Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Suomen suurimman vientisataman entisen pomon lahjusrikos syyteharkintaan

    Suomen suurimman vientisataman entisen pomon lahjusrikos syyteharkintaan


    Kaakkois-Suomen poliisi on saanut valmiiksi esitutkinnan HaminaKotkan satamayhtiöön liittyen. HaminaKotka Satama Oy teki poliisille tutkintapyynnön elokuussa 2017 ja pyysi tutkimaan epäiltyä luottamusaseman väärinkäyttöä, lahjuksen ottamista...

    Kaakkois-Suomen poliisi on saanut valmiiksi esitutkinnan HaminaKotkan satamayhtiöön liittyen.

    HaminaKotka Satama Oy teki poliisille tutkintapyynnön elokuussa 2017 ja pyysi tutkimaan epäiltyä luottamusaseman väärinkäyttöä, lahjuksen ottamista elinkeinotoiminnassa sekä lahjomista elinkeinotoiminnassa.

    Poliisia pyydettiin selvittämään, onko satamayhtiön entinen johtohenkilö saanut henkilökohtaista hyötyä satamaan myönnetyistä urakoista. Satamayhtiö teetti asiasta myös oman sisäisen selvityksen. Väärinkäytöksistä epäillyn johtajan työsuhde purettiin viime heinäkuussa.

    Poliisin mukaan esitutkinnassa on tehty laajoja selvitystöitä ja useita kymmeniä henkilöitä on kuulusteltu. Rikosnimikkeinä ovat olleet luottamusaseman väärinkäyttö, lahjuksen ottaminen elinkeinotoiminnassa ja lahjominen elinkeinotoiminnassa. Tutkinnajohtaja ei kuitenkaan kerro, kuinka monta epäiltyä jutussa on tällä hetkellä.

    Esitutkinta asiassa on nyt valmis, ja asia on lähetetty syyttäjälle syyteharkintaan.

    Saako haja-asutusalueilla rakentaa pian ihan mihin vaan? Neljä kuntaa miettii sääntö-Suomea uusiksi

    Saako haja-asutusalueilla rakentaa pian ihan mihin vaan? Neljä kuntaa miettii sääntö-Suomea uusiksi


    Pyyniemestä avautuu komea näkymä Vihtijärvelle. Tälle tontille on saanut rakennusluvan omakotitalolle, koska kyseessä on vanha kantatila. Muille kuin vanhoille kantatiloille rakennusluvan saaminen onkin huomattavasti hankalampaa, ellei...

    Pyyniemestä avautuu komea näkymä Vihtijärvelle. Tälle tontille on saanut rakennusluvan omakotitalolle, koska kyseessä on vanha kantatila. Muille kuin vanhoille kantatiloille rakennusluvan saaminen onkin huomattavasti hankalampaa, ellei mahdotonta.

    – Tiedän paljon toisen ja kolmannen polven vihtijärveläisiä, jotka haluaisivat rakentaa talon ja muuttaa tänne, mutta lupaa ei tipu. Tämä on tuttu dilemma, josta on puhuttu tällä kylällä paljon ja pitkään, Markku Pietilä toteaa.

    Pietilä on sekä kyläyhdistyksen hallituksen jäsen että kokoomuksen kunnanvaltuutettu.

    Etelä-Suomen kuntien haja-asutusalueilla noudatetaan yleisesti vuodelta 1959 peräisin olevaa tilajakoa. Kullekin tilalle kuuluu tietty määrä rakennuspaikkoja, ja kun määrä on täynnä, lisärakentamista ei yleensä enää sallita.

    Markku Pietilä.Paula Tiainen / Yle

    Kunnilla on jatkossa entistä laajemmat mahdollisuudet vaikuttaa alueidensa kehittämiseen. Esimerkiksi toimistojen muuttaminen asunnoiksi tai kesämökkien valjastaminen ympärivuotiseen käyttöön on helpottunut, ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) muistuttaa blogissaan.

    Käytännön ratkaisuja rakentamisen sujuvoittamiseen haetaan nyt ympäristöministeriön käynnistämässä pilotissa, jossa ovat Vihdin lisäksi mukana Kouvola, Lohja ja Oulu.

    Myönteisiä kokemuksia entistä vapaammasta rakentamisesta

    Vihti aikoo paneutua ympäristöministeriön ohjauksessa nimenomaan haja-asutusalueiden rakentamismahdollisuuksiin.

    Vihdin naapurikaupunki Lohja uusi rakennusjärjestyksensä pari vuotta sitten ja salli esimerkiksi entistä suurempien piharakennuksien ja korkeampien aitojen vapaan rakentamisen jo silloin.

    – Ensin pelättiin, että mitä tämä aiheuttaa, mutta me ei olla jouduttu yhtään rakennusta purattamaan, eli hyvin on toiminut, Lohjan kaupungin johtava rakennustarkastaja Paula Mäenpää kehaisee.

    Mäenpään mielestä esimerkiksi loma-asuntojen laajennusprojektit voisi vapauttaa poikkeamislupakäsittelyltä kokonaan. Rakentajalle hyöty koituisi sekä säästettynä aikana että rahana.

    Lohjalla ja Vihdissä on runsaasti kaavoittamattomia haja-asutusalueita.Paula Tiainen / Yle

    – Poikkeamisluvan tai suunnittelutarveratkaisun käsittelyaika saattaa olla meillä jopa neljä kuukautta, ja toki prosessissa kuluu myös rakentajan euroja ihan huomattava summa.

    Pilottikunnat saattavat vaikuttaa myös lakiuudistukseen

    Sekä Lohjalla että Vihdissä on runsaasti kaavoittamattomia haja-asutusalueita, joiden rakentamiseen on säännöllisin väliajoin toivottu helpotuksia niin asukkaiden kuin kuntapäättäjienkin taholta.

    Ainakaan Markku Pietilä ei usko mahdollisen rakentamisen vapautumisen tuovan suurta asukasryntäystä Vihtijärvelle, vaikka hän itse siellä viihtyykin.

    – Eivät kaikki halua asua maaseudulla, missä ei ole jäähallia eikä uimahallia ja bussitkin kulkee aika harvoin. Itse kuitenkin arvostan maaseutumaista asumista, kyläyhteisöä ja sitä, että täältä voi käydä Helsingissä töissä. Toki se on hiukan hankalampaa kuin vaikka Lauttasaaresta, mutta onnistuu, Markku Pietilä naurahtaa.

    Pilottikuntien kokemuksilla saattaa olla kauaskantoisia ja laajamittaisia seurauksia, sillä ympäristöministeriö laatii parhaillaan maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta. Siinä on tarkoitus hyödyntää myös pilottikunnista kertyvää tietoa.

    Omakotitalon salaojatyöt keskeytyivät erikoisella tavalla – takapihalta löytyi ihmisen luita

    Omakotitalon salaojatyöt keskeytyivät erikoisella tavalla – takapihalta löytyi ihmisen luita


    Kotkan Turvalassa Anu Bindarin salaojatyöt keskeytyivät viime perjantaina, kun kaivinkoneen mukana maasta nousi ihmisen luita. Luut ovat luultavasti satojen vuosien takaa. – Sehän selviää sitten, kun poliisi on luut tutkinut, Bindar...

    Kotkan Turvalassa Anu Bindarin salaojatyöt keskeytyivät viime perjantaina, kun kaivinkoneen mukana maasta nousi ihmisen luita. Luut ovat luultavasti satojen vuosien takaa.

    – Sehän selviää sitten, kun poliisi on luut tutkinut, Bindar sanoo.

    Bindarin mukaan luulöydös ei tullut yllätyksenä, sillä 20 vuotta sitten omakotitalon pihamaalta löytyi pääkallo. Bindarin aviomiehen Markus Bindarin mukaan pääkalloa ei sen löytymisen jälkeen tutkittu.

    – Poliisit veivät kallon ja ikinä ei tullut selvyyttä, mikä se oli, Markus Bindar toteaa.

    Sakari Saksa / Yle

    Viime perjantaina tehdyn löydöksen jälkeen Bindarit ottivat yhteyttä poliisiin. Partio vei luut mukanaan.

    – Jos lisää luita löytyy, niin otamme ne talteen, Anu Bindar kertoo.

    Tällä hetkellä poliisi tutkii asiaa, ja luista otetut kuvat on lähetetty rikostekniseen laboratorioon.

    Rikosylikonstaapeli Jarmo Rahkolan mukaan ei voida sanoa, kuinka monesta luurangosta luut ovat peräisin. Kuvien perusteella pystyy kuitenkin toteamaan, että luut ovat peräisin ihmisen luurangosta. Pihamaasta löytyi muun muassa olkaluita, solisluita ja kylkiluita.

    Sakari Saksa / Yle

    Rahkolan mukaan on mahdollista, että luut ovat peräisin sisällissodan uhreilta. Iltalehden haastatteleman arkeologin Juha Ruohosen mukaan luilla ei puolestaan ole tekemistä sisällissodan kanssa, vaan luut ovat peräisin 1700-luvulla perustetusta venäläisestä hautausmaasta.

    Rikosylikonstaapelin mukaan poliisi ottaa seuraavaksi yhteyttä Museovirastoon.

    – Jos virasto on kiinnostunut tutkimaan luita, ne lähetetään sinne tutkintaan, Rahkola mainitsee.

    Asiasta uutisoi ensimmäisenä Iltalehti.

    Tyttöfutis on kovassa nosteessa – 16-vuotias Siiri Salovaara:

    Tyttöfutis on kovassa nosteessa – 16-vuotias Siiri Salovaara: "Olen nähnyt unta, että puen maajoukkueen paidan päälleni"


    Tästä on kyseTyttöfutiksen harrastajamäärä on kasvanut tasaisesti vime vuosinaPalloliitto toivoo, että alle 17-vuotiaiden maajoukkueen menestys lisää tyttöfutiksen vetovoimaa ja pelaajamääriäMonissa seuroissa kaivataan lisää pelaajia,...

    Tästä on kyseTyttöfutiksen harrastajamäärä on kasvanut tasaisesti vime vuosinaPalloliitto toivoo, että alle 17-vuotiaiden maajoukkueen menestys lisää tyttöfutiksen vetovoimaa ja pelaajamääriäMonissa seuroissa kaivataan lisää pelaajia, entistä koulutetumpia valmentajia ja seurojen välistä yhteistyötä

    Kouvolan Jalkapallon B-tytöt pelaavat ikäluokkansa SM-sarjassa. Vaikka joukkue on sarjan viimeisenä, pelaajien tavoitteet ovat korkealla.

    – Futiksen lisäksi en ole vielä miettinyt muita ammatteja. Olisi kivaa, jos pystyisi tekemään sitä, mistä tykkää ja pelaamisesta saisi vielä rahaakin, sanoo joukkueen 16-vuotias hyökkääjä Elina Mankki.

    – Ehkä suurin tavoite on, että nautin tästä lajista. Olen nähnyt unta, että puen maajoukkueen paidan päälleni, kertoo laitapelaaja Siiri Salovaara.

    Mankki on jo ensimmäiset minuuttinsa Suomen alle 16-vuotiaiden maajoukkueessa pelannut. Salovaara on tällä hetkellä maajoukkueen varapaikalla valmiina leireille, jos kutsu käy.

    Mankki treenaa tällä hetkellä muista erillään, koska kuntouttaa polvivammaansa ja pääsee palaamaan palloharjoituksiin vasta syksyllä.

    Tyttöfutiksen suosio on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Suomen alle 17-vuotiaiden maajoukkueen menestys ja pääsy MM-kisoihin ruokkivat ainakin nuorten innostusta lajia kohtaan.

    Budjetit kasvaneet

    Suomen Palloliiton rekisterissä on tällä hetkellä noin 140 000 pelaajaa valtaosa heistä poikia tai miehiä.

    Seuroissa pelaavia naisia ja tyttöjä on yhteensä noin 33 000, josta tyttöjä 28 000.

    – Luvussa on kasvattamisen varaa paljonkin. Esimerkiksi alle 17-vuotiaiden joukkue on hyvä esimerkki joukkueesta, joka ei nöyristele ja pelaa hyökkäävää jalkapalloa. Joukkue tuo pikkutytöille taas entistä nuorempia esikuvia, sanoo Palloliiton 1. varapuheenjohtaja Katri Mattsson, joka on itsekin pelannut maajoukkueessa ja ammattilaisena ulkomailla.

    Toiveissa on, että opiskelun ja urheilun yhdistäminen onnistuisi nykyistä helpommin. Katri Mattsson

    Helsingin Sanomat kirjoittaa, että alle 17-vuotiaiden maajoukkueen menestys ja pääsy MM-kisoihin ovat pitkäjänteisen työn tulosta.

    Mattsson laskee, että kaikkien tyttömaajoukkueiden budjetti on yhteensä noin 600 000 euroa vuodessa. Budjetti on noussut kolmessa vuodessa noin 25 prosenttia. Alle 17-vuotiaiden MM-lopputurnauksesta tulevat kulut eivät ole luvussa mukana.

    – Tyttöjen ja naisten jalkapallon suurin haaste tulee eteen silloin, kun pelaaja valmistuu lukiosta. Meidän täytyy jatkossa löytää entistä enemmän keinoja, että pelaaja voi panostaa harjoitteluun silloinkin täysillä. Toiveissa on, että opiskelun ja urheilun yhdistäminen onnistuisi nykyistä helpommin.

    Naisten korkeimman sarjatason eli liigan kehittäminen on varapuheenjohtajan mielestä myös tärkeää.

    Ylen Lindgren & Sihvonen -ohjelmassa U 17 -tyttöjoukkueen päävalmentaja Marko Saloranta arvioi, että kisamenestys voi tuoda seuroihin uusia pelaajia ja seurojen pitää pystyä tarjoamaan laadukasta valmennusta kaikille.

    – Tyttöjalkapallon markkinoinnissa meidän on vakuutettava kiinnostuneet tekojen kautta.

    Kouvolan Jalkapallon tytöt harjoittelevat Valkealan lisäksi myös Saviniemen stadionilla Myllykoskella.Juulia Tillaeus/YlePikkuseurat kaipaavat uusia pelaajia ja lisää yhteistyötä

    Kouvolan Jalkapallon B-tyttöjen valmentaja Marko Honkanen kiertää Kaakkois-Suomen piiriä myös tyttöfutiksen kehittäjän hommissa. Monessa pikkuseurassa tyttöfutiksen arki on kuitenkin vielä kaukana pelaajabuumista.

    – Seuroissa on liian vähän tyttöpelaajia. Tarvitaan myös entistä koulutetumpia valmentajia, jotka pystyvät opettamaan tyttöjä. Pelaajat harjoittelevat nyt myös harjoitusten lisäksi vapaa-ajallaan, mutta urheilullisuutta ja intohimoa harjoitteluun pitää vielä kasvattaa.

    Honkasen 16–18 -vuotiaiden tyttöjen joukkueessa pelaajia on Kouvolan lisäksi myös lähikaupungeista.

    – Kaiken perusta on, että pikkuseurat tekevät nykyistä enemmän yhteistyötä. Silloin laadukkaat pelaajat pääsevät harjoittelemaan ja pelaamaan keskenään.

    Nauti lajista ja usko itseesi. Siiri Salovaara

    Kouvolasta lahjakkuuksia kannustetaan lähtemään esimerkiksi Helsinkiin kehittymään ja kovempien jalkapallopelien pariin.

    Elina Mankki korjaa Siiri Salovaaran otsapantaa KJP:n tyttöjen harjoituksissa.Juulia Tillaeus/YleUrheilulukioon kehittymään

    Elina Mankki ja Siiri Salovaara saivat torstaina tietää, että heidät on hyväksytty Mäkelänrinteen urheilulukioon. Urheilulukiossa voi sovittaa yhteen tavallista määrätietoisemman valmennuksen ja opiskelun.

    – Vähän jännittää, kun muutan yksin asumaan Helsinkiin. Jos haluaa kehittyä, niin pitää lähteä Kouvolasta, Siiri Salovaara kertoo.

    Valkealan nurmikentän vieressä alle 10-vuotiaat tyttöjoukkueet pelaavat liigapelejään. KJP:n B-juniori Salovaaralla on lähikentällä pallosta taistelevalle juniorille selkeä viesti.

    – Nauti lajista ja usko itseesi. Jos haluat päästä pitkälle, niin kaikki on mahdollista.

    Ruokakoira Aino aloitti uudessa työssä: Se etsii lihatuotteita rajanylittäjien matkatavaroista – video

    Ruokakoira Aino aloitti uudessa työssä: Se etsii lihatuotteita rajanylittäjien matkatavaroista – video


    Tulli on kouluttanut ruokakoiran nuuskimaan Venäjältä Suomeen saapuvien matkustajien matkatavaroita. Sen tehtävänä on vainuta eväänä tai tuliaisina kuljetettavat lihatuotteet, joiden mukana afrikkalainen sikarutto voi levitä Suomeen. Suomen...

    Tulli on kouluttanut ruokakoiran nuuskimaan Venäjältä Suomeen saapuvien matkustajien matkatavaroita. Sen tehtävänä on vainuta eväänä tai tuliaisina kuljetettavat lihatuotteet, joiden mukana afrikkalainen sikarutto voi levitä Suomeen.

    Suomen ensimmäinen ruokakoira on 1-vuotias kultainennoutaja Aino. Koira valmistuu tänään ja aloittaa työssä välittömästi.

    Koiran sijoituspaikka on Nuijamaan tulli, mutta sitä käytetään muillakin raja-asemilla sekä lentokentillä ja satamissa. Aluksi Aino työskentelee Vaalimaan raja-asemalla Virolahdella, jossa testataan uusia valvontatoimia.

    Tullilla on yhteensä lähes viisikymmentä koiraa. Valtaosa niistä on koulutettu huumausaineiden etsintään, mutta osa etsii savukkeita, nuuskaa, rahaa, aseita sekä räjähteitä ja nyt myös ruokaa.

    Infotaulu ja katumusastiat

    Ruokakoira Ainon koulutukseen on haettu oppia muun muassa Heathrow’n lentokentältä Englannista. Tällä hetkellä Aino tunnistaa elintarvikkeiden hajuista esimerkiksi villisian-, sian-, kanan- ja naudanlihan sekä makkaran.

    Aino tunnistaa eri tavoin pakatut tuoreet ja prosessoidut elintarvikkeet.

    Aino tunnistaa elintarvikkeiden hajuista esimerkiksi villisian-, sian-, kanan- ja naudanlihan sekä makkaran.Miina Sillanpää / Yle

    Ruokakoira on yksi tapa, jolla Suomessa tehostetaan entisestään afrikkalaisen sikaruton torjuntaa.

    Huomiota kiinnitetään nyt EU:n ulkopuolelta saapuviin matkailijoihin. Tauti leviää tartunnan saaneista sioista terveisiin sikoihin hengitysteiden ja suun kautta, mutta välillisesti se voi levitä Suomeen myös lihatuotteissa, joita tuodaan ulkomailta eväinä tai tuliaisina.

    – Eväitä syödään esimerkiksi levähdyspaikoilla tai, mikä ällöttävämpää, heitetään roskat auton ikkunasta ulos tai jätetään sinne levähdyspaikalle. Villisiat voi tulla niitä syömään ja tonkimaan. Huono tuuri jos on, virus voi olla siellä mukana ja saastuttaa eläimiä. Siten se leviäisi hyvin nopeasti meidän villisikapopulaatiossa, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä.

    Ruokakoiran lisäksi Vaalimaalle pystytetään uudet infotaulut, joissa muistutetaan, ettei eläinperäisiä tuotteita, kuten lihaa, lihatuotteita tai maitotuotteita saa tuoda rajan yli. Suomeen matkustaville tulee myös mahdollisuus heittää matkassa olevat lihatuotteet niin sanottuihin katumusastioihin.

    Afrikkalainen sikarutto on sikojen, villisikojen sekä minisikojen helposti leviävä verenvuotokuumetauti. Sen aiheuttaa ASF-virus, jota vastaan ei ole olemassa rokotetta tai hoitokeinoa.

    Ei vielä Suomessa

    Afrikkalaista sikaruttoa ei ole vielä koskaan todettu Suomessa, mutta se on vakava uhka sianlihantuotannolle. Tauti ei tartu ihmiseen, mutta se leviää ihmisten ja eläinten mukana maasta toiseen.

    – Pahimmassa tapauksessa me tuhoamme yhden elinkeinomme. Olemme esimerkiksi saaneet juuri avatuta uusia vientikohteita Aasian maista. Ensimmäiset tautitapaukset lopettaisivat tämän hyvin sarastavan vientityön, Husu-Kallio sanoo.

    Uhka taudin leviämisestä Suomeen on kasvanut. Neljä vuotta sitten afrikkalainen sikarutto levisi Liettuaan, Latviaan, Puolaan ja Viroon. Viime vuosina kaikissa näissä maissa tartuntoja on todettu sekä kotisioissa että villisioissa. Tautia esiintyy laajasti myös Ukrainassa. Viime vuonna sikaruttoa todettiin ensimmäisen kerran Tšekissä ja Romaniassa.

    Suomessa tautia on torjuttu suoraan sikatiloilla. Kesäkuun alusta sikojen ulkona pitäminen on sallittu vain riittävän vankkarakenteisissa aitauksissa tai ulkotarhoissa, jotka on suojattu kaksinkertaisin aidoin niin, etteivät luonnonvaraiset villisiat pääse kosketuksiin tarhassa pidettävien sikojen kanssa.

    Villisikoja myös metsästetään. Evira on pyytänyt metsästäjiä lähettämään näytteitä metsästetyistä luonnonvaraisista villisioista ja ilmoittamaan kuolleina löydetyistä ja liikenneonnettomuuteen joutuneista luonnonvaraisista villisioista.

    Kaikki lähetetyt näytteet tutkitaan afrikkalaisen sikaruton sekä klassisen sikaruton ja Aujeszkyn taudin varalta.

