Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Jouluksi avautuva Suomen ensimmäinen ostoskylä etsii kiireesti työntekijöitä – täsmälääkkeiksi myyjien koulutus ja uudet bussivuorot

    Jouluksi avautuva Suomen ensimmäinen ostoskylä etsii kiireesti työntekijöitä – täsmälääkkeiksi myyjien koulutus ja uudet bussivuorot


    Tästä on kyseVaalimaalle rakentuva Zsar Outlet Village -ostoskylä kaipaa työntekijöitäEtelä-Kymenlaakson ammattiopisto kouluttaa ihmisiä kylän tarpeisiin syksylläJoulumarkkinoille avautuva ostoskylä tuo Virolahdelle satoja uusia...

    Tästä on kyseVaalimaalle rakentuva Zsar Outlet Village -ostoskylä kaipaa työntekijöitäEtelä-Kymenlaakson ammattiopisto kouluttaa ihmisiä kylän tarpeisiin syksylläJoulumarkkinoille avautuva ostoskylä tuo Virolahdelle satoja uusia työpaikkoja

    Itärajalla joulumarkkinoille avautuva Zsar Outlet -ostoskylä on törmännyt yllättävään ongelmaan: sinne ei ole löytynyt tarpeeksi työntekijöitä.

    Vaalimaalla Virolahdella sijaitsevaan ostoskylään tulee kaikkiaan yli 60 liikettä, joista kaksi kolmasosaa on tarkoitus avata ennen joulua. Suomen ensimmäinen outlet-kylä tarvitsee yhteensä noin 400 työntekijää.

    – Sanotaan, että hätää ei ole, mutta kiirettä kylläkin. Tällä hetkellä viikoittain brändit ottavat yhteyttä ja ilmoittavat, että me tarvitsisimme nopeasti myymäläpäällikön, joka voisi etsiä meille myyjiä. Rekrytointi kiihtyy koko ajan, toimitusjohtaja Manne Tiensuu rekrytointeja johtavasta Protem Oy:stä kertoo.

    Kansainväliset muoti- ja kodintarvikekaupan yritykset hakevat muun muassa kielitaitoisia ihmisiä, jotka osaavat palvella eri maista tulevia asiakkaita.

    – Ostoskylän liikkeessä halutaan tehdä ostotapahtumasta elämys. Myyjän täytyy olla kiinnostunut ihmisistä, ja pitää osata sekä jaksaa keskustella ihmisten kanssa että kertoa tuotteista.

    Tiensuun mukaan suurin osa ostoskylän tehtävistä on kokopäivätyötä. Liikkeet palkkaavat työntekijöitä myös ilta- ja viikonlopputöihin.

    – Nyt tarvitaan kaikki positiiviset ja asiakaspalveluhenkiset talkoisiin. Jos tarvittavia työntekijöitä ei löydy Kymenlaaksosta, niin sitten laajennetaan reviiriä.

    Myyntityö vaatii asennetta ja kielitaitoa

    Sopivan väen löytämisessä on käytetty myös Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston apua. Ostoskylän tarpeisiin on jo koulutettu väkeä, ja tuorein kurssi käynnistyy syyskuun alussa.

    – Huippumuodin liikkeessä ei riitä, että myyjä osaa viikata paidan nätisti. Myyjän pitää oikeasti osata palvella, myydä ja kertoa niistä tuotteista. Olemme panostaneet myös kielitaitoon. Opetamme ja rohkaisemme käytännön kielitaitoon, jossa uskalletaan avata suu ja sanoa asiat. Venäjän alkeet kuuluvat myös koulutukseen, kertoo tiimipäällikkö Katja Andrejev.

    12 viikkoa kestävään koulutukseen valitaan noin 50 ihmistä. Kansainvälisen muotikaupan myyntityökoulutuksessa opetellaan muun muassa tuotetuntemusta ja vaatteiden kokomerkintöjä.

    Myyjää valmistetaan kohtaamaan myös erilaisista kulttuureista tulevia asiakkaita.

    – Esimerkiksi kiinalaiset käyttäytyvät eri lailla kuin suomalaiset asiakkaat. Jos Kiinasta tulee naisporukka liikkeeseen, niin on hyvin todennäköistä, että he kaikki haluavat samanlaisen mekon ennemmin kuin erilaiset mekot, joilla voisivat erottua toisistaan.

    Koulutus ei ole varma takuu työpaikasta, mutta nostaa huomattavasti hakijan todennäköisyyttä työllistyä.

    – Monenlaisille osaajille on kysyntää, mutta ihmisen asenne ja motivaatio tehdä työtä sekä kielitaito merkitsevät paljon, sanoo Protemin toimitusjohtaja Manne Tiensuu.

    Koulutuksen lisäksi Etelä-Kymenlaakson kehittämisyhtiö Cursor on käynnistämässä joukkoliikennekokeilua, jolla tuetaan työmatkailua Vaalimaalle.

    Nykyisin Vaalimaalle ei pääse sujuvasti joukkoliikenteellä lähikaupungeista Kotkasta ja Haminasta. Kokeilun on tarkoitus käynnistyä marras-joulukuun vaihteessa, kun työmatkaliikenne uuteen Zsar Outlet -ostoskylään alkaa.

    Uudet bussivuorot palvelisivat nimenomaan ostoskylän työntekijöitä.

    Pyry Sarkiola / YleRakentamisaikataulussa on pysytty

    Ostoskylään aivan Vaalimaan raja-aseman lähelle nousee alkuvaiheessa 11 rakennusta. Tällä hetkellä tehdään muun muassa julkisivutöitä ja asennetaan talotekniikkaa.

    – Rakentamisaikataulu on tiukka, mutta olemme aikataulussa, sanoo Zsar Oy:n toimitusjohtaja Sami Vainiomäki.

    Ensimmäisen vuoden aikana kylä tavoittelee runsasta 1,5 miljoonaa kävijää. Kotimaisten asiakkaiden lisäksi kuluttajia odotetaan Venäjän lisäksi muun muassa Kiinasta.

    – Täällä on erilainen merkkituotevalikoima kuin perinteisissä kauppakeskuksissa tai marketeissa. Ihmiset tulevat outlet-kyliin pitempien matkojen takaa ja viettävät keskimäärin 2–3 tuntia aikaa ostoksilla sekä kahviloissa sekä ravintoloissa.

    Venäjän keisarin ainutlaatuinen lomapaikka pelastui – Kansallismuseo huolehtii nyt maailman ainoasta Venäjän ulkopuolella säilyneestä keisariperheen asunnosta

    Venäjän keisarin ainutlaatuinen lomapaikka pelastui – Kansallismuseo huolehtii nyt maailman ainoasta Venäjän ulkopuolella säilyneestä keisariperheen asunnosta


    Tästä on kyseLanginkosken keisarillinen kalastusmaja Kotkassa rakennettiin Venäjän keisari Aleksanteri III:n perheen lomapaikaksi vuonna 1889.Kalastusmaja on ollut vuosikymmeniä museona. Kuluvan vuoden keväällä se liitettiin Kansallismuseon...

    Tästä on kyseLanginkosken keisarillinen kalastusmaja Kotkassa rakennettiin Venäjän keisari Aleksanteri III:n perheen lomapaikaksi vuonna 1889.Kalastusmaja on ollut vuosikymmeniä museona. Kuluvan vuoden keväällä se liitettiin Kansallismuseon ylläpitämien kohteiden joukkoon.Kansallismuseon tavoite oli saada museo saumattomasti avattua. Tänä vuonna kävijöitä on ollut jo 8 000.

    Seurasaari, Hämeen linna, Olavinlinna ja Tamminiemi. Hvitträsk, Louhisaari, Kansallismuseo Helsingissä ja Suomen Merimuseo Kotkassa.

    Langinkosken keisarillinen kalastusmaja Kotkassa on päässyt tunnettujen historiakohteiden seuraan nyt, kun sen toiminnasta vastaa Kansallismuseo.

    Elokuisena perjantaina punertava hirsirakennus – historiallinen keisarillinen kalastusmaja – nousee muita suurempana esiin puistikosta. Sen taakse jää esimerkiksi alueen keisaria edeltäneestä historiasta kielivä pieni ortodoksinen kappeli eli tsasouna.

    Niin ikään punertavaan sävyyn maalatut pienet sillat johdattavat alueeseen tutustuvia vieraita suuresta koskesta haarautuneiden vesiuomien yli. Langinkoskessa kuohuvan Kymijoen pauhun yli kuulee lähinnä kansainvälisten vieraiden puheensorinaa - venäjää, saksaa, englantia.

    – Tänäkin aamuna on ulkomaalaisia enemmän. Suomalaisten loma-aika alkaa olla ohi, mutta esimerkiksi Keski-Euroopassa se on vielä vauhdissa, Silja Korkeamäki kertoo. Hänet valittiin keväällä vastaavaksi oppaaksi Langinkoskelle.

    Kansallismuseo pitää ensimmäistä kesää Langinkosken keisarillista kalastusmajaa auki museovieraille.Miina Sillanpää / Yle KotkaAinoa Venäjän ulkopuolella säilynyt keisariperheen asunto

    Venäjän keisarin Aleksanteri III:n perheen lomanviettopaikkana tunnettu kalastusmaja on ollut museona 1950-luvulta saakka. Vuoteen 2017 asti museota ylläpiti paikallinen yhdistys, Langinkoskiseura.

    Kalastusmaja on rakennettu vuonna 1889. Keisari Aleksanteri III ja keisarinna Maria Feodorovna vierailivat Langinkoskella kesällä 1887 ja ihastuivat paikkaan. Keisaripari rakennutti kosken äärelle kalastusmajan, josta Langinkoski tunnetaan.

    Suomen itsenäistyttyä kalastusmaja siirtyi valtion omistukseen. Langinkoskiseura hoiti majaa 1920-luvulta lähtien.

    Kalastusmajan kauden avajaisia vietettiin tänä vuonna kesäkuun alussa.Miina Sillanpää / Yle

    Viime talvena alueen omistava Metsähallitus oli nostamassa alueen vuokraa siten, että se ylitti yhdistyksen kipukynnyksen. Seuralla ei ollut varaa maksaa korkeampaa vuokraa ja museo oli vaarassa pysyä kiinni.

    Museovirasto neuvotteli Metsähallituksen kanssa keskinäisen vuokrasopimuksen. Museotoiminnan ylläpitäjäksi tuli Kansallismuseo.

    Museoviraston mukaan Langinkoski on osa Suomen valtiollista historiaa ja valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, ja sopi siten osaksi Museoviraston ja Kansallismuseon toimintaa. Kalastusmaja on myös ainoa Venäjän ulkopuolella säilynyt keisariperheen asunto.

    Kalastusmajan ympäristön hoidosta vastaa edelleen Metsähallitus.

    Leveämmät hartiat

    Museomestari Ari Vihreäluoto myy lippuja ja opastaa vieraita Langinkoskella jo neljättä kesää. Työnantaja vaihtui keväällä. Se näkyy resursseissa.

    – Työkavereita on enemmän. Ennen ei ollut yhtään, nyt neljä tai kolme. Pystymme pienryhmäopastuksiin ihan non-stoppina. Entisenä aikana ei pystynyt, kun olin yksin töissä ja myin lippuja. Opastuksia pystyi tekemään vain satunnaisesti, Vihreäluoto kertoo.

    Vihreäluodon mukaan opastetut kierrokset ovat tärkeitä, jotta käynnistä kalastusmajalla saa enemmän irti. Opastettuja kierroksia onkin vedetty tänä kesänä noin 250 kertaa. Lipun ostaneita kävijöitä on tänä kesänä käynyt tähän mennessä 8 000. Viime vuosina kävijämäärä on ollut reilun 10 000 luokkaa kesässä.

    – Saattaa olla, että ehkä hieman enemmän tulee tänä vuonna kävijöitä. Ilmat ovat tietysti olleet hieman erilaiset kuin viime vuonna. Kun ilmat on hyvät, niin ihmiset lähtevät liikkeelle, Vihreäluoto sanoo.

    Hirsisen kalastusmajan lisäksi Langinkosken alueella on muita pienempiä rakennuksia, kuten kalastajien asumuksia ja ortodoksinen kappeli eli tsasouna.Miina Sillanpää / Yle

    Täysin vertailukelpoisia lukuja kävijämääristä ei saada, sillä tänä vuonna museo avattiin vasta kesäkuun alussa. Aikaisempina vuosina kesäkausi on alkanut jo toukokuussa. Kausi on kesken, ja museo on avoinna syyskuun loppuun saakka.

    Myös Langinkosken kahvila on ollut kesän avoinna. Jo pitkään Kahvila Keisarinnaa kalastusmajan paikoitusalueen läheisyydessä pitänyt yrittäjä on ottanut hoitaakseen toisen kahvilan entisessä vartijantalossa.

    – Tietysti Langinkoski on nyt jo näkynyt Kansallismuseon markkinoinnissa ja museokortti-markkinoinnissa. Sosiaalisen median kanavia on otettu enemmän käyttöön, Silja Korkeamäki kertoo.

    Aivan aluksi Kansallismuseon tavoite on ollut, että ovet museoon saadaan ylipäätään pidettyä auki. Jatkossa museosta halutaan tehdä entistä tunnetumpi.

    – Jatkossa pyritään saamaan ainakin enemmän tapahtumatoimintaa Langinkoskelle, Korkeamäki jatkaa.

    Langinkoskella on tänä kesänä käynyt jo 8000 lipun ostanutta vierasta. Museo on avoinna syyskuun loppuun.Miina Sillanpää / Yle
    Laiton harrastus rehottaa itärajalla – Rajavyöhykkeellä piipahtelusta tuli viranomaisille jokaviikkoinen vaiva

    Laiton harrastus rehottaa itärajalla – Rajavyöhykkeellä piipahtelusta tuli viranomaisille jokaviikkoinen vaiva


    Suomen itärajan rajavyöhyke tuntuu herättävän ihmisissä poikkeuksellisen suurta kiinnostusta. Rajavyöhykkeelle ei lain mukaan saa mennä ilman lupaa, mutta siitä huolimatta rajavartijat tapaavat luvatta rajavyöhykkeellä piipahtelijoita...

    Suomen itärajan rajavyöhyke tuntuu herättävän ihmisissä poikkeuksellisen suurta kiinnostusta. Rajavyöhykkeelle ei lain mukaan saa mennä ilman lupaa, mutta siitä huolimatta rajavartijat tapaavat luvatta rajavyöhykkeellä piipahtelijoita viikoittain.

    Yleensä kyse on tahallisesta käynnistä, jossa rajavyöhykkeellä käymisestä on haettu jännitystä tai eksoottista elämystä. Samalla on saatettu ottaa itsestään kuva rajavyöhykkeellä.

    Tuorein tapaus on viime viikon lauantaina Rautjärvellä, jolloin Kaakkois-Suomen rajavartiosto havaitsi ajoneuvolla liikkuneen seurueen rajavyöhykkeellä. Seurueessa oli suomalaisia nuoria miehiä. Kuulusteluissa miehet olivat kertoneet rajalla käynnin syyksi sen, että rajavyöhyke oli kiinnostanut heitä kovasti.

    – Kesäkaudella näitä tapauksia on Kaakkois-Suomessa viikoittain. Jonain viikkoina saattaa olla useampiakin tapauksia, kertoo rajatoimiston päällikkö majuri Ville Ahtiainen Kaakkois-Suomen rajavartiostosta.

    Ahtiaisen mukaan raja ja sen läheisyys ovat kiinnostaneet aina. Nyt kun kännykkäkamerat ovat yleisiä, saatetaan rajavyöhykkeellä ottaa myös itsestään kuva. Niiden ottaminen ei kuitenkaan ole lisännyt rajavyöhykkeellä käymistä.

    – Jännityksen haku ja mystiikka, joka rajavyöhykkeeseen liittyy, ovat kiinnostaneet ihmisiä aina, kertoo Ahtiainen.

