Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Omassa elementissään luontokuvaajana –

    Omassa elementissään luontokuvaajana – "On älyttömän hienoa jakaa näitä maisemia, joita moni ei välttämättä koskaan näe"


    Ivalolainen Terhi Tuovinen hankki ensimmäisen kameransa kymmenen vuotta sitten. Siitä lähtien kamera on kulkenut kaikessa mukana. Nyt hänen kuviaan katsovat kymmenet tuhannet ihmiset ympäri maailmaa. – On hullua ajatella, miten moni silmäpari voi...

    Ivalolainen Terhi Tuovinen hankki ensimmäisen kameransa kymmenen vuotta sitten. Siitä lähtien kamera on kulkenut kaikessa mukana. Nyt hänen kuviaan katsovat kymmenet tuhannet ihmiset ympäri maailmaa.

    – On hullua ajatella, miten moni silmäpari voi nähdä yksittäisen kuvan Inarin erämaasta tai Saariselältä tien varresta. On älyttömän hienoa, kun voi jakaa näitä maisemia, joita moni ei välttämättä koskaan näe, kertoo Tuovinen.

    Valokuvauksesta tuli heti osa Tuovisen elämää. Hän on alusta alkaen kuvannut itselleen normaaleja asioita, eli luonnossa kulkemista ja siitä nauttimista.

    – Jotenkin se luonnon ymmärrys on kasvanut vielä enemmän, kun on nähnyt asioita, mitä ei välttämättä olisi huomannut, ellei olisi kameraa kädessä.

    Terhi Tuovinen kuvaa itselleen tärkeitä asioita: luontoa ja sen kokemista.Terhi Tuovinen

    Kuvien saamiseksi on tehtävä töitä. Luonto kuitenkin rentouttaa kiireistä valokuvaajaa, kunhan ei lähde suorittamaan.

    – Kulkemisesta pitää saada jotain myös itselle. Pakolla ei kannata tehdä mitään.

    Kuvia markkinointiin

    Terhi Tuovinen työskentelee Lappia markkinoivan House Of Lapland -viestintätalon sisällöntuottajana. Töissä ja vapaa-ajalla otetuissa kuvissa on kuitenkin eroja.

    – Pyrin pitämään oman kuvaamiseni paljon luovempana ja kokeellisempana kuin Lapin markkinointikuvat, ja erottamaan ne niin, etten vapaa-ajalla ottaisi markkinointikuvia ja toisinpäin.

    Terhi Tuovinen joutuu usein pohtimaan, millainen kuva sopii Lapin markkinointiin ja mikä ei.Terhi Tuovinen

    Tuoviselle on kertynyt tuhansia kilometrejä pelkästään viime kesänä kulkiessaan ympäri Lappia valokuvausreissuilla. Hetkittäin auton ratissa oleminen tuntuu raskaalta.

    – Kaikki työ tiettyinä hetkinä väsyttää, vaikka se olisi kuinka mukavaa. Nautin siitä kuitenkin niin paljon, etten jää sohvalle makaamaan, jos näen vaikka hienon auringonlaskun.

    Sosiaalisen median vastuu

    Julkaisualustana Tuovinen käyttää Instagramia. Sisällön tuottaminen sosiaaliseen mediaan voi helposti muuttua tehdasmaiseksi työnteoksi.

    – Kun asennoituu niin, ettei tee itselleen paineita seuraajien ja tykkääjien saamisesta, niin se ei tunnu raadolliselta. Se, mitä tekee ja jakaa ihmisille, puhuu puolestaan. Ei julkisuutta tarvitse sillä lailla hakea.

    Terhi Tuovisen omat kuvat ovat kokeellisempia ja vapaampia, kuin markkinointikuvat.Terhi Tuovinen

    Luonnossa valokuvaaja pyrkii toimimaan esimerkillisesti. Kun kuvia katsovat tuhannet ihmiset, on huomioitava kuvaajan vastuu siitä, mitä kuvissa voi esittää.

    – Pyrin aina näyttämään katsojille, kuinka toimitaan, mihin voi mennä ja mitä voi kuvata. Se on tärkeää pitää mielessä.

    Tuovinen ei ajattele, että joku varaisi matkan Lappiin vain sen takia, että hän julkaisee kuvan. Kun kymmenet tuhannet ihmiset näkevät hänen kuvansa, on joukossa niitä, joiden mielenkiinto herää. Joskus hän saa viestejä, joissa kehutaan maisemia, haaveillaan Lapin matkasta ja pyydetään kertomaan lisää Lapista.

    Terhi Tuovinen on iloinen yhteydenotoista.

    – Se on somen paras puoli, että siinä tapaa ihmisiä eri puolilta maailmaa.

    Kaivosyhtiö ostaa uusia kiviautoja 87 miljoonalla – 17 autoa Sodankylään

    Kaivosyhtiö ostaa uusia kiviautoja 87 miljoonalla – 17 autoa Sodankylään


    Kaivosyhtiö Boliden hankkii uusia kiviautoja Kevitsan kaivokselle Sodankylään. Yhtiö ostaa Kevitsaan 17 ja Pohjois-Ruotsin Aitikin kaivokselle yhdeksän uutta kiviautoa. Kahdelle kaivokselle toimitettavat ajoneuvot maksavat yhteensä 900 miljoonaa...

    Kaivosyhtiö Boliden hankkii uusia kiviautoja Kevitsan kaivokselle Sodankylään. Yhtiö ostaa Kevitsaan 17 ja Pohjois-Ruotsin Aitikin kaivokselle yhdeksän uutta kiviautoa.

    Kahdelle kaivokselle toimitettavat ajoneuvot maksavat yhteensä 900 miljoonaa Ruotsin kruunua eli runsaat 87 miljoonaa euroa.

    Ruotsalaisyhtiö kertoo, että investointi tukee laajenevaa kaivostoimintaa. Kevitsan tuotanto on kasvamassa 7,5 miljoonasta tonnista 9,5 miljoonaan tonniin vuonna 2020. Aitikin tuotanto on nousemassa samassa ajassa 39 miljoonasta tonnista 45 miljoonaan tonniin.

    Ensimmäiset uudet kiviautot saapuvat kaivoksille ensi kesänä.

    Kevitsassa louhitaan pääasiassa kuparia ja nikkeliä sekä lisäksi pienempiä määriä kultaa, platinaa ja palladiumia.

    Rajavartijat pelastivat sairastuneen Kilpisjärvellä

    Rajavartijat pelastivat sairastuneen Kilpisjärvellä


    Lapin rajavartioston partio pelasti sairastuneen nuoren Kilpisjärven Kalottireitiltä torstaina. Pelastettava kouluikäinen tyttö oli sairastunut äkkillisesti kesken vaelluksen eikä pystynyt jatkamaan vaellustaan. Lapin rajavartioston kapteeni Raimo...

    Lapin rajavartioston partio pelasti sairastuneen nuoren Kilpisjärven Kalottireitiltä torstaina.

    Pelastettava kouluikäinen tyttö oli sairastunut äkkillisesti kesken vaelluksen eikä pystynyt jatkamaan vaellustaan. Lapin rajavartioston kapteeni Raimo Ojalla ei ole tietoa, mistä tytön sairastuminen johtui.

    – Huonovointisuus saattoi johtua ruokamyrkytyksestä tai pitkän vaelluksen aiheuttamasta rasituksesta. Pelastettavan terveydentilaan en ota kantaa, Oja sanoo.

    Pelastettavat eivät olleet kovin lähellä tietä, sillä mönkijällä piti ajaa kaksi tuntia heidän luo Saarijärvelle.

    Rajavartiosto siirsi sairastuneen suomalaistytön ja hänen äitinsä mönkijöillä Kilpisjärvelle tien varteen.

    – Tämän jälkeen he eivät tarvinneet rajavartioston apua, Oja kertoo.

    Rajavartiosto sai ilmoituksen sairastuneesta torstaina aamupäivällä kymmenen jälkeen ja hänet tuotiin äitinsä kanssa asfalttitien varteen noin kello 16.30 aikaan.

    Oja kertoo, että Lapin rajavartiosto pelastaa vuosittain useita ihmisiä maastosta. Maastopelastustehtävät hoitaa pääosin Lapin pelastuslaitos, mutta tarvittaessa se pyytää apua lähellä olevalta rajavartioston partiolta.

    Kuusi sukulaista itsemurhalle – Alaskan alkuperäiskansan nykytaide käsittelee esimerkiksi korkeita itsemurhatilastoja

    Kuusi sukulaista itsemurhalle – Alaskan alkuperäiskansan nykytaide käsittelee esimerkiksi korkeita itsemurhatilastoja


    Perjantaina avautuva Place of Origin -näyttely esittelee Alaskan alkuperäiskansan nykytaidetta Anchoragen museon kokoelmasta. Alkuperäisväestön asuttama alue Alaskassa on maantieteellisesti valtava. Jotain monimuotoisuudesta kertoo se, että...

    Perjantaina avautuva Place of Origin -näyttely esittelee Alaskan alkuperäiskansan nykytaidetta Anchoragen museon kokoelmasta.

    Alkuperäisväestön asuttama alue Alaskassa on maantieteellisesti valtava. Jotain monimuotoisuudesta kertoo se, että Alaskassa puhutaan kahtakymmentä alkuperäiskieltä ja niiden satoja murteita.

    Öljy- ja kaivosteollisuuden voimakas kasvu Alaskassa, ilmaston muutoksen aiheuttamat vaikutukset ja identiteettikysymykset ovat ajankohtaisia aiheita, joita Rovaniemen taidemuseon näyttelyyn osallistuvat taiteilijat kommentoivat teoksillaan. He purkavat teoksillaan kolonialistista valta-asemaa ja rohkaisevat vaihtamaan ajatuksia alkuperäiskansojen identiteetistä, kulttuurin elpymisestä ja alkuperäiskansojen taiteen tarkoituksesta.

    Sonya Kelliher-Combs on taustaltaan inupiaq eskimo ja athabascan intiaani, irlantilainen ja saksalainen.Maija-Liisa Juntti / Yle

    Taiteilija Sonya Kelliher-Combsin kolme setää ja kolme serkkua on tehnyt itsemurhan. Kelliher-Combs käsittelee kahdessa Rovaniemellä esillä olevassa teoksessaan alkuperäisväestön korkeita itsemurhatilastoja.

    – Alaskan alkuperäiskansat ovat kärsineet kolonisaation vaikutuksista sukupolvien ajan. Alkuperäisväestöön kuuluvilla on kolme kertaa suurempi riski itsemurhaan kuin yhdysvaltalaisilla yleensä. Teos auttaa muistamaan ne ihmiset, jotka ovat tehneet itsemurhan, Kelliher-Combs sanoo.

    Kelliher-Combsin tausta on monikulttuurinen, ja hänen teoksensa ammentavat alkuperäisväestön perinteistä. Taiteilija näkee, että Alaskan alkuperäiskansojen ongelmat ovat yleisiä muuallakin.

    – Olimme kaikki alkuperäisväestöä jossain vaiheessa. Olemme kaikki yhteydessä toisiimme. Nämä ongelmat eivät koske vain meidän kansaamme, vaan myös muita ihmisiä.

    Sonya Kelliher-Combsin Rovaniemellä nähtävä teos Red Idiot Strings käsittelee alkuperäisväestön itsemurhia.Maija-Liisa Juntti / Yle

    Place of Origin - Alaskan alkuperäiskansojen nykytaidetta - näyttely on esillä Rovaniemen taidemuseo Korundissa 3. maaliskuuta 2019 asti.

    Susie Bevins-Ericsen, People in Peril - Bound by Alcohol (1988).Rovaniemen taidemuseoRebecca Lyon, Counting on Liberty (2016). Teoksessa on silkkipainomenetelmällä painettu kuva taiteilijan isoisoäidistä Anastasia Nutnaltnasta. Hänet myytiin orjaksi nuorena tyttönä. Perhehistorian mukaan Lyonin isoisoisä, Ruotsista lähtöisin ollut maahanmuuttaja, osti hänet myöhemmin. Teoksella Lyon kommentoi pitkäaikaista taistelua naisten oikeuksien saavuttamiseksi.Rovaniemen taidemuseo
    Amstaffi Camo on sankarikoira – 18 karvakuonoa palkitaan ihmishengen pelastamisesta

    Amstaffi Camo on sankarikoira – 18 karvakuonoa palkitaan ihmishengen pelastamisesta


    Suomen Kennelliitto on myöntänyt sankarikoiran arvon 18 koiralle. Listan palkittavista koirista tarinoineen löydät Kennelliiton sivuilta. Kaksi palkituista koirista asuu Lapissa. Kemiläiskoira Camo pelasti vuosi sitten iäkkään heikkokuntoisen...

    Suomen Kennelliitto on myöntänyt sankarikoiran arvon 18 koiralle. Listan palkittavista koirista tarinoineen löydät Kennelliiton sivuilta.

    Kaksi palkituista koirista asuu Lapissa. Kemiläiskoira Camo pelasti vuosi sitten iäkkään heikkokuntoisen miehen hengen herättämällä omistajansa huomion voimakkaalla reaktiolla.

    Kotona sisällä ollut amerikanstaffordshirenterrieri Camo alkoi yhtäkkiä vetää eteisessä kovasti kohti tuulikaappia, ulista ja haukkua.

    Sen jälkeen se hyppi tuulikaapin ovea vasten, mitä se ei yleensä tee, ja vaati päästä ulos. Omistaja avasi tuulikaapin oven ja Camo alkoi hyppiä voimakkaasti ulko-ovea vasten. Samalla kun omistaja avasi ulko-oven, Camo lähti vetämään pihan aitaa kohti.

    Omistaja meni lähemmäksi ja huomasi, että tiellä lojui ruokaostoksia. Samalla hän kuuli vaikerrusta ja huomasi tiellä makaavan iäkkään miehen. Miehen pyörä ja ostoskassit olivat kaatuneet hänen päällensä. Miehen kasvot olivat vaaleansinertävät.

    Camon omistaja otti pyörän ja tavarat pois miehen päältä ja käänsi hänet kylkiasentoon. Apuun tuli muitakin ja mies virkosi.

    Mies oli aiemmin yrittänyt pyytää apua, mutta kukaan ei ollut pysähtynyt.

    Ambulanssi saatiin paikalle ja heikkokuntoinen mies vietiin hoitoon. Omistaja hämmästelee koiransa voimakasta rektiota, sillä hän ei ollut itse kuullut mitään.

    Rovaniemeläinen Brada pelasti häkämyrkytykseltä Suomen Kennelliitto

    Lapista sankarikoiran arvon saa myös rovaniemeläinen saksanpaimenkoira Brada, joka pelasti omistajansa häkämyrkytykseltä.

    Tammikuussa 2018 Brada herätti omistajansa murinalla ja haukunnalla. Omistajat eivät tienneet, että jotain oli vialla, ennen kuin koira herätti heidät. Sen jälkeen he havaitsivat, että talon terassi oli liekeissä ja tuli pyrki sisään.

    Omistaja arvelee, että ellei Brada olisi saanut omistajiaan hereille, he olisivat todennäköisesti menehtyneet häkämyrkytykseen. Ihminen ei voi aistia ilmassa olevaa häkää, sillä se on väritön, hajuton ja mauton kaasu.

    Sankarikoirat palkitaan 16. joulukuuta Helsingissä Koiramessut-tapahtumassa. Lisäksi 11 koiraa saa kunniamaininnan tekemästään urotyöstä.

    Lue lisää:

    Kaksi sankarikoiran arvonimeä Imatralle – Milo ja Sera pelastivat kumpikin ihmishengen

    Lapin keskussairaalassa pula erikoislääkäreistä – näkyy päivystystyön kuormittumisena

    Lapin keskussairaalassa pula erikoislääkäreistä – näkyy päivystystyön kuormittumisena


    Lapin keskussairaala kaipaa lisää erikoislääkäreitä jopa neljälle eri alalle. Päiväaikainen sairaalatyö hoituu nykyisellä lääkäriryhmällä, mutta päivystystyössä lääkäripuute näkyy, sanoo Lapin sairaanhoitopiirin...

    Lapin keskussairaala kaipaa lisää erikoislääkäreitä jopa neljälle eri alalle. Päiväaikainen sairaalatyö hoituu nykyisellä lääkäriryhmällä, mutta päivystystyössä lääkäripuute näkyy, sanoo Lapin sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Jukka Mattila.

    – Päivystysrasitus henkilökunnallamme on liian suuri kestävään tilanteeseen.

    Enemmän tarvittaisiin vatsan alueen kirurgeja, lastenlääkäreitä ja ortopedejä sekä silmälääkäreitä.

    – Joudumme ostamaan kaihileikkauksia jonkin verran, Mattila kertoo.

    Tarve kunkin lääkäriryhmän kohdalla on yhdestä kahteen. Pienen Lapin keskussairaalan kohdalla kyse on kuitenkin suhteellisesti suuresta määrästä.

    Lääkärilainoja osuuskunnasta?

    Potilaiden hoitoon lääkäripula ei vaikuta, sanoo Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela. Jokelankin mukaan kysymys on nimenomaan siitä, että yksi lääkäri joutuu tekemään paljon päivystysvuoroja.

    Viisi pohjoisinta sairaanhoitopiiriä miettii parhaillaan lääkäripulan ratkaisuksi osuuskunnan perustamista Oulun yliopistollisen sairaalan ympärille.

    Idea on, että erikoisalojen lääkärit voisivat lääkäripankin välittämänä vierailla eri sairaaloissa niiden tarpeen mukaan. Osuuskunnasta kertoi ensimmäisenä sanomalehti Lapin Kansa keskiviikkona.

    Viiden sairaanhoitopiirin ohjausryhmä keskusteli osuuskuntaehdotuksesta viimeksi torstai-iltapäivällä Oulussa. Lähtöajatuksena on ollut osuuskunnan perustaminen jo tämän vuoden aikana.

    Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen kuuluvat Lapin keskussairaala, Mehiläinen Länsi-Pohja Oy, Oulun yliopistollinen sairaala, Keski-Pohjanmaan keskussairaala ja Kainuun keskussairaala.

    Lentovero saa täystyrmäyksen Lapin kauppakamarilta, pitkän linjan matkailuyrittäjä taas ei pitäisi lisämaksua pahana

    Lentovero saa täystyrmäyksen Lapin kauppakamarilta, pitkän linjan matkailuyrittäjä taas ei pitäisi lisämaksua pahana


    Lentomatkailua yritetään hillitä verotuksen avulla kuudessa Euroopan maassa. Viimeisimpänä lentoveron otti käyttöön Ruotsi tämän vuoden alussa. Vero on kuitenkin Ruotsissa niin alhainen, että se on enemmän poliittista kosmetiikkaa kuin...

    Lentomatkailua yritetään hillitä verotuksen avulla kuudessa Euroopan maassa. Viimeisimpänä lentoveron otti käyttöön Ruotsi tämän vuoden alussa.

    Vero on kuitenkin Ruotsissa niin alhainen, että se on enemmän poliittista kosmetiikkaa kuin todellinen toimi kasvihuonepäästöjen hillitsemiseksi.

    Vero on lentomatkustajaa kohden kuusikymmentä kruunua eli noin kuusi euroa Ruotsin ja EU:n sisäisistä lennoista. EU:n ulkopuolelle lennettäessä vero on 25 euroa, kun lento on alle 6000 kilometriä. Sitä pitemmistä lennoista vero on 40 euroa.

    Suomessa lentomatkustamisen verottamista on esittänyt selkeimmin vihreät. Lentovero on yhtenä tavoitteena puolueen ensi kevään eduskuntavaaliohjelmassa.

    Myös valtionvarainministeri Petteri Orpo (kok.) on lehtihaastattelussa todennut lentoverosta, että sitä pitää harkita vakavasti. Samalla linjoilla on kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunta.

    Kyselytutkimuksien mukaan hieman yli puolet suomalaisista kannattaa lentoveroa. Lapissa luku on alle puolet.

    Lapin Kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki.Jarmo Honkanen / YleLiikennöintiä pohjoiseen kehitettävä

    Tiukimmin lentämisen verotuksen tyrmää Lapin kauppakamari. Lentomatkustaminen on matkailulle äärimmäisen tärkeää ja sen merkitys vain korostuu, kun turisteja tulee pohjoiseen yhä enemmän kaukomailta.

    – Jos ajatellaan matkailua, niin meille pääsee käytännössä pelkästään lentämällä. Jos siihen pistetään päälle vero, joka menee yleisiin kuluihin, se ei kehitä mitään. Sillä ei saada aikaan mitään positiivista kehitystä. Ei ilmastonmuutoksen torjunta tapahdu sillä tavalla, tarvitaan ihan muunlaisia keinoja, Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki sanoo

    Parempia keinoja kasvihuonekaasujen vähentämiseen olisivat hänen mukaansa raideliikenteen kehittäminen ja välilaskuttomien lentojen lisääminen pohjoiseen.

    – Ilmastonmuutos on vakava asia, ja minusta meidän täytyy monipuolistaa Suomen liikennejärjestelmää nimenomaan etelästä pohjoiseen. Nykyinen strategia on, että pitää lentää Helsingin kautta ja sieltä jatketaan sitten Rovaniemelle. Siinä tulee nousuja ja laskuja lisää, joka taas kasvattaa hiilijalanjälkeä, Rautajoki sanoo.

    – Junalla tänne on erittäin vaikea päästä. On hyvä asia, että meillä on yöjunat, joiden puolesta on jouduttu välillä taistelemaankin, mutta kapasiteetti ei ole riittävä.

    Lentoverolla ei merkitystä

    Saariselällä sijaitsevan Kakslauttasen matkailukeskuksen yrittäjä Juhani Eiramo voisi kannattaa Ruotsin mallin mukaista lentoveroa, jos raha menisi korvamerkittynä ilmastonmuutoksen torjuntaan.

    – Se ei varmasti näillä nykyhinnoilla merkitsisi paljoa, sillä Helsinki-Ivalo-Helsinki lento maksaa 500-700 euroa, Eiramo sanoo.

    Juhani Eiramo, Kakslauttanen, SaariselkäVesa Toppari / Yle

    Eiramon mukaan kansa saadaan lentoveron taakse, jos perustelut ovat kestävät.

    – Olen sitä mieltä, että jos tämä asia perustellaan riittävän hyvin kansalle, ja ne rahat menee sinne minne pitää, niin ymmärrystä löytyy. Ilmastomuutos on tosiasia ja kiire on, jotain pitäisi ruveta tekemään ja äkkiä, Eiramo sanoo.

    Aurinkovoimalan hotellinsa katolle pystyttänyt yrittäjä Ilkka Länkinen myöntää hänkin, että ilmastonmuutos on otettava vakavasti. Länkinen on kuitenkin sitä mieltä, että päästöjä pitäisi vähentää vapaaehtoisesti.

    – Ei verosta varmaan varsinaisesti vaaraa ole, koska maksut ovat pieniä. Lähtökohtaisesti matkailualalla olemme kuitenkin sitä mieltä, että sanomme ei veroluonteisille maksuille, joita alalle suunnitellaan. Ne väärentävät kilpailua ja vaikuttavat työpaikkoihin, kenties vaikeuttavat kasvamista, sanoo Santaparkia Rovaniemellä pyörittävä Länkinen.

    Pakataanko lapselle eväät reppuun maanantaina? Katso, kuinka JHL:n lakko näkyy sinun kotikunnassasi

    Pakataanko lapselle eväät reppuun maanantaina? Katso, kuinka JHL:n lakko näkyy sinun kotikunnassasi


    Tästä jutusta löydät maakuntakohtaiset tiedot JHL:n maanantaina alkavan lakon vaikutuksista. Artikkelia päivitetään, kun tiedot tarkentuvat. Etelä-Karjala Lappeenrannassa lakko vaikuttaa 11 päiväkodin ja Imatralla viiden päiväkodin...

    Tästä jutusta löydät maakuntakohtaiset tiedot JHL:n maanantaina alkavan lakon vaikutuksista. Artikkelia päivitetään, kun tiedot tarkentuvat.

    Etelä-Karjala

    Lappeenrannassa lakko vaikuttaa 11 päiväkodin ja Imatralla viiden päiväkodin ruokatarjoiluihin. Päiväkodeissa tarjotaan aamupala ja välipala maanantaina ja tiistaina, mutta lounasta ei välttämättä pystytä järjestämään. Myöskään erityisruokavalioita ei välttämättä pystytä järjestämään.

    Huoltajien toivotaan pakkaavan jälkikasvulleen eväät näissä päiväkodeissa Lappeenrannassa: Keltun, Kesämäen, Mäntylän, Myllymäen, Peltolan, Karhuvuoren, Kourulan, Lappeen, Sammonlahden, Skinnarilan ja Uus-Lavolan päiväkodit.

    Imatralla lakko vaikuttaa Mansikkalan, Imatrankosken, Mikonpuiston ja Meltolan päiväkodeissa sekä Imatrankosken ryhmäperhepäiväkodin ruokatarjoiluihin.

    Lappeenrannan uimahallit, Kisapuiston jäähalli ja harjoitushalli, Sammonlahden palloiluhalli sekä Lappeenrannan urheilutalo ovat maanantaina ja tiistaina kiinni.

    Imatralla uimahalli on suljettuna tiistaina. Urheilutalo ja jäähalli ovat auki normaalisti.

    Etelä-Pohjanmaa

    Lakon vaikutukset näkyvät Seinäjoella. Ne koskevat kaupungin ruokapalveluja ja valmistuskeittiöitä sekä liikuntapalveluja.

    Valtaosassa Seinäjoen alueen kouluja, lukuunottamatta muutamaa pienempää koulua, ruokailua ei pystytä järjestämään lainkaan maanantaina ja tiistaina. Huoltajia pyydetään varaamaan lapsilleen huoneenlämmössä säilytettävät eväät. Lista kouluista on nähtävissä Seinäjoen kaupungin sivuilla. Ruokailu järjestetään päiväkodeissa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä.

    Vaikutuksia lakolla voi olla loppuviikkoonkin ruokalistojen osalta, mutta ruokailu pystytään todennäköisesti järjestämään keskiviikosta eteenpäin normaalisti kaikissa kouluissa Seinäjoen kaupungin sivistys- ja hyvinvointijohtaja Heikki Vierulan mukaan.

    Liikuntapalveluissa on muutoksia lakon aikana. Iltojen vuorot on peruttu Jouppilanvuoren jäähallista ja harjoitushallista kello 16.00 alkaen. Seinäjoen jäähallissa vuorot ovat normaalisti ja Jääurheilukeskus on avoinna kello 7.00-16.00.

    Etelä-Savo

    Mikkelissä lakko vaikuttaa uimahallien ja jäähallien toimintaan sekä joidenkin päiväkotien ruokahuoltoon. Naisvuoren uimahallin ovet pysyvät kiinni maanantaina ja tiistaina. Kalevankankaalla ns. kilpajäähalli toimii lakon ajan normaalisti, mutta harjoitushallin toimintaan ja jäävuoroihin lakolla voi olla vaikutuksia.

    Kaupungin keskuskeittiö Isopata ei ole lakon aikana toiminnassa. Päiväkoteihin lukuunottamatta ryhmäperhepäiväkoteja toimitetaan perjantaina lämmitettävät ruoat lakkopäiville. Ryhmäperhepäiväkodeissa ruokailu järjestetään soveltaen. Lakon vuoksi ruokaa ei pystytä toimittamaan harvinaisimmille erityisruokavalioille, ja asiasta on tiedotettu päiväkotien kautta lasten vanhemmille. Lakon vaikutukset jatkuvat vielä keskiviikkona muutoksina ruokalistaan.

    Savonlinnassa lakko vaikuttaa päiväkoteihin ja liikuntapalveluihin. Vanhusten ja vammaisten ruokapalvelu saadaan kaupungin mukaan hoidettua maanantaina ja tiistaina lakosta huolimatta, mutta vanhempien on syytä pakata päiväkotilapsille eväät mukaan. Kaupungin mukaan eväät voidaan säilyttää päiväkodin kylmässä tilassa, mutta niitä ei pystytä lämmittämään. Ruokiin on myös merkittävä lapsen nimi varsinkin erityisruokavalioiden takia. Myös kaupungintalon lounaskahvila on suljettuna lakon takia.

    Uimahalli PikkuSaimaan ovet pysyvät suljettuna maanantaista tiistaihin. Myös kaupungin järjestämät jumpparyhmät on peruttu kantakaupungin alueella ja jäähallien aukioloaikoja on rajoitettu.

    Pieksämäellä lakko ei kaupungin mukaan vaikuta.

    Mikkelin kaupungin tiedote

    Savonlinnan kaupungin tiedote

    Kainuu

    Ei isoja vaikutuksia. Ei vaikuta Kajaanissa esimerkiksi päiväkotien tai koulujen ruokahuoltoon. Vaikutuksia on ainoastaan urheilukentän sekä jäähallin toimintoihin.

    Kanta-Häme

    Hämeenlinnan kantakaupunki, Lammi, Tuulos, Hauho: päiväkodeissa ja kouluissa tarjolla mehukeitto, näkkileipä, ravintorasva, murot, mehu ja säilykehedelmä. Erityisruokavalioista voidaan tarjota gluteeniton vaihtoehto. Hämeenlinnan kaupunki toivoo, että huoltajat laittavat omia eväitä muita erityisruokavaliota noudattaville koululaisille ja päivähoidossa oleville lapsille.

    Hämeenlinnan Renko ja Iittala: ei vaikutuksia ruokahuoltoon.

    Nummen kirjasto on avoinna vain omatoimisesti. Lammin kirjasto on avoinna maanantaina klo 9-16, josta klo 9-12 itsepalvelulla ja tiistaina klo 12-19. Tuuloksen kirjasto on kiinni. Hämeenlinnan jäähallit ovat kiinni.

    Sairaala- ja hoivapalvelujen osalta neuvottelut ovat kesken.

    Riihimäen kaupungin liikuntapaikat ovat suljettuina eikä liikuntaryhmiä järjestetä. Myöskään seurat eivät voi käyttää lakon aikana kaupungin liikuntapaikkoja, koska niissä ei järjestetä valvontaa ja siivousta. Kouluissa, päiväkodeissa ja ryhmäpäiväkodeissa varaudutaan siihen, että yksiköt eivät saa ruokapalveluita. Riihimäen tavoitteena on, että ruokapalvelu voitaisiin vielä rajata pois lakon piiristä. Päätöstä asiasta ei vielä ole. Näissä paikoissa on kuitenkin mahdollista tarjota evästyyppisiä aterioita.

    Forssan kouluissa ja päiväkodeissa ei tarjota lämmintä ruokaa. Kouluissa saa näkkileipää, levitettä, juustoa, banaania, päärynää ja mehua. Päiväkodeissa on tarjolla riisimuroja, mehukeittoa, maitoa, näkkileipää ja levitettä. Omia eväitä saa ottaa mukaan. Jäähallit ja Urheilutalo Feeniks ovat kiinni. Kirjastoauto ei liikennöi. Pääkirjasto on auki maanantaina kello 13-19 ja tiistaina kello 11-17.

    Keski-Pohjanmaa

    Keski-Pohjanmaalla lakko kohdistuu Kokkolaan. Koululaiset, esikoululaiset ja päiväkotilapset eivät saa maanantaina ja tiistaina edes eväspakettia lounaaksi. Huoltajien toivotaan laittavan lapsille mukaan eväät ja juomat, jotka kestävät huoneenlämpöä.

    Vielä torstaina kerrottiin, että kaupunki pystyy tarjoamaan lapsille eväspaketin. Tilanne kuitenkin muuttui, kun Palvelualojen ammattiliitto PAM liittyi mukaan JHL:n lakkoon.

    Liikuntapaikoista esimerkiksi Kälviän vapaa-ajantalo, Lohtajan Maininki ja Kokkolan Urheilutalo ovat normaalisti auki. Vesiveijari on maanantaina auki rajoitetusti ja sen tiistain aukioloaikaa vielä selvitetään.

    Tiloja ei pystytä lakon aikana siivoamaan normaalin tason mukaisesti. Pääsääntöisesti kouluilla ei ole siivousta maanantaina ollenkaan. Uimahallin siisteydestä pyritään kuitenkin huolehtimaan.

    Täsmällisten vaikutusten selvittelyä on hidastanut osaltaan syysloma-aika sekä lakon laajuudesta ammattijärjestöltä saadut ristiriitaiset tiedot.

    JHL:n kaikki vaikutukset Kokkolan aluella löydät tästä.

    Keski-Suomi

    Lakko koskee Keski-Suomessa Jyväskylää, Jämsää ja Muuramea.

    Jyväskylässä koulut ja päiväkodit ovat jo kehottaneet ottamaan maanantaina ja tiistaina eväät mukaan.

    Ympärivuorokautisen hoivan laitoksissa ruokapalvelu pelaa, samoin kotihoidon ateriapalvelu. Päiväkeskuksiin ei toimiteta lämmintä ruokaa.

    Liikuntapaikat ovat pääosin kiinni.

    Jyväskylän tiedote lakon vaikutuksista

    Jämsän tiedote lakon vaikutuksista

    Muuramen tiedote lakon vaikutuksista

    Kymenlaakso

    Kymijoen Ravintopalvelujen ravintoloista osa on kiinni JHL:n lakon takia. Haukkavuoren ja Karhuvuoren koulujen osalta lakolla ei ole vaikutusta, sillä Kotkan kouluissa vietetään syyslomaa. Päiväkotien ruokailuun lakko ei vaikuta.

    Malmingin ja Haminan kampusten ruokalat ovat kiinni lakon takia. Ammattiopisto on syyslomalla, mutta Haminan lukion ruokailuun lakko vaikuttaa.

    Lukiolaisille tarjotaan koulun puolesta eväitä kuten hedelmiä ja lihapiirakoita, mutta varsinaista lounasta ei ole tarjolla. Myös ruokarajoitteet on huomioitu. Kymenlaakson keskussairaalan ja Kotkan kaupungintalon henkilöstöravintolat ovat myös kiinni.

    Kotkan kaupungin liikuntapaikoista kiinni ovat jäähalli, Karhulan ja Ruonalan liikuntahallit ja Karhuvuoren urheilutalo sekä Karhulan ja Katariinan uimahallit

    Kastek Oy:n kiinteistöalan työntekijät lakossa Kymenlaakson keskussairaalassa ja Pohjois-Kymen sairaalassa.

    Lakon piirissä on työntekijöitä myös Kouvola-talossa, Valkeala-talossa ja Kuusankoskitalossa. Kouvolan kaupungin mukaan tilat pidetään kuitenkin auki normaalisti.

    Lappi

    Lapissa lakko koskee Torniota, Kemiä, Kemijärveä ja Inaria.

    Tornio: Lakon vuoksi koulujen ja päiväkotien keittiöt ovat kiinni, eikä niissä voida valmistaa eikä tarjoilla ruokaa. Huoltajia pyydetään laittamaan kouluun ja päiväkotiin meneville mukaan eväät, jotka voi säilyttää huoneenlämmössä. Lakon vaikutuksista tiedotetaan muun muassa kaupungin verkkosivuilla ja Wilma-järjestelmällä.

    Tornion tiedote lakon vaikutuksista

    Lisää aiheesta

    Kemissä uimahalli on suljettuna maanantain ja tiistain ajan. Lakolla on vaikutusta myös Kemin Sauvosaaren sairaalan ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin laitoshuoltoon ja se näkyy etenkin puhtaanapidossa. JHL:n mukaan päivystysluonteiset leikkaussalien puhdistukset on kuitenkin luvattu hoitaa kiireellisissä tapauksissa lakosta huolimatta.

