saa valita itselleen uutta luettavaa, Rasilainen valottaa.

    Kuvauksen perusteella ei välttämättä hoksaa, vaikka kyseessä olisikin itselle jo entuudestaan tuttu teos. Sen vuoksi näillä sokkotreffeillä voi valita useamman lukukumppanin.

    – Parhaassa tapauksessa paketista voi löytyä uusi ja jännittävä kirjatuttavuus, Rasilainen sanoo.

    Paketeilla on ollut kysyntää

    Kemin kaupunginkirjastossa sokkotreffit kirjan kanssa on mahdollista tehdä joulun alkupäivistä pyhien yli. Rasilaisen mukaan tempaus on otettu kirjaston kävijöiden kesken innolla vastaan.

    – Kirjapaketteja on lähtenyt tosi hyvin liikkeelle ja kun sana on kiirinyt, niin on tultu suoraan tiskiltä kysymään, että missä täällä oli ne sokkotreffit, Rasilainen kertoo.

    Hän kehottaakin lainaamisvaiheessa asioimaan tiskillä, sillä sokkotreffikirjat voidaan lainata ainoastaan asiakaspalvelutiskiltä. Syynä on se, että kirjastossa halutaan pitää kirjaa liikkeillä olevista kirjoista. Toisaalta lainaamisvaiheessa voisi automaatilta nähdä jo vahingossa kirjan nimen ja tekijän - ja yllätys menisi pilalle.

    – Kun ei yhtään tiedä, millainen maailma paketista paljastuu, niin se on kuin olisi syntymäpäivät tai joulu arjen keskellä, Rasilainen hehkuttaa hauskaa tapaa tutustua itselle tuntemattomaan kirjallisuuteen.

    Iso erikoiskuljetus kulkee Rovaniemeltä Ouluun

    Iso erikoiskuljetus kulkee Rovaniemeltä Ouluun


    Kemijärvellä radalta suistunut veturi kuljetetaan tiistaina Rovaniemeltä Ouluun. Kyseessä on harvinaisen suuri erikoiskuljetus. Se painaa 182 tonnia, pituutta on 34 metriä, korkeutta yli viisi ja leveyttä runsaat kolme metriä. Erikoiskuljetus...

    Kemijärvellä radalta suistunut veturi kuljetetaan tiistaina Rovaniemeltä Ouluun. Kyseessä on harvinaisen suuri erikoiskuljetus. Se painaa 182 tonnia, pituutta on 34 metriä, korkeutta yli viisi ja leveyttä runsaat kolme metriä.

    Erikoiskuljetus lähti Rovaniemeltä tiistaina puolen päivän aikaan. Se kulki nelostietä Tervolan Peuraan, josta se siirtyi Itäpuolen tietä pitkin Kemiin. Kemissä kuljetus oli kello 15 aikaan. Kemistä kuljetus jatkaa Veitsiluodontien kautta nelostielle Iihin. Iissä se siirtyy vanhalle nelostielle kohti Oulua.

    VR:ltä kerrotaan, että erikoiskuljetus voi joutua käyttämään välillä myös vastaantulevien kaistaa, jolloin liikenne pysäytetään ja poliisi ohjaa liikennettä.

    VR:ltä arvioidaan, että kuljetus on perillä Oulussa noin kello 22.

    – Kun veturi on saatu Ouluun, tutkimme sitä paikan päällä. Vielä ei ole päätetty, viedäänkö veturi Oulusta muualle, kalustopäällikkö Mikko Tikkanen VR:ltä sanoo.

    Veturi piti kuljettaa maanteitse, koska sen telit vaurioituivat onnettomuudessa eikä se voinut kulkea kiskoja pitkin. Veturi suistui raiteilta ja törmäsi kuorma-autoon Kemijärvellä viime keskiviikkona. Kuorma-auton kuljettaja kuoli ja toinen veturinkuljettaja loukkaantui.

    Varusmies sai vakavia vammoja liikenneonnettomuudessa Sodankylässä

    Varusmies sai vakavia vammoja liikenneonnettomuudessa Sodankylässä


    Yksi varusmies loukkaantui vakavasti Sodankylässä maanantaina sattuneessa onnettomuudessa. Puolustusvoimista kerrotaan, että maastokuorma-autossa ollut varusmies on jouduttu leikkaamaan Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä, mutta hänellä ei ole...

    Yksi varusmies loukkaantui vakavasti Sodankylässä maanantaina sattuneessa onnettomuudessa. Puolustusvoimista kerrotaan, että maastokuorma-autossa ollut varusmies on jouduttu leikkaamaan Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä, mutta hänellä ei ole hengenvaaraa. Toinen kuorma-autossa ollut varusmies sai lieviä vammoja.

    Puolustusvoimista ei kerrota, miltä paikkakunnalta varusmiehet ovat kotoisin.

    Jääkäriprikaatin raskas maastokuorma-auto ja polttoaineperävaunu suistuivat tieltä maanantaina iltapäivällä Sodankylässä noin kahden kilometrin päässä kirkonkylästä. Ajoneuvo ajautui osaksi pieneen jokeen.

    Puolustusvoimien mukaan ajoneuvon kyydissä olleesta bensasäiliöstä pääsi valumaan polttoainetta luontoon, mutta määrä oli vähäinen eikä siitä aiheutunut ympäristölle haittaa.

    Auto saatiin nostettua tielle ja onnettomuuspaikka siivottua maanantaina illalla.

    Kuorma-auto oli palaamassa sotaharjoituksesta Rovajärveltä. Poliisi tutkii onnettomuuden syytä.

    Yle testasi: Saako Kelasta saamenkielistä palvelua, kuten laki vaatii? Tulkkaus järjestyi kahden päivän päähän

    Yle testasi: Saako Kelasta saamenkielistä palvelua, kuten laki vaatii? Tulkkaus järjestyi kahden päivän päähän


    SaamelaisetSuomessa on noin 10 000 saamelaista. Kaikkiaan Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä asuu 75 000–100 000 saamelaista.Suomen saamelaisista noin 60 prosenttia asuu saamelaisten kotiseutualueen (Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat...

    Saamelaiset

    Suomessa on noin 10 000 saamelaista. Kaikkiaan Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä asuu 75 000–100 000 saamelaista.

    Suomen saamelaisista noin 60 prosenttia asuu saamelaisten kotiseutualueen (Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosa) ulkopuolella.

    Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä. Ne ovat inarinsaame, pohjoissaame ja koltansaame. Pohjoissaame on kielistä suurin, ja sitä puhutaan myös Norjassa ja Ruotsissa.

    Yhteensä Pohjoismaissa on yhdeksän saamen kieltä. Kaikki saamen kielet ovat uhanalaisia.

    Kun saamenkielinen ihminen astuu sisään kansaneläkelaitos Kelan toimistoon, hänellä on oikeus äidinkieliseen palveluun, koska Saamen kielilaki velvoittaa Kelaa järjestämään palvelua suomen ja ruotsin lisäksi myös saameksi.

    Kelan saamenkieliset palvelut ovat kuitenkin herättäneet keskustelua viime vuosina. Kela on tuonut esille, että sen saamenkielisille palveluille ei ole kysyntää ja eräässä tapauksessa Kela pyysi asiakastaan kääntämään saamenkielisen kirjeensä joko suomeksi tai ruotsiksi. Yle Saame testasi Kelan Ivalon toimistossa Inarin kunnassa, miten saamenkieliset palvelut toimivat.

    Pohjoissaameksi palvelua sai, kun käveli Kelan Ivalon toimipisteeseen ja siellä oikean henkilön, pohjoissaamenkielisen työntekijän luokse. Inarinsaamenkieliselle varattiin aika kahden päivän päähän ja hän olisi silloin voinut hoitaa asiansa äidinkielellään tulkin kautta. Myös koltankielistä palvelua saadakseen täytyy tällä hetkellä varata aika ja asioida tulkin välityksellä, vaikka tähän saakka palvelua on saanut suoraan koltankieliseltä työntekijältä.

    Kelassa on ollut koltankielistä asiakaspalvelua saatavilla, mutta sisäisten toimien takia sitä ei ole juuri nyt tarjolla, kertoo Kelan Pohjois-Lapin palveluryhmän päällikkö Outi Törmänen. Kaikki tulkkipalvelut saameksi on varattava etukäteen.

    – Kela tarjoaa palvelua kaikilla Suomessa puhutuilla kolmella saamen kielellä. Kaikkiin kielipalveluihin ei ole työntekijää, mutta me ostamme tarvittaessa tulkkauksen ja käännökset, Törmänen toteaa.

    Kela hakee parhaillaan myös inarinsaamenkielistä työntekijää.

    Kelan Pohjois-Lapin palveluryhmän päällikkö Outi Törmänen kertoo, että Kela pyrkii parantamaan saamenkielisiä palveluitaan.Ritva Torikka / YleKelan saamenkieliset palvelut

    1980-luvun alkuvuosina käännettiin ensimmäinen Kelan esite pohjoissaameksi.

    1990-luvulla Kelassa oli saamenasiain sihteeri ja hän tarjosi neuvontapalveluja myös Saamen radion kautta saameksi.

    Saamen kielilaki tuli voimaan ensimmäistä kertaa vuonna 1992. Myös nykyinen Saamen kielilaki velvoittaa Kelaa järjestämään saamelaisille mahdollisuuden käyttää asioidessaan omaa äidinkieltään.

    Palvelut tällä hetkellä:

    Pohjoissaamenkielinen saa palvelua mahdollisesti toimipisteessä ja etäyhteyden tai puhelimen kautta tiistaisin ja torstaisin.

    Inarin- ja koltankielinen palvelu toimii tulkin tai kääntäjän välityksellä.

    Palveluesitteitä on käännetty saameksi. Netin kautta voi lähettää kysymyksiä saameksi.

    "Saamenkielisten palveluiden pyytäminen erikseen on haasteellista"

    Vaikka saamenkielinen saa siis halutessaan Kelan palveluita omalla kielellään lain vaatimalla tavalla, ei tilanne ole ihanteellinen. Pohjois-Lapin palveluryhmän päällikkö Outi Törmänen myöntää, että saamenkielisille on kynnys tulla vaatimaan omankielistä palvelua, koska sitä pitää pyytää järjestämään erikseen. Erityisesti tulkin pyytämiselle kynnys on korkea.

    – Uskon, että on vähän haasteellista vaatia sitä palvelua, kun se ei ole ihan automaattisesti tarjolla. Ihmisen täytyy esittää se tahto ja toive. Sujuvaa ja jouhevaahan se ei ole.

    Törmänen pahoittelee sitä, että Kelan saamenkielinen palvelu ei ole tällä hetkellä riittävällä tasolla.

    – Se ei ole vielä tässä vaiheessa tarpeeksi kattava. Tarvitsemme kehittämistyötä, jotta saamme kaikki palvelut saamenkielisille tasa-arvoisesti, samaan tapaan kuin suomen- ja ruotsinkielisillekin.

    Arja Jomppanen istuu lasin takana ja palvelee pohjoissaamenkielisiä Kelan Ivalon toimistossa.Ritva Torikka / YleSaamelaiskäräjät ja Kolttien kyläkokous pyytävät selvitystä

    Saamelaiskäräjät ja Kolttien kyläkokous, Siiddsååbbar, ovat pyytäneet Kelalta selvitystä siitä, miksi Kela on muuttanut koltankielisen työntekijän työkuvaa siten, että hänellä ei ole enää mahdollisuutta palvella saamenkielisiä asiakkaita.

    Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio kertoo, että kolttasaamelaiset ovat ottaneet huolestuneina yhteyttä sekä Saamelaiskäräjiin että Siidsååbbariin siitä, että Kelan koltankieliset palvelut olisivat nyt loppumassa.

    Saamelaiskäräjät ja Siidsååbbar ovat pyytäneet Kelalta sekä selvitystä asiasta että myös saamelaiskäräjälain velvoittamia neuvotteluja.

    Tiina Sanila-Aikion mielestä Kela on ollut tähän saakka yksi parhaista esimerkeistä koltankielisten palveluiden suhteen, koska heillä on ollut koltankielinen työntekijä palvelemassa koltankielisiä.

    – Hän on myös voinut kehittää koltankielisiä palveluja Kelan sisällä. Mielestäni on suuri vahinko, jos nämä palvelut eivät ole enää saatavilla.

    Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio pitää suurena vahinkona, jos koltankielinen asiakaspalvelija ei palvele enää asiakkaita.Ritva Torikka / Yle"Kieli ei ole ainoa tärkeä asia"

    Vaikka Kela on tarjonnut saamenkielisiä palveluja kauan, on niiden käyttämisen kynnys edelleen korkea. Laissa saamenkielisille taattuja saamenkielisiä palveluja käytetään viranomaisissa muutoinkin vähänlaisesti.

    Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio näkee asiaan monta syytä.

    – Saamenkielisten palvelujen käyttämistä on haitannut se, että saamen kielten kirjallinen taito on vähäistä ja erityisesti uudenaikainen terminologia puuttuu.

    Sanila-Aikion mielestä kieli ei kuitenkaan ole ainoa tärkeä asia puhuttaessa saamenkielisistä palveluista.

    – Saamenkielinen asiakaspalvelija voi hyödyntää myös kulttuurista tietotaitoaan palvellessaan saamelaisia asiakkaita. Kokonaisuus on tärkeä tässä yhteydessä.

    Sanila-Aikio on varma siitä, että esimerkiksi kolttasaamelainen on asiakaspalvelijana osannut antaa oman kansansa ihmisille juuri sellaisia neuvoja, joita he tarvitsevat.

    – Koltankielinen on Kelan asiakaspalvelijana pystynyt tuttuna ihmisenä palvelemaan ja neuvomaan ihmisiä aivan toisella tavalla kuin suomenkielinen virkailija.