    Kare Lehtonen / YleRajaeksotiikkaa

    Heinäkuun alkupuolella Kainuun rajavartiosto tavoitti yhtenä päivä kolme luvatonta rajavyöhykkeellä liikkujaa, kun Suomussalmen Viiangissa rajavyöhykkeellä kävivät suomalaiset mies ja nainen ja Kuusamon Liikasessa puolestaan rajavyöhykkeellä oli sveitsiläinen mies.

    – Yleisin syy Kainuun rajavartioston alueella paljastettuihin tapauksiin liittyen on ollut kokeilunhaluisuus, tietämättömyys tai piittaamattomuus rajavyöhykkeen kulusta. Varsinkin ulkomaalaisten osalta syynä on ollut rajaeksotiikan kokeminen, kertoo luutnantti Benjam Puustinen Kainuun rajavartioston esikunnasta.

    Puustisen mukaan pelkästään heinäkuussa Kainuussa tavattiin seitsemän lievää valtionrajarikosta, joissa useimmissa kyse oli siitä, että rajavyöhykkeellä oleskeltiin ilman rajavyöhykelupaa. Rajavyöhykerikkomuksia on Kainuussa ollut tänä vuonna 12. Viime vuonna niitä oli kaikkiaan 22.

    Sveitsiläiset olivat liikkeellä myös pohjoisessa, kun kesäkuussa kolme Sveitsin kansalaista kävi Muotkavaarassa, jossa on Suomen, Venäjän ja Norjan valtioiden rajapiste.

    Luvattomat rajavyöhykkeellä käymiset keskittyvät pääasiassa Kaakkois-Suomeen eli Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntien alueella olevalle rajavyöhykkeelle. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan rajavartioston alueella ei tänä kesänä ole ollut yhtään eksotiikan nälkäistä rajavyöhykkeellä seikkailijaa.

    Kaakkois-Suomessa tapauksia on eniten siksi, että täällä rajan pinnassa liikkuu luonnostaan paljon ihmisiä. Esimerkiksi Valtatie kuusi kulkee Parikkalassa lähimmillään vain alle kilometrin päässä valtakunnan rajasta.

    Vuosi sitten kesällä Joensuussa järjestetystä Jukolan viestistä palaamassa olleet neljä brittiläistä suunnistajaa kävivät Parikkalassa luvatta rajavyöhykkeellä ja sen lisäksi viettivät noin 15 minuuttia Venäjän puolella, jossa he joivat mukanaan tuomiaan oluita.

    Rajavartija partioimassa rajakoiran kanssa Rautjärvellä.Lievä valtionrajarikos

    Rajavyöhykkeellä luvatta käyneet joutuvat kuulusteluun ja yleensä heidät tuomitaan lievästä valtionrajarikoksesta päiväsakkoihin. Rajavartijat seuraavat liikehdintää rajavyöhykkeellä partioimalla rajan tuntumassa sekä teknisellä valvonnalla, kuten kameroilla ja liiketunnistimilla. Lisäksi rajan pinnassa asuvat ihmiset vinkkaavat usein rajavyöhykkeelle luvatta menneistä turisteista.

    Rajavyöhyke kulkee koko Suomen ja Venäjän välisen 1340 kilometrin matkan niin maalla kuin vesistöissä. Se on kapeimmillaan 400 metriä ja leveimmillään kolme kilometriä. Rajavyöhyke on määritetty Suomen laissa.

    – Rajavyöhykkeen perimmäinen tarkoitus on auttaa rajaturvallisuuden ylläpitämisessä, kertoo Lapin rajavartioston apulaiskomentaja everstiluutnantti Jyrki Ojala.

    Ojalan mukaan rajavartijoita ole mahdollista laittaa tiheästi koko Suomen rajalle. Leveä rajavyöhyke mahdollistaa sen, että rajavartijoilla on aikaa reagoida, jos joku rajavyöhykkeelle tulee ja kenties yrittää rajan ylittämistä.

    Sotien jälkeen rajavyöhyke oli nykyistä leveämpi, mutta vuosien aikana se on kaventunut nykyisiin mittoihinsa.

    – Rajavyöhyke noudattaa lähtökohtaisesti maaston muotoja, mikä antaa valvonnallista syvyyttä, kertoo Ojala.

    Usein rajavyöhyke kulkee rajan pinnassa kulkevan tien varrella, jolloin rajan tuntumassa asuville ei tule vyöhykkeestä ylimääräistä haittaa. Rajavyöhykkeellä myös asuu ihmisiä. Esimerkiksi Lappeenrannassa Keskisaaren kylässä on talo, joka sijaitsee rajavyöhykkeellä vain 30 metrin päässä Venäjän rajasta.

    Rajavyöhykkeestä on merkit myös puissa tai pylväissä.YLE Etelä-KarjalaPitäisi havaita

    Rajavyöhykkeen alkaminen on merkitty maastoon varsin selkeästi. Maastossa on pystyssä keltaisia rajavyöhyketauluja, joissa on viidellä eri kielellä kerrottu, ettei sinne saa ilman lupaa mennä. Taulujen lisäksi maastossa on puissa tai pylväissä keltaisia renkaita, jotka osoittavat rajavyöhykkeen linjan. Mikäli rajavyöhyke mene tien yli, on edessä puomi. Vesialueilla rajavyöhykkeen merkkinä on keltaisia viittoja, poijuja ja linjataulupareja.

    Mikäli rajavyöhykkeelle eksyy, tulee lopulta vastaan Suomen ja Venäjän välinen valtioraja. Rajalinjalla on muutaman metrin levyinen puuton rajakaistale, jossa ovat Suomen sinivalkoiset ja Venäjän punavihreät rajapylväät. Valtionraja kulkee pylväiden keskellä.

    Jos matka jatkuu vielä Venäjän puolelle, on mahdollista, että venäläisten rajavartijat ottavat kulkijan kiinni. Silloin asian selvittely jatkuu Venäjällä.

    Rajavyöhykkeellä liikkumiseen saa luvan, mikäli siihen on perusteltu syy. Toistaiseksi voimassa olevan luvan saavat rajavyöhykkeellä asuvat ihmiset. Rajavyöhykeluvan voi myös saada, jos esimerkiksi ammatti, elinkeino tai harrastus sitä vaatii. Harrastustoimintaa varten luvan myöntävä rajaviranomainen vaatii erityisen hyvät perustelut.

    Rautjärvellä Hiitolanjoki kuvattuna rajavyöhykkellä.Petri Kivimäki/Yle
    Formulasirkus kiinnostui Suomesta – mahdollisuutta ajaa F1-kilpailu Kymi Ringillä Iitissä selvitetään

    Formulasirkus kiinnostui Suomesta – mahdollisuutta ajaa F1-kilpailu Kymi Ringillä Iitissä selvitetään


    F1-kisojen järjestäjät selvittävät parhaillaan, olisiko Suomessa mahdollista järjestää tulevaisuudessa formulakisoja. Aloite Iittiin valmistuvan Kymi Ringin mahdollisuuksista järjestää F1-kisa on tullut F1:n urheilujohtajan Ross Brawnin...

    F1-kisojen järjestäjät selvittävät parhaillaan, olisiko Suomessa mahdollista järjestää tulevaisuudessa formulakisoja.

    Aloite Iittiin valmistuvan Kymi Ringin mahdollisuuksista järjestää F1-kisa on tullut F1:n urheilujohtajan Ross Brawnin johtamalta selvitysryhmältä, kertoi MTV.

    – Jos puhutaan maailmanlaajuisesta listauksesta, niin he haluavat, että Suomi olisi listalla yhtenä mahdollisena kandidaattina, Suomen autourheilun lajiliiton AKK:n toimitusjohtaja Tatu Lehmuskallio toteaa Ylelle.

    Kymi Ringin hallitus kokoontui maanantaina Iitissä. AKK Sports on yksi Kymi Ringin perustajaosakkaista.

    Ainutlaatuinen tilaisuus

    Lehmuskallion mukaan mahdollisuus järjestää maailmanlaajuisia formulakisoja on todella ainutlaatuinen.

    – Suomella on aika vähän sellaisia mahdollisuuksia, joissa voisi olla globaalisti jonkun merkittävän tapahtuman isäntänä. Maailmanluokan urheilutapahtumat ovat sellaisia, joissa meillä mahdollisuudet ovat kaikista realistisimmat. Mitä sitten tulee itse sarjan pyörittäjän intresseihin, niin he ovat sanoneet, että Suomi on autourheilussa merkittävä maa, Lehmuskallio sanoo.

    Hänen mukaansa suomalaiset F1-kuljettajat keräsivät viime vuonna enemmän F1-pisteitä kuin minkään muun maan kuljettajat.

    – Meidän status on sillä tasolla, että tällaisesta voidaan sarjan pyörittäjien puolesta puhua. Pohjois-Euroopassa ei ole tämän kokoluokan tapahtuma-areenaa, jossa voitaisiin järjestää joko MotoGP- tai formulakisat, Lehmuskallio toteaa.

    "MotoGP:stä vain lyhyt matka formuloihin"

    Sarjamuotoisissa moottoriurheilutapahtumissa F1-kilpailut ovat korkeimmalla sijalla. Sen jälkeen tulevat ratamoottoripyöräilyn MM-kilpailut.

    – Sitä kautta, kun MotoGP on päättänyt jo tulla Iittiin ja Kymi Ringille, niin sitä kautta saadaan tietoa ja käsitystä siitä, mitä tämän kokoluokan tapahtuman järjestäminen vaatii. Kyseessä ei ole urheilujärjestön hanke, vaan suomalaisen yhteiskunnan pitää pohtia, onko tämä sellainen, missä halutaan olla mukana, Lehmuskallio muotoilee.

    Kymi Ring on alun perin suunniteltu ja rakennettu niin, että se tarjoaa puitteet sekä MotoGP:n että F1-kilpailujen järjestämiselle.

    – Siinä vaiheessa, kun Kymi Ring täyttää fasiliteetit, niin ei ole pitkä matka F1-kilpailujen järjestämiseen. Teknisesti matkaa ei ole ollenkaan. Molemmissa tapahtumissa puhutaan satojen tuhansien ihmisten ihmismassasta. Haasteita aiheuttavat esimerkiksi logistiikka, koska tapahtuman kokoluokka on niin suuri.

    Suomen mahdollisuudet ovat parantuneet

    Kustannusten osalta toimitusjohtaja Tatu Lehmuskallio luottaa nykyiseen rahoitusmalliin.

    – Edellisen omistajan kohdalla puhuttiin kaikkien kilpailujen kohdalla aika isosta järjestämisoikeusmaksusta tai osallistumismaksusta. Maksut vaihtelivat eri maanosien, eri ratojen ja eri paikkakuntien väillä erittäin paljon. Siinä maailmassa jos elettäisiin edelleen, niin olisi aika epätodennäköistä että olisimme mukana.

    Sarjan kaupallisen omistajan vaihtumisen myötä haaveet F1-kisan saamisesta Suomeen ovat vahvistuneet.

    – Uuden omistajan myötä on alettu rakentaa uusia liiketoimintamalleja, joissa nähdään, että muillekin kuin sarjan omistajalle pitäisi jäädä jotain käteen. Entinen malli ajoi järjestäjät taloudellisesti hankalaan tilanteeseen. Oikeastaan rahoitusmalli perustui julkiseen rahoitukseen, jossa esimerkiksi valtio itsessään takasi talouden.

    Kymi Ringin rahoitus oli pitkään epävarmaa, koska valtio vaati tukensa ehdoksi myös yksityisen rahoituksen toteutumista. Maaliskuussa Kymi Ring sai valtiolta 3,5 miljoonaa euroa.

    13-vuotias Elmo nappasi SM-kultaa satojen taikureiden edessä – tähtää nyt ammattitaikuriksi

    13-vuotias Elmo nappasi SM-kultaa satojen taikureiden edessä – tähtää nyt ammattitaikuriksi


    Liinat, pallot ja kortit viuhuivat lavalla taikureiden hyppysissä. 5-vuotias Elmo Huovila oli saapunut perheensä kanssa huvipuistoon katsomaan taikanäytöstä. Hän ei ollut koskaan aiemmin nähnyt vastaavaa. Taikuus imaisi hänet hetkessä...

    Liinat, pallot ja kortit viuhuivat lavalla taikureiden hyppysissä. 5-vuotias Elmo Huovila oli saapunut perheensä kanssa huvipuistoon katsomaan taikanäytöstä. Hän ei ollut koskaan aiemmin nähnyt vastaavaa.

    Taikuus imaisi hänet hetkessä maailmaansa.

    – Minua kiinnosti se mysteeri, kun en tiennyt miten temput tehdään. Halusin selvittää sen, Huovila kertoo.

    Pian kouvolalaispoika sai vanhemmiltaan lahjaksi lasten taikasetin. Siitä hetkestä alkoi armoton harjoittelu, joka jatkuu edelleen.

    Takana satoja esiintymisiä

    Nyt 13-vuotiaan Elmo Huovilan päivät täyttyvät taikuudesta. Hän kehittää uusia temppuja ja hioo tekniikkaansa lähes koko ajan, ainoastaan koulupäivien ajan on pidettävä taukoa. Korttipakka kulkee mukana joka paikkaan.

    – Harjoittelen yleensä itsekseni. Kun temppu alkaa olla melkein valmis, näytän sen perheelle ja kavereille. He kertovat rehellisen mielipiteen. Jos temppu ei miellytä, kehitän sitä lisää.

    Koeyleisö pääsee nauttimaan kokeneen esiintyjän näytöksestä, sillä Huovila on kiertänyt 6-vuotiaasta saakka esiintymässä sadoilla syntymäpäivillä, yritysten tilaisuuksissa ja yleisötapahtumissa.

    – Taikuudessa parasta on nimenomaan yleisön reaktioiden näkeminen. Esiintyminen ei jännitä enää niin paljon, kun on kokemusta.

    Hiljattain kuitenkin jännitti.

    Kultaa ensi yrittämällä

    Huovila koki uransa tähän mennessä mieleenpainuneimman hetken hienäkuun lopussa, kun hän osallistui elämänsä ensimmäisiin kilpailuihin Kouvolan Taikapäivillä.

    Musiikin rytmittämä liinaesitys jännitti Huovilaa tavallista enemmän, sillä yleisössä istui 150 taikuria.

    – Tosi harvoin tulee esiinnyttyä muille taikureille. Se on erilaista, koska taikurit tietävät melkein kaikki temput. Siinä pitää keksiä jotain uutta, joka hämmästyttää.

    Huovila onnistui tavoitteessaan ilmeisen hyvin, sillä hän nappasi kultaa näyttämötaikuuden juniorisarjassa.

    – Siinä palkittiin kova harjoittelu, sillä olin työstänyt esitystäni pitkään. Ihmiset näyttivät tykkäävän, Huovila toteaa.

    Huovilan ensimmäinen pokaali etsii vielä arvoistaan paikkaa kotoa.Juulia Tillaeus / Yle

    Taikureille järjestetään Suomessa kilpailuja vuosittain. Huovila aikoo alkaa kilpailla aktiivisesti, ja hänen ajatuksensa ovat jo seuraavissa kilpailuissa.

    Kortit kiehtovat

    Elmo Huovilalla on taikaharrastusta takanaan jo kahdeksan vuotta. Repertuaariin on tullut mukaan entistä vaativampia temppuja. Yhteensä niitä alkaa olla jo satoja.

    – Uusia ideoita tulee kaikkialta, melkein joka päivä. Osan niistä pystyy toteuttamaan, osaa ei.

    Eniten nuori taikuri nauttii korttitemppujen tekemisestä.

    – Korttitaikuudessa on niin paljon erilaisia mahdollisuuksia, ja korttitemppuja on lukematon määrä. Siinä pystyy aina oppimaan jotain uutta.

    Elmo Huovila keräilee korttipakkoja. Niitä on kertynyt jemmaan jo satoja.Juulia Tillaeus / Yle

    Korttien lisäksi Huovila tekee temppuja esimerkiksi liinoilla ja kolikoilla. Samanlaisia varusteita käytti myös Suomen tunnetuin, hiljattain edesmennyt taikuri Solmu Mäkelä.