    Inarissa uimahalli pysyy kiinni ja jäähallin yleisövuorot perutaan. Inarin kouluissa tarjotaan lämpimän aterian sijaan eväät. Päiväkodeissa, perhepäivähoidossa, palvelutaloissa ja terveyskeskuksen vuodeosastolla ruokahuolto toimii normaalisti, mutta ruokalistoihin voi tulla muutoksia. Henkilöstöruokailua ei järjestetä terveyskeskuksen ruokasalissa. Terveyskeskuksen siivouksesta huolehditaan, mutta liikuntapaikkoja, kouluja, päiväkotia ja kunnantaloa ei siivota.

    Inarin kunnan tiedote lakon vaikutuksista

    Kemijärvellä lakko vaikuttaa kaupungin ruokahuoltoon sekä kiinteistöjen siivoukseen. Ruokapalvelussa lakko näkyy suppeampana salaattitarjontana sekä siinä, että Lapponia-sairaalan ruokasalissa käytetään kertakäyttöastioita. Muutoin ruoka pystytään toimittamaan kouluihin, päiväkoteihin ja palvelutaloihin normaalisti. Isokylän koululla ruoka valmistetaan poikkeuksellisesti itse. Uimahalli on suljettu.

    Kemijärven tiedote lakon vaikutuksista

    Pirkanmaa

    Nokian kaupunki kertoo, että uimahalli ja jäähalli ovat suljettuina maanantaina ja tiistain. Samoina päivinä päiväkotilasten ja koululaisten vanhempien pitää Nokialla pakata lapsille eväät mukaan. Eväiden tulee olla huoneenlämmössä säilytettäviä, sillä riittäviä kylmäsäilytysmahdollisuuksia ei ole.

    Lisää aiheesta

    Nokian tiedote

    Tampereella JHL:n lakko vaikuttaa alkuviikosta monen päiväkodin ja koulun ruokailuihin. Osassa päiväkoteja tarjoillaan kylmiä ruokia ja puuroa. Ruoka-allergikkojen ruokia ei pystytä toimittamaan, joten omat eväät kannattaa pakata mukaan. Pääosassa kouluja tarvitsee ottaa omat eväät mukaan. Eväiden rinnalle on tarjolla hedelmiä ja leipää sekä mehua. Osassa kouluista ja päiväkodeista silti pystytään toimimaan normaalisti.

    Lisää aiheesta

    Tampereen tiedote

    Hämeenkyrön päiväkodeissa tarjoillaan maanantaina ja tiistaina kylmiä aterioita kuten kiisseliä, banaania ja vispipuuroa. Hämeenkyrön kouluissa sen sijaan lounaana on jugurttia ja näkkileipää. Vanhempia pyydetäänkin tarvittaessa pakkaamaan eväitä mukaan, varsinkin ruoka-allergikoille.

    Lisää aiheesta

    Hämeenkyrön tiedote

    Parkanossa lakko kohdistuu Keskustan kouluun ja lukioon sekä Kuttikallion päiväkotiin. Palvelut, joita lakko koskee, saadaan kuitenkin hoidettua normaalisti kaikissa yksiköissä.

    Lisää aiheesta

    Parkanon tiedote

    Valkeakoskella tulee varata eväät sekä koululaisille, että päiväkotilapsille. Päiväkodit ja koulut tiedottavat asiasta vanhemmille vielä erikseen. Kouluja tai päiväkoteja ei myöskään siivota alkuviikosta.

    Lisää aiheesta

    Valkeakosken tiedote

    Ylöjärven koululaisten tarvitseemaanantaina ja tiistaina ottaa mukaan omat eväät. Osassa päiväkodeista pystytään tarjoamaan aamupalaa, muttapääosin tarvitsee eväitä. Päiväkodit tiedottavat asiasta perheille erikseen. Lukiolaisten tarvitsee ottaa mukaan lämpimässä säilyvät eväät.Tarjolla on täydennykseksi mehukeittoa, hedelmiä ja leipää.Ylöjärven uimahalli on lakon takia suljettu.

    Lisää aiheesta

    Ylöjärven nettisivut

    Pohjanmaa

    Vaasassa lakko on kohdennettu koskemaan kaupungin kirjastoa ja kulttuurivirastoa sekä uimahallia. Vaikutuksia voi olla Pohjanmaan museossa, Kuntsin modernin taiteen museossa ja Tikanojan taidekodissa. Myös jäähalli, Elisa Stadion ja Botniahalli kuuluvat lakon piiriin. Vaasan kaupungilta ei vielä osata arvioida lakon vaikutuksia.

    Päijät-Häme

    Lakko kohdistuu Päijät-Hämeen alueella ainoastaan Lahteen. Päiväkotilasten ruokailut pystytään järjestämään. Muiden palveluiden osalta lakon vaikutuksista ei vielä torstai-iltapäivänä ole tarkkaa tietoa. Ruokapalveluiden osalta tilannetta helpottaa koululaisten syysloma, jota Päijät-Hämeessä vietetään ensi viikolla.

    Pohjois-Karjala

    Lakko kohdistuu laajalti Joensuun päiväkoteihin ja kouluihin. Lakon piiriin kuuluu ateria-, laitoshuolto- ja siivouspalveluja tuottava Polkka eli Pohjois-Karjalan tukipalvelut -yhtiö.

    Päiväkodeissa lapsille pyritään turvaamaan lämmin ateria. Kouluissa lapsille jaetaan eväspaketit. Koulut ja päiväkodit huolehtivat itse ruuan tarjolle asettamisesta. Halutessaan kodit voivat täydentää ateriakokonaisuutta omin eväin.

    Tällä tietoa lakko kohdistuu Pohjois-Karjalassa 15 kouluun ja 15 päiväkotiin, jotka kaikki sijaitsevat Joensuussa. Noin 50 Polkan työntekijää tulee olemaan lakossa.

    Lisää aiheesta

    Pohjois-Pohjanmaa

    Oulussa lakko vaikuttaa ensi viikolla liikunta- ja siivouspalveluihin.

    Oulussa kaikki sisä- ja ulkoliikuntapaikat ovat suljettuna maanantaina ja tiistain ajan Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) lakon vuoksi. Ouluhalli pidetään kuitenkin auki tiistaina koululaisille tarkoitetun X-on -tapahtuman ajan.

    Myös Haukiputaan Vesi-Jatulissa sekä Kiimingin Oulu10 -asiointipisteellä maanantain ja tiistain yleisövuorot on peruttu.

    Oulussa kaikki Serviisin henkilöstöruokalat ovat suljettuina. Serviisin mukaan päiväkoteihin sekä vanhus- ja vammaispalveluihin ruoka toimitetaan normaalisti.

    Raahessa lakko näkyy joidenkin päiväkotien siivouksessa.

    Lisää aiheesta

    Pohjois-Savo

    JHL:n lakko kohdistuu Kuopioon, Siilinjärveen, Iisalmeen ja Varkauteen eli maakunnan isoimpiin kuntiin. Ylä-Savon soten alueella Iisalmessa ravitsemis-, siivous- ja kiinteistöpalveluissa olevat JHL:n jäsenet lakkoilevat.

    Iisalmen kaupungin osalta lakko koskee ruoka-, siivous- ja kiinteistöpalveluita. Kaikki Iisalmen kaupungin siivous- ja kiinteistöpalveluiden työntekijät ovat lakossa. Kaupungin kolmesta ruuanvalmistuskeittiöstä yksi on suljettuna. Ruokaa voidaan valmistaa, mutta jakelu tulee hankaloitumaan. Työntekijöiden lakkoilun vuoksi ruokalistoja joudutaan yksinkertaistamaan. Esimerkiksi tiistaina tarjolla olisi pitänyt olla lasagnea, mutta se peruuntuu ja tilalle tulee helpommin valmistettava ruoka. Ruokaloissa voi olla käytössä myös kertakäyttöastiat. Koulut ja päiväkodit huolehtivat itse ruuan jakelusta.

    Varkauden kaupungissa lakko heijastuu pahiten kouluihin ja päiväkoteihin. Päiväkodeissa lapset saavat ainoastaan välipaloja kuten leipää ja jugurttia. Koululaiset eivät saa minkäänlaista ruokaa. Kaupunki sanoo, että oppilaiden tulee ottaa eväät mukaan kouluun.

    Lakko sulkee uimahallin allas- ja peseytymistilat kokonaan. Myös Kirjaston kahvio pysyy kiinni maanantaina ja tiistaina.

    Kaupungin kaikkien tilojen siivous seisoo lukkunottamatta sairaalaa ja palveluasumisen yksiköitä.

    Siilinjärven kunnan ravitsemis-, siivous- ja kiinteistöpalveluissa työskentelevät JHL:n jäsenet ovat lakossa. Kunnan sote-palveluiden työntekijöistä lakon ulkopuolelle jäävät kotihoidon ateriapalvelut, ympärivuorokautisten yksiköiden ja ikääntyneiden päivätoiminnan ateriapalvelut.

    Siilinjärven kouluissa, päiväkodeissa ja kehitysvammaisten päivätoiminnassa ei tarjota lämpiä aterioita, vaan tarjolla on välipalatyyppistä ruokaa kuten leipää, hedelmiä ja jugurttia. Vanhemmat voivat halutessaan laittaa lapsille kouluun ja päivähoitoon eväitä. Ruokaa ei kuitenkaan välttämättä voi lämmittää tai saada kylmään päivän ajaksi.

    Kuopiossa Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitos Servican työntekijöitä on lakossa useampi sata henkilöä. Kuopiossa lakossa on myös Lippumäen jää- ja uimahallin laitosmiehet. Halli on todennäköisesti suljettuna maanantain ja tiistain.

    Lisää aiheesta

    Päijät-Häme

    Lakon kohteena on Lahti. Kouluissa on ensi viikolla syysloma, joten niiden toimintaan lakolla ei ole vaikutusta. Varhaiskasvatuspalvelut toimivat normaalisti, mutta päiväkotien ruokalistoissa voi olla maanantaina ja tiistaina muutoksia.

    Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalvelut huolehtii ensisijaisesti päiväkotien siivouksesta, mutta siivous voi olla paikoin puutteellista.

    Uimahallit ovat auki lähes normaalisti, mutta osa kaupungin muista liikuntatiloista on suljettuna lakon vuoksi. Tarkemmat tiedot löytyvät kaupungin tiedotteessa.

    Päijät-Hämeen Ateriapalvelu saattaa joutua sulkemaan henkilöstöravintoloita. Kirjastot pyritään pitämään auki normaalisti, mutta itsepalveluaikoja saatetaan joutua pidentämään.

    Uusimaa

    JHL:n lakko vaikuttaa Uudenmaan kunnista Järvenpäässä, Hyvinkäällä, Keravalla, Porvoossa, Raaseporissa, Tuusulassa, Espoossa, Vantaalla, Helsingissä. ja Tuusulassa. Sen sijaan lakko ei koske esimerkiksi Loviisan kaupunkia.

    Järvenpäässä lakko vaikuttaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sekä lukioiden ateria- ja siivouspalveluihin, joita ei työvoimapulan takia pystytä järjestämään. Järvenpään kaupunki kehottaa lapsia ja nuoria ottamaan omat eväät mukaan lakkopäivinä maanantaina ja tiistaina. Poikkeuksena on vuorohoitopäiväkoti Pehtoori, jossa ruokailu järjestetään normaalisti. Lakon vaikutuksista on tiedotettu huoltajille.

    Vuorokauden ympäri toimivissa hoito- ja hoivalaitoksissa ateria- ja siivouspalvelut pyritään turvaamaan. Näitä ovat JUSTin akuuttiosasti, vaahterakoti, Pihlavistokoti, Lehmustokoti, Tammistokoti ja Pehtoorin vuorohoitopäiväkoti. Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnan sekä sosiaalisen kuntoutuksen yksikkö Walssin ruokahuollon kaupunki hoitaa korvaavilla järjestelyillä. JUSTin kahvila-ravintola Silkkiuikku on lakkopäivinä suljettu.

    Liikuntapaikoista uimahalli, liikuntahalli, jäähalli ja harjoitushalli oheistiloineen on suljettu. Liikuntapalveluiden ohjausryhmät, myös Piirosen liikuntakeskuksella sekä liikuntapäivystykset, liikuntaneuvonnat ja Piirosen kuntosalin vapaaharjoitteluvalvonnat on peruttu. Ohjausryhmien asiakkaat saavat peruutusilmoituksen tekstiviestillä.

    (Järvenpään tilanne päivitetty 19.10. klo 7.25)

    Hyvinkäällä ateriapalvelut toimivat tämänhetkisten tietojen mukaan normaalisti. Ulkopuolisten palveluntuottajien kohteissa ei ole tiedossa muutoksia. Tilojen siivouksen taso voi olla lakon takia puutteellista tai tiloja ei siivota lakon aikana ollenkaan.

    (Hyvinkään tilanne päivitetty 19.10. klo 7.25)

    Keravan kaupungin kaikissa päiväkodeissa ruoka tarjotaan normaaliin tapaan. Myös vanhusten kokopäivähoidon yksiköissä ateriapalvelut ja kotipalveluasiakkaiden ruokahuolto pelaavat lakon aikana.

    Keravan koulun oppilaille ei ole tarjolla lounasta lakkopäivinä eikä iltapäiväkerhoissa ole välipalaa. Eväiden ottamista mukaan suositellaan. Hyvä on kuitenkin huomioida, että eväille ei ole mahdollista järjestää kylmäsäilytystä tai lämmitystä.

    Poikkeus on kuitenkin Savion koulu, jossa vammaisten lasten erityisopetuksen oppilaille tarjotaan ateriat.

    Liikuntapalveluiden aamu- ja päiväjäät jäävät lakon aikana ajamatta jäähalleissa. Vuoroille voi mennä tavalliseen tapaan. Osassa liikkunnanohjauksen ryhmistä on sijaisvetäjät, mutta ryhmiä ei silti ole peruttu. Muutoin Keravan kaupungin palvelut toimivat normaalisti.

    (Keravan tilanne päivitetty 19.10. klo 13.10)

    Porvoossa lakko koskee Liikelaitos Porvoon tilapalvelujen tuottamia ruoka- ja siivouspalveluita. Päiväkoteihin ruoan toimittaminen pyritään turvaamaan, mutta käytännönjärjestelyihin tulee muutoksia. Kouluissa, iltapäiväkerhoissa ja koulujen yhteydessä toimivissa esikouluissa ruokaa ei sen sijaan pystytä tarjoamaan. Lasten ja nuorten on otettava mukaan omat eväät. Porvoo varoittaa, että ruokalistoja joudutaan mahdollisti muuttamaan päiväkodeissa ja kouluissa vielä lakkopäivien jälkeenkin.

    Lakko vaikuttaa myös Porvoon muihin palveluihin, eismerkiksi vanhuspalveluissa palvelutalojen ja Omenamäen palvelukeskuksen siivous jää tekemättä lakon aikana. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ateriapalvelut ja Näsin terveyskeskuksen siivous- ja kiinteistöpalvelut on rajattu lakon ulkopuolelle.

    (Porvoon tilanne päivitetty 19.10. klo 11.40)

    Raaseporissa lakko vaikuttaa kouluissa henkilökunnan mahdollisuuksiin tarjota lounasta oppilaille. Joissakin kouluissa ruokahuollon henkilökuntaa on paikalla, joissain ei. Vanhempia ja huoltajia pyydetään pakkaamaan oppilaille eväät mukaan. Raasepori ilmoittaa, että Fiskarin, Kiilan, Kirkonkylän, Klinkbackan, Mustion ja Hakarinteen kouluissa, Karjaan yhteiskoulussa ja Karjaan lukiossa ei tarjota lounasta lakon aikana.

    Sama tilanne on myös päiväkodeissa. Lounasta ei tarjota seuraavissa päiväkodeissa: Solglimtens, Rasebom, Sandbom, Labyrintes, Solbacka ja Mustio. Raaseporin mukaan lapsille on hyvä tarjota aamupala kotona ja eväät täytyy ottaa mukaan niihin päiväkoteihin, joissa lounasta ei tarjota.

    Vanhustenhuollon ruokailut hoidetaan Raaseporissa lähes normaalisti, mutta ruokalistamuutokset ovat mahdollisia. Tammisaaren palloiluhalli ja Karjaan urheiluhalli ovat kiinni lakon aikana. Kaikki sisäharjoitteluvuorot, myös koulujen liikuntasaleissa, on peruttu.

    (Raaseporin tilanne päivitetty 19.10. klo 12.45)

    Espoossa lakko aiheuttaa ongelmia aterapalveluiden saatavuudessa. Kaupunki kehottaa kaikkia koululaisten, päiväkoti- ja ryhmäperhepäiväkotilasten vanhempia varautumaan eväillä. Espoo ei takaa, että kouluissa ja päiväkodeissa on ateriapalveluja saatavailla maanantaina ja tiistaina 22.–23.10. Huoltajille tiedotetaan vaikutuksista tarkemmin, kun ne ovat tiedossa.

    Lakisääteiset ruokapalvelut eli hoivapalvelut ja kotiateriat hoidetaan kuitenkin normaalisti.

    Espoo Catering pyrkii hoitamaan ateriapalvelut poikkeusjärjestelyin mahdollisimman moneen kohteeseen.

    Lakko voi vaikuttaa myös muihin ateriapalveluihin. Esimerkiksi Pihatalon, Haukitalon ja Keskuspaloaseman lounasravintolat sekä Tapiolan ja Kalajärven palvelutalojen lounasravintolat suljetaan. Myös Tapiolan ja Espoonlahden terveysasemien lounasravintolat ovat kiinni.

    Superin ja Tehyn ilmoittamat vuoronvaihtokiellot voivat aiheuttaa henkilöpulaa päiväkodeissa. Jos riittävää henkilökuntamäärää ei muutoin voida turvata, yksiköiden aukioloaikaa voidaan joutua rahoittamaan. Terveys- ja sosiaalipalvelut pyritään järjestämään normaalisti.