    Vuonna 2021 saamenkieliset palvelut tasavertaisia

    Saamenkielisten palveluiden tarjonnan pitäisi kuitenkin parantua tulevaisuudessa. Kelassa on meneillään hanke, jonka suunnittelu alkoi viime keväänä Saamelaiskäräjien ja Kelan vuonna 2017 käymien neuvottelujen pohjalta.

    – Hanke käynnistyi joulukuussa ja se kestää noin kaksi vuotta. Toivon mukaan saamme paljon valmiiksi siinä ajassa, palveluryhmän päällikkö Outi Törmänen sanoo.

    Tarkoituksena on, että vuonna 2021 Kelan saamenkieliset palvelut olisivat samalla tasolla kuin suomen- ja ruotsinkieliset palvelut.

    – Kela pyrkii laittamaan saamenkielisten palvelut sille mallille, että ne ovat samalla tasolla muiden kanssa, kertoo Törmänen.

    Norjan satelliittivalaat ovat lähteneet vaellukselle – ilmestyivät Tromssan vuonoihin

    Norjan satelliittivalaat ovat lähteneet vaellukselle – ilmestyivät Tromssan vuonoihin


    Suurin osa Tromssan yliopiston merkitsemistä ryhävalaista on lähtenyt Huippuvuorilta kohti etelää. Kymmenestä tänä vuonna satelliittipaikantimen saaneesta ryhävalaasta viisi on Tromssan läänin koillisosassa olevissa vuonoissa asutuksen...

    Suurin osa Tromssan yliopiston merkitsemistä ryhävalaista on lähtenyt Huippuvuorilta kohti etelää. Kymmenestä tänä vuonna satelliittipaikantimen saaneesta ryhävalaasta viisi on Tromssan läänin koillisosassa olevissa vuonoissa asutuksen lähistöllä.

    Satelliittiseurannan mukaan ryhävalaat uivat melkoista siksakkia Tromssan läänin koillisosan vuonoissa. Alueella on nyt runsaasti silliä, jota valaat ovat syömässä.Kuvakaappaus Tromssan yliopiston sivulta: https://whaletracking2018.uit.no/

    Kolme merkkivalasta on edelleen Huippuvuorten merialueella, jossa ryhävalaat asustavat kesäisin. Yksi valaista on Norjan Varangin niemimaan ja Venäjän Novaja Zemljan välisellä merialueella.

    Yksi valas on jo Brittein saarten korkeudella. Tromssan yliopiston internetsivustolta näkee, että kyseinen valas etenee päättäväisen suoraviivaisesti kohti etelää. Sivustolta voi seurata merkittyjen ryhävalaiden liikkeitä lähes reaaliajassa.

    Yksi satelliittivalaista näyttää olevan suoraviivaisesti matkalla lisääntymisalueelle Karibian korkeudelle.Kuvakaappaus Tromssan yliopiston sivulta: https://whaletracking2018.uit.no/

    Satelliittipaikantimella merkityt valaat eivät ui yksin, vaan ne ovat mukana isoissa parvissa. Niiden kautta voi siis seurata parvien liikkumista.

    Vuonolla nähtiin huikea näytelmä

    Ryhävalaat tulevat lisääntymisvaelluksellaan Norjan vuonoihin sillien perässä. Ne tankkaavat rasvavarastonsa viimeisen päälle täyteen tuhansien kilometrien vaellusta varten.

    Valaat saapuvat rannikolle samoihin aikoihin joka vuosi. Viime vuonna Norjan tiedotusvälineissä kerrottiin isosta valasmäärästä Kvaenangen-vuonolla Skjervöyn lähellä.

    Valaita voi bongata Pohjois-Norjassa kun ne tulevat silliparvien perässä vuonoihin.Vesa Vaarama / Yle

    Valasparven pääsivät näkemään aivan lähietäisyydeltä Skjervöyn lukion oppilaat luontoretkellään vuonolla. NRK:n jutun mukaan meri suorastaan kiehui valaita. Parvessa oli arviolta 70-80 ryhävalasta, joka on täysikasvuisena jopa 16 metrin mittainen ja painaa 30 000 kiloa.

    Alue on juuri se sama, jossa viisi satelliittivalasta on juuri tällä hetkellä. Hyvällä syyllä voi olettaa, että alueella on tänäkin vuonna iso määrä valaita herkuttelemassa sillillä.

    Tromssassa valasturismi on merkittävä bisnes. Valassafareilla käy vuosittain tuhansia turisteja.

    Valassafarit ovat yksi elämys, joka houkuttaa jatkuvasti enemmän ja enemmän turisteja Pohjois-Norjaan. Aluksia on jopa rakennettu puhtaasti safaritarkoituksiin.Vesa Vaarama / Yle
    Rovaniemen joulusesongissa ajaa myös oululaisia takseja – yrittäjän mukaan kuskeja on käyty uhkailemassa

    Rovaniemen joulusesongissa ajaa myös oululaisia takseja – yrittäjän mukaan kuskeja on käyty uhkailemassa


    Oululainen taksiyritys on tuonut kilpailua Rovaniemen joulusesonkiin. Yritys liikennöi lähes tuplahinnalla paikallisiin takseihin nähden keskustan, Pajakylän ja lentokentän välillä. Oululaisen 24 Games -yrityksen takseissa on asiakkaille...

    Oululainen taksiyritys on tuonut kilpailua Rovaniemen joulusesonkiin. Yritys liikennöi lähes tuplahinnalla paikallisiin takseihin nähden keskustan, Pajakylän ja lentokentän välillä.

    Oululaisen 24 Games -yrityksen takseissa on asiakkaille näkyvissä hinnasto, jonka mukaan kyyti lentokentältä kaupunkiin maksaa 49 euroa. Paikallisilla takseilla tyypillinen hinta samalle matkalle on noin 25 euroa.

    Kaikki taksiyrittäjät eivät ole suhtautuneet tulijoihin myötämielisesti.

    – Muutama on tullut uhkailemaan, että pitää häipyä tai he hoitavat häipymisen, uhkavat vetää turpaan ja tuolla tavalla. Kyllähän tähän maahan ääntä sopii, että siinähän huudelkoon, mutta tottakai asiat pitää hoitaa virallisen prosessin kautta. Ei meillä tarvitse kuunnella tuollaista puhetta, 24 Games -yrityksen taksitoimintaa pyörittävä Markku Aitavaara sanoo.

    Hänen mukaansa muutama kuljettaja pilaa paikallisten taksien maineen.

    – On siellä myös kuljettajia, jotka ovat tulleet erittäin asiallisesti keskustelemaan, juteltu niitä näitä ja ovat sanoneet vain että tervetuloa kilpailemaan.

    Tilanne oli odotettavissa

    Suomen taksiliiton Lapin lääninyhdistyksen toiminnanjohtajan Veijo Petreliuksen mukaan taksilain uudistuttua oli täysin odotettavissa, että Lapin joululiikenteeseen saadaan uusia yrittäjiä, joiden hintoihin ei ole totuttu. Hintojen vuoksi suurimmassa ongelmassa ovat Petreliuksen mukaan asiakkaat, jotka ovat tottuneet kohtuuhintaisiin kuljetuksiin.

    – Nyt tulee selkeitä niin sanottuja kerman kuorijoita, jotka hinnoittelevat itsensä kovaksi ja kun asiakkaat ovat tietämättömiä, niin he joutuvat ikävään tilanteeseen. Tämä ei Lapin matkailunkaan kannalta ole hyvä asia että heti ensimmäisenä, kun vapautuminen taksiliikenteestä tuli niin lähdetään joululiikenteessä tällaisiin ylilyönteihin.

    Pekingin talviolympialaiset vauhdittavat Suomen koulutusvientiä – kiinalaiset hakevat Lapista oppia hiihtokeskusjohtamiseen

    Pekingin talviolympialaiset vauhdittavat Suomen koulutusvientiä – kiinalaiset hakevat Lapista oppia hiihtokeskusjohtamiseen


    Vuoden 2022 talviolympialaisia isännöivä Kiina on ilmoittanut rakentavansa peräti 800 hiihtokeskusta eri puolille maata. Suuren urheilujuhlan alla on tarkoitus tutustuttaa sadat miljoonat kansalaiset talvilajeihin. Tulevia hiihtokeskusten...

    Vuoden 2022 talviolympialaisia isännöivä Kiina on ilmoittanut rakentavansa peräti 800 hiihtokeskusta eri puolille maata. Suuren urheilujuhlan alla on tarkoitus tutustuttaa sadat miljoonat kansalaiset talvilajeihin.

    Tulevia hiihtokeskusten päälliköitä koulutetaan Rovaniemellä.

    – Saamme oppia talviurheilukeskusten toiminnasta ja viemme opit mukanamme takaisin Kiinaan. Siellä voimme etsiä ongelmakohtia ja korjata ne, pohtii parikymppinen Hou Zhifei mahdollista omaa roolia talvikisojen menestyksessä.

    Osa Pekingin urheiluyliopiston johtamisen opiskelijoista on nähnyt lunta ensi kerran Lapissa, mutta tekee jo täyttä päätä harjoitustyönään bisnessuunnitelmia lappilaisille matkailuyrityksille. Porojen juoksukilpailut ja minibussin hankinta vauhdittaisi eräänkin yrityksen kasvua, opiskelijat päättelevät.

    Opiskelu Suomessa on itsenäisempää ja rennompaa kuin Pekingissä, jossa päntättiin myös marxismia ja sotilasoppia.

    – Opettajat täällä ovat kärsivällisiä ja mukavia meitä kohtaan. Kiinassa suurin osa opettajista on hyvin vaativia, vertaa Hsu Wen Chien.

    Englannin puhuminen ei kaikilta suju

    Lapin ammattikorkeakoululle ja yliopistolle kaksivuotisen Ski resort management-koulutuksen räätälöinti tilaustyönä kiinalaisryhmälle oli iso askel. Pekingin urheiluyliopisto maksaa koulutuksesta yli 300 000 euroa.

    Kolmentoista opiskelijan ryhmä on syyskuusta alkaen opiskellut paitsi talviurheilukeskusten toimintaa, myös esimerkiksi henkilöstöhallintoa ja laskentaa. Myöhemmin luvassa on kaksi työharjoittelujaksoa.

    Hiihtokeskusjohtamisen opiskelijat hiihtivät elämänsä ensimmäistä kertaa Rovaniemen Ounasvaaralla.Annu Passoja / Yle

    Alku on mennyt melko hyvin, mutta ei kuitenkaan aivan nappiin.

    – Nyt näyttää, että muutamilla kielitaito on pikkaisen heikko. Olisi ollut parempi, jos olisimme itse päässeet Kiinaan testaamaan kielitaidon, sanoo vieraskielistä opetusta ammattikorkeakoulussa koordinoiva lehtori Ulla Kangasniemi.

    Lapissa luotettiin Pekingissä järjestettyihin kirjallisiin testeihin.

    – Mutta muuten ryhmä on ollut aivan mahtava. Motivoitunut, innostunut ja valmiina kaikkeen, Kangasniemi kehuu.

    Hän kertoo, että muiltakin kiinalaisyliopistoilta on tullut kyselyjä samantyyppisestä koulutuksesta.

    Kymmenillä miljoonilla koulutusta Kiinaan

    Suomen koulutusviennin euromääräinen arvo nousee Opetushallituksen mukaan tänä vuonna 350 miljoonaan. Kiinan osuus siitä on noin 50 miljoonaa euroa. Koulutusviennin tärkein markkina-alue on Kaakkois-Aasia, mutta kirkkaasti tärkein yksittäinen kohdemaa on Kiina.

    Suomen koulutusviennin euromääräinen arvo nousee Opetushallituksen mukaan tänä vuonna 350 miljoonaan.

    Kiinaan viedään niin opetusrobotteja kuin kokonaisia päiväkotikonsepteja ja toisaalta opettaja- ja rehtoriryhmät käyvät opissa Suomessa. Rovaniemelläkin kiinalaiset opettajaseurueet ovat säännöllisiä vieraita.

    Lähestyvät talviolympialaiset kasvattavat entisestään kiinnostusta Suomeen.

    – Kiinassa halutaan siirtää huippu-urheilijoita eri lajeista talviurheilun pariin, kertoo ohjelmajohtaja Lauri Tuomi Opetushallituksesta.

    Kiinalaisten talviurheilijoiden valmennukseen osallistuu esimerkiksi Vuokatin urheiluopisto. Aivan nollasta Kiina ei talvilajeihin lähde, sillä Pyeongchangin talvikisoissa tänä vuonna Kiina sai yhdeksän mitalia.

    "Ehkä joskus vielä opin"

    Hiihto kiinnostaa myös johtamisen opiskelijoita, vaikka vain pari heistä on murtomaahiihtoa nähnyt, eikä kukaan itse kokeillut. Koska Kiinan kanssa toimitaan aina korkeimmalla mahdollisella tasolla, on hiihdonopettajaksi hankittu itse Reijo Jylhä, entinen Suomen hiihtomaajoukkueen päävalmentaja.

    Jylhä kysyy, tietävätkö opiskelijat mitä välineitä hiihdossa tarvitaan. Joku ehdottaa kypärää. Yksi muistaa nähneensä videolta, että molemmissa käsissä oli kepit. Tältä pohjalta ryhmä lähtee liikehtimään luokkahuoneessa, jalkoja liu'uttaen ja oikeaa kädenliikettä hakien.

    Seuraavalla viikolla pekingiläisopiskelijat pääsevät tositoimiin kirpakassa pakkasessa Ounasvaaralla. Lumi lähtee kuin vahingossa liu'uttamaan joidenkin suksia niin, että hiihdon syvin olemus näyttäisi ainakin hetkellisesti avautuvan.

    – Tämä menee yllättävän hyvin ! Nythän tässä käy niin, että he vielä oppivat hiihtämään, Jylhä iloitsee.

    Helppoa se ei ole, eikä kukaan sitä odotakaan.