    Riidattomat velka-asiat keskitetään yhdeksään käräjäoikeuteen

    Riidattomat velka-asiat keskitetään yhdeksään käräjäoikeuteen


    Riidattomien velka-asioiden käsittely keskitetään ensi vuoden syyskuusta lähtien yhdeksään käräjäoikeuteen. Jatkossa niitä käsitellään ainoastaan Ahvenanmaan, Helsingin, Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Lapin, Oulun, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja...

    Riidattomien velka-asioiden käsittely keskitetään ensi vuoden syyskuusta lähtien yhdeksään käräjäoikeuteen. Jatkossa niitä käsitellään ainoastaan Ahvenanmaan, Helsingin, Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Lapin, Oulun, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeuksissa.

    Nykyisin summaarisia asioita käsitellään kaikissa käräjäoikeuksissa. Uudistukseen liittyvän lainsäädännön voimaantulo vahvistettiin presidentin esittelyssä keskiviikkona.

    Summaarisia ovat sellaiset riidattomat velkomisasiat, jotka käräjäoikeus ratkaisee kirjallisessa menettelyssä. Tyypillisiä tapauksia ovat maksamattomia laskuja ja vuokria koskevia velkomisasiat. Lisäksi summaarisiin kuuluvat esimerkiksi häätöä koskevat riidattomat asiat.

    Oikeusministeriön mukaan keskittämisellä nopeutetaan ja tehostetaan summaaristen riita-asioiden käsittelyä. Viime vuonna käräjäoikeuksissa ratkaistiin 376 000 summaarista riita-asiaa.

    Sähköistä asiointia lisätään

    Samalla sähköinen asiointi tulee summaarisissa riita-asioissa pakolliseksi esimerkiksi perintätoimintaa harjoittaville ja oikeudenkäyntiasiamiehille syyskuusta 2019 alkaen.

    Heidän on toimitettava summaarisen riita-asian haastehakemus käräjäoikeudelle käyttäen oikeushallinnon tietojärjestelmää tai sähköistä asiointipalvelua. Muulla tavalla toimitetut haastehakemukset jätetään normaalitapauksissa tutkimatta.

    Yksityishenkilöt voivat jatkossakin omassa asiassaan toimittaa summaarisen haastehakemuksen myös paperisena tai sähköpostin liitetiedostona.

    Laki määräsi lasten koulukyyteihin tavallista löysemmät alkolukot – jo useampi kuljettaja kärynnyt ratista

    Laki määräsi lasten koulukyyteihin tavallista löysemmät alkolukot – jo useampi kuljettaja kärynnyt ratista


    Alkolukko SuomessaSuomessa on käytössä kaksi alkolukkotyyppiäRattijuopumuksesta tuomituilla käytössä olevan alkolukon on lain mukaan vaadittava satunnaispuhalluksia ajon aikanaPäivähoito- ja koulukuljetuksissa vaatimusta satunnaispuhalluksista...

    Alkolukko SuomessaSuomessa on käytössä kaksi alkolukkotyyppiäRattijuopumuksesta tuomituilla käytössä olevan alkolukon on lain mukaan vaadittava satunnaispuhalluksia ajon aikanaPäivähoito- ja koulukuljetuksissa vaatimusta satunnaispuhalluksista ei olePoliisin mukaan alkolukon ns. kevytversio on ongelmallinen, koska se on helpompi ohittaa

    Lasten päivähoito- ja koulukuljetuksia hoitavien linja-autojen ja taksien alkolukoissa on ilmennyt ongelma. Poliisihallituksen mukaan ajoneuvoissa on käytössä alkolukon kevytversio, jota on helpompi huijata kuin rattijuopumuksesta tuomituille määrättyjä lukkomalleja.

    – Tavalliset alkolukot vaativat satunnaisesti uusintapuhalluksia matkan aikana, mutta koulu- ja päiväkotikuljetuksiin tarkoitetut lukot eivät sitä tee, kertoo poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta.

    Alkolukko on päivähoito- ja koulukuljetuksissa pakollinen. Periaatteessa kuljettaja voi siis puhaltaa auton liikkeelle ja sen jälkeen juoda alkoholia, tai pyytää jotakin toista puhaltamaan alkolukkoon. Pysähdykset koulukuljetusreiteillä ovat hyvin lyhyitä, ja alkolukko vaatii uusintapuhalluksen vasta 20 minuutin pysähdyksen jälkeen.

    On lähdetty aamulla ajamaan, mutta päivän mittaan sitten juotu alkoholia ja ajettu auto katolleen. Heikki Ihalainen

    Poliisilla on tiedossaan muutamia tapauksia, joissa koulubussin tai -taksin kuljettaja on kärynnyt ratista edellä mainitulla tavalla. Henkilövahinkoja näissä ei ole tapahtunut.

    – On lähdetty aamulla ajamaan, mutta päivän mittaan on sitten juotu alkoholia ja ajettu auto katolleen tai jääty kiinni. Kaikki tapauksethan eivät tule meille tietoon, Ihalainen toteaa.

    Poliisi ei tee erityisiä koulukyyteihin kohdistettuja valvontaiskuja, ellei se saa vanhemmilta tai koululta vihiä mahdollisista laittomuuksista. Yleensä valvonta hoituu muun liikenteenvalvonnan ohessa.

    Koulubussin kuljettaja kärysi Kouvolassa

    Tuorein tapaus on toukokuun lopulta, kun poliisin haaviin jäi Kouvolassa koulubussia ajanut kuljettaja. Paikkakuntalainen noin 60-vuotias mies kärähti normaalin liikennevalvonnan yhteydessä ja puhalsi alkometriin lähes kaksi promillea.

    Kyydissä oli yksi koululainen. Kuljettaja oli menossa hakemaan kyytiinsä kuutta alakoululaista, kun poliisi pysäytti hänet. Koulubussilla kulkee aamuisin Kaipiaisten kouluun meneviä alakoululaisia ja siirtokuljetuksessa olevia yläkoululaisia, jotka vaihtavat toiseen bussiin päästyään vilkkaammalle tielle.

    Kuljettaja määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon. Poliisi alkoi tutkia tapausta törkeänä rattijuopumuksena, mutta nyt poliisi epäilee miestä myös alkolukkorikkomuksesta.

    – Jatkamme lukon teknistä tutkintaa ja selvitämme, kuka sitä on mahdollisesti peukaloinut. Ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että joku muu olisi puhaltanut alkolukkoon kuskin sijasta, sanoo rikoskomisario Marko Leponen Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta.

    .

    Alkolukko vaaditaan koululais- ja päiväkotikuljetuksissa. Laitteita on asennettu tiuhaan tahtiin.YLE Etelä-KarjalaRattijuopumuksesta tuomituilla tiukka kuri

    Alkolukon käyttö tilausajoina suoritettavissa koulu- ja päivähoitokuljetuksissa tuli pakolliseksi vuonna 2011. Alkolukkoja koskeva laki muuttui vuonna 2016 niin, että poliisi ei enää saa alkolukon lokitietoja, kun joku on yrittänyt ajaa humalassa.

    Lakimuutoksen tarkoituksena oli keventää alkolukon käyttöön liittyviä menettelyjä ja hallinnollista taakkaa.

    Alkolukon on lain mukaan vaadittava ajon aikana satunnaisin määräajoin puhallusta silloin, kun alkolukkoa käyttää rattijuopumuksesta tuomittu henkilö, jolle on määrätty alkolukolla valvottu ajo-oikeus. Trafin määräyksen mukaan alkolukon on vaadittava ensimmäistä puhallusta 5–10 minuutin jälkeen auton käynnistämisestä ja sen jälkeen ajon aikana 30–45 minuutin välein.

    Jos tekninen laite ohitetaan, rikotaan sääntöjä tietoisesti. Ei voi enää vedota siihen, että kyseessä olisi vahinko. Ari-Pekka Eloranta

    Päivähoito- ja koulukuljetuksissa vaatimusta ajon aikaisista uusintapuhalluksista ei ole vaan alkolukko toimii pelkästään auton käynnistyksenestolaitteena.

    Toinen merkittävä ero on, että rattijuopumuksesta tuomitulla on hyväksytyn puhalluksen jälkeen viisi minuuttia aikaa käynnistää auto, kun koulu- ja päivähoitokuljetuksissa viive saa olla 20 minuuttia.

    Kriteeristö pohjaa liikenne- ja viestintäministeriön valmistelemaan lakiin. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan alkolukoista on saatu erittäin hyviä tuloksia rattijuopumusten ennaltaehkäisyssä.

    – Vaatimukset eivät päivähoito- ja koulukuljetuksissa ole yhtä tiukat, koska kyse ei ole rattijuopumusepäilystä vaan ennaltaehkäisevästä turvallisuudesta huolehtimisesta. Lisäksi koulukuljetuksiin käytettäviä takseja käytetään myös muussa ajossa kuin koulukyydeissä, kertoo liikenne- ja viestintäministeriön turvallisuusyksikön johtaja Elina Thorström.

    Tietoiset ohitukset

    Liikenneturvan mukaanlapsia kyydittäviä kuljettajia on pidetty vastuunsa tuntevana ammattiryhmänä. Se ei ota kantaa siihen, pitäisikö alkolukkokäytäntöjä heidän osaltaan tiukentaa.

    – Yksittäistapauksia tulee silloin tällöin esiin, ja se on tietysti huolestuttavaa. Yleensä koulukuljettajat valikoituvat kuitenkin ammattilaisista, jotka muistavat vastuunsa ja myös kasvattajan roolinsa, sanoo koulutusohjaaja Ari-Pekka Eloranta Liikenneturvasta.

    Eloranta on harmissaan siitä, että alkolukkoja on peukaloitu tai ne on haluttu ohittaa tarkoituksella.

    – Alkolukko on vanhemmille ja kuljetuksen tilaajille osoitus siitä, että kuljettaja on teknisen valvonnan alla. Jos tekninen laite ohitetaan niin, että auto saadaan käyntiin ja päivän aikana juodaan alkoholia, rikotaan sääntöjä tietoisesti. Silloin ei voi enää vedota siihen, että kyseessä olisi vahinko.

    Eloranta muistuttaa, että alkolukko joka tapauksessa vähentää rattijuopumustapauksia, oli auto missä käytössä tahansa. Päivähoito- ja koulukuljetuksissa alkolukko muuttui suosituksesta pakolliseksi, koska kunnat eivät lukkoja suosituksesta huolimatta juurikaan vaatineet. Lisäksi rattijuopumustapauksia tuli ilmi jonkin verran.

    – Kävi niin, että eräänä aamuna muutama kuljettaja kärähti ratista poliisivalvonnassa. Silloin tuli päätös, että alkolukoista tulee pakollisia.

    Nuorten kahvilasta vietiin 6000 euron edestä tavaraa – viikon kuluttua varkaat palauttivat saaliin ja pyysivät anteeksi:

    Nuorten kahvilasta vietiin 6000 euron edestä tavaraa – viikon kuluttua varkaat palauttivat saaliin ja pyysivät anteeksi: "Eihän tällaista tapahdu"


    Kahvila Jaspiksen takahuoneessa sijaitseva työpöytä oli kaadettu maahan kumoon, ja iso pino toimistotavaraa lepäsi kekona lattialla. Varkaat olivat kiivenneet korkean, lukitun aidan yli ja tulleet sisään takapihan ikkunan kautta. Ikkuna oli...

    Kahvila Jaspiksen takahuoneessa sijaitseva työpöytä oli kaadettu maahan kumoon, ja iso pino toimistotavaraa lepäsi kekona lattialla. Varkaat olivat kiivenneet korkean, lukitun aidan yli ja tulleet sisään takapihan ikkunan kautta. Ikkuna oli jyrsitty sijoiltaan.

    Hannah Honkanen katseli näkyä lamaantuneena. Vorot olivat onnistuneet vohkimaan noin 6000 euron edestä tavaraa, vaikka tiloihin murtautuminen on erittäin hankalaa.

    – Mukaan olivat lähteneet melkein kaikki nuorten yhteiskäyttöön tarkoitetut laitteet. Pari tietokonetta, tabletti, pelikonsoli ohjaimineen ja peleineen, bassokitara, mankka ja laminointilaitteet. Limsakorit ja suklaapatukatkin olivat kelvanneet, Jaspista ylläpitävän Haminan seudun VIP-nuoret ry:n toiminnanjohtajana toimiva Honkanen kertoo.

    Se oli reikäinen, ryppyinen paperi. Kyyneleet tulivat silmiin, kun luin sen. Hannah Honkanen

    Harmitusta lisäsi se, että nuorisoyhdistys oli hankkinut tavarat vuosien mittaan kovalla työllä. Osa laitteista oli yli kolme vuotta vanhoja, joten vakuutuskaan ei niitä välttämättä korvaisi. Rahaa uusien laitteiden hankintaan ei ollut.

    Jaspis on haminalaisten nuorten keskuudessa suosittu ajanviettopaikka. Kahvilaan kokoontuu arki-iltaisin kymmeniä nuoria, jotka kuluttavat aikaa pelaten, jutellen ja musiikkia kuunnellen. Nyt lähes kaikki irtaimisto oli viety. Ajanvietteenä olisi lähinnä biljardipöytä.

    Jaspiksessa käy arki-iltaisin kymmeniä nuoria.Hannah Honkanen

    Tavarat vietiin toissa viikonloppuna. Honkasella ja kahvilan työntekijöillä oli pieni aavistus siitä, keitä varkaat olivat.

    – Olemme Jaspiksessa tukeneet myös nuoria, joilla on ollut vaikeuksia elämässään. Kuullessaan tapauksesta he tuomitsivat teon. Heillä oli myös ajatus henkilöistä, jotka murron olisivat voineet tehdä. Saimme usealta taholta vihjeitä, ja ne kaikki johtivat samoille jäljille.

    Poliisitutkinta alkoi, ja Honkanen kirjoitti tapauksesta Facebookin pieneen mutta aktiiviseen Hamina-ryhmään. Hän vetosi kirjoituksessaan varkaisiin ja toivoi, että he palauttaisivat nuorille tärkeät tavarat – vaikkapa nimettömästi. Tapaus sai Facebookissa paljon julkisuutta, kun ryhmän jäsenet alkoivat jakaa kirjoitusta.

    "Anteeksi"

    Perjantaiaamuna Jaspiksen työntekijöitä odotti yllätys. Takapihan ovelle oli ilmestynyt kolme jätesäkillistä tavaraa. Kun työntekijät kurkistivat säkkeihin sisään, niistä löytyivät lähes kaikki viikko sitten varastetut tavarat. Bassokitara, pelikonsoli, tietokoneet.

    Varkaat olivat kiivenneet korkean lukitun portin ylitse painavien tavaroiden kanssa samalla tavalla kuin viedessään tavarat.

    – Palautusten mukana oli iso lappu, jossa pyydettiin anteeksi ja pahoiteltiin sitäkin, että tabletti oli ehditty myydä. Se oli reikäinen, ryppyinen paperi. Kyyneleet tulivat silmiin, kun luin sen, Honkanen kertoo.

    Viesti oli kirjoitettu A4:lle ja kuului seuraavasti: "Viisi henkilöä petti meidät ja myi tabletin. Maksamme senkin nimettömästi. Anteeksi."

    Hannah Honkanen

    Tabletin lisäksi lastista puuttuivat pelikonsolin ohjaimet, pelit, limsat ja suklaapatukat. Honkanen arvioi, että tavaraa saatiin takaisin noin 5000 euron edestä.

    – Noin tuhat euroa jäätiin tappiolle, mutta suurin osa palautui. Olemme siitä hyvin iloisia.

    Honkanen ilmoitti myös poliisille, että suurin osa tavaroista on palautettu.

    – Poliisi oli aivan ihmeissään. Eihän tällaista tapahdu.

    Poliisi ei tilastoi tapauksia, joissa varkaat ovat tulleet katumapäälle ja palauttaneet saaliin. Harvinaista se kuitenkin on. Kaakkois-Suomen poliisilaitoksella ei ole Jaspiksen lisäksi tiedossaan omalta alueeltaan muita tapauksia.

    Märkä pelikonsoli

    Hannah Honkanen uskoo, että kahvilan omien nuorten toiminnalla oli suuri vaikutus tekijöihin.

    – Olemme olleet niin paljon heidän tukenaan, että sieltä on tullut painetta tavaroiden palauttamiseen. He ovat vieneet tekijöille viestiä, että Jaspis olisi pitänyt jättää rauhaan.

    Osa tavaroista oli löydettäessä hieman kosteita. Honkanen kuitenkin uskoo, että ne ovat toimintakunnossa. Suurin huoli on pelikonsolista, joka oli märkä.

    – Aikomuksena on, että tavaroiden kunto tutkitaan heti, kun ehditään. Siihen en ihan luota, että varkaat palauttavat myös myydystä tabletista lupaamansa rahat. On se tietysti kavereiden välityksellä mahdollista.

    Lähitulevaisuudessa tiloihin on tarkoitus asentaa hälytysjärjestelmä.

    Liikesalaisuuksien pelätään vuotavan yksityisille terveysjäteille taktisten palkkausten mukana

    Liikesalaisuuksien pelätään vuotavan yksityisille terveysjäteille taktisten palkkausten mukana


    Yksityiset terveysjätit kahmivat julkisen puolen kiinteistöjä ja osaajia. Ylen tekemän laajan selvityksen mukaan eri puolilta Suomea sotea valmistelleita avainhenkilöitä on palkattu yksityiselle puolelle. Pirkanmaan muutosjohtajan Jaakko Herralan...

    Yksityiset terveysjätit kahmivat julkisen puolen kiinteistöjä ja osaajia. Ylen tekemän laajan selvityksen mukaan eri puolilta Suomea sotea valmistelleita avainhenkilöitä on palkattu yksityiselle puolelle.

    Pirkanmaan muutosjohtajan Jaakko Herralan mukaan yksityisten siirrot ovat tarkkaan valmisteltuja stategisia rekrytointeja. Erityisesti ylilääkärit, nuoret moniosaajat, maakuntien poliitikot ja henkilöstöjohtajat ovat yksityisten kiikarissa.

    Maakunnissa pelätään, että palkkausten mukana viedään myös liikesalaisuuksia.

    Tuorein palkkauskohu nousi Pirkanmaalla, jossa Sastamalan johtava ylilääkäri ja maakunnallisen sote-keskus-työryhmän vetäjä Jussi Korkeamäki siirtyi Pihlajalinnan Pirkanmaan aluejohtajaksi.

    – Kyseinen henkilö on tehnyt meillä Pirkanmaan maakuntauudistuksen sote-keskusten työryhmän puheenjohtajan tehtäviä, joissa käydään hyvin paljon jopa liiketoimintasalaisuuksia, Pirkanmaan muutosjohtaja Jaakko Herrala sanoo.

    Herralan mukaan Korkeamäki vei mukanaan Pihlajalinnaan tietoa muun muassa maakuntahallinnon kilpailukykysuunnitelmista.

    Jussi Korkeamäki oli Pirkanmaan sote-työryhmän puheenjohtaja kunnes siirtyi Pihlajalinnan Pirkanmaan aluejohtajaksi.Antti Eintola / Yle

    Korkeamäki itse näkee, että maakuntavalmistelu on pysynyt ylätasolla eikä konkretiaa ole ollut vielä paljon. Hänen mielestään liiketaloudellisia tai kilpailullisia asioita ole käsitelty.

    – Ei siellä oikeastaan liikesalaisuuksia ole. Kyllähän kuitenkin lähtökohtaisesti julkiset asiakirjat julkisella puolella ovat julkisia, ellei niitä erityisesti ole salattu, Korkeamäki kommentoi.

    – Tämä on ihan normaalia. Emme näe, että olisimme erityisen aggressiivisesti olleet liikkeellä. En usko, että olisi ollut erityistä liikesalaisuutta, koska valmistelua tehdään aika avoimesti, sanoo Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen.

    Herrala vertaa jossain määrin Korkeamäen siirtymistä ex-ministeri Laura Rädyn rekrytointiin. Räty oli Helsingin apulaiskaupunginjohtaja ja vastasi sosiaali- ja terveystoimesta. Hän siirtyi yksityisen Terveystalon liiketalousjohtajaksi vuonna 2016.

    Kisa osaajista yltynyt taisteluksi

    Pirkanmaa ei ole ainoa maakunta, josta keskeisiä sote-uudistajia on lähtenyt yksityisten leipiin. Pihlajalinna rekrytoi Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajan viime syksynä.

    Pihlajalinnan toimitusjohtaja myöntää, että avainhenkilörekrytoinnit ovat yrityksen ydinstrategiaa.

    – Toki osaamista tullaan tarvitsemaan. Pitää pystyä tarjoamaan mielenkiintoisia tehtäviä ja urapolkuja, Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen kertoo.

    Turussa sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Samuli Saarni siirtyi OP-Pohjolan johtotehtäviin. Lisäksi saman sairaanhoitopiirin perusturvayhtymän johtaja Timo Tolppanen lähti yksityisen Esperi Caren liiketoimintajohtajaksi.

    Ylä-Savossa, joka on valinnanvapauden etulinjassa, johtava lääkäri ja terveysjohtaja ovat lähteneet yksityisen palvelukseen.

    Kuopion yliopistollisen sairaalan johtaja Heikki Miettinen sanoo, että julkinen puoli ei tällä hetkellä pysty kilpailemaan yksityisen kanssa palkassa tai työaikajärjestelyissä.Matti Myller / Yle

    Ylen kyselyn mukaan mitä suurempi kaupunki, sitä tiukempi on taistelu osaajista. Esimerkiksi Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä on siirtynyt kymmenkunta osaajaa yksityiselle puolelle.

    Kuopion yliopistollisessa sairaalasta on lähtenyt eniten ortopedeja.