    Kirjastot ovat lakon aikana auki, mutta omatoimikirjastoissa saattaa olla tavallista vähemmän palveluaikaa. Kannunsillanmäen liikuntatilat on suljettu, mutta muut liikuntatilat ovat käytössä normaaliin tapaan.

    (Espoon tilanne päivitetty 19.10. klo 19.06)

    Vantaan kaupunki kertoo, että lakon vaikutuksista ateria- ja siivouspalveluihin neuvotellaan yhä. Se on kuitenkin varmistanut, että vanhus- ja vammaispalveluissa kaikkiin palvelutaloihin ja kotihoitoon toimitetaan ruoka normaalisti lakon aikana. Myös Katriinan sairaalassa, Myyrinkodissa ja Simonkodissa ateria-, puhtaus- ja kiinteistöpalvelut toimivat lakosta huolimatta. Lisäksi Korson vanhustenkeskuksessa ateriapalvelut ja Pähkinärinteen palvelutalossa ja Koisonrannan päihdekuntoutuslaitoksessa puhtauspalvelut pelaavat.

    Vantaan tilapalvelut Vantti tuottaa tavalliseen tapaan piiri- ja paikallisvartiointipalvelut sekä kuljetuspalvelut. Myös terveysasemien ja hammashoitoloinen puhtaanapito pystytään järjestämään.

    Vantaan kaupungin mukaan ateriapalvelut toimivat normaaliin tapaan seuraavissa kouluissa, oppilaitoksissa ja päiväkodeissa: Varia Rälsstie, Helsinge skolan, Kartanonkosken koulu, Kartanonkosken päiväkoti, Veromäen koulu, Illenpihan päiväkoti, Illenpuiston päiväkoti, Lystilän päiväkoti, Tammiston päiväkoti ja paviljonki, Riihipellon päiväkoti, Pehtoorin päiväkoti, Vantaan Kansainvälinen koulu Point ja Y.E.S päiväkoti, Pakkalan koulu ja päiväkoti, Tammistonrannan päiväkoti, Kuusikon koulu ja päiväkoti, Kuusikkotien päiväkoti, Pakkalanrinteen päiväkoti.

    Aurinkokiven päiväkodissa ja koulussa ruokailu pystytään tarjoilemaan, mutta muutokset ovat vielä mahdollisia.

    Vantaan uimahallit ovat maanantaina ja tiistaina suljettuna. Palloilu- ja jäähallien käyttövuoroja saatetaan supistaa, mutta näistä tiedotetaan suoraan tiloja käyttäville seuroille, kun lakon vaikutukset ovat tiedossa. Liikuntapaikat siivotaan pääsääntöisesti normaalisti.

    Nuorten kulttuuritedas Vernissassa Tikkurilassa ei järjestetä nuorisopalvelujen toimintaa lakon aikana. Tikkurilan Teatterin ja Sirkuskoulun toimintaan sen sijaan lakko ei vaikuta.

    Muiden kohteiden ja niiden palvelujen tilannetta selvitetään edelleen. Vantaa tiedottaa lakon vaikutuksista tarkemmin, kun tietoja varmistuu.

    (Vantaan tilanne päivitetty 19.10. klo 13.20)

    Helsingissä tarjotaan kaikille lapsille, koululaisille ja opiskelijoille joko lounas tai eväslounas.

    Niissä varhaiskasvatuksen toimipisteissä, joissa tarjotaan eväslounas, ei tarjota aamu- tai välipalaa.

    Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan osalta kouluissa ei ole välipalatarjoilua, mutta leikkipuistoissa tarjotaan välipala. Kehitysvammaisten ja autististen lasten välipalatarjoilu tarjotaan normaalisti.

    Kouluissa ja oppilaitoksissa ei ole saatavilla maksullista välipalaa tai kahviopalveluita.

    Kukin päiväkoti, koulu, lukio ja oppilaitos tiedottaa häiriöistä ruokapalveluissa erikseen asiakkailleen.

    Lakko ei vaikuta toimipisteihin, joihin ruokapalvelut tuottaa Sodexo tai Fazer Amica.

    Kulttuurikeskukset Kanneltalo, STOA, MAlmitalo, Vuotalo, Savoy, Caisa ja Annantalo ovat lakon aikana auki. Lakko koskee vain keskusten kulttuuripalvelun henkilöstöä. Kirjastot, nuorisotalot ja museot ovan todennäköisesti avoinna. Ulkoilupalvelut eivät ole lakon piirissä.

    Uimahalleista auki ovat Kisahalli, Liikuntamylly sekä Itäkeskuksen ja Yrjönkadun uimahallit. Osittain avoinna on Jakomäen uimahalli, jotta koululaisuinnit toteutuvat. Todennäköisesti avoinna on myös Oulunkylän liikuntapuisto. Näillä näkymin Pirkkolan uima- ja palloiluhalli on suljettu.

    (Helsingin tilanne päivitetty 19.10. klo 19.30)

    Myös Tuusulassa lakolla on vaikutuksia koulujen ja päiväkotien ruokahuoltoon. Tuusulan kunnan mukaan normaalisti ruokapalvelut toimivat Klemetskogin, Linjamäen, Nahkelan, Ruotsinkylän, Rusutjärven, Tuomalan ja Vanhankylän koulussa. Päiväkodeista ruokapalvelut toimivat Etelärinteen, Hyrylän ja Väinölän päiväkodissa.

    Muissa kouluissa tai päiväkodeissa olevien lasten ja nuorten vanhempia kehotetaan pakkaamaan eväät mukaan ja tarjoamaan aamupala kotona.

    (Tuusulan tilanne päivitetty 19.10. klo 10.15)

    Lisäksi Palmian ateria-, siivous- ja kiinteistöpalvelut ovat lakon piirissä. Palmian palveluja käytetään useassa kunnassa.

    Varsinais-Suomi

    Turku: Arkean puhtaus- ja ravintopalvelut Turussa ovat lakossa – pois lukien vanhustenhoito ja hoiva-, kotipalvelu ja sairaalat. Ruokapalvelua hoitava Arkea pyytää tiedotteessa, että vanhemmat varautuvat evästämään lapsensa lakkopäivinä.

    Myös Arkean kiinteistönhoito Turussa on mukana lakossa.

    Kaarina: Koulut ja päiväkodit ovat auki, mutta ruokatarjoilua ei ole Kaarinan yksiköissä. Lasten on otettava omat eväät mukaan. Lakko ei koske Piikkiön alueen kouluja ja päiväkoteja, joissa ruokailu järjestetään normaalisti. Lakkojärjestelyt eivät koske terveydenhuollon, vanhustenhuollon, kotipalvelun aterioita ja puhtaanapitoa. Uimahalli on suljettuna.

    Naantali: Lakko vaikuttaa päiväkotien ja koulujen ruoanvalmistukseen. Varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, peruskouluissa ja lukiossa tulee varautua eväsruokailuun Velkuan päiväkodin ja koulun ruokailut toimivat normaalisti.

    Päiväkodit, esiopetusyksiköt, peruskoulut ja lukio toimivat normaalisti. Kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen yksikköjen ruokapalvelut ovat lakon ulkopuolella.

    Parainen: Lapset saavat ruokaa päiväkodeissa ja kouluissa, joskin tarjontaa on supistettu. Paraisten kunta-alueella päiväkodeissa jatkuu normaali toiminta ja lapset saavat ruoan normaalisti. Joissaikin päiväkodeissa voi olla poikkeava lounas henkilöstövajeen vuoksi. Erityisruokavaliot huomioidaan ja ruoankuljetusaikatauluihin ei tule muutoksia. Kouluissa ruoanjakelu toteutuu normaalisti, mutta käytössä on minimiastiasto ja/tai kertakäyttöastioita. Koululounas on lakkopäivinä maito/piimä/vesi, sämpylä, näkkileipä, levite, leikkele/juusto, hedelmä. Erityisruokavaliot huomioidaan. Iniössä, Houtskarissa, Korppoossa ja Nauvossa ruokapalvelu toimii normaalisti. Korppoossa ei lakon aikana ole Arkean siivouspalvelua. Houtskarissa päiväkodin astiahuolto jää pois.

    Satakunta

    Porissa kiinni ovat uimahallit ja kirjastot sekä suurin osa museoista ja nuorisotilat. Museoista Porissa Poriginal-galleria ja Porin taidemuseo ovat lakosta huolimatta avoinna. Kouluissa on syysloma, joten lakko vaikuttaa erityisesti päiväkotien ruokahuoltoon. Tarjolla ei ole lämmintä ruokaa, joka korvataan muroilla, leivillä, jogurteilla ja vastaavilla ruuilla. Porin sivistystoimi kehottaakin mahdollisuuksien mukaan jättämään päiväkotilapset kotiin maanantaiksi ja tiistaiksi.

    Raumalla lakko sulkee keskuskeittiön, joten päiväkodeissa, peruskoulussa ja lukiossa ei ole ruokaa tarjolla lainkaan. Päiväkotilapsille ja koululaisille kehotetaan pakkaamaan mukaan lämpimässä säilyvät eväät. Raumalla lakon vaikutukset kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluihin jäävät vähäisiksi.

    Joulupukkina työskentely Japanissa toi syytteen – syyte kaatui oikeudessa

    Joulupukkina työskentely Japanissa toi syytteen – syyte kaatui oikeudessa


    Lapin käräjäoikeus on hylännyt syytteen veropetoksesta, joka liittyy joulupukkina esiintymiseen ulkomailla. Syyttäjä vaati 60-vuotiaalle miehelle rangaistusta veropetoksesta, koska katsoi tämän salanneen Japanista saatuja tuloja yli 18 000 euron...

    Lapin käräjäoikeus on hylännyt syytteen veropetoksesta, joka liittyy joulupukkina esiintymiseen ulkomailla.

    Syyttäjä vaati 60-vuotiaalle miehelle rangaistusta veropetoksesta, koska katsoi tämän salanneen Japanista saatuja tuloja yli 18 000 euron edestä kolmen vuoden aikana. Myös verohallinto halusi miehelle rangaistuksen veropetoksesta. Epäillyt rikokset tapahtuivat vuosina 2011-2014.

    Mies kiisti syytteen ja verotietojen salaamisen. Mies uskoi, että tiedot joulupukkikeikoista oli ilmoitettu oikein ja hän korjasi asian, kun oli huomannut virheen. Hän kertoi myös, että virhe johtui epäselvästä lainsäädännöstä ja viranomaisten puutteellisista ohjeista, jotka johtivat häntä harhaan.

    Virheen huomattuaan mies oli maksanut aiemmin maksamatta jääneet verot.

    Mies oli esiintynyt joulupukkina useissa maissa eri puolilla maailmaa. Japanissa toiminta oli järjestetty toisen yrityksen kautta, jonka oli pitänyt maksaa kaikki verot.

    Lapin käräjäoikeus katsoi, ettei mies ollut välttänyt veroja ja hylkäsi syytteen.

    Ratkaisu ei lainvoimainen, sillä siitä voi valittaa hovioikeuteen tai ennakkopäätösvalituksella korkeimpaan oikeuteen.

    Lämpöaalto yllätti ylipaineisilla nastarenkailla ajavan – Liikenneturva neuvoo alentamaan nopeutta mieluummin kuin kikkailemaan rengaspaineella

    Lämpöaalto yllätti ylipaineisilla nastarenkailla ajavan – Liikenneturva neuvoo alentamaan nopeutta mieluummin kuin kikkailemaan rengaspaineella


    Suurin osa Lapin autoilijoista on vaihtanut jo autoonsa talvirenkaat ensimmäisten lumikelien tultua. Esimerkiksi Rovaniemellä Lapin Kumin rengashotellin käyttäjistä 70 prosenttia on käynyt vaihdattamassa nastarenkaat autoonsa. Kemissä...

    Suurin osa Lapin autoilijoista on vaihtanut jo autoonsa talvirenkaat ensimmäisten lumikelien tultua. Esimerkiksi Rovaniemellä Lapin Kumin rengashotellin käyttäjistä 70 prosenttia on käynyt vaihdattamassa nastarenkaat autoonsa. Kemissä renkaanvaihdossa on käynyt noin 50 prosenttia ja Oulussa 40 prosenttia autoilijoista.

    Lokakuun alun kylmät kelit menivät ohi ja harvinainen lämpöaalto lipui Suomen päälle. Kelin muuttuminen lämpimäksi on aiheuttanut ylimääräistä harmia nastarenkailla ajaville.

    Nastarenkaisiin laitetaan yleensä hieman ylipainetta pakkasia silmälläpitäen.Raimo Torikka / Yle

    Rengasliikkeet laittavat yleisesti nastarenkaisiin tavallista korkeammat paineet. Se heikentää ajomukavuutta, koska ylitäytetyillä renkailla kumin tuottama pito vähenee.

    – Kun renkaat on asennettu alle niin niihin pannaan talvikelejä varten 0,2 - 0,3 baria enemmän ilmaa kuin valmistaja suosittelee. Kun tulee talvi ja pakkanen, ilmanpaine renkaissa laskee. Nyt, kun talvea ei tullutkaan, niin näillä lämpötiloilla renkaissa on liikaa ilmaa, perustelee Lapin Kumin myyntipäällikkö Risto Keskiruokanen renkaiden ylitäyttöä.

    Pahimmillaan rengaspaineet voivat ylittää autonvalmistajan suositukset hyvinkin reippaasti. Tällaisilla kivikovaksi täytetyillä nastarenkailla ajaminen kovalla asfaltilla voi tuntua jopa turvattomalta.

    Rengaspaineen laskeminen ei auta vesiliirrossa

    Liikenneturvan aluejohtaja Rainer Kinisjärvi tiedostaa ongelman, mutta neuvoo autoilijaa rengaspaineilla kikkailun sijaan laskemaan mieluummin ajonopeutta.

    – Kesärajoitukset ovat vielä voimassa, ja esimerkiksi satasen nopeusrajoitusalueella kannattaa haastavissa olosuhteissa alentaa nopeutta.

    Kinisjärven mukaan nastarengas on ylipäätään erittäin huono vesikelillä. Rengaspaineen lasku ei esimerkiksi vesiliirtoon jouduttaessa auta.

    – Rengaspaine on ehkä mukavuustekijä, mutta kuinka suuri turvallisuustekijä se sitten on. Riippuu paljon renkaan yleisestä kunnosta, miten hyvin se toimii.

    Täysillä nastarenkailla ajaville Liikenneturvan Kinisjärvi haluaa myös huomauttaa, että ensi viikolla sää on jo viilenemään päin.

    Kapeampi rengas talviolosuhteisiin

    Autonrengasliitto suosittaa turvallisuuden kannalta vaihtamaan talvirenkaat riittävän usein.

    – Tämä ei ole mitään rengaskauppiaan myyntipuhetta vaan ihan tutkittua tietoa. Eli talvirengas tehdään pehmeämmästä kumiseoksesta ja kun sille tulee ikää niin kumi alkaa kovettua ja kovettumisen myötä lähtee renkaasta pito pois, Keskiruokanen kertoo.

    Nykyisin on tavallista, että uusiin autoihin asennetaan entistä leveämpiä ja matalaprofiilisempia renkaita. Suuntaus näyttää olevan sama myös talvirenkaiden osalta.

    Pehmeällä lumella on kapeampi ja korkeampi talvirengas parempi kuin leveä ja matala.Raimo Torikka / Yle

    Lapin lumisilla teillä paljon ajava taksimies vaihtaa joka syksy uudet talvirenkaat autonsa alle. Ammattikuski pitää turvallisempana kapeampaa rengasta.

    – Käytäntö ja kokemus on opettanut, että mitä kapeampi ja korkeampi rengas, niin mukavampi tunne on ajaa lumisilla teillä. Tietenkin siksi, että leveämpi rengas nousee helpommin lumen päälle ja ohjattavuus katoaa herkemmin, kittiläläinen taksiyrittäjä Aripekka Ollila sanoo.

    Rannikkoseuduilla on pahimmat ajokelit

    Liikenneturvan aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi on samaa mieltä Ollilan kanssa.

    – Olen täysin samaa mieltä. Usein uusissa autoissa on matalaprofiiliset renkaat alla, enkä tiedä miten mukavat ne ovat edes suomalaisella kesäkelillä. Talvella kapeampi ja korkeaprofiilisempi rengas on parempi.

    Kinisjärvi suosittelee vaativiin olosuhteisiin renkaita, joissa on mahdollisimman paljon nastoja. Ja toisin kuin yleisesti luullaan, Lapin lumiset tiet eivät usein olekaan hankalimmat ajaa, vaan haastavimmat keliolosuhteet syntyvät, kun lämpötila sahaa nollan tienoilla.

    – Lapissa on usein hyvä, talvinen pakkaskeli, vaikka tiet ovatkin lumiset. Rannikkoseuduilla Oulussa ja Kemissä on usein jo haastavammat olosuhteet liukkauden takia, Kinisjärvi sanoo.

    Rengaspaineen laskeminen saattaa pidentää jarrutusmatkaa

    Moni suomalainen laskee rengaspaineita Liikenneturvan Kinisjärven mukaan mukavuussyistä, mikä ei ole järkevää.

    – Kun rengas on liian pehmeä, päästöt lisääntyvät, ajettavuus huononee ja pysähtymismatka pitenee. Renkaille on annettu jarrustustesteissä optimipaine. Autonvalmistajan suositus kannattaa huomioida.

    Liikenneturvasta muistutetaan myös, että itsekäytettävän rengaspainemittarin kunto kannattaa tarkistaa aika ajoin. Mittarit eivät ole erehtymättömiä ja huoltoasemien mittareita käytetään joskus kovinkin ottein, eikä ilkivaltakaan ole tavatonta. Monilla huoltoasemilla ilmapainemittari pitääkin tästä syystä hakea kassalta.