    – Solmu on ollut varmaan Suomen jokaiselle taikurille suuri esikuva. Hän oli yksi suomalaisen taikuuden uranuurtajista, Huovila toteaa.

    Mäkelän lisäksi Huovila ihailee useita taikureita, kuten Jokeri Pokeri Box -taikashow'sta tunnettua Simo Aaltoa ja Kouvolan Taikapäivien järjestäjää Markku Purhoa. Esikuviensa tapaan Huovila haluaisi tehdä taikuudesta itselleen ammatin.

    – Haluaisin tehdä paljon keikkoja ympäri maailmaa. Se vaatii kärsivällisyyttä ja paljon harjoittelua, Huovila sanoo.

    Nuori taikuri ammentaa esikuviltaan inspiraatiota omiin temppuihinsa. Kokeneet taikurit ovat tukeneet Huovilaa tämän polulla.

    – Menin jo pienenä kysymään ammattilaisilta miten jotain temppuja tehdään, ja he auttoivat ja opettivat hyvin avoimesti. Taikurit kertovat salaisuuksiaan, mutta enimmäkseen muille taikureille. Maallikoille niitä ei kerrota, koska se veisi illuusion pois.

    VR:n ja bussifirman yhteistyö epäonnistui pahasti – busseja jäi tulematta, kuski kiukutteli ja matkustajat opastivat perille

    VR:n ja bussifirman yhteistyö epäonnistui pahasti – busseja jäi tulematta, kuski kiukutteli ja matkustajat opastivat perille


    Linja-automatkustajat ovat viime päivinä joutuneet todistamaan perin erikoista linja-autosekoilua Kymenlaaksossa. VR joutui ratatöiden takia perumaan junaliikenteen Kotkan ja Kouvolan välillä, minkä takia kaikki yhdeksän edestakaista vuoroa on...

    Linja-automatkustajat ovat viime päivinä joutuneet todistamaan perin erikoista linja-autosekoilua Kymenlaaksossa.

    VR joutui ratatöiden takia perumaan junaliikenteen Kotkan ja Kouvolan välillä, minkä takia kaikki yhdeksän edestakaista vuoroa on korvattu linja-autoilla.

    Lupauksista huolimatta läheskään kaikkia linja-autoja ei ole näkynyt, tai ne ovat kulkeneet väärää reittiä. Lisäksi linja-auton kuljettaja on joutunut ajamaan ajoneuvoa matkustajien opastamana. Matkustajat ovat myös joutuneet kuulemaan kuljettajan varsin epäasiallista kielenkäyttöä.

    Bussia ei tullut

    Kouvolalainen Erja Kähkönen on tottunut käyttämään junaa työmatkoihinsa Kotkan ja Kouvolan välillä. Maanantaina ja tiistaina hän kulki vielä linja-autolla, mutta sen jälkeen oli pakko vaihtaa omaan autoon.

    – Tiistain matka Kotkasta Kouvolaan oli ihan hirveä, kertoo Kähkönen.

    Kaikki alkoi jo maanantaina 6.8.2018 eli sinä päivänä, kun junavuorot ensimmäistä kertaa korvattiin linja-autoilla. Aamun matka Kouvolan rautatieasemalta Kotkaan sujui mallikkaasti bussilla, mutta vaikeudet alkoivat paluumatkalla.

    Erja Kähkösen piti lähteä maanantaina iltapäivällä kello 15.45 Kotkan sataman rautatieasemalta kohti Kouvolaa junan korvaavalla linja-autolla. Linja-autoa ei kuitenkaan koskaan pysäkille tullut, vaikka aamulla linja-auton henkilökunta oli hänelle bussin lähtöpaikan selvästi kertonut.

    Matkaan hän pääsi vasta seuraavalla linja-autolla. Siinä hänelle vielä vakuutettiin, että seuraavana päivänä kello 15.45 lähtevä linja-auto tulee ja ottaa hänet varmasti kyytiin Kotkan sataman rautatieasemalta.

    – Linja-autossa minulle sanottiin, että tästä, juuri tästä tulee linja-auto kello 15.45 hakemaan, kertoo Kähkönen.

    Tiistain matkasta tuli Erja Kähkösen elämän hurjin linja-automatka. Kello 15.45 linja-autoa ei vakuutteluista huolimatta tullut. Kähkönen soitti VR:n maksulliseen asiakaspalveluun, jossa hänelle sanottiin, että pitää odottaa seuraavaa bussia tai mennä taksilla.

    – Minulle sanottiin, että voittehan te ajaa taksilla ja yrittää sitten hakea korvausta. Kysyin, että kuka on vastuussa, niin he sanoivat, etteivät he rupea ketään vastuunkantajaa nimeämään, kertoo Erja Kähkönen.

    Junat korvaavien linja-autojen pitäisi lähteä tämän Kotkan sataman rautatieaseman kupeesta.Sakari Saksa / YleMatkustajat neuvovat kuskia

    Seuraava bussi tuli aikataulun mukaan kello 16.05, joten matka Kotkasta Kouvolaan piti tehdä sillä. Kyseessä on aikaisempaa linja-autovuoroa hitaampi vuoro, joka kiertää kaikki asemat, kuten Kymin, Tavastilan, Myllykosken ja Inkeroisten.

    Koska aikaisempaa linja-autoa ei kulkenut, joutui kello 16.05 lähtenyt linja-auto poimimaan matkustajia matkan varrelta.

    – Kuski tiuskaisi matkustajille, että jos hänen pitää joka pysäkiltä poimia ihmisiä, niin me ei olla ikinä Kouvolassa, kertoo Kähkönen.

    Varsinaiset ongelmat alkoivat, kun ilmeni, ettei linja-autonkuljettaja tuntenut reittiä. Kuljettaja tutki papereitaan ja yritti ääneen pohtia, minne pitäisi mennä. Hän myös pyysi matkustajilta neuvoa.

    – Kuski sanoi meille matkustajille, että kai te osaatte neuvoa.

    Kyydissä olikin nuori nainen, joka alkoi neuvoa.

    – En tiedä, mihin kuljettaja olisi ajanut, jos se nainen ei olisi ollut neuvomassa, kertoo Kähkönen.

    Linja-auto eksyi Inkeroisten K-raudan pihalle.Yle"Matka oli ihan kamala"

    Matkan puolessa välissä Inkeroisissa linja-auto ajoi paikallisen rautakaupan pihaan, ennen kuin löysi asemalle. Tuolloin kyydissä ollut iäkäs matkustaja alkoi pelätä, ettei ehdi jatkojunaan Kouvolassa. Silloin kuljettaja hermostui matkustajalle ja käski tätä lopettaa jankkaamisen.

    – Ei sinulla pitäisi olla mitään valittamista, oli kuski sanonut.

    Tuolloin linja-auto oli vielä aikataulussaan, mutta jatkoyhteyksiensä puolesta pelkäsivät ne matkustajat, jotka eivät olleet päässeet aikaisempaan linja-autoon. Erja Kähkönenkin tiesi, että hän on perillä Kouvolassa tunnin myöhässä.

    – Minua ei pelota auton kyydissä, mutta tiistaina oli huono olo. Matka oli ihan kamala.

    Myös linja-auton kuljettajakin alkoi pelätä aikataulun puolesta. Niinpä hän hermostui ja ryhtyi omavaltaisesti oikomaan pienempien teiden kautta ja yritti sillä tavalla saada aikataulun kuntoon.

    – Kyllä siinä tapauksessa on vaaratilanne, kun kuski on tuossa tilassa ja sanoo vaan, että minä oikaisen tästä, kertoo Erja Kähkönen.

    Kähkösen mukaan kuljettaja oli sen oloinen, että hänen kiukkunsa räjähtää lopullisesti.

    – Pitäisihän bussikuskin kestää. Ei tämä varmaan pahin tilanne hänen urallaan ollut, sanoo Kähkönen.

    Useita valituksia

    Kouvolalainen Erja Kähkönen ei ole ainoa, joka on junia korvaavien linja-autovuorojen puuttumisen takia joutunut kärsimään. VR:n tiedotuksesta Mira Linnamaa kertoo, että he ovat saaneet asiakaspalveluunsa useita valituksia.

    Linnamaa kertoo, että VR on toimittanut linja-autoyhtiölle tarkat tiedot, missä junan korvaavan linja-auton pitää pysähtyä.

    – Nyt tässä on harmillisesti käynyt joku moka ohjeistuksen suhteen, koska osa reiteistä on ajettu niin, että kaikilla pysäkeillä ei ole pysähdytty. Näin on käynyt maanantaina sekä aamu- että iltapäivällä.

    Linnamaa kertoo, että osalle asiakkaista on jouduttu järjestämään taksikyytejä, kun matkustajat eivät linja-auton kyytiin ole päässeet.

    – Tämä on kaiken kaikkiaan hyvin harmillinen juttu, ja se on meillä tiedossa.

    Linnamaa lupaa, että asia selvitetään linja-autoyhtiön kanssa, jotta bussit jatkossa kulkisivat aikataulun ja oikeiden pysähtymispaikkojen mukaisesti.

    – Meidän asiakaspalvelussamme on myös ilmeisesti ollut puutteita, niin viemme palautetta eteenpäin ja olemme pahoillamme, ettei ihan ole mennyt putkeen, sanoo Mira Linnamaa VR:n tiedotuksesta.

    Kotkan ja Kouvolan väli on hieman vajaat 60 kilometriä.YleLinja-autoyhtiö pahoittelee

    VR on ostanut junat korvaavat linja-autovuorot Savonlinja oy:ltä. Yhtiön liiketoimintajohtajan Harri Leskinen mukaan kaikkien kuljettajien pitäisi tietää, mitä kautta reitti pitää ajaa.

    – VR antaa meille tarkat kartat siitä, millä pysäkeillä bussin pitää pysähtyä. Reiteille myös pyritään laittamaan sellaiset kuskit, jotka tuntevat reitin.

    Leskinen myöntää, että osa busseista on ajanut väärää reittiä.

    – Kotkan päässä on ollut ongelma siinä, mitä kautta auton pitäisi ajaa. Tässä tapauksessa kuljettaja ei ehkä täysin ole ohjeita noudattanut.

    Asiakkaat eivät ole Leskisen mukaan olleet suoraan yhteydessä Savonlinjaan. Harri Leskinen ymmärtää, että VR:lle palautetta on tullut sitäkin enemmän.

    – Se on ihan luonnollista, että jos auto ei tule ollenkaan, niin varmasti näin käy. Tosi ikävältä kuulostaa, sanoo Leskinen.

    Leskinen on ihmeissään kuullessaan kuljettajan käytöksestä asiakkaita kohtaan tiistaisella bussimatkalla.

    – En voi sanoa, etteikö näin olisi käynyt, mutta tosi paljon on kyllä parannettavaa. Eihän missään nimessä saa asiakkaalle hermostua. Se on käyty koulutuksessa monta kertaa läpi.

    Leskinen lupaa olla yhteydessä kuljettajaan ja selvittää, mitä linja-autossa on tapahtunut.

    – On kyllä tosi huolestuttavaa, jos asiakkaat rupeavat pelkäämään.

    Kouvolasta lähtee Kotkaan päivittäin yhdeksän junavuoroa.YleBussi vaihtui omaan autoon

    Erja Kähkönen ei ainakaan lähipäivinä linja-autolla kulje. Noin 60 kilometrin matka taittuu omalla autolla.

    – Minulla on työ, jossa on paljon tapaamisia, joissa täytyy olla tiettyyn aikaan paikalla.

    Kähköseltä ei sympatiaa VR:lle tai linja-autoyhtiölle riitä.

    – Me oletetaan, että ihmiset ovat ajallansa vastaanotoilla ja ihmiset tulevat ajoissa töihin, mutta valtion firma hoitaa asiansa näin.

    Kouvolan päässä matkaan lähtö on sujunut Kähkösellä moitteetta. Konduktööri on ollut junan edustalla opastamassa, ja bussi on kulkenut ajallaan.

    – Kyllä minä Kouvolasta Kotkaan pääsen, mutta miten minä pääsen sieltä pois, pohtii Erja Kähkönen.

    Punkkien levittämät taudit saattavat jäädä edellisvuotta vähäisemmiksi

    Punkkien levittämät taudit saattavat jäädä edellisvuotta vähäisemmiksi


    Punkkien levittämät taudit näyttävät jäävän edellistä vuotta vähäisemmiksi, arvioi johtava asiantuntija Jussi Sane Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Kuiva ja lämmin kesä on vaikuttanut puutiaisten aktiivisuuteen. –...

    Punkkien levittämät taudit näyttävät jäävän edellistä vuotta vähäisemmiksi, arvioi johtava asiantuntija Jussi Sane Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Kuiva ja lämmin kesä on vaikuttanut puutiaisten aktiivisuuteen.

    – Puutiaistutkijat ovat puhuneet siitä, että helle vaikuttaa punkkien elinvoimaisuuteen. Jotain indikaatioita on siitä, että tapauksia olisi vähemmän kuin viime vuonna, Sane sanoo.

    Terveyskeskuskäyntejä borrelioosin vuoksi on hänen mukaansa kirjattu reilut 1 800 tänä vuonna. Viime vuonna ilmeni yhteensä 3 300 kliinisesti todettua borrelioositartuntaa.

    – Puutiaisaivotulehduksia on huomattavasti vähemmän, tänä vuonna on todettu 31 tapausta, mikä on vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna, Sane sanoo.

    Turun seudulla mahdollisesti enemmän tartuntoja

    Infektio-osaston ylilääkäri Jarmo Oksi Turun yliopistollisesta keskussairaalasta on kuullut yllättävän isoista punkkiesiintymistä kuivuudesta huolimatta.

    – Mutu on, että punkkitartuntoja olisi ollut enemmän. Potilastapauksia, joissa epäillään varhaisvaiheen infektiota ihossa tai levinnyttä infektiota, on minun korviini sattunut ehkä jopa enemmän kuin viime vuonna, hän sanoo.

    Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin kuuluvat potilaat asuvat alueella, jossa punkit viihtyvät hyvin, kuten Turunmaan saaristossa ja rannikolla.

    Tänä vuonna oikeus ilmaiseen puutiaisaivokuumerokotteeseen laajeni. Uusiin riskialueisiin laskettiin muun muassa Lappeenrannan Sammonlahti, Kemin eteläiset osat, Raahen edustalla sijaitseva Preiskari ja Kotkan Kuutsalon saari.

    Ilmaisen rokotuksen on jo aikaisemmin voinut saada Ahvenanmaalla, Paraisilla tai Simossa.

    – Liian monella on käsitys, että rokote suojaa borrelioosilta tai puutiaisen puremilta ja se on ihan väärä luulo. Tämä suojaa nimenomaan puutiaisaivotulehdukselta, THL:n Jussi Sane sanoo.

    Punkkien määrä vaihtelee alueellisesti

    Yliopistonlehtori Tero Klemola Turun yliopiston puutiaistutkimuksesta ei usko punkkien määrän vähentyneen dramaattisesti edellisvuoteen verrattuna helteistä huolimatta.

    – Alueellinen vaihtelu on ihan tolkuton, se voi vaihdella sadan metrin säteellä. Kuiva kausi aiheutti sen, että punkit eivät kovin hyvin pystyneet olemaan väijyksissä, vaan joutuivat pakenemaan maaperän kosteuteen suojaan.

    Klemolan mukaan 2000-luvulla punkkeja on ollut enemmän kuin 1990-luvulla. Punkkien määrään vaikuttavat sää ja isäntäeläinten määrä.

    – Kesäisen kasvukauden pidentyminen mahdollistaa sen, että punkeilla on enemmän aikaa omalle elinkierrolleen. Myös isäntäeläimet saattavat runsastua, kun talvi ei ole niille niin ankara enää, hän sanoo.

    Puutiaistutkimus selvitti vuoden 2015 aikana sekä tavallisen puutiaisen että taigapunkin levinneisyyttä Suomessa. Näytteitä kertyi noin 20 000.