    – Julkinen puoli ei pysty kilpailemaan tällä hetkellä palkka-asioissa, eikä paljon myöskään työaikajärjestelyissä, KYSin sairaalajohtaja Heikki Miettinen toteaa.

    Kiinteistömarkkinat kuumina pikkukunnissa

    Osaajien lisäksi yksityinen puoli kahmii julkisen terveyspuolen kiinteistöjä. Mitä pienempi kunta, sitä kovempi kiinteistökisa on.

    Julkisen puolen sote-uudistajien mielestä yksityiset yrittävät vallata markkinoita kiinteistöjen avulla.

    Satakunnassa koko maakuntahallinto on viestinyt kunnille, etteivät ne rahapulassa luopuisi hoivakiinteistöistään. Satasoten muutosjohtaja Terttu Nordman kertoo, että firmat ovat perustelleet kunnille, että myynti kannattaa, koska myymällä kiinteistöt kunta voi varmistaa palvelujen säilymisen lähellä.

    – Monella kunnalla on vielä väärä käsitys, että myydessä kiinteistön, siihen tulee uusi toimija ja sillä varmistetaan palvelut omassa kunnassa, Nordman sanoo.

    Imatralla solmittiin yksi suurimmista kaupoista, kun kaupunki myi keväällä 9 sote-kiinteistöä Attendolle yhteensä 21 miljoonalla eurolla.

    Kunnat kertovat, että firmat tekevät tarjouksia ja firmat puolestaan sanovat, että kunnat haluavat päästä eroon rakennuksista.

    Keski-Pohjanmaan sotejärjestelmän muutosjohtajan Eija Kellokoski-Karin mukaan Attendo kahmii Keski-Pohjanmaan kuntien sote-kiinteistöjä.

    Kellokoski-Karin pelkää, että Attendon ideana on haalia kiinteistöt ja pullauttaa kiinteistössä toimiva julkinen puoli pihalle heti uuden sote-lain tultua voimaan. Uhkana on, että yksityiset eivät vuokraisikaan lain voimaan tultua kiinteistöjä kunnille vaan sulkisivat esimerkiksi hoivakodin ovet tai tarjoaisivat itse samaa palvelua kuin kunta aiemmin.

    Pohjanmaan sote-muutosjohtaja Jukka Kentala kertoo, että terveyspalveluyritykset haalivat kiinteistöjä kunta kerrallaan.

    – Jos valinnanvapaus toteutuu, kilpailua halutaan tuottaa nimenomaan sinne, missä sitä on ennestään vähän tarjolla, Kentala uskoo.

    Pohjois-Savon sote-muutosjohtaja Leila Pekkanen sanoo, että firmojen konsultit kiertävät Pohjois-Savon maakunnan kunnissa kaupoilla yksi toisensa perään.

    Kunnat pelkäävät vanhojen kiinteistöjen jäävän rasitteeksi

    Yksityiset puolestaan sanovat, että kunnat itse tarjoavat kiinteistöjä kaupan.

    – Kunnissa on pelkotila siitä, miten heidän sote-uudistuksen tullen käy kiinteistöriskien kanssa. Tästä syystä kunnat ovat lähestyneet yrityksiä tarjoamalla kiinteistöjä ostettavaksi, Pihjalalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen sanoo.

    – Uskomme, että meillä on hyvät mahdollisuudet hyödyntää avautuvaa markkinaa. Meidän täytyy tuoda palvelut lähemmäs ihmisiä ja verkon laajentaminen keskeisessä fokuksessa, Aaltonen jatkaa.

    Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen.Jukka Lehto / Yle

    Kunnat kauppaavat kiinteistöjään nyt voimakkaasti. Esimerkiksi Etelä-Savossa Savonlinnassa iso osa sote-kiinteistöstä on parhaillaan kaupan. Hirvensalmella kiinteistöt aiotaan myydä Attendolle, ja Vaasassa puolestaan on harkittu jopa keskussairaalakiinteistön myyntiä.

    Kunnat ovat myös tehneet erilaisia sopimuksia yksityisten kanssa. Esimerkiksi Kaavin kunta on myynyt kaikki kunnan sote-kiinteistöt yksityiselle ja on vuokralaisena tiloissa.

    Siilinjärven kunta puolestaan on pitänyt kiinteistöt itsellään, mutta myynyt kaiken irtaimiston kuten kalusteet, koneet ja instrumentit. Kunta vuokraa nyt myytyä irtaimistoa.

    Vielä ei ole y-tunnuksia, pankkitiliä eikä päätösvaltaa. Heti kun ne tulevat, me lähdetään isolla pyörällä liikkeelle Jaakko Herrala

    Sote-soppaa keitetään myös toisinpäin. Julkinen puoli houkuttelee osaajia ja valmistautuu tekemään omia siirtojaan heti, kun sote-laki saadaan nuijittua pöytään.

    – Maakunnat eivät pysty tässä vaiheessa tekemään isompia liikkeitä, koska vielä ei ole y-tunnuksia, pankkitiliä eikä päätösvaltaa. Heti kun ne tulevat, me lähdetään isolla pyörällä liikkeelle, Pirkanmaan sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala myhäilee.

    Korjattu 11.6.2018 klo 9:52 Pihlajalinnan toimitusjohtajan etunimi.

    Katso myös:

    Ymmärrätkö miten sote vaikuttaa sinuun? Kokeile Ylen pelillä

    Analyysi: Neljättä kertaa risuja soten remontoijille – Olisiko viime kesän varoitukset pitänyt ottaa vakavammin?

    Analyysi: Soten valmistuminen siirtyy taas – miksi ministerit hirttävät itsensä aikatauluihin, kun peruutusta pukkaa toisensa perään?

    Näin yksityiset terveysjätit kahmivat rakennuksia ja lääkäreitä – katso täältä oman maakuntasi tilanne

    Näin yksityiset terveysjätit kahmivat rakennuksia ja lääkäreitä – katso täältä oman maakuntasi tilanne


    Maakunnissa taistellaan sote-markkinoiden herruudesta verissä päin, selviää Ylen tekemästä laajasta selvityksestä. Perinteinen työnjako yksityisten terveysyhtiöiden ja julkisen palvelun välillä näyttää jo murtuneen, vaikka...

    Maakunnissa taistellaan sote-markkinoiden herruudesta verissä päin, selviää Ylen tekemästä laajasta selvityksestä.

    Perinteinen työnjako yksityisten terveysyhtiöiden ja julkisen palvelun välillä näyttää jo murtuneen, vaikka valinnanvapauslainsäädäntö odottaa edelleen itseään. Yksityinen puoli ei enää tyydy täydentämään julkisen puolen palveluita, vaan se monin paikoin vastaa niistä.

    Sote-jätit napsivat markkinaosuuksia kiinteistöostojen kautta, ja kaupparatsut koputtelevat kuntien virkamiesjohdon ovia tiuhaan. Tarjouksista on vaikea kieltäytyä, etenkin kun monen kunnan talous ei tällä hetkellä anna omille kiinteistöinvestoinneille myöten.

    Toisaalta Pihlajalinnasta kerrotaan, että eivät yritykset aina ole aloitteellinen osapuoli.

    Kiinteistöjen mukana siirtyvät usein myös henkilökunta ja tarvikkeet liikkeenluovutuksina. Ilmiön voimakkuus näyttää korostuvan pienissä kunnissa ja hoivapalveluissa.

    Kunta voittaa aina

    Hyvä esimerkki on satakuntalainen kriisikunta Jämijärvi. Kunta myi vanhan ja ennen kaikkea vanhentuneen hoivakiinteistönsä Attendolle, joka rakennuttaa tilalle uuden ja järjestää jatkossa palvelut kunnalle.

    Kunta voittaa kaikissa tapauksissa. Se pääsee eroon käyttökelvottomaksi jäävästä rakennuksesta ja saa tilalle uuden. Vaikka Attendo lopulta kyllästyisi pikkukunnan palveluiden tuottamiseen, kunnan maalla on kaupan seurauksena joka tapauksessa uusi talo, jossa palvelut järjestää.

    Maakuntahallinnoissa asia tuskastuttaa, vaikka kuntien kaupanteko nähdäänkin loogisena. Jäitä pitäisi laittaa hattuun, sillä kuntien tekemät vuosien pituiset hoiva- ja terveyspalvelusopimukset ovat siirtymässä maakuntien murheeksi, jos hallituksen uudistukset joskus saadaan maaliin.

    Yksittäisen kunnan etu ei välttämättä ole koko maakunnan etu, kuuluu muutosjohtajien viesti.

    Taistelu huippuosaajista

    Suuremmissa kaupungeissa korostuu kilpailu terveysmarkkinoiden avainhenkilöistä. Rekrymarkkinat ovat kuumenneet siihen pisteeseen, että mielenkiintoisia työtehtäviä ja uraratkaisuita tarjoavat yliopistosairaalatkin saavat tosissaan taistella lääkäreistään.

    Sairaanhoitopiirien johtajat kiinnittivät jo 2016 huomiota lääkärien keikkatyöskentelyn ehtoihin yksityispuolella. Uudessa kilpailutilanteessa keikkatyö voidaan yhä useammin tulkita julkisen sairaalan kanssa kilpailevaksi toiminnaksi.

    Keikkatyöhön vaadittuja sivutoimilupia on tarkistettu ja kiristetty ainakin Kuopiossa ja Jyväskylässä. Kuopiossa lääkärit äänestivät tiukentuneista ehdoista jaloillaan, ja yliopistosairaala joutui ottamaan askeleen taaksepäin.

    Kokoomuspoliitikoiden siirtymiset terveysjättien palvelukseen ovat viime vuosina herättäneet huomiota: Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty siirtyi mutkan kautta Terveystaloon ja kansanedustaja Lasse Männistö Mehiläiseen. Samaan määränpäähän päätyi myös ministeri Petteri Orpon avustaja Joonas Turunen.

    Sama ilmiö toistuu nyt myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Kilpailu työvoimasta on kiristynyt huomattavasti. Sote-lakien kanssa veivaaminen on antanut etumatkaa terveysjäteille, joiden missio on tällä hetkellä kasvattaa verkostojaan maakunnissa.

    Johtajalääkärit ja sote-uudistuksen sisäkehällä olevat virkamiehet ja poliitikot ovat sote-markkinoiden arvokkaimpia pelinappuloita. Terveysyhtiöt pitävät huolen, että uusien työtarjousten perään ei tarvitse kysellä. Yksityinen puoli pystyy tarjoamaan joustavat työehdot ja -ajat. Ne ovat monen mielestä palkkaa tärkeämpiä asioita.

    Julkinen sektori pulassa

    Maakuntahallinto ei pysty vastaamaan rekrykilpailuun, koska sillä ei ole toistaiseksi tarjota mitään konkreettista. Pirkanmaan sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala puki asian näin:

    – Maakunnat eivät kykene tässä vaiheessa tekemään isompia liikkeitä, kun ei ole vielä y-tunnusta, ei pankkitiliä, eikä sillä lailla päätösvaltaa.

    Maakuntahallinnoissa rukoillaankin, että epämääräinen tilanne sote-lakien kanssa ei kestäisi enää kovin pitkään. Usea muutosjohtaja myös korostaa tulevien sote-keskusten yhtiöittämisen tarvetta. Se antaisi julkiselle puolelle ketteryyttä, jota markkinakilpailussa kaivattaisiin.

    Markkinoiden uusjako on jo käynnissä ja julkinen sektori näyttää jääneen telineisiin.

    Ylen kokoama lista ei välttämättä ole täydellinen, ja sitä saatetaan päivittää.

    Juttua täydennetty 11.6. klo 9:48: Lisätty tieto siitä, että listaus ei välttämättä ole täydellinen.

    Korjattu 11.6. klo 12:05: Päijät-Hämeen kartasta korjattu Hartolan ja Heinolan tekstejä.

    Korjattu 11.6. klo 15:37: Kanta-Hämeen ja Pohjois-Savon kuvien tekstejä.

    Korjattu 12.6. klo 10:50: Jaakko Herralan titteli muutettu Tampereen sote-muutosjohtajasta Pirkanmaan sote-muutosjohtajaksi.

    Katso myös:

    Ymmärrätkö miten sote vaikuttaa sinuun? Kokeile Ylen pelillä

    Analyysi: Neljättä kertaa risuja soten remontoijille – Olisiko viime kesän varoitukset pitänyt ottaa vakavammin?

    Analyysi: Soten valmistuminen siirtyy taas – miksi ministerit hirttävät itsensä aikatauluihin, kun peruutusta pukkaa toisensa perään?

    Vapise Pullervo, täältä tulevat orivarsat – isolla egolla varustetut hevoset vievät katsojien sydämet uudessa Orivarsalivessä

    Vapise Pullervo, täältä tulevat orivarsat – isolla egolla varustetut hevoset vievät katsojien sydämet uudessa Orivarsalivessä


    Orivarsalaitumelta kuuluu korsketta ja kavioiden kopinaa. Kesäkuinen aamu on viileä, kun tuuli puhaltaa puuskittain viereisiltä järviltä. Miehikkälän laitumella, itärajan tuntumassa, käyskentelee 12 nuorta hevosta. Välillä ne intoutuvat...

    Orivarsalaitumelta kuuluu korsketta ja kavioiden kopinaa. Kesäkuinen aamu on viileä, kun tuuli puhaltaa puuskittain viereisiltä järviltä.

    Miehikkälän laitumella, itärajan tuntumassa, käyskentelee 12 nuorta hevosta. Välillä ne intoutuvat kirmailemaan laumassa, välillä ne keskittyvät mutustelemaan ruohoa. Tunnelma on suhteellisen rauhallinen ottaen huomioon, että orivarsat on laskettu laitumelle vasta muutama päivä sitten.

    Miehikkälässä kesä alkaa joka vuosi siitä, kun orivarsat lasketaan laitumelle. Hevosvoimien pauhu kerää vuosittain jopa tuhatpäisen yleisön. Tanner tömisee, kun nuoret oriit päästelevät menemään.

    Ensimmäisiin päiviin kuuluu kaikenlaista kukkoilua ja elvistelyä, kun orivarsat hakevat paikkaansa laumassa. Pikkuhiljaa lauman arvoasteikko selkiytyy ja temmellys tasoittuu.

    – Orivarsoilla herää usein kapinahenkeä hoitajaansa kohtaan. Siksi niiden onkin hyvä tulla tänne kesäksi kasvamaan ja antamaan lauman koulia luonnetta. Tämä on orivarsojen kasvun kannalta todella tärkeä vaihe, Kymen-Karjalan hevosjalostusliiton kunniajäsen Erkki Olli toteaa.

    Elokuun loppuun mennessä turhat luulot karisevat Miehikkälän laitumille.

    Molemminpuolinen kunnioitus

    Erkki Olli on ollut hevosten kanssa tekemisissä pienestä pojasta asti. Pitkä kokemus näkyy, kun mies pujahtaa aitaukseen tottunein elkein.

    – Hevosta pitää kunnioittaa ja hoitaa hyvin, mutta sen pitää tietää, kenen kauroja se syö. Se on sitä molemminpuolista kunnioitusta.

    Liikaan ankaruuteen hän ei kehota, vaan hän neuvoo nuoria hevosenkäsittelijöitä palkitsemaan hoidokkejaan hyvästä käytöksestä. Herkkuja ei kuitenkaan pitäisi koskaan antaa suoraan kädestä.

    Erkki Olli tietää, miten orivarsoja käsitellään.Kiira Ikävalko-Lindqvist /Yle

    – Palkita pitää, mutta kyllä hevonen ymmärtää ottaa palkkionsa maastakin. Siellähän ruohokin kasvaa.

    Ollin mukaan orilaitumella laiduntaminen valmistaa varsoja tulevaan aikuisuuteen paitsi henkisesti myös fyysisesti. Kesän jälkeen hevoset ovat hyvässä kunnossa ja huomattavasti helpompia käsitellä.

    Orilive välittää laiduntunnelmia

    Tänä kesänä orivarsojen laidunelämää voi seurata ensimmäistä kertaa live-kameran avulla osoitteessa https://www.fortumhorsepower.com/fi/orilive/. Live-kamera ottaa virtansa aurinkopaneelista.

    – Laiduntamisen ympärivuorokautinen kuvaaminen antaa hevosalalle mahdollisuuden näyttää oikeaa hevoselämää suurelle yleisölle sekä tietysti kaukana asuville omistajille mahdollisuuden seurata hevosten kesän kulkua, kertoo Kymen-Karjalan hevosjalostusliiton toiminnanjohtaja Jenni Timlin.

    Sivuavauksia on ensimmäisen viikon aikana kertynyt yli 65 000.

    Muitakin suosittuja eläinkameroita löytyy, kuten WWF:n ylläpitämä Norppalive, jonka tähdeksi on noussut Pullervo-norppa. Norppaliven suoraa lähetystä katseltiin tänä keväänä yli miljoona kertaa.

    WWF on pitänyt yllä myös liito-oravien, metsäpeurojen ja kalasääskien live-seurantaa.

    Oriliven kautta kansan suosikiksi on jo tässä vaiheessa tullut pienellä koolla ja suurella egolla varustettu Sepe-poni.

    Kesä poikaleirillä

    Tämän kesän laumassa ei näytä olevan tiukkaa hierarkiaa, vaan hevoset vaikuttavat yllättävän sopuisilta. Pitkän linjan hevosmies Erkki Olli kertoo orivarsojen tulleen vuosi vuodelta helpommiksi käsitellä. Nykyisin hevoset ovat jo kotitalleissaan tottuneet toisiin hevosiin, eivätkä ne ole enää talon ainoita varsoja.

    – Niissä on välillä tosi vaikeitakin, mutta niinhän on meissä ihmisissäkin. Nyt laiduntava lauma vaikuttaa kyllä yllättävän rauhalliselta. Ei uskoisi, että yhteinen kesä on alkanut vasta pari päivää sitten.

    Kymen-Karjalan hevosjalostusliiton toiminnanjohtaja Jenni Timlin uskoo, että hyvällä laumautumisella on syynsä. Jotkut hevosista ovat laitumella jo toista kesää.

    Orivarsojen puuhia voi seurata nyt ensimmäistä kertaa live-kameran välityksellä.Kiira Ikävalko-Lindqvist /Yle

    – Nämä edelliskesänä olleet ovat vähän kuin matkaoppaita toisille varsoille. Ne esittelevät paikkoja ja tietävät odotella laidunvalvojia kivennäisten jakoon miltei kellon tarkkuudella, Timlin kertoo.

    Timlinkin pitää orien yhteistä kesälaiduntamista tärkeänä aikana hevosten elämässä.

    – Hevoset saavat täällä poikaleirillä hakea rajojaan ja harrastaa joskus rajuakin hevosenleikkiä.

    Vanhan linnoituksen päälle rakentui kokonainen kaupunki – nyt 200-vuotias muuri on kaivettu esiin

    Vanhan linnoituksen päälle rakentui kokonainen kaupunki – nyt 200-vuotias muuri on kaivettu esiin


    Vanhan linnoitusmuurin kunnostustyö on kuin suuren palapelin kokoamista. Isommat muurikivet ovat suurinpiirtein alkuperäisillä paikoillaan, mutta pienemmät kiilakivet pitää asetella tueksi ja tilkkeeksi kivien koloihin. Muurilla työskentelevä...

    Vanhan linnoitusmuurin kunnostustyö on kuin suuren palapelin kokoamista.

    Isommat muurikivet ovat suurinpiirtein alkuperäisillä paikoillaan, mutta pienemmät kiilakivet pitää asetella tueksi ja tilkkeeksi kivien koloihin.

    Muurilla työskentelevä parinvaljakko kokeilee yhtä kiveä. Kääntää sen kertaalleen. Pistää tilkkeeksi laastia. Kääntää taas.

    Viimein kivet löytävät oikean asennon toisiinsa nähden.

    Kunnostustöihin on koottu neljän miehen joukko, joista osa on ollut mukana Ruotsinsalmen linnoitusten korjaustöissä jo vuodesta 2001.Miina Sillanpää / Yle

    Sakarallisen linnoituksen 1790-luvulla rakennettu muuri on säilynyt melko hyvin maamassojen alla yli 200 vuotta. Kunnostusta varten muuri on kaivettu vallin alta esiin.

    – Voi sanoa, että kivimuuri on aikalailla sataprosenttisesti jäljellä. Nämä ovat niitä kiviä, joista muuri on alunperin tehtykin, Fort Katariinan alalinnakkeen kunnostustöitä valvova Eija Naakka kertoo.

    Katariinan linnoitus kuuluu Ruotsinsalmen linnoitusjäänteisiin. Ruotsinsalmen merilinnoitus koostui useasta erillisestä linnoituksesta, linnakkeista ja pattereista, joita venäläiset rakensivat Kotkansaarelle sekä sitä ympäröiville saarille. Silloinen raja Ruotsin ja Venäjän välillä kulki Kymijoessa.

    Merilinnoitus rakennettiin sen jälkeen, kun Venäjä hävisi Ruotsinsalmen toisen suuren meritaistelun Ruotsille. Taistelu käytiin nykyisen Kotkan edustalla vuonna 1790. Se on yhä Pohjoismaiden historian suurin meritaistelu.

    Linnoituskaupungista sai alkunsa Kotkan kaupunki, ja nykyisin Fort Katariina sijaitsee Katariinan meripuistossa Kotkansaarella. Puisto on palkittu. Se on saanut muun muassa Vuoden Ympristörakenne -palkinnon sekä Euroopan viherrakentajien järjestön Trend Award -palkinnon.

    Katariinan meripuiston itäosassa olevan patteri Katariinan vallin päältä näkyy Mussalon satamanosturit.Miina Sillanpää / YleMuseovirasto jätti kesken

    Katariinan alalinnakkeen muuria korjataan tänä kesänä parin vuoden tauon jälkeen.

    – Työ oli kaksi vuotta tauolla, kun Museovirasto yksipuolisesti ilmoitti, että tämä jää nyt heidän osaltaan tähän ja kaupungin pitää ottaa ohjakset jatkossa, Kotkan kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksonen sanoo.