    Se on ikävä kahdelta yöllä otsalampun valossa vaihtaa renkaita, kun talvi yllätti. Rainer Kinisjärvi, Liikenneturvan aluepäällikkö

    Lokakuisesta lämpöaallosta huolimatta talvirenkaiden vaihtaminen on nyt ajankohtaista. Ennen renkaan vaihtoa kumi kannattaa tarkistaa.

    – Paljonko kulutuspintaa on jäljellä? Jos ura on neljän millin luokkaa, kannattaa miettiä, laittaako sellaista rengasta alle, Kinisjärvi huomauttaa.

    Lisäksi kannattaa huomioida, onko rengas kulunut jostakin kohtaa enemmän ja mikä sen on aiheuttanut. Talvirengasta hankittaessa on syytä miettiä tarkasti myös käyttötarve. Osa tulee toimeen kitkarenkaalle, toisten käyttöön sopivat paremmin nastat.

    Kinisjärvi muistuttaa vielä, että renkaat on hyvä vaihtaa riittävän ajoissa.

    – Se on ikävä kahdelta yöllä otsalampun valossa vaihtaa renkaita, kun talvi yllätti. Ja vielä huonompi tilanne on, jos renkaat ovat hotellissa ja vaihtoaikaa ei välttämättä saa.

    Lapin Kansan saamenkieliseen tuotantoon vuoden tauko – lehdistötuki jäi saamatta myöhästyneen hakemuksen vuoksi

    Lapin Kansan saamenkieliseen tuotantoon vuoden tauko – lehdistötuki jäi saamatta myöhästyneen hakemuksen vuoksi


    Lapin Kansa on joutunut laittamaan saamenkielisen tuotantonsa tauolle, koska se ei saanut lehdistötukea saamenkieliseen toimintaan tälle vuodelle. Lapin Kansa oli kyllä hakenut vähemmistökielisen sanomalehdistön tukea saamenkielistä tuotantoa...

    Lapin Kansa on joutunut laittamaan saamenkielisen tuotantonsa tauolle, koska se ei saanut lehdistötukea saamenkieliseen toimintaan tälle vuodelle. Lapin Kansa oli kyllä hakenut vähemmistökielisen sanomalehdistön tukea saamenkielistä tuotantoa varten, mutta hakemus myöhästyi.

    Lapin Kansan vastaava päätoimittaja Antti Kokkonen on harmissaan tilanteesta. Kokkosen mukaan hakemus myöhästyi inhimillisistä syistä.

    – Meille on yleensä aina kerrottu ministeriöstä koska rahat ovat haettavissa. Tällä kertaa kukaan ei ilmoittanut ja hakuaikakin oli hiemas muuttunut ja aikaistunut. Myös tuen haku vaihtui liikenne- ja viestintäministeriöltä opetusministeriön puolelle. Se oli inhimillinen uinahdus meidän puolelta. Rahat jäivät nyt saamatta tältä vuodelta, sanoo Antti Kokkonen.

    Lapin Kansan vastaava päätoimittaja Antti Kokkonen.Lapin KansaSaamenkieliseen tuotantoon katkos

    Lapin Kansa aloitti saamenkielisen tuotannon ja lehden Ságat-osion vuonna 2012. Sanomalehti on saanut valtiolta vuosittain 40 000 euroa lehdistötukea saamenkieliseen toimitustyöhön. Saamenkieliset jutut ja uutiset jäivät kuitenkin pois lehdestä jo heinäkuussa, koska Lapin Kansa myöhästyi tuen haussa.

    Lapin Kansan vastaava päätoimittaja Antti Kokkonen on varma, että saamenkielinen tuotanto pääsee vauhtiin taas ensi vuonna.

    – Tuotanto perustuu siihen, että me saamme siihen tukea. Nyt meillä ei ole ollut varaa palkata siihen tekijää. Tarkoitus on ensi keväänä hakea taas tukea ja toivottavasti saamenkielinen toiminta jatkuu. Nyt saamenkieliseen tuotantoon tulee väliaikainen katkos. Ensi vuonna ollaan tiukasti hereillä ja haetaan rahaa, sanoo Kokkonen.

    Lapin Kansan saamenkielinen Ságat-toiminta alkoi vuonna 2012.Lapin Kansa"Tärkeä osa lehteä"

    Lapin Kansan vastaava päätoimittaja Antti Kokkonen painottaa, että saamenkielisestä tuotannosta ja Ságat-osiosta on tullut tärkeä osa Lapin Kansaa.

    – On hyvä, että me olemme omalta osaltamme pikkuisen kyenneet pitämään painettua saamenkielistä mediaa hengissä. Se on tuonut Lapin Kansalle uusia aihealueita lehteen ja verkkoon, sanoo Kokkonen.

    Kokkosen mukaan on mahdollista, että Lapin Kansa julkaisee saameksi, vaikka saamenkielinen tuotanto onkin tauolla.

    – Se on mahdollista, koska meillä on muutama saamen kieltä osaava toimittaja. Jos joku tarjoaa saamenkielisiä juttuja, niin ne kyllä voidaan julkaista, ei meillä ole mitään estettä sille. Toki kaikki prosessit täytyy olla kunnossa, eli juridiikan vaatimukset täyttyvät, sanoo Antti Kokkonen.

    Kittilän virkaruletti: vs. kunnanjohtaja siirtymässä hallintojohtajaksi

    Kittilän virkaruletti: vs. kunnanjohtaja siirtymässä hallintojohtajaksi


    Kittilän viransijainen kunnanjohtaja Sanna Ylinampa on siirtymässä kunnan hallintojohtajaksi. Kunnanhallitus esittää valtuustolle Ylinamman valitsemista hallintojohtajan virkaan. Ylinampa on toiminut noin vuoden kunnanjohtajan sijaisena ja pesti...

    Kittilän viransijainen kunnanjohtaja Sanna Ylinampa on siirtymässä kunnan hallintojohtajaksi. Kunnanhallitus esittää valtuustolle Ylinamman valitsemista hallintojohtajan virkaan.

    Ylinampa on toiminut noin vuoden kunnanjohtajan sijaisena ja pesti kestää kuluvan vuoden loppuun asti. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen maisteri.

    Kunnanhallitus päätti asiasta tiistaina äänin 4-2, kolme oli poissa. Kaksi päättäjää olisi halunnut virkaan Sanna Kumpulan. Äänestyksen hävisivät olivat Oikeudenmukainen Kittilä-listan päättäjät Tuula Mertaniemi ja Yrjö Vaara. He äänestivät vastaan myös toisessa pykälässä, sivistystoimenjohtajan irtisanomismenettelyn aloittamisessa.

    Kumpula valittiin varalle jos Ylinampa kieltäytyy vastaanottamasta hallintojohtajan paikkaa.

    Hallintojohtajan koeajaksi esitetään kuutta kuukautta. Kokonaispalkaksi esitetään runsaat 5500 euroa kuukaudessa. Hallintojohtajan valitsee myöhemmin Kittilän kunnanvaltuusto. Valtuusto päättää myös viran koeajasta ja kokonaispalkasta.

    Hallintojohtajan virkaa haki kaikkiaan 15 ihmistä. Kaksi heistä perui hakemuksensa hakuajan päättymisen jälkeen.

    Virka tuli auki kun Esa Mäkinen jäi eläkkeelle.

    Kittilä hakee vs. kunnanjohtajaa ensi vuodeksi. Virka on haettavana lokakuun loppuun asti.

    Kittilä aloittaa sivistysjohtajan irtisanomismenettelyn

    Kittilä aloittaa sivistysjohtajan irtisanomismenettelyn


    Kittilän kunta aloittaa sivistysjohtajan irtisanomismenettelyn. Kittilän kunnanhallitus päätti asiasta tiistaina äänin 5-2. Kaksi päättäjää vastusti viranhaltijan irtisanomisprosessin aloittamista tässä vaiheessa. Äänestyksen hävinneet...

    Kittilän kunta aloittaa sivistysjohtajan irtisanomismenettelyn. Kittilän kunnanhallitus päätti asiasta tiistaina äänin 5-2.

    Kaksi päättäjää vastusti viranhaltijan irtisanomisprosessin aloittamista tässä vaiheessa. Äänestyksen hävinneet Oikeudenmukainen Kittilä-listan päättäjät Tuula Mertaniemi ja Yrjö Vaara jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen.

    Kunnan mukaan sivistystoimenjohtaja viranhoidossa on ilmennyt puutteita, joiden takia viranhaltijan ja työnantajan välillä on vakava luottamuspula.

    Kunta kuulee irtisanomisuhan alla olevaa sivistystoimenjohtajaa 29. päivä lokakuuta. Kuulemistilaisuuteen kutsutaan kunnanhallituksen jäsenten ja varajäsenten lisäksi Vihreiden, Kokoomuksen ja Kuntalaislistan valtuustoryhmien edustajat. Lisäksi tilaisuuteen kutsutaan henkilöstöpäällikkö, joka kirjaa kuulumistilaisuuden muistion.

    Sivistysjohtaja pitää erottamishanketta laittomana

    Kittilän sivistysjohtaja Tiina Nikander-Koivukangas pitää irtisanomishanketta laittomana. Nikander-Koivukankaan mukaan häntä ei ole kuultu asiasta riittävästi eikä hän ole syyllistynyt sellaiseen virkavirheeseen tai lainvastaiseen toimintaan, joka voisi olla laillisen irtisanomisen perusteena.

    Nikander-Koivukangas sanoo, että häntä on häiritty ja kiusattu toimessaan vuoden 2018 alusta asti, ja asia on poliisin tutkinnassa. Hänen mukaansa kiusaamisen syy on se kritiikki, jota hän on esittänyt julkisesti Kittilän kunnan viranhaltijoiden valinnoista.

    Irtisanottu ennenkin

    Irtisanomisuhan alla oleva Tiina Nikander-Koivukangas on irtisanottu aiemminkin. Hän kertoo Uuden Suomen blogissaan, kuinka hänet irtisanottiin Limingan seudun musiikkiopiston rehtorin virasta maaliskuussa 2015. Nikander-Koivukangas kirjoittaa, että irtisanominentapahtui "pitkään jatkuneen mielestäni epäasiallisen kohtelun päätteeksi". Kirjoitus on julkaistu elokuun lopussa 2016.

    Hän kertoo valittaneensa irtisanomisesta hallinto-oikeuteen, mutta hävisi jutun. Hän vei asian myös aluehallintovirastoon, joka ei tunnistanut epäasialliseen kohteluun, työpaikkakiusaamiseen tai muuhun laittomuuteen viittaavaa.

    Kittilän sivistystoimenjohtajana Nikander-Koivukangas on toiminut viime vuodesta lähtien.

    Onko tässä Suomen uusi kansainvälinen filmitähti? Suloinen poronvasa seikkailee pian jopa sadan miljoonan katsojan ruudulla

    Onko tässä Suomen uusi kansainvälinen filmitähti? Suloinen poronvasa seikkailee pian jopa sadan miljoonan katsojan ruudulla


    Lapin luonto ja eläimet ovat pääosassa Ailo-porosta kertovassa koko perheen seikkailuelokuvassa, joka saa ensi-iltansa joulun alla. Suomalais-ranskalaiselle tuotannolle odotetaan jopa sataa miljoonaa katsojaa. Viime vuonna käyttöön otettu...

    Lapin luonto ja eläimet ovat pääosassa Ailo-porosta kertovassa koko perheen seikkailuelokuvassa, joka saa ensi-iltansa joulun alla. Suomalais-ranskalaiselle tuotannolle odotetaan jopa sataa miljoonaa katsojaa.

    Viime vuonna käyttöön otettu elokuva-alan tuotantokannustin on lisännyt merkittävästi Lapissa kuvattujen tuotantojen määrää. Ailon lisäksi monet muutkin Suomessa kuvatut audiovisuaaliset tuotannot ovat saaneet tukea Business Finlandilta.

    – Lapin kysyntä kuvauspaikkana on kasvanut ihan huomattavasti. Meihin yhteydessä olevien tuotantojen määrä on tuplaantunut, kuten myös täällä kuvattujen tuotantojen määrä, elokuvakomissaari Anna Niemelä Lapin elokuvakomissiosta kertoo.

    Kymmenen miljoonan kannustinkatto halutaan poistaa

    Tuotantokannustin on kokeiluvaiheessa, mutta onnistuneelle aloitukselle haluttaisiin jatkoa.

    Tällä hetkellä tuen määrä on rajattu kymmeneen miljoonaan euroon per vuosi. Raja haluttaisiin nyt poistaa, sillä jo yksi isompi kansainvälinen tuotanto syö ison siivun potista.

    – Maailmalla on todettu, että vapaakattoinen järjestelmä tuottaa kuvausmaalle enemmän rahaa, Dionysos Filmsin toimitusjohtaja Riina Hyytiä sanoo.

    Hyytiän mukaan tuotantokannustin on alalle merkittävä asia, koska kansainvälinen kilpailu kuvauspaikoista on kovaa.

    Tuotannot jättävät paikkakunnalle rahaa

    Business Finlandin selvityksen mukaan kannustimen Suomeen houkuttelemat tuotannot tuovat tuloja esimerkiksi hotelli- ravintola- ja -kuljetusalalle.

    Lapissa tuotankannustimista ovat elokuvakomissaari Niemelän mukaan hyötyneet eniten matkailualan yrittäjät.

    – Kun nämä tuotannot tulevat alueelle, ne käyttävät jokaisen vierailijan tapaan majoituspalveluita, cateringia ja muita paikallisia palveluita, Anna Niemelä sanoo.

    Lapissa kuvattu ranskalais-suomalainen Ailo-elokuva jätti myös jälkeensä euroja paikallisille yrittäjille. Lisäksi jopa sata miljoonaa katsojaa tavoittava elokuva houkuttelee Suomeen luultavasti myös uusia matkailijoita.

    Kuvauspaikkakilpailussa Suomen Lapin valtteja on helposti saavutettava erämaa.

    – Nimenomaan infra ja monimuotoinen luonto ovat niitä valtteja, joita kansainvälisetkin ryhmät ovat jo nyt hyödyntäneet, Riina Hyytiä sanoo.

    Ailo – Pienen poron suuri tarina on Suomen ensi-illassa 21. joulukuuta. Elokuvateatterijakelun jälkeen Ailo esitetään myös Ylellä.

    Kirjailija Arto Paasilinna on kuollut –

    Kirjailija Arto Paasilinna on kuollut – "Isä kirjoitti vielä hoitokodissa omaksi ilokseen"


    Suomen kansainvälisesti menestyneimpiin kuulunut kirjailija Arto Paasilinna on kuollut. Hän kuoli espoolaisessa hoitokodissa maanantaiaamuna. Arto Paasilinnan vanhin poika, kustannusosakeyhtiö Paasilinnan toimitusjohtaja Petteri Paasilinna kertoo...

    Suomen kansainvälisesti menestyneimpiin kuulunut kirjailija Arto Paasilinna on kuollut. Hän kuoli espoolaisessa hoitokodissa maanantaiaamuna.

    Arto Paasilinnan vanhin poika, kustannusosakeyhtiö Paasilinnan toimitusjohtaja Petteri Paasilinna kertoo isän viettäneen hoitokodissa viimeiset kymmenkunta vuotta.

    – Hän kirjoitteli yhä, mutta vain omaksi ilokseen.

    Paasilinnalta julkaistiin kolmekymmentäviisi romaania ja lukuisia muita teoksia. Hänen tunnetuimpiin teoksiinsa lukeutuvat Jäniksen vuosi, Ulvova mylläri, Hurmaava joukkoitsemurha sekä Hirtettyjen kettujen metsä.

    WSOY:n mukaan Paasilinnan teoksia on käännetty yli 40 kielelle ja teoksia on myyty yhteensä yli kahdeksan miljoonaa kappaletta. Eniten maailmalla ovat kiinnostaneet Jäniksen vuosi ja Ulvova mylläri. Molemmista tehtiin takavuosina Suomessa myös elokuvasovitukset

    Paasilinna on palkittu muun muassa Pro Finlandia -mitalilla, Jussi-palkinnolla parhaasta elokuvakäsikirjoituksesta Jäniksen vuodesta sekä Italiassa Giuseppe Acerbi -palkinnolla.

    Paasilinna oli syntynyt Kittilässä 20. huhtikuuta 1942.

    "Absurdi hulluus ja veijarimaisuus – sieltä se Paasilinnan lause syntyy"

    Arto Paasilinnan kymmenien teosten lumo syntyy paljosta muustakin kuin tarinan kerronnasta.

    – Myös huumori ja veijarimaisuus ja pilke silmäkulmassa ja sellainen absurdi hulluus ja vauhti siinä tarinan kertomisessa. Siitä on syntynyt ihan omalaatuinen keitos, luonnehtii WSOY:n kaunokirjallisuuden kustantaja Anna-Riikka Carlson Paasilinnan tapaa kirjoittaa.

    Carlsonin mukaan jostain tuosta kaikesta ja niiden yhdistelmästä syntyy Paasilinnan lause ja Paasilinnan tarinan kerronta. Samalla siitä tuli Paasilinnan kyky kuljettaa tapahtumia ja kuvata ihmisiä, maatamme ja maailmaa täysin omaperäisellä tavalla.

    – Se on kiinnostavaa, miten tietyt teokset ovat niin hyvin suomalaisia, ja ehkä aika eksoottisia ja sitä kautta kiinnostaneet myös muita maita.

    Anna-Riikka Carlson luonnehtii Paasilinnan merkitystä suomalaiselle kirjallisuudelle mittaamattomaksi ja vertaa tätä jopa Mika Waltariin.

    – Työni näkökulmasta voin sanoa, että Arto Paasilinna ja Mika Waltari ovat sellaisia kirjailijoita, joista tulee kyselyjä maailmalta jatkuvasti, Carlson kertoo.

    Samalla hän muistuttaa kuinka merkittävää on, että tällaisessa uutuuspainotteisessa maailmassa meillä on tällaisia kirjailijoita, jotka jatkuvasti kiinnostavat eri-ikäisiä kirjailijoita ja jotka vaikuttavat muihin kirjailijoihin ulkomaita myöten.

