Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Koulut alkavat vähitellen tarjota kahta pääruokaa – liharuuan rinnalle kasvisruokaa

    Koulut alkavat vähitellen tarjota kahta pääruokaa – liharuuan rinnalle kasvisruokaa


    Tästä on kyseKouvolassa harkitaan, että viidessä peruskoulussa tarjottaisiin kokeilumielessä päivittäin kahta eri pääruokavaihtoehtoa ensi kevätlukukaudella.Toinen ruuista olisi aina kasvisruokaa.Vastaavaa järjestelyä noudatetaan jo...

    Tästä on kyseKouvolassa harkitaan, että viidessä peruskoulussa tarjottaisiin kokeilumielessä päivittäin kahta eri pääruokavaihtoehtoa ensi kevätlukukaudella.Toinen ruuista olisi aina kasvisruokaa.Vastaavaa järjestelyä noudatetaan jo esimerkiksi Helsingin, Jyväskylän ja Kotkan kouluissa.

    Linjastossa höyryää vierekkäin kahta keittoa.

    Valtaosa Kyminkartanon koulun kakkosluokkalaisista valitsee kalakeiton, mutta esimerkiksi Dani Duran, 8, lusikoi kasvissoijakeittoa. Ei siksi, että se on kasvisruokaa, vaan koska Duran on allerginen kalakeiton ainesosille.

    Emma Poikala, 8, syö mieluiten liharuokaa. Se maistuu paremmalta.

    – Joskus jos toinen ruoka ei ole niin hyvää, voin ottaa kasvisruokaa, Poikala kertoo.

    Tänä vuonna Kotkan peruskoulujen ruokailua uudistettiin siten, että tarjolla on päivittäin kahta pääruokaa, joiden väliltä oppilaat saavat valita vapaasti. Toinen ruuista on aina kasvisruokaa.

    Kyminkartanon koulun yli 230 oppilaasta vain muutama on kasvissyöjä, mutta jokainen saa ottaa lautaselleen kasvisruokaa.

    Kouvolassa harkitaan kokeilua

    Nyt kahden pääruuan käytäntö kiinnostaa myös Kouvolassa.

    Kaupunginvaltuuston hyväksymässä aloitteessa ehdotetaan, että järjestelyä testattaisiin viidessä kaupungin koulussa tammikuusta toukokuun alkuun. Kokeiluun osallistuisivat Elimäen yhtenäiskoulu, Mansikkamäen koulu, Naukion yhtenäiskoulu, Saviniemen koulu ja Urheilupuiston koulu.

    Kokeilusta tehdään lopullinen päätös tämän vuoden puolella.

    Kasvisruoka kouluissa ei ole mikään uusi ilmiö. Uutta olisi Kouvolassa se, että kasvisruokaa olisi tarjolla kaikille, ei vain erityisruokavaliostaan ilmoittaneille. Lisäksi päivän kaksi ruokaa olisivat aina samantyyppiset keskenään. Siinä missä aiemmin lihapullapäivänä on voitu tarjota kasvissyöjille kasvissosekeittoa, uudessa järjestelyssä keittopäiviksi tehdään kahta keittoa ja lihapullien rinnalle vaikkapa kasvispyöryköitä.

    Kakkosluokkalaiset Dani Duran (takana kesk.) ja Emma Poikala (edessä oik.) pitävät eniten liharuoasta.Sanni Harmanen / Yle

    Kouvolan valtuustoesityksessä perustellaan kokeilua kasvisruuan terveellisyydellä ja ympäristöystävällisyydellä. Kahden pääruuan järjestelyyn kannustaa esimerkiksi kansallinen kouluruokasuositus, joka julkaistiin viime vuonna. Kotkan lisäksi käytäntöä noudatetaan esimerkiksi Helsingissä, Jyväskylässä, Savitaipaleella ja Lahdessa.

    Esityksessä toivotaan, että jos kasvisruokaa on tarjolla päivittäin, entistä useampi voisi kiinnostua maistamaan sitä.

    Keittiön haasteena maku ja proteiinit

    Kouvolan ruokapalveluiden vuosittainen asiakastyytyväisyyskysely tiedusteli 4. ja 8. luokkien oppilailta mielipidettä kahden pääruuan mallista. Kaksi kolmasosaa vastaajista piti ideaa hyvänä.

    Ruokalat varautuvat myös haasteisiin, kertoo Kouvolan ruokapalvelupäällikkö Auli Windt. Jo ennestään ahtaisiin ruokasaleihin tarvitaan tilaa toiselle pääruualle, ja osa kasvisperäisistä proteiininlähteistä maksaa enemmän kuin liha.

    – Lisäksi meidän täytyy löytää sellaiset ruokalajit, jotka uppoaisivat oppilaisiin. Karrikoidusti sanottuna, jos meillä on jauhelihakeitto sekaruokana ja vaikka punainen linssikeitto kasvisvaihtoehtona, luultavasti linssikeitto ei ihan pärjää kilpailussa, Windt sanoo.

    – Vaikka nuoret ovat innostuneita kasvisruuasta, monella on ennakkoluuloja uudenlaisia ruokalajeja kohtaan.

    Oikean ruokamäärän tekeminen voi olla aluksi vaikeaa, kun eri kasvisruokien suosiosta ei ole vielä kokemuksia.

    – Alkuvaiheessa tulee varmaan väkisinkin tavallista enemmän biojätettä, Windt sanoo.

    Porkkananapit hurmaavat

    Kyminkartanon koulussa huoli ruokahävikistä osoittautui aiheettomaksi. Biojätteen määrä ei ole muuttunut suuntaan eikä toiseen.

    Pääruokien samankaltaisuus on osittain helpottanut keittäjien työtä, kertoo keittiön vastaava Eija Kolsi. Linjastolle ei tarvitse kattaa sekä haarukoita että lusikoita, vaan jompikumpi riittää.

    Kymenlaakson koulun ruokalassa tehdystä ja syödystä ruoasta noin 30 prosenttia on kasvisruokaa.Sanni Harmanen / Yle

    Uusien proteiininlähteiden, kuten härkiksen ja nyhtökauran, sijaan Kyminkartanon koulussa luotetaan ennen kaikkea papuihin ja siemeniin. Kasvisannosten tukevoittamiseen tarkoitetut tofu ja raejuusto ovat niin suosittuja, että oppilaat ottavat niitä myös sekaruokien lisukkeeksi.

    Kasvisruuan osuus koulussa syötävistä ruuista on noin 30 prosenttia.

    Kyminkartanon koulun rehtori Markku Järvinen kertoo, että oppilaat ovat pitäneet uudistuksesta. Varsinkin kasvissyöjät ovat olleet tyytyväisiä uusiin ruokiin.

    Perinteisen suomalaisen kotiruuan suosio koulussa ei ole uhattuna. Makaronilaatikko on kuningas, mutta kasvisruuistakin erottuu selkeä suosikki.

    – Porkkananappeja syötäisiin vaikka miten paljon. Jos tarjolla on lihapullia ja porkkananappeja, moni ei osaa päättää, kumpaa ottaisi, Eija Kolsi sanoo.

    Lue myös:

    Kouvola aloittamassa kokeilun: Kouluihin kasvisruokaa tarjolle joka päivä

    Monet koulut rajoittavat kasvisruoan saantia – se tarjotaan usein "tiskin alta"

    Kotkan kaupunkipuisto on Suomen paras – palkittuun maisemaan kuuluvat meri, joki ja lehmusten varjostama bulevardi

    Kotkan kaupunkipuisto on Suomen paras – palkittuun maisemaan kuuluvat meri, joki ja lehmusten varjostama bulevardi


    Kotkan kansallinen kaupunkipuisto on palkittu vuoden parhaana maisemahankkeena. Voittajan valitsi ympäristöministeriö viiden ehdokkaan joukosta. Muut ehdokkaat olivat Maisematarinoita ja Maisemahelmiä Pirkanmaalla, Lahden Mukkulan kartanopuisto,...

    Kotkan kansallinen kaupunkipuisto on palkittu vuoden parhaana maisemahankkeena. Voittajan valitsi ympäristöministeriö viiden ehdokkaan joukosta.

    Muut ehdokkaat olivat Maisematarinoita ja Maisemahelmiä Pirkanmaalla, Lahden Mukkulan kartanopuisto, Norrlinin puisto Vääksyssä ja Tampereen avoimien alueiden viherpalveluohjelma.

    – Kaupunkipuisto on ainutlaatuinen kokonaisuus ja hieno käytännön esimerkki kaupungin sitoutumisesta viher- ja virkistysalueiden kehittämiseen. Kotkassa on luotu korkeatasoista kaupunkiympäristöä oivaltavan suunnittelun ja pitkäjänteisen maisemanhoitotyön myötä, sanoo ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) ministeriön tiedotteessa.

    Vuonna 2014 perustettu Kotkan kansallinen kaupunkipuisto koostuu puistojen lisäksi vesistöistä ja arkkitehtuurista.

    Langinkosken keisarillinen kalastusmaja on osa Kotkan kansallista kaupunkipuistoa.Pyry Sarkiola / YleKotkan kehutut puistot

    Kotkan puistot ovat niittäneet mainetta jo monen vuoden ajan.

    Esimerkiksi Sapokka, Katariinan meripuisto, Karhulan jokipuisto ja Lehmusbulevardi on kaikki palkittu vuoden Ympäristörakenne -palkinnolla.

    Suuri rooli kaupungin puistojen kehittämisessä on ollut kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksosella, joka kertoi työstään Ylen haastattelussa kesällä 2016. Hän kertoi tuolloin muun muassa vaikeuksista saada riittävästi rahaa puistoja varten taloudellisesti tiukkoina aikoina.

    Karhulan jokipuisto on Kotkan uusimpia puistokohteita. Se palkittiin Vuoden ympäristörakenteena 2015.Miina Sillanpää / Yle

    Ensi vuonna Kotkan kaupunkipuisto lähtee tavoittelemaan Suomen edustajana Euroopan neuvoston maisemapalkintoa.

    Ympäristöministeriö jakaa vuoden paras maisemahanke -palkinnon joka toinen vuosi. Lauantaina vietetään kansainvälistä maisemapäivää.

    Vanhan öljysataman paikalle rakennettu Katariinan meripuisto on toiminnallinen puisto, jossa on liikuntavälineitä, keinuja, leikkipuistoja ja grillipaikkoja.Miina Sillanpää / Yle
    Gogi Mavromichalis tuo Kioskista tutun spartalais-kymenlaaksolaisen karismansa uuteen nuoriso-ohjelmaan marraskuussa

    Gogi Mavromichalis tuo Kioskista tutun spartalais-kymenlaaksolaisen karismansa uuteen nuoriso-ohjelmaan marraskuussa


    Yle Kioskin juontaja Constantinos "Gogi" Mavromichalis tunnusti torstain Puoli seiskassa, että ohjelmassa esitelty klassikkoeines, roiskeläppäpizza, kuului kouluaikana hänen säännölliseen ruokavalioonsa. Nykyään herkku tulee evääksi...

    Yle Kioskin juontaja Constantinos "Gogi" Mavromichalis tunnusti torstain Puoli seiskassa, että ohjelmassa esitelty klassikkoeines, roiskeläppäpizza, kuului kouluaikana hänen säännölliseen ruokavalioonsa. Nykyään herkku tulee evääksi harvoin.

    Puoliksi kreikkalainen Gogi pitää maailman parhaana pikaruokana souvlaki gyrosta, leipärullaa lihalla.

    – Sinne voi vielä pudottaa ranskalaiset sekaan!

    Kreikka on Gogille lomapaikka, jossa tavataan sukulaisia.

    Kotikielinä Gogilla oli isän kanssa englanti, äidin kanssa suomi. Kreikasta hän osaa vain alkeet: kirosanat ja arveluttavat ilmaisut.

    – Pitäisi opetella se. Mutta kielipääni on huono. Ruotsinkin melkein reputin ylioppilaskokeissa. Kiitokset vaan opettajalle, kun päästi läpi.

    Esiintymisvietti DJ-isältä

    Gogin juuret ulottuvat Spartan alueelle.

    – Minun pitäisikin olla kunnon alfa-uros. Ehkä sitä yritänkin, mutta äidin kymenlaaksolainen rauhallisuus taltuttaa sen.

    Gogilla on myös esiintyjän geenit. Hänen isänsä, Nicolas Mavromichailis, tunnetaan paremmin nimellä DJ Black Mike. Kotona soivat aina levyt tai musiikki-tv pauhasi. Elämä oli rock'n'rollia.

    – Isä on suuri esiintyjäluonne. Se on periytynyt häneltä selvästi.

    Tulossa: Keep Calm and Gogi

    Kioskin autoilevana haastattelijana tunnettu Gogi osaa myös animoinnin. Hän opiskeli ammatin Englannin Bristolissa.

    Nyt taito on käytössä Kioskin Keep Calm and Gogi -tuotannossa, jota voi seurata Yle Areenassa ja Yle Kioski LIFE -Youtube-kanavalla.

    Siinä Gogi pyytää vihreään huoneeseen vieraakseen tunnettuja suomalaisia, jotka joutuvat yllättäviä tilanteisiin. Kaikki taustat, tapahtumat ja erikoisefektit ovat Gogin käsialaa.

    FOMO ottaa haltuun kaikki kanavat

    Marraskuussa Gogi aloittaa yhtenä seitsemästä nuoremman polven kyvystä, jotka lupaavat kertoa viikon kaikki ohi suun menneet tapahtumat. Ohjelman nimi FOMO tulee englannin termistä fear of missing out, joka kääntyy paitsi jäämisen peloksi.

    YleX:n Poikelus, Hätönen, Viki ja Köpi sekä Kioskin Gogi, Emma ja Matti ovat kyllästyneitä tunteeseen, että vaikka tekee koko ajan kaikkea, jää jatkuvasti jostain paitsi. Ilmiöllä on nimikin, FOMO, eli epämääräinen ulkopuoliseksi jäämisen pelko, Fear Of Missing Out. FOMO perustaa oman toimituksen Helsingin ydinkeskustaan ja ottaa haltuun radion, somen ja tv:n, jottei kukaan jää ulkopuolelle.YLE

    Keskeltä Helsinkiä tehtävä FOMO kerää viikon aikana laaditut sosiaalisen median alustojen ja verkon julkaisut myös lineaariseen televisioon. Ohjelma nähdään marraskuun alusta alkaen TV 2:n tiistain myöhäisilloissa.

    Uutuuskirja sanoittajamestari Junnu Vainiosta kirvoitti vihaista palautetta tekijöille:

    Uutuuskirja sanoittajamestari Junnu Vainiosta kirvoitti vihaista palautetta tekijöille: "Emme lähteneet ilkeyttämme tekemään legendasta likaista"


    Tästä on kyseSanoittajamestari Juha Vainiosta julkaistiin 10. lokakuuta uusi elämäkerta.Tietokirjailija Petri Pietiläisen ja valokuvaaja Juha Metson kirjassa artistit, ystävät ja perheenjäsenet kertovat avoimesti myös Vainion elämän nurjista...

    Tästä on kyseSanoittajamestari Juha Vainiosta julkaistiin 10. lokakuuta uusi elämäkerta.Tietokirjailija Petri Pietiläisen ja valokuvaaja Juha Metson kirjassa artistit, ystävät ja perheenjäsenet kertovat avoimesti myös Vainion elämän nurjista puolista.Kirjan vuoksi tekijät ovat saaneet palautetta muun muassa siitä, että he olisivat tahallaan vetäneet suuren suomalaisen lokaan.

    Uutuuskirja sanoittajamestari Juha "Junnu" Vainiosta ei ole istunut kaikkien pirtaan. Uusi elämäkerta piirtää raadollisen kuvan sanataiteilijasta alkoholismin, perheväkivallan ja uskottomuuden kautta.

    Kirjan tehneiden tietokirjailija Petri Pietiläisen ja valokuvaaja Juha Metson mukaan kipakkaakin palautetta on tullut sosiaalisessa mediassa ja tekstiviestein.

    Kirja on herättänyt ihmetystä myös Vainion lapsissa. Musiikkimies Ilkka "Ile" Vainio kertoi Ilta-Sanomille, ettei tunnista miestä, jota kirjassa kuvaillaan väkivaltaiseksi. Vainion mukaan kirja antaa väärän käsityksen isästä, jonka hän muistaa rakastavana ja kannustavana.

    Ilta-Sanomien mukaan tekijöiden on myös väitetty laittaneen sanoja kirjaa varten haastateltujen suuhun.

    Muistoja ja tarinoita kirjaan ovat kertoneet artistit, ystävät ja perheenjäsenet. Kaikki tarinat eivät ole kauniita.

    Esimerkiksi Juha Vainion entinen vaimo Taina Vainio kertoo vaikeista vuosista Juhan kanssa, pahoinpitelyistä ja riidoista. Toisaalta Taina Vainio kertoo myös, että he viettivät myös ihan tavallista perhe-elämää.

    Legendaa ei haluttu vetää lokaan

    Tekijät puolustavat viime viikolla julkaistua Sellaista elämä on -teostaan.

    Pietiläisen mukaan tekijäkaksikon alkuperäinen ajatus oli tehdä fanikirja. Haastatteluvaiheessa saadut tiedot ja tarinat muuttivat suunnan.

    – Jos joku ajattelee, että lähdimme ilkeyttämme tekemään legendasta likaista, on väärässä. Tehdessämme haastatteluja, alkoi kuitenkin esiin tulla tietoja, joita emme ennen Junnusta tienneet, emme olleet ennen kuulleet. Olisimme voineet jättää noin puolet haastatteluissa olleista asioista pois, mutta mikä järki siinä olisi ollut, Petri Pietiläinen sanoo nyt.

    – Tämä kirja rehellisyydessään ja raadollisuudessaan tekee ihmisen.

    Huomion ja palautteen määrä osittain yllätti tekijäkaksikon.

    – Aika rajuakin palautetta tuli välillä, kiittävää, mutta kriittistäkin. Se yllätti, että kaikki olivat niin valtavan kiinnostuneita. Juha Vainio on niin valtavan merkittävä Suomessa, Pietiläinen sanoo.

    Kymmeniä haastateltavia

    Pietiläisen ja Metson toimittama elämäkerta julkaistiin viikko sitten näyttävästi.