    – On tämä vaikeaa, mutta jos harjoittelen kovasti, niin ehkä vielä joskus opin, sanoo sinnikäs Hou Zhifei.

    Hou Zhifei (etualalla) opiskelutovereineen oli opiskellut kahden vuoden ajan johtamista Pekingin urheiluyliopistossa ennen tuloaan Rovaniemelle.Annu Passoja / Yle
    Kaksi varusmiestä loukkaantui raskaan ajoneuvon ajettua ojaan Sodankylässä

    Kaksi varusmiestä loukkaantui raskaan ajoneuvon ajettua ojaan Sodankylässä


    Kaksi varusmiestä on loukkaantunut raskaan ajoneuvon ajettua ojaan Sodankylän eteläpuolella kello 14 jälkeen. Ambulanssi kuljetti heidät jatkohoitoon Lapin keskussairaalaan. Kyseessä oli Jääkäriprikaatin raskas maastokuorma-auto sekä...

    Kaksi varusmiestä on loukkaantunut raskaan ajoneuvon ajettua ojaan Sodankylän eteläpuolella kello 14 jälkeen. Ambulanssi kuljetti heidät jatkohoitoon Lapin keskussairaalaan.

    Kyseessä oli Jääkäriprikaatin raskas maastokuorma-auto sekä polttoaineperävaunu. Ajoneuvo kuljetti satoja litroja dieselöljyä ja bensiiniä, josta osa on vuotanut maahan. Lapin pelastuslaitoksen mukaan vielä ei tiedetä, kuinka suuresta määrästä on kyse.

    Poliisi selvittää onnettomuuta yhdessä Jääkäriprikaatin kanssa.

    Nelostie on ollut suljettuna onnettomuuden takia, mutta avataan pian liikenteelle. Siihen saakka henkilöautoille on kiertotie Kemijärventien, Orajärventien ja Kurkiaskantien kautta.

    Juttua korjattu 17.12.2018 kello 16:47 Loukkaantuneita oli kaksi eikä yksi kuten jutussa aiemmin kerrottiin. Kyseessä oli raskas maastokuorma-auto sekä polttoaineperävaunu eikä rekka kuten aiemmin kerrottiin.

    Väyrysen korttitemppu onnistui: 5000 kannattajakorttia uudelle puolueelle

    Väyrysen korttitemppu onnistui: 5000 kannattajakorttia uudelle puolueelle


    Kansanedustaja Paavo Väyrynen (tl.) kertoo saaneensa kerättyä 5000 kannattajakorttia uuden puolueen perustamiseksi. 5000. kannattajakortti kirjoitettiin Seinäjoella sunnuntaina, Seitsemän tähden liike kertoo Facebook-sivullaan. – Vielä tarvitaan...

    Kansanedustaja Paavo Väyrynen (tl.) kertoo saaneensa kerättyä 5000 kannattajakorttia uuden puolueen perustamiseksi. 5000. kannattajakortti kirjoitettiin Seinäjoella sunnuntaina, Seitsemän tähden liike kertoo Facebook-sivullaan.

    – Vielä tarvitaan kuitenkin kortteja, jotta "särkymävaraa" olisi, eli mikäli teillä täytettyjä kortteja vielä on, ne kannattaa lähettää Paavolle, liike opastaa Facebookissa.

    Väyrynen aikoo viedä loput kannattajakortit oikeusministeriöön alkuviikon aikana. Hänen mukaansa Seitsemän tähden liike saattaa päästä puoluerekisteriin vielä ennen joulua.

    Väyrynen on ilmoittanut asettuvansa liikkeen ehdokkaaksi eduskuntavaaleissa. Vielä ei ole tiedossa, onko Väyrysen vaalipiiri Lappi vai Uusimaa.

    Entinen moninkertainen keskustan kansanedustaja, ministeri ja europarlamentaarikko perustaa uuden puolueen, koska hän on riitaantunut edellisen puolueensa Kansalaispuolueen nykyisten johtajien kanssa. Keskustasta Väyrynen erosi viime keväänä.

    Ratavaurio korjattu – junat liikkuvat jälleen Kemijärven ja Rovaniemen välillä

    Ratavaurio korjattu – junat liikkuvat jälleen Kemijärven ja Rovaniemen välillä


    Kemijärven tasoristeysonnettomuudessa syntynyt ratavaurio on saatu korjattua. Liikennevirastosta kerrotaan, että rautatie Palojärven kohdalla saatiin kuntoon puoli neljän jälkeen varhain maanantaina. Junaliikenne Rovaniemen ja Kemijärven välillä...

    Kemijärven tasoristeysonnettomuudessa syntynyt ratavaurio on saatu korjattua. Liikennevirastosta kerrotaan, että rautatie Palojärven kohdalla saatiin kuntoon puoli neljän jälkeen varhain maanantaina. Junaliikenne Rovaniemen ja Kemijärven välillä palautui normaaliksi maanantaina.

    Junaliikenne Rovaniemen ja Kemijärven välillä on ollut keskeytyksissä viime keskiviikosta lähtien. Junat on korvattu tällä välillä linja-autoilla. Kiskoilta suistunut veturi kuljetettiin maanantain vastaisena yönä Rovaniemelle, josta se viedään edelleen Oulun kautta Helsinkiin.

    Uutta tietä 400 metriä

    Onnettomuuden jälkihoito vaati paljon töitä. Liikenneviraston mukaan veturin nostoa varten paikalle tuotiin kaksi maantienosturia, joita varten oli ensin rakennettava 400 metriä tietä. Veturin kuljettaminen teitä pitkin oli poikkeuksellisen vaativa etenkin talviolosuhteissa.

    Veturikuljetuksen pituus oli 34 metriä ja se painoi 182 tonnia. Korkeutta sillä oli 5,6 metriä ja leveyttä 3,5 metriä.

    Johtaja Anna Jokela Liikennevirastosta kertoi Twitterissä, että veturi piti viedä maanteitä pitkin, koska sen telit olivat vaurioituneet.

    Tavarajuna törmäsi keskiviikkona kuorma-autoon, jolloin veturi ja osa ensimmäisestä vaunusta suistuivat kiskoilta. Kuorma-auton kuljettaja kuoli ja toinen veturinkuljettaja loukkaantui.

    50. kertaa startannut Operaatio Lumihiutale kaipaa mukaan lisää nuoria

    50. kertaa startannut Operaatio Lumihiutale kaipaa mukaan lisää nuoria


    Autoliiton perinteinen tiepalvelutempaus Operaatio Lumihiutaleen yhteislähtö starttasi tänään Kemistä ja Helsingistä. Päivystystä on järjestetty vuodesta 1969. Jo 50. kertaa käynnistyvän tempauksen suojelijana on tasavallan presidentti Sauli...

    Autoliiton perinteinen tiepalvelutempaus Operaatio Lumihiutaleen yhteislähtö starttasi tänään Kemistä ja Helsingistä. Päivystystä on järjestetty vuodesta 1969. Jo 50. kertaa käynnistyvän tempauksen suojelijana on tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

    Vapaaehtoiset tiepalvelupäivystäjät ovat operaation aikana lähtövalmiudessa auttamaan tien päälle pulaan joutuneita. Tehostettu päivystys jatkuu 1. tammikuuta saakka.

    Tyypillisiä avustustehtäviä joulunaikaan ovat ovien avaukset avainten jäätyä sisälle autoon, renkaan vaihdot ja polttoaineen viennit.

    – Kyllä ne on iloisia juttuja, kun saa autoilijan jatkamaan matkaa ja pelastettua -30 asteen pakkasesta, ne lämmittää mieltä, neljättä vuosikymmentä vapaaehtoistyötä tekevä Tapio Ruokamo kertoo.

    Pohjois-Suomessa toimintaa pyörittää pääosin pitkään mukana olleet vapaaehtoiset. Viime vuosina mukaan on onneksi tullut myös nuoria.

    Ukkoutuminen vielä uhkaa, että hyvä olisi saada vielä lisää nuoria mukaan. Meidän alueella on onneksi tullut muutamia nuoria mukaan, että saadaan tätä perinnettä jatkettua, Kempeleestä saapunut Marko Laine toteaa.

    Autoliitto muistuttaa autoilijoita siitä, että etenkin pidemmälle matkalle lähtiessä auto olisi huollettu, nesteet tarkistettu, polttoainetta riittävästi tankissa ja kaiken varalta mukaan olisi syytä pakata ylimääräistä vaatetusta sekä termospulloon lämmintä juotavaa.

    – Apua odottaessa ensimmäinen seuraan pyrkivä on kylmyys, Laine muistuttaa.

    Jos kuitenkin ongelmia tien päällä tulee, Autoliiton Operaatio Lumihiutaleen palvelukeskukseen saa yhteyden numerosta 0200 8080 ( 1,95€/min + mpm tai pvm, jonotus on maksuton).

    Autoliiton väki toivottaa rauhallista joulun odotusta ja turvallisia kilometrejä.Antti Ullakko
    Trafin ongelmat ovat vaikeuttaneet autokauppaa – kaikkia autoja ei ole voitu luovuttaa asiakkaille

    Trafin ongelmat ovat vaikeuttaneet autokauppaa – kaikkia autoja ei ole voitu luovuttaa asiakkaille


    Trafin sähköisten asiointipalvelujen sulkeminen on vaikeuttanut autokauppaa. Trafi sulki sunnuntaina kaikki sähköiset asiointipalvelunsa tietoturvavaaran vuoksi. Auton omistajanvaihdos on jouduttu kuluneen viikon ajan tekemään vanhaan tapaan...

    Trafin sähköisten asiointipalvelujen sulkeminen on vaikeuttanut autokauppaa. Trafi sulki sunnuntaina kaikki sähköiset asiointipalvelunsa tietoturvavaaran vuoksi.

    Auton omistajanvaihdos on jouduttu kuluneen viikon ajan tekemään vanhaan tapaan katsastuskonttorilla. Tästä on koitunut autokauppiaille ylimääräistä rahanmenoa ja työtä. Vielä suurempi haitta on ollut se, että kaikkia uusia autoja ei ole voitu luovuttaa asiakkaille.

    – Emme saa rekisteröidyksi ja luovutetuksi sellaisia autoja, joihin maahantuoja ei ole hoitanut varmennetta aiemmin. Ongelmia on pääasiassa vasta maahan tulleiden autojen kanssa, kertoo Länsi-Pohjan autoalan liikkeiden yhdistyksen puheenjohtaja Reijo Korkala.

    Vaihdossa tulleiden autojen rekisteröinti pystytään hoitamaan katsastuskonttorissa.

    – Rahoitusyhtiöiden päässä on nyt enemmänkin ollut ongelmia, mutta heilläkin on niin vakiintuneet kumppanuudet autoliikkeiden kanssa, että on tehty erikoisjärjestelyitä. Tuntuu olevan, että nyt homma lähtee toimimaan.

    Ylimääräistä rahamenoakin Trafin sähköisten asiointipalvelujen puuttuminen tietää.

    – Omistajan vaihdos maksaa seitsemän ja puoli euroa, jos käy paperilla tekemässä sen, mutta jos autoliike haluaa ilmoitusosan, niin siitä tulee tuplakulu. Kun nyt ei netissä pysty tekemään, se on toinen seitsemän ja puoli euroa, kertoo katsastusmies Risto Enbuske Tornion Katsastus Oy:stä.

    Osa palveluista aukeaa lauantaiaamuna

    Perjantaina iltapäivällä liikenne- ja viestintäministeriö kertoi tiedotteessaan, että osa Trafin sähköisistä asiointipalveluista voidaan avata uudelleen. Lauantaina avataan muun muassa autokaupan kaipaama varmenteen tarkistamispalvelu, jota käytetään omistajan vaihdoksessa. Lisäksi aamukahdeksalta aukeavat ajoneuvojen rekisteröintipalvelut pääosin sekä muutamat muut sähköiset palvelut.

    Trafi otti viime sunnuntaina pois käytöstä kaikki sähköiset asiointipalvelunsa. Trafin verkkopalvelun kuljettajatiedot-palvelun kautta oli voinut hakea tietoa siitä, onko henkilöllä voimassa oleva ajo-oikeus. Tämän pelättiin vaarantavan ihmisten tietoturvaa.

    Tällä viikolla Viestintävirasto on arvioinut Trafin sähköisiä asiointipalveluita ja Trafi on toteuttanut esiin nostettuja toimenpiteitä.

    Viestintävirasto jatkaa arviointityötä ja seuraava arvio Trafin sähköisten palveluiden tietosuojasta ja tietoturvasta saataneen viikon kuluttua.

    Lue lisää

    Kohun silmässä ollut Trafi avaa osan asiointipalveluistaan lauantaina

    Lapin lumilinnoja ja veistospuistoja viimeistellään kiivaasti talvituristeille – lumilinnojen turvallisuus on ollut hyvä

    Lapin lumilinnoja ja veistospuistoja viimeistellään kiivaasti talvituristeille – lumilinnojen turvallisuus on ollut hyvä


    Tänä talvena myöhään alkaneet pakkaset ovat Muumien lumiveistospuistoa Rovaniemelle rakennuttavan yrittäjän mukaan nostaneet lumirakentamisen kustannuksia. – Tässä saanut stressata että tuo lämmin (alku)talvi haittaa. Tykkilunta ei tullut...

    Tänä talvena myöhään alkaneet pakkaset ovat Muumien lumiveistospuistoa Rovaniemelle rakennuttavan yrittäjän mukaan nostaneet lumirakentamisen kustannuksia.

    – Tässä saanut stressata että tuo lämmin (alku)talvi haittaa. Tykkilunta ei tullut juuri ollenkaan. Sitä on pitänyt aina pikku pätkissä tehdä, kun on vähän pakkasta. Rahaa on mennyt enemmän kuin mitä aiottiin ja on ollut työtä enemmän, mutta aikataulussa nyt on kiritty, sanoo Muumien lumiveistospuistoa Napapiirille rakennuttava matkailuyrittäjä Mikko Kosonen Gemette Oy:stä.