    – Saaristot ja merenranta Kotkasta Perämeren pohjukkaan, Simoon ja Kemiin asti, Turun saaristo ja Ahvenanmaa ovat erityisen punkkirikkaita. Keski- ja Pohjois-Lapissa on äärettömän vähän tai ei ollenkaan, ja jollain kuivemmilla alueilla Sisä-Suomessa, Klemola sanoo.

    Paras tapa suojautua punkkien levittämiltä taudeilta, etenkin borrelioosilta, on sekä Sanen että Klemolan mukaan kunnon punkkisyyni ulkoilun jälkeen. He suosittelevat myös suojaavaa vaatetusta ja hyönteiskarkotteita.

    Koirissa vähemmän punkkeja pk-seudulla

    Punkkien vuoksi hoitoon hakeutuneita eläinpotilaita on tänä kesänä ollut vähemmän Suomen suurimmassa yksityisessä eläinsairaalassa, Vantaalla sijaitsevassa Evidensia Tammistossa.

    – Koirapotilaissa on ollut tavanomaista vähemmän punkkeja, alkukesänä niitä oli jonkin verran. Epäilyjä punkkivälitteisistä sairauksista on ollut hyvin vähän, mutta ne ovat muutenkin harvinaisia, sanoo eläinlääketieteellinen johtaja Mirja Kaimio.

    Hän uskoo, että lemmikeille tarkoitetun punkkilääkityksen yleistyminen on voinut vaikuttaa tulokseen helteiden lisäksi.

    Metsäpalo syttyi Vantaalla vedellä sammutetusta nuotiosta  – tuli jäi kytemään seuraavaan päivään

    Metsäpalo syttyi Vantaalla vedellä sammutetusta nuotiosta – tuli jäi kytemään seuraavaan päivään


    Pohjois-Vantaalla roihusi torstaina iltapäivällä metsäpalo, joka oli saanut alkunsa edellisiltana vedellä sammutetusta nuotiosta. Metsää ehti palaa kaikkiaan yli 400 neliömetrin alueelta. Tuli oli sytytetty illalla omakotitalon pihapiirissä...

    Pohjois-Vantaalla roihusi torstaina iltapäivällä metsäpalo, joka oli saanut alkunsa edellisiltana vedellä sammutetusta nuotiosta. Metsää ehti palaa kaikkiaan yli 400 neliömetrin alueelta.

    Tuli oli sytytetty illalla omakotitalon pihapiirissä olevalle nuotiopaikalle, joka sijaitsi kallion päällä ja oli rajattu kivillä. Käytön jälkeen nuotio oli sammutettu vedellä.

    Tästä huolimatta tuli oli jäänyt kytemään seuraavaan päivään, ja lopulta kipinöitä oli lentänyt tuulen mukana reilun metrin päähän kuivaan metsämaahan. Tämän jälkeen palo oli edennyt räjähdysmäisesti.

    Päivystävä palomestari Harry Hänninen korostaakin, ettei metsäpalovaaran aikana pidä tehdä avotulta mihinkään.

    - Nyt on todella huono pitää missään mitään nuotiota, koska sitä ei meinaa saada sammumaan. Vaikka sitä vedellä sammuttaa, niin näköjään siltikin lähtee [leviämään], hän sanoo.

    Metsäpalovaroitus on tällä hetkellä voimassa Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Kymenlaakson alueilla.

    Suomen raiteille halutaan isompia ja painavampia vaunuja – satamapomo:

    Suomen raiteille halutaan isompia ja painavampia vaunuja – satamapomo: "Venäjällä puhutaan jopa 28-tonnisista akselipainoista"


    Suomen rautateille halutaan nykyistä isompia ja painavampia tavarajunia. Liikennevirasto selvittää parhaillaan, miten rautateiden kestävyyttä voitaisiin parantaa. Selvitystä tehdään Kouvolan ja Kotkan välisellä rataosuudella, joka on...

    Suomen rautateille halutaan nykyistä isompia ja painavampia tavarajunia.

    Liikennevirasto selvittää parhaillaan, miten rautateiden kestävyyttä voitaisiin parantaa. Selvitystä tehdään Kouvolan ja Kotkan välisellä rataosuudella, joka on vilkkaimpia tavaraliikenteen väyliä.

    Selvityksessä tutkitaan, kuinka paljon rata tarvitsee erilaisia tukirakennelmia, jotta tavaravaunujen akselipaino voitaisiin nostaa 25:een tonniin. Isommissa ja painavammissa junanvaunuissa rautateillä voisi kulkea nykyistä enemmän tavaraa yhdellä kertaa satamien kautta vientiin.

    Parannustöihin jo ensi vuonna?

    HaminaKotka-sataman liikennejohtajan Markku Koskisen mukaan Venäjällä puhutaan jo tätäkin painavammista junanvaunuista.

    – Suomen rataverkosta valtaosa on 22,5-tonnisille akselipainoille, ja nyt on tarve 25:een. Venäjällä puhutaan jopa 28-tonnisista akselipainoista. Esimerkiksi Mussaloon tulevat lannoitejunat ovat näitä kilometrijunia, joissa akselipainot nousee koviksi, Koskinen sanoo.

    Liikenneviraston selvityksen on määrä valmistua tämän vuoden loppuun mennessä. Viraston mukaan radan kantavuutta lisääviin parannustöihin voitaisiin ryhtyä jo ensi vuonna, jos rahoitus saadaan kuntoon.

    Suomen suurimman vientisataman näkökulmasta uudistuksilla on kiire.

    – Meillä kasvuvauhti on kova. Kasvua on ollut parikymmentä prosenttia viime vuodesta. Kun tiedetään, että rahoitus ja moni muu radan rakentamiseen vaikuttava asia kestää, niin kyllä meillä on jo kiire, Koskinen sanoo.

    Korjausvelkatöitä 25 miljoonan euron edestä

    Kaakkois-Suomessa on jo käynnissä kymmenien miljoonien eurojen arvoiset ratatyöt. Junien liikkuvuutta ja rataturvallisuutta parannetaan valtion korjausvelkaohjelman mukaisesti Kouvolan ja Kotkan välillä sekä Kotkan ja Vainikkalan ratapihoilla.

    Elokuussa parannustöitä tehdään Hovinsaaren ratapihoilla Kotkassa.Pyry Sarkiola / Yle

    Turvalaitteita uusitaan ja esimerkiksi Hovinsaarelle Kotkaan rakennetaan uutta kohtaamisraidetta. Tavoitteena on saada tavaraliikenne aiempaa sujuvammaksi, ja sovittaa henkilöjunaliikennettä ja tavaraliikennettä joustavammin yhteen. Henkilöjunaliikenteen vuoroja nopeuttavaa vaikutusta ratatöillä ei ole.

    – Näiden töiden jälkeen rataosuus on kohtuullisessa kunnossa nykyliikennettä varten. Joitain vanhoja turvalaitteita jää edelleen. Tämän hankkeen jälkeen korjausvelkarahat on käytetty, projektipäällikkö Maria Torttila Liikennevirastosta kertoo.

    Kaakkois-Suomen ratatöiden osuus noin 200 miljoonan euron korjausvelkatöistä on noin kolmannes. Mittavista töistä huolimatta lähivuosille jää vielä paljon korjattavaa.

    Kaksoisraide ja lisäraiteita ratapihalle

    HaminaKotkan-satamalle tärkeää olisi myös kaksoisraiteen rakentaminen koko Kouvola-Kotka välille.

    – Jos meille tulee 20 junaa, ne 20 menevät myös pois. Rataosuudella on paljon kohtaavaa liikennettä, jotka kulkevat eri nopeuksilla. Kaksoisraide sujuvoittaisi liikennettä ja lisäisi turvallisuutta tietysti myös, Koskinen sanoo.

    Myös Kotolahden ratapihan loppuun rakentamisesta satama on puhunut pitkään. Pitkät junat saapuvat Kotolahden ratapihalle Kotkan Mussalossa, josta ne ajetaan pienempinä pätkinä purettaviksi varastoihin tai laivoihin. Satamayhtiö haluaisi ratapihalle viisi uutta raideparia nykyisen viiden lisäksi.

    Tavarajunille on jouduttu etsimään muun muassa tilapäisiä säilytyspaikkoja, kun ne eivät ole kaikki mahtuneet Kotkan satamaan purettavaksi

    Investointi maksaa noin 20 miljoonaa euroa. Valtion budjetista rahaa ei ole toistaiseksi löytynyt.

    Korjattu otsikkoa 10.8.2018 klo 9.21: toisin kuin otsikossa alunperin mainittiin, kysymys ei ole ole 28-tonnisista junista vaan 28-tonnin akselipainosta yksittäisissä vaunuissa.

    Entinen sotilassaari houkuttelee nyt tunnettuja suomalaisia näyttelijöitä – muun muassa Krista Kosonen ja Jasper Pääkkönen ovat käyneet tutustumassa vuosikymmeniä suljettuna olleeseen saareen

    Entinen sotilassaari houkuttelee nyt tunnettuja suomalaisia näyttelijöitä – muun muassa Krista Kosonen ja Jasper Pääkkönen ovat käyneet tutustumassa vuosikymmeniä suljettuna olleeseen saareen


    Kotkan edustalla sijaitseva Rankin saari on houkutellut tänä kesänä paljon julkisuudesta tuttuja henkilöitä. Esimerkiksi näyttelijä Krista Kosonen julkaisi keskiviikkona saaresta kuvan Instagram-tilillään. Seiska kertoo tänään, että Jasper...

    Kotkan edustalla sijaitseva Rankin saari on houkutellut tänä kesänä paljon julkisuudesta tuttuja henkilöitä.

    Esimerkiksi näyttelijä Krista Kosonen julkaisi keskiviikkona saaresta kuvan Instagram-tilillään.

    Seiska kertoo tänään, että Jasper Pääkkönen on ostanut heinäkuussa 4 500 neliön tontin Rankista. Rankin Facebook-sivujen mukaan Pääkkönen on käynyt tutustumassa Rankin kalavesiin.

    Asiasta on ilahtunut muun muassa Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviö, joka toivottaa Facebook-sivullaan Pääkkösen tervetulleeksi Kotkaan ja Rankkiin.

    Jasper Pääkkönen on saanut kansainvälistä huomiota perjantaina ensi-iltaan tulevasta ohjaaja Spike Leen elokuvasta.

    Myös näyttelijä Kari Hietalahti on julkaissut Instagram-tilillään Rankissa otettuja kuvia. Hietalahti on ollut veneilemässä The Rasmus -yhtyeestä tutun laulajan Lauri Ylösen sekä näyttelijä Tommi Korpelan kanssa.

    Aiemmin on kerrottu, että näyttelijät Tommi Korpela, Elina Knihtilä, Kari Hietalahti ja Marjaana Härkönen ovat ostaneet saaresta tontit vapaa-ajan käyttöön.

    Yle

    Entinen sotilassaari sijaitsee Itäisellä Suomenlahdella noin 15 kilometriä Kotkasta.

    Rankki suljettiin kansalaisilta vuonna 1916. Lähes sata vuotta suljettuna ollut saari avattiin yleisölle vuonna 2015, jolloin kotkalainen yrittäjä Ismo Räty osti saaren puolustusvoimilta.

    Sittemmin yrittäjä on kaupitellut saarella sijaitsevaa tiettävästi maailman suurinta myynnissä olevaa rannikkotykkiä ennätyshintaan.

    Kello 17:20 Korjattu kohta, että Rankin tykki olisi maailman suurin. Se on tiettävästi maailman suurin myynnissä oleva rannikkotykki.

    Peruskoulujen ja lukioiden koulutyö alkaa tänään suurimmassa osassa Suomea

    Peruskoulujen ja lukioiden koulutyö alkaa tänään suurimmassa osassa Suomea


    Koulujen syyslukukausi alkaa tänään peruskoulujen ja lukioiden osalta suurimmassa osassa Suomea, kertoo Opetushallitus. Koulut avaavat ovensa muun muassa Tampereella, Oulussa, Jyväskylässä, Lappeenrannassa, Seinäjoella, Kajaanissa ja...

    Koulujen syyslukukausi alkaa tänään peruskoulujen ja lukioiden osalta suurimmassa osassa Suomea, kertoo Opetushallitus.

    Koulut avaavat ovensa muun muassa Tampereella, Oulussa, Jyväskylässä, Lappeenrannassa, Seinäjoella, Kajaanissa ja Joensuussa.

    Pääkaupunkiseudulla lukukausi alkaa Espoossa sekä suomenkielisissä kouluissa Helsingissä ja Vantaalla.

    Niiden ruotsinkielisten koulujen osalta kesäloma jatkuu vielä ensi viikon tiistaihin. Lomailu jatkuu ensi viikon alkuun myös Vaasassa, Mikkelissä, Kuopiossa, Kotkassa ja Kokkolassa sekä Lahden peruskouluissa.

    Pisimpään sinnitellään Turussa, jossa opinnot aloitetaan vasta keskiviikkona.

    Ensimmäisinä ovensa avasivat eilen Hämeenlinnan, Porin ja Rovaniemen koulut sekä Lahden lukiot.

    Ammatilliset oppilaitokset voivat käynnistää lukukautensa aikaisemmin kuin peruskoulut. Aikuislukioiden lukuvuosi taas alkaa välillä myöhemmin kuin muissa kouluissa.

    Yle selvitti: Näin erilaiset lähtökohdat lapset saavat koulutielle asuinpaikan perusteella – katso koulukoneesta, miten kuntasi menestyi

    Mitä ekaluokkalaisen pitää osata ennen ensimmäistä kouluaamua? Palkittu opettaja listaa 6 taitoa (2017)

    Loma loppuu, koulu alkaa – miten arki muuttuu? Viisi koululaista vastaa

    Loma loppuu, koulu alkaa – miten arki muuttuu? Viisi koululaista vastaa


    1Juulia Tillaeus / YleNetta Tykkälä, 9.lk, KouvolaYsiluokan alkaminen on aika iso muutos, koska pitää alkaa panostamaan enemmän kouluun. Nyt kun menee kouluun, niin pitää alkaa miettimään monelta käy nukkumaan. Olen yrittänyt parin päivän...

    1Juulia Tillaeus / YleNetta Tykkälä, 9.lk, Kouvola

    Ysiluokan alkaminen on aika iso muutos, koska pitää alkaa panostamaan enemmän kouluun. Nyt kun menee kouluun, niin pitää alkaa miettimään monelta käy nukkumaan. Olen yrittänyt parin päivän ajan käydä aikaisemmin nukkumaan, ja se on onnistunut ihan hyvin. Minulla menee yleensä suunnilleen viikko, että pääsen kouluarkeen kiinni.

    2Juulia Tillaeus / YleAlina Viljaranta, 6.lk, Valkeala

    Koulun alkamisessa on vähän ärsyttävää, kun joutuu heräämään niin aikaisin. Lomalla olen tottunut nukkumaan tosi pitkään ja olen saattanut herätä vasta kahdeltatoista. Kouluun pitää mennä kahdeksaksi. Olen yrittänyt totuttautua uuteen rytmiin, mutta se ei ole onnistunut kovin hyvin. Olen saattanut jäädä nukkumaan, kun olen vain laittanut herätyksen pois.

    3Juulia Tillaeus / YleNea Ranta, 9.lk, Kouvola

    Tuntuu ihan kivalta palata kouluun, kun peruskoulun viimeinen vuosi alkaa. Unirytmi pitää korjata, eli käydä nukkumaan ja herätä kaksi tai kolme tuntia aikaisemmin kuin lomalla. Se onnistuu minulta aika hyvin. Ysiluokalla ajattelin lukea aiempaa enemmän kokeisiin ja tehdä läksyt huolellisemmin.

    4Juulia Tillaeus / YleRanya Ahlfors, 9.lk, Kouvola

    Isoin haaste koulun alkamisessa on se, kun joutuu heräämään kuudelta. Koulu alkaa kahdeksalta, ja matkaan menee puoli tuntia taksilla. Kouluarkeen tottumiseen menee yleensä viikko tai kaksi. Palaan kouluun ihan hyvällä mielellä.