    Tiedotustilaisuudet järjestettiin sekä Kotkassa että Helsingissä, tekijät istuivat aamu-TV:n sohvallaja eri mediat kirjoittivat otsikoita esimerkiksi Vainion päihteiden käytöstä.

    Junnun 80-vuotisjuhlavuonna julkaistua kirjaa varten haastateltiin kymmeniä ihmisiä.

    Kirjan tekovaiheessa 25 haastateltavan joukko kasvoi kymmenillä, kun kävi selväksi, että edellinen vuonna 1998 ilmestynyt Reijo Ikävalkon kirjoittama Junnu – täyttä elämää – Kotkan poikii ilman siipii oli siloteltu ja sensuroitu.

    Haastattelujen lisäksi kaksikko kaiveli myös arkistoja ja lehtileikkeitä sekä perhealbumeja. Niiden lisäksi kuvia löytyi myös kansalliskirjastosta.

    – Mitään ei ole sävelletty itse. Tarinaa on tullut, ja ne laitettiin kirjaan, Juha Metso sanoo.

    Kotkalainen laulaja ja sanoittaja Juha "Junnu" Vainio kirjoitti uransa aikana sanat noin 2500 lauluun.

    Totuus useiden tarinoiden summa

    Kirjassa ei peitellä sitä, että alkoholi virtasi tiettynä aikakautena Juha Vainion elämässä. Ryyppääminen vaikutti luonnollisesti myös työntekoon.

    Elämäkerrassa viihdetaiteilija Danny muistelee noita aikoja: "Monesti studiossa odotettiin turhaan sovittuja tekstejä saapuvaksi. Hyvät ystävät tulivat avuksi, eivätkä tekstintekijän maine ja työtehtävät menneet karille. Jaakko Salo tunsi Juhan tyylin ja ajatukset. Salon tekstit olivat niin lähellä Juhan laatutasoa, ettei niistä erota, mitkä teksteistä ovat Juhan ja mitkä Jaakon tekemiä."

    Yksi rajuimmista kirjan kuvista näyttää, miten Juha Vainio juo viinaa lasten retkellä Suomenlinnassa.

    – Ihmiset kertoivat rankkojakin asioita. Keitä me olemme sensuroimaan niitä? Pietiläinen kysyy.

    Hänen mukaansa Junnun elämään liittyvistä tilanteista kolme tai neljäkin eri ihmistä saattoivat kertoa omanlaisensa tarinan. Totuus on kirjailijan mukaan todennäköisesti jossain näiden välissä.

    – Kaikki on laitettu kontekstiin. Se kenties järkyttää osaa haastatelluista, jos he mielestään ovat kertoneet kaunista ja hyvää. Joku toinen on sanonut jotain rumempaa. Sitten järkytytään, että miten tämä nyt näin. Haastateltavat kuitenkin tiesivät, että haastattelemme useita ihmisiä, Pietiläinen sanoo.

    Anu-Riikka Koste lopetti tupakoinnin ennen raskautta – ystävä ei pystynyt, ja siksi välit olivat mennä poikki

    Anu-Riikka Koste lopetti tupakoinnin ennen raskautta – ystävä ei pystynyt, ja siksi välit olivat mennä poikki


    Tästä on kyseYli 12 prosenttia raskaana olevista suomalaisnaisista tupakoiJoka toinen tupakoitsija lopettaa alkuraskauden aikanaKouvolalainen Anu-Riikka Koste luopui tupakasta jo raskautta suunnitellessaanKouvolalainen Anu-Riikka Koste istuu neuvolan...

    Tästä on kyseYli 12 prosenttia raskaana olevista suomalaisnaisista tupakoiJoka toinen tupakoitsija lopettaa alkuraskauden aikanaKouvolalainen Anu-Riikka Koste luopui tupakasta jo raskautta suunnitellessaan

    Kouvolalainen Anu-Riikka Koste istuu neuvolan aulassa ja odottaa tarkastuskäynnin alkua. Tyttövauvan on määrä syntyä marraskuun lopussa.

    – Sitten on molemmat, tyttö ja poika, Koste hymyilee.

    Hän sai esikoisensa puolitoista vuotta sitten. Raskaus alkoi puolen vuoden yrityksen jälkeen – savuttoman sellaisen. Kymmenisen vuotta jatkunut tupakointi sai jäädä, kun perheen perustaminen tuli ajankohtaiseksi.

    – Olin heti alunalkaen sitä mieltä, että sitten ei tupakoida, kun lapsia tehdään, toteaa Koste.

    Kaikki eivät jaa hänen mielipidettään. Yli 12 prosenttia suomalaisista odottajista tupakoi. Niin myös moni Kosteen tuttava.

    – En ymmärrä sitä, että vaarannetaan lasten terveys. Lapsi on kuitenkin se elämän tärkein asia, niin pitäisi ainakin yrittää lopettaa tupakointi.

    Välit poikki

    Anu-Riikka Kosteen kotimaakunta Kymenlaakso kuuluu Suomen kärkikastiin odottavien naisten tupakointitilastoissa. Kymenlaaksossa yli 16 prosenttia raskaana olevista naisista tupakoi.

    Koste on yrittänyt puhua järkeä muille raskaana oleville naisille, jotta nämä lopettaisivat tupakoinnin. Neuvot eivät ole juurikaan uponneet.

    – Yhdenkin ystävän kanssa meinasi ihan välit mennä, kun menin vähän kärkkäämmin kommentoimaan. Hän oli sitä mieltä, että minulla ei ollut oikeutta puuttua siihen, vaikka yritin sitä sen lapsen kautta, että lapsi on minullekin tärkeä ja että ajattelisit häntä, Koste kertoo.

    Anu-Riikka Kostetta tupakoinnin lopettamisessa auttoi oivallus siitä, että sauhuttelu oli piintynyt tapa.Juulia Tillaeus / Yle

    Osa Kosteen tutuista on lopettanut tupakoinnin raskauden ajaksi, osa on vain vähentänyt sitä.

    – Se syy on yleensä se, että ei vain pysty olemaan ilman tupakkaa. Sen parempia perusteluita ei ole ollut.

    Raskaudenaikainen tupakointi aiheuttaa paljon terveyshaittoja vauvalle. Tupakan nikotiini supistaa istukan verisuonia, ja sikiö voi elää jatkuvassa hapenpuutteessa. Sen myötä vauvan kasvu ja aivojen kehitys voivat häiriintyä.

    Tapa toisen tilalle

    Kouvolan neuvoloissa otettiin alkukesästä käyttöön häkämittarit, joilla sikiön veren häkäpitoisuus voidaan osoittaa. Puhallutusta tarjotaan kaikille neuvolassa asioiville. Myös Anu-Riikka Koste on kokeillut mittaria, vaikka ei tupakoikaan.

    – Uskon, että se on aika hyvä uusi keino. Näkee sen, että herranjumala mitkä tulokset tulikin.

    Lisäksi neuvoloissa tarjotaan tukea tupakoinnin lopettamiseen keskustelun kautta. Kosteen mielestä lopettamisen pitää lähteä äidistä itsestään.

    – Tuntuu, että neuvolan täditkin ovat aika varpaisillaan ja pitää varoa. Ei voi olla kauhean kielteinen, tai voi olla että äidit ottavat nokkiinsa eivätkä enää tule neuvolaan. Neuvolassa on kuitenkin tosi tärkeä käydä.

    Kun tuli olo, että haluan tupakalle, menin ulos syömään porkkanan. Anu-Riikka Koste

    Koste itse lopetti tupakoinnin vähentämällä sitä hiljalleen. Hän arvelee, että lopettaminen olisi ollut vaikeampaa, jos se olisi pitänyt tehdä kerralla raskaaksi tultuaan.

    Tupakointi oli Kosteelle ennen kaikkea tapa. Niinpä hän kehitti uusia tapoja sen tilalle.

    – Kun tuli olo, että haluan tupakalle, menin ulos syömään porkkanan.

    Häkämittari ilmoittaa veren häkäpitoisuuden.Juulia Tillaeus / Yle

    Osaltaan auttoi myös se, että kotoa maalta oli pitkä matka kauppaan.

    – Kun ei lähtenyt kauppaan ostamaan tupakkaa, sitä ei vaan ollut eikä pystynyt polttamaan.

    Tupakoinnilla saatetaan tavoitella helpompaa synnytystä

    Kouvolassa odottavien äitien tupakointiin on pyritty vaikuttamaan tänä vuonna entistä paremmin. Mallia on otettu Hämeenlinnasta, jossa tupakointia on onnistuttu vähentämään. Kymenlaaksossa vain joka kolmas odottaja lopettaa alkuraskauden aikana, kun keskimäärin tupakan tumppaa puolet odottavista äideistä.

    Syyt alueellisiin eroihin voivat tutkijoiden mukaan selittyä esimerkiksi sillä, kuinka paljon maakunnassa kaiken kaikkiaan tupakoidaan.

    Kannattaa mennä nettiin lukemaan niitä juttuja, että mitä tupakointi tekee vauvalle. Sitten se tulee joka kerta mieleen, että nyt se lapsi ei saa happea. Anu-Riikka Koste

    Tupakoinnin taustalla voi olla myös erilaisia uskomuksia. Kouvolan neuvolatoiminnasta vastaavan apulaisylilääkärin Eija Puhalaisen mukaan sillä voidaan esimerkiksi pyrkiä vaikuttamaan syntyvän lapsen painoon, jotta synnyttäminen olisi helpompaa.

    – Tiedetään, että tupakointi hidastaa sikiön kehitystä ja kasvua ja ajatellaan että se olisi suotuisaa. Asia on päinvastoin, tupakkahan aiheuttaa ennenaikaista syntymää, ja siitä tulee sitten sikiölle ongelmia, Eija Puhalainen sanoo.

    THL:n mukaan tupakoivat odottajat ovat yleensä nuoria ja vähemmän koulutettuja naisia.

    Puoliso apuna – tai taakkana

    Myös passiivinen tupakointi vaikuttaa merkittävästi sikiön hapensaantiin. Puolison tupakointi voi myös vaikeuttaa raskaana olevan naisen tupakoinnin lopettamista – tai vastaavasti tupakoimattomuus helpottaa sitä.

    – Se oli suuri syy omaan lopettamiseeni, ettei puolisoni suostunut pussaamaan minua, jos haisin tupakalta. Minun piti valita, käynkö tupakalla vai saanko pusun, Anu-Riikka Koste sanoo.

    Jos tupakoinnin lopettaminen tuntuu vaikealta, Koste antaa neuvon odottavalle äidille.

    – Kannattaa mennä nettiin lukemaan niitä juttuja, mitä tupakointi tekee vauvalle. Sitten se tulee joka kerta mieleen, että nyt se lapsi ei saa happea. Kyllä luulisi, että tulee sellainen olo, että tumppaanpas tämän tupakan pois.

    Kouvolan neuvoloissa odottajille jaetaan tietoa tupakoinnin lopettamisesta.Juulia Tillaeus / Yle

    – Voi myös keksiä jonkun toisen tavan siihen tilalle, että kun tekee mieli tupakkaa niin hyppää vaikka kymmenen haarahyppyä tai syö sen porkkanan, Koste lisää.

    Hän myös kannustaa odottavia äitejä pitämään mielessä, että raskaus kestää vain yhdeksän kuukautta.

    – Sen jälkeen jos haluaa vielä aloittaa tupakoinnin uudestaan, niin voi miettiä uudemman kerran. Raskausaika on kuitenkin lyhyt ja lapsi on elämän tärkein asia, ja se on ihana. Älkää tehkö sitä sille, Koste sanoo.

    Raskaana olevien tupakointi vähenee, mutta maakunnalliset erot ovat suuria – tupakoivat odottavat äidit ovat yleensä nuoria ja vähemmän koulutettuja

    Raskaana olevien tupakointi vähenee, mutta maakunnalliset erot ovat suuria – tupakoivat odottavat äidit ovat yleensä nuoria ja vähemmän koulutettuja


    Kouvolalainen Anu-Riikka Koste lopetti tupakoinnin ennen kuin alkoi odottaa ensimmäistä lastaan. Nyt tulossa on toinen vauva ja tupakoimattomuus on pysynyt. – Olin alun alkaenkin sitä mieltä, että sitten ei tupakoida, kun tehdään lapsia. Olen...

    Kouvolalainen Anu-Riikka Koste lopetti tupakoinnin ennen kuin alkoi odottaa ensimmäistä lastaan. Nyt tulossa on toinen vauva ja tupakoimattomuus on pysynyt.

    – Olin alun alkaenkin sitä mieltä, että sitten ei tupakoida, kun tehdään lapsia. Olen tosi tyytyväinen päätökseeni. Lapsi on kuitenkin elämän tärkein asia, kertoo Koste.

    Asmo Raimoaho / Yle

    Tupakoinnin lopettaminen ei ole itsestäänselvää kaikille raskaana oleville. Vaikka tupakan haitoista sikiölle on puhuttu pitkään, edelleen 12,5 prosenttia odottavista äideistä tupakoi Suomessa. Maakuntien välillä on kuitenkin suuria eroja. Eniten odottajat tupakoivat Pohjois-Savossa, jossa joka viides odottava äiti polttaa. Vähiten tupakoidaan Keski-Pohjanmaalla, jossa vain noin kuusi prosenttia raskaana olevista tupakoi.

    Alueelliset erot tupakoinnissa ovat yleensäkin Suomessa perinteisesti suuret. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntija Otto Ruokolainen muistuttaa vanhasta aluejaosta: idässä tupakoidaan enemmän kuin lännessä.

    Ruokolaisen mukaan odottavat äidit, jotka tupakoivat, ovat yleensä nuoria ja vähemmän koulutettuja naisia.

    – Taustalla voi olla enemmän haasteita elämässä kuin myöhemmin raskaaksi tulevilla, arvioi Ruokolainen.

    Kymenlaaksossa odottajien tupakointi vähenee hitaasti

    Kymenlaaksossa odottavat äidit ovat olleet viimeiset viisi vuotta tupakointitilastojen kärjessä ja odotusajan tupakointi vähenee hitaammin kuin maassa keskimäärin. Kymenlaaksolaisista odottavista äideistä tupakoi THL:n vuoden ennakkotilaston mukaan 16,4 prosenttia.

    Lisäksi vain joka kolmas odottaja Kymenlaaksossa lopettaa polttamisen alkuraskauden aikana. THL:n tiedonkeruu raskauden aikaisesta tupakoinnista muuttui hiukan vuonna 2017. Siksi tilastointiin liittyy tiettyä epävarmuutta.

    Asmo Raimoaho / Yle

    Kouvolan neuvolavastaava, apulaisylilääkäri Eija Puhalainen myöntää, että ympäristön tupakointi vaikeuttaa odottavien äitien tupakoinnin lopettamista.

    – Kymenlaakso on teollisuuspaikkakunta ja täällä tupakoidaan paljon. On erilaisia kuormittavia elämäntilanteita, eikä toisaalta tarpeeksi motivaatiota tai voimavaroja lopetukseen, vaikka yritetään.

    Myös erilaiset uskomukset istuvat tiukasti. Äidit saattavat olettaa virheellisesti, että tupakoinnin lopettamisesta aiheutuva stressi ja vieroitusoireet vahingoittavat vauvaa. Tupakointia jatketaan myös helpomman synnytyksen toivossa. Puhalainen muistuttaa kuitenkin, että tupakoinnin jatkaminen on aina vauvalle vahingollista.

    – Tupakka hidastaa sikiön kasvua ja ajatellaan, että se olisi suotuisaa synnyttämisen kannalta, mutta sehän on päinvastoin, tupakka aiheuttaa ennenaikaista syntymää, varoittaa Puhalainen.

    Tupakoinnin vaikutus sikiölleAsmo Raimoaho /YleHämeenlinnan Savuttomat vauvat -kampanja on purrut

    Asiantuntija Otto Ruokolaisen mukaan erot odottavien äitien tupakoinnissa voivat olla myös paikkakunnittaisia. Kun jokin maakunnan kunnista on erityisen aktiivinen raskaudenaikaisen tupakoinnin vähentämisessä, se näkyy maakunnallisissa tilastoissa.

    Näin on tapahtunut muun muassa Kanta-Hämeessä, jossa tilanne on parantunut selvästi viidessä vuodessa. Erityisesti Hämeenlinnassa on tehty töitä raskausajan tupakoinnin vähentämiseksi ja tulosta on syntynyt.

    Vuonna 2017 Hämeenlinnassa aloitettu Savuttomat vauvat -kampanja on onnistunut vajaassa vuodessa vähentämään raskaana olevien naisten tupakoinnin 14 prosentista neljään prosenttiin.

    Savuttomissa vauvoissa kaikki odottavat perheet saavat tietoa savuttomuuden hyödyistä ja voivat tehdä vapaaehtoisen häkämittauksen. Hämeenlinnan neuvolatoiminnan vastuulääkäri Anu Mähönen uskoo, että tärkein oivallus heidän kampanjassaan on ollut ottaa asiakkaat mukaan ideointiin. Neuvola-asiakkaat ovatkin antaneet tupakoimattomuuskampanjan uudesta tyylistä tyytyväistä palautetta.

    Tärkeintä on ollut, että meidän työntekijät ovat innostuneita ja motivoituneita. Anu Mähönen

    – Kerromme ihan kaunistelematta, miksi kannattaa lopettaa. Kannustamisen kautta neuvola auttaa savuttomuuteen. Emme heristele, emmekä syyttele vaan pidämme positiivisen vireen yllä, selittää Mähönen.

    Hämeenlinnan malli on ollut edullinen. Kalleimmat kertainvestoinnit ovat olleet muutaman sadan euron hintaiset häkämittarit, joita on kampanjaa varten hankittu kaupungin kaikkiin neuvoloihin kaksitoista.

    – Tärkeintä on ollut, että meidän työntekijät ovat innostuneita ja motivoituneita. Sen jälkeen he ovat saaneet myös asiakkaat innostumaan, sanoo Mähönen.

    Toista vauvaansa odottava Anu-Riikka Kostekin hämmästyi aikoinaan lopettamisen helppoudesta. Tupakoinnista oli tullut tapa, jonka hän vaihtoi porkkanan haukkaamiseen tai lyhyeen happihyppelyyn ulkona.