    Lumista Muumipuistoa viimeistellään kiivaasti Napapiirille. Lumenveiston mestarit ovat Kiinan kuulusta lumenveistokaupungista Harbinista. Avajaiset ovat ensi viikon torstaina.

    Onnettomuudet harvinaisia

    Lumilinnoja ja veistospuistoja on Lapissa tehty vuosikymmenet. Viikko sitten Kittilässä lumilinnan rakentamisessa tapahtunut romahdus, jossa yksi rakentaja pelastettiin loukusta herättää keskustelua turvallisuudesta.

    Vakavia turmia matkailukohteiden lumilinnoissa ei ole Lapin pelastuslaitoksen ja poliisin muistin mukaan tapahtunut. Lapin pelastuslaitoksen mukaan Kemin lumilinnan kattamattomalla, muurien ympäröimällä sisäpihalla syttyi vanha puumakasiini tuleen vuosia sitten. Onnettomuus ei johtunut lumilinnan rakenteista ja henkilövahingoilta vältyttiin.

    Kemin lumilinna on kaiketi kuuluisin Lapin linnoista ja avataan tammikuun 19. päivänä.

    Kokenut lumirakenteiden tuntija, rakennusarkkitehti Jukka Teppo sanoo, että kestävyyden ja turvallisuuden kannalta tärkeintä on rakennuslumen tasalaatuisuus.

    – Kyllä se on tasalaatuisuus niin että siellä ei jää lumipaakkuja eikä ilmataskuja. Kaikkein heikoin paikka on se missä on paakkuja, sanoo Jukka Teppo.

    Kunnat ja pelastuslaitos valvovat

    Turvallisuudesta vastaavat rakennuttaja ja matkailuyritys.

    Kuntien rakennusvalvontaviranomainen hyväksyy lumirakenteiden rakennussuunnitelmat ja tekee lopputarkastuksen yhdessä pelastuslaitoksen kanssa.

    Napapiirin Muumipuisto koostuu veistoksista ja ainoa kantava rakenne on pääportin sisäänkäynti. Puisto koostuu Muumeja ja Muumilaakson rakennuksia esittävistä lumiveistoksista. Alueen kahvila on katettu, mutta se on tehty kontteihin, joiden päälle on tehty lumirakennelma.

    – Tämä (veistospuisto) on labyrintti, mutta tässäkin on vaadittu, että nämä rakenteet huolehditaan. Rakennuksen vastaava työnjohtaja hoitaa työn aikana ja valvoo viikoittain myös sitten kun on käytössä, että rakenteet pysyvät kunnossa, sanoo Rovaniemen kaupungin rakennusvalvonnasta vastaava rakennusrakennustarkastaja Pentti Ylitalo.

    Jäämeren radan jatkotoimia koskeva selvitys valmistumassa –  Saamelaiskäräjät:

    Jäämeren radan jatkotoimia koskeva selvitys valmistumassa – Saamelaiskäräjät: "Saamelaisten näkemyksiä ei kirjattu raporttiin esittämällämme tavalla"


    Jäämeren ratahankkeen jatkotoimenpiteitä selvittäneen työryhmän toimikausi päättyy perjantaina 14.12. Liikenne- ja viestintäministeriöstä kerrotaan, että työryhmän raportin julkaisu kuitenkin viivästyy. Ensin on odotettava saamenkielisten...

    Jäämeren ratahankkeen jatkotoimenpiteitä selvittäneen työryhmän toimikausi päättyy perjantaina 14.12. Liikenne- ja viestintäministeriöstä kerrotaan, että työryhmän raportin julkaisu kuitenkin viivästyy. Ensin on odotettava saamenkielisten käännösten valmistumista.

    Raportti tullaan julkaisemaan liikenne- ja viestintäministeriön verkkosivulla. Sinne on koottu myös selvitystyöryhmän muita asiapapereita.

    Jäämeren ratahankkeen jatkosta ei tällä hetkellä ole vielä tietoa. Selvitystyöryhmän työn valmistuttua ratahankkeen jatkosuunnitelmat jäävät päättäjien haltuun.

    Työryhmä on selvittänyt ratalinjauksen keskeisimpiä kysymyksiä

    Liikenne- ja viestintäministeriö asetti keväällä 2018 Suomen ja Norjan välisen työryhmän jatkoselvittämään Jäämeren ratalinjausvaihtoehtoa Rovaniemeltä Kirkkoniemeen. Toimikausi alkoi 9.5.2018.

    Tavoitteena oli tehdä selvitys ratalinjauksen yhteiskunnallisista vaikutuksista sekä mahdollisista aikatauluista ja etenemisvaiheista. Selvityksen on määrä kattaa sekä alueelliset, kansalliset, eurooppalaiset että globaalit vaikutukset.

    Työryhmän tuli myös selvittää ratalinjauksen keskeisiä kysymyksiä muun muassa ympäristöön, lupamenettelyihin, kustannuksiin ja rahoitukseen liittyen.

    Työryhmää on johtanut liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Sabina Lindström. Ministeriön lisäksi työryhmässä on ollut edustus liikennevirastosta, ympäristöministeriöstä, Lapin liitosta, Lapin ELY-keskuksesta, Ylä-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymästä, Saamelaiskäräjiltä, Kolttien kyläkokouksesta ja saamelaispaliskunnista.

    Selvitystyöryhmä perusti kolme alatyöryhmää: yhden selvittämään rahoitusmahdollisuuksia ja ratalinjauksen positiivisia vaikutuksia aluetasolla, toisen vaikutuksia luontoon ja alkuperäiskansaan ja kolmannen vaadittavia lupia ja suunnitteluvaatimuksia.

    Saamelaiskäräjät vaatii uusia neuvotteluja

    Sekä pääselvitystyöryhmässä että luonto- ja alkuperäiskansavaikutusten alatyöryhmässä istunut Saamelaiskäräjien edustaja Heikki Paltto kertoo, että työryhmä ei toiminut odotusten mukaisesti. Englanninkielisestä työryhmästä puuttui aluksi tulkkaus eivätkä kokousasiakirjojen käännökset tulleet ajoissa.

    Työryhmä ei ollut vielä lokakuuhun mennessä selvittänyt ratahankkeen konkreettisia vaikutuksia esimerkiksi saamelaiskulttuuriin. Silloin luonto- ja alkuperäiskansavaikutusten alatyöryhmän puheenjohtaja Timo Jokelainen Lapin ELY-keskuksesta kertoi työryhmän käsittelevän asiaa lähtökohtaisesti lainsäädännöllisten menettelyjen kautta.

    Työryhmä keskittyi siis pohtimaan, miten radan vaikutuksia luontoon ja alkuperäiskansaan voidaan arvioida, ja mitkä asiat vaativat lisäselvityksiä.

    Heikki Palton mukaan saamelaisedustajien näkemyksiä ei ole kirjattu työryhmän raporttiin heidän esittämällään tavalla. Siksi Saamelaiskäräjät onkin pyytänyt ministeriöltä saamelaiskäräjälain 9. pykälän mukaisia neuvotteluja. Neuvottelupäiväksi on sovittu 21. joulukuuta.

    – Haluamme, että näkemyksemme tulee selvästi esille. Meille on sanottu, että selvitys ei ole lopullinen, mutta raportista voi saada sellaisen kuvan, että asia on jo selvä, sanoo Paltto.

    Saamelaiskäräjien ensimmäisen varapuheenjohtajan Heikki Palton mielestä saamelaisten näkemyksiä ei otettu huomioon selvitystyöryhmän työssä.YleMinisterin mukaan saamelaiset on otettu prosessiin mukaan

    Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin mukaan selvitystyöryhmän työnä on arvioida, millaisia selvityksiä tarvitaan, mikäli ratahanketta päätetään edistää. Berner painottaa, että Saamelaiskäräjät ja muut saamelaisedustajat ovat olleet työssä mukana, voineet osallistua prosessiin ja tulleet kuulluiksi.

    – Sekä Suomen että Norjan hallitukset ovat sitoutuneita siihen, että alkuperäiskansan merkitystä kunnioitetaan ja säilytetään. Se on yksi keskeinen asia, joka on otettava huomioon siinä kohtaa, jos katsotaan, että hanketta halutaan ensi vuonna edelleen edistää. Sen lisäksi tarvitaan myös monia muita näkökulmia, jotka vaikuttavat siihen, tullaanko Jäämeren rataa tässä vaiheessa edistämään, sanoo Berner.

    Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner sanoo, että alkuperäiskansat otetaan huomioon, mikäli ratahanketta päätetään viedä eteenpäin.

    Saamelaisalueella on tuotu esille huoli ja pelko Jäämeren ratalinjauksen vaikutuksista porotalouteen ja sitä kautta saamen kieleen ja kulttuuriin. Berner sanoo ymmärtävänsä saamelaisten huolen, mutta toivoo kuitenkin, että asiasta voisi keskustella.

    – Totta kai ymmärrän, mutta toivon myös, että yhteiskunnassa saa olla vuorovaikutusta. Dialogia on tarjottu ja silloin siihen on myös ollut mahdollisuus osallistua, ja ymmärtääkseni siihen on myös osallistuttu.

    "Saamelaiset sivuutetaan joka vaiheessa"

    Saamelaiskäräjien puheenjohtajan Tiina Sanila-Aikion mukaan saamelaiset ovat kuitenkin jääneet jalkoihin Jäämeren ratahanketta koskevassa prosessissa. Saamelaiskäräjät sai kesällä 2017 median kautta tietoonsa, että hanketta aiotaan lähteä edistämään.

    Sanila-Aikio kertoo, että viimeisen puolentoista vuoden aikana saamelaisten esille nostamat kysymykset heitä koskevista oikeuksista, elinkeinoista ja asemasta alkuperäiskansana on sivuutettu kerta toisensa jälkeen.

    – Ne sivuutetaan ja sanotaan, että näitä kysymyksiä katsotaan sitten myöhemmässä vaiheessa tai pyydetään tuottamaan erilaisia materiaaleja. Samaan aikaan palkataan konsultteja tekemään rataselvityksiä. Sitten kun vaadimme yhdellä suulla laajoja vaikutusten arviointeja, niin se ohitetaan ja sanotaan, että tämä tulee sitten jossain muussa vaiheessa, sanoo Sanila-Aikio.

    Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila Aikion mukaan Jäämeren radan vaikutusten arviointi tuntuu siirtyvän aina seuraavaan vaiheeseen.Ritva Torikka / Yle

    Mikäli Jäämeren rata toteutetaan, on sen määrä valmistua vuonna 2030. Rautatien hinnaksi on arvioitu kolme miljardia euroa.

    Aiempien selvitysten mukaan rataa pitkin kuljetettaisiin pääasiassa mineraaleja, kalatuotteita, raakapuuta ja metsäteollisuuden jalostustuotteita. Potentiaalisia kuljetuksia ovat myös Barentsin alueen luonnonvarat sekä tulevaisuudessa muut Koillisväylän kautta kulkevat tuotteet. Matkustajaliikenne olisi pääasiassa matkailuliikennettä.

    Yhteinen kunnanjohtaja jää haaveeksi Lapissa: Savukoskikaan ei innostu

    Yhteinen kunnanjohtaja jää haaveeksi Lapissa: Savukoskikaan ei innostu


    Savukosken kunta ei aio perustaa yhteisen kunnanjohtajan virkaa naapurikunta Pelkosenniemen kanssa. Savukosken kunnanhallitus päätti torstaina, ettei yhteistä virkaa perusteta, mutta asiaan palataan myöhemmin jos sote- ja maakuntauudistus tulee....

    Savukosken kunta ei aio perustaa yhteisen kunnanjohtajan virkaa naapurikunta Pelkosenniemen kanssa.

    Savukosken kunnanhallitus päätti torstaina, ettei yhteistä virkaa perusteta, mutta asiaan palataan myöhemmin jos sote- ja maakuntauudistus tulee. Pelkosenniemen kunnanhallitus päätti samalla tavalla keskiviikkona.

    – Päättäjät ja kunnan työntekijät ovat sitä mieltä, että yhteinen kunnanjohtaja ei ole hyvä ratkaisu ainakaan vielä, Savukosken kunnanhallituksen puheenjohtaja Raimo Haapakoski (kesk.) sanoo.

    Kahden kunnan johtajalla olisi vähemmän aikaa muun muassa työntekijöiden, elinkeinoelämän ja päättäjien tapaamisiin kun aika menisi enemmän hallinnon pyörittämiseen.

    Savukoskelle etsitään kunnanjohtajan sijaista ensi vuoden helmikuusta vuoden loppuun, mikäli kunnanvaltuusto myöntää virkavapaan nykyiselle kunnanjohtajalle Antti Mularille. Mulari hakee virkavapaata, koska hänet on valittu ensi vuodeksi Posion kunnan hallintojohtajan sijaiseksi.

    Tammikuun ajan Savukosken kunnanjohtajan sijaisena on sosiaalisihteeri-lastenvalvoja Kari Hyötylä, jos Mulari saa virkavapaata.

    Savukosken kunnanvaltuusto päättää kunnanjohtaja-asioista ensi torstaina 20. joulukuuta.

    Liki 18 000 luontokohdetta lisää Lappiin

    Liki 18 000 luontokohdetta lisää Lappiin


    Yli 17 000 uutta luonto- ja lajikohdetta on lisätty Lapin luontokohdeverkostoon, kertoo Metsähallitus. Verkostoon on lisätty tuhansia uusia lähteitä, lampia, kallioita, suon metsäsaarekkeita ja vanhan metsän kohteita. Metsähallituksen mukaan...

    Yli 17 000 uutta luonto- ja lajikohdetta on lisätty Lapin luontokohdeverkostoon, kertoo Metsähallitus. Verkostoon on lisätty tuhansia uusia lähteitä, lampia, kallioita, suon metsäsaarekkeita ja vanhan metsän kohteita.