    5Juulia Tillaeus / YleVille Tamminen, 7.lk, Kouvola

    Lomalla olen mennyt nukkumaan joskus yhden-kahdentoista aikaan ja herännyt kymmeneltä. Kun koulu alkaa, menen nukkumaan yhdeksän jälkeen ja herään seitsemältä. Unirytmiin tottuu menemällä aikaisin nukkumaan. Olen saanut siitä jo vähän kiinni.

    600 loviisalaista oppilasta sai tänään tietää, missä lukuvuosi ensi viikolla alkaa – oppilaita sijoitetaan muun muassa elokuvateatteriin

    600 loviisalaista oppilasta sai tänään tietää, missä lukuvuosi ensi viikolla alkaa – oppilaita sijoitetaan muun muassa elokuvateatteriin


    Satojen loviisalaisten oppilaiden vanhemmille on tänään keskiviikkona ilmoitettu, että koululaisten lukuvuosi alkaa Harjurinteen koulun pihalta. Sieltä oppilaat kuljetetaan kullekin luokalle varattuihin väistötiloihin. Kaupungin suurin opinahjo,...

    Satojen loviisalaisten oppilaiden vanhemmille on tänään keskiviikkona ilmoitettu, että koululaisten lukuvuosi alkaa Harjurinteen koulun pihalta. Sieltä oppilaat kuljetetaan kullekin luokalle varattuihin väistötiloihin.

    Kaupungin suurin opinahjo, Harjurinteen koulu, kärsii sisäilmaongelmista, ja kaikki oppilaat esiopetuksesta lukiolaisiin joudutaan siirtämään väistötiloihin.

    Oppilaita sijoitetaan muun muassa elokuvateatteriin, Satamataloon ja kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavan perusturvakeskuksen tiloihin sekä parakkeihin.

    Perusturvakeskuksen tiloihin Loviisan keskustaan sijoitetaan ekaluokkalaiset ja eskarilaiset.

    – Koska ne ovat kansliatiloja, niin siellä tarvitaan vielä vähän muutostöitä. Seiniä poistetaan, jotta saadaan luokkatiloja meidän oppilaillemme ja oppilasryhmille, sanoo Loviisan koulutuspäällikkö Timo Tenhunen.

    Lukiolaiset suuntaavat elokuvateatteriin

    Etenkin lukiolaisten koulun aloitus on poikkeuksellinen. He suuntaavat ensi viikon keskiviikkona Kino Marilyn -elokuvateatteriin, jossa opetusta järjestetään kunnes parakit valmistuvat.

    Tenhusen mukaan kaupunki rakentaa lisää parakkirakennuksia Harjurinteen koulun ja ammattikoulu Edupolin pihaan, mutta osa oppilaista jää muihin väistötiloihin koko vuodeksi.

    – Olemme kesän aikana koittaneet saada parakkeja, eli näitä väistötiloja, mutta niitä on ollut vaikea saada. Sen suhteen meillä on haasteita, että miten järjestetään opetus heti alussa koulun alkamisen yhteydessä, Tenhunen sanoo.

    Loviisalaisen Kino Marilyn -elokuvateatterin tiloihin tuotiin pulpetteja lukiolaisia varten.Petteri Juuti / YleHarjunrinteen koulu on uusin Loviisassa

    – Harjunrinteen koulu on meidän uusin. Sen piti olla ylpeydenaihe, mutta viime vuoden aikana on ilmennyt, että oppilailla ja henkilökunnalla on oireita, Tenhunen sanoo.

    Loviisan kaupunginhallitus päätti tyhjentää vuonna 2014 valmistuneen koulun, jotta koulu saataisiin korjattua.

    Tenhusen mukaan Loviisan muut koulut aloittavat toimintansa normaalisti ensi viikolla. Loviisassa peruskoululaisia on noin 1500. Lukiolaisia on noin 200.

    Väistötiloissa aloitetaan myös muilla paikkakunnilla

    Myös muualla Suomessa aloitellaan kouluvuotta väistötiloissa.

    Esimerkiksi Kotkassa ja Kouvolassa kaikkiaan kahdeksan peruskoulun oppilaat aloittavat lukuvuotensa väistötiloissa.

    Tampereella Etelä-Hervannassa taas noin 850 oppilasta käy syksystä lähtien koulua Tampereen teknillisen yliopiston tiloissa. Syynä on Etelä-Hervannan koulun sulkeminen sisäilmaongelmien vuoksi.

    Tekstiä täydennetty 8.8.2018 kello 15.16: Yle sai jutun julkaisun jälkeen Harjurinteen koulun rehtorilta tiedon, että loviisalaisten oppilaiden vanhemmille on tänään keskiviikkona ilmoitettu, että lukuvuosi alkaa niin, että kaikki oppilaat kokoontuvat ensin Harjurinteen koulun pihalle.

    Kouvolassa tehty asetakavarikko on Suomen historian suurin – asiantuntijoiden tiedossa ei ole vastaavankokoista tapausta

    Kouvolassa tehty asetakavarikko on Suomen historian suurin – asiantuntijoiden tiedossa ei ole vastaavankokoista tapausta


    Poliisin tekemä asetakavarikko Kouvolassa on historian suurin. Paikkakuntalaisen miehen hallusta löytyi kesäkuussa 107 luvattomaksi epäiltyä ampuma-asetta sekä erilaisia räjähteitä. Keskusrikospoliisin asiantuntijoiden tiedossa ei ole...

    Poliisin tekemä asetakavarikko Kouvolassa on historian suurin.

    Paikkakuntalaisen miehen hallusta löytyi kesäkuussa 107 luvattomaksi epäiltyä ampuma-asetta sekä erilaisia räjähteitä.

    Keskusrikospoliisin asiantuntijoiden tiedossa ei ole vastaavankokoista asetakavarikkoa.

    Viime vuosien suurimpia asetakavarikoita ovat Lahdessa vuonna 2013 rikostutkinnan yhteydessä takavarikoidut 47 toimintakuntoista ampuma-asetta sekä Vantaalla rikostutkinnan yhteydessä takavarikoidut 35 asetta vuonna 2017.

    Kaakkois-Suomen poliisin mukaan Kouvolasta tehdyn asetakavarikon tutkinta kestää vielä kuukausia.

    Poliisi takavarikoi vuosittain useita tuhansia aseita

    Asetakavarikoita tehdään vuosittain noin 3 000–4 000. Viime vuonna luvanvaraisia ampuma-aseita takavarikoitiin 3 037 kappaletta. Vuonna 2016 määrä oli 3 481.

    – Määrään vaikuttaa pitkälti viranomaisten valvonnan aktiivisuus, esimerkiksi jengitiloihin tehdyt kotietsinnät, keskusrikospoliisin tiedusteluosaston rikoskomisario Minna Laukka kertoo.

    Tilastoihin vaikuttavat myös hallinnollisten takavarikkojen määrä sekä perikuntien luovutukset.

    Vuosien mittaan on ollut myös tapauksia, joissa pelkästään aseiden osia on takavarikoitu runsaasti.

    Takavarikoilla pyritään estämään aseiden väärinkäyttö

    Rikoskomisario Minna Laukan mukaan asetakavarikko on laaja käsite.

    – Se sisältää luvattomien aseiden takavarikoimisen lisäksi niin kutsutut hallinnolliset takavarikot. Hallinnollinen takavarikko seuraa ampuma-aselupien peruuttamisesta, jolla pyritään estämään aseiden väärinkäytöksiä, Laukka kertoo.

    Laukan mukaan poliisi takavarikoi ampuma-aseita esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiviltä ihmisiltä.

    Otsikkoon tarkennettu 8.8.2018 kello 15:09, että kyse on Suomen historian suurimmasta takavarikosta, eikä historian suurimmasta takavarikosta.

    Poliisi teki poikkeuksellisen suuren aselöydön – yli sata luvatonta asetta, räjähteitä ja yli 125 000 patruunaa

    Poliisi teki poikkeuksellisen suuren aselöydön – yli sata luvatonta asetta, räjähteitä ja yli 125 000 patruunaa


    Poliisi on tehnyt poikkeuksellisen suuren asetakavarikon Kouvolassa. Iäkkään kouvolalaisen miehen hallusta löytyi kesäkuussa 107 luvattomiksi epäiltyä ampuma-asetta ja erilaisia räjähteitä. Aseet ovat malleiltaan kivääreitä, haulikoita,...

    Poliisi on tehnyt poikkeuksellisen suuren asetakavarikon Kouvolassa.

    Iäkkään kouvolalaisen miehen hallusta löytyi kesäkuussa 107 luvattomiksi epäiltyä ampuma-asetta ja erilaisia räjähteitä.

    Aseet ovat malleiltaan kivääreitä, haulikoita, pistooleita sekä revolvereja. Lisäksi poliisi takavarikoi 226 kappaletta erilaisia ampuma-aseen osia ja yli 125 000 kappaletta ampuma-aseen patruunoita eri kaliipereissa.

    Epäilty ei ole tällä hetkellä poliisin hallussa. Rikoskomisario Arto Hietasen mukaan tutkinta tulee kestämään vielä kuukausia. Muuten poliisi ei kommentoi tapauksen yksityiskohtia tässä vaiheessa.

    Sotilasmusiikkitapahtumaan iskenyt vatsatauti levisi ärhäkkäästi – sairastuneita oli kaikkiaan 53

    Sotilasmusiikkitapahtumaan iskenyt vatsatauti levisi ärhäkkäästi – sairastuneita oli kaikkiaan 53


    Viime viikolla sotilasmusiikkitapahtuma Hamina Tattoossa jyllännyt vatsatauti on vahvistunut norovirukseksi. Haminan kaupungin terveystarkastajan mukaan sairastuneita oli kaikkiaan 53. – Tauti on peräisin noin 60 hengen kutsuvierastilaisuudesta,...

    Viime viikolla sotilasmusiikkitapahtuma Hamina Tattoossa jyllännyt vatsatauti on vahvistunut norovirukseksi.

    Haminan kaupungin terveystarkastajan mukaan sairastuneita oli kaikkiaan 53.

    – Tauti on peräisin noin 60 hengen kutsuvierastilaisuudesta, Haminan terveystarkastaja Päivi Puurunen kertoo.

    Kutsuvierastilaisuus järjestettiin viime tiistaina. Sairastuneiden joukossa oli niin suomalaisia soittajia kuin kutsuvieraita. Sairastuneilla oli ripulia ja kuumetta. Lisäksi he oksentelivat, ja osalla oli päänsärkyä.

    Hamina Tattoo on suuri kansainvälinen sotilasmusiikkitapahtuma.

    Tänä vuonna tapahtumaan osallistui kuusi suomalaista ja seitsemän ulkomaista soittokuntaa.

    Tapahtuma keräsi Kymenlaaksoon Haminaan tänä vuonna arviolta yli 100 000 katsojaa.

    Pojat pelastivat naisen vuolaana virtaavasta Kymijoesta – kaupunki palkitsi heidät 500 eurolla:

    Pojat pelastivat naisen vuolaana virtaavasta Kymijoesta – kaupunki palkitsi heidät 500 eurolla: "Raha menee lukiokirjoihin"


    Kotkalaispojat Otto Huttunen, 15, ja Eetu Laurinantti, 16, ovat saaneet paljon kiitosta ja huomiota kotikaupungissaan. Syynä on poikien parin viikon takainen uroteko: he pelastivat naisen Kymijoesta. Pelastusoperaatio tapahtui vuolaana virtaavalla...

    Kotkalaispojat Otto Huttunen, 15, ja Eetu Laurinantti, 16, ovat saaneet paljon kiitosta ja huomiota kotikaupungissaan.

    Syynä on poikien parin viikon takainen uroteko: he pelastivat naisen Kymijoesta. Pelastusoperaatio tapahtui vuolaana virtaavalla Langinkoskella.

    – Olimme Eetun ja kahden muun kaverin kanssa uimassa mattolaiturilla. Näimme, että uimari roikkui kosken kivessä virtaavassa vedessä, Otto Huttunen kertoo.

    Pojat kertovat, etteivät he epäröineet hetkeäkään, vaan lähtivät rohkeasti pelastusreissulle.

    – Nainen alkoi huutelemaan jotain. En kuullut, mitä hän huusi. Pian huomasimme, ettei hän jaksa uida enää takaisin rannalle, Laurinantti kertoo.

    Pelastettu oli ensimmäistä kertaa uimassa Langinkoskella

    Poikien mukaan nainen tuntui olevan paniikissa.

    – Eetu oli ensin kivellä, missä nainen roikkui. Eetu sai nostettua hänet ylös. Minä jäin juttelemaan naiselle, kun Eetu lähti etsimään rannalle turvallista reittiä, missä ei virtaa niin paljon, Huttunen kertaa tapahtumia.

    Huttusen mukaan nainen kiitteli kovasti, kun hänet saatiin nostettua kivelle.

    – Nainen kertoi olevansa ensimmäistä kertaa paikalla uimassa.

    Pojat varmistivat, että nainen pääsee turvallisesti rannalle.

    – Eetu löysi reitin aika nopeasti. Näytin naiselle reitin ja uin ensin itse Eetun luo. Katsoimme, että hän pääsee turvallisesti uimaan reittiä pitkin. Sitten ohjasimme hänet kävellen rantaan, Huttunen sanoo.

    Tuntemattomat pysäyttävät kadulla

    Kotkan kaupunki palkitsi pojat pelastustyöstä.

    Kaupunginjohtaja Esa Sirviön mukaan kaksikko toteutti hienolla tavalla Kotkan uuden kaupunkistrategian mukaisia arvoja eli reiluutta, rakkautta ja rohkeutta. Sirviö ojensi torstaina Huttuselle ja Laurinantille Kotkan kaupungintalolla 500 euron suuruisen rahapalkinnon. Palkinto jaettiin tasan poikien kesken.

    – Rahat menevät lukiokirjoihin, Laurinantti kertoo naurahtaen.

    Poikien mukaan huomio tuntuu ihmeelliseltä.

    – Tämä on vähän normaalista poikkeavaa. Meripäivilläkin tuntemattomat tulivat sanomaan, että oletteko te ne sankaripojat, Laurinantti kertoo.

    Kaupunki on jo aiemmin ilmoittanut varaavansa muutama tuhat euroa palkintorahaa niille kotkalaisille, jotka omalla toiminnallaan tai ideoillaan tuovat esille Kotkan uusia arvoja.

    Ankara vatsatauti iski suureen sotilasmusiikkitapahtumaan – 16 soittajan oireille etsitään syytä

    Ankara vatsatauti iski suureen sotilasmusiikkitapahtumaan – 16 soittajan oireille etsitään syytä


    Haminassa selvitellään ankaran vatsataudin syytä. Sotilasmusiikkitapahtuma Hamina Tattoon aikana ainakin 16 ihmistä on sairastunut. Haminan kaupungin terveystarkastajan mukaan kaikki sairastuneet ovat suomalaisia soittajia. Heillä on ollut ripulia...

    Haminassa selvitellään ankaran vatsataudin syytä.

    Sotilasmusiikkitapahtuma Hamina Tattoon aikana ainakin 16 ihmistä on sairastunut. Haminan kaupungin terveystarkastajan mukaan kaikki sairastuneet ovat suomalaisia soittajia. Heillä on ollut ripulia ja kuumetta. Lisäksi he ovat oksennelleet, ja osalla on ollut päänsärkyä.

    Terveysviranomainen tutkii nyt, mistä oireet johtuvat.

    – Olemme tutkineet yhden ruokapaikan, jossa soittajat ovat käyneet syömässä. Epäilyt eivät kuitenkaan kohdistu ravintolaan, koska osa sairastuneista oli syönyt muualla, Haminan terveystarkastaja Päivi Puurunen kertoo.

    Soittajien majoitustilat tutkitaan myös.

    Tässä vaiheessa oireet viittaavat norovirukseen eivätkä esimerkiksi ruokamyrkytykseen.

    Terveysviranomainen ottaa näytteitä, ja niiden tulokset valmistuvat ensi viikolla.

    Toiminnanjohtaja ei ole tietoinen sairastuneista

    Hamina Tattoon toiminnanjohtaja Hannu Kaukiainen ei ole kuullut 16 henkilön saaneen vatsataudin oireita. Hän tietää vain muutamasta henkilöstä, jotka ovat uupuneet kovan helteen takia.