    Lue lisää:

    Savuttomat vauvat -kampanja onnistui Hämeenlinnassa: tulokset ovat ainutlaatuisia koko maassa

    Neuvolalääkäri: "Kaikki odottajat eivät saa lähipiiriltään tukea tupakoinnin lopettamiseen"

    Neuvolan vastaisku raskaudenaikaiseen tupakointiin: odottavat äidit puhallutukseen

    Kotkan satama sai ison asiakkaan: jättimäistä sellutehdasta Kuopioon puuhaava Finnpulp kuljettaa sellunsa maailmalle Mussalon kautta

    Kotkan satama sai ison asiakkaan: jättimäistä sellutehdasta Kuopioon puuhaava Finnpulp kuljettaa sellunsa maailmalle Mussalon kautta


    Tästä on kyseSellutehdasta Kuopioon puuhaava Finnpulp Oy keskittää pitkäaikaisella sopimuksella sellun kuljetukset Kotkan satamaan.Tehdas tuottaisi vuosittain 1,2 miljoonaa tonnia sellua. Biotuotetehtaan sellun kuljettamisesta on solmittu...

    Tästä on kyseSellutehdasta Kuopioon puuhaava Finnpulp Oy keskittää pitkäaikaisella sopimuksella sellun kuljetukset Kotkan satamaan.Tehdas tuottaisi vuosittain 1,2 miljoonaa tonnia sellua. Biotuotetehtaan sellun kuljettamisesta on solmittu aiesopimus.Suomen suurin vientisatama HaminaKotka rakentaa parhaillaan sataman laajennusta. Se haluaa Itämeren johtavaksi sellusatamaksi.

    Suomen suurin vientisatama HaminaKotka Satama Oy on solminut mittavan aiesopimuksen Kuopioon suunnitteilla olevan buotuotetehdas Finnpulpin kanssa.

    Finnpulp on päättänyt, että se kuljettaisi sellutuotteensa maailmalle Kotkan Mussalon sataman kautta. Sopimus on pitkäaikainen.

    Satamayhtiö varaa Finnpulpille maata suuren selluvaraston rakentamista varten.

    Finnpulp Oy haluaa perustaa biotuotetehtaan Kuopion Sorsasaloon, Kallaveden rannalle. Toteutuessaan tehdas olisi maailman suurin havusellutehdas, joka tuottaisi vuodessa 1,2 miljoonaa tonnia sellua.

    – Finnpulpin satamavalinta on meille valtava mahdollisuus. Se nostaa HaminaKotkan Itämeren johtavaksi sellusatamaksi, toimitusjohtaja Kimmo Naski sanoo.

    Maailman suurin havusellutehdas

    Finnpulpin tehdas voisi aloittaa tuotannon aikaisintaan keväällä 2021.

    Tällä hetkellä käynnissä on tehtaan rakentamisen suunnittelu. Vaiheeseen kuuluu logististen ratkaisujen valinta.

    Tehtaan perussuunnittelun arvioidaan valmistuvan ensi vuonna, minkä jälkeen yhtiö tekee lopullisen investointipäätöksen havusellutehtaan rakentamisesta.

    Yhtiön suurin rahoittaja on kiinalainen pehmopaperivalmistaja Hengan, joka rahoittaa hankkeen noin 15 miljoonaa euroa maksavan esisuunnitteluvaiheen. Kokonaisrahoitus ei kuitenkaan ole vielä varmistunut.

    Finnpulp on arvioinut, että tehtaan pysyvä työllistämisvaikutus olisi Suomessa noin 3 400 henkeä vuodessa. Itse tehdas työllistäisi 200 ihmistä. Arviota paikallisista työllisyysvaikutuksista HaminaKotkan satamassa ei ole.

    Finnpulpin tuotteet kuljetetaan Savon rataa pitkin Kuopiosta Kouvolan kautta Kotkaan.

    Sataman mittava laajennus

    Suomen suurin vientisatama Hamina-Kotka laajentaa parhaillaan aluettaan Kotkan Mussalossa.

    Laajennuksella halutaan sujuvoittaa etenkin sellun käsittelyä ja varastointia.

    Maaliskuussa HaminaKotka satama, satamaoperaattori Steveco ja metsäyhtiö UPM sopivat huomattavan sellukeskuksen rakentamisesta Mussalon uudelle D-alueelle, jonne Finnpulpinkin toiminnot tulevat sijoittumaan.

    – D-alueen rakentamispäätös on osoittautunut kannattavaksi jo ennen kuin se on valmistunut, toimitusjohtaja Naski totetaa.

    55 miljoonaa maksava investointi on sataman suurin investointi kymmeneen vuoteen.

    Uuden satama-altaan suojaksi rakennetaan aallonmurtajaa, ja Stevecon rakentaman sellunsäilytyshallin sinivalkoiset seinät ovat jo pystyssä. Toisaalla satamassa valetaan korkeita betonisia tukirakenteita satama-altaan laitureita varten.

    Urakan ensimmäisen vaiheen on tarkoitus valmistua syksyllä 2019. Seuraaviin vaiheisiin kuuluu esimerkiksi uusien laitureiden rakentamista, mutta niiden aikataulusta päätetään myöhemmin.

    Satamalla menee hyvin

    Hamina-Kotkan sataman taloudellinen tilanne on hyvä.

    Liikennemäärät ovat olleet pitkään kasvu-uralla. Tammi-syyskuussa sataman kautta kulki yli 12 miljoonaa tonnia tavaraa. Se on lähes 14 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.

    Vientisatamalla riittää työtä Nord Stream 2 -kaasuputken tuottamisessa ja öljyteollisuuden jättimäisten moduulien kuljettamisessa Kazakstanin öljynporauskentille. Molemmat hankkeet ovat projektiluonteisia.

    – Sataman käyttöaste on juuri nyt korkea. Kapasiteettia on sitten taas enemmän kun projektit ovat ohi, Naski sanoo.

    Naskin mukaan Finnpulpin kanssa on keskustelut 30 tai 50 vuoden mittaisesta sopimuksesta.

    – Leipää on luvassa tulevillekin sukupolville, Naski sanoo.

    Lisäksi Kotkan kaupunki on varannut Mussalon satama-alueelta tontin metsäyhtiö UPM:n suunnittelemalle suurelle biojalostamolle.

    Pyry Sarkiola / YleLisää ratapihaa

    Sataman toimitusjohtaja Kimmo Naski toivoo, että Finnpulpin merkittävä investointi vauhdittaisi ratatöitä satamassa sekä Kotkan ja Kouvolan välillä.

    Satamayhtiö on puhunut pitkään sen puolesta, että Kotolahden ratapihan laajennus Mussalossa saatettaisiin valmiiksi.

    – Meillä on huutava pula ratapihakapasiteetista. Toinen puolikas Kotolahden ratapihasta puuttuu. Sitä on toivottu kauan, Naski sanoo.

    Toiveissa on myös akselipainon korotus Kouvola-Kotka -välille, samoin kaksoisraide.

    – Toivon, että valtio ottaa nyt kopin tästä. Viimeistään nyt meillä on vakuuttavat perusteet sille, että uutta rakennetaan, Naski sanoo.

    Hiihtäjä harhaili armeijan alueella kesken ammuntojen – sai 400 euron sakot

    Hiihtäjä harhaili armeijan alueella kesken ammuntojen – sai 400 euron sakot


    Tästä on kysePuolustusvoimien alueella Pahkajärvellä liikkunut ulkoilija sai 400 euron sakot julkisrauhan rikkomisestaHenkilö oli hiihtänyt ampuma-alueella ammuntojen aikana viime helmikuussaKarjalan prikaatin mukaan partiointia alueella on...

    Tästä on kysePuolustusvoimien alueella Pahkajärvellä liikkunut ulkoilija sai 400 euron sakot julkisrauhan rikkomisestaHenkilö oli hiihtänyt ampuma-alueella ammuntojen aikana viime helmikuussaKarjalan prikaatin mukaan partiointia alueella on lisätty

    Hiihtolenkki Puolustusvoimien harjoitusalueella Kouvolan Pahkajärvellä kävi kalliiksi ulkoilijalle. Maavoimien mukaan alueella liikkunut hiihtäjä sai 400 euron sakot julkisrauhan rikkomisesta.

    Henkilö oli viime helmikuun lopulla pysäköinyt autonsa Puolustusvoimien alueen rajalle ja lähtenyt hiihtämään ampuma-alueelle. Vaara-alueella oli samaan aikaan käynnissä ammunnat, jotka jouduttiin keskeyttämään, kun jonkun havaittiin liikkuvan alueella.

    Karjalan prikaatin esikuntapäällikkö, eversti Jarmo Vähätiitto sanoo, että kyse on melko poikkeuksellisesta tapauksesta. Ulkopuolisia harhautuu alueelle silloin tällöin. Puolustusvoimien mukaan reiteiltä on harhauduttu esimerkiksi Google Mapsin ohjeiden takia.

    Alueen valvontaa onkin tehostettu.

    – Partiointia alueella on lisätty, joka on varmaan eniten ulospäin näkyvä juttu. Haluamme varmistua siitä, että ammunnat ovat palvelusturvallisia ja vastaamme omasta alueestamme, sanoo Vähätiitto.

    Suosittu kansallispuisto tuo ihmisiä alueelle

    Harjoitusalueen liepeillä liikkuu yhä enemmän ihmisiä, sillä viereinen Repoveden kansallispuisto on entistä suositumpi matkailukohde. Pahkajärven ampuma-alueen varoalue on merkitty maastoon sinivalkoisin maalauksin sekä alueen karttoihin.

    Eversti Vähätiiton mukaan kesäasukkaille järjestetään myös infopäiviä alueella liikkumisesta. Varoalueella liikkuminen on sakon uhalla kiellettyä.

    Pahkajärvi on hyvin aktiivisessa käytössä, ja siellä pidetään vuosittain ampuma- ja räjähdeharjoituksia noin 200-300 päivänä. Pahkajärven ampuma-alue on osa Vekaranjärven varuskuntaa ja Karjalan prikaatin hallinnassa.

    Uusi sopimus allekirjoitettu: Suomesta aletaan suunnitella suoraa tavarajunareittiä liki 4 000 kilometrin päähän Kazakstaniin

    Uusi sopimus allekirjoitettu: Suomesta aletaan suunnitella suoraa tavarajunareittiä liki 4 000 kilometrin päähän Kazakstaniin


    Tästä on kyseKonttijunaliikennettä Suomesta Kazakstaniin halutaan lisätä.Kazakstanin rautatiet ja Kouvolan kehitysyhtiö Kinno ovat allekirjoittaneet sopimuksen rautatieyhteyden kehittämisestä.Tavaraliikenteen konttijuna on kulkenut Kouvolan ja...

    Tästä on kyseKonttijunaliikennettä Suomesta Kazakstaniin halutaan lisätä.Kazakstanin rautatiet ja Kouvolan kehitysyhtiö Kinno ovat allekirjoittaneet sopimuksen rautatieyhteyden kehittämisestä.Tavaraliikenteen konttijuna on kulkenut Kouvolan ja Kiinan väliä pian vuoden ajan.

    Kazakstanin rautatieyhtiö ja Kouvolan kaupunki haluavat tavarajunareitin Kouvolasta Kazakstaniin.

    Kouvolan kehitysyhtiö Kinno ja Kazakstanin rautatieyhtiö ovat tänään tiistaina sopineet, että he alkavat suunnitella uutta noin 3 800 kilometriä pitkää tavarajunayhteyttä Suomen ja Kazakstanin välille.

    Mukana sopimuksessa ovat myös Kazakstanin rautateiden rahtiyhtiö KTZ Express ja Unytrade Oy, joka on yhtiön edustaja Suomessa. Kazakstanin presidentti Nursultan Nazarbakej on parhaillaan vierailulla Suomessa ja osallistui sopimuksen allekirjoitustilaisuuteen Helsingissä.

    Kehittämisyhtiö Kinnon mukaan uusi yhteys mahdollistaisi kuljetukset edelleen uusiin maihin, kuten esimerkiksi Iraniin.

    Toistaiseksi ei vielä tiedetä, koska ensimmäisen konttijuna Kouvolasta Kazakstaniin lähtee.

    Nykyisin tavarajuna kulkee Kouvolasta Kiinaan kerran viikossa. Uusi reitti olisi Kouvolasta Kazakstaniin.Yle UutisgrafiikkaJuna Kiinaan kulkee jo

    Konttijuna Kouvolasta Kiinan Xi'aniin on kulkenut pian vuoden ajan. Se on vakiintunut niin, että konttijuna kulkee kerran viikossa molempiin suuntiin.

    Kiinaan suuntaavista junista ei kuitenkaan ole voinut jättää matkan varrella kontteja pois, vaikka reitti Xi'aniin kulkeekin Kazakstanin halki.

    Kouvolasta on tiivistetty yhteistyötä myös Norjan ja Ruotsin suuntaan. Kouvolan kehitysyhtiö Kinno solmi viime kesänä yhteistyösopimuksia, jotka laajensivat konttijunareitin ulottumaan Kouvolan kautta myös Norjaan ja Ruotsiin.

    Esimerkiksi Haaparanta ja Narvikin satama ovat niin ikään kiinnostuneita raideliikenteestä Kouvolan kautta Kazakstaniin.

    Kinnon toimitusjohtajan Martti Husun mukaan Kazakstanissa olisi kysyntää erilaisille raskaille toimituksille. Tällä hetkellä Kymenlaaksosta viedään jo Kazakstaniin muun muassa suuria, kerrostalon kokoisia osia öljyntuotantokentille, mutta ne kuljetetaan jokilaivoilla Haminan satamasta Kazakstaniin.

    Kolmen sahan yhteinen juna

    Säännöllisen, kerran viikossa kulkevan Kouvola-Kiina-yheyden lisäksi Suomesta on myös muuta tavaraliikennettä Kiinaan.

    Esimerkiksi keskiviikkona lähtee kolmen suomalaisen sahan yhteinen konttijuna, joka on täynnä sahatavaraa. Konttijuna on ensimmäinen usean sahatavaratoimittajan yhteisjuna.

    Junassa on yhteensä 41 konttia. 800 metriä pitkä juna kulkee Kouvolasta Kiinaan 14 päivässä.

    – Yhteisjunan myötä pienempien sahojen on mahdollista hyödyntää junakuljetuksia Kouvola–Xi'an-junareitillä, Kinnon toimitusjohtaja Martti Husu sanoo.

    Uusia sahatavarakuljetuksia on jo sovittu lähteväksi Kouvolasta marras- ja joulukuussa. Myös sahatavarakuljetuksista halutaan tehdä säännöllisiä.

    Ensimmäinen kokonaan sahatavaraa sisältänyt juna lähti Suomesta Kiinaan tammikussa. Tuolloin junaan oli pakattu vierumäkeläisen Versowoodin tuotteita.

    – Tämä on merkittävä päänavaus, koska näin saavutetaan keskinen Kiina uudella tavalla, Verssowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra totesi tammikuussa Ylelle.

    Suomen ja Kiinan välinen rautatieliikenne avaa suomalaiselle puulle uuden reitin Kiinaan. Merikuljetusta nopeampi toimitustapa voi kasvattaa sahatavaran myyntiä.

    Poliisi lopetti tutkinnan – Kotkan ortodoksisen kirkon taloussotkuissa ei ollut rikosta

    Poliisi lopetti tutkinnan – Kotkan ortodoksisen kirkon taloussotkuissa ei ollut rikosta


    Tästä on kyseKotkan ortodoksisen seurakunnan taloussotkuissa ei ollut poliisin mukaan syytä epäillä rikosta, eikä asia edennyt esitutkintaan.Seurakunnan talouden ja hallinnon hoidossa havaittiin alkuvuodesta puutteita, kun kirjanpito oli niukkaa,...

    Tästä on kyseKotkan ortodoksisen seurakunnan taloussotkuissa ei ollut poliisin mukaan syytä epäillä rikosta, eikä asia edennyt esitutkintaan.Seurakunnan talouden ja hallinnon hoidossa havaittiin alkuvuodesta puutteita, kun kirjanpito oli niukkaa, pöytäkirjoja puuttui eikä kokouksia pidetty säännöllisesti.Seurakunnan talousepäselvyyksistä tehtiin tutkintapyyntö helmikuussa.

    Poliisi on lopettanut Kotkan ortodoksisen seurakunnan taloussotkujen selvittelyn.

    Seurakunnan talousepäselvyyksissä ei ollut syytä epäillä rikosta, eikä asia edennyt esitutkintaan asti, kertoo poliisi.

    Poliisille tehtiin helmikuussa tutkintapyyntö, kun muun muassa seurakunnan omistaman kiinteistön remonttia koskevassa kirjanpidossa huomattiin puutteita.

    Kotkan kirkkoherraa sijaistava Lappeenrannan seurakunnan kirkkoherra Timo Tynkkynen kertoo Helsingin hiippakunnan Ortodoksiviesti-jäsenlehdessä, että hallinnon ja talouden epäselvyydet on nyt selvitetty.

    Myös luottamuselinten kokouksia pidetään jälleen säännöllisesti.

    Hallinto pitkään sekaisin

    Alkuvuonna tehdyssä seurakunnan tarkastuksessa todettiin, että seurakunnan asioita oli hoidettu viime vuosina löysästi.

    Tyytymättömyyttä aiheutti erityisesti se, että kokouksia oli jäänyt pitämättä, kirkkoherraa on ollut vaikea tavoittaa eikä kanslia ole ollut auki ilmoitettuna aikana.

    Lisäksi seurakunnan talouden hoidossa ja hallinnossa oli puutteita. Kirjaukset ovat olleet niukkoja, tehtyjä päätöksiä ei ole perusteltu ja pöytäkirjoja puuttui.

    Kotkan ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra on ollut pitkällä sairauslomalla. Hän on toiminut Kotkan ortodoksisen seurakunnan kirkkoherrana vuodesta 2011.

    Toistaiseksi Lappeenrannan ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Timo Tynkkynen jatkaa sijaisena Kotkassa.

    Korjattu 16.10.2018 klo 9.09. Lisätty Helsingin hiippakunnan ortodoksisten seurakuntien Ortodoksiviesti-jäsenlehden nimi.