    – Se merkitys, mikä Arto Paasilinnalla on. On vaikea sanoa, että kukaan pystyisi samaan. Se on niin mittava.

    Juttua täydennetty Arto Paasilinnan kustantajan, WSOY:n edustajan kommenteilla klo 15.17.

    Katso ja kuuntele myös:

    Arto Paasilinna Arto Nybergin haastattelussa vuonna 2006

    A-studio: Passikuvassa kirjailija Arto Paasilinna vuodelta 1995

    Vieraana kirjailija Arto Paasilinna vuodelta 1979

    Arto Paasilinnan elämäkerran kirjoittaja Jouni K. Kemppainen Yle Puheen haastattelussa 2012

    Lapsiperheen loma ei ole ekstremeä – ulkomaiset perhematkailijat hakevat myös kodinomaisuutta Lapin reissultaan

    Lapsiperheen loma ei ole ekstremeä – ulkomaiset perhematkailijat hakevat myös kodinomaisuutta Lapin reissultaan


    Osa ulkomaisista perhematkailijoista harrastaa paljon samoja asioita lomakohteessaan kuin kotimaassaankin. Aina matkailu ei siis tarkoitakaan elämystä elämyksen perään. Tämä käy ilmi syyskuussa Vaasan yliopistossa tarkastetusta...

    Osa ulkomaisista perhematkailijoista harrastaa paljon samoja asioita lomakohteessaan kuin kotimaassaankin. Aina matkailu ei siis tarkoitakaan elämystä elämyksen perään.

    Tämä käy ilmi syyskuussa Vaasan yliopistossa tarkastetusta väitöstutkimuksesta, jossa asiaa kysyttiin Rovaniemellä vierailleilta perhematkailijoilta.

    – Kaikki perheet eivät etsikään uutuuksia, vaan haluavat ehkä tehdä tuttuja asioita uudessa ympäristössä, tutkijatohtori Erose Sthapit sanoo.

    Sthapit toteaa väitöskirjassaan, että varsinkin lasten kanssa matkustavat ja pitkään lomailevat perheet harrastavat mielellään samoja asioita niin lomalla kuin kotonakin.

    Pyöräily kiinnostaa Lapissa, mutta se ei ole koko totuus

    Kaiken takana on suunnittelemisen helppous, sillä matkan ohjelmatarjonta voi olla hyvinkin runsasta. Tuttuun on helppo tarttua, oli se sitten museoissa käymistä, shoppailua, pyöräilyä tai luonnossa liikkumista.

    Tuttuun on helppo tarttua, oli se sitten museoissa käymistä, shoppailua, pyöräilyä tai luonnossa liikkumista.

    – Tutut aktiviteetit sisältävät vähemmän riskejä ja epävarmuustekijöitä, summaa Erose Sthapit.

    Sthapitin kyselyyn vastanneista yli kahdestasadasta matkailijasta viidesosa oli brittejä. Suosittu ohjelmapalveluyritys Lapland Safaris markkinoi matkoja ympäri maailman, myös Iso-Britanniaan.

    Myyntipäällikkö Mikael Rissanen on havainnut, että kotimaasta tutut aktiviteetit kyllä kiinnostavat.

    – Jos ajatellaan Euroopassa suosittua pyöräilyä, niin kyllähän meillä tarjotaan hyvät mahdollisuudet muun muassa maastopyöräilyyn ja fatbike-pyöräilyyn, Rissanen miettii.

    Joulupukin Pajakylä Rovaniemellä on monen lapsiperheen ykköskohde Lapin matkalla.Vesa Vaarama / Yle

    Suurempaa trendiä hän ei kuitenkaan tässä näe, ainakaan brittimatkailijoiden osalta. Lappi halutaan Rissasen mukaan kokea edelleen eksoottisena, talvisena kohteena.

    Selvitys mieltymyksistä voisi parantaa palvelua

    Myös Erose Sthapit muistuttaa, että osa perhematkailijoistakin on silti edelleen elämyksien etsijöitä ja haluaa vaikkapa Rovaniemellä kokea talven ihmemaan ja tavata Joulupukin.

    Silti tutkija haluaa antaa neuvon paikallisille matkailumarkkinoinnin osaajille.

    – He voisivat selvittää, mitä matkailija tekee vapaa-ajallaan kotona. Tältä pohjalta voitaisiin kehittää uutta tarjontaa tietyille asiakkaille.

    Perheiden loma-aktiviteetteihin liittyvät kysely on osa Vaasan yliopiston tutkijatohtori Erose Sthapitin markkinoinnin alan väitöstutkimusta. Tutkimusta varten haastateltiin 215:ttä Rovaniemellä vieraillutta kansainvälistä perhematkailijaa.

    STUK: Kolme radioaktiivista lähdettä sulatukseen Tornion terästehtaalla lyhyen ajan sisällä –

    STUK: Kolme radioaktiivista lähdettä sulatukseen Tornion terästehtaalla lyhyen ajan sisällä – "Joko tahallisesti tai huolimattomuutta"


    Tästä on kyseRadioaktiivista amerikium-lähdettä on päätynyt sulatukseen Tornion terästehtaassa.Säteilylähteitä on hävitetty kierrätysmetallin joukossa tahallisesti tai huolimattomuutta.Tehtaan työntekijät eivät ole altistuneet säteilylle,...

    Tästä on kyseRadioaktiivista amerikium-lähdettä on päätynyt sulatukseen Tornion terästehtaassa.Säteilylähteitä on hävitetty kierrätysmetallin joukossa tahallisesti tai huolimattomuutta.Tehtaan työntekijät eivät ole altistuneet säteilylle, mutta ovat joutuneet käyttämään hengityssuojaimia.STUKin arvion mukaan kyseessä on poikkeuksellinen turvallisuuteen vaikuttava tapahtuma tapausten toistuvuuden vuoksi.

    Tornion Outokummun terästehtaalla radioaktiivista amerikium-lähdettä on päätynyt sulatukseen lyhyen ajan sisällä useita kertoja. Amerikium on radioaktiivinen alkuaine, jota käytetään esimerkiksi maaperän tiiveysmittareissa sekä teollisuuden mittalaitteissa.

    Säteilyturvakeskuksen (STUK) mukaan heinä–syyskuun aikana sattui kolme tapausta, joissa radioaktiivinen amerikium-lähde on joutunut sulatukseen kierrätysmetallin joukossa. Viimeisin, neljäs tapaus, sattui viime perjantaina, mutta tällöin säteilylähde havaittiin ennen sulatusta.

    – Kyseiset kierrätysmetallierät on laivattu Suomeen Hollannista ja Baltiasta, mutta metallierät ovat todennäköisesti peräisin Euroopan ulkopuolelta.

    – Säteilylähteitä on hävitetty kierrätysmetallin joukossa tahallisesti tai huolimattomuutta, toteaa Säteilyturvakeskuksen Säteilytoiminnan valvonta -osaston johtaja Tommi Toivonen tiedotteessa.

    Tehtaan oma säteilyvalvonta ja oikeat suojelutoimet ovat estäneet radioaktiivisten aineiden leviämisen tehdastilojen ulkopuolelle. Tehtaan työntekijät eivät ole altistuneet säteilylle, mutta ovat joutuneet käyttämään hengityssuojaimia.

    Poikkeuksellista, että samalla tehtaalla useita tapauksia lyhyen ajan sisällä

    STUK muistuttaa, että radioaktiivisten aineiden katoaminen on aina vakava asia. Tornion terästehdas ottaa näytteitä kuonasta ja lähettää näytteet mitattavaksi STUKin laboratorioon.

    – Potentiaaliset terveysriskit ovat rajoittuneet tehdasalueelle, mutta oikeaoppisten säteilysuojelutoimien ansiosta henkilö- ja ympäristöaltistuksilta on vältytty, Toivonen sanoo.

    Säteilyturvakeskuksen mukaan säteilylähteitä, joista ei ole huolehdittu asianmukaisesti, löytyy toisinaan kierrätysmetallin joukosta. On kuitenkin poikkeuksellista, että samalla tehtaalla on useita tapauksia lyhyen ajan sisällä.

    STUK on tehnyt tapauksista ilmoituksen kansainväliselle atomienergiajärjestölle IAEA:lle.

    STUKin arvion mukaan kyseessä on poikkeuksellinen turvallisuuteen vaikuttava tapahtuma tapausten toistuvuuden vuoksi eli se kuuluu luokkaan yksi kansainvälisellä ydinlaitos ja säteilytapahtumien INES-asteikolla

    Peto raateli kolme poronvasaa – poromiehet hakemassa lupaa suden metsästykseen

    Peto raateli kolme poronvasaa – poromiehet hakemassa lupaa suden metsästykseen


    Poromiehet aikovat hakea poikkeuslupaa Kittilän ja Rovaniemen rajalla liikkuvan suden metsästykseen. Alakylän paliskunnan poroisäntä Jani Jääskö sanoo, että lupahakemus suden pyytämiseksi saatetaan jättää jo tiistaina. Jääskö pitää...

    Poromiehet aikovat hakea poikkeuslupaa Kittilän ja Rovaniemen rajalla liikkuvan suden metsästykseen. Alakylän paliskunnan poroisäntä Jani Jääskö sanoo, että lupahakemus suden pyytämiseksi saatetaan jättää jo tiistaina.

    Jääskö pitää varmana, että susi on raadellut kolme poronvasaa Lohinivan kylän tuntumassa viikon aikana. Viimeisin raato löytyi viime sunnuntaina.

    – Sudeksi sen tietää jäljistä ja tappotyylistä, Jääskö sanoo.

    Poroisäntä arvioi, että susi on ollut alueella jo pidempään ja lienee edelleen lähistöllä.

    – Mitenpä sen osaa varmuudella sanoa, onko se vielä siinä, mutta melko varmasti on. Jonkinlaisia havaintoja sudesta on ollut jo loppukesän aikana, jopa näköhavaintoja.

    Vasoja kadonnut aiemminkin

    Jääskö sanoo, että suden liikkuminen näkyy myös paliskunnan poroissa Lohinivan alueella.

    – Niiltä on kadonnut vasoja. Kaikkia raatoja ei kuitenkaan ole vielä löydetty alueelta. Raatoja on vaikea löytää sulan maan aikana, poroisäntä kertoo.

    Jääskön mukaan suden metsästäminen poikkeusluvalla olisi ensimmäinen kerta Alakylän paliskunnassa.

    – Alueen maasto on hankala ja siinä on paljon yksityismaita. Yksityismailla metsästämiseen pitää olla maanomistajan lupa.

    Poikkeusluvasta sudenpyyntiin päättää Suomen riistakeskus.

    Riistakeskuksen myöntämillä vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla metsästettiin yhteensä seitsemän sutta poronhoitoalueella viime metsästysvuonna. Näistä kaksi kaadettiin Lapissa.

    Edellisenä metsästysvuonna 2016-2017 poikkeusluvilla saatiin poronhoitoalueella yhteensä 14 sutta, joista kaksi Lapissa.

    EU päätti Itämeren kalastuskiintiöistä – Suomi etujoukoissa laittoman lohenkalastuksen kimppuun

    EU päätti Itämeren kalastuskiintiöistä – Suomi etujoukoissa laittoman lohenkalastuksen kimppuun


    EU:n Luxemburgissa kokoontunut maatalous- ja kalastusneuvosto on päättänyt Itämeren kalastuskiintiöistä ensi vuodelle. Suomea kokouksessa edusti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) Kalastuskiintiöissä eniten kiistaa on aiheuttanut...

    EU:n Luxemburgissa kokoontunut maatalous- ja kalastusneuvosto on päättänyt Itämeren kalastuskiintiöistä ensi vuodelle.

    Suomea kokouksessa edusti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.)

    Kalastuskiintiöissä eniten kiistaa on aiheuttanut lohen meripyynti Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella. EU:n komissio esitti viime kuussa lohikiintiöksi noin 105 000 lohta, mikä on 15 prosenttia tätä vuotta enemmän. Komission ehdotus ei kuitenkaan mennyt läpi Luxemburgissa, vaan lohikiintiö päätettiin pitää ennallaan, yli 91 000 lohessa.

    Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES:n suositus on ollut noin 65 000 lohen enimmäiskiintiö. Myös maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä oli kalastuskiintiön pienentämisen kannalla.

    – Ajoimme loppuun asti pääaltaan lohen kalastuskiintiön pienentämistä, Leppä sanoi.

    – Saatoimme kuitenkin vaikeassa neuvottelutilanteessa hyväksyä sen pitämisen ennallaan, koska saimme kokonaisuutena vahvat keinot puuttua lohen laittomaan kalastukseen.

    Laiton lohenkalastus kuriin

    Lohen kalastuskiintiön pienentämistä on haluttu muun muassa sen takia, että raportoimattoman ja väärinraportoidun lohisaaliin osuus on kasvanut. Kaikki lohikannat eivät ole myöskään elpyneet odotetulla tavalla.

    Suomi ei nostanut Luxemburgissa lohen pyyntikiintiöstä äläkkää, koska se sai läpi lohen laittomaan kalastukseen liittyviä toimia. Ensi vuoden alusta meritaimenen kaupallinen kalastus kielletään koko Itämerellä neljän merimailin ulkopuolella perusviivoista laskettuna.

    – Saimme vahvan tuen ehdotuksellemme avomerialueen meritaimenen kalastuskiellolle, joka estää lohen väärinraportoinnin taimeneksi ja tehostaa käytännön valvontatoimia, ministeri kertoi kokouksen jälkeen.

    Itämeren jäsenvaltiot ja komissio ilmoittivat sitoutuvansa laittoman lohenkalastuksen lopettamiseen. Jäsenmaiden on tarkoitus valvoa tehostetusti Itämeren pääaltaalla, ja jos laittomuuksia havaitaan, sääntöjä rikkovat voivat saada komissiolta sanktioita. Yksi rangaistus voi olla jopa kalastuskiintiön poistaminen.

    Suomi on jo aiemmin ilmoittanut, että tehokkaat toimet Itämeren pääaltaalla esiintyvän laittoman lohenkalastuksen estämiseksi ovat välttämättömiä.

    Ministeri Lepän mukaan EU:n maatalous- ja kalastusneuvoston ratkaisu noudattelee tieteellistä neuvoa ja Itämeren kalakantoja koskevaa monivuotista hoitosuunnitelmaa.

    Esimerkiksi silakkakiintiöissa EU:n suurin sallittu saalis on Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahdella ensi vuonna hieman yli 170 000 tonnia eli yli neljänneksen pienempi kuin tänä vuonna. Läntisen silakkakannan kiintiötä pudotettiin lähes puolella eli 9 000 tonniin.

    Lue myös:

    "Laittomuudet täytyy kitkeä" – EU-komission esitys lohikiintiön nostamisesta Itämerellä saa täystyrmäyksen pohjoisesta

    Itämeren lohikiintiön nostaminen ei saa kannatusta pohjoisessa – salakalastukseen on puututtava

    Suomen ja Ruotsin rajalle suunniteltu Barents Center kuopataan –  suurhankkeesta jää jäljelle vain monttu

    Suomen ja Ruotsin rajalle suunniteltu Barents Center kuopataan – suurhankkeesta jää jäljelle vain monttu


    Tornion ja Haaparannan rajalle suunniteltu Barents Center -suurhanke on hautautumassa lopullisesti. Ruotsin radion mukaan Haaparannan kunta sanoo irti vuosia vireillä olleen Barents Center -sopimuksen, koska hanketta ei pystytä toteuttamaan sopimuksen...

    Tornion ja Haaparannan rajalle suunniteltu Barents Center -suurhanke on hautautumassa lopullisesti. Ruotsin radion mukaan Haaparannan kunta sanoo irti vuosia vireillä olleen Barents Center -sopimuksen, koska hanketta ei pystytä toteuttamaan sopimuksen mukaisesti vuoden 2020 alkuun mennessä.

    Haaparannan kunnanneuvos Peter Waara kertoo Radio Norrbottenille, että kunta ei ole kärsinyt rahallisia tappioita hankkeen vuoksi, mutta pitkä epävarmuus on viivyttänyt muun muassa koulutilaratkaisuja. Barents Centeriin oli suunniteltu muun muassa lukio, hotelli, monitoimiareena ja kauppoja. Haaparannan kunta oli sitoutunut vuokraamaan lukiotilat 25 vuodeksi noin 22 miljoonan kruunun vuosivuokralla.

    Jo loppukesällä kävi selväksi, että rakentamisesta luovutaan ja tontti siirtyy Concent-yhtiön velkojien haltuun. Velkojia on noin sata ja heillä on saatavia noin 241 miljoonan kruunun edestä.

    Haaparanta on tuskaillut rakentamattoman tontin kanssa jo useita vuosia. Viimeksi toivoa herätti se, että torniolainen yrittäjä Erkki Hanhirova ja Ideaparkin pääomistaja Jarmo Viitala lähtivät hankkeeseen mukaan. Työt eivät kuitenkaan käynnistyneet ja sekin kuvio on sittemmin haudattu.

    Epäselvää on, mitä tontille ja sillä olevalle kuopalle tapahtuu.

    Heidi Hannukainen / Yle
    Kaupunki vaihtoi yli 100 000 puista aurauskeppiä muovisiin – nyt joku on repinyt suuren osan kepeistä irti ja viskannut metsiin

    Kaupunki vaihtoi yli 100 000 puista aurauskeppiä muovisiin – nyt joku on repinyt suuren osan kepeistä irti ja viskannut metsiin


    Irtirevityt aurausviitat aiheuttavat katujen auraajille ongelmia sekä lisäkustannuksia Rovaniemellä. Kaupunkiin on ensimmäistä kertaa laitettu muovisia aurausviittoja katujen ja kevyenliikenteen väylien reunoille. Oranssiset viitat korvaavat nyt...