    – Henkilöt eivät ole muistaneet juoda tarpeeksi vettä, Kaukiainen arvelee.

    Hamina Tattoo on suuri kansainvälinen sotilasmusiikkitapahtuma. Se alkoi viime sunnuntaina, ja se kestää huomiseen lauantaihin.

    Tänä vuonna tapahtumaan osallistuu kuusi suomalaista ja seitsemän ulkomaista soittokuntaa.

    Tapahtuma kerää Kymenlaaksoon Haminaan tänä vuonna arviolta yli 100 000 katsojaa.

    Herätys: Tarvitseeko ekaluokkalainen kännykkää, lahjontahuhut johtivat rikosilmoitukseen, sade- ja ukkoskuuroja luvassa

    Herätys: Tarvitseeko ekaluokkalainen kännykkää, lahjontahuhut johtivat rikosilmoitukseen, sade- ja ukkoskuuroja luvassa


    Puhelin ei ole ekaluokkalaiselle välttämätön Koulujen alku lähestyy ja monet vanhemmat pohtivat, pitääkö ensimmäiselle luokalle menevälle lapselle hankkia puhelin. Suurin osa lapsista aloittaakin koulutaipaleensa puhelin repussaan, mutta...

    Puhelin ei ole ekaluokkalaiselle välttämätön

    Koulujen alku lähestyy ja monet vanhemmat pohtivat, pitääkö ensimmäiselle luokalle menevälle lapselle hankkia puhelin. Suurin osa lapsista aloittaakin koulutaipaleensa puhelin repussaan, mutta rehtori lohduttaa vanhempia: mitään pakkoa puhelinta ei ole hankkia. OAJ muistuttaa, että silloin kun älylaitetta tarvitaan koulunkäyntiin, koulu myös tarjoaa opetusvälineet.

    Huhut lahjuksista johtivat rikosilmoitukseen Kotkassa

    Venesatamien urakat johtivat erikoiseen tapahtumaketjuun Kotkassa. Kaupunki teki työntekijästään rikosilmoituksen. Asiantuntijan mukaan julkisiin hankintoihin liittyvä osaaminen on vaihtelevaa, vaikka niihin käytetään Suomessa vuosittain noin 35 miljardia euroa.

    Petri Lassheikki / YleHeinäkuussa ennätysmäärä asuntomurtoja

    Poliisin tietoon tuli heinäkuussa yli 270 epäiltyä asuntomurtoa. Korkeaa määrää selittää poliisin mukaan osittain se, että tänä vuonna Suomessa on havaittu poikkeuksellisen paljon asuntomurtoihin keskittyneitä ulkomaalaisia rikollisporukoita.

    PoliisiZimbabwen oppositio ei tyydy vaalitappioon

    Zimbabwessa odotetaan levottomina tulevien päivien tapahtumia. Opposition ehdokas Nelson Chamisa hävisi vaalit niukasti, vaikka saikin pääkaupungissa Hararessa hyvän tuloksen. Vaalit voittanut istuva presidentti Emmerson Mnangagwa voi myös lähettää armeijan kaduille, kirjoittaa toimittaja Liselott Lindström Hararesta.

    Isot poliisirekat ajoivat ympäri Hararea torstaina.Fredrik Lerneryd)Lännestä saapuu matalapaine

    Lännestä saapuva matalapaine tuo Suomen pohjoisosaan jatkuvampaa sadetta, ja Pohjois-Lapissa lämpötila on alle 15 astetta. Etelämpänä sade- ja ukkoskuuroja tulee jo yöstä alkaen, mutta päivällä ne painottuvat maan keski- ja itäosaan.

    Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

    Yle Sää
    Kun huhut lahjonnasta yltyivät, kaupunki teki työntekijästään tutkintapyynnön – asiantuntija:

    Kun huhut lahjonnasta yltyivät, kaupunki teki työntekijästään tutkintapyynnön – asiantuntija: "Julkiset hankinnat ovat monelle kuin kylmä suihku"


    Tästä on kyseKotkan kaupunki pyysi poliisia tutkimaan, onko kaupungin julkisiin hankintoihin liittynyt lahjomistaNäyttöä rikoksesta ei löytynytJulkisiin hankintoihin käytetään Suomessa vuosittain noin 35 miljardia euroaKaupungin tekemät...

    Tästä on kyseKotkan kaupunki pyysi poliisia tutkimaan, onko kaupungin julkisiin hankintoihin liittynyt lahjomistaNäyttöä rikoksesta ei löytynytJulkisiin hankintoihin käytetään Suomessa vuosittain noin 35 miljardia euroa

    Kaupungin tekemät hankinnat ja niiden kilpailuttaminen johtivat monipolviseen tapahtumaketjuun Kotkassa.

    Osa kaupungin venesatamissa toimivista urakoitsijoista oli sitä mieltä, että he eivät saaneet riittävästi ajantasaista tietoa urakoista ja että tietoa ei jaettu yrityksille tasapuolisesti. Samaan aikaan liikkeelle lähti huhuja, joiden mukaan venesatamien urakoita olisi ohjautunut yhdelle tietylle yritykselle.

    Kaupungin tietoon tuli myös vihjeitä, että kyseinen yritys olisi laskuttanut urakoista liikaa ja että hankinnoista vastannut kaupungin työntekijä olisi tietoisesti sallinut tämän.

    Hurjimman huhun mukaan kyseinen kaupungin työntekijä olisi saanut yritykseltä lahjuksena ulkomaanmatkan.

    Asiantuntija: Hankintaosaaminen harvoissa käsissä

    Julkisiin hankintoihin käytetään Suomessa vuosittain noin 35 miljardia euroa. Kyse on yhteisistä varoista, joten ei ole yhdentekevää, miten kilpailutuksia ja hankintoja kunnissa hoidetaan.

    Kuntien yhteishankintoja hoitavan Kuntahankinnat Oy:n toimitusjohtaja Raili Hilakari sanoo, että hankintoihin liittyvä osaaminen on kunnissa keskittynyt harvoihin käsiin. Osaamista on yritetty hakea yksityissektorilta, mutta silti prosessin vaikeus voi yllättää.

    – Julkiset hankinnat ja hankintalainsäädännön osaaminen ovat monelle kuin kylmä suihku. Tämä johtuu siitä, että niihin liittyy aina tietyt muotomääräykset, joita pitää noudattaa tarkasti. Sanoisin, että sisäänajoon ja opetteluun menee jokaisella noin kaksi vuotta, sanoo Hilakari.

    Kuntien ja kaupunkien hankinnat voivat vaihdella pienistä laitehankinnoista polttoaineisiin tai suuriin sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamisiin. Hilakarin mukaan onnistuneen hankinnan kannalta on tunnettava ainakin kolme asiaa.

    Ensinnäkin on tunnettava markkinat ja millaisia yrityksiä siellä toimii. Osa yrityksistä voi olla paikallisia ja osa taas toimia kansainvälisesti. Toisena asiana hän nostaa esiin hankintajuridiikan hallinnan. Kolmas tärkeä asia on kunnan päätöksenteon tunteminen. Osa hankinnoista käsitellään lautakunnassa, mutta osa saattaa vaatia kaupunginhallituksen käsittelyä.

    Hilakari antaa myös konkreettisia neuvoja hankinnan aikatauluttamiseen.

    – Suunnitteluun kannattaa käyttää noin 40 prosenttia ja juridiikkaan 20 prosenttia. Loput 40 prosenttia menee hyvään sopimushallintaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sopimus on laadittu mahdollisimman selkeästi ja osapuolten velvollisuudet on määritelty tarkasti. Juuri tätä ei aina hanskata eli ei osata panostaa oikeisiin asioihin ja tarttua mahdollisiin epäkohtiin.

    Suurissa kaupungeissa hankinta-asioita on keskitetty erillisiin hankintayksiköihin, mutta pienemmissä kunnissa samaa työtä saattaa tehdä esimerkiksi kunnaninsinööri tai -sihteeri. Jotkut tekevät hankintoja vain osapäiväisesti muun työn ohessa.

    Toisaalta keskikokoisissa kunnissa koko hallinto saattaa toimia samassa rakennuksessa, joka helpottaa tiedonkulkua. Taso on kuitenkin kirjava, ja Hilakarin mukaan neuvoja saatetaan kysyä hyvinkin viime hetkillä.

    – Kerran olin perjantaina jo matkalla kotiin, kun sain puhelun eräältä kunnaninsinööriltä. Hänen piti laittaa tarjouspyyntö ulos, eikä hänellä ollut mitään käsitystä tarjousajasta. Hän soitti vielä myöhemmin uudestaan, kun tarjoukset olivat saapuneet ja oli aika tehdä hankintapäätös. Mitä pienempi kunta, sitä ylemmällä tasolla hankintoja tehdään, sanoo Hilakari.

    Hilakarin mielestä kuntien pitäisi linjata tarkemmin, mitkä hankinnat halutaan hoitaa itse ja mitkä voidaan tehdä muiden kuntien tai jonkin yhteistyökumppanin kanssa. Hän ennakoi, että yhteishankinnat yleistyvät.

    Leveämmät hartiat julkisiin hankintoihin

    Kotkassa kaupunki reagoi huhuihin oman työntekijänsä lahjonnasta ja hankintojen epäselvyyksistä aloittamalla sisäisen selvityksen. Selvityksen lopputulos oli se, että hankinnoista vastanneen työntekijän hankintamenettelyissä oli ollut selkeitä puutteita, eikä hankinnoissa ollut noudatettu kaupungin ohjeistusta.

    Sittemmin venesatamien hankinnat on siirretty hankintasuunnittelijan vastuulle. Kotka perusti uuden hankintasuunnittelijan viran vuoden 2017 alussa.

    Julkisia hankintoja ollaan kokoamassa Suomessa saman katon alle. Kuntahankinnat Oy ja valtion hankintoja hoitava Hansel Oy fuusioituvat ensi vuoden alussa.

    Keskittämisellä haetaan tehokkuutta ja säästöjä. Yhdistyneen Hanselin osuudeksi 35 miljardin euron hankintapotista arvioidaan noin kolme miljardia. Yhteishankintojen säästöpotentiaaliksi yhtiö arvioi jopa yli 20 prosenttia.

    Hankintalaki uudistettiin viimeksi vuoden 2017 alussa. Uuden lain myötä Kilpailu- ja kuluttajavirasto sai toimivallan valvoa julkisia hankintoja koskevan lain noudattamista.

    Ensimmäisen toimintavuoden aikana virastoon tuli vireille yhteensä 86 julkisten hankintojen valvontaan liittyvää asiaa. Hieman yli puolet tapauksista tuli vireille ulkopuolelta tulleen vinkin perusteella ja loput viraston omasta aloitteesta. Eniten tutkittiin sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä hankintoja.

    Apulaisjohtaja Arttu Juuti Kilpailu- ja kuluttajavirastosta sanoo, että vaikeuksia on varsinkin silloin, kun hankintaa lähdetään muuttamaan kilpailutuksen ja hankintapäätöksen jälkeen. Silloin kilpailutus pitäisi tehdä uudestaan, mutta näin ei silti tehdä.

    Tällainen tapaus oli esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen tutkimusalus Arandan peruskorjauksen hankinta, johon virasto kiinnitti huomiota tämän vuoden keväällä.

    Kunnissa tulkitaan myös poikkeussääntöjä luovasti, jotta kilpailutusta ei tarvitsisi tehdä. Ennalta-arvaamattomia ja pakottavan kiireellisiä hankintoja ei tarvitse kilpailuttaa, mutta joskus kiire on Juutin mukaan itse aiheutettua.

    – Kyse voi olla taidottomuudesta tai tietoisesta välinpitämättömyydestä. Tai molemmista. Suurimman osan tapauksista olemme joutuneet kaivamaan esiin itse, mutta toivottavasti saisimme jatkossa lisää vinkkejä. Toki epäkohtien huomaaminen on kuntalaisille hankalaa, jos kilpailutusta ei tehdä ollenkaan, sanoo Arttu Juuti.

    Lahjontahuhut johtivat rikosilmoitukseen

    Kilpailutusta saatetaan kiertää myös tekemällä hankinta kunnan omistamalta yhtiöltä eli niin sanotulta sidosyksiköltä. Kilpailutusta ei silloin tarvitsisi tehdä, mutta todellisuudessa määräysvaltaa saattaa yhtiössä käyttää joku muu kuin kunta.

    Tähän kompastui muutama vuosi sitten esimerkiksi Kouvolan kaupunki. Kaupunki hankki työllistämispalveluja Parik-säätiöltä ilman kilpailutusta, vaikka hankintalaki niin vaati. Säätiö ei täyttänyt hankintalain vaatimusta sidosyksiköstä.

    Kotkassa kaupunki teki sisäisen selvityksen venesatamien hankinnoista, mutta väitteitä lahjonnasta tai luottamusaseman väärinkäytöstä se ei pystynyt omin päin selvittämään. Kyse oli kuitenkin niin vakavasta syytöksestä, että kaupunki teki tutkintapyynnön poliisille viime vuoden syyskuussa.

    Kaupunki pyysi poliisia tutkimaan, onko yritys tai joku kaupungin työntekijöistä syyllistynyt rikokseen. Poliisi tutki tapauksen ja päätti heinäkuun alussa, että juttu ei etene syyttäjälle. Näyttöä rikoksesta ei löytynyt.

    Työntekijä jatkaa edelleen kaupungin palveluksessa.

    Tuuli toi tyhjän purjeveneen Haminaan – purjehtija on todennäköisesti hukkunut

    Tuuli toi tyhjän purjeveneen Haminaan – purjehtija on todennäköisesti hukkunut


    Poliisi on keskeyttänyt kadonneen purjehtijan etsinnät Haminassa. Aallonmurtajaan päin ajautunut purjevene lipui Haminan satamaan viime viikon perjantaina. Iltalehti kertoi eilen, että purjevene oli ajautunut satamaan purjeet ylhäällä. Purjehtija...

    Poliisi on keskeyttänyt kadonneen purjehtijan etsinnät Haminassa.

    Aallonmurtajaan päin ajautunut purjevene lipui Haminan satamaan viime viikon perjantaina. Iltalehti kertoi eilen, että purjevene oli ajautunut satamaan purjeet ylhäällä. Purjehtija on todennäköisesti joutunut mereen ja hukkunut.

    – Poliisi miettii parhaillaan, kuinka etsintöjä tullaan jatkamaan. Kartoitamme, minne etsinnät kannattaa kohdistaa, rikoskomisario Kai Virtanen kertoo.

    Virtasen mukaan purjevene oli ajelehtinut korkeintaan tunnin matkan. Poliisi ja merivartiosto ovat rajanneet mahdollisen putoamisalueen Haminan edustalle. Virtasen mukaan vene oli tulossa Haminan lähialueelta.

    – Purjehtija oli vanhempi haminalainen mies. Hän oli yksin liikkeellä, Virtanen kertoo.

    Rikoskomisarion mukaan veneen ajelehtiminen ilman purjehtijaa on hyvin poikkeuksellista.

    – Tapaus on ensimmäinen, mistä minä tiedän.

    Suuretsinnät eivät tuottaneet tulosta

    Merivartiosto käynnisti suuretsinnät heti veneen saavuttua satamaan perjantaina. Ilmoitus veneestä tuli alkuillasta puoli kuuden aikaan.

    Pelastustehtävään hälytettiin meripelastushelikopteri sekä Kotkan merivartioaseman, poliisin, tullin, pelastuslaitoksen ja meripelastusyhdistyksen yksiköitä.

    Kadonnutta etsittiin sekä sukeltaen että meren pinnasta kahden tunnin ajan. Etsinnät eivät tuottaneet tulosta.

    Alkuryntäys on ohi – taksilupien hakeminen vähentyi roimasti

    Alkuryntäys on ohi – taksilupien hakeminen vähentyi roimasti


    Tästä on kyseUusi liikennepalvelulaki aiheutti ryntäyksen taksilupien hakemiseenHeinäkuun alussa hakemuksia tuli satoja päivässäNyt määrä on tasaantunut kymmeniin per päiväUusien taksilupien hakeminen on vähentynyt alkuryntäyksen...