    Uutuuskirja osoittaa: Juha

    Uutuuskirja osoittaa: Juha "Junnu" Vainion ansiosta suomalainen iskelmä nousi aivan uudelle tasolle


    Tästä on kyseJuha Vainio kirjoitti sanat noin 2 500 lauluun.Vexi Salmen mukaan Vainio alkoi kirjoittaa laulujen tekstejä kaupunkilaisuudesta.Juha Vainion elämästä ilmestyi 10.10.2018 uusi elämäkerta.Tarinan mukaan 1960-luvun alussa “nobody”...

    Tästä on kyseJuha Vainio kirjoitti sanat noin 2 500 lauluun.Vexi Salmen mukaan Vainio alkoi kirjoittaa laulujen tekstejä kaupunkilaisuudesta.Juha Vainion elämästä ilmestyi 10.10.2018 uusi elämäkerta.

    Tarinan mukaan 1960-luvun alussa “nobody” Kotkasta marssi Spede Pasasen toimistoon, jossa Speden lisäksi olivat myös Jukka Virtanen ja Ere Kokkonen. Sisään kävellyt mies sanoi: ”Minun nimeni on Juha Vainio ja olen Kotkasta. Tarkoitukseni on tulla elämässäni kuuluisaksi ja uskon, että te hyvät herrat voitte siinä varmaan auttaa!”

    Kun mieheltä kysyttiin, että mitä olet tehnyt, oli vastauksena että sanoituksia ja laulellut Kotkassa.

    Näin kertoo viihteen monitoimimies Päiviö Pyysalo tietokirjailija Petri Pietiläisen ja valokuvaaja Juha Metson tuoreessa Juha Vainiosta kertovassa elämäkerrassa.

    – En tiedä, tuliko heti yhteistyökuvioita, mutta pikku hiljaa Junnu sai jalkaa ovenrakoon. Kohtahan se teki täysipäiväisesti hommia. Pääsi siinä toimistossa heti viihteen sisäpiiriin, muistelee Päiviö Pyysalo.

    Juha "Watt" Vainio eli JunnuKalle Kultala / YLEKotkan poika

    Juha Vainio syntyi Kotkassa 10.5.1938. Vaikka hän ehti elämänsa aikana asua myös Helsingissä, Espoossa ja Sveitsissä, oli Kotka hänelle aina rakkain. Merenranta ja kotkalaisuus kuuluvat lukuisissa Vainion lauluissa – jos ei suoraan niin ainakin viittauksin.

    Juha Vainion elämästä kertovassa elämäkerrassa Junnu Vainio – sellaista elämä on sanoittaja Vexi Salmi kertoo esimerkiksi Pepe Willbergin Jormas-yhtyeen vuonna 1967 levyttämästä Rööperiin-kappaleesta. Laulun sanat kertovat Helsingin kaupunginosasta Rööperistä eli Punavuoresta, mutta todellisuudesta se on Vexi Salmen mukaan tarina Kotkasta.

    – Tuohon aikaan Rööperissä ei myyty makkaraa kojusta, vaan siellä oli oikeat grillikioskit. Vexi muistuttaa, että kappaleessa käytetään sellaisia sanaleikkejä, joita Helsingissä ei koskaan ole käytetty. Junnu kuvaa siinä Kotkaa, kerrotaan teoksen sivuilla.

    Vexi Salmen mukaan Juha Vainio oli ensimmäinen sanoittaja, joka teksteissään käsitteli kaupunkilaiselämää. Siinä mielessä hän astui seuraavalle sukupolvelle verrattuna esimerkiksi Reino Helismaahan, jonka sanoitukset kuvaavat tukkilaisromantiikkaa, savotta-aikoja ja maaseutua.

    Vexi Salmi korostaa, että Juha Vainio toi esille oman polvensa yhteiskunnallisen muutoksen alkaen siitä, kun väki siirtyi maaseudulta kaupunkeihin.

    – Junnu kirjoitti paljon nuorista ihmisistä. Silloin hän muistelee omaa nuoruuttaan Kotkassa, vaikka ei mainitsekaan paikkaa. Jokainen kuulija voi sitten tämän takia kuvitella paikan omaksi nuoruudenmaailmakseen, kertoo Vexi Salmi teoksessa Junnu Vainio - sellaista elämä on.

    Juha Vainion lukuisat laulut soivat radioissa ja yhteislauluissa tänäkin päivänä.Håkan Sandblom/YleJuha Vainion mystiikka

    Mikä on Junnun laulujen salaisuus ja mitä hän merkitsee suomalaisille? Tätä yrittivät selvittää tietokirjailija Petri Pietiläinen ja valokuvaaja Juha Metso ryhtyessään työstämään uutta elämäkertaa Juha Vainiosta. Muistoja ja tarinoita kirjaan ovat kertoneet artistit, ystävät ja perheenjäsenet.

    – Tarinoista alkoikin vähitellen löytyä erilaisia salaisuuksia, osin outoja ja mielenkiintoisia, muistelevat tekijät.

    Kirjan tekovaiheessa 25 haastateltavan joukko kasvoi kymmenillä, kun kävi selväksi, että edellinen vuonna 1998 ilmestynyt Reijo Ikävalkon kirjoittama Junnu – täyttä elämää – Kotkan poikii ilman siipii oli siloteltu ja sensuroitu.

    Haastattelujen lisäksi kaksikko kaiveli myös arkistoja ja lehtileikkeitä sekä perhealbumeja. Niiden lisäksi kuvia löytyi myös kansalliskirjastosta. Näin kirjasta tuli oikeastaan kaksi kirjaa yksissä kansissa.

    – Toinen on elämäkerta ja toinen kertoo mitä on tapahtunut tänä vuonna, kun vietetään Juha Vainion 80-vuotisjuhlaa ja miksi Juha Vainio vielä elää niin vahvasti suomalaisten mielessä ja musiikissa, sanoo Pietiläinen.

    Junnu Vainio Värivalot ja liukas lattia -ohjelmassa 26.11.1988.Antero Tenhunen/YleKunnianhimoinen ja ujo

    Monet Juha Vainion laulamista lauluista ovat nousseet ikivihreiden joukkoon: Vanhojapoikia viiksekkäitä, Albatrossi, Käyn ahon laitaa, Matkalla pohjoiseen ja niin edelleen. Vainion muille tekemistä sanoituksista on syntynyt suuria hittejä, kuten vaikka Fredin esittämä Kolmatta linjaa takaisin, Kari Tapion esittämä Viisitoista kesää tai Katri Helenan esittämä Joulumaa.

    Teoksen Juha Vainiosta kirjoittanut Petri Pietiläinen kertoo, millainen kuva Juha Vainiosta hänelle piirtyi kirjaa kirjoittaessa.

    – Junnu oli äärimmäisen kunnianhimoinen. Hän halusi tulla kuuluisaksi ja yritti kaikenlaisilla tempuilla ja erikoisuuksilla hätkähdyttää ihmisiä, vaikka olikin varsin ujo ihminen selvin päin.

    Juha Vainio on itsekin sanonut, että hänessä on monta eri puolta. Petri Pietiläinen on löytänyt ne myös kirjan työstämisen aikana.

    – Juha Vainiossa oli kaikki se kaunis ja ihana, mitä ihmisessä voi olla, mutta myös paha, ilkeys, kaksinaismoralismi ja täydellinen tekopyhyys. Ei siis ihme, että Junnun lauluissa lauletaan rakkaudesta, nostalgiasta, pornosta ja vaikka mistä.

    Juha Vainio korjaamassa venettä 1970-luvun alkupuolella.Kalle KultalaTuhansia tekstejä

    Juha Vainio ei koskaan ehtinyt tavata legendaariseksi sanoittajaksi kohonnutta Reino Helismaata (1913–1965). Esikuvanaan Vainio kuitenkin Helismaata pitää. Samoin Sauvo Puhtilaa eli Saukkia (1928–2014).

    Yhdessä Jaakko Salon ja Toivo Kärjen kanssa hän opetteli sanoittamista. Kun Saukki 1960-luvun alussa siirtyi töihin Yleisradioon, tuli Juha Vainiosta Saukin työn jatkaja.

    Jaakko Salo oli elämäkerran mukaan ihmeissään siitä, että sai Saukin ”valmiin jäljen” tilalle aloittelevan riimittelijän. Vainio kuitenkin kunnioitti Salon ammattitaitoa niin, että antoi tämän viimeistellä tekstejään. Elämänsä aikana Juha Vainio ehti tehdä noin 2 500 tekstiä.

    Alkoholi ja Vainio

    Kirjassa ei peitellä sitä, että kuningas alkoholi virtasi tiettynä aikakautena Juha Vainion elämässä. Ryyppääminen vaikutti luonnollisesti myös työntekoon.

    Elämäkerrassa viihdetaiteilija Danny muistelee noita aikoja: "Monesti studiossa odotettiin turhaan sovittuja tekstejä saapuvaksi. Hyvät ystävät tulivat avuksi, eivätkä tekstintekijän maine ja työtehtävät menneet karille. Jaakko Salo tunsi Juhan tyylin ja ajatukset. Salon tekstit olivat niin lähellä Juhan laatutasoa, ettei niistä erota, mitkä teksteistä ovat Juhan ja mitkä Jaakon tekemiä."

    Yksi rajuimmista kirjan kuvista näyttää, miten Juha Vainio juo viinaa lasten retkellä Suomenlinnassa.

    – Ajat olivat silloin toiset. Nykyään tuosta vietäisiin käsiraudoissa poliisiputkaan, toteaa Metso.

    Samaa mieltä on myös Petri Pietiläinen.

    – Ajat ovat muuttuneet. Silloin lähdettiin Neuvostoliittoon myymään ja ostamaan ja kaikki olivat presidenttiä myöten kännissä.

    Perhe-elämää

    Juha Vainio ja Taina Vainio ehtivät olla yhdessä 30 vuotta, josta naimisissa he olivat 20 vuotta. Liittoon syntyi neljä lasta. Ero tuli vuonna 1979. Taina Vainio kertoo vaikeista vuosista Juhan kanssa, pahoinpitelyistä ja riidoista. Toisaalta Taina Vainio kertoo myös, että he viettivät ihan tavallista perhe-elämää.

    – Hoidin lapset ja kodin ja kuskasin Juhaa keikoille. Kävimme mökillä ja sienimetsässä ja pidimme lastenjuhlia. Eihän Juha siinä vaiheessa vielä ollut kuuluisa, muistelee Taina Vainio.

    Kun alkoholi tuli kuvioihin, niin elämäkin muuttui.

    – Kellarikrouvi oli Juhan turvasatama. Minä vein lapset puistotädille ja sitten Juhan Kellarikrouviin. Siellä hän istui Pentti Saarikosken ja Arvo Salon kanssa ryyppäämässä. Juha hakeutui aina samanhenkisten ihmisten seuraan, sanoo Taina Vainio.

    Petri Pietiläisen ja Juha Metson teos Juha Vainiosta ilmestyi 10.10.2018Kirsi Lönnblad / YleElokuva tai dokumentti

    Uutta elämäkertaa tehdessään Petri Pietiläinen ja Juha Metso ottivat talteen myös liikkuvaa kuvaa ja ääntä. Ajatuksena on, että siitä voisi tehdä kuunnelman ja elokuvan tai dokumentin. Elokuvan käsikirjoittaa Petri Pietiläinen ja ohjaa Juha Metso.

    – Elokuva ja kuunnelma valmistuvat ensi vuonna, mutta emme tiedä vielä kanavaa, joka sen julkaisee. Myös elokuvan muoto on vielä harkinnassa, kertoo Metso.

    Metso on kuvannut Juha Vainiota ensimmäisen kerran 1980-luvun puolivälissä, kun hän oli Etelä-Suomi-lehdessä kesäpoikana. Lisäksi kuvia on kertynyt kesäpoika-aikojen jälkeen.

    – Junnu ei ollut habitukseltaan mikään rokkitähti, ja hän pelkäsi esiintymistä, muistelee Metso kuvauskohdettaan.

    Kirjan kannessa oleva kuva Juha Vainiosta on Vainion viimeiseltä keikalta.

    – Kuva on otettu Kotkassa hänen kiertueensa viimeiseltä keikalta. Seuraavana aamuna oli lento Sveitsiin ja kahden viikon kuluttua siitä Juha Vainio kuoli, muistelee Metso.

    Katso Ylen Elävästä arkistosta, kun Juha Vainio esittää kappaleen Juhannustanssit.

    Kotkan satama tähtää Itämeren johtavaksi sellusatamaksi:

    Kotkan satama tähtää Itämeren johtavaksi sellusatamaksi: "Sellu on uusi Nokia"


    Tästä on kyseSuomen suurin vientisatama Hamina-Kotka laajentaa aluettaan Kotkan Mussalossa.Satamaan rakennetaan esimerkiksi lisää laituritilaa ja uusia tiloja sellun varastointiin.Laajennus maksaa noin 55 miljoonaa euroa, josta reilut 11 miljoonaa...

    Tästä on kyseSuomen suurin vientisatama Hamina-Kotka laajentaa aluettaan Kotkan Mussalossa.Satamaan rakennetaan esimerkiksi lisää laituritilaa ja uusia tiloja sellun varastointiin.Laajennus maksaa noin 55 miljoonaa euroa, josta reilut 11 miljoonaa tulee EU:lta.

    Kotkan Mussalon sataman laajennustyöt ovat saaneet lokit valppaiksi.

    Kesällä aloitettuihin laajennuksiin kuuluu uuden, kulkusyvyydeltään reilun 15 metrin satama-altaan ruoppaaminen. Meren pinnan alla tehdään päivittäin räjäytyksiä, joista varoitetaan kovaäänisillä piippauksilla.

    Piippaukset kuullessaan lokit Mussalosta ja lähisaarilta lentävät vauhdilla paikalle. Merkkiäänen jälkeen pinnalle nimittäin nousee kaloja, jotka räjäytys on pökerryttänyt tajuttomiksi.

    – Niin kauan kun täällä tehdään räjäytystyötä, on lokeilla hyvät oltavat, vitsailee Hamina-Kotka-satama oy:n toimitusjohtaja Kimmo Naski.

    Hyväksi voisi luonnehtia myös sataman taloudellista tilannetta.

    Suomen suurimmalla vientisatamalla Hamina-Kotkalla riittää työtä Nord Stream 2 -kaasuputken tuottamisessa ja öljyteollisuuden jättimäisten moduulien kuljettamisessa Kazakstanin öljynporauskentille.

    Kotkan kaupunki on varannut Mussalon satama-alueelta tontin metsäyhtiö UPM:n suunnittelemalle suurelle biojalostamolle.

    Kesästä lähtien satamayhtiö on myös laajentanut Mussalon satamaa. Työhön kuuluvat lokeille mieluisat räjäytykset.

    Sellulla maailmankartalle

    Satamaa laajennetaan länteen päin.

    Uuden satama-altaan suojaksi rakennetaan aallonmurtajaa, ja logistiikkayhtiö Stevecon rakentaman sellunsäilytyshallin sinivalkoiset seinät ovat jo pystyssä. Toisaalla satamassa valetaan korkeita betonisia tukirakenteita satama-altaan laitureita varten.

    Urakan ensimmäisen vaiheen on tarkoitus valmistua syksyllä 2019. Seuraaviin vaiheisiin kuuluu esimerkiksi uusien laitureiden rakentamista, mutta niiden aikataulusta päätetään myöhemmin.

    Erityisen innoissaan toimitusjohtaja Naski on sellusta.

    Laajennuksen tarkoituksena on paitsi rakentaa lisätilaa laivoille, myös sujuvoittaa sellukonttien siirtelyä satamassa. Sellun purkamisesta, varastoimisesta ja lastaamisesta laivoihin halutaan mahdollisimman nopeaa ja helppoa.

    Mussalon satamassa valmistetaan tukirakenteita uusille laitureille. Kuvassa vasemmalla näkyvät metallikehikot odottavat vielä betonia päälleen.Sanni Harmanen / Yle

    – Sellu on uusi Nokia, metsäteollisuuden kovin hittituote. Sen maailmanmarkkinahinta on noussut kovasti, ja sille etsitään uusia tarkoituksia, kuten muovin korvaamista, Naski kertoo.

    – Mussalon satamasta on tarkoitus tulla Itämeren johtava sellusatama.

    Puun kysyntä pienentää hiilinieluja

    Sellun suosiossa on kuitenkin ongelmansa.

    Esimerkiksi Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen on arvostellut Suomen innokasta hakkuupolitiikkaa. Kasvavat metsät ovat hiilinieluja, eli ne sitovat itseensä hiilidioksidia, joka ei näin ollen pääse lämmittämään ilmakehää. Kun metsää hakataan, nieluja menetetään.

    Monitieteinen tutkimusyksikkö Bios on arvioinut, että hiilinieluja pienentävät etenkin sellun ja biopolttoaineiden valmistukseen tarvittavien raaka-aineiden kasvanut kysyntä.

    Naski kertoo, että satamassa on seurattu keskustelua Suomen metsien käytöstä. Hänen mielestään Suomella ei ole korjattavaa metsäpolitiikassaan.

    – Asiaa pitää katsoa globaalisti. Ongelmat ovat siellä, missä kulutuskin on kovaa. Jos Suomessa jätettäisiin metsät kasvamaan, kukaan ei hyötyisi mutta teollisuus kärsisi, Naski sanoo.

    Vetoapua EU:lta ja Kotkalta

    Mussalon sataman laajennuksen hintalappu on noin 55 miljoonaa euroa. Siitä viidesosa eli 11 miljoonaa euroa kuitataan EU-avustuksella. Loput maksaa Kotka-Hamina-satama oy, osittain Kotkan kaupungin myöntämällä 30 miljoonan euron lainalla.

    Eikö hinta hirvitä Naskia?

    – Hirvittäähän se. Infrastruktuurin laajentaminen on aina todella kallista. Mutta hinta pitää suhteuttaa siihen, että tällä alueella todennäköisesti tehdään töitä vielä sadan vuoden päästä ja siitä saadaan silloin tuloja, Naski sanoo.

    – Kyllä sen pitäisi tuottaa itsensä moneen kertaan takaisin matkan varrella.

    Talven tulo voi hidastaa laajennustöitä, koska jään alla työskentely tai asvaltin teko routaiseen maahan on hankalaa. Töiden on kuitenkin tarkoitus jatkua myös talven yli.