    Irtirevityt aurausviitat aiheuttavat katujen auraajille ongelmia sekä lisäkustannuksia Rovaniemellä.

    Kaupunkiin on ensimmäistä kertaa laitettu muovisia aurausviittoja katujen ja kevyenliikenteen väylien reunoille. Oranssiset viitat korvaavat nyt entiset koivuviitat. Rovaniemen kaupungin kunnossapitopäällikön Antti Karjalaisen mukaan muovisia aurausviittoja on pystytetty Rovaniemelle reilusti yli sata tuhatta kappaletta.

    – Koivuisten aurausviitan tekijöitä ei tahdo olla enää ja muoviviitta alkaa olla sen verran edullinen, että niitä kannattaa laittaa.

    Aurausviitasta ei ole auraajalle apua jos se on maassa.Jarmo Honkanen / YleViitat ovat tärkeitä auraajalle

    Muoviset aurausviitat on pystytetty ympäri kaupunkia urakoitsijoiden toimesta syyskuun aikana. Muutaman viikon aikana on tullut tietoon, että merkittävä määrä viitoista lojuu nyt metsissä ja ojien pohjilla.

    Ilkivallasta on monenlaista haittaa. Aurausviittojen puuttuminen aiheuttaa muun muassa hankaluuksia talvella teiden auraajille. Talvella tästä voi koitua vaaraa ja haittaa myös teillä liikkujille.

    – Tämä tulee olemaan suuri ongelma auramiehelle. Siinä vaiheessa, kun aletaan auraamaan eikä aurausviittaa ole, on hankala löytää oikea tielinja. Saattaa aukaisu mennä yliaurauksen puolelle tai sitten tie kapenee lumivalleista, Karjalainen sanoo.

    Rovaniemelle on laitettu yli satatuhatta muovista aurausviittaa kulkuväylien reunoille.Jarmo Honkanen / YleHukkaan heitettyä aikaa ja rahaa

    Karjalaisen mukaan katujen aukipidosta vastaavan urakoitsijan kanssa on päättetty, että mahdollisuuksien mukaan kepit nostetaan takaisin paikalleen. Viitoituskonetta ei pystytä enää käyttämään mikäli maa ehtii jäätyä.

    – Siinä tapauksessa joudumme poraamaan viitat käsin maahan, joten ylimääräisiä kustannuksia syntyy. Arvioisin, että varmasti siitä aiheutuu yli 10 000 euron kustannukset, Karjalainen laskeskelee.

    Julkisen Facebook-ryhmän keskustelussa viittojen kaatamisesta epäilyksen viitta on heitetty nuorten päälle. Tosin selkeitä näköhavaintojakin nuorten ajattelemattomasta käytöksestä on olemassa, joten asiasta voisi olla hyvä keskustella niin kotona kuin kouluissa.

    Kittilä-oikeudenkäynnissä on aikatauluvaikeuksia – käsittelypäiviä lisätään

    Kittilä-oikeudenkäynnissä on aikatauluvaikeuksia – käsittelypäiviä lisätään


    Syynä Lapin käräjäoikeuden aikataulumuutoksiin ovat vastaajien arvioitua pidemmät oikeussalikuulemiset. Ensimmäisenä kuulemispäivänä viime torstaina ehdittiin haastatella loppuun asti kahta kolmesta käsittelyyn kutsutusta...

    Syynä Lapin käräjäoikeuden aikataulumuutoksiin ovat vastaajien arvioitua pidemmät oikeussalikuulemiset.

    Ensimmäisenä kuulemispäivänä viime torstaina ehdittiin haastatella loppuun asti kahta kolmesta käsittelyyn kutsutusta vastaajasta.

    Kuultavana käräjäoikeudessa on vielä lähes kolmekymmentä vastaajaa.

    Viikoittaisten käsittelypäivien lisääminen riippuu nyt saatavista tiloista. Tilat ovat poikkeuksellisesti vuokralla Lapin aluehallintovirastolta.

    – Lähtökohta meillä on edelleen se, että tämä ei kestäisi kuin 13. joulukuuta saakka. Myöskään syyttäjät eivät mielellään istuisi enää joulunalusviikolla, käräjätuomari Vilho Niiranen sanoo.

    Hän sanoo laittavansa ehdotukset ylimääräisistä istuntopäivistä jutun osapuolille heti, kun tilat varmistuvat.

    Tähän saakka Kittilä-käräjiä on istuttu kolmena päivänä viikossa.

    Samojen teemojen toistaminen vie aikaa

    Viime torstain käsittelyssä osa kysymyksistä näytti tulevan ajoittain samoista asioista. Se vei aikaa ja sai tuomarinkin huomauttamaan aikataulusta.

    Tuomarilla on kuitenkin vain vähän keinoja rajoittaa kyselyoikeutta salissa, sanoo Vilho Niiranen.

    – Pyritään siihen, että samoja kysymyksiä ei tehdä. Mutta samoja asioita kysytään sitten toiselta kannalta.

    Kittilä-käräjien aikataulu päivitettiin edellisen kerran lokakuun alussa. Käräjiä on käyty Rovaniemellä 11. syyskuuta lähtien.

    Herätys: Paine Merkeliä kohtaan kasvaa, kaiken rekisteröinti askarruttaa tietosuojavaltuutettua, syysloman sää on epävakainen

    Herätys: Paine Merkeliä kohtaan kasvaa, kaiken rekisteröinti askarruttaa tietosuojavaltuutettua, syysloman sää on epävakainen


    Baijerin vaalit sysäsivät Merkelin kovan paikan eteen Saksassa liittokansleri Angela Merkelin sisarpuolueen CSU:n tappio Baijerin osavaltiovaaleissa voi ratkaista Merkelin kohtalon. Ensin liipaisimelle joutunee CSU:n puheenjohtaja, sisäministeri Horst...

    Baijerin vaalit sysäsivät Merkelin kovan paikan eteen

    Saksassa liittokansleri Angela Merkelin sisarpuolueen CSU:n tappio Baijerin osavaltiovaaleissa voi ratkaista Merkelin kohtalon. Ensin liipaisimelle joutunee CSU:n puheenjohtaja, sisäministeri Horst Seehofer. Hänen katsotaan olleen kiinnostunut vain omista asioistaan eikä yhteistyöstä Merkelin kanssa, kirjoittaa Ylen toimittaja Dan Ekholm analyysissaan. Syyttävä sormi osoittaa myös Merkeliin ja tämän maahanmuuttopolitiikkaan. Merkelin kristillisdemokraattien sisällä kuohuu, ja edessä ovat vain parin viikon kuluttua Hessenin osavaltiovaalit. Jos siellä tule tappio, niin Merkel saanee haastajan jo omistaankin.

    Ratkaiseeko rekisteröinti kaiken?

    Kansalaisten terveys- ja tulotietoja kootaan yhä keskitetympiin ja reaaliaikaisempiin järjestelmiin. Ylivelkaantumisen estämiseksi tiedot nostetuista lainoista aiotaan tallentaa valmisteltavaan positiiviseen luottorekisteriin. Onko kokonaisuus hallinnassa, ja ovatko koneelliset kortistot oikea lääke yhteiskunnallisiin ongelmiin, pohtii tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio.

    Reijo Aarnio, tietosuojavaltuutettu.Ronnie Holmberg / YleKapinallisjoukot eivät ole poistuneet puskurivyöhykkeeltä Syyriassa

    Syyriaa tarkkailevan ihmisoikeusjärjestön mukaan kapinalliset eivät ole vetäytyneet määräaikaan mennessä Syyriaan suunnitellulta puskurivyöhykkeeltä. Sunnuntaina puoliltaöin umpeutui aikaraja, jolloin myös kapinallisryhmien olisi pitänyt poistua Idlibin maakuntaan suunnitellulta puskurivyöhykkeeltä. Syrian Observatory for Human Rights on kuitenkin kertonut, ettei mitään näkyvää merkkiä joukkojen poistumisesta ole ollut.

    Kapinallistaistelijoita Idlibin maakunnassa 9. lokakuuta.Omar Haj Kadour / AFPTyöpaikka ilman pomoja? "Jos asiat eivät toimi, syyllinen löytyy peilistä"

    Viikonloppu on ohi. Kohta joku muu sanoo, mihin ryhdytään ja koska pitää olla valmista. On kuitenkin myös työpaikkoja, joissa vannotaan itseohjautuvuuden nimiin, eikä palkkalistoilla ole pomoja ollenkaan. Tamperelainen Vincit aikoo myydä johtamismallinsa muillekin.

    Vincit valittiin valittiin Euroopan parhaaksi työpaikaksi vuonna 2016. Vincitin henkilöstöasiantuntija Mira Ylen ja ohjelmistokehittäjä Jarmo Jaakkola sisäisessä koulutustilaisuudessa.Opa Latvala / Vincit Syyslomalaiset saavat nauttia lämpimästä mutta vaihtelevasta säästä

    Tänään maanantaina ei enää päästä viikonlopun ennätyskorkeisiin lämpöasteisiin. Lämmin ilmamassa siirtyy itään, mutta silti sää on ainakin etelä- ja keskiosassa maata edelleen varsin lämmin. Lappiin tulee tänään sadealue, josta se liikkuu päivän mittaan Etelä-Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ylle. Maan etelä- ja keskiosassa päivä on aurinkoinen. Huomenna tiistaina sitten viilenee niin, että Lapissa on yöllä pakkasta ja etelässäkin viilenee. Lämpimintä on aivan etelässä ja kaakossa, ja loppuviikko on epävakainen, kirjoittaa meteorologi Henri Nyman. Lue lisää Ylen sääsivuilta.

    Yle Sää
    Kokoomus haluaa Lapissa vaaliliiton vielä RKP:n kanssa

    Kokoomus haluaa Lapissa vaaliliiton vielä RKP:n kanssa


    Kokoomus haluaa Lapissa vielä yhden puolueen kanssa vaaliliittoon. Lapin kokoomus on aiemmin solminut vaaliliiton kristillisdemokraattien (KD) kanssa. Kokoomuksen piirijärjestö esittää, että vaaliliitossa olisi myös Suomen ruotsalainen...

    Kokoomus haluaa Lapissa vielä yhden puolueen kanssa vaaliliittoon.

    Lapin kokoomus on aiemmin solminut vaaliliiton kristillisdemokraattien (KD) kanssa. Kokoomuksen piirijärjestö esittää, että vaaliliitossa olisi myös Suomen ruotsalainen kansanpuolue (RKP). Vaaliliitto vaatii vielä kokoomuksen puoluehallituksen ja Suomen kristillisdemokraattien puolueen hyväksynnän.

    RKP:n lisäksi Lapin kokoomus oli aiemmin neuvotellut vaaliliitosta sinisten kanssa. Lapin kokoomuksen puheenjohtaja Heikki Autto ilmoitti kuitenkin viime keskiviikkona, että neuvotteluja ei jatketa eikä vaaliliittoa sinisten kanssa tule.

    Kolmen puolueen vaaliliitto voi asettaa Lapissa yhteensä 14 ehdokasta eduskuntavaaleihin.

    Lapin kokoomus on jo nimennyt yhteensä kahdeksan ehdokasta. Perjantaina kokoomus nimesi Antti Kaarlelan Torniosta ja Tanja Sanilan Inarist.a.

    Aiemmin kokoomus on nimennyt Mikko Anttilan Kemistä, Heikki Autton Rovaniemeltä, Matti Henttusen Rovaniemeltä, Sanna Luoman Rovaniemeltä, Riitta Savukosken Kemijärveltä ja Sara Tuiskun Rovaniemeltä.

    Viranomaiset tarkastivat yli 70 metsästäjää Lapissa – vain yksi kielletty ase paljastui

    Viranomaiset tarkastivat yli 70 metsästäjää Lapissa – vain yksi kielletty ase paljastui


    Poliisi, rajavartiosto ja erätarkastaja tekivät metsästyksenvalvontaiskun Itä-Lapissa viikonloppuna. Viranomaiset tarkistivat 73 metsästäjän aseet ja luvat Kemijärven, Sallan, Savukosken ja Sodankylän alueella. Valvojat huomasivat vain yhden...

    Poliisi, rajavartiosto ja erätarkastaja tekivät metsästyksenvalvontaiskun Itä-Lapissa viikonloppuna.

    Viranomaiset tarkistivat 73 metsästäjän aseet ja luvat Kemijärven, Sallan, Savukosken ja Sodankylän alueella. Valvojat huomasivat vain yhden metsästykseen liittyvän rikkeen, kun yhdellä hirvenpyytäjällä oli kielletty pyyntiväline. Metsästäjän itselataavan kiväärin lippaassa oli kahdeksan patruunaa, kun hirvenpyynnissä sallittu määrä on kolme patruunaa lippaassa. Kielletyn aseen kantaja sai sakon.

    Tämän lisäksi viranomaiset tapasivat Savukoskella lauantaina luvattoman mönkijäkuskin, joka oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Ajokiellossa ollut kuljettaja puhalsi polisiin alkometriin 1,15 promillea.

    Vietä syysloma lähellä – Se on kätevää ja helpottaa ilmastotuskaa

    Vietä syysloma lähellä – Se on kätevää ja helpottaa ilmastotuskaa


    Senni Tuomi pystyttää työpajaa Espoon modernin taiteen Emma-museoon. Se on osa syyslomaviikon ohjelmaa, jonka toteuttavat Aalto yliopiston kuvataidekasvatuksen opiskelijat. – Minun työpajassani tutkitaan Emman ihmeotuksia valojen ja varjojen...

    Senni Tuomi pystyttää työpajaa Espoon modernin taiteen Emma-museoon. Se on osa syyslomaviikon ohjelmaa, jonka toteuttavat Aalto yliopiston kuvataidekasvatuksen opiskelijat.

    – Minun työpajassani tutkitaan Emman ihmeotuksia valojen ja varjojen kautta. Lopuksi tehdään omat otukset täällä pajassa.

    Aalto yliopiston kuvataidekasvatuksen opiskelija Senni Tuomi näyttää, miten varjoteatteri syntyy.Jari Kovalainen / Yle

    Tuomen ihmeotusten paja aukeaa vasta torstaina, mutta paikalle osuneet Sysimetsän ja Jaatisen perheet pääsevät testaamaan sitä etujoukossa. Äideistä on kätevää, että lapsille on tekemistä lähiympäristössä, sillä lapsiluvun kasvettua molemmissa perheissä on vähennetty ulkomaan matkailua.

    – Tällä hetkellä matkustamme paljon minun ja mieheni vanhempien mökeille Länsi-Suomen saaristoon. Sinne on helppo mennä ja paikka on tuttu, joten lapset nukkuvat hyvin. Se on oikeasti lomaa kaikille, Kukka-Maaria Sysimetsä sanoo.

    Tässä valmiit taideteokset! Vasemmalla Kukka-Maaria Sysimetsä, Ilona, Eemeli ja Valtteri. Oikealla Nora Jaatinen, Elias ja Matias.Jari Kovalainen / Yle

    Yle kertoi perjantaina, että lämmin kesä lisäsi kotimaan matkojen määrää. Tilastokeskuksen mukaan touko-elokuussa tehtiin yli kolme miljoonaa maksullisen yöpymisen sisältävää kotimaan matkaa. Kasvua oli viisi prosenttia verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuonna 2017.

    Lähimatkailu on hyvä vaihtoehto niille, joita ilmastonmuutos huolestuttaa, ja toisaalta kätevää myös lapsiperheille. Pitkät lennot voivat olla raskaita lapsille, ja koneen laskeutuminen voi tuntua ikävältä pikku-korvissa.

    Seitsenkuinen Ilona-vauva seuraa tarkasti tapahtumia äitinsä Kukka-Maaria Sysimetsän sylistä. Kaksivuotias Eemeli pärjää jo melkein omillaan.Jari Kovalainen / YleHistorian havinaa ja kauhuja Turun linnassa

    Myös Turun linnan historiallisessa ympäristössä riittää jännittävää tekemistä syyslomaviikolla. Pikku-ritarikierroksia suositellaan neljä vuotta täyttäneille, mutta kaikki halukkaat pääsevät mukaan vanhempia myöten.

    – Pikku-ritarikierroksille tulee usein aikuisia ja isovanhempiakin, jotka haluavat myös olla ritarikaavuissa, kertoo Turun linnan museoassistentti Antti Solin.

    Turun linnan museoassistentti Antti Solin.Paula Collin / Yle

    Historian kauheuksia -kierroksella on kuitenkin 11 vuoden ikäraja. Tämä teema on tullut ohjelmistoon yleisön pyynnöstä. Mitä aikuiset edellä, sitä lapset perässä.

    – Kun me järjestämme aikuisille kauhukierroksia, lapsetkin haluavat sellaisille. Aikuisten kauhukierros on oikeasti hurja ja pelottava, joten teimme lasten version siitä. Se on sopivalla tavalla viihdyttävä ja karmiva kierros 4–6-luokkalaisille ja yläkouluikäisille, Solin sanoo.

    Matkusta ekologisesti junalla

    Jos haluaa matkustaa Turkuun kokemaan historian kauhuja mahdollisimman ekologisesti, kannattaa valita juna.

    – Vihreällä sähköllä kulkevalla junalla ei laskennallisesti ole hiilidioksidipäästöjä, sanoo Suomen ympäristökeskuksen kulutuksen ja tuotannon keskuksen kehittämispäällikkö Ari Nissinen.

    Hän on laatinut Ylelle laskelman, jonka mukaan esimerkiksi Helsingistä Turkuun bussilla matkustava kerryttää hiilidioksidipäästöjä 18 kiloa. Laskelman oletusarvot ovat jutun lopussa.

    Henkilöautolla päästöjä kertyy 52 kiloa, mutta päästöt vähenevät 14 kiloon, kun autossa on neljä ihmistä yhden sijaan.

    Henkilöauto on siis parempi vaihtoehto kuin bussi, kunhan autossa on riittävästi matkustajia.