    Keskeyttäminen liittyi valtion yleiseen säästökuuriin. Vuonna 2015 Museovirasto kävi läpi yt-neuvottelut ja vähensi työntekijöitä.

    Lisäksi Museoviraston kohteet oli jo aiemmin siirretty Metsähallituksen ja Senaatti-Kiinteistöjen hallinoitavaksi. Rakennustöihin ja restaurointiin varatut rahat vähenivät 3 miljoonasta alle miljoonaan euroon.

    – Lähdimme kategorisesti karsimaan tällaisia hankkeita, joissa omarahoitusosuutta oli mukana. Pienistäkin puroista yritettiin löytää mahdollisimaan paljon säästöä. Se oli resurssikysymys, Museoviraston yli-intendentti Ilari Kurri sanoo nyt.

    Valtaosa nyt kunnostettavasta alalinnakkeesta oli valmiina jo vuonna 2015.

    – Ei se paljoa jäänyt kesken. Se olisi ollut ehkä yhden vuoden työ. Todella loistavaa, että kunnostus järjestyi nyt näin, Kurri sanoo.

    Alalinnakkeen länsipuolella voi nähdä kunnostamattoman ja kunnostetun muurin eron.Miina Sillanpää / Yle

    Kotkan kaupungin budjetista löytyi kuluvalle vuodelle 150 000 euroa töiden saattamiseksi loppuun. Museovirastolle käänne oli iloinen yllätys.

    Linnoituskokonaisuus on Kotkan kaupungille tärkeä.

    – Tämä on osa meidän linnoitusrakennetta. Se on osa Katariinan meripuistoa, joka on yksi valtakunnan merkittävimpiä puistoja. Esimerkiksi Aulangolla tai muualla on rakennettu linnarakenteita romanttisista syistä. Täällä rakennettiin sotimista varten. Tämä on myös Suomen historiaa.

    Ruotsinsalmen merilinnoitus on merkittävä kohde, jonka kunnostamisesta Museovirasto on pitkäjänteisesti huolehtinut. Se on myös ihmisten helposti saavutettavissa.

    Historiapolku johdattaa ihmisiä tutustumaan Ruotsinsalmen merilinnoitukseen.Miina Sillanpää / YlePieni pala tekemättä

    Linnoitus jäi tarpeettomaksi pian Suomen sodan jälkeen 1809, kun Venäjän ja Ruotsin raja siirtyi Kymijoelta Pohjanlahdelle.

    Linnoitusmuuri on ajan saatossa menettänyt ryhtinsä. Routa on osaltaan syönyt muuria, kun vesi on päässyt kivien saumoista sisään. Myös paikalla sijainnut öljysatama vaurioitti etenkin ylälinnaketta, koska öljysäiliöitä rakennettiin myös linnakkeen sisään.

    Harmaakivimuurin päällä on lisäksi ollut tiilimuuri, josta ei ole paljoakaan enää jäljellä. Sitä ei korjata.Miina Sillanpää / Yle

    Muurin luona ylhäällä Katariinan meripuiston yläpuolella lähtötilanne kunnostukselle on kuitenkin hyvä. Toukokuussa kallioinen rinne on ollut helteinen työmaa neljälle kotkalaiselle miehelle.

    – He eivät tarvitse kovin tarkkoja ohjeita, koska he ovat rakentaneet muureja jo pitkään. Kaksi heistä olivat mukana jo Varissaaressa vuonna 2001. Yksi kesä menisi ihan opiskellessa, jos olisi uudet ihmiset töissä, Naakka kiittelee.

    Kaupunkia kannusti kunnostustöihin se, ettei osaamisen haluttu häviävän.

    Muotonsa menettänyt muuri ei sekään ole toivoton tapaus.

    – Se on melko hyvässä kunnossa. Muutamia kohtia joudutaan latomaan alusta asti, mutta iso osa menee ihan vain täyttämisellä, Naakka sanoo.

    Harmaakivimuuri on kaivettu esiin maavallin alta, jotta kunnostustyö voi alkaa.Miina Sillanpää / Yle

    Harmaakivimuuri kaivettiin aluksi esiin maavallin alta. Siltä osin kuin suuremmat kivet ovat paikoillaan, kunnostus edellyttää vain niiden välien puhdistamista. Käsityönä ja veden avulla irtonainen maa-aines ja murusina jäljellä oleva vanha laasti saadaan pois.

    Sen jälkeen väleihin asetellaan kiila- tai täytekivet, jotka pitävät muurikivet paikoillaan. Kiilakivet tilkitään laastilla paikoilleen. Myös muurin päälle laitetaan laasti, joka kaataa muuria ulospäin, jolloin vesi pääsee valumaan pois. Lisäksi muurin päälle tulee savieristys.

    Pienempiä kiilakiviä on tuotu muualta, sillä niitä ei tahdo löytyä muurin liepeiltä. Sen sijaan jos varsinaisista muurikivistä jokunen on päässytkin muurista karkaamaan, se löytyy yleensä läheltä.

    Työmaalle tuodaan muualta myös eristysmatto ja hiekkaa. Muurin päälle tuleva maavalli tehdään Katariinanniemen maamassasta, jotta alueen luonto ja kasvisto pysyvät mahdollisimman muuttumattomana.

    Töiden toivotaan etenevän mahdollisimman pitkälle tänä kesänä. Viimeistään pakkaset alkaavat haitata etenemistä. Toistaiseksi on myös vaikea sanoa, mihin asti rahoitus riittää.

    – Vaikea sanoa vielä, miten pitkälle päästään. Toivottavasti tämä noin 50 metrinen pätkä saataisiin tehtyä. Lisäksi linnoituksen länsipuolella on vielä kymmenisen metriä pitkä osa. Jos se jää tänä vuonna kesken, niin toivottavasti sillekin rahoitus löytyy, Naakka sanoo.

    Linnoitusmuurit ovat ihmisten ulkoilureitillä.Miina Sillanpää / YleÖljysatama lopetti, kunnostustyöt pääsivät alkuun

    Ruotsinsalmen linnoitusjäänteitä on kunnostettu 80-luvulta saakka. Museoviraston tavoitteena on ollut säilyttää linnoitukset muistomerkkeinä, mutta lisäksi ihmisten on toivottu oppivan paremmin tuntemaan linnoituksen historiaa.

    Uloimpana merellä sijaitsevalla Kukourin pienellä saarella on Fort Slavan rauniolinnake. Sen muurista osa rekonstruoitiin vuosina 1988-1993. Muurin suojaksi rakennettu katos kuvaa rakennuksen alkuperäistä pyöreää muotoa, mutta ei ole suora kopio.

    Vuosituhannen alussa Museovirasto aloitti Fort Elisabethin linnakkeen kunnostustyöt Varissaaressa. Työhön oli ryhdyttävä pakon edessä.

    – Sieltä alkoi tulla muurit alas sellaisesta paikasta, jossa ihmiset ottivat aurinkoa. Jotain oli tehtävä. Sitten saimme onneksi silloiselta TE-keskukselta rahoitusta korjaustöihin, Eija Naakka kertoo.

    Harmaakivimuuria korjattiin noin 500 metrin verran. Varissaari on yhä edelleen yksi Kotkan matkailukohteista, jonne pääsee tuuriveneellä Sapokan vierasvenesatamasta.

    Ylälinnake korjattiin vuosina 2007-2011.Miina Sillanpää / Yle

    Kaksiosainen Fort Katariina on merilinnoituksen päälinnake. Sen kunnostaminen alkoi pian sen jälkeen, kun öljysatamatoiminta päättyi vuosituhannen vaihteen jälkeen. Kaupunki halusi palauttaa Katariinanniemen takaisin puistoksi ja ihmisten virkistyskäyttöön.

    Museovirasto sopi öljy-yhtiö Shellin kanssa muinaisjäännöksille aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta. Shell oli saanut 50-luvulla luvan laajentaa säiliöitä myös Fort Katariinan linnoituksen alueelle. Osa linnoitusrakenteista jopa purettiin säiliöiden alta. Öljy-yhtiö osallistui ensimmäisenä korjatun ylälinnakkeen kunnostamiseen, joka kesti viisi vuotta.

    Osana kokonaisuutta on kunnostettu myös Katariinan linnoitukseen kuuluva Patteri Katariina meripuiston itäosassa.

    Alalinnaketta oli ehditty korjata kolmen vuoden ajan, kun Museovirasto päätti sen keskeyttämisestä.

    Fort Katariinan linnoitukseen kuuluva patteri korjattiin vuonna 2012.Miina Sillanpää / Yle
    Kiinnostus Kiinan-konttijunia kohtaan kasvaa – seuraavaksi Kouvolan kautta aletaan kuljettaa norjalaista malmia

    Kiinnostus Kiinan-konttijunia kohtaan kasvaa – seuraavaksi Kouvolan kautta aletaan kuljettaa norjalaista malmia


    Ruotsalaiset ja norjalaiset vientiyritykset ovat kiinnostuneita konttijunayhteydestä Kouvolan kautta Kiinaan. Kouvola Innovation Oy solmi perjantaina yhteistyösopimuksia, jotka laajentavat konttijunareitin ulottumaan Norjaan ja Ruotsiin. Toinen...

    Ruotsalaiset ja norjalaiset vientiyritykset ovat kiinnostuneita konttijunayhteydestä Kouvolan kautta Kiinaan. Kouvola Innovation Oy solmi perjantaina yhteistyösopimuksia, jotka laajentavat konttijunareitin ulottumaan Norjaan ja Ruotsiin.

    Toinen yhteistyösopimus mahdollistaa rautamalmin junakuljetukset Pohjois-Norjassa sijaitsevasta Narvikin satamasta Ruotsin ja Suomen kautta Kiinaan. Toinen yhteistyösopimus solmittiin puolestaan digitaalisen kauppa-alustan Suppilogin kanssa. Sen kautta yritykset voivat käydä kauppaa Kiinan suuntaan digitaalisesti.

    Kouvolan kaupunki valmistautuu samaan aikaan tarjoamaan tilaa logistiikkapalveluyrityksille ja jakeluvarastoille sekä kokoonpanotehtaille. Kaupunki varaa 300 hehtaaria maata konttijunaliikenteen tarpeisiin. Tuleva logistiikka-alue mahdollistaa yli kilometrin pituisten junien lastauksen Kouvolassa.

    Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka ja Shaanxin maakunnan puheenjohtaja Han Yong olivat mukana konttijunayhteyttä esittelevässä tilaisuudessa Helsingissä.Pasi Peiponen / Yle

    Kouvolan ja junan päätepisteen, Kiinan Xi´anin kaupunkien elinkeinoyhtiöt käynnistävät yhdessä konttijunareitin markkinoinnin Pohjois-Euroopassa ja Aasiassa.

    Junaliikenne on lisääntynyt

    Huhtikuun alusta alkaen 800 metriä pitkiä junia on mennyt kerran viikossa. Kyytiin mahtuu kerrallaan noin 40 tavarakonttia.

    Yle Uutisgrafiikka

    Kuljetukset ovat herättäneet kiinnostusta myös Saksassa ja Hollannissa.

    Konttijunaliikenne on tuonut uusia työpaikkoja esimerkiksi myyntiin, kuljetukseen ja huolintaan. Esimerkiksi Kouvola Cargo Handling on kaksinkertaistanut työntekijämääränsä kahden viime vuoden aikana.

    Ensimmäinen konttijuna Kouvolasta Xi´aniin Kiinaan lähti viime marraskuussa.

    Tuukka Temonen elokuva-alalla vellovasta kohusta:

    Tuukka Temonen elokuva-alalla vellovasta kohusta: "Luovassa työssä suhde kehittyy niin sisarelliseksi, että toista on todella helppo loukata"


    Mutkitteleva maalaistie johtaa valkoiselle portille. Sen toisella puolella tulijaa katselee kaksi alpakkaa, joilla ei ole aikomustakaan siirtyä syrjään. Portin avaaminen arveluttaa. Äkkiä alpakat kyllästyvät tutkailemaan vierasta ja häipyvät...

    Mutkitteleva maalaistie johtaa valkoiselle portille. Sen toisella puolella tulijaa katselee kaksi alpakkaa, joilla ei ole aikomustakaan siirtyä syrjään.

    Portin avaaminen arveluttaa.

    Äkkiä alpakat kyllästyvät tutkailemaan vierasta ja häipyvät omille teilleen.

    Olemme Iitin Sääskjärvellä Temosen perheen pihatiellä. Edessä aukeaa suuri pihapiiri, jota reunustavat rakennukset näyttävät siltä, kuin ne olisivat olleet paikoillaan iät ja ajat. Talon isäntä, ohjaaja Tuukka Temonen on portailla vastassa.

    – Huomenta! Otatko kahvia?

    Heinolalaisen lähiön pojasta tuli maatalon isäntä 12 vuotta sitten, kun pitkän etsinnän jälkeen sopiva maatila löytyi Iitistä.

    Kahvit hörpitään aurinkoisella pihalla, ja samalla on tarkoitus puhua elokuvista ja elokuva-alaa ravistelevasta me too -kohusta, politiikasta ja eläimistä.

    Skeittaaminen sytytti innon kuvata elokuvia

    Kun Tuukka Temonen oli lapsi, hän tykkäsi katsella Katuhaukkaa, Ritari Ässää, Ihmemiestä ja Tähtien sotaa. Poliisiopisto 4:n ja Paluu tulevaisuuteen -elokuvien myötä löytyi skeittaaminen, ja skeittaaminen puolestaan johdatti Temosen elokuvien pariin.

    – Skeittaamiseen liittyy voimakkaana osana omien leffojen tekeminen ja kuvaaminen, joilla osoitetaan omille kavereille, mitä on vuoden aikana opittu. Siitä se kiinnostus lähti silloin 90-luvun alussa.

    Nyt Temosella on takanaan dokumentteja kuten Presidentintekijät ja kaksi fiktiivistä elokuvaa, Apulanta-yhtyeestä kertova Teit meistä kauniin ja Valmentaja, joka tulee ensi-iltaan syyskuussa.

    Elokuva-alalla kuohuva me too -kampanja vetää Temosen mietteliääksi. Hän sanoo, että on kohun aikana miettinyt paljon omaa työtään ohjaajana. Temonen on tehnyt ohjaajan töitä vuodesta 1995 eri yhteistyökumppaneiden kanssa, ja pitkään mukana on ollut myös hänen vaimonsa Olga Temonen.

    – Rohkenen väittää, että tällaiselle seksuaaliselle hyväksikäytölle tai vallan välineen käyttämiselle ei ole meidän tuotannoissa tilaa.

    Temonen kuitenkin kertoo tunnistavansa ohjaajana ja työnantajana sen, että luovaa työtä tehdessä ihmisiin helposti ihastuu. Hän lisää, ettei tarkoita seksuaalista kanssakäymistä vaan sitä, että töitä tehdään tiiviisti toisen kanssa ja samalla jaetaan intiimejäkin asioita.

    – Suhdetta voisi verrata vaikka rokkibändiin, jossa kokee sisaruutta ja veljeyttä, kun tähdätään samaan tavoitteeseen. Ja kun se on niin henkilökohtaista, niin siinä on myös todella helppo loukata toista vahingossa ja vielä helpompi loukata tahallaan.

    Eläintenhoitokokemus rajoittui kissaan ja kilpikonnaan

    Tuukka Temosen uusin elokuva Valmentaja on tarina Jari Sarasvuosta, joskaan Sarasvuon nimeä ei ole käytetty elokuvan virallisessa markkinoinnissa.

    Temonen kertoo olleensa Sarasvuon kanssa tekemisissä erilaisissa projekteissa jo vuodesta 1995. Hän ei kuitenkaan halunnut kysyä Sarasvuolta lupaa elokuvan tekemiseen.

    – Hän on niin hyvä puhumaan ja johdattelemaan, että siitä tulisi loppujen lopuksi Jarin elokuva. Jos tehdään taiteilijan tulkintaa jostain henkilöstä, niin on kiinnostavampaa tutkia hänen jättämiään vihjeitä ja koettaa ymmärtää sitä, mitä niissä tarkoitetaan, kuin antaa hänen kertoa siloiteltu tai johdateltu versio itsestään.

    Tuukka Temonen haaveilee muutosta ulkomaille.

    Talitintti laulaa pihapuussa, ja dalmatilailaiskoiravanhus Dedo pyörii jaloissa kerjäten huomiota. Temosen aiempi eläintenhoitokokemus rajoittui lemmikkikissaan ja kahteen kilpikonnaan. Oppia ja tietoa on pitänyt hakea paljon eri puolilta eläinten pitoon ja maatilan hoitoon.

    – Kyllä on Pientalon käsikirjaa ahkerasti selattu ja Wikipediaa myös, kun on pitänyt selvittää, mikä eläin tuo alpakka oikein on, mutta ei se nyt erityisen vaikeaa ole ollut, hymähtää Temonen.

    Politiikka oli pettymys

    Päästäksemme puhumaan politiikasta on otettava puheeksi Temosen ohjaama dokumentti Presidentintekijät. Se seurasi Sauli Niinistön presidentinvaalikampanjaa vuoden 2015 vaaleissa.

    Elokuvasta syntyi kohu jo ennen sen ilmestymistä, ja Temosella ja kokoomuksella menivät niin sanotusti sukset ristiin. Riitojen seurauksena Temonen erosi kokoomuksesta.

    On epämiellyttävä pesti olla kuntapolitiikassa, mutta kaikkien pitäisi ainakin neljä vuotta osallistua. ohjaaja Tuukka Temonen

    Taannoinen Harry “Hjallis” Harkimon ero puolueesta ja uuden poliittisen Liike Nyt -liikkeen perustaminen saa Temoselta ymmärrystä.

    – Varmaan kaikki poliitikot miettivät sitä, että voisinko pärjätä omillani, ja voisinko tehdä tämän paremmin. Uudet liikkeet eivät vain ole kovin pitkäikäisiä, sillä yhteiskunta perustuu stabiiliin järjestelmään.

    Temosta ei ole kysytty mukaan Liike Nytin toimintaan.

    – No ei todellakaan, Temonen naurahtaa.

    – Hjallis oli kuitenkin yksi Presidentintekijöiden esiintyjistä ja Sauli Niinistön paras ystävä.

    Tuukka Temonen ajautui alunperin politiikkaan Apulanta-yhtyeen vaikutuksesta. 30 vuotta sitten bändin nuorten jäsenten tavoitteena oli maailman muuttaminen ja parantaminen. Sittemmin anarkia on vaihtunut maltillisempaan vaikuttamiseen.

    – Minä ajattelen sitä velvollisuutena. On epämiellyttävä pesti olla kunnallispolitiikassa, mutta kaikkien

    Temosten koti sijaitsee pienessä kylässä Iitissä.Ilona Koivisto / Yle

    pitäisi ainakin neljä vuotta osallistua, sillä sinne tarvitsee ihmisiä ja siellä pitää olla vaihtuvuutta, listaa Temonen.

    Hänet valittiin vuoden 2008 kuntavaaleissa Iitin valtuustoon kunnan ja puolueen ääniharavana. Kaksi kautta valtuustossa synnytti kuitenkin pettymyksen politiikkaan.

    – Minun tulkintani on se, että politiikka pyrkii säilyttämään kaikki muuttumattomana, kuin että se veisi asioita eteenpäin. Pettynyt olen myös poliitikoihin. Se on valtapeliä. Kenellä on eniten ääniä, ja mikä puolue johtaa. Lisäksi ihmiset ovat ilkeitä toisilleen ja juonivat takanapäin. Sillä ei ole enää mitään tekemistä yhteisten asioiden hoitamisen kanssa.

    Haaveissa muutto ulkomaille

    Tällä hetkellä Tuukka Temosella on työn alla elokuva kouvolalaisesta vammaisratsastajasta Jaana Kivimäestä.

    Kivimäki halvaantui 2000-luvun alussa onnettomuudessa, päätti kuntouttaa itsensä takaisin satulaan ja pääsi vuoden 2012 Lontoon paralympialaisiin asti.

    Tunnen oman pienuuteni ja rajallisuuteni. ohjaaja Tuukka Temonen

    Tarinat selviytyjistä ja menestyjistä näyttävät kiinnostavan elokuvantekijää. Temonen tunnustaa peilaavansa itseään heihin.

    – Valmentajassa asetetaan alussa kysymys, millaisen jäljen omilla teoillaan ja asioillaan jättää omiin lapsiinsa. Jaana Kivimäen kohdalla mietin omaa selviytymistäni. Nyt on kaikki hyvin, mutta jos ensi vuonna ei olekaan? Siinä ei ole kyse rahasta tai menestyksestä, vaan siitä, mitä minun lapseni loppujen lopuksi ajattelevat minusta.

    Tulevaisuudessa siintää ajatus ulkomaille muutosta, kun lapset ovat vielä nuoria.

    – Pari vuotta vaatimatonta ja pientä elämää jossain tehden jotain sellaista, mitä emme osaa tässä nyt vielä hahmottaa, maalailee Temonen.

    Elokuvia hän ei halua ulkomailla tehdä.

    – Siellä on niin paljon enemmän kilpailua, osaamista ja näkemysta ja tunnen oman pienuuteni ja rajallisuuteni.

    Aurinko paistaa puiden läpi, ja kolme kissaa lämmittelee raukeina talon rapulla. Tuukka Temonen nousee luontevasti punaiseen Massey Ferguson -traktoriin vielä kuvattavaksi.

    – Muista sulkea portti mennessäsi! hän huikkaa lähtiäisiksi.