    Lue myös:

    Mussalon sataman laajennukseen yli 11 miljoonaa euroa EU:lta

    Ympäristöasiantuntijat lyttäävät hallituksen ilmastopolitiikan – metsien lisähakkuut nollaavat kaikki muut ilmastohankkeet

    Kotkan satamaan rakennetaan maailmanluokan sellukeskus

    Suomen suurin vientisatama laajenee – isoin investointi lähes 10 vuoteen

    Mitä tehdä, kun bussimatka muuttuu pelottavaksi? – Asiantuntija neuvoo, miten menetellä, jos joku lähentelee

    Mitä tehdä, kun bussimatka muuttuu pelottavaksi? – Asiantuntija neuvoo, miten menetellä, jos joku lähentelee


    Tästä on kyseYle uutisoi torstaina, että nuoria naisia huolestuttaa julkisissa kulkuneuvoissa tapahtuva lähentely.Artikkeli keräsi runsaasti kysymyksiä muun muassa siitä, miksi häirinnän kohde ei itse "avaa suutaan".Milla Pyykkönen...

    Tästä on kyseYle uutisoi torstaina, että nuoria naisia huolestuttaa julkisissa kulkuneuvoissa tapahtuva lähentely.Artikkeli keräsi runsaasti kysymyksiä muun muassa siitä, miksi häirinnän kohde ei itse "avaa suutaan".Milla Pyykkönen Naisasialiitto Unioni ry:ltä neuvoo, miten niin häirinnän kohde kuin tilanteen todistajatkin voivat puuttua asiaan.

    Yle uutisoi torstaina, että julkisissa kulkuvälineissä tapahtuva häirintä huolestuttaa nuoria naisia.

    Neljä nuorta keskusteli kansainvälisenä Tyttöjen päivänä siitä, millaista on olla tyttö tämän päivän Suomessa. Keskustelun merkittävimmäksi teemaksi nousi busseissa tapahtuva häirintä ja ahdistelu.

    18-vuotias Sonja Vilkki kuvaili, että häntä pelottaa todella, jos vieressä istuva henkilö alkaa esimerkiksi silittää hänen reittään.

    – Eihän siinä uskalla mitään sanoa. Päätyy vain katselemaan ympärilleen, että huomaako kukaan, mitä tässä tapahtuu, Vilkki kertoi.

    Artikkeli kirvoitti vilkasta keskustelua Yle.fi:n kommenttikentässä. Osa tunnisti täysin tyttöjen pelon ja jakoi omiakin kokemuksiaan kokemastaan häirinnästä. Osa puolestaan painotti, että kohteeksi joutuvat myös miehet ja tekijä saattaa olla nainen. Jotkut kyseenalaistivat koko ilmiön ja tyrmäsivät ajatuksen, että häirintää tapahtuisi busseissa laajemmin.

    Moni kommentoija myös kysyi, miksi häirinnän kohde ei tee tilanteessa mitään. Pääsihteeri Milla Pyykkönen Naisasialiitto Unioni ry:ltä sanoo, että koko kysymys on aiheen lähestymistä väärästä päästä.

    – Pitäisi aloittaa siitä, miksi häirintää ylipäänsä on. Tästä puhutaan todella vähän. On luovuttamista, jos tuudittaudumme siihen, että häirintäähän nyt aina on, Pyykkönen sanoo.

    Hän arvelee, että joidenkin kommenttien takana saattaa myös olla ymmärtämättömyys häirintätilanteessa vallitsevasta dynamiikasta. Hänen mukaansa häirintä perustuu valta-asetelmaan, jossa esimerkiksi vanhempi henkilö kommentoi nuoremman henkilön ulkonäköä. Valta tilanteessa on häiritsijällä.

    Monet haluavat varmasti vain sulkea itsensä pois tilanteesta. Milla Pyykkönen, Naisasialiitto Unioni ry

    Pyykkönen painottaa, että ahdistelua kokevat muutkin kuin naiset, eikä häiritsijä aina ole mies. Esimerkiksi nuoremmat miehet voivat kohdata vanhempien naisten taholta häirintää. Nuoret naiset ovat kuitenkin Pyykkösen mukaan seksuaalisen häirinnän ensisijaisia kohteita.

    Miten toimia häirintätilanteessa?

    Milla Pyykkösen mukaan jokainen tilanne on aina muista tekijöistä riippuvainen, eikä ole yleispätevää vastausta siihen, miten häirinnän kohteeksi joutuneen henkilön tulisi menetellä.

    – Yleisimmin ohjeistetaan sanomaan kohteliaasti, että tämä häiritsee, voitteko lopettaa. Se voi kuitenkin olla hankalaa, erityisesti jos kokee, että pyyntö saattaa suututtaa häiritsijän, tai jos on hänen kanssaan kahden.

    Jos tuntuu, että tekijälle ei pysty sanomaan mitään, toinen vaihtoehto Pyykkösen mukaan on yrittää kiinnittää kanssamatkustajien huomio.

    – Jos pystyy, tässäkin tilanteessa on hyvä pyytää apua suoraan. Silloin suurin osa varmasti havahtuu reagoimaan.

    Mielestäni pitää voida olettaa, että muut puuttuvat tilanteeseen. Milla Pyykkönen, Naisasialiitto Unioni ry

    Paikan vaihtaminen saattaa myös vaikuttaa ilmeiseltä ratkaisulta. Pyykkönen kertoo kuitenkin, ettei tämä ole yhtä yksinkertaista kuin miltä se saattaa vaikuttaa.

    – Ongelma syntyy, jos istuu ikkunapaikalla esimerkiksi bussissa, tai kulkuneuvo on täynnä. Häiritsijän ohi kapeassa tilassa meneminen vain lisää fyysisen häirinnän mahdollisuutta.

    Pyykkönen sanoo, että tilanteen salliessa voi toki ottaa yhteyttä vaikka ystävään, ja kertoa hänelle tilanteesta. Tuttu henkilö voi tässä tapauksessa pystyä auttamaan ulkopuolelta käsin.

    Iltalehti uutisoi viime joulukuussa tapauksesta, jossa nuori nainen oli joutunut vieressä istuvan matkustajan ahdistelun kohteeksi linja-autossa. Hän lähetti viestin ystävälleen kertoen tilanteesta, jolloin ystävä otti yhteyttä Onnibusin asiakaspalveluun, ja asiakaspalvelu puolestaan kuljettajaan. Tämän seurauksena häiritsijä poistettiin linja-autosta.

    Pyykkönen muistuttaa kuitenkin, että tapahtumien säikäyttämä ahdistelun kohde ei välttämättä kykene reagoimaan tilanteeseen lainkaan. Pyykkösen mukaan siitä ei pidä soimata itseään.

    – Monet haluavat varmasti vain sulkea itsensä pois tilanteesta. Syyllisyys siitä, että itse teki jotakin, jonka vuoksi päätyi tilanteeseen, on iskostunut syvälle varsinkin naisilla. Tämä on suuri kynnys sille, ettei uskalleta puuttua itseensä kohdistuvaan häirintään.

    Apua ulkopuolisilta?

    Milla Pyykkönen on sitä mieltä, että useimmiten ulkopuolisen on helppo tunnistaa, milloin kahden henkilön välinen vuorovaikutus on vastavuoroista ja milloin ei.

    – Kommentit siitä, että täytyykö tässä jokaisen pariskunnan väliin tulla, hiljentävät tärkeää keskustelua. Voihan pariskuntienkin välillä olla tilanteita, joissa toinen koskettaa kun toinen ei halua, mutta siinäkin yleensä toinen osapuoli pystyy ilmaisemaan, että kosketus oli epätoivottua.

    Pyykkönen myöntää, että osaa epäasiallisesta toiminnasta, kuten reiden hivelyä, on vaikeampi havaita. Jos tämän kuitenkin huomaa, on asiaan syytä puuttua. Helpoiten se käy kysymällä häirinnän uhrilta, häiritseekö toisen henkilön toiminta häntä. Kysymys tarjoaa myös uhrille itselleen mahdollisuuden puhua.

    Jos vastaus on myöntävä, tekijälle voi sanoa kohteliaasti, että vaikuttaa, että tämä henkilö ei nyt halua kommenttejasi tai kosketustasi.

    – Mielestäni pitää voida olettaa, että muut puuttuvat tilanteeseen, Pyykkönen sanoo.

    – Meillä täällä Suomessa on ehkä tyypillistä niin sanottu puuttumattomuuden kulttuuri: ei haluta puuttua, ennen kuin jotakin todella härskiä tapahtuu.

    Pyykkönen toteaa, että usealla oma häpeä saattaa estää väliin menemisen.

    – Ajatellaan, että jos minä puutun tähän, niin teenkö asiasta tarpeettomasti numeron. Kannustan kuitenkin ennemmin tekemään turhaan numeron sen sijaan, että jää tapauksia, joissa kukaan ei auttanut.

    Pyykkösen mukaan kiusaantunut olo on luonnollista niin häirinnän kohteelle kuin sivusta tapahtumaa todistavillekin. Hän toivoo kuitenkin, että ulkopuoliset pystyisivät päästä siitä yli, jotta tilanteeseen voitaisiin puuttua sen vaatimalla tavalla.

    – Mikä vain tapa, jolla toista voi auttaa, on parempi kuin ei mitään. Olisi vain positiivista, jos autettaisiin herkemmin.

    Miten toimia tilanteen jälkeen?

    Pyykkösen mukaan on tärkeää, että niin ahdistavaan tilanteeseen joutunut kuin ulkoapäin tilanteen havainnut voisivat omilla tahoillaan puhua asiasta ja purkaa sitä jollekulle.

    Syyllisyys siitä, että itse teki jotakin, jonka vuoksi päätyi tilanteeseen, on iskostunut syvälle varsinkin naisilla. Milla Pyykkönen, Naisasialiitto Unioni ry

    On myös hyvä pohtia, miten tapahtuneen kanssa on asianmukaista edetä.

    – Jos häirintä tapahtuu esimerkiksi bussissa, on yhtiölle hyvä ilmoittaa. He varmasti arvostavat ilmoitusta, jotta voivat miettiä, miten reagoida.

    Jos häirintä täyttää rikoksen tunnusmerkit, Milla Pyykkösen mukaan on syytä ilmoittaa poliisille.

    – Seksuaalinen häirintä ei ole mikään pieni, epämukava juttu, vaan se on rikos.

    Ahdistelu julkisissa kulkuvälineissä pelottaa nuoria naisia:

    Ahdistelu julkisissa kulkuvälineissä pelottaa nuoria naisia: "Eihän siinä uskalla mitään sanoa, kun vieressä istuva henkilö alkaa silittää reittä"


    Sonja Vilkkiä ahdistaa kävellä pimeällä bussipysäkille. Mielessä pyörii, onko siellä taas se joukko humalaisia miehiä, jotka alkavat varmasti huudella jotakin. – Tulet pysäkille ja tiedät, että he tulevat sitten bussissa istumaan viereesi....

    Sonja Vilkkiä ahdistaa kävellä pimeällä bussipysäkille. Mielessä pyörii, onko siellä taas se joukko humalaisia miehiä, jotka alkavat varmasti huudella jotakin.

    – Tulet pysäkille ja tiedät, että he tulevat sitten bussissa istumaan viereesi. Se on paikka, josta ei vain pääse pakoon, Vilkki kuvailee.

    18-vuotiaat Sonja Vilkki, Jenny Lindfors ja Noora Mäkelä sekä 17-vuotias Anni Rautiainen ovat aktiivisia nuoria naisia. He tasapainoilevat lukiokiireiden, Kouvolan nuorisovaltuuston tapaamisten sekä vapaa-ajan rientojen välillä, liikkuen paljon paikasta toiseen julkisilla kulkuneuvoilla.

    Läheskään aina matkaa ei odoteta innolla, sillä bussimatka voi hetkessä muuttua mukavasta ahdistavaksi.

    – Pelottaa todella paljon, kun vieressä istuva henkilö alkaa esimerkiksi silittää reittäni. Siinä päätyy katselemaan ympärilleen, että huomaako kukaan, mitä tässä tapahtuu.

    Julkisissa kulkuvälineissä tapahtuva ahdistelu huolestuttaa nuoria naisia.Juha Korhonen / YleMiksi kukaan ei puutu?

    Lukiolaiset Sonja Vilkki, Jenny Lindfors, Noora Mäkelä ja Anni Rautiainen ihmettelevät, miksi ulkopuoliset eivät usein puutu julkisissa kulkuneuvoissa tapahtuvaan ahdisteluun mitenkään.

    Anni Rautiainen arvelee, ettei kyse välttämättä aina ole edes siitä, etteikö ahdistelua huomattaisi.

    – Suomessa on ongelmana, ettei tällaiseen puututa. Lain mukaan olemme auttamisvelvollisia, mutta silti ei auteta.

    Sonja Vilkin mukaan ahdistelijan kommentteihin tai kysymyksiin vastaaminen on kaikkea muuta kuin tavallista rupattelua tuntemattoman kanssa, vaikka se siltä saattaa joissakin tilanteissa ulkopuolisille vaikuttaa.

    – Se on aivan kauhea tunne joutua juttelemaan henkilölle, joka jopa ahdistelee sinua. Pelottaa, että mitä voi tapahtua. Esimerkiksi se, kun istun bussissa kuulokkeet korvilla ja kuulen, että joku tivaa minulta jotain siellä taustalla. Heidän äänenpainonsa alkaa nousta, jolloin minun pitää ottaa kuulokkeet pois korviltani ja alkaa nyökytellä siinä mukana.

    Usein jutustelijat Vilkin mukaan vakuuttelevat, että eiväthän he mitään “pahoja setiä” ole. Vilkki kuitenkin painottaa, että vaikka huutelijat eivät kokisi tilannetta ahdistavaksi, hän itse kokee sen hyvinkin ahdistavaksi.

    Anni Rautiainen kertoo, että sekään ei auta, että ilmoittaa, että ei nyt ole juttutuulella.

    – Usein häirintä ei silti lopu. Ja jos he sen jälkeen alkavat vielä seurata, niin tuntuu, että täytyy juosta pakoon, hän kuvailee.

    Tilanteeseen päätyminen käännetään helposti juuri jutusteluun mukaan lähdön vuoksi naisen vastuulle, Vilkki kertoo.

    – Jälkeenpäin syytetään tilanteeseen joutumisesta ja tivataan, että mitäs juttelit hänelle.

    Anni Rautiainen toivoo, että kanssamatkustajat puuttuisivat rohkeasti ahdistelutilanteisiin julkisissa kulkuneuvoissa.Pyry Sarkiola / Yle“Sehän oli vain vitsi”

    Anni Rautiaisen mielestä monet eivät aina osaa tunnistaa, mikä on häirintää ja mikä normaalia. Hänen mukaansa ajatellaan, että toiselle voi sanoa asioita, kunhan itse kokee, etteivät ne ole ahdistelua.

    – Että sillä ei ole väliä, miten toinen tilanteen tulkitsee.

    Jenny Lindfors on samaa mieltä.

    – Usein näitä asioita peilataan siten, että “sehän oli vain vitsi”. Mutta jos sanomisista ottaa vitsin kontekstin pois, niin ne usein muuttuvat todella kyseenalaiseksi, hän sanoo.

    Nuoret kertovatkin, että monissa tilanteissa ystävien läsnäolo on korvaamatonta.

    – Yksin jää voimattomaksi todella usein. On ihanaa tuntea kaveriporukan tuoma turva ja luottaa siihen, että he ainakin auttavat, Noora Mäkelä sanoo.

    Jenny Lindfors ja Noora Mäkelä luottavat ystävien apuun ahdistavissakin tilanteissa.Pyry Sarkiola / YleEi yksin viettämään iltaa

    Esimerkiksi baariin nuoret naiset eivät kertomansa mukaan lähtisi yksin, saati kävelemään sieltä kotiin. Jo baarissa ystäviensä ympäröimänä he tuntevat tarvetta varmistaa pysyvänsä turvassa.

    – Ehkä olen vainoharhainen, mutta jos joku haluaa ostaa minulle juoman, minun on pakko mennä viereen varmistamaan, ettei sinne pudoteta mitään. Ja sitten jos jotakin tapahtuu, niin puhutaan, että mitäs pukeuduit noin, Sonja Vilkki sanoo.

    – Se on mielestäni aivan naurettavaa, että tällaiset asiat käännetään yhä naisen viaksi, jatkaa Anni Rautiainen.

    Sonja Vilkki nyökyttelee mukana.

    – On järkyttävää, jos raiskatulta kysytään, mitä sinulla oli päällä. Aivan niin kuin sillä olisi jotakin väliä, hän sanoo.

    Sonja Vilkki, Jenny Lindfors, Noora Mäkelä ja Anni Rautiainen toivovat näin kansainvälisenä tyttöjen päivänä, että he voisivat olla rauhassa ja liikkua yksinkin ilman pelkoa.

    – Tyttönä Suomessa on hyvä olla, jos ajatellaan sosiaalista asemaamme, kuten työnhakua ja koulussa käyntiä. Mutta se, mitä vapaa-ajalla ainakin itse koen, ei ole niin hyvää. Arjessa joutuu pohtimaan, että kannattaako minun mennä tuohon bussiin, kun minua pelottaa, Sonja Vilkki kiteyttää.

    Sonja Vilkki painottaa, että ahdistelun kohteeksi johtuminen ei ole naisen vika.Pyry Sarkiola / Yle
    Kaakkoisrajan harvaan asuttu maaseutu saa uuden

    Kaakkoisrajan harvaan asuttu maaseutu saa uuden "superambulanssin" – kyytiin raivauskalustoa ja pintapelastusvarusteet


    Tästä on kyseMiehikkälä ja Virolahti saavat uuden, aiempaa monipuolisemman ambulanssin ensi vuoden alusta.Monitoimiambulanssissa on aina ensihoitaja ja palomies. Ambulanssi varustetaan ensisammutusvälineillä kuten heitinsammuttimilla,...

    Tästä on kyseMiehikkälä ja Virolahti saavat uuden, aiempaa monipuolisemman ambulanssin ensi vuoden alusta.Monitoimiambulanssissa on aina ensihoitaja ja palomies. Ambulanssi varustetaan ensisammutusvälineillä kuten heitinsammuttimilla, raivauskalustolla ja pintapelastusvälineillä.Uudella yksiköllä halutaan tehostaa harvaan asuttujen alueiden ensihoito- ja pelastuspalvelua.

    Suomen kaakkoisrajalla Miehikkälässä ja Virolahdella otetaan ensi vuoden alussa käyttöön uusi ambulanssinkaltainen monitoimiauto.