    Metsähallituksen mukaan päivityksen myötä metsätalouden ulkopuolelle jäi 22 100 hehtaaria lisää maata. Metsähallituksesta kerrotaan, että uudet tiedot helpottavat metsätalouden suunnittelua, kun tiedot metsien luontoarvoista ovat aiempaa tarkemmat.

    Uusia luontokohteita etsittiin laajojen aineistohakujen avulla ja kohteita tarkistettiin sekä toimistotyönä että maastossa. Kartoituksen yhteydessä myös olemassa olevia rajauksia tarkennettiin ja virheellisiä tietoja poistettiin. Luonto - ja lajikohteita tuli lisää kaikkiaan 17 824 kappaletta ja järjestelmästä poistettiin 345 kohdetta.

    Metsähallitus sai vinkkejä mahdollisista arvokkaista luonto- ja kulttuuriperintökohteista myös yleisöltä. Ilmoitetuista 1300 kohteesta mukaan alue-ekologiseen verkostoon hyväksyttiin noin 150 kohdetta. Lähes puolet ilmoitetuista kohteista oli jo valmiiksi Metsähallituksen tiedossa.

    Kartoituksessa käytettiin Metsähallituksen omien tietojen lisäksi aineistoja Suomen ympäristökeskukselta, Luonnonvarakeskukselta, Paliskuntain yhdistykseltä, Geologian tutkimuskeskukselta sekä luontojärjestöiltä.

    Yhdistää suojelualueet ja luontokohteet

    Alue-ekologinen verkosto laadittiin vuosina 1996–2000 ja se kattaa lähes kaikki yhtenäiset valtion maa-alueet. Verkosto muodostaa valtion metsämaiden kokonaisuuden niin, että suojelualueet ja monikäyttömetsien luontokohteet liittyvät toisiinsa verkostomaisesti ekologisten käytävien kautta. Eliöt pääsevät leviämään tehokkaammin ekologisia käytäviä pitkin.

    Luonto- ja erityiskohteissa sekä ekologisissa käytävissä metsätalouskäyttöä on rajoitettu joko kokonaan tai osittain. Verkostoon kuuluu luontoarvoiltaan tärkeiden kohteiden lisäksi riistan, maiseman porotalouden ja virkistyskäytön kannalta tärkeitä alueita sekä kulttuuriperintökohteet.

    Metsähallitus päivittää alue-ekologista verkostoa koko Suomessa. Lapissa ja Kainuussa päivitys on juuri saatu loppuun ja Pohjanmaalla sekä Etelä-Suomessa päivityshankkeet ovat alkamassa.

    Ylä-Lapin kalastusluville vihreää valoa hallitukselta

    Ylä-Lapin kalastusluville vihreää valoa hallitukselta


    Valtioneuvosto esittää helpotuksia Ylä-Lapin asukkaiden kalastusoikeuksiin. Torstaina eduskunnalle annettu hallituksen esitys on sisällöltään sama, jota valtioneuvosto käsitteli viime viikolla. – Mikäli eduskunta hyväksyy muutokset, ne...

    Valtioneuvosto esittää helpotuksia Ylä-Lapin asukkaiden kalastusoikeuksiin. Torstaina eduskunnalle annettu hallituksen esitys on sisällöltään sama, jota valtioneuvosto käsitteli viime viikolla.

    – Mikäli eduskunta hyväksyy muutokset, ne astuvat voimaan jo ensi kesäksi. Ylä-Lapin ihmiset pääsevät kalaan tutuille vesille, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo tiedotteessa.

    Ylä-Lappia koskevan kalastuslain 10. pykälän muutoksella Enontekiön, Inarin ja Utsjoen asukkaille tulisi kausilupa sellaisiin kotikunnan alueella sijaitseviin valtion vesiin, jotka ovat vaelluskalojen nousualueita. Viehekalastuksen salliva lupa olisi omakustannehintainen ja maksuton alle 18-vuotiaille.

    – Kausiluvan hintaa ei vielä tiedetä. Siitä päätetään myöhemmin, todennäköisesti ensi keväänä, kertoo kalastusneuvos Eija Kirjavainen maa- ja metsätalousministeriöstä.

    Kausiluvan hinnasta päättää maa- ja metsätalousministeriö.

    Muualla asuvien olisi jatkossakin mahdollista ostaa vuorokausilupia samoihin vesistöihin. Ylä-Lapin perinteiseen saamelais- ja paikalliskulttuuriin kuuluva kalastus vaikeutui merkittävästi uuden kalastuslain voimaantulon jälkeen, kun myös paikalliset ovat joutuneet hankkimaan vuorokausilupia kalastukseen. Kalastuslupia on lisäksi ollut saatavilla vain rajoitetusti.

    Pelkosenniemi: Ei yhteistä kunnanjohtajaa – ainakaan vielä

    Pelkosenniemi: Ei yhteistä kunnanjohtajaa – ainakaan vielä


    Pelkosenniemen ja Savukosken yhteinen kunnanjohtaja ei näytä toteutuvan ainakaan lähitulevaisuudessa. Pelkosenniemen kunnanhallitus esittää yksimielisesti, että Pelkosenniemelle haetaan oma kunnanjohtaja neljän vuoden määräajaksi....

    Pelkosenniemen ja Savukosken yhteinen kunnanjohtaja ei näytä toteutuvan ainakaan lähitulevaisuudessa.

    Pelkosenniemen kunnanhallitus esittää yksimielisesti, että Pelkosenniemelle haetaan oma kunnanjohtaja neljän vuoden määräajaksi. Määraikaisuutta perustellaan sote- ja maakuntauudistuksella.

    Virka laitettaisiin auki ensi viikolla ja hakuaika päättyisi heti loppiaisen jälkeen 7. tammikuuta. Virassa olisi kuuden kuukauden koeaika.

    Lisäksi kunnanhallitus esittää, että Pelkosenniemen ja Savukosken yhteisen kunnanjohtajan viran perustamiseen palataan sote- ja maakuntauudistuksen tultua voimaan.

    Pelkosenniemen kunnanvaltuusto päättää asiasta ensi viikolla.

    Savukoski päättää seuraavaksi

    Savukosken kunnanhallitus käsittelee yhteisen kunnanjohtajan viran perustamista torstaina ja valtuusto päättää siitä niin ikään ensi viikolla.

    Pelkosenniemi ja Savukoski selvittivät hiljattain yhteisen kunnanjohtajan viran perustamista. Selvitysmies Olli-Pekka Salminen raportoi selvityksestään kuntien päättäjille ja virkamiehille maanantaina 10.12. Savukoskella pidetyssä iltakoulussa. Salmisen raportista käy ilmi muun muassa, että yhteisen kunnanjohtajan viran perustaminen on mahdollista, mutta ajankäytössä tulisi pulmia.

    Salminen huomauttaa että kahden kunnan johtajalla menisi enemmän aikaa hallintoon mutta jäisi vähemmän aikaa esimerkiksi yritysten ja kuntalaisten tapaamisiin.

    Tiettävästi Suomessa ei ole tällä hetkellä lainkaan kahden tai useamman kunnan yhteistä kunnanjohtajaa.

    Opiskelijakaksikko kartoitti natsien unohtuneen puolustuslinjan Lapissa – maastosta löytyi piikkilankaa, likööripulloja ja tutkimaton vankileiri


    Viime vuoden elokuussa opiskelijat Aleksi Rikkinen ja Emil Sillanpää lounastivat pietarilaisessa sushibaarissa. Makirullien ääressä Rikkinen esitteli ystävälleen ajatuksen, jonka hän oli saanut reissullaan Lapissa. Käsivarren Lapissa sijaitseva...

    Viime vuoden elokuussa opiskelijat Aleksi Rikkinen ja Emil Sillanpää lounastivat pietarilaisessa sushibaarissa. Makirullien ääressä Rikkinen esitteli ystävälleen ajatuksen, jonka hän oli saanut reissullaan Lapissa. Käsivarren Lapissa sijaitseva natsi-Saksan Sturmbock-puolustuslinja pitäisi kartoittaa.

    Molemmat miehet olivat pitkään olleet kiinnostuneita sotahistoriasta ja Käsivarren sota oli jäänyt suomalaisessa sotahistoriassa melko tuntemattomaksi sivupoluksi.

    – Tästä asemasta ei ole ollut tarkkaa kartoitustietoa aiemmin ja nyt kun nykyaikaiset kaukokartoitusmenelmät mahdollistavat tämmöisen, niin ajattelimme, että johan on aika tuottaa tällainen aineisto, Rikkinen sanoo aamu-tv:n haastattelussa.

    Ruoan päätteeksi ystävykset avasivat läppärin ja klikkasivat Maanmittauslaitoksen nettisivut auki. Sieltä he löysivät laser-keilaamalla kartoitetun aineiston puolustuslinjan alueelta.

    Tämän avoimesti saatavilla olevan aineiston pohjalta Rikkinen ja Sillanpää tekivät maastosta pintamallit. Nämä mallit paljastivat puolustuslinjan juoksuhaudat, korsut ja linnoitukset.

    Tämä tieto hallussaan Rikkinen ja Sillanpää lähtivät paikan päälle kartoittamaan puolustuslinjaa. Kaksikko vietti viime kesänä kuukauden päivät pohjoisessa vanhan puolustuslinjan ympäristössä.

    Työn tuloksena tietoon tuli yli 800 ampuma-asemaa, lähes 500 korsua ja kymmeniä tykkiasemia. 73 vuotta saksalaisten vetäytymisen jälkeen maastosta löytyi peltitölkkejä, kymmeniä erilaisia kaminoita, likööripulloja ja piikkilankaa. Kaksikko löysi myös vankileirin, jota ei aikaisemmin ole tutkittu.

    – Siellä on ollut sotavankeja, jotka ovat olleet osana puolustuslinjan linnoittamisorganisaatiota. Sitä on rakennettu pitkälti pakkotyöllä, Sillanpää kertoo.

    Sturmbock-puolustuslinjan kartoitus jatkuu ensi kesänä. Rikkinen ja Sillanpää ovat saaneet hankkeelleen lisärahoitusta, jonka avulla on tarkoitus käydä läpi linjan selustassa olevat leirialueet. Puolustuslinjan pohjoispuolelta löytyy myös lisää asemia kartoitettavaksi. Lisäksi nyt kerätyt tiedot on tarkoitus julkaista talven aikana nettiin avoimella karttapohjalla.

    Kuuntele myös:

    Juuso Pekkinen: Natsi-Saksan puolustuslinnoitusta kartoittamassa

    Porotalouden kannattavuus koheni hieman – yrittäjän tuntipalkka alle 10 euroa

    Porotalouden kannattavuus koheni hieman – yrittäjän tuntipalkka alle 10 euroa


    Poronlihatuotannon kannattavuus on parantunut hieman, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennuste. Luken mukaan edellisenä poronhoitovuonna 2017-2018 porotalousyrittäjä sai keskimäärin 9,4 euron tuntipalkan ja 1,7 prosentin koron omalle pääomalle....

    Poronlihatuotannon kannattavuus on parantunut hieman, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennuste.

    Luken mukaan edellisenä poronhoitovuonna 2017-2018 porotalousyrittäjä sai keskimäärin 9,4 euron tuntipalkan ja 1,7 prosentin koron omalle pääomalle. Näistä muodostuva yrittäjätulo kasvoi edellisvuodesta 5,5 prosenttia ja oli 13 900 euroa.

    Poronlihantuotannon kokonaistuotto oli keskimäärin 44 000 euroa yritystä kohti. Tukien osuus tästä oli 12 prosenttia ja vahingonkorvausten osuus 11 prosenttia. Suurin osa tuotoista tulee poronlihan myynnistä. Suoramyynnin tuotto on ollut jo pitkään suurempi kuin jalostajille myydyn lihan tuotto. Tuotantokustannukset kasvoivat noin kuusi prosenttia 53 200 euroon. Kustannusten nousu johtuu pääosin koneiden käyttökustannusten sekä ostorehukustannusten kasvusta.

    Saamelaisalueella paras kannattavuus

    Luke ennustaa poronlihantuotannon kannattavuuden kohentuvan kaikilla alueilla. Saamelaisten kotiseutualueella poronlihantuotanto kannattaa muuta aluetta paremmin. Ennustettu kannattavuuskerroin on siellä 0,93, kun se muulla erityisesti poronhoitoon tarkoitetulla alueella on 0,23 ja eteläisimmällä niin sanotulla muulla poronhoitoalueella 0,54.

    – Alueittaiset kannattavuuserot ovat suuret. Parhaat kannattavuustulokset tehdään poronhoitoalueen pohjois- ja kaakkoisosissa. Pohjoisessa tili tehdään nimenomaan lihanmyynnillä, kun taas kaakkoisosassa vahingonkorvaukset näyttelevät petotilanteen vuoksi edelleen merkittävää osaa, Luken tutkija Jukka Tauriainen sanoo tiedotteessa.

    Luken luvut perustuvat yrityskohtaisiin ennusteisiin, jotka on laadittu 75 kannattavuuskirjanpitoon kuuluvalle poronlihantuotantoyritykselle. Yrityskohtaiset tulokset on painotettu kuvaamaan noin 900 suurimman poronlihaa tuottavan yrityksen keskiarvotuloksia.

    Ulkomaalaisen unelma on paikallisen painajainen – Pohjoisen kylässä ilotulitetaan turistien iloksi kaksi kertaa viikossa

    Ulkomaalaisen unelma on paikallisen painajainen – Pohjoisen kylässä ilotulitetaan turistien iloksi kaksi kertaa viikossa


    Tuiki tavallisena tiistai-iltana hettalainen Maarit Rinne makoilee sohvalla viltin alla katsellen televisiota. Viehhka-koira makoilee sylissä ja nukkuu koiranuntaan. Yhtäkkiä Viehhka hyppää pöydän alle, luimistelee ja vilkuilee emäntänsä...