    Muuttolinnut hylkäsivät Suomen kolme vuotta sitten – nyt ne ovat palanneet ja munivat kuin viimeistä päivää

    Muuttolinnut hylkäsivät Suomen kolme vuotta sitten – nyt ne ovat palanneet ja munivat kuin viimeistä päivää


    Mistä on kyse?Monet muuttolinnut ovat jääneet Suomenlahden eteläpuolelle pesimään viime vuosinaSyynä on ollut kylmä kevätNyt linnut ovat palanneet Suomeen, koska kevät on ollut lämminNe myös munivat normaalia ahkeramminKylmistä keväistä...

    Mistä on kyse?Monet muuttolinnut ovat jääneet Suomenlahden eteläpuolelle pesimään viime vuosinaSyynä on ollut kylmä kevätNyt linnut ovat palanneet Suomeen, koska kevät on ollut lämminNe myös munivat normaalia ahkerammin

    Kylmistä keväistä kärsineet muuttolinnut ovat palanneet Suomeen pesimään vaikeiden vuosien jälkeen. Luontoasiantuntija Urpo Koponen sanoo, että monia hyönteissyöjälintuja näkyy nyt selvästi enemmän kuin parina edellisenä vuonna.

    – Niitä ovat esimerkiksi kerttuset ja kertut. Nyt on niin paljon kerttusten laulua joka paikassa, että se on yhtä luontokonserttia aamusta iltaan ja päivästä toiseen, Koponen sanoo.

    Yle Uutiset kertoi kolme vuotta sitten, että suuri osa tutuista muuttolinnuista jäi viettämään kesää lämpimiin säihin Baltiaan tai Pietarin alueelle. Toukokuu oli tuolloin Suomen eteläosassa sateinen ja tavanomaista kylmempi. Kylmyys tekee hallaa linnuille, jotka ovat täysin riippuvaisia hyönteisistä. Kevät oli kylmä myös viime ja toissa vuonna.

    – Hyönteisiä ei ollut. Nyt kun on ollut lämmintä, niitä on paljon. Tiaiset ja siepot tarvitsevat poikasille nimenomaan hyönteisvalkuaista. Siemenet ja rasva eivät niille riitä, Koponen kertoo.

    Joukkokuolemia

    Kylmä sää näkyi myös linnunpoikasten joukkokuolemina. Etelärannikolla vuosikymmenten ajan linnunpönttöjä kolunnut Koponen kertoo, että lämpimän kevään tuoma muutos näkyy pöntöissä selvästi. Hänellä on seitsemän kunnan alueella tarkkailussa yli 4 000 linnunpönttöä.

    – Kuolleita poikasia on ollut kahtena peräkkäisenä vuonna kohtuuttoman paljon. Kymmenestä poikasesta alle puolet selvisi hengissä ja jopa kokonaisia poikueita kuoli. Kun olen nyt käynyt päivittäin pönttöjä läpi, en ole nähnyt yhtään kuollutta poikasta, Koponen vertaa.

    Monet näistä hyönteislinnuista ovat myös innostuneet pesinnästä siinä määrin, että ne munivat enemmän kuin tavallisesti. Esimerkiksi päiväntasaajalta Suomeen lentäneen kirjosiepon muninta on nyt ohi ja haudonta alkanut.

    – Olen nähnyt kirjosiepolla on jopa kahdeksan munan pesiä, kun se normaalisti munii neljästä kuuteen munaa. Lintu innostuu tästä lämpimästä säästä, kun on ruokaa tarjolla. Munien lukumäärä on palannut hyvälle tasolle myös sini-, tali- ja kuusitiaisella.

    Koponen uskoo, ettei nyt meneillään oleva kylmä jaksokaan onnistu tuhoamaan hyvää lintukesää.

    – Selviämme säikähdyksellä, jos kylmää säätä jatkuu vain viikon kuten on ennustettu. Jos se kestää pidempään, siepoille ja leppälinnuille voi tulla ongelmia. Toisaalta viime vuonnakin pahimmat tuhot tulivat juuri toukokuussa.

    Tehoviljely pienentänyt lintukantoja

    Yksi hyvä vuosi ei kuitenkaan korjaa sitä, että lintujen kokonaismäärä on vähentynyt selvästi. Suomen ympäristökeskuksen mukaan esimerkiksi peltolintujen kannat ovat puolittuneet Euroopassa 1950-luvulta nykypäivään. Näin on tapahtunut myös Suomessa.

    Osa peltolintujen kannan heikkenemisestä selittyy talvehtimisalueiden ja muuttomatkan olosuhteilla, mutta suurin syy on maatalouden muutos lypsykarjavaltaisesta sekaviljelystä erikoistuneempaan ja alueellisesti keskittyneempään tehoviljelyyn. Se on tehnyt peltoympäristöstä yksipuolisemman ja ajanut lintulajeja ahdinkoon.

    Salaojituksen myötä on hävinnyt runsaasti lintujen pesä- ja suojapaikkoja. Maatalouskoneet häiritsevät lintuja yhä useammin niiden pesimäaikaan.

    Tulevaisuus saa Koposenkin mietteliääksi.

    – Peltolinnut ja myös metsälinnut ovat vähentyneet, kun lahopuut, ojanpenkat ja avo-ojat häviävät pelloilta. Räystäspääskyjä, keltavästäräkkejä, pensastaskuja ja peltosirkkuja on tosi vähän. Olen siitä huolissani.

    Löytöjä

    Harvinaiset löydöt tuottavatkin suurta iloa kokeneelle luontoasiantuntijalle. Koponen kertoo löytäneensä tänä vuonna haarahaukan pesän. Haarahaukan poikasia rengastetaan Suomessa vuosittain vain muutama.

    – Nyt minulla on omalla alueellani kolme poikasta, jotka odottavat rengastusta.

    Ja sitten on huippuharvinaisuus pikkusieppo, vanhojen metsien lintu. Pikkusiepon pesiä Koponen on löytänyt jo kaksi. Kotkassa Kyminlinnan muurien sisällä pesii pähkinänakkeli jo toista vuotta peräkkäin.

    – Viime vuonna pesästä löytyi neljä munaa, nyt niitä on kuusi.

    Melkein 90 sodanaikaista ammusta raivataan Itämeren pohjasta – kaasuputken reitti on pian valmis

    Melkein 90 sodanaikaista ammusta raivataan Itämeren pohjasta – kaasuputken reitti on pian valmis


    Mistä on kyse?Itämeren kaasuputken Nord Stream 2:n valmistelutyöt ovat jo käynnissäSuomen talousalueella merenpohjaa on valmisteltu putkilinjaa vartenPutkien pinnoitus työllistää Kotkassa satoja työntekijöitä vuoden 2019 alkupuolella...

    Mistä on kyse?Itämeren kaasuputken Nord Stream 2:n valmistelutyöt ovat jo käynnissäSuomen talousalueella merenpohjaa on valmisteltu putkilinjaa vartenPutkien pinnoitus työllistää Kotkassa satoja työntekijöitä vuoden 2019 alkupuolella saakka

    Itämeren Nord Stream 2 -maakaasuputkilinjan valmistelutyöt ovat täydessä vauhdissa. Merenpohjaa on valmisteltu kaasuputkia varten Suomen talousvyöhykkeellä aluevesien ulkopuolella.

    – Olemme laskeneet kivimassaa merenpohjaan putkilinjalle, raivanneet reitiltä vanhoja ammuksia ja suojanneet merenpohjan kaapeleita, sanoo Nord Stream 2 -projektin lupajohtaja Simon Bonnell.

    Putket asennetaan noin 20 metriä leveään asennuskäytävään. Suomen talousalueella käytävällä on liki 90 sodanaikaista ammusta, joiden raivaus saadaan päätökseen tällä viikolla.

    Putkilinja kulkee Venäjältä Saksaan merenpohjassa noin 1200 kilometriä. Linjasta melkein 400 kilometriä kulkee Suomen talousvyöhykkeellä.

    Uuden maakaasuputken reitti on lähes sama kuin vuonna 2011 valmistuneen Nord Stream -linjan.Ilkka Kemppinen / YlePutkien pinnoitus työllistää satoja Kotkassa

    Itämeren putkilinjan valmistelu työllistää Kotkassa noin 500 ihmistä. Valtaosa työskentelee pinnoitustehtaassa Mussalon satamassa Kotkassa, jossa pinnoitettiin myös vuonna 2011 valmistuneen Nord Stream -kaasuputkilinjan osia.

    Yli puolet Nord Stream 2 -putkilinjan putkista saa betonipinnoitteensa Kotkassa.

    – Teemme useita pinnoitteita. Betonikuori lisää putken painoa ja vakautta merenpohjassa. Kuori myös antaa putkelle lisäsuojan, Wasco Coatings Finlandin Kotkan tehtaanjohtaja Jatta Pekkanen kertoo.

    Tehtaan piha-alue on täynnä 12-metrisiä päällystettyjä ja päällystämättömiä putkia. Viimeiset putket tulevat Venäjältä Kotkaan kesäkuun loppuun mennessä.

    – Olemme päällystäneet nyt yli puolet runsaan 100 000 putken urakastamme.

    Tehdas pystyy päällystämään noin 250 putkea päivässä. Kotkasta putkia viedään koko ajan laivoilla välivarastoon Hangon Koverharin satamaan.

    Kotkan tehtaalla riittää putkien pinnoitustyötä ensi vuoden alkupuolelle saakka.Juulia Tillaeus/YleLoppuvuodesta rakentamaan?

    Välivarastoissa putket odottavat putkenlaskun alkamista. Kuljetusalukset vievät putket rakennusaluksille merelle.

    Putkenlaskualuksilla putket hitsataan yhteen putkilinjaksi, joka lasketaan merenpohjaan. Putkilinjaa syntyy noin kolme kilometriä päivässä.

    – Olemme luottavaisia, että saamme luvat aloittaa rakentamisen alkuperäisen aikataulumme mukaan loka-joulukuussa, arvioi lupajohtaja Simon Bonnell Nord Stream 2:sta.

    Jo käynnistyneisiin valmistelutöihin kuuluu myös kiviaineksen laskeminen putkireitille merenpohjaan. Kiviainesta käytetään myös tasoittamaan merenpohjan epätasaisuuksia. Putkien tueksi merenpohjaan rakennetaan kivipenkereitä useisiin kohtiin.

    Kotkan satamassa on 500 000 tonnia vetävä varastoalue, josta kiveä on jo kuljetettu merelle. Granittikivi tulee Ruduksen Rajavuoren alueelta rekoilla.

    Projekti-insinööri Tim Arts (kuvassa oikealla) Boskalis–Van Oord -yhteisyrityksestä esittelee toimittajalle graniittiainesta, jota tarvitaan putkilinjalla Itämeren pohjassa.Juulia Tillaeus/YleMiljardiluokan hanke tuo lisää maakaasua Eurooppaan

    Venäläisen Gazpromin hankkeessa on Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeessa mukana rahoittajina viisi muuta energiayhtiötä.

    Putki pystyy tuomaan 55 miljardia kuutiometriä maakaasua vuodessa Venäjältä Eurooppaan. Määrä vastaa 26 miljoonan kotitalouden vuotuista tarvetta.

    Uusi kaasulinjaus on herättänyt keskustelua muun muassa siitä, lisääkö se EU:n riippuvuutta Venäjän kaasusta.

    Helsingin Sanomat kirjoitti toukokuussa, että Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Saksan liittokansleri Angela Merkel pitävät kaasuputkea ensisijaisesti taloudellisena eikä poliittisena kysymyksenä.

    Putkilinjan valmistelu on voitu aloittaa Suomen lisäksi myös Saksassa. Noin 8 miljardin euron rakennushanke odottaa vielä tarvittavia lupia Ruotsista, Tanskasta ja Venäjältä.

    – Odotamme lupia Ruotsista lähiviikkojen aikana. Venäjällä lupaprosessi on loppusuoralla ja Tanskassa odotamme ulkoministeriön lausuntoa, Nord Stream 2:n lupajohtaja Simon Bonnell arvioi.

    Suomen suurimmassa vientisatamassa isketään ennätyksiä liukuhihnalta – alkuvuoden liikenne oli vilkkaampaa kuin muissa satamissa koskaan

    Suomen suurimmassa vientisatamassa isketään ennätyksiä liukuhihnalta – alkuvuoden liikenne oli vilkkaampaa kuin muissa satamissa koskaan


    Suomen suurimmassa vientisatamassa voidaan taas riemuita uudesta ennätyksestä. Toukokuu oli nimittäin HaminaKotkan satamassa kaikkien aikojen vilkkain kuukausi. Tavaraa kulki sataman kautta lähes 1,7 miljoonaa tonnia. Alkuvuoden eli tammi-toukokuun...

    Suomen suurimmassa vientisatamassa voidaan taas riemuita uudesta ennätyksestä. Toukokuu oli nimittäin HaminaKotkan satamassa kaikkien aikojen vilkkain kuukausi. Tavaraa kulki sataman kautta lähes 1,7 miljoonaa tonnia.

    Alkuvuoden eli tammi-toukokuun aikana satamassa käsiteltiin yhteensä seitsemän miljoonaa tonnia tavaraa, joka on enemmän kuin koskaan Suomen yleisissä satamissa viiden kuukauden aikana. Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden liikenne kasvoi lähes 20 prosenttia.

    Viennissä kasvua oli kymmenen prosenttia, ja eniten kasvoivat kuivabulkin ja kappaletavaran laivaukset. Kauttakulkuliikenne eli transito kasvoi kolmanneksella. Transitoliikenteessa näkyi varsinkin lannoitekuljetusten voimakas kasvu.

    Suomen talouden ja viennin elpyminen näkyy juuri satamaliikenteessä. Viime vuonna tavaraa kulki lähes kymmenen prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

    Toimitusjohtaja Kimmo Naskin mukaan odotukset ovat korkealla myös jatkon suhteen.

    – Asiakkailta saatujen viestien perusteella liikenteen voi odottaa jatkuvan erittäin vahvana. Erityisesti Itämeren kaasuputkikuljetukset ja Kazakstaniin menevät moduulit tulevat työllistämään, sanoo Naski.

    Nordstream2 -kaasuputkea pinnoitetaan Mussalon satamassa. Heinäkuussa alkavat puolestaan jättimäisten moduulien kuljetukset Kazakstanin öljykentille.

    "Eläinten ambulanssit" yleistyvät Suomessa – koirat, joutsenet ja jopa lampaat pääsevät kyytiin


    Mistä on kyse?Pelastuslaitoksissa eletään eläinpelastustehtävien sesonkiaikaa.Eläinten pelastamisessa tarvitaan erikoisosaamista ja erikoistyökaluja.Suomessa on vielä vähän eläinpelastamiseen tarkoitettuja autoja, yksi uusimmista on tänä...

    Mistä on kyse?Pelastuslaitoksissa eletään eläinpelastustehtävien sesonkiaikaa.Eläinten pelastamisessa tarvitaan erikoisosaamista ja erikoistyökaluja.Suomessa on vielä vähän eläinpelastamiseen tarkoitettuja autoja, yksi uusimmista on tänä vuonna tulossa Kotkaan

    Pelastuslaitos sai ilmoituksen paikallaan pysyttelevästä joutsenesta, joka näytti jääneen jumiin jäätyneeseen veteen.

    – Silloin oli loppusyksy, ja pakkasiakin oli jonkin verran ollut, joten lähdimme tarkistamaan tilanteen, Kymenlaakson pelastuslaitoksen palomestari ja eläinpelastaja Juha Säämänen kertoo.

    Lintu näytti olevan kunnossa, mutta koska se ei liikkunut, pintapelastajat päättivät hakea sen pois. Samalla selvisi, että linnulla oli siipivamma, eikä se kyennyt lentämään. Joutsen vietiin lintuhoitolaan Pyhtäälle.

    Joutsenen onni oli samalla toisen eläimen epäonni. Palomiehet panivat merkille linnun lähellä pyörineen ketun.

    – Se taisi olla liikkeellä helpon saaliin toivossa.

    Eri kokoiset haavit ovat yleisimpiä eläinpelastajien käyttämiä välineitä.Vesa Grekula / Yle

    Pulassa olevista eläimistä tehdään eniten ilmoituksia syksyllä sekä keväällä ja alkukesällä.

    – Syyssesonki tietää ilmoituksia jäihin juuttuneista linnuista. Tällä hetkellä tulee ilmoituksia linnun- ja rusakonpoikasista, kiteyttää Juha Säämänen.

    Käärmepihtejä ja eläinjarruja

    Eläinpelastustehtävät vaativat ammattilaisilta sekä erikoisosaamista että erikoisvälineistöä.

    – Eri kokoisia haaveja ja verkkoja vaikkapa sisätiloihin eksyneiden lintujen pyydystämiseen, käärmepihdit kyykäärmeille tai karanneille lemmikkikäärmeille sekä kuljetushäkkejä esimerkiksi kissoille tai koirille, luettelee Säämänen eläinpelastajien käyttämiä työkaluja.

    Varastosta löytyy myös muun muassa eläinjarruja kiristettävällä silmukalla tai ilman. Eläinjarrun avulla Kotkassa saatiin toukokuussa pelastettua voimalaitokselle harhailemaan päässyt metsäkauris.

    Eläinpelastustehtävät ovat usein loukkaantuneiden tai vääriin paikkoihin eksyneiden luonnovaraisten eläinten auttamista. Myös kotieläimiä kuten nautakarjaa saatetaan joutua pelastamaan. Työlistalle on kertynyt esimerkiksi maatilojen lietealtaaseen pudonneiden lehmien pelastamisia. Näissä tapauksissa ennen nostoa tarvitaan sukeltajan taitoja ja pintapelastajia sekä heidän helposti pestäviä pelastuspukujaan.

    – Jokainen voi kuvitella, että lietealtaaseen mentäessä mukaan tarttuu aika miehekkäät hajut, hymähtää Säämänen.

    Eläimiä pelastettaessa saatetaan tarvita myös vahvoja ja pitkävartisia hanskoja.

    – Ne kestävät vaikka vahvan linnun kuten merikotkan nokan tai kynnet. Ja kissatkin voivat purra aika kovaa, kertoo Säämänen.

    Palomestari Juha Säämäsen kädessä käärmepihdit ja laatikko, johon eläinpelastajat ovat pyydystäneet käärmeitä. Lisäksi Säämänen on sonnustautunut esimerkiksi merikotkan kynsien ja kissan hampaiden kestäviin hanskoihin.Vesa Grekula / Yle

    Erilaisia pelastusvälineitä kaikenkokoisille eläimille kissoista lehmiin ja hevosiin pelastuslaitoksen varastosta löytyy useita kymmeniä.

    Yksi erikoisimmista laitteista on Kymenlaakson pelastuslaitoksen väen itsensä kehittelemät eräänlaiset apunostimet. Kyseessä ovat neljä harmaata, läpimitaltaan muutaman sentin ja pituudeltaan parin metrin mittaista putkea. Niitä ja paineilmaa voidaan käyttää apuna esimerkiksi suohon uponneen eläimen nostamiseksi.

    – Putki upotetaan eläimen jalan vierestä pehmeään maahan. Putkea pitkin maan sisään johdetaan ilmaa eläimen jalan alle. Tämä tavallaan nostaa maata ylöspäin ja samalla myös eläintä.

    Kuinka monta kertaa tätä menetelmää on tarvittu?

    – Ei vielä kertaakaan. Helsingin pelastuslaitokselta lainatulla hevosen kokoisella ja painoisella mallikappaleella nostoa on harjoiteltu. Kyllä se toimii, vakuuttaa Säämänen.

    Eläinpelastustehtävät saavat oman auton

    Kymenlaaksossa pelastuslaitos varautuu eläintehtäviin tänä vuonna myös aivan uudella tavalla. Pelastuslaitos saa kuluvan vuoden aikana käyttöönsä "eläinten ambulanssin" eli eläinpelastusauton, jotka ovat vielä melko harvinaisia Suomessa.Vastaavia autoja on tähän asti ollut kolmen Helsingin auton lisäksi yksi Turussa.

    – Auto on jo olemassa, mutta sen sisustaminen ja varustelu ovat vielä suunnitteluvaiheessa. Olemme käyneet hieman ottamassa mallia Helsingin vastaavasta autosta, paljastaa Säämänen.

    Pelastuslaitoksen käytössä aiemminkin olleesta autosta tehdään Kotkassa oma versio, siitä tulee eräänlainen palonsyyntutkinnan ja eläinpelastustehtävien yhteinen auto. Eläintehtävissä tarvittava välineistö kuljetetaan muusta autosta eristettynä, jotta palonsyyntutkinnassa tarvittava kalusto säilyy auton niin kutsutussa puhtaassa osassa.

    Pelastuksenlaitoksen käyttämiä eläinten kuljetushäkkejä.Vesa Grekula / Yle

    Autossa voidaan kuljettaa myös loukkaantuneita eläimiä.

    – Hevosta tai lehmää autoon ei saa. Koira, joutsen tai esimerkiksi lammas sen sijaan mahtuvat, kertoo Säämänen.

    Eläinten pelastamiseen satsaamista Juha Säämänen pitää sanalla sanoen tarpeellisena.

    – Eläimet ovat ihmisille rakkaita ja usein myös arvokasta omaisuutta. Lain mukaan meidän tehtävänä on muun muassa omaisuuden suojelu ja pelastaminen tarvittaessa.

    Lisää eläinpelastajia

    Eläinten pelastamiseen liittyvät tehtävät ovat viime vuosina olleet lievässä nousussa. Vuosina 2015–2017 koko maassa tehtäviä oli noin 2500, sitä ennen lukema pyöri kahden tuhannen tietämissä.

    – Kymenlaaksossa eläintehtäviä on vuodessa noin 100, kertoo Juha Säämänen.

    Ihmisten kynnys soittaa palokunta paikalle auttamaan pulaan joutuneita eläimiä on matala – joskus jopa liiankin matala.

    Esimerkiksi Helsingin pelastuslaitoksessa on huomattu, että ihmiset eivät aina tunnista eläinten luonnollista käyttäytymistä, olipa sitten kyse linnunpoikasesta, oravasta tai rusakosta. Esimerkiksi oravanpoikasista saatetaan tehdä hälytys silloin kun ne lähtevät pesästään tutkimaan ympäristöä.