    Hätätilanteessa matkaan singahtaa jatkossa ensihoitajan ja palomiehen muodostama työpari.

    Uusi monitoimiauto on rakenteeltaan ja kantavuudeltaan nykyisiä ambulansseja suurempi. Ambulanssiin tarvitaan tilaa alkusammutusvälineille kuten heitinsammuttimille, raivauskalustolle ja pintapelastusvarusteille.

    – Jos syrjätiellä sattuu liikenneonnettomuus, monitoimiauton kahden hengen miehistö pystyy esimerkiksi leikkaamaan potilaan irti autosta. Yksikön tärkein tehtävä on ensihoito ja ihmisen pelastaminen, pelastuspäällikkö Veli-Matti Heininen Kymenlaakson pelastuslaitokselta sanoo.

    Uusi yksikkö parantaa pienten maaseutukuntien palveluita kaakonkulmalla. Ambulanssin ja paloauton yhdistelmiä on Suomessa vasta muutamia.

    Sopimuspalokuntien tueksi

    Miehikkälässä ja Virolahdella toimii sopimuspalokuntia ja yksi ambulanssi, jonka talli on Miehikkälän vastikään valmistuneella paloasemalla.

    Harvaan asutun maaseudun ensihoito- ja pelastuspalveluista kannetaan kuitenkin huolta.

    – Välimatkat ovat pitkiä. Toisaalta vapaapalokuntien toiminta ei välttämättä kaikkialla ole enää niin vireää, porukka vanhenee. Etenkään päiväsaikaan ei saada väkeä kasaan, kun moni nuorempi voi olla kokonaan toisella paikkakunnalla töissä, Heininen sanoo.

    Aiempaa paremmin ja monipuolisemmin varusteltu ambulanssi voisi olla ratkaisu ongelmaan.

    Miehikkälässä uuden tyyppinen ambulanssi on valmiudessa ympäri vuorokauden. Jatkossa Miehikkälässä on siis aina myös ammattipalomies paikalla.

    Miehikkälässä on noin vuoden vanha paloasema.Ville Pisto / YleUusi auto ensi kesänä

    Monitoimiautoilla haetaan kevyempää mallia pelastustoimintoihin.

    Vastaavankaltainen auto on jo käytössä Jyväskylän lähellä Muuramessa. Miehikkälään ja Virolahdelle tuleva auto on Kymenlaakson pelastuslaitoksen mukaan jonkin verran paremmin varusteltu versio siitä.

    Suunniteltu ensihoitajan ja palomiehen työpari aloittaa työssä ensi vuoden alusta. Tarkoitukseen tilattu uusi auto saadaan käyttöön vasta ensi kesänä. Siihen asti käytetään nykyisenkaltaista ambulanssia, jonne lisätään pelastuskalustoa.

    – Tällä saadaan harvaan asutun alueen pelastustoimeen iskukykyä. Jos kokeilu menee hyvin, ja toiminta on kannattavaa, samanlaista yksikköä voitaisiin miettiä perustettavaksi esimerkiksi Pohjois-Kymenlaaksoon.

    Kookkaampi, uusi auto maksaa Heinisen mukaan reilut 200 000 euroa. Se on joitain kymmeniä tuhansia euroja kalliimpi kuin tavallinen ambulanssi. Henkilöstökulut eivät lisäänny.

    Koealustana Miehikkälä

    Miehikkälä on Kymenlaakson pelastuslaitoksen koealusta, kun harvaan asutun maaseudun ensihoito- ja pelastuspalveluita mietitään uusiksi.

    Pikkukunnan paloaseman seinään on asennettu puhelin, jolla voi soittaa hätäpuhelun myös silloin, jos matkapuhelinverkot ovat poissa pelistä.

    Apua-puhelimen tarkoitus on parantaa kansalaisen mahdollisuuksia saada hätäpuhelut perille myös esimerkiksi sähkökatkojen pitkittyessä.Ville Pisto / Yle

    Perinteisten lankapuhelimien katoaminen on pannut pelastuslaitoksen miettimään, miten ihmiset saavat hälytetyksi apua pitkien sähkökatkojen aikana.

    Matkapuhelinten toiminta on epävarmaa, jos virta katkeaa. Vaikka puhelimessa riittäisi akkua, yhteys voi katketa, jos virta loppuu tukiasemilta.

    Niin kutsutun Apua-puhelimen vierestä löytyy lisäksi sydämen häiriöiden hoitoon tarkoitettu defibrillaattori eli sydäniskuri.

    Ensihoitajille ja palomiehille koulutusta

    Uusi monitoimiambulanssi toteutetaan Kymenlaakson pelastuslaitoksen ja ensi vuoden alussa aloittavan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän Kymsoten yhteistyönä.

    Ambulanssin uuden työparin ensihoitajat ovat kuntayhtymän palkkalistoilla ja palomiehet pelastuslaitoksen.

    Monitoimiyksikköön mukaan haluavat työntekijöitä koulutetaan vuoden alussa toinen toisensa tehtäviin. Palomiehet petraavat ensihoitotaitojaan ja ensihoitajat opettelevat pelastuskaluston käytön.

    Kymenlaakson pelastuslaitos tarvitsisi kahdeksan uutta palomiehen virkaa. Uusista viroista päätetään Kotkan valtuustossa vielä syksyn aikana.

    Kymenlaakson pelastuslaitos ryhtyi viikko sitten etsimään työntekijöidensä joukosta henkilöitä, jotka haluavat mukaan jalkauttamaan uudentyyppistä ensihoitoa.

    – Käytännössä uuden yksikön työpäivä alkaa Haminan paloasemalta, jossa suoritetaan vuoronvaihto. Miehikkälässä ollaan vuorokauden mittaisissa vuoroissa, Heininen sanoo.

    Virolahdella toimii vuoden vaihteeseen asti yksityisen yrityksen ambulanssi. Sairaanhoitopiiri Carea on kuitenkin päättänyt järjestää ensihoitoa omana palvelunaan, joten yksityinen ambulanssi lopettaa vuoden vaihteessa. Uusi monitoimiyksikkö korvaa sen.

    Suomalaismies tarjosi kolmelle marokkolaiselle kyydin itärajalle jalkapallon MM-kisojen aikana – epäillään laittoman maahantulon järjestämisestä

    Suomalaismies tarjosi kolmelle marokkolaiselle kyydin itärajalle jalkapallon MM-kisojen aikana – epäillään laittoman maahantulon järjestämisestä


    Tästä on kyseSuomalaismiestä epäillään laittoman maahantulon järjestämisestä viime kesäkuussa.Miehen epäillään kuljettaneen kolme marokkolaista Venäjän ja Suomen väliselle rajalle.Kolmikko ylitti maastorajan yön aikana...

    Tästä on kyseSuomalaismiestä epäillään laittoman maahantulon järjestämisestä viime kesäkuussa.Miehen epäillään kuljettaneen kolme marokkolaista Venäjän ja Suomen väliselle rajalle.Kolmikko ylitti maastorajan yön aikana laittomasti.

    Marokkolaistaustaista Suomen kansalaista epäillään laittoman maahantulon järjestämisestä viime kesän jalkapallon MM-kisojen aikana. Mies oli tavannut Pietarissa kesäkuun puolivälissä kolme marokkolaista miestä, jotka pyysivät suomalaista kuljettamaan heidät autollaan Helsinkiin.

    He perustelivat pyyntöä sillä, että heidän sukulaisensa asui Helsingissä.

    Kolmikko oli saapunut Venäjälle niin sanotun fani-ID:n avulla. Ottelulipun ostaneet fanit pystyivät tunnuksen eli ID:n avulla saapumaan Venäjälle ilman viisumia. Kaikki asianosaiset olivat tulleet Pietariin katsomaan Marokon ja Iranin välistä ottelua perjantaina 15. kesäkuuta.

    Ottelun jälkeisenä päivänä suomalaismies kuljetti marokkolaiset Pietarista noin 15 kilometrin päähän rajasta. Omien sanojensa mukaan hän ei tiennyt miesten yrittävän rajan yli laittomasti. Kolmikolla ei ollut Schengen-alueelle saapumiseen vaadittavia matkustusasiakirjoja.

    Mieskolmikko käveli Venäjän puolelta lauantai-illan ja sunnuntain vastaisen yön aikana rajan yli Suomeen Lappeenrannan Ylämaallä. Kaakkois-Suomen rajavartioston partio otti heidät kiinni aamulla Ylämaan alueelta.

    Hakivat turvapaikkaa, katosivat Suomesta

    Kolmikko haki pian kiinnioton jälkeen turvapaikkaa Suomesta.

    Tutkinnajohtajan, kapteeni Ville Mihlin mukaan miehet ovat kuitenkin poistuneet Suomesta, eikä heidän olinpaikastaan ole tietoa. Miehiä epäillään valtiorajarikoksesta, mutta turvapaikanhakijoina heitä ei tulla siitä tuomitsemaan.

    Marokkolaistaustainen suomalaismies on kiistänyt syyllistyneensä laittoman maahantulon järjestämiseen. Esitutkinnan perusteella hän ei tuntenut kolmikkoa entuudestaan.

    – Hänen olisi marokkolaistaustaisena pitänyt ymmärtää, että marokkolaiset tarvitsevat Suomeen tuloon viisumin. Tutkinnan aikana ei tullut ilmi mitään järkevää selitystä, miksi hän on jättänyt miehet 15 kilometrin päähän raja-asemasta, sanoo tutkinnanjohtaja Mihl.

    Juttukokonaisuuden esitutkinta on saatu valmiiksi ja siirretty syyteharkintaan Salpausselän syyttäjävirastoon.

    Kisojen aikana tuli ilmi muitakin tapauksia, joissa MM-kisojen fani-ID.tä käytettiin keinona päästä Schengen-alueelle ilman viisumia.

    Norjalainen NRC Group ostaa VR Trackin – kaupassa muodostuu Pohjoismaiden suurin raideinfrayhtiö

    Norjalainen NRC Group ostaa VR Trackin – kaupassa muodostuu Pohjoismaiden suurin raideinfrayhtiö


    Norjalainen NRC Group ostaa kunnossapitoyhtiö VR Trackin. VR Track on VR Groupin tytärhtiö. Kaupan arvo on 225 miljoonaa euroa. Kaupan myötä VR Groupista tulee NRC Groupin suurin osakkeenomistaja 18,3 prosentin omistukselle. VR Track tulee saamaan...

    Norjalainen NRC Group ostaa kunnossapitoyhtiö VR Trackin. VR Track on VR Groupin tytärhtiö. Kaupan arvo on 225 miljoonaa euroa.

    Kaupan myötä VR Groupista tulee NRC Groupin suurin osakkeenomistaja 18,3 prosentin omistukselle. VR Track tulee saamaan yrityskaupan takia NRC Groupin standardien mukaisen uuden nimen ja brändin.

    Kaupassa muodostuu Pohjoismaiden suurin raideinfrayhtiö, jossa tulee työskentelemään yli 2 450 ihmistä ja sen vuosittainen liikevaihto tulee olemaan yli 600 miljoonaa euroa.

    NRC Group työllistää tällä hetkellä 850 ihmistä ja VR Track 1 600. NRC Groupin liikevaihto oli viime vuonna 306 miljoonaa euroa ja VR Trackin 300 miljoonaa euroa.

    Molempien yhtiöiden toimitusjohtajat, VR Groupin Rolf Jansson ja NRC Groupin toimitusjohtaja Öivind Horpestad, esiintyivät torstaina tiedotustilaisuudessa tyytyväisin elkein. He korostivat synergiaetuja, joita yhtiöiden yhdistymisestä kumpuaa.

    Sekä NRC:lla että VR:llä on vahva jalansija oman kotimaansa markkinoilla. Molemmat yhtiöistä ovat kasvattaneet ja laajentaneet toimintaansa Ruotsiin viime aikoina. VR:ltä kerrotaan, että VR Trackin markkinaosuus ydinmarkkinoilla Suomessa on karkeasti arvioituna noin 40 prosenttia.

    – Tavoitteemme muodostaa VR Trackistä johtava pohjoismainen raideinfratoimija toteutuu tämän järjestelyn kautta. NRC Groupin ja VR Trackin liiketoiminnat täydentävät toisiaan sekä maantieteellisesti että palvelujen osalta, VR Groupin toimitusjohtaja Rolf Jansson lausui.

    Toimitusjohtajat luonnehtivat vastuualueiden jakoa yhdistyvien yhtiöiden kesken niin, että VR on keskittynyt enemmän raiteiden ylläpitoon ja NRC rakentamiseen.

    – Kaksi yritystämme täydentävät toisiaan markkina-aseman, kapasiteetin ja osaamisen osalta. Tarjoamme suunnittelu-, rakennus-, kunnossapito- ja ympäristöpalveluita arvoketjun kaikilla osa-alueilla, mukaan lukien maanrakennustyöt ja raiteet sekä turvalaite-, sähkö-, tietoliikenne- ja liikenteenohjausjärjestelmät, NRC Groupin toimitusjohtaja Öivind Horpestad kertoi.

    Yhdistyminen ei vaikuta suoraan VR Trackin toimintoihin Suomessa ja Ruotsissa. Pidemmällä aikavälillä syntyy uusia yhteistyömahdollisuuksia ja työntekijöille mahdollisesti uusia uramahdollisuuksia. Myös raskas- ja erikoiskalustoa saadaan hyödynnettyä monipuolisemmin.

    NRC:n pääkonttori sijaitsee Oslossa ja se on listattu Oslon pörssissä.

    Kylmettynyt siili pääsi hyvään hoitoon – ensi vuonna  tilanne voi olla aivan toinen

    Kylmettynyt siili pääsi hyvään hoitoon – ensi vuonna tilanne voi olla aivan toinen


    Tästä on kyseYmpäristöministeriö aikoo uudistaa rahanjaon luonnonvaraisten eläinten hoitoloille.Tällä hetkellä ministeriö rahoittaa hoitoloita Pyhtäällä ja Korkeasaaressa.Tulevaisuudessa rahoitusta halutaan jakaa tasaisemmin eri puolille...

    Tästä on kyseYmpäristöministeriö aikoo uudistaa rahanjaon luonnonvaraisten eläinten hoitoloille.Tällä hetkellä ministeriö rahoittaa hoitoloita Pyhtäällä ja Korkeasaaressa.Tulevaisuudessa rahoitusta halutaan jakaa tasaisemmin eri puolille Suomea.

    Pyhtään lintuhoitolan työntekijä Arto Hokkanen pukee käteensä paksut hanskat. Kotkalainen Mirka Aho on juuri nostanut auton takapenkiltä esille jyrsijän häkin, jonka pohjalla värikkäiden vaahteranlehtien seassa möyrii pikkuinen siili. Mirka Aho ja 8-vuotias Minni Aho toivat pihaltaan löytämänsä pikkusiilin Hokkaselle, koska arvasivat, että noin vähäisellä rasvakerroksella se ei selviäisi talvesta.

    Hokkanen nostaa siilin kantokoppaan ja vie eläimen hoitolan sisätiloihin kymmenen lajitoverinsa joukkoon. Nimestään huolimatta lintuhoitolassa asustaa myös siilejä ja oravia. Hoitolan eläimiä yhdistää se, että ne on löydetty luonnosta heikossa kunnossa.

    – Mukavinta työssä on se, kun pystytään vapauttamaan lintuja, jotka on saatu kuntoutettua, kertoo hoitolan perustajiin kuuluva Hokkanen.

    Rahat jakoon useamman kesken

    Pyhtään lintuhoitolan tulevaisuutta varjostaa epätietoisuus. Hoitolan hallinnointia hoitanut Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piiri ry ilmoitti viime viikolla, että se luopuu työstä vuodenvaihteessa, kun nykyinen sopimus ympäristöministeriön kanssa päättyy.

    – Lintuhoitolan hallinnointi on ollut niin raskasta, että se on vienyt aikaa varsinaiselta luonnonsuojelutyöltä, kuten kaavaluonnosten kommentoinnilta, kertoo piirin hallituksen puheenjohtaja Pekka Raukko.

    Muutama taho on ilmaissut kiinnostusta hoitolan hallinnointiin, mutta toistaiseksi mikään niistä ei ole hakenut ympäristöministeriöltä rahoitusta hoitolalle ensi vuodeksi.

    Arto ja Hannele Hokkasen pyörittämässä lintuhoitolassa on tilaa myös siileille. Siilin siirtoa kantokoppaan seurasivat kotkalaiset Minni ja Mirka Aho.Juha Korhonen / YleRahat uudelleen jakoon

    Suomalaisten eläinhoitoloiden rahoitus on ylipäätään muutoksessa. Tällä hetkellä ympäristöministeriö rahoittaa kahta eläinhoitolaa, Pyhtään lintuhoitolaa ja Korkeasaaren villieläinsairaalaa. Ensi vuonna rahoituskohteita voisi olla enemmänkin, sillä ministeriö aikoo uudistaa rahanjakoperusteitaan, kertoo ympäristöministeriön luonnon monimuotoisuusyksikön päällikkö Mikko Kuusinen.

    Pyhtään hoitolalle ja Korkeasaarelle on jaettu vuosittain yhteensä noin 200 000 euroa. Siitä 175 000 euroa on mennyt Pyhtäälle. Kuusisen mukaan hoitoloille jaettava kokonaissumma pysyisi ensi vuonna suurin piirtein samana, mutta se haluttaisiin jakaa useamman hoitolan kesken eri puolille Suomea.

    – Suomenmaassa on aika paljon toimijoita ja niitä pitää tietenkin pyrkiä kohtelemaan tasapuolisesti niin, että kaikki halukkaat voivat sitä rahoitusta hakea, Kuusinen kertoo.

    Samalla olisi tarkoitus uudistaa ympäristöministeriön sopimuksia jo rahoittamiensa hoitoloiden kanssa, koska osa sopimuksista ei Kuusisen mukaan enää vastaa nykyisiä kilpailutus- ja hankintanormeja. Sopimuksilla halutaan taata, että valtion rahoja käytetään tehokkaasti eläinten hoitamiseen.

    Rahoitus olisi nykyiseen tapaan tarkoitettu hoitoloille, joissa hoidetaan rauhoitettuja eläin- ja lintulajeja. Niiden lisäksi hoitolassa voi olla hoidossa muitakin eläimiä.