    Tuiki tavallisena tiistai-iltana hettalainen Maarit Rinne makoilee sohvalla viltin alla katsellen televisiota. Viehhka-koira makoilee sylissä ja nukkuu koiranuntaan. Yhtäkkiä Viehhka hyppää pöydän alle, luimistelee ja vilkuilee emäntänsä suuntaan.

    Reilun kilometrin päässä ammutaan raketteja turistien iloksi. Rinne ei ole pidä rakettien ampumisesta.

    – Minusta ne eivät tänne luontoon sovi. Minua kauhistuttaa näiden meidän koirien, lintujen ja muiden metsänelävien puolesta. Eihän se ole niille hyväksi. Omista koirista olen huomannut, että jotkut pelkäävät tosi hysteerisesti, kuvailee Rinne.

    Hotelli Hetan rannalla ammuttiin 11.12.2018 raketteja brittiläisten jouluturistien viimeisen lomapäivän kunniaksi.Anneli Lappalainen / Yle

    Rinne on kokenut koirankasvattaja ja hänellä on kokemusta rakettien vaikutuksista koiriin. Edesmenneet koirat eivät suhtautuneet raketteihin rauhallisesti.

    – Se on lähinnä sitä, että koira tärisee hirveästi, kuolaa, sen silmät ovat aivan sepposen selällään ja se menee huushollissa niin, että se ei tiedä minne se menisi. Loppujen lopuksi se menee sohvan taakse, patterin viereen piiloon ja tärisee siellä – tärisee pitkään vielä senkin jälkeen, kun rakettien ampuminen loppuu.

    – Onneksi tämä nykyinen koira ei vaikuta siltä, että se olisi niin paha, sanoo Rinne helpottuneena.

    Samaan aikaan kun Viehhka luimistelee pöydän alla. Ounasjärven jäällä iloitsee identtisiin haalareihin pukeutunut brittijoukkio. Piskuinen pohjoisen kylä, Enontekiön Hetta, on joulukuussa tavallisesti täpötäynnä brittituristeja.

    Brittiläiset matkailijat Louise ja Eve nauttivat Hetassa järjestetystä ilotulituksesta.Anneli Lappalainen / Yle

    Joku huutaa sydämensä kyllyydestä ”We love Lapland!” (s. me rakastamme Lappia.) Parinkymmenen asteen pakkasella ääni kantautuu kauas.

    Pitkän vihellyksen ja pamauksen jälkeen taivaan valaisee muutaman silmänräpäytyksen ajaksi valojen välke. Brittiläinen äiti Louise ja tytär Eve ovat haltioissaan ilotulituksesta.

    – Sadunomaisen kauniit värit. Tämä oli ihana loppu lomallemme, kertovat Louise ja Eve.

    Huomenna he palaavat kotimaahansa.

    Kaksi kertaa viikossa välkkyy ja rätisee, ympäri Lappia

    Lapland Hotels -yhtiön aluejohtaja Tomi Kuosmanen kertoo, että matkanjärjestäjät ovat ostaneet heiltä ilotulituksen osana matkapakettia. Ilotulitus on joulumatkailijoille onnellinen loman lopetus.

    Hetan lisäksi raketit räiskyvät ainakin Levillä, Rovaniemellä, Ylläksellä, Pallaksella ja Luostolla. Kuosmanen kertoo ymmärtävänsä koiranomistajien huolen, sillä usein juuri koiranomistajien on varauduttava ilotulitukseen.

    Tomi Kuosmanen on Lapland hotels -yhtiön Länsikairan aluejohtaja.Kaija Länsman / Yle

    – Ymmärretään varsin hyvin, sillä itsellänikin on kaksi koiraa. Tiedän, että siihen ilotulitukseen pitää aina varautua ja sen takia me olemme tiedottaneet esimerkiksi Enontekiön Sanomissa etukäteen, että milloin ne ilotulitukset ovat. Päivämäärät voi katsoa sieltä, kertoo Kuosmanen.

    Jouluturisteilta tulee heille varsin positiivista palautetta.

    – Joulun juhliminen on meillä suomalaisilla aika hiljaista ja harrasta, mutta se ei ole kaikilla kansallisuuksilla. Asiakkaamme ovat oikein iloisia ja tyytyväisiä ilotulitukseen, kertoo Kuosmanen.

    Toivoo laser- tai valoshowta rakettien tilalle

    Maarit Rinne kertoo allekirjoittaneensa netissä adressin, mikä rajoittaisi rakettien ampumista. Rinne haluaa tähdentää, että äänten lisäksi raketit tuottavat muutakin haittaa, kuten pienhiukkasia. Saksan ympäristövirasto on ilmoittanut, että uudenvuoden ilotulitteiden hiukkaspäästöt vastaavat noin 15 prosenttia liikenteen koko vuoden hiukkaspäästöistä.

    Ilotulitukset ovat näkyneet Suomen suurimpien kaupunkien ilmanlaatumittauksissa. Hengitysilman hiukkaspitoisuudet saattavat uudenvuodenyön ilotulitusalueilla olla jopa 20–40-kertaisia normaaliin verrattuna.

    Rinteellä olisi ehdotus matkailutoimijoille.

    – Jos kaikki valta olisi minulla, niin laittaisin valoshown, koska siitä tulee vähiten saasteita. Onhan raketeissa olemassa äänettömiä raketteja, mutta niissä on jäljellä edelleen haittapuolia, kuten hiukkaspäästöt ja roskaaminen, vaikka se raketti olisikin äänetön.

    – Parempi sekin kuin nämä äänet, jotka pelästyttävät luontoa joka puolella, sanoo Rinne.

    Lapland Hotelsin aluejohtaja Kuosmanen ei tyrmää suoriltaan ajatusta lasershowsta.

    – Toki näitä vaihtoehtoja voidaan miettiä, ja näistä voidaan keskustella matkanjärjestäjien kanssa. Ne täytyy ratkaista tuolla korkeammalla tasolla. Tässä puhutaan koko Lapin kattavista sopimuksista ja ohjelmista, sanoo Kuosmanen.

    Seuraavan kerran Enontekiön Hetassa ammutaan raketteja lauantaina 15.12.2018.

    Kemijärven tasoristeysonnettomuuden syyt selviävät kuukausien päästä

    Kemijärven tasoristeysonnettomuuden syyt selviävät kuukausien päästä


    Kuorma-auton kuljettaja kuoli varhain aamulla kuorma-auton ja tavarajunan törmäyksessä Palojärven vartioimattomassa taso-risteyksessä Kemijärven ja Rovaniemen välillä. Tyhjä Kemijärvelle päin matkalla ollut puutavarajuna törmäsi rataa...

    Kuorma-auton kuljettaja kuoli varhain aamulla kuorma-auton ja tavarajunan törmäyksessä Palojärven vartioimattomassa taso-risteyksessä Kemijärven ja Rovaniemen välillä.

    Tyhjä Kemijärvelle päin matkalla ollut puutavarajuna törmäsi rataa tasoristeyksessä ylittäneeseen jätteitä kuljettavaan kuorma-autoon ennen kello viittä keskiviikkoaamuna.

    Onnettomuuspaikka on parikymmentä kilometriä Kemijärveltä Rovaniemelle päin.

    Päivänvalon aikaan tasoristeyksessä näkee pitkälle molempiin suuntiin junarataa. Onnettomuuden tapahtuma-aikaan varhain aamulla oli vielä pimeää. Aamuvarhaisella oli kuiva pakkaskeli.

    Poliisi: Syytä mahdotonta vielä arvioida

    Poliisi aloitti onnettomuuspaikan tutkinnan aamulla.

    Lapin poliisin tutkinnanjohtajan Marko Ijäksen mukaan vielä on täysin mahdotonta arvioida onnettomuuden syytä.

    Onnettomuudessa tavarajunan veturi pysähtyi noin kolmensadan metrin päähän törmäyspaikasta vaunujen pysyessä veturin perässä. Viranomaisten mukaan veturi suistui hieman kiskoilta ja jäi kallelleen radan oikealle puolelle. Useita satoja metrejä pitkän junan tyhjät puutavaravaunut pysyivät raiteilla.

    Kuorma-auto tuhoutui törmäyksessä pahoin. Auto oli lentänyt noin parinkymmenen metrin päähän tasoristeyksestä radan vasemmalle puolelle Kemijärvelle päin mentäessä.

    Onnettomuudessa kuoli kuorma-auton kuljettaja. Veturinkuljettaja loukkaantui lievästi ja toinen junassa ollut VR:n työntekijä pääsi lääkärintarkastuksen jälkeen kotiin.

    Onnettomuustutkintakeskus selvittää syyn

    Onnettomuustutkintakeskus aloitti osaltaan tutkinnan aamukymmeneltä. Erilaisten mittausten lisäksi onnettomuuspaikkaa kuvataan ilmasta kuvauskopterilla. Paikkatutkinta saadaan valmiiksi keskiviikon aikana, arvioi johtava tutkija Esko Värttiö Onnettomuustutkintakeskuksesta.

    – Mitkä oli näkemät, millainen oli nousu radalle, tämäntyyppiset asiat sieltä selvitetään. Sitten tottakai huomioidaan sääolosuhteet ja mietitään, mitkä asiat ovat voineet vaikuttaa havaintojen tekoon, Värttiö sanoo. Hänen tiedossaan ei ole, onko Palojärven tasoristeyksessä tapahtunut aiemmin onnettomuuksia.

    Otkes on pyytänyt VR:ltä, liikenteenohjaukselta sekä jätteitä kuljettaneen kuorma-auton omistaneelta yhtiöltä lisätietoja. Onnettomuustutkintakeskuksen raportti valmistuu aikaisintaan puolen vuoden kuluttua.

    Paikalle on saapunut myös VR:n raivausryhmä. Vielä ei ole tiedossa milloin junaliikennettä Kemijärven ja Rovaniemen välillä päästään jatkamaan. Matkustajaliikenne hoidetaan siihen saakka linja-autoilla.

    Kemijärven junakolarissa kuoli yksi – tavarajuna törmäsi kuorma-autoon tasoristeyksessä

    Kemijärven junakolarissa kuoli yksi – tavarajuna törmäsi kuorma-autoon tasoristeyksessä


    Kemijärvellä varhain keskiviikkoaamuna sattuneessa junan ja kuorma-auton törmäyksessä on kuollut yksi henkilö. Turmassa menehtyi tasoristeystä ylittämässä ollutta kuorma-autoa kuljettanut mies. Auto törmäsi Rovaniemen suunnasta tulleen junan...

    Kemijärvellä varhain keskiviikkoaamuna sattuneessa junan ja kuorma-auton törmäyksessä on kuollut yksi henkilö. Turmassa menehtyi tasoristeystä ylittämässä ollutta kuorma-autoa kuljettanut mies.

    Auto törmäsi Rovaniemen suunnasta tulleen junan kanssa. Junan kahden hengen miehistöstä toinen loukkaantui, mutta ei viranomaisten mukaan ole hengenvaarassa. Poliisi ja Onnettomuustutkintakeskus ovat aloittaneet onnettomuuden tutkinnan.

    Kolari sattui Misin ja Kemijärven välisellä rataosuudella lähellä Kuusivaaraa Palojärven tasoristeyksessä. Törmäyksen seurauksena tavarajunan veturi suistui raiteilta.

    Onnettomuuden vuoksi junaliikenne Misin ja Kemijärven välillä on keskeytetty toistaiseksi, kerrotaan Rataliikennekeskuksesta. Henkilöjunaliikenne Kemijärvelle hoidetaan Rovaniemeltä linja-autokuljetuksin.

    Poliisi on sulkenut tien Kemijärvellä Palojärventien tasoristeysonnettomuuspaikalle 12.12.2018. Paikalla klo 10 aikoihin aamupäivällä olevan poliisin mukaan onnettomuuspaikalle ei pääse kuvaamaan ja alueelle on julistettu lentokielto estämään ilmakuvien ottaminen kauko-ohjattavalla kamerakopterilla.

    Poliisin mukaan syynä kuvauskieltoihin on onnettomuustutkinta. Onnettomuus tapahtui viitisen tuntia sitten ja poliisin mukaan tasoristeysturmassa kuolleen kuorma-autonkuljettajan omaisille on saatu tiedotettua onnettomuudesta.

    12.12.2018 klo 9:58 Korjattu tapahtumapaikan nimi Kuusivaaraksi.

    Pula saamenkielisistä opettajista ei hellitä – nyt nopealla koulutuksella halutaan pätevöittää kymmeniä osaajia kerralla

    Pula saamenkielisistä opettajista ei hellitä – nyt nopealla koulutuksella halutaan pätevöittää kymmeniä osaajia kerralla


    Koulutukseen tietyt kelpoisuusehdotKetterään korkeakouluun hakijalla on oltava joko kandidaatin tutkinto tai vastaava ammattikorkeakoulututkinto.Hakijalla on oltavat äidinkielenomainen saamen kielen taito ja/tai jonkun saamen kielen perus- ja...

    Koulutukseen tietyt kelpoisuusehdot

    Ketterään korkeakouluun hakijalla on oltava joko kandidaatin tutkinto tai vastaava ammattikorkeakoulututkinto.

    Hakijalla on oltavat äidinkielenomainen saamen kielen taito ja/tai jonkun saamen kielen perus- ja aineopinnot.

    Kieliopintoihin huomioidaan kuitenkin myös muut hakijat.

    Valtaosa opiskelijoista valitaan tammikuun 2019 haun perusteella. Koltansaamen opiskelijoita on haettu koulutukseen jo loppusyksystä 2018.

    Oulun ylipiston Giellagas-instituutti aloittaa ensi kesänä koulutuksen, jonka tarkoituksena on saada Suomeen lisää päteviä saamen kieltä taitavia opettajia.