    Eläinpelastajien työkalupakkiin kuuluu kirjaimellisesti myös työkalupakki. Se sisältää muun muassa erilaisia leikkureita sekä desinfiointiainetta, jota pelastajat tarvitsevat jos he joutuvat siirtymään lyhyen ajan sisällä esimerkiksi navetasta toiseen.Vesa Grekula / Yle

    Kymenlaakson pelastuslaitoksella eläinpelastamisiin on varauduttu kaikissa työvuoroissa.

    – Jokaisessa vuorossa on yksi henkilö, jolla on eläinten pelastamiseen tarvittava erikoisosaaminen, sanoo Säämänen.

    Osaamista tulee koko ajan myös lisää. Säämänen on toinen Kymenlaakson palomestareista, jotka vastaavat yhdessä Kaakkois-Suomen pelastusalan liiton kanssa sopimus- eli vapaaehtoisten palokuntien henkilöstön kouluttamisesta eläintehtäviin.

    Koulutuksessa ei ole kyse ainoastaan cityeläjiksi muuttuneiden harhailevien kauriiden pelastamisesta, vaan kyse on myös ihmisten omaisuuden, kuten hevosten tai lehmien pelastamiseen perehtymisestä.

    JHL jättää tutkintapyynnön poliisille Kouvolan kaupungin toimista

    JHL jättää tutkintapyynnön poliisille Kouvolan kaupungin toimista


    Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n Kouvolan paikallisyhdistys on päättänyt jättää tutkintapyynnön poliisille Kouvolan kaupungin menettelystä kotihoidon työntekijöille järjestetyn stressinhallintakoulutuksen raportoinnista. JHL haluaa...

    Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n Kouvolan paikallisyhdistys on päättänyt jättää tutkintapyynnön poliisille Kouvolan kaupungin menettelystä kotihoidon työntekijöille järjestetyn stressinhallintakoulutuksen raportoinnista.

    JHL haluaa selvittää, täyttääkö asian valmistelu ja kaupunginhallituksen päätös laillisuuden ja hyvän hallintotavan tunnusmerkit.

    Kiista syntyi, kun ammattiliiton mukaan kaupunginhallitukselle esiteltiin raportista karsittu versio.

    Kyse on Kouvolan kaupungin kotihoidon työntekijöille viime syksynä järjestetystä stressinhallintakoulutuksesta. Koulutuksesta laadittiin loppuraportti, josta oli ammattiliiton mukaan siivottu pois kaikki työnantajan kannalta negatiiviset asiat.

    JHL:n paikallisyhdistyksen mukaan raportista on nyt olemassa peräti kolme eri versiota, mutta alkuperäistä konsultin laatimaa raporttia ei ole lainkaan esitelty kaupunginhallitukselle.

    Kouvolan kaupunginhallitus käsitteli Vähemmällä stressillä parempaa tulosta -hankkeen loppuraporttia kokouksessaan 28. toukokuuta.

    Esityslistan liitteenä raportista oli kaksi eri versiota. Pidemmän version pituus oli 16 sivua. Lyhyemmän version pituus oli 15 sivua. Näistä kumpikaan ei ole alkuperäinen konsultin tekemä raportti, jossa oli liitteitä kuusi ja pituutta kaikkiaan 29 sivua.

    Aiemmin kaupunki kertoi, että alkuperäinen raportti olisi ollut esityslistan liitteenä, mutta näin ei olekaan.

    – Kaupunginhallituksen jäsenille on annettu väärää tietoa, puuskahtaa JHL:n paikallisyhdistyksen hallituksen puheenjohtajan Mauri Harjula.

    Kouvolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Harri Helminen (sd.) kiistää tiukasti, että hallituksen jäseniltä olisi pimitetty tietoa.

    Helmisen mukaan alkuperäinen raportti oli kokousasiakirjojen joukossa, vaikka sitä ei esityslistan liitteissä näkynytkään. Kolme liitettä jätettiin Helmisen mukaan pois tietosuojan takia.

    Viisi loukkaantui kahden auton kolarissa Haminassa

    Viisi loukkaantui kahden auton kolarissa Haminassa


    Viisi ihmistä sai vammoja auto-onnettomuudessa, joka sattui tiistai-iltana Haminassa. Viidestä yhden vammat olivat vakavia ja neljän muun lievempiä. Kaikki loukkaantuneet kuljetettiin sairaalaan tarkempiin tutkimuksiin. Onnettomuus sattui Haminan...

    Viisi ihmistä sai vammoja auto-onnettomuudessa, joka sattui tiistai-iltana Haminassa.

    Viidestä yhden vammat olivat vakavia ja neljän muun lievempiä. Kaikki loukkaantuneet kuljetettiin sairaalaan tarkempiin tutkimuksiin.

    Onnettomuus sattui Haminan Salmenvirrantiellä tiistaina illalla puoli yhdentoista aikaan. Kolarissa autot törmäsivät tuntemattomasta syystä toisiinsa ja ajoneuvot vaurioituivat korjauskelvottomiksi.

    Poliisin mukaan Pirkantien suunnasta Salmenvirrantietä ajanut henkilöauto ajautui kaarteessa vastaantulevien kaistalle. Silloin se törmäsi vastaan tulleeseen autoon. Poliisin tutkinnassa on saatu selville, että vastaantulevien kaistalle ajautunut henkilöauto on todennäköisesti ajanut ylinopeutta. Autoa kuljetti 18-vuotias mies.

    Alkoholilla tai muilla päihteillä ei epäillä olleen osuutta asiaan.

    Poliisi tutkii asiaa törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena.

    Artikkelia on täydennetty 6.6. 2018 kello 10.20 poliisin antamilla tiedoilla.

    Kuivuus uhkaa taloudellisesti ahtaalla olevia maatiloja – viljan kehitys pysähtyi Kaakkois-Suomessa

    Kuivuus uhkaa taloudellisesti ahtaalla olevia maatiloja – viljan kehitys pysähtyi Kaakkois-Suomessa


    Mistä on kyse?Kuivuus on viljelytiloilla nyt niin paha riesa, että se uhkaa kaataa jo aiemmin taloudellisesti heikkoja tiloja.Yhtäjaksoista sadetta tarvittaisiin reilu määrä ja vähintään vuorokauden verran.Kasvintuotannon asiantuntijan mielestä...

    Mistä on kyse?Kuivuus on viljelytiloilla nyt niin paha riesa, että se uhkaa kaataa jo aiemmin taloudellisesti heikkoja tiloja.Yhtäjaksoista sadetta tarvittaisiin reilu määrä ja vähintään vuorokauden verran.Kasvintuotannon asiantuntijan mielestä ilmaston ääriolosuhteet ovat lisääntyneet.

    Kaakkois-Suomen viljatiloilla nurmen ja viljan kehitys on pysähtynyt kuivuuden vuoksi. Jos sadetta ei saada pian, viljan oraat jäävät heikoiksi tai niitä ei tule ollenkaan, kertoo kasvintuotannon asiantuntija Eino Heinola ProAgriasta.

    – Kyllä viikon sisällä vettä olisi tarpeen saada. Ja sitä tarvittaisiin aika paljon – semmoinen vuorokausi vähintään tasaista sadetta 15–20:een millilitraa. Se auttaisi eteenpäin reilun viikon verran, Heinola sanoo.

    Heinola pelkää, että hyvin kasvamaan lähteneiden oraiden kehitys jää kesken ilman sadetta. Nurmisato on nyt vaarassa jäädä hyvin heikoksi.

    Vaikeudet kertautuvat kriisitiloilla

    Kuivuus uhkaa jo valmiiksi taloudellisesti ahtaalla olevia maatiloja. Viljelytekniikan on nyt oltava kunnossa, jotta tilat pääsevät edes tyydyttävään tulokseen. Tärkeään rooliin viljatiloilla nousevat nyt maan huolellinen muokkaus, rakenteesta huolehtiminen sekä kastelu. Tuholaistilanne on toistaiseksi melko rauhallinen.

    Viime syksy oli hankala, kun viljaa jäi puimatta. Kuivatuskustannukset nousivat korkeiksi, kun viljaa jouduttiin korjaamaan märkänä.

    – Nämä vaikeudet kertautuvat näköjään, Heinola huokaisee.

    Pro agrian kasvintuotannon asiantuntijan Eino Heinolan mielestä ilmaston ääriolosuhteet ovat selkeästi lisääntyneet.

    – Kyllä ilmasto on muuttunut sillä tavalla, että ääriolosuhteita, kylmää, kuumaa, kuivaa, märkää, aina jotain ääripäätä, on lähes joka vuosi. Normaali kesä on vain tilastossa, Heinola toteaa.

    Uusi hätäpuhelin toimii silloin, kun kännykät vaikenevat – esimmäinen asennettiin pikkukunnan paloaseman seinään

    Uusi hätäpuhelin toimii silloin, kun kännykät vaikenevat – esimmäinen asennettiin pikkukunnan paloaseman seinään


    Mistä on kyse?Pelastuslaitos asentaa hätätilanteisiin tarkoitettuja yleisöpuhelimia maaseudulle KymenlaaksossaTarkoituksena on parantaa kansalaisen mahdollisuuksia saada hätäpuhelut perilleHätäpuheluissa voi ilmetä ongelmia silloin, kun...

    Mistä on kyse?Pelastuslaitos asentaa hätätilanteisiin tarkoitettuja yleisöpuhelimia maaseudulle KymenlaaksossaTarkoituksena on parantaa kansalaisen mahdollisuuksia saada hätäpuhelut perilleHätäpuheluissa voi ilmetä ongelmia silloin, kun matkapuhelinverkot ovat poissa pelistäEnsimmäinen Apua-puhelin on asennettu Miehikkälään

    Perinteisten lankapuhelimien katoaminen on pannut pelastuslaitoksen miettimään, miten ihmiset saavat hälytetyksi apua pitkien sähkökatkojen aikana.

    Matkapuhelinten toiminta on nimittäin epävarmaa, jos virta katkeaa. Vaikka puhelimessa riittäisi akkua, yhteys voi katketa, jos virta loppuu tukiasemilta.

    Perinteiset lankapuhelimet sen sijaan toimivat myös sähkökatkojen ajan. Lankapuhelimet eivät tarvitse verkkosähköä, sille niiden tarvitsema käyttöjännite syötetään puhelinlankaa pitkin.

    Esimerkiksi viime talvena tykkylumi katkoi sähköjä Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa, minkä seurauksena myös matkapuhelimet alkoivat hiljentyä.

    112-hätänumeron tavoittaminen voikin pitkän sähkökatkon aikana osoittautua mahdottomaksi. Sen vuoksi Kymenlaaksossa on ensimmäisenä Suomessa otettu käyttöön hätätilanteisiin tarkoitettu yleisöpuhelin. Niin sanottuja Apua-puhelimia on tarkoitus asentaa maaseudulle. Apua-puhelimet toimivat viranomaisverkossa.

    Ideana on parantaa ihmisten mahdollisuuksia saada hätäpuhelut perille, kun matkapuhelinverkot ovat poissa pelistä.

    – Apua-puhelimia on tarkoitus asentaa pienille paikkakunnille, missä on pelkästään sopimuspalokunta. Paloasema on kylällä se piste, mistä ajatellaan, että apu saadaan, jos tietoyhteys katkeaa. Pienen paikkakunnan asemalla ei välttämättä kuitenkaan ole ketään päivystämässä. Puhelimesta voikin soittaa avunpyynnön, selittää Kymenlaakson pelastuslaitoksen johtaja Vesa Parkko.

    Jukka Viipuri Miehikkälän paloasemalta esittelee Apua-puhelimen toimintaa.Ville Pisto / YleNäin Apua-puhelin toimii

    Ensimmäinen Apua-puhelin on asennettu Miehikkälän paloaseman seinään. Yleisöpuhelin sijaitsee keltaisen suojalaatikon sisällä. Laatikon kannessa on musta luurin kuva, ja laatikon sisältä löytyy neljä painiketta. Painikkeista kolme on tarkoitettu hälytyksen tekemistä varten.

    Painamalla Apua palokunta -painiketta puhelin tekee automaattisen palohälytyksen. Silloin Miehikkälän paloaseman pelastajat saapuvat asemalle, josta he lähtevät esimerkiksi sammuttamaan paloa tai raivaamaan tielle kaatunutta puuta. Vastaavasti Apua sairaankuljetus -painikkeella hälytys ohjautuu ensivasteyksikölle, joka auttaa sairaustapauksissa. Muita hätätilanteita varten puhelimessa on myös Apua muu -painike.

    Painikkeista alimmainen on tarkoitettu puhumista varten. Sitä pohjassa pitämällä voi keskustella Kymenlaakson pelastuslaitoksen päivystäjän kanssa.

    – Sieltä sitten vastaillaan ja kysellään, että mikä on hätänä, kertoo Miehikkälän paloaseman päällikkö Jukka Viipuri.

    Puhelimella ei saa yhteyttä hätäkeskukseen, vaan linja avautuu Kymenlaakson pelastuslaitokseen. Pelastuslaitos kysyy hälytyksen tehneeltä tarkentavia tietoja avun tarpeesta, ja välittää tiedot tarvittaessa hätäkeskukselle.

    Miehikkälän paloaseman ensivasteyksikkö lähdössä hälytykseen.Ville Pisto / Yle"Onneksi puhelinta ei ole tarvinnut käyttää"

    Apua-puhelimella tehdyn hälytyksen jälkeen ensimmäiset pelastajat saapuvat asemalle minuuteissa. Miehikkälän paloasemalla ei ole vakituista henkilöstöä, joka päivystäisi asemalla. Pelastajat koostuvat vapaaehtoisista, jotka lähtevät hälytyksiin esimerkiksi työpaikalta tai kotoa.

    Asemalle saavuttuaan pelastajat menevät hälytyksen tehneen henkilön juttusille. Jos kyse on esimerkiksi tulipalosta, voidaan hälyttäjä ottaa mukaan pelastusajoneuvoon, jotta tämä voi näyttää tien tapahtumapaikalle.

    Jos kyse on sairaskohtauksesta, aloittaa ensivasteyksikkö hoitotoimenpiteet asemalla ennen ambulanssin saapumista.

    Tähän mennessä Miehikkälässä ei Apua-puhelimella ole tehty ainuttakaan hälytystä.

    – Onneksi puhelinta ei ole tarvinnut toistaiseksi käyttää, ja toivottavasti sitä ei koskaan tarvitsekaan. Se on kuitenkin varotoimenpide, jos ihmisellä ei ole muuta vaihtoehtoa tavoittaa apua, sanoo Kymenlaakson pelastuslaitoksen johtaja Vesa Parkko.

    Miehikkälän palokunnan vapaaehtoisia. Vasemmalta katsoen Riitta Viipuri, Juha Hakala, Taneli Peltola, Simo Viipuri, Antti Vanhala, Jarmo Ylä-Kotola ja Jukka Viipuri.Ville Pisto / YlePelastustoimi on valmistautunut matkapuhelinverkon katkoksiin

    Matkapuhelinverkko ei toimi ilman tukiasemia, jotka sijaitsevat esimerkiksi maastoon sijoitetuissa mastoissa. Haja-asutusalueiden tukiasemilla on vara-akut, joissa virtaa riittää noin kolmeksi tunniksi. Kolmea tuntia pitempään kestävät sähkökatkot saattavat aiheuttaa häiriöitä matkapuhelinten kuuluvuuteen.

    Pelastustoimi on valmistautunut matkapuhelinverkon häiriöihin ja katkoksiin erilaisin varotoimenpitein.

    – Tilannekohtaisesti perustetaan esimerkiksi päivityspisteitä paloasemille, jonne ihmiset voivat saapua hakemaan apua. Pelastuslaitos pystyy suunnittelemaan aika nopeastikin alueellisia järjestelmiä. Meillä on kattava paloasemaverkosto, sanoo sisäministeriön pelastusosaston ohjaus- ja kehittämisyksikön päällikkö Taito Vainio.

    Pelastuslaitokset harjoittelevat myös sitä varten, että matkapuhelinverkko ei toimi lainkaan. Matkapuhelinverkon häiriöt laajemmalla alueella aiheutuvat yleensä pitkästä sähkökatkosta, mitkä johtuvat useimmiten huonosta säästä, esimerkiksi myrskyistä, runsaista lumisateista, jäätävistä sateista tai salamaniskuista. Sähköverkko voi olla myös mahdollinen terrorismin ja sotatoimien kohde.

    Apua-puhelin on asennettu Miehikkälän paloaseman seinään.Ville Pisto / Yle

    – Jos hätäviestit eivät kulje lainkaan ja sähkökatkotilanne kylmänä aikana pitkittyisi, lähtisimme esimerkiksi paikan päälle tarkistamaan, että pitäisikö esimerkiksi kotona asuvat ikäihmiset evakuoida. Se missä järjestyksessä tällaista tehdään, neuvoteltaisiin yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimenpuolen kanssa, sanoo Taito Vainio sisäministeriöstä.

    Hätäpuhelu toimii operaattorista riippumatta

    Sisäministeriön mukaan matkapuhelinverkon häiriöt ovat Suomessa olleet tähän mennessä mittakaavaltaan pieniä. Matkapuhelinoperaattorin mukaan vaikein tilanne voi syntyä maaseudulla.

    Haja-asutusalueella kuuluvuus voi olla yksittäisten tukiasemien varassa, ja kaikkialla ei ole useamman operaattorin vahvaa peittoa. Silloin parin tukiaseman vikaantuminen voi synnyttää katvealueen, jossa puhelimet hiljenevät.

    112-hätänumeron tavoittaa matkapuhelimella kaikista varmimmin, jos alueella on useita operaattoreita.

    Yhden operaattorin varassa olevia alueita on kuitenkin Suomessa lopulta vähän.

    – Hätäpuhelu toimii operaattoririippumattomasti. Tällä on haluttu varmistaa, että vaikka yhden operaattorin verkko ei toimi, voi 112:een saada yhteyden, sanoo johtaja Tommi Säilä.

    Jos matkapuhelin ei kaikesta huolimatta löydä verkkoa, on olemassa pieni niksi, joka voi auttaa.

    – Ymmärrän, että hädän hetkellä tähän ei välttämättä ole aikaa, mutta sim-kortin irrottaminen voi auttaa. Silloin puhelin hakeutuu paremmin olemassa olevaan verkkoon, sanoo Tommi Säilä.

    Vielä harva Miehikkälässä asuva tietää Apua-puhelimesta, tai siitä, että sen vierestä löytyy sydämen häiriötoiminnan hoitoon tarkoitettu koje, defibrilaattori.Ville Pisto / YleLankapuhelimet ovat aataminaikaisia

    Operaattori muistuttaa, että lankapuhelimet saattavat toimia moitteettomasti vaikka matkapuhelimet lakkaisivat toimimasta.

    – Jos on todella haastava tilanne ja apua tarvitsee nopeasti ja mobiiliverkko ei toimi, niin sitten pitää hakeutua sellaiseen paikkaan, mistä apua voi hälyyttää. Voi mennä esimerkiksi naapuriin, missä on kiinteä puhelinverkko, sanoo johtaja Tommi Säilä Telia Oy:stä.

    Silti lankapuhelimetkaan eivät toimi kaikissa olosuhteissa. Yhteys voi katketa, jos puhelinlinjan päälle kaatuu esimerkiksi myrskyn aiheuttamana puu. Laajalta alueelta katkenneiden lankalinjojen korjaaminen on myös hidasta puuhaa. Lankayhteyksien palauttaminen myrskytuhojen keskellä voikin kestää pitkään.

    Sen sijaan matkapuhelinyhteydet palaavat nopeasti, kun sähkö saadaan kulkemaan tukiasemille.

    Pelastuslaitoksen mukaan matkapuhelimet ovatkin lisänneet ihmisten turvallisuutta huomattavasti.

    – Olisi todella aataminaikaista hommaa, että ainoastaan lankapuhelimella päästiin tekemään palohälytys. Jos ajatellaan, että esimerkiksi kolaripaikalla piti etsiä lähin lankapuhelin, niin nyt onnettomuuspaikalta pystyy kutsumaan apua välittömästi. Avunsaanti on nopeutunut merkittävästi, sanoo Kymenlaakson pelastuslaitoksen johtaja Vesa Parkko.

    Apua-puhelin on moderni versio 1950-luvun tekniikasta

    Kymenlaaksossa seuraava Apua-puhelin on tarkoitus asentaa Jaalaan.

    Apua-puhelmien kaltainen yleisöpuhelin ei ole keksintönä aivan uudenlainen. Esimerkiksi vielä 1970-luvun alussa kaupungeissa saattoi olla punaisia puhelinlaatikoita, joista sai tehtyä palohälytyksen.

    – Ja jos mennään oikein kauas taaksepäin, niin esimerkiksi Miehikkälässä oli sireeninkäynnistin paloaseman seinässä muistaakseni esimerkiksi 1950-luvulla. Siitä pystyi herättämään palokunnan. Apua-puhelin on tästä moderni versio, sanoo Kymenlaakson pelastuslaitoksen johtaja Vesa Parkko.

    Esimerkiksi puolustusministeriö on tehnyt ohjeet pitkien sähkökatkojen varalle.

    Kouvolan ratapihaonnettomuuden tutkinta on valmis – ratapihojen raidemuutoksista pitää jatkossa ilmoittaa tarkemmin

    Kouvolan ratapihaonnettomuuden tutkinta on valmis – ratapihojen raidemuutoksista pitää jatkossa ilmoittaa tarkemmin


    Onnettomuustutkintakeskus on saanut valmiiksi syyskuussa Kouvolan ratapihalla sattuneen onnettomuuden tutkinnan. Kouvolassa sattui vuosi sitten syyskuussa onnettomuus, jossa veturi, neljä kuormaamatonta vaunua ja kaksi vetyperoksidia sisältänyttä...