    Korkeasaaren ja Heinolan lintuhoitoloiden takana kaupungin rahat

    Jos Pyhtään lintuhoitolalle siis löytyisi jatkaja tuleville vuosille, sen ympäristöministeriöltä saama rahoitus saattaisi vähentyä nykyisestä.

    Tällä hetkellä Pyhtään lintuhoitola on ainoa luonnonvaraisten eläinten hoitola, joka toimii täysin ympäristöministeriön rahojen varassa. Korkeasaaren villieläinsairaala saa leijonanosan rahoituksestaan eläintarhan säätiöltä eli käytännössä helsinkiläisten verovaroista. Lisäksi rahaa tulee eläintarhan lipputuloista. Heinolassa toimivaa lintuhoitolaa rahoittaa puolestaan kaupunki.

    Pyhtään lintuhoitolassa asuu tällä hetkellä vajaat sata lintua sekä muutamia oravia ja siilejä.Sanni Harmanen / Yle

    Kuusinen kertoo, että uudistuksen valmistelu on jonkin verran myöhässä aikataulusta töiden ruuhkautumisen vuoksi. Uudistuksen pitäisi kuitenkin tulla voimaan ensi vuoden alussa.

    – En osaa kertoa uudistuksesta muuta varmaa kuin sen, että se on vielä kesken, kiteyttää ympäristöministeriön luonnon monimuotoisuusyksikön päällikkö Mikko Kuusinen.

    – Hoitoloiden rahoitus on ollut vuosittain budjetissa ja tulee varmasti jatkossakin olemaan.

    Lue myös:

    Pyhtään lintuhoitolaa uhkaa sulkeminen – loukkaantuneita lintuja hoidettaisiin pääasiassa vain yhdessä paikassa

    Luonnonsuojelupiiri pani pillit pussiin – Pyhtään lintuhoitolan jatko on vaakalaudalla

    Pyhtään lintuhoitolalle uusi isäntä

    Tuhansia euroja piirin rahoja hotelleihin, vaatteisiin ja sisustukseen – Kaakkois-Suomen kokoomuksen entiselle toiminnanjohtajalle vaaditaan ehdollista vankeutta

    Tuhansia euroja piirin rahoja hotelleihin, vaatteisiin ja sisustukseen – Kaakkois-Suomen kokoomuksen entiselle toiminnanjohtajalle vaaditaan ehdollista vankeutta


    Tästä on kyseSyyttäjä vaatii Kaakkois-Suomen kokoomuksen entiselle toiminnanjohtajalle kahdeksan kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta.Paula Kylä-Harakan epäillään käyttäneen puolueen rahoja omiin menoihinsa.Lisäksi puoluekokouksen...

    Tästä on kyseSyyttäjä vaatii Kaakkois-Suomen kokoomuksen entiselle toiminnanjohtajalle kahdeksan kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta.Paula Kylä-Harakan epäillään käyttäneen puolueen rahoja omiin menoihinsa.Lisäksi puoluekokouksen järjestämisestä syntyneitä tuloja on talletettu suoraan Kylä-Harakan henkilökohtaiselle tilille.

    Kokoomuksen Kaakkois-Suomen piirin entiselle toiminnanjohtajalle Paula Kylä-Harakalle luettiin tiistaina syytteet kavalluksesta ja törkeästä kavalluksesta. Juttua käsitellään Kymenlaakson käräjäoikeudessa Kouvolassa.

    Asianomistajina jutussa ovat Kaakkois-Suomen kokoomuksen piiri sekä Kaakkois-Suomen Kansallismedia Oy. Kyseinen yhtiö on aikanaan perustettu vaalirahoituksen kanavoimiseen ja kokoomuksen vaalikahviloiden toimintaa varten.

    Syytteen mukaan Kylä-Harakka oli maksanut yhtiön tililtä yli 1 600 euron suuruisen henkilökohtaisen asunnon takuuvuokran, vaikka maksu ei ole liittynyt yhtiön toimintaan. Hän maksoi yhtiön tililtä myös muuttopalvelusta ja muuttolaatikoista.

    Piirin rahoja hotelleihin, ruokaan ja sisustukseen

    Kylä-Harakan epäillään käyttäneen kokoomuspiirin rahoja omiin henkilökohtaisiin menoihinsa. Syytteen mukaan hän on vuosien 2013 ja 2016 välillä käyttänyt piirin varoja muun muassa sisustarvikkeisiin, autovuokraamoihin, matkoihin, hotelleihin ja lastentarvikkeisiin. Hän myös maksatti parkkisakkojaan puolueella.

    Kokoomuksen osalta kavallettu summa on syytteen mukaan yhteensä yli 21 000 euroa ja Kansallismedia Oy:n osalta noin 3 300 euroa. Kylä-Harakka kiistää kaikki syytteet.

    Syyttäjän mukaan teko on ollut törkeä, perusteena teon varsinkin teon toistuvuus, pitkän kesto ja Kylä-Harakan vastuuasema. Syyttäjän mielestä ostokset eivät ole olleet perusteltuja yhdistyksen toiminnan kannalta. Syyttäjän mielestä toiminnanjohtajan olisi pitänyt ymmärtää pitää omat ja puolueen rahat erillään.

    Syyttäjä vaatii Kylä-Harakalle kahdeksan kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta.

    Puoluekokouksen rahat omalle tilille

    Toiminnanjohtajan rahankäyttö alkoi herättää kokoomuksessa epäilyjä vuoden 2016 puoluekokouksen jälkimainingeissa. Lappeenrannassa kesäkuussa pidetyn kokouksen käteistuotot olivat lähes 6 500 euroa, mutta Kylä-Harakka oli tallettanut rahat omalle tililleen. Ne päätyivät piirin tilille vasta seuraavan vuoden maaliskuussa.

    Paula Kylä-Harakka vetosi oikeudessa muun muassa siihen, että tilintarkastuksissa ei vuosien aikana löytynyt huomautettavaa. Hän myös piti ohjeistuksia osittain puutteellisina.

    Hänen mielestään useat ostoksista liittyivät hänen työhönsä toiminnajohtajana. Työhön liittyi muun muassa paljon matkustelua, kestitsemistä ja lahjojen ostamista. Ostoksia käytiin istunnossa läpi hyvin yksityiskohtaisesti, ja monessa kohtaa Kylä-Harakka vetosi muistamattomuuteensa.

    Vuoden 2016 Lappeenrannan puoluekokouksen tuotot hän talletti kertomuksensa mukaan omalle tililleen, koska hänellä ei ollut talletukseen tarvittavaa pankkikorttia.

    Oikeudessa Paula Kylä-Harakka kertoi, että puoluekokouksessa suuri määrä "pussukoita ja kirjekuoria" sysättiin hänelle, eikä hän tiennyt mitä tehdä niille. Hän ei halunnut pitää hallussaan niin suurta määrää käteistä, joten hän talletti ne omalle tililleen. Tuottoja syntyi muun muassa iltajuhlan lipunmyynnistä ja eteispalvelusta.

    Puheenjohtaja ei saanut vastauksia rahoista

    Todistajana oikeudessa kuultu Kaakkois-Suomen piirin entinen puheenjohtaja Heikki Järvenpää kertoi, että ennen 2016 puoluekokousta hänellä ei ollut huomautettavaa Kylä-Harakan toiminnasta. Hän kyseli loppukesästä lähtien puoluekokouksen rahojen perään useita kertoja, mutta ei saanut vastauksia.

    Kaakkois-Suomesta lähdettiin useamman henkilön voimin selvittämään asiaa tilitoimistoon Helsinkiin. Tilitystä puoluekokouksesta ei löytynyt, mutta kaikkea muuta alkoi paljastua. Järvenpää kuvaili toiminnanjohtajan luottokortin käyttöä oikeudessa "varsin liberaaliksi".

    Piirin johto kävi läpi kaikki laskut viiden vuoden ajalta kuukausi kerrallaan. Lopulta puolue teki toiminnanjohtajasta tutkintapyynnön.

    Monessa kohtaa Kylä-Harakka mainitsi suuren työtaakan vaikuttaneen siihen, että hän ei ollut jaksanut hoitaa talouteen liittyviä asioita. Joissakin tapauksissa hän perusteli piirin luottokortin käyttöä sillä, että oma kortti ei vain sattunut olemaan mukana.

    Kylä-Harakka viittasi myös vaikeaan elämäntilanteeseensa varsinkin vuoden 2016 osalta. Hän teki tuolloin käytännössä kahta työtä toimiessaan samalla toiminnanjohtajana Kaakkois-Suomessa ja työskentelemällä kokoomuksen puoluetoimistolla. Samaan aikaan hän hoiti pientä lasta ja kävi läpi avioeron.

    Syyte myös törkeästä petoksesta

    Kavallussyytteiden lisäksi Kylä-Harakka joutuu vastaamaan syytteeseen törkeästä petoksesta. Kyseistä tapausta käsitellään Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa tammikuun alussa. Iltalehden mukaan asianomistajana jutussa on Kylä-Harakan entinen puoliso.

    Paula Kylä-Harakka toimii tällä hetkellä Tuusulan kunnan viestintäpäällikkönä. Kunnassa ollaan tietoisia häneen kohdistuneista rikosepäilyistä. Kunta on kuitenkin korostanut, että kyse on toistaiseksi pelkästä epäilystä.

    Kaupunki päätti tuoda elävää musiikkia kotihoidon asiakkaiden koteihin – vaikutukset yllättivät: ''Ei tässä tiedä kuka saa ja kuka antaa''

    Kaupunki päätti tuoda elävää musiikkia kotihoidon asiakkaiden koteihin – vaikutukset yllättivät: ''Ei tässä tiedä kuka saa ja kuka antaa''


    Tästä on kyseKouvolan kotihoidossa kotikäynneille lähtee mukaan muusikko laulamaan ja soittamaan.Nyt musiikista halutaan pysyvä osa kotihoidon arkea.Sairaalamuusikko kiertää kotikäynneillä loppuvuoden ajan, ja myös hoitajia kannustetaan...

    Tästä on kyseKouvolan kotihoidossa kotikäynneille lähtee mukaan muusikko laulamaan ja soittamaan.Nyt musiikista halutaan pysyvä osa kotihoidon arkea.Sairaalamuusikko kiertää kotikäynneillä loppuvuoden ajan, ja myös hoitajia kannustetaan musisoimaan.

    Aune Kuusanhako avaa kotinsa oven sisään tulijoille Kouvolassa. On kotihoidon käynnin aika. Sisään astuu tuttu lähihoitaja Sari Perätalo. Hänen vanavedessään kynnyksen ylittää sairaalamuusikko Iida-Maria Uljas.

    – Tänään on laulupäivä, Perätalo huikkaa.

    – Aha, no lauletaan, lauletaan, Aune Kuusenhako vastaa.

    Lähihoitaja Sari Perätalo poimii verenpainemittarin kirjahyllystä ja kiinnittää sen Kuusenhaon käsivarteen. Iida-Maria Uljas nappaa kanteleen syliinsä, soittaa muutaman soinnun ja alkaa laulaa.

    – Sinisiä, punaisia ruusunkukkia…

    Aune Kuusenhako kuuntelee keskittyneesti. Kun verenpaine on mitattu, hän ja hoitaja yhtyvät lauluun.

    ''Harvoin täällä mitään hauskaa tapahtuu''

    Sairaalamuusikko Iida-Maria Uljas valmistui kesän alussa sairaala- ja hoivamusiikkiin erikoistuneeksi yhteisömuusikoksi. Hän toteutti osana opintojaan keväällä kokeilun, jossa hän kiersi muutaman päivän ajan musisoimassa Kouvolan kaupungin kotihoidon asiakaskäynneillä.

    – Kotihoidosta oli ollut paljon negatiivista uutisointia. Oma mummini oli kotona pidempään kuin olisi halunnut olla. Olin nähnyt sitä arkea siellä, ja sain ajatuksen, että entä jos musiikkia vietäisiinkin sinne koteihin, Iida-Maria Uljas kertoo.

    Kantele kulkee usein Iida-Maria Uljaan mukana kotihoidon käynneillä.Juulia Tillaeus / Yle

    Kokeilun vaikutukset yllättivät positiivisesti. Musiikki piristi sekä asiakkaita että hoitajia ja toi vaihtelua päivään.

    – Asiakkaat ovat olleet tosi iloisia ja muistelleet kuukausia jälkikäteen, että olipas sillä sairaalamuusikolla ihana ääni ja voi kun hän tulisi uudestaan. Moni on yksinänsä kotona, eikä kukaan muu käy siellä, kuin hoitajat muutaman kerran päivässä. Sitten onkin tällainen yllätys mukana, että joku laulaa ja soittaa, lähihoitaja Sari Perätalo toteaa.

    Hyvin tyytyväinen on myös Aine Kuusenhako, jonka luona sairaalamuusikko Iida-Maria Uljas tänään on vierailulla.

    – Minusta tämä on mukavaa. Minulla on hyvä lauluääni niin minähän voin aina laulaa, Aune Kuusenhako sanoo.

    Yhtäkkiä meillä onkin jotain, mitä me voimme jakaa ja olemmekin aika lähekkäin. sairaalamuusikko Iida-Maria Uljas

    Musiikin voima yllätti myös muusikon, vaikka hän oli etukäteen tutustunut useisiin tutkimuksiin, joissa musiikin hyödyntämistä käsiteltiin. Vastaavaa kotihoidon musiikkitoimintaa on järjestetty Suomessa aiemminkin. Esimerkiksi Helsingissä sosiaalialan järjestö Helsinkimission muusikkopartiot vierailevat kotihoidon asiakkaiden luona.

    – Se, miten voimakas väline musiikki on sille kohtaamiselle, on tullut itsellekin yllätyksenä. Että saa kontaktin sellaiseen ihmiseen, joka on itselle ihan vieras, ja jota ei ole koskaan ennen tavannut ja jolla on aivan erilaiset kokemukset. Sitten yhtäkkiä meillä onkin jotain, mitä me voimme jakaa ja olemmekin aika lähekkäin. Usein on sellainen olo, etten kyllä tiedä kuka tässä antaa ja kuka saa, Iida-Maria Uljas toteaa.

    Kaupunki myönsi kokemusten perusteella toiminnan jatkamiseen rahoituksen loppuvuodeksi. Nyt Iida-Maria Uljas kiertää hoitajien mukana kotikäynneillä kerran viikossa.

    – Oikeastaan kaikki palaute mitä saa, on positiivista, että milloin tulet taas ja olipa kiva kun kävit. Eilen yksi vanhempi rouva totesi, että ai nytkö te jo lähdette ja että saa tulla joka päivä. Harvoin täällä mitään hauskaa tapahtuu, Uljas naurahtaa.

    Myös hoitajia kannustetaan musisoimaan

    Musiikista halutaan pysyvä osa Kouvolan kotihoidon arkea. Moni kotihoidon hoitajista harrastaa musiikkia, ja heidän taitonsa halutaan valjastaa mukaan hoitotyöhön.

    – Tavoitteenamme on, että hoitajat ottaisivat musiikin yhdeksi työvälineekseen ja muistaisivat työssään, että musiikin kautta asiakkaille voi tuoda iloa. Hoitajiltakin tahtoo arkityön tiimellyksessä unohtua, että esimerkiksi suihkuun meno voisi onnistua paljon leppoisammin ja askeleet rytmittyä, jos asiakkaan kanssa vaikka laulettaisiin joku marssi, Kouvolan kaupungin kotihoidon kehityspäällikkö Sirkku Kallio toteaa.

    Aune Kuusenhako laulaa mielellään.Tommi Parkkinen / Yle

    – Saatan itse kysyä vaikka ruokailun aikana, että jos minä laulan jotain, niin syötkö sinä sillä aikaa. Sitten asiakas saa toivoa jotain ja Googlesta voi etsiä sanat nopeasti. Siinä menee ruokailukin nopeasti ja huomaamatta, lähihoitaja Sari Perätalo toteaa.

    Perätalo nappaa jääkaapista kulhon ja ryhtyy lämmittämään puuroa. Iida-Maria Uljas istuutuu keittiönpöydän ääreen Aune Kuusenhaon viereen ja levittää laulun sanat tämän eteen. Juokse sinä humma -kappaleen sävelet alkavat kaikua keittiön seinistä.

    – Tätä meidän isä aina lauloi, Kuusenhako toteaa laulamisen lomassa.

    Suurin osa suhtautuu myönteisesti

    Kevään musiikkikokeilussa oli mukana vain yksi Kouvolan kotihoitoalueista, mutta nyt syksyllä mahdollisuutta muusikon vierailuun tarjotaan kaikille. Suurin osa kotihoidon asiakkaista on halunnut ottaa muusikon vastaan.

    – Asiakkaat ovat sanoneet, etteivät he enää koskaan uskoneet saavansa sellaista konserttielämystä. Osa koki sen ihan konsertiksi, kun muusikko tuli soittamaan ja laulamaan. Laulut ovat tuoneet valtavasti erilaisia tunteita esille, kehityspäällikkö Sirkku Kallio kertoo.

    Tässä tehdään yhdessä, ja se on se juttu. sairaalamuusikko Iida-Maria Uljas

    Iida-Maria Uljas ottaa usein kanteleen mukaansa kotihoidon käynneille. Sen säestämänä on luontevaa soittaa kansanlauluja, joita ikäihmiset osaavat hyvin.

    – Kyllä täällä lauletaan myös iskelmää ja humppaa. Minäkin olen oppinut paljon uutta, kun olen toiveita toteuttanut. Jotain toivekappaletta kuuntelin automatkalla netistä ja kirjoitin siihen nuotit ja sanat. Sitten pystyin esittämään sen. Kyllä tässä monenlaista luovuutta saa käyttää, Uljas kertoo.

    – En ajattele ollenkaan, että tämä olisi esiintymistä, Iida-Maria Uljas sanoo.Juulia Tillaeus / Yle

    Uljas opettaa luovuuden hyödyntämistä syksyn aikana myös hoitajille. Hän kouluttaa hoitajia syksyn aikana musiikin hyödyistä, jotta hoitajat rohkaistuisivat ottamaan musiikin osaksi omaa työtään.

    – Minusta on ihanaa, että voin tehdä musiikin kanssa tällaista työtä. En ajattele ollenkaan, että tämä olisi esiintymistä. Tässä tehdään yhdessä, ja se on se juttu, Iida-Maria Uljas toteaa.