    Ja tähän päämäärään halutaan nyt perinteistä yliopistokoulutusta joustavammin. Opiskeluaika on kaksi vuotta.

    Koulutuksella aiotaan tavoittaa kolmisenkymmentä opiskelijaa.

    – Emme anna suoraan opettajankoulutusta, mutta tarjoamme palikoita, jotka osaltaan pätevöittävät ammattiin, Giellagas-instituutin johtaja Anni-Siiri Länsman sanoo.

    Saamelaiskäräjien selvityksen mukaan sekä saamelaisten kotiseutualueella että sen ulkopuolella on jatkuva pula kielitaitoisista opettajista.

    – Lähivuosina tarve vain kasvaa, kun opettajia eläköityy, Anni-Siiri Länsman kertoo.

    Niinpä Giellagas-instituutti ja Saamelaiskäräjät päätyivät hakemaan koulutukseen rahaa opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Viime kesänä Ketterälle korkeakoululle myönnettiin 750 000 euron rahoitus.

    Sara Wesslin / YleKuntien työntekijät yksi kohderyhmä

    Ketterän korkeakulun ensimmänen vuosi on pääsosin kieliopintoja, sen jälkeen keskitytään opettajan pedagogisiin opintoihin.

    – Kovalla opiskelulla saa kaikki palikat kasaan kahdessa vuodessa, Anni-Siiri Länsman sanoo.

    Koulutus viedään suurten kaupunkien sijaan pääosin pohjoiseen, Inariin. Siellä järjestettäisiin pääosin inarinsaamen ja pohjoissaamen kieliopinnot.

    Myös opettajan pedagogiset opinnot on mahdollista suorittaa pohjoisesta käsin.

    Länsmanin mukaan opiskeljoita etsitään myös lähestymällä Pohjois-Suomen kuntia.

    – Siellä työskentelee ihmisiä, jotka ovat potentiaalisia opiskelijoita. Kuntien kanssa kannattaa neuvotella, miten nämä henkilöt pääsisivät opiskelemaan esimerkiksi työn ohella.

    Opinnoissa on tarkoitus myös joustaa opiskelijan tilanteen mukaan. Tarjolla on verkko- ja monimuoto-opiskelua. Myös työn ohella opiskelu onnistuu, ainakin pedagogisten opintojen osalta.

    Esimerkiksi koltansaamen opinnot ovat tässä koulutuksessa pääosin verkkomuotoisia.

    Kittilän virkarikoskäräjät päättyvät tänään – oikeussalissa nähtiin

    Kittilän virkarikoskäräjät päättyvät tänään – oikeussalissa nähtiin "viiden vuoden helvetin" koettelema Jouni Palosaari


    Jo kahden kuukauden ajan Lapin käräjäoikeudessa on puitu jättimäisillä virkarikoskäräjillä Kittilän kunnanjohtajan Anna Mäkelän erottamista ja siihen johtaneita syitä. Syytteessä törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä on 27...

    Jo kahden kuukauden ajan Lapin käräjäoikeudessa on puitu jättimäisillä virkarikoskäräjillä Kittilän kunnanjohtajan Anna Mäkelän erottamista ja siihen johtaneita syitä. Syytteessä törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä on 27 kuntapäättäjää.

    Syyttäjän mukaan Mäkelän erottaminen oli kuntapäättäjien häikäilemätön kosto siitä, että Mäkelä teki tutkintapyynnön Levin hissiyhtiön toimitusjohtajasta Jouni Palosaaresta. Syytetyt taas ovat oikeudenkäynnissä sanoneet, että luottamus Mäkelään oli mennyt jo aiemmin ja tutkintapyyntö oli vain rikka rokassa.

    Palosaari itse pääsi ääneen oikeudenkäynnin viimeisenä päivänä. Kuulemisessa puhuttiin myös Mäkelästä, mutta sitäkin enemmän nykyisestä SDP:n puheenjohtajasta Antti Rinteestä sekä Levin kylpylähotellia aiemmin johtaneesta Ari Aspiasta.

    "Kukaan ei kysynyt minulta mitään"

    Palosaaren mukaan hänen tekemisiinsä puututtiin ensi kerran marraskuussa 2012, kun Palosaari oli markkinointiyhtiö Levin matkailun yhtiökokouksessa äänestänyt toisin kuin kunnanjohtaja Mäkelä toivoi. Pian tämän jälkeen Palosaarta vaadittiin kertomansa mukaan "pienentämään omaa julkisuuskuvaansa".

    Vuoden kuluttua, marraskuussa 2013 Palosaari kutsuttiin Levin maailmancup-viikonlopun päätteeksi Antti Rinteen hotellihuoneeseen. Rinne oli tuolloin ammattiliitto Pro:n puheenjohtaja ja Levin hissiyhtiön hallituksen jäsen. Hallitus oli kokoontumassa myöhemmin illalla.

    – Rinne ilmoitti, että sinulla on kolme vaihtoehtoa; eroat, sinut erotetaan tai otat vastaan projektipäällikön tehtävän. Jos tämä ei sovi, sinusta tehdään tutkintapyyntö, Palosaari kertaa Rinteen sanoja.

    Palosaari sanoo, ettei tiennyt lainkaan mistä on kyse.

    – Kukaan ei ollut esittänyt kritiikkiä minua kohtaan, kukaan ei ollut kysynyt minulta lisätietoja hissikaupasta, ei kukaan.

    Antti Rinne Lapin käräjäoikeudessa 19. marraskuutaMaija-Liisa Juntti / YleOikeussalissa palattiin Rinteen alkoholinkäyttöön

    Oikeussalissa ja totuudessapysymysvelvoitteen alla Palosaari toisti Rinteen olleen tilanteessa humalassa. Myöhemmin syyttäjän vastakuulustelussa Palosaari vältteli sanaa humala, mutta totesi Rinteen joka tapauksessa nauttineen alkoholia.

    – Jos ihminen juo alkoholia, niin silloin ollaan alkoholin vaikutuksen alaisena, Palosaari totesi. Marraskuussa todistanut Rinne kiisti olleensa humalassa.

    Projektipäällikkönä saman tien aloittanut Palosaari kertoo kyselleensä hissiyhtiön hallituksen puheenjohtajalta Lauri Kurulalta, mistä potkuissa on kyse.

    – Lauri sanoi, että en ymmärrä mikä silmitön viha Aspialla on sinua kohtaan, Palosaari lainaa Kittilän teknisenä johtajana yhä toimivaa Kurulaa. Ari Aspia oli ammattiliitto Pro:n omistaman kylpylähotelli Levitunturin toimitusjohtaja.

    Paria viikkoa myöhemmin Kittilästä lähti kolmen hengen lähetystö Rinteen luokse Helsinkiin. Matkassa oli myös Levin matkailu Oy:n toimitusjohtajana toiminut Jussi Töyrylä. Lähetystön tavoite oli saada Palosaari palautettua toimitusjohtajaksi.

    Palosaaren puolustajat vetosivat Rinteeseen

    Syyttäjä Katri Junnikkala-Heikkinen kysyi oikeudessa tiistaina todistaneelta Töyrylältä, miksi kolmikko suuntasi nimenomaan Rinteen luokse. Levin hissiyhtiön suurin omistaja kun oli Kittilän kunta, jolla oli edustus hissiyhtiön hallituksessa.

    – Ehkä se näkemys oli, että Rinne on merkittävä tekijä ja hänen kauttaan pystyttäisiin vaikuttamaan asioihin.

    Lähetystö vei mukanaan Levin yrittäjien laatiman kirjeen, jossa kritisoitiin värikkäästi Ari Aspiaa Levin ongelmista. Aspiaa syytettiin esimerkiksi oman edun tavoittelusta. Töyrylän mukaan Rinne hermostui kirjeestä.

    Ari Aspia.Maija-Liisa Juntti / Yle

    Samana päivänä Levin matkailukeskus ja kunnanjohtaja Anna Mäkelä tekivät tutkintapyynnön Palosaaresta.

    – Jälkikäteen on tullut mieleen, että oliko meidän käynti se laukaiseva tekijä tutkintapyynnölle, Töyrylä totesi kuulustelussa.

    Marraskuussa todistajanaitiossa istuneen Rinteen mukaan käynnillä oli vaikutusta tutkintapyynnön tekemiseen.

    – Hänestä (Aspia) esitettiin erilaisia, hassunkurisiakin väitteitä. Syntyi kuva, että hän on kaiken pahan alku ja juuri. Puurot ja vellit olivat sekaisin ja ajattelin, että jonkun ulkopuolisen täytyy selvittää, mitä on tapahtunut, Rinne sanoi omassa kuulemisessaan.

    "Viiden vuoden helvetti, jota en toivo kenellekään"

    Palosaaren hissikauppoja puitiin Lapin käräjäoikeudessa keväällä. Kesäkuussa annetun tuomion mukaan Palosaari toimi epäasiallisesti luovuttaessaan hissiyhtiö Leitnerin luottamuksellisia tarjoustietoja toiselle yhtiölle. Syytteet luottamusaseman väärinkäytöstä kuitenkin kaatuivat, koska mahdollinen taloudellinen vahinko kohdistui Leitneriin eikä Palosaaren johtamaan Levin hissiyhtiöön.

    Syyttäjä on valittanut tuomiosta hovioikeuteen.

    Palosaaren nimi ja tekemiset ovat nousseet taajaan esiin myös tässä oikeudenkäynnissä, jossa pitäisi ratkaista kuntapäättäjien syyllisyys tai syyttömyys. Oikeussalissa kävi selväksi, että vuosia jatkunut julkisuus on vaatinut veronsa.

    – Se on ollut sellainen viiden vuoden helvetti, että en toivo sitä kenellekään. Laskekaapa kuinka monta kertaa minun nimeni on julkisuudessa mainittu, Levin hissiyhtiötä yhä johtava Palosaari totesi.

    Todistajaksi pyydetty oikeudellinen asiantuntija Pertti Eilavaara ei ollut tiistaina paikalla, koska häntä ei ole käräjätuomari Vilho Niirasen mukaan saatu haastettua käräjille. Jos Eilavaara tavoitetaan, häntä kuullaan tammikuussa.

    Loppulausunnot annetaan tammikuussa ja tuomio kevään aikana.

    Kahden kunnan yhteinen johtaja säästäisi veronmaksajien rahaa, mutta byrokratiasta tulisi työn aikasyöppö – tämä voi olla pian totta Lapissa

    Kahden kunnan yhteinen johtaja säästäisi veronmaksajien rahaa, mutta byrokratiasta tulisi työn aikasyöppö – tämä voi olla pian totta Lapissa


    Pelkosenniemelle ja Savukoskelle voidaan perustaa yhteinen kunnanjohtajan virka. Asiaa selvittänyt konsultti, Kemijärven entinen kaupunginjohtaja Olli-Pekka Salminen toteaa, että kuntien yhteisen viran hoitaminen on mahdollista. Salmisen tekemän...

    Pelkosenniemelle ja Savukoskelle voidaan perustaa yhteinen kunnanjohtajan virka. Asiaa selvittänyt konsultti, Kemijärven entinen kaupunginjohtaja Olli-Pekka Salminen toteaa, että kuntien yhteisen viran hoitaminen on mahdollista.

    Salmisen tekemän selvityksen mukaan kunnanhallitusten kokouksia pitää harventaa nykyisestä, jotta yksi kunnanjohtaja ehtisi valmistella molempien kokouksia. Naapurikuntien kunnanhallitusten olisi kokoonnuttava kerran kuukaudessa. Nykyään molempien kuntien hallitukset kokoontuvat kerran 2–3 viikossa.

    Yhteinen kunnanjohtaja säästäisi palkkakuluissa ja muun muassa matkakuluissa. Salminen toteaa, että yhteisen kunnanjohtajan viran tuomat säästöt eivät kuitenkaan ole merkittäviä kuntien kokonaistaloudellisesta näkökulmasta eivätkä ratkaise kuntien taloudellisia haasteita.

    Vähemmän aikaa kuntalaisille ja yrityksille

    Kahden kunnan johtamisessa ongelmaksi voi nousta ajankäyttö, Salminen toteaa raportissaan. Ajankäytön ongelmat voidaan selättää hyvällä suunnittelulla, tehtävien jaolla ja delegoinnilla.

    Kahden kunnan kunnanjohtajan aika menisi yhä enemmän byrokratiaan ja hallintoon, kun elikeinojen kehittämiseen sekä kuntalaisten, yritysten ja muiden yhteistyökumppaneiden tapaamiseen jäisi vähemmän aikaa.

    Salminen luovutti raporttinsa kuntapäättäjille 30. marraskuuta. Raporttia esiteltiin kuntapäättäjille, johtaville viranhaltijoille ja henkilöstöjärjestöjen edustajille iltakoulussa Savukoskella maanantaina 10. joulukuuta.

    Johtaja olisi vähemmän paikalla

    Selvitystyön ohjausryhmän puheenjohtaja, Savukosken kunnanhallituksen puheenjohtaja Raimo Haapakoski (kesk.) sanoo, että kuntien työntekijöitä huolestuttaa se, että johtajalla olisi heille nykyistä vähemmän aikaa, kun johdettavana olisi kaksi kuntaa.

    – Työntekijät pitivät haasteellisena sitä, että johtaja olisi puolta vähemmän paikalla ja hänen työaikaansa menisi myös tien päällä. Toisaalta osa huomautti, että yhteydenpitoa voi hyvin hoitaa myös nykytekniikalla, Haapakoski kertoo.

    Haapakosken mukaan kuntapäättäjät suhtautuivat "osittain aika kriittisesti" yhteiseen kunnanjohtajaan. Heitä arveluttaa muun muassa se, että kunnanjohtajalla olisi nykyistä jatkossa vähemmän aikaa heille.

    – Elinkeinopolitiikkaan pitäisi olla riittävät resurssit ja osa mietti, että viekö yhteinen kunnanjohtaja sieltä resursseja.