    Lähde: Suomen ympäristökeskus, Ari NissinenYle Uutisgrafiikka

    Myös Nora Jaatisen perhe on tehnyt viime aikoina autoreissuja. Lapset, rattaat ja muut pakaasit on helppo pakata autoon, jolla ajetaan suoraan kotiovelta määränpäähän.

    – Nyt lentomatkustamista on karsittu pääasiallisesti lasten takia, mutta toki sillä on merkitystä, että hiilijalanjälkeä muodostuu vähemmän, Jaatinen pohtii.

    Kolmevuotias Matias saa liimauksessa apua museolehtori Maria Vähäsarjalta (vas.) ja äidiltään Nora Jaatiselta (oik.). Myös puolitoistavuotias Elias pöydän päädyssä osallistuu askarteluun Espoon Emma-museossa.Jari Kovalainen / YleLaskettelua Levillä – millaisilla päästöillä?

    Tänä vuonna syyslomaa voi viettää myös Levillä lasketellen, sillä rinne on jo avattu. Tänä vuonna se tehtiin ennätyksellisen varhain viime talvelta säästetyn lumen avulla.

    Levin eturinteen puolivälin korkeudelta voi laskea lumista kaistaa, joka on noin neljänkymmenen metrin levyinen ja puolen metrin paksuinen.

    Erityisesti pitkällä matkalla, esimerkiksi Helsingistä Leville, kannattaa miettiä liikenteen päästöjä.

    Ari Nissisen laskelman mukaan junan ja bussin yhdistelmä kuormittaa ympäristöä vähiten. Junalla Helsingistä Rovaniemelle ja sieltä bussilla Leville matkustava aiheuttaa 18 kiloa päästöjä.

    Jos matkan Helsingistä Kittilään taittaa bussilla ja sieltä loppumatkan taksilla Leville, päästöjä syntyy 115 kiloa.

    Kun taas henkilöautolla lähtee matkaan neljä ihmistä, jokainen kerryttää hiilidioksidipäästöjä 84 kiloa. Yksin autoileva puolestaan aiheuttaa 306 kiloa päästöjä.

    Lähde: Suomen ympäristökeskus, Ari NissinenYle Uutisgrafiikka

    Hieman yllättävää on se, että jopa lentäminen Leville on ilmaston kannalta parempi vaihtoehto kuin yksin ajaminen.

    Lentomatka Helsinki-Vantaalta Kittilään aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä 216 kiloa henkilöä kohden. Luku sisältää siirtymiset taksilla Helsingistä Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja Kittilän kentältä Leville. Tuloksena on 90 kiloa vähemmän päästöjä kuin yksin autoillessa syntyy.

    Joka tapauksessa lasketteluloma Levillä kuormittaa ympäristöä vähemmän kuin loma Alpeilla.

    Esimerkiksi lennot Itävallan Innsbruckiin ja sieltä taksimatkat Hintertuxiin aiheuttavat 376 kilon hiilidioksidipäästöt.

    Lähde: Suomen ympäristökeskus, Ari Nissinen.Yle Uutisgrafiikka

    Nissinen käytti laskelmassaan lähteinä autovertaamo.trafi.fi- ja ilmastodieetti.fi-sivustoja sekä Finnairin päästölaskuria. Laskelmissa ei ole huomioitu sitä, että yläilmakehässä syntyvät reaktiot voivat vahvistaa kasvihuoneilmiötä kertoimella 2–2,4. Polttoaineiden valmistuksen päästöksi oletettiin 20 % suorista päästöistä. Automatkalla neljän henkilön kohdalla polttoaineen kulutuksen oletettiin kasvavan 10 %. Laskelmissa käytettiin henkilöautoa, jonka CO2-päästöt ovat 130 g / km ja taksina isoa farmarimallia. Laskelmissa ei ole huomioitu kulkuneuvojen, -väylien ja asemien valmistusta.

    Lasten käsinkirjoitetut kirjeet ilahduttavat ikäihmisiä –   vanhustenviikon tempaus innosti koululaiset pitkiin tarinoihin

    Lasten käsinkirjoitetut kirjeet ilahduttavat ikäihmisiä – vanhustenviikon tempaus innosti koululaiset pitkiin tarinoihin


    Vanhustenviikon piristykseksi suunniteltu Kirje vanhukselle -tempaus on saanut innostuneen vastaanoton sekä kirjoittajilta että kirjeensaajilta. Torniolaisia pyydettiin kirjoittamaan kirje kotihoidossa ja hoitolaitoksissa oleville vanhuksille....

    Vanhustenviikon piristykseksi suunniteltu Kirje vanhukselle -tempaus on saanut innostuneen vastaanoton sekä kirjoittajilta että kirjeensaajilta. Torniolaisia pyydettiin kirjoittamaan kirje kotihoidossa ja hoitolaitoksissa oleville vanhuksille. Kirjeitä tuli lähes 900.

    Torniossa on hoitolaitoksissa ja kotihoidossa 600 vanhusta.

    – Joku saa sitten useammankin kirjeen, mutta kyllä ihan kaikki kirjeet löytävät saajansa, vakuuttaa Tornion tapahtumatuottaja Merja Stenberg.

    Tornion kulttuuritoimisto ja vanhuspalvelut kutsuivat kaikkia torniolaisia kirjoittamaan, mutta asiasta innostuivat erityisesti koululuokat.

    Minun mummot ovat hauskoja. Ote Alli Lampisen saamasta kirjeestä

    Seminaarin koulussa neljättä luokkaa käyvä Patrick Alapekkala mietti omia isovanhempiaan kirjettä kirjoittaessaan. Hänen omat mummonsa asuvat sen verran lähellä, että neljäsluokkalainen ei muista heille varsinaisesti koskaan kirjettä kirjoittaneensa.

    – Syntymäpäiväkortteja olen joskus tehnyt, mutta ei ole tullut kirjoitettua kirjettä, Patrick Alapekkala kertoo.

    Alapekkalan luokkakaveri Peppi Kolmonen sanoo tuntemattomalle kirjoittamisen tuntuneen ensin hankalalta, mutta tekstiä alkoi syntyä, kun opettaja oli ohjeistanut kertomaan vaikka siitä, kuinka on viettänyt kesän.

    – Opettaja sanoi, ettei kirjeen tarvitse olla pitkä, mutta kyllä siitä taisi aika pitkä tulla, Peppi naurahtaa.

    – Kerroin, että kävin paljon uimassa ja olin pihalla ja söin aika paljon jäätelöä, Peppi Kolmonen virnistää ja arvelee, että ne ovat iloisia asioita lukea kirjeestä.

    Kolmosen arviot osuivat oikeaan, sillä Pihlajakodissa asuvat vanhukset olivat silmin nähden ilahtuneita ja liikuttuneitakin omat kirjeensä saatuaan. Kirjoittajat olivat ilmiselvästi paneutuneet asiaan ja esimerkiksi koristelleet kirjeensä kauniisti.

    – Oikein kiva kirje. Mullahan on pojalla sen ikäisiä lapsia, että voisivat olla tämän kirjeen kirjoittajia, toteaa Alli Lampinen.

    Käsinkirjoitettu kirje on käynyt harvinaisuudeksi Lampisellekin. Hän muistelee, ettei ole tainnut saada tai itse kirjoittaa kirjettä kymmeniin vuosiin.

    – Sota-aikana kyllä oli paljon kirjeenvaihtoa, mutta eipä sen jälkeen juuri ole kirjeitä lähetelty.

    Kittilän kultakaivos laajentaa – liki 400 hehtaaria lisää maita

    Kittilän kultakaivos laajentaa – liki 400 hehtaaria lisää maita


    Kittilän kultakaivos on hankkinut Metsähallitukselta maata kaivoksen laajennusta varten. Kaivosyhtiö Agnico Eagle osti ja vuokrasi valtiolta lähes 400 hehtaaria maata rikastushiekka-allasta varten. Kaivosyhtiö on hakenut kaupan ja vuokrauksen...

    Kittilän kultakaivos on hankkinut Metsähallitukselta maata kaivoksen laajennusta varten. Kaivosyhtiö Agnico Eagle osti ja vuokrasi valtiolta lähes 400 hehtaaria maata rikastushiekka-allasta varten.

    Kaivosyhtiö on hakenut kaupan ja vuokrauksen kohteena oleville alueille kaivospiirin laajennusta. Kaupan ja sopimuksen jälkeen kaivosyhtiö voi aloittaa alueella valmistelevat työt jo ennen kuin kaivospiiri on saanut lainvoiman.

    Yhtiö tavoittelee kultakaivoksen tuotannon kasvattamista neljänneksellä lähivuosina.

    Kittilän kultakaivoksen toiminta jatkuu tällä tietoa 2030-luvun puoliväliin.

    Metsähallitus ja Agnico-Eagle sopivat kaupoista perjantaina.

    Kaivos työllistää Kittilässä noin tuhat ihmistä, joista puolet on yhtiön omia työntekijöitä ja loput urakoitsijoiden.

    Kittilä harkitsee sivistysjohtajan irtisanomista

    Kittilä harkitsee sivistysjohtajan irtisanomista


    Kittilän kunta harkitsee irtisanovansa sivistystoimenjohtajansa. Kunnan vs. hallintojohtaja esittää, että kunta aloittaisi sivistystoimenjohtajan virkasuhteen irtisanomismenettelyn. Esityksen mukaan asiasta järjestettäisiin kuulemistilaisuus...

    Kittilän kunta harkitsee irtisanovansa sivistystoimenjohtajansa.

    Kunnan vs. hallintojohtaja esittää, että kunta aloittaisi sivistystoimenjohtajan virkasuhteen irtisanomismenettelyn.

    Esityksen mukaan asiasta järjestettäisiin kuulemistilaisuus viranhaltijalle 24. lokakuuta. Kuulemistilaisuuteen kutsuttaisiin kunnanhallituksen jäsenten ja varajäsenten lisäksi myös kaikkien muiden Kittilän valtuustoryhmien edustajat.

    Kittilän kunnan mukaan sivistystoimenjohtajan viranhoidossa on ilmennyt puutteita, joka on johtanut "vakavaan luottamuksen puutteeseen". Tarkempia yksityiskohtia asiasta ei vielä saatu.

    Kittilän kunnanhallitus päättää asiasta kokouksessaan ensi viikon tiistaina.

    Kun Kittilän kunta irtisanoi edellisen kerran johtavan viranhaltijan, asia johti poliisitutkintaan ja oikeudenkäyntiin. Kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomista koskeva rikosoikeudenkäynti on edelleen kesken Lapin käräjäoikeudessa Rovaniemellä.

    Työryhmällä kaksi kuukautta aikaa selvittää Jäämeren radan vaikutuksia saamelaisiin, luontoon ja poronhoitoon –

    Työryhmällä kaksi kuukautta aikaa selvittää Jäämeren radan vaikutuksia saamelaisiin, luontoon ja poronhoitoon – "Ei onnistu"


    Saamelaiskäräjät ei pidä Jäämeren radan selvitystyölle annettua aikaa realistisena. Jäämeren ratahankkeen parissa työskentelee tällä hetkellä suomalais-norjalainen yhteistyöryhmä, jonka tehtävänä on selvittää Pohjois-Suomen...

    Saamelaiskäräjät ei pidä Jäämeren radan selvitystyölle annettua aikaa realistisena.

    Jäämeren ratahankkeen parissa työskentelee tällä hetkellä suomalais-norjalainen yhteistyöryhmä, jonka tehtävänä on selvittää Pohjois-Suomen Rovaniemeltä Pohjois-Norjan Kirkkoniemelle suunniteltua ratalinjausta. Liikenne- ja viestintäministeriö on perustanut työtä varten sekä varsinaisen työryhmän että kolme alatyöryhmää.

    Yksi alatyöryhmistä selvittää saamelaisiin, porotalouteen ja luontoon kohdistuvia vaikutuksia. Alatyöryhmää johtaa Lapin Ely-keskuksen ympäristö- ja luonnonvara-asioiden päällikkö Timo Jokelainen.

    – Meidän alatyöryhmämme tehtävä on käsitellä kahta selkeää kysymystä: miten radan vaikutuksia luontoon ja alkuperäiskansaan voidaan arvioida ja mitkä asiat vaativat lisäselvityksiä, Jokelainen kertoo.

    Lapin Ely-keskuksen ympäristö- ja luonnonvara-asioiden päällikkö Timo Jokelainen.Lapin ELY-keskus"Raportti ei tule valmistumaan annetussa aikataulussa"

    Alatyöryhmä kokoontui ensimmäisen kerran tällä viikolla Inarissa. Työryhmien selvitysten on määrä valmistua viimeistään kahden kuukauden kuluttua, joulukuun 14. päivä.

    Alatyöryhmässä on edustajia muun muassa Saamelaiskäräjiltä, kolttasaamelaisten kyläkokoukselta sekä alueen poronhoitajilta. Työryhmän jäsen, Saamelaiskäräjien ensimmäinen varapuheenjohtaja Heikki Paltto sanoo, ettei Saamelaiskäräjillä ole resursseja saada selvitysraporttia valmiiksi näin tiukassa aikataulussa.

    – Aikaa on niin vähän, että se ei tule olemaan valmis annetussa aikataulussa. Ympäristövaikutusten arviointi ei ainakaan tule valmistumaan, kertoo Paltto.

    Saamelaiskäräjien ensimmäinen varapuheenjohtaja Heikki Paltto suhtautuu epäilevästi selvitystyölle annettuun määräaikaan.Vesa Toppari / Yle

    Työryhmän puheenjohtaja Timo Jokelainen kertoo, että Ely-keskus tekee työtä virkatyönä ja on sen vuoksi katsonut, että siihen on mahdollista osoittaa riittävästi resursseja ilman erillistä hanketta. Hän kertoo kuitenkin ymmärtävänsä, että hanke vaatii paljon resursseja Saamelaiskäräjiltä.

    – Kun tällaisia hankkeita tulee ja niihin tulisi pystyä osallistumaan, niin jostainhan se resurssointi olisi otettava. Jos sitä ei löydy Saamelaiskäräjiltä, niin ehkä asia pitäisi pystyä järjestämään jollain muulla tavalla. Aikaahan tällaiset asiat vaativat, siitä me emme pääse mihinkään.

    "Hyvä muistaa, mihin asti olemme etenemässä"

    Alatyöryhmän puheenjohtaja Timo Jokelainen kertoo, että Suomessa ja Norjassa on selvitelty, mitä ympäristölainsäädännön mukaisia menettelyjä mahdollisessa Jäämeren ratahankkeessa tultaisiin tekemään ja miten alkuperäiskansoihin liittyvät lainsäädännöt liittyvät näihin menettelyihin.

    – Me olemme saaneet tehtyä lakisääteisten menettelyjen kuvauksen ja jatkamme asiassa sen pohjalta eteenpäin.

    Timo Jokelainen myöntää, että aikataulu on haasteellinen, mutta muistuttaa, mihin asti työssä on tarkoitus edetä. Hän painottaa, että Jäämeren radan vaikutuksia ei pystytä tarkasti arvioimaan ennen kuin hanke on suunniteltu tarpeeksi pitkälle.

    – Itse ratahankkeen vaikutuksiahan me emme voi arvioida ennen kuin se on edennyt riittävän pitkälle suunnittelullisesti. Työryhmämme käsittelee asiaa lähtökohtaisesti lainsäädännöllisten menettelyjen kautta. Sitä kautta tutkien meillä on mahdollisuus kertoa, minkätyyppisiä menettelyjä mahdollisessa ratahankkeessa tarvitaan, minkälaisia asioita menettelyissä selvitetään ja millä lailla vaikutuksia arvioidaan.

    – Tunnustan, että aikataulu on haasteellinen, mutta toisaalta on hyvä muistaa, mikä on se tarvittava lopputulos asiasta ja mihin asti olemme etenemässä. Ajattelen alatyöryhmän puheenjohtajana, että etenemme siihen asti, kun tässä aikajänteessä on mahdollista edetä, Jokelainen sanoo.

    Liikenne- ja viestintäministeriö valitsi maaliskuussa jatkoselvitettäväksi ratalinjauksen Rovaniemeltä Kirkkoniemelle.Yle Uutisgrafiikka

    Liikenne- ja viestintäministeriön päällikkö Sabina Lindström yhtyy Jokelaisen sanoihin.

    – Aiheen loppuselvitykseen on asetettu määräajaksi se joulukuun 14. päivä. Määräaika ei ole hirveän pitkä, jonka vuoksi emme kykene selvittämään asiaa perinpohjin. Sen pohjalta on sitten niin sanotusti poliittisen päätöksenteon paikka siitä, halutaanko asiaa vielä jatkoselvittää vai ei, Lindström tähdentää.

    Liikenneviraston esiselvityksen mukaan Jäämeren rata parantaisi Suomen logistista asemaa ja saavutettavuutta sekä koko Euroopan yhteyksiä. Rata toisi vaihtoehtoisen kuljetusreitin Suomen vienti- ja tuontikuljetuksille. Jäämeren ympäri vuoden jäättömien syväsatamien kautta avautuisi uusi yhteys myös Atlantille ja Koillisväylälle.

    Jäämeren radan kuljetukset koostuisivat selvityksen arvioiden mukaan pääasiassa mineraaleista, kalatuotteista, raakapuusta ja metsäteollisuuden jalostustuotteista. Potentiaalisia kuljetuksia ovat myös Barentsin alueen luonnonvarat sekä tulevaisuudessa muut Kollisväylän kautta kulkevat tuotteet.

    Ehdotettavan Kirkkoniemi-linjauksen kokonaiskustannukseksi on arvioitu noin 2,9 miljardia euroa, mikäli linjaus kulkee Rovaniemeltä Sodankylän kautta Kirkkoniemelle. Kirkkoniemen linjauksen investointikustannukset Suomen puolella ovat noin 2 miljardia euroa ja Norjan puolella noin 0,9 miljardia euroa.