    Tästä on kyseUusi liikennepalvelulaki aiheutti ryntäyksen taksilupien hakemiseenHeinäkuun alussa hakemuksia tuli satoja päivässäNyt määrä on tasaantunut kymmeniin per päivä

    Uusien taksilupien hakeminen on vähentynyt alkuryntäyksen jälkeen.

    Heinäkuun alkupäivinä taksiyrittäjiksi pyrki jopa satoja hakijoita päivässä. Nyt päivittäinen hakemusten määrä on tasaantunut muutamaan kymmeneen lupahakemukseen, kerrotaan Liikenteen turvallisuusvirasto Trafista.

    Vaikka hakemuksia ei tulekaan enää samalla tahdilla kuin uuden lain tultua voimaan, lupien käsittelyssä riittää silti tekemistä.

    – Toki kesälomakausi tuo lupien käsittelyajoille hieman lisähaastetta, toteaa johtava asiantuntija Pasi Hautalahti Trafista.

    Taksiliiton puheenjohtajistoon kuuluva kotkalainen autoilija Tuomo Heino ei ole liiemmin yllättynyt hakemusten määristä.

    – Se on luonnollista, että alun jälkeen määrä tasaantuu, kun innokkaimmat alalle tulijat ovat ensimmäisinä liikkeellä. Patoutunutta halua tälle alalle on ollut, koska niin sanotusti ketsuppipullo aukesi heinäkuun alussa hakemusten ruuhkaksi, kuvailee Heino.

    Joukossa myös epäselviä hakemuksia

    Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on heinäkuussa joutunut pyytämään myös lisäselvityksiä taksiyrittäjiksi aikovilta. Suurin osa selvityspyynnöistä koskee hakijan erääntyneitä verovelkoja tai ulosotossa olevia varoja.

    Hylätyistä taksilupahakemuksista ei toistaiseksi ole tietoa, koska lisäselvitysten antamiseen on aikaa vielä jäljellä.

    Selvityspyyntöjä Trafilta on lähtenyt noin kolmelle sadalle taksiluvan hakijalle.

    Määrä on vajaat kymmenen prosenttia kaikista heinäkuun aikana tulleista uuden taksilain mukaisista lupahakemuksista.

    Käynnissä on suuri murros

    Taksiliikenteessä eletään suuren muutoksen aikaa, kun uusi liikennepalvelulaki astui voimaan heinäkuun alussa.

    Uuden lain myötä kuka tahansa voi ryhtyä taksikuskiksi. Käytännössä taksin kuljettajalta vaaditaan vain ajokortti ja ajolupakokeen läpäisy.

    Yle kertoi aiemmin tällä viikolla paltamolaisesta taksiyrittäjästä, joka ahertaa yleensä noin 400 tuntia kuukaudessa saadakseen riittävän ansion. Normaali päivätyön tekijä tekee arviolta 150 työtuntia kuukaudessa.

    Suomessa on tällä hetkellä noin 7400 taksiyrittäjää ja taksinkuljettajia on noin 30 000.

    Entinen perhekodin omistaja tuomittiin törkeästä lapsen hyväksikäytöstä

    Entinen perhekodin omistaja tuomittiin törkeästä lapsen hyväksikäytöstä


    Pyhtääläisen perhekodin entinen omistaja on tuomittu 1,5 vuoden ehdolliseen vankeuteen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Käräjäoikeuden mukaan vuonna 1953 syntynyt mies oli kosketellut perhekotiin sijoitettua 15-vuotiasta...

    Pyhtääläisen perhekodin entinen omistaja on tuomittu 1,5 vuoden ehdolliseen vankeuteen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

    Käräjäoikeuden mukaan vuonna 1953 syntynyt mies oli kosketellut perhekotiin sijoitettua 15-vuotiasta tyttöä muun muassa sukupuolielimistä. Teko tapahtui vuonna 2016 ja kesti parin tunnin ajan.

    Itä-Uudenmaan käräjäoikeus on määrännyt miehen korvaamaan uhrille yhteensä 7 500 euron korvaukset. Yhteensä korvauksia kertyi yli 10 000 euroa. Lisäksi mies tuomittiin 65 tunnin yhdyskuntapalvelukseen.

    Tuomittu työskenteli tapahtuma-aikana perhekodissa ohjaajana. Tuomitulla ja uhrilla oli luottamuksellinen suhde. Teon jälkeen uhrille tuli pelkotiloja ja hän ryhtyi välttelemään ohjaajaa. Uhri myös kertoi olleensa hyvin ahdistunut ja peloissaan tapahtuman jälkeen.

    Teon törkeydestä huolimatta oikeus päätyi ehdolliseen vankeusrangaistukseen, koska vastaajalla ei ole aiempaa rikosrekisteriä. Lisäksi teko oli jäänyt yhteen kertaan.

    Tuomittu kiisti oikeudessa syytteet kokonaan.

    Tuomiosta kertoi ensimmäisenä Loviisan Sanomat.

    Rannalle unohtuneista vaatteista voi seurata tuhansien eurojen pelastustehtävä – merivartiosto: älä mene uimaan yksin

    Rannalle unohtuneista vaatteista voi seurata tuhansien eurojen pelastustehtävä – merivartiosto: älä mene uimaan yksin


    Tästä on kyseRannalle jäänyt vaatemytty aiheutti tiistaina suuretsinnän KotkassaVaatteiden omistaja palasi myöhemmin hakemaan vaatteitaanRannoille unohtuneet vaatteet ja tavarat aiheuttavat vuosittain kymmenkunta pelastustehtävää...

    Tästä on kyseRannalle jäänyt vaatemytty aiheutti tiistaina suuretsinnän KotkassaVaatteiden omistaja palasi myöhemmin hakemaan vaatteitaanRannoille unohtuneet vaatteet ja tavarat aiheuttavat vuosittain kymmenkunta pelastustehtävää Suomenlahdella

    Uimarannalle unohtunut vaatemytty aiheutti suuretsinnät tiistaina Kotkassa. Mansikkalahden uimarannan läheisyydestä ja lähialueen saarilta etsittiin uimaria, jonka epäiltiin kadonneen.

    Ohikulkijan ilmoituksesta alkaneisiin etsintöihin osallistui useita pelastuslaitoksen yksiköitä, vene ja sukeltajia sekä merivartioston vene ja helikopteri.

    Kaikki päättyi kuitenkin onnellisesti, kun vaatteiden omistaja saapui paikalle Mansikkalahden uimarannalle.

    Vaatemytty aiheutti tiistaina suuretsinnän Mansikkalahden uimarannalla Kotkassa.Sakari Saksa / Yle

    Turha hälytys tehtiin vastikään myös Lappeenrannassa, jossa rannalla olijat hälyttivät pelastajat, kun neljä kaverusta ui kauaksi rannasta. Pojat uivat kuitenkin takaisin rantaan omin avuin.

    "Kyse ajattelemattomuudesta"

    Rannalle unohtuneet vaatteet ja tavarat aiheuttavat kymmenkunta pelastustehtävää Suomenlahden alueella vuosittain. Lämpimänä kesänä tehtävien määrä voi tosin nousta kahteenkymmeneen.

    Suomenlahden merivartioston yleisjohtaja Petteri Salli arvelee, että kyse on yksinkertaisesti vain ajattelemattomuudesta.

    – Tällaiset operaatiot maksavat tietysti aika paljon, kun joudutaan käyttämään helikopteria ja veneitä. Kannattaa myös muistaa, että resurssit ovat silloin pois muusta pelastustoiminnasta, toteaa Salli.

    Pelastustehtävän hintahaitari tuhansista kymmeniin tuhansiin euroihin

    Sallin mukaan meripelastustehtävän kustannukset vaihtelevat tuhansista jopa kymmeneniin tuhansiin euroihin, riippuen tehtävän kestosta.

    Pelastustehtävän kustannukset tulevat henkilön itsensä maksettavaksi vain silloin, jos kyse on tietoisesta ilkivallasta. Sellainen voi olla esimerkiksi hätäraketin laukaiseminen ilman syytä.

    Pitkään jatkuneet helteet näkyvät Suomenlahden merivartioston työmäärässä. Tehtäviä on ollut enemmän kuin kolmena edellisenä kesänä. Iltamyöhään uintiretkelle lähteville yleisjohtaja antaa käytännöllisen neuvon.

    – Jos mahdollista, kannattaa mennä porukalla uimaan. Jos uit yksin, ilmoita jollekin läheiselle milloin olet palaamassa. Ja muista ottaa vaatteet mukaan rannalta.

    Vaaratiedote Päijät-Hämeeseen, Kymenlaaksoon, Keski-Suomeen ja Etelä-Savoon: Vaara ohi


    Heinola, Paaso, Valtatie 5. 1.8.2018 kello 06:00. Karhu ei aiheuta enää vaaraa. Alueella voi liikkua normaalisti. Hämeen Poliisilaitos´ Varningsmeddelande: faran över Heinola, Paaso, Riksväg 5. 1.8.2018 kl. 06:00. Björnen utgör inte längre...

    Heinola, Paaso, Valtatie 5. 1.8.2018 kello 06:00. Karhu ei aiheuta enää vaaraa. Alueella voi liikkua normaalisti.

    Hämeen Poliisilaitos´

    Varningsmeddelande: faran över

    Heinola, Paaso, Riksväg 5. 1.8.2018 kl. 06:00. Björnen utgör inte längre någon fara. På området kan man röra sig normalt.

    Tavastlands polisinrättning

    Vaaratiedote Päijät-Hämeeseen, Kymenlaaksoon, Keski-Suomeen ja Etelä-Savoon


    Karhu on ollut osallisena liikennevahingossa Lusin suoralla. Eläin on poistunut loukkaantuneena tien 140 suuntaan. Alueen ihmisiä kehotetaan välttämään liikkumista ulkona, kunnes vaara on saatu poistettua. Hämeen Poliisilaitos Varningsmeddelande:...

    Karhu on ollut osallisena liikennevahingossa Lusin suoralla. Eläin on poistunut loukkaantuneena tien 140 suuntaan. Alueen ihmisiä kehotetaan välttämään liikkumista ulkona, kunnes vaara on saatu poistettua.

    Hämeen Poliisilaitos

    Varningsmeddelande: Heinola, Paaso, Riksväg 5. 31.7.2018 kl. 22:01.

    En björn har varit delaktig i en trafikolycka vid Lusi rakan. Djuret är skadat och setts fly mot väg 140. Människorna i området uppmanas att undvika vistelse utomhus tills faran är över.

    Tavastlands polisinrättning.

    Mahtava Kymijoki virtasi puoliksi piilossa - nyt sen varrelle rakennetaan 25 kilometriä pitkä reitti, jossa riittää portaita ja polkuja

    Mahtava Kymijoki virtasi puoliksi piilossa - nyt sen varrelle rakennetaan 25 kilometriä pitkä reitti, jossa riittää portaita ja polkuja


    Tästä on kyseKymijokea aletaan hyödyntää aiempaa enemmän virkistyskäytössäKouvolaan rakennetaan 25 kilometriä pitkää Kymijoen ulkoilureittiä kaupungin keskustan sekä Korian ja Kuusankosken taajamien tuntumaanUIkoilijoiden lisäksi reitin...

    Tästä on kyseKymijokea aletaan hyödyntää aiempaa enemmän virkistyskäytössäKouvolaan rakennetaan 25 kilometriä pitkää Kymijoen ulkoilureittiä kaupungin keskustan sekä Korian ja Kuusankosken taajamien tuntumaanUIkoilijoiden lisäksi reitin odotetaan kiinnostavan myös yrittäjiä tuottamaan palveluja reitin varrelle

    Etelä-Suomen pisimmän joen, Kymijoen rantamaisemia aiotaan lähivuosina käyttää aiempaa enemmän ulkoiluun ja liikuntaan.

    Kouvolan kaupunki rakentaa parhaillaan 25 kilometrin mittaista ulkoilureittiä, joka muodostaa yhtenäisen lenkin kaupungin keskustan sekä Korian ja Kuusankosken taajamien kautta.

    Jatkossa Kymijoen rannoille Kouvolassa pääsee muun muassa murskepintaisia polkuja sekä kestopuisia kävelysiltoja, pitkospuita ja portaita pitkin.

    Kaupunki uskoo Kymijoen ulkoilureitin antavan uuden ulottuvuuden joen virkistyskäytölle.

    – Veneilijät kyllä tietävät, miten hieno joki Kouvolassa on ja miltä sen rannat näyttävät. Uudella reitillä siitä pääsevät nauttimaan muutkin, sanoo Kouvolan viherpäällikkö Jouni Dahlman.

    Tavoitteena on, että lisää ulkoilureittejä olisi myös vuoden 2019 asuntomessuvieraiden käytössä Korialla. Jouni Dahlman

    Valtaosa Kymijoen rantoja myötäilevästä kehämäisestä lenkistä on jo olemassa, uusia uria rakennetaan noin viiden kilometrin matkalle lähinnä Kuusankoskella.

    Lisäksi reitti saa yhtenäisen graafisen ilmeen mukaisen viitoituksen ja muun muassa opastauluja, jotka kertovat alueen luonnosta ja historiasta.

    Ulkoilureitin toteutuminen vastaa monen toiveeseen Kouvolassa ja sen lähiympäristössä. Varsinkin Kuusankoskella on vuosien ajan toivottu Kymijoen läheisyyteen palveluja sekä jokimaiseman helpompaa saavutettavuutta.

    Uutta reittiä on jo, lisää ensi vuonna

    Kaupungin tavoitteena on, että reitti tulisi niin kuntoilijoiden, lapsiperheiden kuin työmatkailijoidenkin suosioon.

    Viherpäällikkö Jouni Dahlmanin mukaan reitistä halutaan tehdä sellainen, että sitä pitkin voi myös pyöräillä – ainakin jos varautuu välillä taluttamaan.

    – Helppo pyöräreitti siitä ei tule. Rannat ovat paikoitellen jyrkkiä ja korkeuserot suuria, joten reitille on pakko rakentaa portaitakin.

    Vaikka reitilllä pääsee kulkemaan jo nytkin, varsinaisesti se avataan yleisölle vuonna 2020.

    Kymijoen ulkoilureitin uusin rakennettu osuus kulkee vajaan kilometrin matkan Niskalanrannassa Kuusankoskella. Näkymä joelle on pysytellyt piilossa katseilta tähän saakka.Pyry Sarkiola / Yle

    Senkin jälkeen reitin kehittäminen jatkuu. Suunnitelmissa on tehdä esimerkiksi rantautumispaikkoja melojille, onkilaitureita sekä varata paikkoja kahvilatoiminnasta kiinnostuneille yrittäjille.

    Vaiheittain rakennettavalle reitille uutta uraa on jo ehtinyt valmistua tänä kesänä Kuusankoskelle maisemaan, joka aiemmin on ollut ohikulkijoiden katseilta piilossa.

    Pyry Sarkiola / Yle

    Seuraavat uudet osuudet rakennetaan vajaan vuoden kuluttua keväällä Korialle.

    – Tavoitteena on, että Kymijoen ylittävän Korian sillan läheisyyteen tulevat rantareitit olisivat myös vuoden 2019 Korian asuntomessuvieraiden käytettävissä, sanoo Dahlman.

    Ulkoilua ja historiaa

    Kymijoen ulkoilureittiä on suunnitteluvaiheessa kutsuttu myös kehäreitiksi, jollaisia on toteutettu muuallakin Suomessa ja maailmassa.

    Kymijoen reitin suunnittelu pohjautuu maisema-arkkitehti Minna-Maija Sillanpään vuonna 2015 Aalto-yliopistolle tekemään diplomityöhön.

    Työssään Sillanpää vertaili Kymijoen reitin toteuttamismahdollisuuksia Jyväskylän Jyväsjärven 14 kilometrin Rantaraitin toteutukseen sekä Saksassa Ruhrin teollisuusalueella sijaitsevaan, yli 200 kilometrin mittaiseen Emscher Park Radweg -reitistöön ja Yhdysvalloissa sijaitsevan Atlanta Beltlinen yli 30 kilometrin reittiin.

    Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Uudellamaalla virtaava Kymijoki on Etelä-Suomen pisin joki, noin 200 kilometriä.Pyry Sarkiola / Yle

    Molemmat ulkomaiset esimerkit yhdistävät puistoja ja kertovat alueidensa teollisesta historiasta.

    – Ei niitä Kymijoen reitin malleiksi tai esikuviksi voi mielestäni sanoa, mutta kyllä niistä ideoita voi löytää Kymijoen reitin toteuttamiseksi, määrittelee Minna–Maija Sillanpää.

    Myös Kymijoen ulkoilureitti kulkee alueen teollisuuden ja sotahistorian kannalta merkittävillä paikoilla kuten Kuusankosken teollisuusmaisemassa sekä Korian ja Kouvolan Alakylän joenrannoilla.

    Kuusankoskella reitti hipoo muun muassa vanhaa Kymin paperitehdasaluetta ja Alakylässä Kustaan sodan 1700-luvun lopun tapahtumapaikkoja.

    Kimolan kanavalta Kymijoelle

    Kouvolan suunnitelmien Kymijoen ulkoilureitistä toivotaan myös houkuttelevan yrittäjiä reitin varrelle tulevina vuosina.

    Yrittäjänä, mutta myös valtakunnallisena yritysneuvojana ELY-keskusten YritysSuomi -palvelussa toimiva Tuula Kalpa näkee Kymijoessa vielä paljon hyödynnettävää.

    – Esimerkiksi Kimolan kanava voi valmistutttuaan lisätä kiinnostusta myös Kymijoelta saatavia palveluja kohtaan. Kauppa-, kioski ja kahvilapalveluille on varmasti kysyntää tulevaisuudessa.

    Kimolan kanavasta on tulossa Suomeen uusi veneilyreitti, joka yhdistää Päjänteen ja Kymijoen. Kanavan uudistustöiden ja harvinaisen veneilytunnelin on määrä valmistua vuoden 2019 lopulla.

    Kalpan mielestä Kouvolassa ei vielä ole osattu ottaa hyötyjä irti veden läheisyydessä yrittämisestä.

    – Sen sijaan esimerkiksi Lappeenrannassa Saimaan läheisyys näkyy vilkkaana kahvilakulttuurina.

    Mielen ja kehon hyvinvoinnin yrittäjä ja yritysneuvoja Tuula Kalpa vinkkaa Kymijoen rannoilla liikkuvia pysähtymään hetkeksi vaikka kesken hikilenkikin ja nauttimaan maisemista.Pyry Sarkiola / Yle

    Yritysneuvojan työnsä lisäksi Tuula Kalpa toimii yrittäjänä itsekin Kymijoen rannalla. Hän järjestää työpaikoille työkykypäiviä viemällä ihmisiä rauhoittumaan ja rentoutumaan metsä– ja jokimaisemiin.

    Kalpa vinkkaakin, mitä Kymijoen maisemista voi saada niin leppoisa sunnuntaikävelijä kuin himokuntoilijakin.

    – Olisi hyvä pysähtyä välillä hetkeksi katsomaan ja kuuntelemaan. Siinä voi samalla vaikka verrytellä ja nauttia siitä luonnosta, mikä meillä täällä on.

    Ilouutisia uimareille: laajat sinilevälautat häipyivät Suomenlahdelta

    Ilouutisia uimareille: laajat sinilevälautat häipyivät Suomenlahdelta


    Sinilevän määrä on vähentynyt Suomenlahdella. Voimakas tuuli hajotti sinilevälautat veteen lauantain aikana. – Vielä perjantaina satelliittikuvissa näkyi sinilevää kauttaaltaan Suomenlahdella. Tuulet sekoittivat varsin tehokkaasti sinilevät...

    Sinilevän määrä on vähentynyt Suomenlahdella.

    Voimakas tuuli hajotti sinilevälautat veteen lauantain aikana.

    – Vielä perjantaina satelliittikuvissa näkyi sinilevää kauttaaltaan Suomenlahdella. Tuulet sekoittivat varsin tehokkaasti sinilevät veteen, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) merikeskuksen tutkija Sirpa Lehtinen kertoo.

    Suomenlahdella on ollut tänä kesänä poikkeuksellisen paljon sinilevää. Lehtisen mukaan tämän kesän tilanne on ollut huonoin koko 2010-luvun aikana.

    – Voimakkaisiin sinileväkukintoihin on vaikuttanut esimerkiksi Itämeren tila eli pääaltaan pohjan hapettomista alueista on siirtynyt ravinnepitoista vettä Suomenlahdelle.

    Suomenlahdella Hangon edustalla on ollut runsaasti sinilevää.RajavartiolaitosUusia kukintoja voi tulla loppukesästä

    Helteet ja lämmin vesi lisäävät sinilevän kasvunopeutta.

    – Tyyni jakso mahdollisti sinilevän nousun veden pintakerrokseen ja ne muodostivat helposti havaittavia sinilevälauttoja, Lehtinen kertoo.

    Sinilevien esiintymiin vaikuttavat lämpötilan lisäksi veden virtaukset ja tuulisuus. Sirpa Lehtisen mukaan on mahdollista, että sinileväkukintoja tulee vielä loppukesästä.

    – Jos levät saavat pintakerrokseen vielä syvemmältä vedestä uutta ravinnepitoisempaa vettä, niin se ruokkii sinilevää lisää. Isoja levälauttoja voi tulla näkyviin, mikäli lämmin ja tyyni sää pysyy. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että tilanne on helpottamaan päin.

    Uimaan omalla vastuulla

    Sinilevämäärät voivat vaihdella hyvinkin paljon eri rannoilla lyhyellä etäisyydellä. Sirpa Lehtisen mukaan sellaisella paikalla, missä ei näy levää, uskaltaa uida.

    – Täytyy katsoa, miltä sillä hetkellä näyttää.

    Haminan terveystarkastajan Harri Julkusen mukaan uimareita voidaan varoittaa leväisestä vedestä, mutta uiminen on viime kädessä aina henkilön oman arviointikyvyn varassa.

    – Jokainen tekee itse oman riskiarvion. Jos vedessä on pieniä määriä sinilevää, niin pitää varoa, ettei vettä mene suuhun. Uinnin jälkeen on myös hyvä käydä suihkussa, hän toteaa.

    Haminassa terveystarkastajat ovat aiemmin kesällä olleet huolissaan perheistä, jotka antavat lastensa uida sinilevävedessä. Tällä hetkellä levätilanne näyttää kuitenkin paremmalta.

    Helle ja alkoholi väkevä yhdistelmä Kotkan Meripäivillä – poliisilla lähes 300 tehtävää

    Helle ja alkoholi väkevä yhdistelmä Kotkan Meripäivillä – poliisilla lähes 300 tehtävää


    Poliisilla riitti töitä tänä vuonna Kotkan Meripäivillä. Viikonlopun aikana poliisitehtäviä oli pelkästään Kotkansaarella eli kaupungin ydinkeskustassa lähes 300. Helteinen sää ja ihmisten runsas alkoholinkäyttö näkyivät poliisin...

    Poliisilla riitti töitä tänä vuonna Kotkan Meripäivillä. Viikonlopun aikana poliisitehtäviä oli pelkästään Kotkansaarella eli kaupungin ydinkeskustassa lähes 300.

    Helteinen sää ja ihmisten runsas alkoholinkäyttö näkyivät poliisin työmäärässä. Tappeluita ja muuta häiriökäyttäytymistä olikin paljon. Vakavin tapaus sattui perjantain ja lauantain välisenä yönä Isossapuistossa, kun 22-vuotiasta miestä puukotettiin. Uhrin tila on vakaa ja tapausta tutkitaan tapon yrityksenä.

    Perjantain ja lauantain välisenä yönä nuori mies oli potkaissut itselleen tuntematonta nuorta naista ja tönäissyt tämän seinää vastaan. Poliisi tutkii tapausta pahoinpitelynä.

    Perjantai-iltana Kotkan Alakylässä poliisi ampui miestä jalkaan, kun tämä oli ensin uhannut poliiseja aseella. Myös yksi poliisi loukkaantui. Poliisin aseenkäytöstä on aloitettu tutkinta.

    Joukkotappelu jo avajaisiltana

    Tunteet kuumenivat jo festivaalin avajaispäivänä torstaina, kun kahden ruokakojun myyjien välille kehkeytyi joukkotappelu. Tappeluun osallistui kuusi ihmistä, joita kaikkia epäillään pahoinpitelystä.

    Juopuneita otettiin poliisin säilöön parikymmentä. Rattijuopumuksia paljastui kuusi.

    Merellä poliisi teki Meripäivien aikaan 80 tarkastusta, joissa havaittiin joitakin varustepuutteita. Alkometri värähti 30 veneilijän kohdalla mutta kaikki puhallutukset jäivät alle rangaistavuuden rajan.

    Poliisin mukaan lauantai oli hieman perjantaita rauhallisempi, ja ihmiset olivat leppoisammalla tuulella. Varsinaisella juhla-alueella Kantasatamassa oli poliisin näkökulmasta melko rauhallista.

    Kuuman kesän yllättävä seuraus: Moni perhe jättää huvipuistoreissun tekemättä

    Kuuman kesän yllättävä seuraus: Moni perhe jättää huvipuistoreissun tekemättä


    – Olemme käyneet täällä aina kerran kesässä. Näin sanoo järvenpääläinen perheenisä Jussi Torvinen. Ollaan Linnanmäen huvipuistossa Helsingissä ja keskipäivän aurinko helottaa kuumana kirkkaalta taivaalta. Järvenpääläisperhettä...

    – Olemme käyneet täällä aina kerran kesässä.

    Näin sanoo järvenpääläinen perheenisä Jussi Torvinen. Ollaan Linnanmäen huvipuistossa Helsingissä ja keskipäivän aurinko helottaa kuumana kirkkaalta taivaalta.

    Järvenpääläisperhettä helle ei ole hidastanut, vaan Linnanmäelle on ollut pakko päästä.

    – Loma alkaa olla lopuillaan. Siksi olemme täällä juuri nyt, Torvinen sanoo.

    Lämpötila hipoo keskipäivän paahteessa kolmeakymmentä astetta. Heinäkuun pitkään jatkuneet helteet ovatkin näkyneet huvipuiston kävijämäärissä, kertoo Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin.

    Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin.Jari Kovalainen / Yle

    – Kesäkuun loppuun mennessä kävijämäärät olivat vielä edellä viime vuotta. Mutta nyt heinäkuun pahimpien helteiden keskellä kävijöitä on ollut vähän vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

    Samaa kerrotaan muistakin huvipuistoista: kuuma kesäsää on verottanut puistojen asiakasmääriä.

    Hiljaista huvipuistoissa ei kuitenkaan ole ollut.

    – Kävijöitä on riittänyt hyvin. Meillä käy päivittäin yli kymmenentuhatta ihmistä, Linnanmäen Adlivankin summaa.

    Huvipuistokävijöitä Linnanmäen Hurjakuru-koskenlaskuradalla.Jari Kovalainen / YleSärkänniemi: Kävijöitä ollut tasaisesti – "Bisneksen kannalta hyvä"

    Tampereella kuluvaa kesää luonnehditaan tasaiseksi.

    – Olemme koko kesän osalta aika lailla tasoissa. Heinäkuussa on ollut pikkuisen vähemmän kävijöitä kuin vuosi sitten, sanoo Särkänniemen huvipuiston toimitusjohtaja Miikka Seppälä.

    Toisaalta tänä kesänä ei ole ollut yhtään huonoa päivää.

    – Viime kesänä saattoi olla sellaisia päiviä, että oli 15 000 asiakasta. Ja sitten oli sellaisia päiviä, että oli tuhat asiakasta. Kumpikaan niistä ei ole kovin hyvä.

    Särkänniemen toimitusjohtajan Miikka Seppälän mukaan kesä on ollut kokonaisuudessaan tasainen.Petra Ketonen / Yle

    Nyt Särkänniemessä on ollut joka päivä seitsemästätuhannesta kahdeksaantuhatta vierailijaa.

    – Se on puiston bisneksen kannalta kauhean hyvä, koska on vähemmän jonoja laitteisiin ja ihmisillä jää aikaa syödä, juoda ja herkutella ja tehdä kaikkea muutakin, Seppälä selittää.

    Tasaisella kesällä on ollut hänen mukaansa myös yllättävä seuraus: Särkänniemen asiakastyytyväisyys on nyt ennätystasoa.

    Särkänniemen kävijöitä.Petra Ketonen / YlePowerPark: Kävijämäärät kuumina päivinä jopa viidenneksen pienemmät

    Etelä-Pohjanmaan Alahärmässä kovat helteet ovat pienentäneet elämyskeskus PowerParkin vierailijamääriä jopa viidenneksellä, kertoo PowerParkin johtaja Mikko Kiviluoma.

    Varsinainen helleraja – se kun päivän ylin lämpötila on yli 25 astetta – ei vielä näkynyt huvipuistossa. Mutta:

    – Kun rupesi olemaan jatkuvasti yli kolmekymmentä astetta, voi sanoa, että tiputus oli viidestätoista kahteenkymmeneen prosenttia. Sen verran helteet ovat verottaneet kävijämääriä, Kiviluoma arvioi.

    Hän kiistää, että kuuma kesä olisi huvipuistolle pettymys. Kokonaisuudessaan kesä on ollut hyvä, jopa parempi kuin vuosi sitten.

    – Olen äärimmäisen iloinen ja Suomen kansakin saisi olla. Nautitaan nyt näistä huikeista keleistä, mitä meillä on.

    Tykkimäki: "Meille kelpaa sää kuin sää"

    Kouvolan Tykkimäeltä kerrotaan, että kuluva kesä on ollut nollasummapeliä.

    – Tykkimäen huvipuistossa helle vähän syö kävijämääriä, mutta meillä on myös vesipuisto, jossa helle sitten taas lisää kävijämääriä, sanoo toimitusjohtaja Sakari Pasanen.

    – Meille kelpaa tällä kertaa sää kuin sää.

    Helsingin Linnanmäellä on käynyt heinäkuussa päivittäin yli kymmenentuhatta ihmistä.Jari Kovalainen / Yle

    Myös Suomen suurimpia vesipuistoja pyörittävä Puuharyhmä-yhtiö on iloinnut kuluneesta kesästä.

    Yhtiön vesipuistoja ovat Espoon Serena, Tervakosken Puuhamaa, Mikkelin Visulahti ja Vaasan Tropiclandia, ja asiakkaita niissä on riittänyt, Puuharyhmän varatoimitusjohtaja Petteri Järvenpää toteaa.

    – Aiemmat kesät olivat umpisurkeita. Tämä kesä on ollut lähestulkoon ennenkokemattoman lämmin. Kävijämäärät ovat olleet erittäin hyviä, Järvenpää sanoo.

    Mutta millainen kesäsää olisi huvipuistojen näkökulmasta ihanteellinen?

    Puolipilvinen, parikymmentä astetta, vastaa Linnanmäen Pia Adlivankin. Toisaalta silloin jonot saattavat olla pitkiä eli asiakkaan näkökulmasta toisenlainenkin sää voi olla hyvä, hän lisää.

    "Tämä on kesäloman huipentuma" Lahtelaiset Lumi, Tero ja Inari Romakkaniemi Linnanmäellä.Jari Kovalainen / Yle

    Linnanmäellä lahtelaisella Romakkaniemen perheellä on takanaan jo pari ajelua huvipuiston laitteissa. Edessä on vielä koko päivä hauskanpitoa.

    Tero-isä kuvailee päivää kesäloman huipentumaksi. Helle ei ole tätäkään perhettä uuvuttanut.

    – Mieluummin täällä on helteellä kuin sateella. Mahtavaa kun on kunnon kesäsää, Romakkaniemi sanoo.

    Tyttäret Inari ja Lumi nyökyttelevät vieressä.