    Isompi palkka houkuttaisi

    Haapakosken mukaan moni iltakouluun osallistunut päättäjä halusi tietää, mitä yhteisellä kunnanjohtajalla oikeasti haetaan.

    – Kahdella pienellä kunnalla ei ole riittävästi kykyä maksaa kohtalaista palkkaa kunnanjohtajalle. Yhteiselle kunnanjohtajalle voitaisiin maksaa isompaa palkkaa ja se toivottavasti houkuttaisi lisää motivoituneita ja ammattitaitoisia hakijoita virkaan, Haapakoski perustelee.

    Perustetaanko Savukoskelle ja Pelkosenniemelle yhteinen kunnanjohtajan virka?

    – En uskalla ottaa kantaa vielä siihen, meneekö tämä molemmissa kunnissa läpi, Haapakoski vastaa.

    Pelkosenniemen kunnanhallitus käsittelee asiaa keskiviikkona ja Savukosken kunnanhallitus torstaina. Valtuustojen odotetaan päättävän ensi viikolla, perustetaanko kunnille yhteinen kunnanjohtajan virka.

    – Voi myös olla niin, että asiasta linjataan kunnanhallituksissa ja tuodaan vain tiedoksi valtuustoille.

    Jos yhteinen virka perustetaan se, tulisi aikanaan julkisesti haettavaksi.

    Savukosken kunnanvirasto.Vesa Vaarama / Yle

    Pelkosenniemen kunnanvaltuusto päätti syyskuussa esittää naapurikunnalle Savukoskelle yhteisen kunnanjohtajan viran perustamista.

    KORJATTU: Toiseksi viimeinen virke, jossa luki virheellisesti että "Salminen suosittelee..."

    LED katuvalo tuo satojen tuhansien eurojen säästön vuodessa – vanhoja valaisimia vaihdetaan ledeiksi tasaiseen tahtiin

    LED katuvalo tuo satojen tuhansien eurojen säästön vuodessa – vanhoja valaisimia vaihdetaan ledeiksi tasaiseen tahtiin


    Ledien perusidea keksittiin jo viime vuosisadan alussa. Valaisimissa leditekniikka lähti etenemään kuitenkin vasta parikymmentä vuotta sitten, kun japanilainen tiedemies onnistui kehittämään valkoista valoa tuottavan ledin. Siitä eteenpäin onkin...

    Ledien perusidea keksittiin jo viime vuosisadan alussa. Valaisimissa leditekniikka lähti etenemään kuitenkin vasta parikymmentä vuotta sitten, kun japanilainen tiedemies onnistui kehittämään valkoista valoa tuottavan ledin. Siitä eteenpäin onkin sitten edetty huimaa vauhtia.

    Uusien ledien valoteho on jo sitä luokkaa, että käytännössä kaikki asennettavat uudet katuvalaisimet ovat jo ledejä. Ledivalaisimiksi vaihdetaan myös kaikki vanhat katuvalot, kun ne tulevat käyttöikänsä päähän.

    Säästöt ja EU vauhdittavat valojen uusimista

    Rovaniemellä on katuvalaisimia noin 20 000 kun mukaan lasketaan myös hiihtolatujen valaisimet.

    Ensimmäisessä vaiheessa vaihdetaan ledeiksi kaikki elohopeapurkauslamput, joita on katuvaloissa ollut 8000 ja latujen valaistuksessa noin 3000. Vaihtamatta on enää 1500 katuvalaisinta ja saman verran latuvalaisimia.

    Elohopealamppuja ei enää saa valmistaa eikä myydä Eu:n alueella, koska ne kuluttavat paljon energiaa. Led on suorastaan ylivertainen siihen verrattuna.

    – Nyt vaihdetaan 125-wattisia elohopeahöyryvalaisimia, joiden liitäntäteho on noin 135 wattia. ne korvataan 35-wattisilla led-valaisimella ja sehän tarkoittaa, että säästöä tulee 100 wattia per pylväs, Rovaniemen kaupungin sähköinsinööri Marko Rautio sanoo.

    – Rahassa säästö on vuodessa noin 40 euroa pylvästä kohti. Kun 8000 katuvalaisinta vaihdetaan uusiin, se tietää rapean 300 000 euron säästöä sähkölaskussa.

    Investointi maksaa itsensä viidessä vuodessa

    Kun lasketaan yhteen led-katuvalaisimen hinta ja vaihtotyön kustannus on investoinnin kuoletusaika 5 vuotta. Lisäsäästöä tulee siitä, että led-lamput kestävät 30 000 käyttötuntia eli ainakin kymmenen vuotta, kun vanhemmat lamput on vaihdettava uusiin viimeistään neljän vuoden välein.

    Valo on myös paljon miellyttävämpää ja niin sanottua valosaastetta tulee vähemmän.

    – Led-valaisimilla saadaan valkoista valoa, jonka värintoistoindeksi on hyvä. Niiden valo voidaan myös suunnata paremmin. Taivaalle lähtevä hajavalo on vähäisempää, kun voimakas led-valo on suunnattu tietä kohti, sähköinsinööri Marko Rautio sanoo.

    Työ jatkuu vielä vuosia

    Ensi vuodelle on jo tilattu noin 1 000 uutta led-katuvalaisinta. EU:n kieltämien elohopeahöyryvalaisimien vaihdon jälkeen on edessä monimetallivalaisimien ja natriumsuurpainevalaisimien vaihto.

    Näistä jälkimmäiset ovat kohtuullisen tehokkaita, mutta nekin jäävät kauas jälkeen led-lamppujen tehosta. Ne tunnistaa helposti oranssista valosta, jossa mikään ei näytä oikean väriseltä.

    Menee vielä jokunen vuosi ennen kuin natriumlamppujen alla pissan väriseltä näyttävästä lumesta päästään puhtaan valkoisena hohtavaan lumeen. Muutos kuitenkin tapahtuu tulevaisuudessa.

    – Kun natriumlamppujen elinkaari on lopussa ja ne menevät vaihtoon, niin totta kai ne päivitetään uusiin led-valaisimiin, vakuuttaa Rovaniemen kaupungin sähköinsinööri Marko Rautio.

    Ostettu joulusiivous houkuttaa kiireiden keskellä – matkailukaupungissa kysyntää riittää, mutta soittaja alkaa olla auttamatta myöhässä

    Ostettu joulusiivous houkuttaa kiireiden keskellä – matkailukaupungissa kysyntää riittää, mutta soittaja alkaa olla auttamatta myöhässä


    Työkiireiden ja lahjanhankintaruuhkan keskellä ulkopuolisen tekemä kodin joulusiivous kiinnostaa yhä useampaa. – Joka vuosi tulee yhä enemmän kyselyjä, sanoo rovaniemeläinen kotisiivousyrittäjä Saija Koskinen. Puhtaanapitoalan yrittäjät eri...

    Työkiireiden ja lahjanhankintaruuhkan keskellä ulkopuolisen tekemä kodin joulusiivous kiinnostaa yhä useampaa.

    – Joka vuosi tulee yhä enemmän kyselyjä, sanoo rovaniemeläinen kotisiivousyrittäjä Saija Koskinen.

    Puhtaanapitoalan yrittäjät eri puolilla Suomea ovat hoksanneet kausisiivouksessa markkinaraon. Nyt on jo yrityksiä, jotka tarjoavat pääosin kertasiivouksia pitkäaikaisten sopimusten sijaan, sanoo SSTL Puhtausala ryn toiminnanjohtaja Per Olof-Ekström.

    – Kyllä ihan joulusiivousta mainostetaan eri puolilla Suomea, Olof-Ekström pohtii.

    Täsmämarkkinointi on yhä helpompaa muun muassa sosiaalisen median kautta, ja varsinkin alalle uutena tulevat käyttävät sähköistä viestintää kasvavasti hyödykseen.

    Pohjoisessa joulusiivoukset jo myyty, sanoo yrittäjä

    Rovaniemellä Saija Koskisen puhelin soi tälläkin hetkellä koko ajan. Mutta hän ei pysty ottamaan enää uusia tilauksia vastaan.

    – Nämä ajat myydään jo syksyllä. En usko, että tällä varoitusajalla saa keneltäkään enää joulusiivousta.

    Koskisella on jo vakiintunut asiakaskunta, hän kertoo siivoavansa pääosin ikäihmisten kotitalouksia.

    Yle

    Puhelin on soinut jopa firmoissa, jotka ovat suurelta osin keskittyneet yritys- ja taloyhtiöasiakkaisiin.

    – Kyllä joulusiivouksia kysytään, ja aika moni kysyy vähän liian myöhään, yrittäjä Matti Pänttäjä Rovaniemen TaikaSiivouksesta sanoo.

    Myös Rovaniemen Laatusiivouksen puhelimeen on soittanut kotisiivousta jouluksi haluavia.

    Yksi tavoittamamme yritys oli valtakunnallinen SOL, jolla Rovaniemellä on kahden edellisen yrityksen tapaan lähinnä yrityssiivousta.

    – Hotellien ja matkailukeskusten kautta tulee selvä kysyntäpiikki jouluun ja talvisesongille, SOLin pohjoisen palvelujohtaja Niko Simonen sanoo.

    Kodin siivouttamisen voi tavallisesti hyödyntää verotuksessa kotitalousvähennyksenä. Myös asuntojaan muille kausittain vuokraava henkilö voi vähentää vuokraamiseen liittyviä siivouskuluja verotuksessaan.

    Kittilän lentokentällä varauduttiin onnettomuuteen, kun Boeing 757 Gatwickistä ilmoitti teknisestä viasta

    Kittilän lentokentällä varauduttiin onnettomuuteen, kun Boeing 757 Gatwickistä ilmoitti teknisestä viasta


    Kittilän kentällä jouduttiin varautumaan sunnuntaina puolilta päivin vaaratilanteeseen, kun kentälle saapumassa ollut matkustajakone ilmoitti viranomaisille teknisestä viasta. Boeing 757 -kone oli tulossa Isosta-Britannista Gatwickistä ja siinä...

    Kittilän kentällä jouduttiin varautumaan sunnuntaina puolilta päivin vaaratilanteeseen, kun kentälle saapumassa ollut matkustajakone ilmoitti viranomaisille teknisestä viasta.

    Boeing 757 -kone oli tulossa Isosta-Britannista Gatwickistä ja siinä oli 230 matkustajaa. Kone oli Thomsonin kone, kertoo Finavian viestintäjohtaja Katja Siberg.

    Kone pääsi kuitenkin laskeutumaan normaalisti, eikä tilanteesta aiheutunut haittaa myöskään kentän muuhun liikenteeseen.

    Päivystävä palomestari Lasse Rytkönen Lapin pelastuslaitokselta kertoo, että kyse oli hänen tietojensa mukaan laippaviasta.

    – En tiedä tarkalleen mikä on laippavika. Käsittääkseni se vaikuttaa siihen, että kone tulee kentälle liian kovaa. Vaarana on, että se ei saisi pysäytettyä konetta kiitotielle. Mutta tällä kertaa kävi hyvin, ja kone pysähtyi kuten pitikin, Rytkönen sanoo.

    Kiirettä Lapin taivaalla

    Finavian viestintäjohtaja Katja Siberg sanoo, että välikohtauksesta huolimatta lentoliikenne saatiin hoidettua Kittilässä normaalisti.

    Ruuhkaa riittikin, sillä Kittilään laskeutui tänään 24 konetta.

    Päivä oli yksi kaikkien aikojen vilkkaimmista. Koko Lappiin laskeutui tänään yhteensä 79 lentokonetta. Mukana on Kittilän, Rovaniemen, Enontekiön, Kuusamon ja Ivalon kentät.

    – Nyt eletään talven vilkkaimpia päiviä. Tällä hetkellä on pystytty ottamaan kaikki vastaan. Hyvä, että Kittilän uusi laajennettu lentokenttäkin on saatu jo käyttöön. Matkustajillakin on enemmän tilaa, Siberg sanoo.

    Kolme ihmistä jäi sortuman alle lumilinnan rakennustyömaalla Kittilässä

    Kolme ihmistä jäi sortuman alle lumilinnan rakennustyömaalla Kittilässä


    Kittilässä Levin lähellä lumilinnan rakennustyömaalla osa linnan katosta sortui kolmen ihmisen päälle tänä aamuna, Lapin poliisi kertoo. Yksi sortuman alle jääneistä jäi lumimassojen alle puristuksiin, mutta hänen ympärilleen jäi...

    Kittilässä Levin lähellä lumilinnan rakennustyömaalla osa linnan katosta sortui kolmen ihmisen päälle tänä aamuna, Lapin poliisi kertoo.

    Yksi sortuman alle jääneistä jäi lumimassojen alle puristuksiin, mutta hänen ympärilleen jäi ilmatasku.

    – Yhtä lumilinnatyömaan muottia purettaessa linnan katto oli romahtanut alas, koska tykkilumi ei ollut ehtinyt kovettua riittävästi. Kolme henkilöä oli ollut alla, ja heistä kaksi pääsi itse pois. Yksi jäi lumen alle puoleksi tunniksi, ja hänet on kuljetettu Lapin keskussairaalaan hoitoon. Hänelle ei tietojeni mukaan onneksi tullut vakavia vammoja, kertoo rikoskomisario Miska Sillanpää, joka toimii tapauksen tutkinnanjohtajana.

    Pelastuslaitos ja työmaan henkilökunta saivat pelastettua lumen alle jääneen ihmisen kaivinkoneen avulla.

    – Poliisi omalta osaltaan tutkii, mitä on tapahtunut. Selvitämme, onko tapahtunut työturvallisuusrikosta, Sillanpää kertoo.

    Onnettomuus tapahtui lumihotellin rakennustyömaalla noin 10 kilometrin päässä Leviltä.

    Korjaus 8.12.2018 kello 14.06: Toisin kuin uutisessa aiemmin sanottiin, lumilinna ei sijaitse Levillä.