    Onnettomuustutkintakeskus on saanut valmiiksi syyskuussa Kouvolan ratapihalla sattuneen onnettomuuden tutkinnan.

    Kouvolassa sattui vuosi sitten syyskuussa onnettomuus, jossa veturi, neljä kuormaamatonta vaunua ja kaksi vetyperoksidia sisältänyttä konttivaunua ohjattiin tyhjäksi luullulle raiteelle, mutta ne törmäsivätkin ratapihalla seisseisiin puutavaravaunuihin. Kuormaamattoman siilovaunun keskuspuskin rikkoi vetyperoksidia sisältäneen säiliön, joka oli toisen vaunun lastina.

    Yksi henkilö loukkaantui ja maahan valui noin 11 000 litraa vetyperoksidi-liuosta.

    Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan onnettomuuden perimmäinen syy oli se, että puutavarajunan lähdön peruuntumisesta kyseisenä iltapäivänä ei ollut ilmoitettu vaihtotyöyksikölle. Vaihtotyöyksikön miehistö toimi heillä olleen työmääräyksen mukaisesti ja oli viemässä vaunuja tyhjälle raiteelle sen itäpäähän.

    Raidemuutokset ovat ratapihoilla jokapäiväistä toimintaa, mutta tutkinnassa selvisi, että niistä ilmoittamiseen ei ole aiemmin määritelty vastuutahoa tai ohjeistusta.

    Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että ratapihojen raidemuutoksien tekemiseen ja niistä ilmoittamiseen laaditaan kirjallinen ohjeistus. Liikenneviraston tulee myös huolehtia, että ratapihoilla toimitaan ohjeen mukaan. Työtapojen lisäksi ohjeissa nimetään vastuuhenkilöt.

    Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan onnettomuusriski on suuri, jos raidemuutoksia ei tehdä oikein, eikä niistä välitetä tietoa kaikille asiaan liittyville tahoille.

    Pyry Sarkiola / YleLiian kova vauhti

    Törmäykseen johtanut työntöliike suoritettiin myös liian suurella nopeudella. Kun raiteen havaittiin olevan virheellinen, ei törmäystä voitu enää estää.

    Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan jarrutusta olisi nopeuttanut, jos hätäjarrutus olisi tehty radio-ohjaimen sijaan veturin hätä seis -painikkeella. Radio-ohjaimessa ei kuitenkaan ole erillistä hätä seis -painiketta. Lisäksi kyseisissä vetureissa käytetyssä radio-ohjausjärjestelmässä havaittiin kahden sekunnin viive, mikä hidastaa hätäjarrutuksen alkua kriittisissä tilanteissa.

    Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Liikenteen turvallisuusvirasto edellyttäisi, että vaihtotöissä käytettävissä radio-ohjaimissa on erillinen viiveetön hätä seis -painike. Välittömänä toimenpiteenä hätäjarrutus tulee ohjeistaa tehtäväksi veturin hätä seis -painikkeesta.

    YleKoulutuksessa puutteita

    Tutkinnassa käytiin läpi myös vaihtotyönjohtajien koulutusta ja työnopastusta. Teoriakoulutuksen havaittiin painottuvan liikaa henkilöliikenteen kalustoon. Lisäksi radio-ohjaimen ja viestintävälineiden käyttöä ei tällä hetkellä pystytä harjoittelemaan valvotusti oppilaitoksella, jolloin oikeat menettelytavat voivat jäädä epäselviksi.

    Työnopastus tapahtuu pääosin osana normaalia ratapihatyöskentelyä. Työnopastus saattaa jäädä vajavaiseksi aikapulan takia eikä asiakokonaisuuksien läpikäyntiä varmisteta. Koulutuksen päätteeksi suoritettavan osaamisen varmistamisen, eli näytön vastaanoton dokumentoinnin havaittiin jäävän hyväksytty tai hylätty -tasolle, mikä ei kerro työntekijän valmiutta itsenäiseen työhön.

    Toiseksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että rautatiealan oppilaitoksien tulee sisällyttää simulaattorikoulutus vaihtotyönjohtajien koulutusohjelmaan. Simulaattorin tulee mahdollistaa erityyppisten radio-ohjainten käyttö.

    Kaupunginvaltuutettu osti seksiä alaikäiseltä – ehdollinen vankeustuomio säilyi hovioikeudessa

    Kaupunginvaltuutettu osti seksiä alaikäiseltä – ehdollinen vankeustuomio säilyi hovioikeudessa


    Kotkalaisen entisen kaupunginvaltuutetun saama tuomio seksipalvelujen ostamisesta nuorelta henkilöltä pysyi ennallaan Itä-Suomen hovioikeudessa. Oikeus piti voimassa myös tuomiot sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan...

    Kotkalaisen entisen kaupunginvaltuutetun saama tuomio seksipalvelujen ostamisesta nuorelta henkilöltä pysyi ennallaan Itä-Suomen hovioikeudessa. Oikeus piti voimassa myös tuomiot sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta sekä lievistä alkoholirikoksista.

    Mies tuomittiin Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa vuoden ja neljän kuukauden mittaiseen ehdolliseen vankeuteen. Lisäksi hänelle määrättiin 60 tuntia yhdyskuntapalvelua. Rikokset tapahtuivat vuonna 2015, jolloin mies vielä istui Kotkan valtuustossa. Mies kiisti tienneensä, että uhri oli alaikäinen.

    Tuomittu velvoitettiin korvaamaan asianomistajalle henkisestä kärsimyksestä 4 400 euroa. Oikeudenkäyntikuluista kertyy maksettavaa noin 12 000 euroa. Oikeus määräsi tapauksen asiakirjat salaiseksi 60 vuodeksi.

    Koulubussin kuljettaja ajoi humalassa – yksi koululainen kyydissä

    Koulubussin kuljettaja ajoi humalassa – yksi koululainen kyydissä


    Poliisin haaviin jäi torstai-aamuna Kaipiaisissa Kouvolassa humalassa koulubussia ajanut kuljettaja. Kuljettaja narahti humalassa ajamisesta poliisin normaalin valvonnan yhteydessä. Koulukyytiä kuljettanut paikkakuntalainen noin 60-vuotias mies...

    Poliisin haaviin jäi torstai-aamuna Kaipiaisissa Kouvolassa humalassa koulubussia ajanut kuljettaja.

    Kuljettaja narahti humalassa ajamisesta poliisin normaalin valvonnan yhteydessä. Koulukyytiä kuljettanut paikkakuntalainen noin 60-vuotias mies puhalsi alkometriin 1,97 promillen lukeman.

    Kyydissä oli yksi koululainen. Kyseisellä koulukuljetuksella liikkuu aamuisin sekä Kaipiaisten kouluun meneviä alakoululaisia sekä siirtokuljetuksessa olevia yläkoululaisia.

    Kuljettaja määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon. Poliisi tutkii tapausta törkeänä rattijuopumuksena.

    – Aamulla asiasta liikkui huhuja ja meillä oli siinä hässäkkää. Kuljetusyhtiö hankki varakuljettajan, mutta aamun koulukyyti oli joka tapauksessa reilusti myöhässä, Kaipiaisten koulun rehtori Veikko Valve kertoo.

    Iltapäivällä Kaakkois-Suomen poliisi tiedotti asiasta. Valve kertoo tiedottaneensa Wilman kautta vanhempia tapauksesta. Koulukyydit jatkuvat perjantaina normaalisti.

    Valveen 30-vuotisen uran aikana ei hänen mukaansa ole sattunut vastaavaa.

    Väkivalta yhdessä asuvien parien välillä kääntyi äkkiä selvään laskuun – syynä Kelan asumistuki?

    Väkivalta yhdessä asuvien parien välillä kääntyi äkkiä selvään laskuun – syynä Kelan asumistuki?


    Poliisin tietoon tullut väkivalta samassa taloudessa asuvien pariskuntien välillä on kääntynyt selvään laskuun. Viranomaiset tilastoivat viime vuonna reilut 3 000 tapausta, joissa väkivaltaa esiintyi avo- tai avioparien välillä. Kolmena...

    Poliisin tietoon tullut väkivalta samassa taloudessa asuvien pariskuntien välillä on kääntynyt selvään laskuun.

    Viranomaiset tilastoivat viime vuonna reilut 3 000 tapausta, joissa väkivaltaa esiintyi avo- tai avioparien välillä. Kolmena edellisenä vuonna tapauksia on ollut 500-600 enemmän.

    Tilastokeskus arvioi, että lasku johtuu osin parisuhteiden muodossa tapahtuneista muutoksista.

    – Avioliittojen määrä on laskenut ja pariskunnat eivät välttämättä muuta enää samaan asuntoon. Silloin avoparit eivät näy meidän rekistereissämme, kertoo yliaktuaari Kimmo Haapakangas Tilastokeskuksesta.

    Pudotus on ollut suurin opiskeluiässä olevilla nuorilla avo- ja aviopareilla. 21–24-vuotiailla ylöskirjattujen väkivaltatapausten määrä väheni jopa kolmanneksella. Toisaalta tapausten määrä väheni selvästi myös vanhemmilla, 44–64-vuotiailla.

    – Olen miettinyt, minkä verran Kelan asumistuen muutos on vähentänyt yhteiseen asuntoon muuttamista etenkin opiskelijapariskunnilla, Haapakangas toteaa.

    Kelan mukaan yksin asuvien asumistuensaajien määrä kasvoi selvästi viime vuonna. Tuensaajia oli viime vuoden lopussa yli 250 000, kun vuoden 2016 lopussa heitä oli 150 000. Kelasta arvioidaan, että muutos asumistukeen on voinut vaikuttaa pariskuntien asumismuotoon, mutta tietoa asiasta ei ole.

    Samalla jääkaapilla

    Opiskelijoiden asumislisä poistui viime kesänä, ja opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin.

    Muutos kohtelee huonosti niitä opiskelijoita, jotka asuvat yhdessä töissä käyvän avopuolison kanssa. Kun aiemmin käytössä ollut opiskelijoiden asumislisä laskettiin opiskelijan omien tulojen mukaan, on yleinen asumistuki ruokakuntakohtainen.

    Ruokakunnalla tarkoitetaan henkilöitä, jotka käyvät samalla jääkaapilla. Jos samalla jääkaapilla vierailevien henkilöiden tulot ovat yhteensä liian suuria, ei asumistukea myönnetä – vaikka pariskunnan opiskelija eläisi pelkällä opintotuella.

    Kelan mukaan kyseessä on ruokakunta, jos asunto on vuokrattu yhteisellä vuokrasopimuksella. Silloin ei ole väliä sillä, ovatko kyseessä kaverit vai avopuolisot.

    TilastokeskusVäkivaltaiset exät

    Vuonna 2017 tilastoiduista perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapauksesta yli joka kolmas oli avio- ja avopuolisoiden välistä väkivaltaa. Osuus on ollut laskussa vuodesta 2009 lähtien.

    Väkivalta entisten avio- tai avopuolisoiden välillä on sen sijaan ollut viime vuosina kasvussa. Viidennes kaikesta perhe- ja lähisuhdeväkivallasta tapahtui viime vuonna entisten avio- tai avopuolisoiden välillä.

    Luku saattaa olla todellisuudessa suurempikin, sillä tilastoissa näkyvät vain poliisille ilmoitetut tapaukset.

    – Tapausten määrän nousu voisi selittyä sillä, että uskalletaan erota väkivaltaisesta suhteesta. Toisaalta rikosilmoitusta kumppanista ei ole helppo tehdä, Haapakangas toteaa.

    Hän viittaa Ylen viikonloppuna julkaisemaan juttuun parisuhdeväkivaltaa kokeneesta naisesta, joka epäröi rikosilmoituksen tekemistä pitkään.

    Yli 80 prosenttia entisten tai nykyisten avo- ja aviopuolisoiden välisen väkivallan uhreista oli viime vuonna naisia. Tänään torstaina julkaistun selvityksen mukaan naiset kohtaavat Suomessa EU-maista toiseksi eniten väkivaltaa. Edelle kiilaavat vain Latvia ja Tanska.

    Yli puolet rikoksista pahoinpitelyitä

    Poliisin tietoon tullut perhe- ja lähisuhdeväkivalta kokonaisuutena on kääntynyt laskuun. Viranomaisten tietoihin kirjattiin viime vuonna 8 300 perheväkivallan uhria, kun kahtena edellisenä vuonna heitä oli noin 8 800.

    Väkivaltaa esiintyi väkilukuun suhteutettuna eniten Keski-Suomessa, Kainuussa ja Pohjois-Savossa. Vähiten tapauksia oli Etelä-Karjalassa. Tilastoihin päätyneestä perhe- ja lähisuhdeväkivallasta puolet tapahtui samassa asunnossa asuvien henkilöiden välillä.

    Kaikista tilastoiduista perhe- ja lähisuhdeväkivaltarikoksista hieman yli puolet oli pahoinpitelyitä ja runsas viidennes lieviä pahoinpitelyitä.

    Perhe hankki suomenhevosen valokuvan perusteella – oikuttelevasta Saaga S:stä kasvoi ravikuningatar, joka juoksee nyt valtavia rahasummia

    Perhe hankki suomenhevosen valokuvan perusteella – oikuttelevasta Saaga S:stä kasvoi ravikuningatar, joka juoksee nyt valtavia rahasummia


    Maisema on kuin suoraan Suomi-filmistä. Vihreällä laitumella kukkivat voikukat, ja iso koivuvanhus tarjoaa suojaa auringon paahteelta. Taustalla siintää järvi. Sulavarakenteinen suomenhevostamma Saaga S on juuri saanut syötyä kaura-annoksensa....

    Maisema on kuin suoraan Suomi-filmistä. Vihreällä laitumella kukkivat voikukat, ja iso koivuvanhus tarjoaa suojaa auringon paahteelta. Taustalla siintää järvi.

    Sulavarakenteinen suomenhevostamma Saaga S on juuri saanut syötyä kaura-annoksensa. Kuningatarmaisen ylväästi se kääntyy ja nostaa toisen takajalkansa vienosti toista jalkaa vasten. On päivälevon aika.

    Saaga SSyntynyt 21.4.2006 KeminmaassaIsä: Turo, äiti: Aava SOmistaja: ravitalli PyysaloOhjastaja: Matti NisonenRavikuningatar 2015, 2016, 2017Ravilähtöjä 136, voittosumma 441 410 euroa

    Lähde: Hippos

    Hevonen on täysin tietämätön sitä ympäröivästä kohusta. Saaga S on dokumenttielokuvan päätähti. Elokuva Satu suomenhevosesta - Saaga S tulee yleisöensi-iltaan heinäkuun lopussa.

    Lappeenrantalainen Kai Kuntola seurasi reilun vuoden ajan Pyysalon perheen ja Saagan elämää, ja taltioi materiaalia niin ravikilpailuista kuin harjoituspäivistä viikoittain. Tuloksena syntyi reilun tunnin mittainen dokumentti. Projekti kesti kaikkiaan puolitoista vuotta.

    – Seurasimme ja kuvasimme Pyysalon pariskunnan ja hevosen yhteiseloa niin arjessa kuin ravikilpailuissakin. Elokuvan tekeminen pyöri omassa päässä koko ajan, sanoo dokumentin tekijä Kai Kuntola.

    – Rahaa projektiin ei aluksi ollut lainkaan, mutta kun kyseessä oli seurantadokumentti, oli työt ja kuvaukset aloitettava heti, kun projektista päätettiin.

    Saaga S on elokuvatähti yhdessä isäntänsä Ilkka Pyysalon kanssa.Sirkka Haverinen/Yle

    Työn edistyessä myös Suomen Hippoksen mielenkiinto dokumenttia kohtaan heräsi. Hippos tuli mukaan pienellä rahasummalla ja antoi apuaan elokuvan markkinoinnissa ja levityksessä.

    Ravihevosesta ja sen tarinasta ei aiemmin ole tehty vastaavanlaista elokuvaa. Hippoksen viestintä- ja markkinointipäällikkö Merja Tuunanen pitää tärkeänä, että hevosen tarina taltioidaan.

    – Näin tässä pelkkiä mahdollisuuksia raviurheilun lajimarkkinoinnin puolesta, sanoo Tuunanen.

    Saagan ostaminen oli lottovoitto

    Ravihevoset ovat kuuluneet taipalsaarelaiseen Pyysalon perheeseen jo vuosikymmeniä. Isä Esko Pyysalolla oli aikoinaan työhevosia ja muutamia ravihevosia. Hevoselämä tuli siten tutuksi jo pikkupojasta Ilkka Pyysalolle. Vaikka hevosia on ollut, tullut ja mennyt, niin Saaga S:n kaltaista voittajahevosta ei aiemmin ole Pyysalon mailla nähty.

    Pyysalon pariskunnan ja Saagan kohtaaminen on tarina jo itsessään. Kun vuonna 2007 Ilkka ja Milla Pyysalo eivät löytäneet sopivaa hevosta myynti-ilmoituksista, he julkaisivat oman ostoilmoituksen, joka yhdisti Saaga S:n ja Pyysalon perheen. Pyysalot ostivat Saaga S:n valokuvan perusteella puolitoistavuotiaana varsana Keminmaasta.

    – Silloin vielä en kovin paljon ymmärtänyt hevosista, mutta se valokuva oli niin myyvä, ja siinä oli jotain sellaista, joka napsahti, kertoo Ilkka Pyysalo.

    Kuninkuusravien kuningatar

    Nyt 12-vuotiaana Saaga S on tuonut Pyysalon perheelle yli 400 000 euroa voittorahoja ravikilpailuista. Kolmena vuonna peräkkäin hevonen on voittanut Kuninkuusravien kuningatartittelin.

    Kuninkuusravit on kaksipäiväinen hevostapahtuma, joka järjestetään Suomessa joka vuosi. Se on myös suomenhevosten päätapahtuma, joka tuo tapahtuman järjestävälle paikkakunnalle yleensä yli 50 000 raviurheilun ystävää.

    Ilkka Pyysalo on kouluttautunut muutama vuosi sitten hevoshierojaksi.

    – Saagan lihakset käydään läpi aina ennen ja jälkeen kilpailun. Tarkoitus on, että lihakset pidetään jatkuvasti kunnossa.

    Taitojaan Pyysalo käyttää myös muiden hevosten hoidossa. Hevosista on tullut Ilkka Pyysalolle täyspäiväinen ammatti.

    Ravikuningatar on tuonut Pyysalon perheeseen lähes 450 000 euroa.Klaudia Käkelä / YleLähellä katastrofia

    Vaikka rahaa on tullutkin, on Saaga S:n luonne ja tavat pitänyt opetella kantapään kautta.

    Saaga S on kotilaitumellaan rauhallinen hevonen. Omapäiset piirteet tulevat näkyviin ravikilpailuissa, yleensä jo tallialueella. Ensimmäiset kisat Kouvolassa kuluvan vuosikymmenen alussa olivat järkytys Ilkka Pyysalolle. Saaga S oli hermostunut jo ennen starttia. Kilpailu meni hyvin, mutta onnistuneen juoksun jälkeen oltiin lähellä katastrofia.

    Kisan jälkeen hevonen ei suostunut lopettamaan juoksua, vaan vauhkoontuneena se juoksi ympäri rataa kunnes se saatiin ohjattua niin sanotulle verryttelyradalle, jossa ohjastaja ajoi vielä lähes kymmenen kilometriä. Senkään jälkeen hevonen ei rauhoittunut, vaan riehui ja nousi takajaloilleen.

    – Lopulta vauhdissa saatiin kärryt riisuttua ja ohjattua Saaga vieraaseen karsinaan, jossa saatiin valjaat otettua pois. Eläinlääkäri antoi lopulta rauhoittavan piikin. Sitten nopeasti kuljetusvaunuun ja kotiin, kertoo Ilkka Pyysalo.

    – Silloin kävi mielessä, kuinka hullu hevonen tuli ostettua. Iän myötä hevonen on onneksi tasaantunut ja rauhoittunut, kertoo Pyysalo.

    Isännän huppari silmillä kisoihin

    Tutut rutiinit ovat tärkeitä oikukkaalle hevoselle. Kilpailupäivänä Saaga S astuu kuljetusvaunuun yhdessä shetlanninponi Manne mukanaan. Pieni poni matkakaverina rauhoittaa kilparadoille siirtymistä. Toinen erikoisuus on se, että Saaga S astuu kuljetusvaunuun isännän huppari silmillä eli “sokeana” Ilkka Pyysalon ohjaamana.

    Pieni Manne-poni rauhoittaa Saaga S:ää kilpailumatkoilla.Kare Lehtonen /Yle

    Tämäkin tarina liittyy vaikeuteen saada hevonen kuljetusvaunuun. Jälleen Kouvolan raviradalla Ilkka Pyysalo oli useamman tunnin yrittänyt saada hevosta kyytiin ja lopulta heittänyt oman beigen hupparinsa hevosen silmille. Näin Saaga saatiin kuljetusvaunuun.

    – Jos se haluaa, niin annetaan sen pitää huppari silmillä. Se on meille kaikille kivuttomin vaihtoehto.

    – Kotiinpaluu onnistuu ilman hupparia ja samoin harjoituksiin lähteminen.

    Ilkan beige huppari on siis osoittautunut myös tärkeäksi rutiiniksi kisapäivänä.

    Kuningatar tykkää uimisesta

    Ennen tulevan kesän päätähtäintä, Rovaniemen kuninkuusraveja, Saaga S osallistuu neljään tai viiteen tammalähtöön. Päivittäisiin rutiineihin kuuluvat uintireissut Saimaassa ja harjoitusajot tutuissa maisemissa Taipalsaarella.

    Elokuvatähdet ovat usein suuria diivoja, jotka tuntevat oman arvonsa, niin myös Saaga S. Se siirtyy vihreällä laitumella ison kotikoivun varjoon jatkamaan päivälepoaan uljaasti astellen ja häntäjouhet heiluen.

    Suomeen on tulossa kaksi uutta ja kallista lääkärihelikopteria – nyt lääkärit kiistelevät siitä, onko niille tarvetta:

    Suomeen on tulossa kaksi uutta ja kallista lääkärihelikopteria – nyt lääkärit kiistelevät siitä, onko niille tarvetta: "Raha voitaisiin käyttää paremmin"


    Mistä on kyse?Useat Ylen haastattelemat ensihoidon asiantuntijat kritisoivat hallituksen päätöstä hankkia Suomeen kaksi uutta lääkärihelikopteriaLääkärihelikopterit ovat tulossa Kaakkois-Suomeen ja PohjanmaallePäätöstä kritisoidaan...

    Mistä on kyse?Useat Ylen haastattelemat ensihoidon asiantuntijat kritisoivat hallituksen päätöstä hankkia Suomeen kaksi uutta lääkärihelikopteriaLääkärihelikopterit ovat tulossa Kaakkois-Suomeen ja PohjanmaallePäätöstä kritisoidaan poliittiseksi, huonosti valmistelluksi ja lääketieteellisestä näkökulmasta hataraksiLääkärihelikopteritoiminnasta vastaavan FinnHEMSin tutkimusjohtajan mukaan kyse on muutosvastarinnasta

    – Tämä asia on niin politisoitunut, että olemme keskustelleet sisäisesti, että emme tässä vaiheessa anna mitään vahvoja lausuntoja, kertoo Helsingin yliopistollisen keskussairaalan ensihoidon linjajohtaja Markku Kuisma heti haastattelun kärkeen.

    Kuisma on yksi Suomen johtavia ensihoidon asiantuntijoita. Hallituksen päätöksestä hankkia Suomeen kaksi uutta lääkärikopteria hän kuitenkin puhuu kieli keskellä suuta. Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti hankinnasta huhtikuussa. Toinen kopteri on tulossa Kaakkois-Suomeen ja toinen Pohjanmaalle. Uusien koptereiden on määrä olla käytössä vuoden 2022 alussa.

    Muut Ylen haastattelemat ensihoidon asiantuntijat ovat Kuismaa kärkkäämpiä. Yksi heistä on Joensuun keskussairaalan päivystyksen ylilääkäri Susanna Wilen.

    – Tämä on äärimmäisen arkaluontoinen asia kritisoida julkisuudessa. Joka kerta kun sitä kritisoidaan, joku tuo esille jonkun omaisensa tai tuttavan tuttavansa, joka on pelastunut kyseisen hoidon ansiosta, Wilen sanoo.

    – Ei kenenkään kansalaisen perusturvallisuus siihen kaadu, että Suomeen ei tulisi näitä kahta kopteritukikohtaa lisää, mutta on aika hyvin annettu ymmärtää, että tämä on kriittinen asia. Ajattele itseäsi: Jos olisit poliittinen päättäjä, ja sinulle kerrottaisiin että jos helikoptereita ei tule, kansalaisia kuolee... Kyse on taitavasta poliittisesta lobbauksesta, huokaisee anestesian ylilääkäri Heikki Laine Mikkelin keskussairaalasta.

    Kalle Mäkelä / YleEduskunnan oikeusasiamiehen julkinen arvostelu ei ole koskaan urakehityksen kannalta hyvä, mutta minusta hän ei ihan ymmärtänyt mitä lausui. Susanna Wilen Kopteri vs. ambulanssi

    Useat Ylen haastattelemat ylilääkärit ovat sitä mieltä, että uusille lääkärihelikoptereille ei ole riittävää lääketieteellistä perustetta. Yksi kopteritukikohta maksaa noin viisi miljoonaa euroa.

    Kukaan ei kiistä, etteikö uusille lääkärikoptereille sinänsä olisi käyttöä tai etteikö niillä pelastettaisi henkiä. Kysymys on ennen kaikkea siitä, mitä kaikkea muuta samalla rahalla voitaisiin saada. Esimerkiksi Susanna Wilen on sitä mieltä, että raha voitaisiin käyttää paremmin.

    – Jos saisin saman rahan, ja voisin käyttää sen maayksikön toimintaan, väitän että tuottaisimme parempaa ensihoidon palvelua ja pelastaisimme enemmän henkiä kuin helikopteri pystyy pelastamaan, Wilen pohtii.

    Viiden lääkärihelikopterin lisäksi Rovaniemellä sijaitsee lääkintähelikopteri, jonka mukana kulkee ensihoitajia.Uula Kuvaja / Yle

    Kopteritukikohdan hallinointiin ja rahoitukseen kaavaillaan myös muutoksia. Lääkäreiden pelkona on, että tulevaisuudessa koptereihin käytettävä raha olisi pois muusta sairaanhoidosta, jos rahoitus ei tule suoraan valtion kassasta.

    – Eihän tässä ongelmaa olisi, jos rahaa olisi rajattomasti. Jostakin pitää tinkiä, jos rahaa ei tule lisää. Pelkään, että sairaaloiden toiminta kilpailee samoista rahoista, pitkään lääkärihelikopteritoiminnassa mukana ollut ylilääkäri Heikki Laine sanoo.

    "Poliittinen päätös"

    Lääkärit kritisoivat päätöstä lisätä lääkärikoptereiden määrää poliittisen lobbauksen tulokseksi, jonka valmistelussa ammattiosaajien mielipide sivuutettiin.

    – Varsin yllättävää, että minkäänlaista valtakunnan tason tietoisuutta valmistelusta ei ole tuntunut olevan kenelläkään. Ensihoitolääketieteen näkökulma näyttää jääneen täysin pimentoon, sanoo Etelä-Karjalan keskussairaalan ensihoidon ylilääkäri Pekka Korvenoja.

    – Kyllähän tämä prosessi on näin tainnut mennä. Se on jonkinlainen poliittinen päätös, sanoo ensihoidon ylilääkäri Petri Loikas Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Careasta.

    Korvenoja työskentelee keskussairaalassa Lappeenrannassa ja Loikas Kotkassa. Toinen uusista kopteritukikohdista on tulossa näiden sairaaloiden alueelle Kaakkois-Suomeen. Toinen uusi tukikohta on tulossa Pohjanmaalle.

    Sääolosuhteet rajoittavat pelastushelikoptereiden toimintaa etenkin talvella.Risto Koskinen / Yle"Eihän tässä yhdenvertaisuus toteudu missään tapauksessa"

    Verkoston laajentamisen perusteluna käytettiin muun muassa eduskunnan oikeusasiamiehen kannanottoa, jonka mukaan nykyisellä viisi lääkärihelikopteria ja yhden lääkintähelikopterin kattavalla verkostolla ei pystytä takaamaan tasavertaista hoitoa, koska osa alueesta jää katveeseen.

    Oikeusasiamiehen perustelu naurattaa ylilääkäri Susanna Wileniä.

    – Eduskunnan oikeusasiamiehen julkinen arvostelu ei ole koskaan urakehityksen kannalta hyvä, mutta minusta hän ei ihan ymmärtänyt mitä lausui. Eihän tässä yhdenvertaisuus toteudu missään tapauksessa. Meillä on isot laskettelukeskukset pohjoisessa, joissa voi sattua mitä hyvänsä. Ei sinne saada kopteria lähetettyä. Jos meillä on kuntia, joihin ei saada poliisia kahteen tuntiin, niin on tämä nyt vähän hassu asia, Wilen sanoo.

    Helsingin yliopistollisen keskussairaalan linjajohtaja Markku Kuisman mukaan tasavertaisuuden kannalta ensisijaista on se, että ensihoitaja saadaan nopeasti tapahtumapaikalle.

    – Ainakin 95 prosentissa potilaan tavoittaa ensihoitaja. Se on oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden kannalta tärkeämpää kuin koska lääkäri tulee, ja tuleeko hän kaikissa tilanteissa johonkin ekstreemiin paikkaan, Kuisma sanoo.

    Ensihoidon tavoittamisaikatauluista on säädetty tammikuussa voimaan tulleessa ensihoitoasetuksessa. Asetuksessa määritellään muun muassa tehtäväkiireellisyysluokat ja tavoiteajat hoidon saapumiselle. Lisäksi siinä todetaan näin:

    Saman alueluokan väestön tulee saada yhdenvertainen palvelu ensihoitopalvelun järjestämistavasta riippumatta. Ensihoitoasetus Risto Degerman / Yle"Maayksiköt eivät ole tarpeeksi nopeita"

    Hallitusneuvos Ismo Tuominen sosiaali- ja terveysministeriöstä puolustaa uudistusta.

    – Mielestäni maassa on yksimielisyys siitä, että lääkärihelikopterit ovat valtakunnan tasolla ainoa toimiva tapa hoitaa ensihoitolääkäri suurimmalle osalle vaativaa hoitoa tarvitsevista potilaista puolessa tunnissa, Tuominen kertoo sähköpostitse.

    Hän muistuttaa, että ambulansseihin perustuva ensihoitolääkäriverkosto vaatisi enemmän työvoimaa. Samaa kertoo Suomen lääkärihelikopteriverkoston toiminnasta vastaavan FinnHEMS Oy:n tutkimusjohtaja Ilkka Virkkunen.

    Virkkusen mukaan kyse on muutosvastarinnasta. Virkkusen mukaan lääkärit myös osaavat työnsä paremmin, jos osaaminen tiivistetään laajemman maaverkoston sijaan helikoptereihin.

    – Kriittinen potilasmassa jää niin pieneksi, että siellä ei synny erityisosaamista hätätilapotilaiden hoitamisesta niin kuin helikopteriyksiköissä syntyy. Se on ehkä potilaan kannalta kaikkein hankalin asia. Kukaan ei halua mennä sellaisen kirurgin hoidettavaksi, joka hoitaa kymmenen hätätilapotilasta vuodessa.

    Virkkusen mukaan maayksiköt eivät myöskään ole tarpeeksi nopeita.

    – Suomessa on yksi paikka, jossa 24/7 ensihoitolääkäritoiminta on mielekästä maayksiköllä, ja se on Helsinki. Kaikkialla muualla väestö on hajautunut niin laajalle, että maayksikkö ei vain ole riittävän nopea kulkuneuvo.

    Ensihoidon ylilääkäri Pekka Korvenoja on eri mieltä. Hän on parhaillaan perustamassa lääkärimaayksikköä Lappeenrantaan. Hänen mielestään valmiutta tulee ylläpitää jatkuvalla koulutuksella.

    Korvenoja näkee, että ensihoitolääkäri säästää sairaalan resursseja, kun potilaita ei tarvitse tuoda sairaalaan, vaan heidät voidaan hoitaa useammin suoraan tapahtumapaikalla.

    – Me tarvitsemme hyvin toimivan ja alueelliset tarpeet ymmärtävän ensihoitolääkäripäivystyksen, vaikka väestöpohja ei puhtaasti näin massiivista resurssointia edellyttäisikään.

    Lääkärikoptereihin saattaa iskeä lentäjäpula — vain harva lentäjä täyttää vaatimukset: “Uhkaa toiminnan jatkuvuutta”

    Lääkärikoptereihin saattaa iskeä lentäjäpula — vain harva lentäjä täyttää vaatimukset: “Uhkaa toiminnan jatkuvuutta”


    Uusien lentäjien saaminen lääkärikoptereihin saattaa vaikeutua tulevina vuosina. Nykyisistä lentäjistä 75 prosenttia jää eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana, ja uusia tulee alalle hitaasti. — Meillä on nyt tarpeeksi lentäjiä, mutta...

    Uusien lentäjien saaminen lääkärikoptereihin saattaa vaikeutua tulevina vuosina. Nykyisistä lentäjistä 75 prosenttia jää eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana, ja uusia tulee alalle hitaasti.

    — Meillä on nyt tarpeeksi lentäjiä, mutta ilman reagointia lentäjäpula uhkaa toiminnan jatkuvuutta 5–10 vuoden kuluttua, pohtii lääkärihelikopteritoiminnasta vastaavan FinnHEMSin toimitusjohtaja Jyri Örri.

    Lääkärikopterien tukikohdat sijaitsevat Vantaalla, Turussa, Tampereella, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä. Lentäjien tarve lisääntyy vuonna entisestään 2022, koska silloin perustetaan tukikohdat myös Seinäjoen seudulle ja Kaakkois-Suomeen.

    Useat ensihoidon ylilääkärit ovat arvostelleet lääkärihelikopteritoiminnan laajennussuunnitelmia.

    Tarvittava lentokokemus kertyy hitaasti

    Lentäjiltä vaaditaan muun muassa pätevyyttä lentää mittariolosuhteissa eli ilman näköyhteyttä maahan. Edellytyksenä on myös tuhannen tunnin kokemus helikopterin päällikkönä. Vaatimukset tulevat ilmailusäädöksistä.

    Sopivia pilotteja on Suomessa niukanlaisesti. Suurin ongelma liittyy lentotuntien kartuttamiseen. Yksittäiset lennot ovat yleensä kestoltaan melko lyhyitä, eikä Suomessa ole kovin kummoista siviilipuolen markkinaa, missä tunteja karttuisi.

    Suomessa mittarilento- ja päällikkötunteja kertyy lähinnä Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen lentäjille. Yksi Turun tukikohdan lentäjistä on Turun vartiolentueen entinen päällikkö Santtu Mannila.Kalle Mäkelä / Yle

    — Esimerkiksi Norjassa lennetään helikoptereilla merkittävästi enemmän kuin Suomessa, sanoo FinnHEMSin toimitusjohtaja Jyri Örri.

    Trafin alustavan tilaston mukaan Suomessa lennettiin viime vuonna helikoptereilla ansio- ja yksityislentoa yhteensä reilut 11 000 tuntia. Aikataulunmukaista liikennelentoa ei ole ollut Suomessa sitten vuoden 2008, jolloin Copterline pisti pillit pussiin.

    Norjan ilmailuviranomaisen Luftfartstilsynetin tilastojen mukaan maassa lennetään helikoptereilla ainakin kymmenen kertaa Suomea enemmän. Pelkästään porauslautoille lennettiin viime vuonna 40 000 tuntia.

    Vuosien päässä odottavaa ongelmaa on ratkottava jo nyt

    FinnHEMSin toimitusjohtaja Jyri Örrin mukaan mahdollista lentäjäpulaa on jo alettu pohtia. Syytä onkin, sillä kaksi vuotta kestävän peruskoulutuksen ja vaadittavien lentotuntien takia lääkärikopteriin kelpaavan lentäjän kouluttaminen kestää käytännössä vuosia.

    — Yhtiö on ruvennut pohtimaan eri toimijoiden kanssa, millaisia koulutuspolkuja lentäjille voisi luoda. Peruslentokoulutuksessa voisi olla saavutettavissa synergiaa Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen kanssa, Örri sanoo.

    Lentäjien rekrytoiminen muista maista on pulmallista kielen takia. Yhteydet esimerkiksi lääkärikopterin ja hätäkeskuksen kanssa hoidetaan suomeksi.

    8 000 ulkomaalaisen risteilyturistin ryntäys yllätti Kotkan vuosi sitten – tänä kesänä sitä pelkoa ei ole

    8 000 ulkomaalaisen risteilyturistin ryntäys yllätti Kotkan vuosi sitten – tänä kesänä sitä pelkoa ei ole


    Kotkan risteilykesä käynnistyi tänään aurinkoisessa säässä, kun M/S Saga Pearl II lipui varhain aamulla Kantasataman laituriin. Laivan brittikapteeni oli viehättynyt näkemästään. – Saaristomaisemat ovat kauniita. En ole koskaan ollut...

    Kotkan risteilykesä käynnistyi tänään aurinkoisessa säässä, kun M/S Saga Pearl II lipui varhain aamulla Kantasataman laituriin.

    Laivan brittikapteeni oli viehättynyt näkemästään.

    – Saaristomaisemat ovat kauniita. En ole koskaan ollut Kotkassa aiemmin, joten tämä on hyvin kiinnostavaa. Olemme kaikki hyvin iloisia tänne tulosta, kapteeni Kim Tanner toteaa.

    Mallorcalla asuva Kim Tanner on toiminut M/S Saga Pearl II:n kapteenina reilun vuoden.Juha Korhonen / Yle

    164 metriä pitkä laiva on erikoistunut pieniin satamiin, joihin isot laivat eivät kokonsa vuoksi voi ankkuroitua. Iso-Britannian Doverista matkaan lähtenyt laiva pysähtyy kahden viikon aikana Kotkan lisäksi Puolan Gdanskissa, Pietarissa, Ruotsin Visbyssä ja Karlskronassa sekä Saksan Kielissä.

    – Matkustajamme haluavat nimenomaan löytää uusia paikkoja. Olemme olleet monissa näistä satamissa aiemmin, mutta Kotkassa emme. Odotan, että matkustajat tulevat takaisin laivalle innoissaan, ja sanovat haluavansa palata tänne, Tanner sanoo.

    Matkustajat viettävät paljon aikaa laivan kansilla.Juha Korhonen / Yle

    Laiva viipyy Kantasatamassa vuorokauden. Matkustajat viettävät päivän Kotkan ja Haminan seuduilla. He osallistuvat erilaisille retkille ja viettävät aikaa kaupungilla.

    Edna Dawson on ensimmäistä kertaa Itämeren risteilyllä. Hän suuntasi retkelle Kotkan saaristoon.

    – Sää on aivan upea! En ole ollut Suomessa koskaan aiemmin, enkä tiedä maasta paljon. Tämä on uusi kokemus, Dawson sanoo.

    Pienempiä laivoja ja vähemmän matkustajia

    Risteilyliikenne Kotkassa käynnistyi viime vuonna vuosien työn tuloksena. Tänä vuonna Kotkaan saapuvat laivat ovat viimevuotisia pienempiä, joten ne voivat ankkuroitua Kantasatamaan Mussalon sijasta. Viime vuonna Kotkassa pysähtyi neljä risteilyalusta, jotka yhtä lukuunottamatta lipuivat Mussalon laituriin.

    – Kantasatama on kaikille osapuolille paljon helpompi paikka. Ihmiset haluavat päästä liikkumaan itsenäisesti. On iso juttu päästä laivasta suoraan kaupungin keskustaan. Monessa paikassa se ei ole mahdollista, myyntipäällikkö Petra Cranston kehitysyhtiö Cursorista toteaa.

    Viime vuonna matkustajille tarjottiin mahdollisuutta lähteä retkelle Helsinkiin. Järjestäjät kuitenkin yllättyivät, sillä valtaosa matkustajista halusi jäädä Kotkan ympäristöön.

    – Tämän kesän laivat ovat alle tuhannen hengen laivoja. Ne tulevat nimenomaan siksi, että ne haluavat pysähtyä pienissä paikoissa. Isoille laivoille, joissa on paljon matkustajia täytyy tarjota myös mahdollisuutta lähteä pääkaupunkiseudulle, Helsinkiin ja Porvooseen, Cranston sanoo.

    Joukko matkustajia illastaa päivittäin kapteenin pöydässä M/S Saga Pearl II:lla.Juha Korhonen / Yle

    Kesän aikana Kotkaan saapuu vielä kolme tai neljä risteilyalusta. Ensi viikon torstaille kaavaillun laivan tulo riippuu siitä, haluavatko matkustajat rantautua Kotkaan vai Helsinkiin.

    Kaikkien risteilyjen toteutuessa pääasiassa brittimatkustajia saapuu Kotkaan yhteensä noin 3 000. He jättävät seudulle keskimäärin 77 euroa. Viime vuonna matkustajia oli noin 8 000.

    Suurin osa matkustajista iäkkäitä

    M/S Saga Pearl II:n alaikäraja on 50 vuotta. Tämänkertaisella risteilyllä matkustajien keski-ikä oli 75 vuotta.

    – En halua olla töykeä, mutta täällä ei ole lapsia juoksemassa ympäriinsä. Voimme nauttia rauhasta ja lomailusta, Edna Dawson toteaa.

    Suurin osa tämän vuoden laivoista kuljettaa iäkkäämpää väkeä.

    M/S Saga Pearlilla on useita uima-altaita.Juha Korhonen / Yle

    – Isoissa laivoissa on enemmän nuorta väkeä ja matkustajia vauvasta vaariin. Tänä vuonna saapuvat laivat ovat eräänlaisia liikkuvia boutique-hotelleja. Ne tavoittelevat tiettyä asiakasryhmää, Cranston toteaa.

    Tämän vuoden risteilyt on reititetty jo kaksi vuotta sitten. Ensi vuonna Kotkaan saapuu näillä näkymin viisi laivaa.

    – Kaikki tiedossa olevat laivat saapuvat heinäkuussa. Yksi tulee meripäivätorstaina. Aluksia voi tulla vielä lisääkin, sillä lopulliset päätökset tehdään syyskuussa.

    Matkustajamäärä on tarkoitus kymmenkertaistaa

    Itämeren matkustajamäärät ovat olleet vuosikymmeniä kasvussa. Viime vuonna määrä nousi noin 17 prosenttia.

    – Se tarkoittaa, että ne satamat, joihin laivat tavallisesti menisivät, ovat aika täynnä. Se luo mahdollisuuksia pienemmille satamille. Kotkan vahvuus on se, että tämä on pieni paikka, jossa matkustajat voivat liikkua turvallisesti ja vapaasti. Rauhallisuus ja luonto myyvät tällä hetkellä maailmalla hyvin, Cranston sanoo.

    Vuoteen 2021 mennessä alueen risteilymatkailua on tarkoitus kasvattaa 15–20 laivaan tai 30 000 matkustajaan vuodessa.

    – Se vaatii kovaa ponnistusta, katsotaan miten pärjätään. Tämä ja ensi kesä antavat aika pitkälti osviittaa siitä, missä mennään. Kyllä se ihan mahdollista on. Toiveena olisi että toiminta vakiintuisi sille tasolle, Cranston toteaa.