    Musiikki nopeuttaa töitä

    Vaikka osa kotihoidon käynneistä on hyvin lyhyitä, se ei ole este musisoinnille. Pikemminkin päinvastoin.

    – Kymmenessä minuutissa ehtii ainakin kolme laulua. Pelkäsimme, että monet käynnit venyisivät tämän takia, mutta monet käynnit tapahtuvatkin nopeammin, kun se musiikki on mukana, Iida-Maria Uljas sanoo.

    Lähihoitaja Sari Perätalo arvelee, että käyntien nopeutuminen johtuu siitä, että asiakas keskittyy musiikkiin, ja rauhattomuus vähenee.

    – Toinen tekee hoitotyötä ja toinen laulaa taustalla. Asiakas keskittyy kuuntelemaan että mitäs sieltä kuuluu ja ehkä laulanut mukana samalla kun tehdään jotain työtehtävää. Se on tuntunut jouhevammalta, Perätalo sanoo.

    Sari Perätalo on soittanut vuosikymmeniä huilua, ja hän on musiikkikokeilun aikana säestänyt sillä muutamia kertoja Uljasta. Lyhyimmille käynneille sitä ei kannata ottaa, mutta nyt soitin on mukana.

    Lähihoitaja Sari Perätalo on muutamia kertoja napannut huilun töihin mukaan. Aina soittamiseen ei ole aikaa, laulu sen sijaan onnistuu kätevästi töiden lomassa.Juulia Tillaeus / Yle

    Perätalo nappaa valmiiksi kootun huilun olohuoneen pöydältä ja istuutuu sohvalle. Aune Kuusenhako ja Iida-Maria Uljas asettuvat hänen viereensä. Perätalo puhaltaa sävelen, ja Uljas ja Kuusenhako aloittavat laulun.

    – Taivas on sininen ja valkoinen...

    Sairaalamuusikon vierailut kotihoidossa jatkuvat kaupungin myöntämän rahoituksen turvin näillä näkymin joulukuun puoliväliin saakka. Toiveena on, että tulevaisuudessa toiminnasta saataisiin pysyvää.

    – Toivotaan, että syksyn kokeilusta saadaan niin paljon positiivista palautetta ja aineistoa, että toiminta jatkuisi myös kuntayhtymässä, Sirkku Kallio toteaa.

    "En saa edes ruokittua omaa lastani" – sosiaalinen media on helpottanut avun hakemista imetysongelmiin


    Tästä on kyseYhä useampi äiti hakee apua imetysongelmiin.Sosiaalinen media on helpottanut tuen saamista.Suomessa vietetään tällä viikolla Imetysviikkoa.Kotkalaisen Laura Huikon esikoinen syntyi vuonna 2013. Imetyksen alkutaival ei ollut...

    Tästä on kyseYhä useampi äiti hakee apua imetysongelmiin.Sosiaalinen media on helpottanut tuen saamista.Suomessa vietetään tällä viikolla Imetysviikkoa.

    Kotkalaisen Laura Huikon esikoinen syntyi vuonna 2013. Imetyksen alkutaival ei ollut mitenkään ruusuinen, mikä koetteli tuoretta äitiä.

    – Esikoisen paino ei lähtenyt nousemaan. Olo oli niissä hormonihuuruissa se, että en saa edes ruokittua omaa lastani, kertoo Laura Huikko.

    Hän on vieläkin kiitollinen neuvolan terveydenhoitajalle, joka otti itkevän äidin vastaan ja auttoi eteenpäin. Tuore äiti sai apua imetystukiryhmistä muun muassa sosiaalisessa mediassa.

    Sittemmin toisen lapsen saanut Huikko on kokenut imetyksestä muitakin ikäviä puolia: matkan varrelle on mahtunut myös haavaumia, nännialueen hiivatulehdusta ja tiehyttukoksia.

    Muilta äideiltä saatu tuki oli niin tärkeää, että myöhemmin hän halusi auttaa muita samassa tilanteessa olevia äitejä. Nykyisin hän toimii vapaaehtoisena Imetyksen tuki ry:ssä.

    – Tulin siihen tulokseen, että jos ikinä voin auttaa jotain muuta, edes yhtä äitiä, niin tämä on sen arvoista, kertoo Laura Huikko Kotkan imetystukiryhmästä.

    Äidit hakevat hyväksyntää

    Imetystukiäidit selvittävät alkuun, millaiset toiveet äidillä on: hakeeko hän tukea imetyksen jatkamiseen vai hyväksyntää imetyksen lopettamiseen.

    – Vauva-arki on muutenkin hyvin kuormittavaa, ja varsinkin alkuvaiheessa imetys on hyvin sitovaa. Jokainen kaipaa kannustusta siihen, että tekee hyvää työtä ja asiat oikein.

    Imetysongelmat tulevat usein yllätyksenä tuoreelle äidille.

    – Moni äiti kokee, että hän on ainoa, jolla on ongelmia. Tämä siksi, ettei siitä niin paljon puhuta, että alku on oikeasti sitovaa. Eikä imetys välttämättä helpotu, vaikka lapsia olisi useampi, koska toinen osapuoli on aina uusi. Hän on oma yksilönsä, jolla on oma temperamenttinsa ja omanlaisensa rakenne. Siinä on aina uuden edessä, sanoo imetystukiäiti Laura Huikko.

    – Vaikka imetys on luonnollinen asia, harvalla meistä se menee ilman mitään ongelmia.

    Joskus imetyksessä on ongelmia niin paljon, ettei se vain onnistu. Imetystukiäidit ovat tukena myös silloin.

    – Jos tulee esille, että äiti vain tavallaan hakee lupaa imetyksen lopettamiseen, niin sanomme kyllä sen, että olet ihan yhtä hyvä äiti, vaikka tämä loppuu nyt tähän, sanoo Laura Huikko.

    Esimerkiksi imetyssuositukset saattavat aiheuttaa paineita imetykseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee imetystä vähintään yksivuotiaaksi asti.

    Imetystukiäiti Laura Huikko esittelee neulottua pehmotissiä, jota voi käyttää imetysohjauksen apuvälineenä.Maija Tuunila / Yle"Ei ikärajaa"

    Imetystukiäiti Laura Huikko kertoo, että lapsen luontainen vieroittumisikä on 2–7 vuotta.

    – Tiedän, että on paljon sellaisia, jotka imettävät pitkään. Monesti taaperon ja leikki-ikäisen imettäminen ei vain näy julkisesti missään. Imetyskertoja voi olla tosi vähän. Se on ehkä yksi iltaimetys kotona, mikä saattaa jatkua kotona usemman vuoden.

    Mitään ikärajaa imetyksen jatkumiselle vertaistukiäidillä ei ole.

    – Imetyksen kesto on äidin ja lapsen välinen asia, sanoo Laura Huikko.

    Harva selviää ilman ongelmia

    Valtakunnallinen Imetyksen tuki ry sai viime vuonna lähes 30 000 imetykseen liittyvää yhteydenottoa. Luku on kasvanut vuosittain tuhansilla.

    – Yhteydenottoja tulee paitsi äideiltä, myös isiltä ja muilta läheisiltä, jotka haluavat tietää imetyksestä ja auttaa imettäjää, kertoo vertaistukikoordinaattori Anna Groundstroem Imetyksen tuki ry:stä.

    Yhdistyksen mukaan imetysapua on nykyisin tarjolla paremmin kuin aiemmin. Vapaaehtoisten imetystukiäitien määrä on ainakin kasvanut hurjasti. Nykyisin yhdistyksellä on Suomessa noin 500 vapaaehtoista, kun kuusi vuotta sitten imetystukiäiteijä oli vain noin 100.

    Sosiaalinen media on helpottanut yhteydenottoa tukiryhmiin. Äidit uskaltavat paremmin kysyä neuvoa imetysongelmiin ja myös auttavat toisiaan sosiaalisen median ryhmissä.

    Imetyksen tuki -yhdistys järjestää säännöllisiä kokoontumisia eri puolilla Suomea. Lisäksi yhdistyksen imetystukiäidit vastaavat kysymyksiin puhelimessa ja chatissä. Apua imetysongelmiin saa myös neuvoloissa ja synnytyssairaaloiden imetyspoliklinikoilla.

    Vaikka apua on tarjolla paljon, silti imetysongelmat voivat jäädä uudessa elämäntilanteessa muiden asioiden varjoon.

    – Neuvoloista saa toki paljon tukea, mutta neuvolakäynteihin kuuluu niin paljon kaikkea muuta, kuten vauvan kasvun seurantaa, sanoo imetystukiäiti Laura Huikko.

    Uunituore leipätrendi: vaaleaa leipää leivotaan Suomessa nyt hapanjuureen

    Uunituore leipätrendi: vaaleaa leipää leivotaan Suomessa nyt hapanjuureen


    Kotkalainen Kirsi Tanska hurahti vaaleaan hapanjuurileipään onnistuneen kokeilun kautta. Hän keksi lisätä isoisoäidiltään perittyyn ruistaikinajuureen vehnäjauhoja. Jo pienenä leivonnasta innostunut Tanska ei ole ainoa, joka on vasta kuluneen...

    Kotkalainen Kirsi Tanska hurahti vaaleaan hapanjuurileipään onnistuneen kokeilun kautta. Hän keksi lisätä isoisoäidiltään perittyyn ruistaikinajuureen vehnäjauhoja.

    Jo pienenä leivonnasta innostunut Tanska ei ole ainoa, joka on vasta kuluneen vuoden aikana löytänyt vaalean hapanjuurileivän salat. Varsinkin Facebookin välityksellä leviävä hapanjuuri-into on tarttunut yhä useampaan.

    – On kaiken ikäisiä miehiä, naisia, ihan nuoria poikiakin sekä vanhempia herrasmiehiä. On ollut mahtavaa nähdä, miten he leipovat aivan täpinöissään, Kirsi Tanska kertoo.

    Mutta mistä hapanjuurileivonnassa on oikein kyse?

    Yksinkertaisimmillaan tämä vuosituhansia vanha leivännostatusmenetelmä perustuu jauhojen ja veden hitaaseen käymisprosessiin. Tämän seurauksena viljan suoja-aineet alkavat pilkkoutua jo taikinan kohotuksen aikana, eivätkä vasta ihmisen elimistössä.

    Vielä erityisemmän hapanjuurileivästä tekee se, ettei siinä käytetä lainkaan teollista hiivaa, jota on monissa kaupassa myytävissä leivissä.

    Vaalean hapanleivän kohotus tapahtuu hapanjuurella, jossa on vain jauhoja ja vettä. Reipas kupliminen kertoo siitä, että juuri on käyttövalmis.Pyry Sarkiola / Yle

    – Monet ovat huomanneet hapanjuurileivonnan hyvät ominaisuudet vatsansa kannalta. Leivän sopiminen vatsalle on tietysti henkilökohtaista, mutta monet kertovat, että maun ja säilyvyyden lisäksi etuna on hapanjuurileivän parempi sulavuus, kertoo leipäjuuriin perehtynyt tutkija Maarit Heinonen Luonnonvarakeskuksesta.

    Samaa mieltä on myös leivästä kertovan aikakauslehden Bread Magazinen perustajajäsen Jarkko Laine.

    – Uskon, että hapanjuurileivästä voisi jopa tulla seuraava buumi nyt esimerkiksi karppausvillityksen väistyttyä. Leivän suosion kanssa on toki ailahtelevuutta, mutta ainakin tähän mennessä on aina palattu siihen, että leipä on se, joka meidät tiellä pitää, kertoo Laine.

    Leipominen luonteenkasvattajana

    Kirsi Tanskan työskentelyn seuraaminen on kiehtovaa. Hän käsittelee vaaleaa taikinaa varmoin, mutta hellin ottein.

    – Tämä taikina on sitä mieltä, että hän on ollut valmis jo kauan aikaa sitten, Kirsi Tanska nauraa, ennen kuin laskee taitavasti taitellun taikinapallon pehmeästi liinalla vuorattuun lävikköön.

    Seuraavaksi taikina jätetään kohoamaan vielä muutamaksi tunniksi. Se tarvitsee lepoa, kuten leipurikin, Kirsi Tanska selittää.

    – Leipominen on äärimmäisen hyvä maltin ja ihmisen kasvattaja. Minulle tämä on tehnyt aivan ihmeitä. Nykyään jaksan jopa odottaa, että leivät kohoavat.

    Maarit Heinonen arveleekin, että leipäjuurileivonnan suosion kasvun takana on ihmisten halu tietoisesti tehdä asioita hitaammin ja rauhassa, omilla käsillä.

    Hapanjuurileivän leivonta on käsityötä, joka rauhoittaa mielen.Pyry Sarkiola / Yle

    Myös Bread Magazinen toimittaja Jarkko Laine alkoi leipoa leipää vastapainona koti-isän arkeen. Aluksi hän leipoi hiivalla, mutta hapanjuurileivontaan tutustuttuaan hänen intonsa lähti uusille urille.

    – En ainoastaan pystynyt tekemään jotakin sellaista, jota sai kaupasta, mutta jotakin sellaista, joka omasta mielestäni oli vielä parempaa, hän kuvailee.

    Tietotaitoa vaativaa käsityötä

    Suomessa hapanleipää on perinteisesti leivottu rukiista, ja leivän juuri on kulkenut sukupolvelta toiselle. Ruis on hallinnut yli vaaleiden viljojen, joita esimerkiksi Etelä-Euroopassa on käytetty hapanjuurileivonnassa kautta aikain.

    Jarkko Laine näkeekin suomalaisen rukiin ja muut suomalaiset viljat mielenkiintoisena vientimahdollisuutena ulkomaille. Myös Maarit Heinosen mukaan perinteikäs suomalainen hapanjuuritietoisuus kiinnostaa kansainvälisesti.

    Hapanjuurileivonta sopii kiireisillekin, sillä leivontavaiheiden välillä taikina jätetään lepäämään ja kohoamaan.Pyry Sarkiola / Yle

    Jarkko Laine lähti ideoimaan leivästä kertovaa aikakauslehteä vuonna 2011, ja nyt englanninkielisestä Bread Magazinesta on julkaistu 22 numeroa. Lehden perustamisen aikoihin hän oli kiinnittänyt huomiota leipäliikehdintään maailmalla, muttei vielä silloin Suomessa. Nyt asiat ovat kuitenkin muuttumassa.

    – Kotileipureiden lisäksi jopa suuret leipomot ovat alkaneet osoittaa merkkejä kiinnostuksesta hapanjuurileivontaa kohtaan. Käytetään artesaanipiireissä tutuksi tullutta terminologiaa, jossa puhutaan “vahvasta” tai “rohkeasta” paistosta sekä hitaasti kohotetuista leivistä. Minusta se kertoo siitä, että hapanjuurileivonnan suosion kasvulle ollaan heräilemässä.

    Kirsi Tanska muistuttaa kuitenkin, että jokainen leipä on käsityötä, eikä tekniikkaa voi kopioida teollisuuden malliin. Hapanjuurileivän tekoon voi kulua jopa päiviä riippuen siitä, missä vaiheessa taikina on.

    Mikä siitä sitten tekee vaivan arvoista? Kirsi Tanska ei epäröi vastauksessaan.

    – Maku.

    Kirsi Tanska on Kotileipomo Kipakan omistaja. Hän leipoo viikottain kymmeniä hapanleipiä, niin rukiista kuin nyt myös vehnästäkin.Pyry Sarkiola / Yle
    Kotka uudistaa vanhaa satamaa isolla kädellä:  meren rannalle aiotaan rakentaa korkeakoulukampus ja tapahtumakeskus

    Kotka uudistaa vanhaa satamaa isolla kädellä: meren rannalle aiotaan rakentaa korkeakoulukampus ja tapahtumakeskus


    Tästä on kyseAiesopimus Kotkan kaupungin tapahtumakeskuksen ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun uuden kampuksen rakentamiseksi allekirjoitettiin perjantaina.Kotkan Kantasatamaan rakennetaan lähivuosina kaksi erillistä rakennusta, joiden tiloja...

    Tästä on kyseAiesopimus Kotkan kaupungin tapahtumakeskuksen ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun uuden kampuksen rakentamiseksi allekirjoitettiin perjantaina.Kotkan Kantasatamaan rakennetaan lähivuosina kaksi erillistä rakennusta, joiden tiloja voidaan käyttää ristiin opetuskäytössä ja suuria kokouksia ja konsertteja varten.Tapahtumakeskuksen tiloihin etsitään vuokralle myös yrityksiä, jotka hyötyisivät korkeakoulun läheisyydestä ja päinvastoin.

    Kotkan vanha Kantasama muuttuu lähivuosina paljon, jos kaikki rakennussuunnitelmat toteutuvat.

    Kehittämisyhtiö Cursor, Kotkan kaupunki ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu allekirjoittivat perjantaina aiesopimuksen tapahtumakeskuksen, korkeakoulukampuksen ja yrityskeskuksen rakentamisesta Kantasatamaan.

    – Aiesopimus on osapuolten tärkeä yhteinen tahdonilmaus. Se on selkänoja työskentelylle, Kotkan kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen sanoo.

    Osapuolet ovat sopineet, että Kantasatamaan nousee kaksi erillistä rakennusta. Kampuksen ja tapahtumakeskuksen toiminta nojaa kuitenkin toisiinsa, koska osa tiloista on yhteisessä käytössä.

    Kantasataman alueella käy paljon vieraita jo nyt. Matkailijoita houkutteleva Merikeskus Vellamo avattiin Kantasatamaan 10 vuotta sitten. Nyt Suomen merimuseo ja Kymenlaakson museo odottavat uusia naapureita.

    Satamaliikenne Kotkan Kantasatamaan loppui 2000-luvun taitteessa. Merikeskus Vellamon lisäksi alueella on lähinnä vanhoja varastorakennuksia.Miina Sillanpää / YleKorkeakoulukampus

    Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK on päättänyt rakentaa Kotkaan kokonaan uuden kampuksen. Se nousee lähivuosina Merikeskus Vellamon viereen.

    Uuden kampuksen rakentaminen tulee halvemmaksi kuin Metsolassa sijaitsevan huonokuntoisen ja vanhanaikaisen kampuksen korjaaminen.

    Kampuksen ja tapahtumakeskuksen kokonaisuus on ammattikorkeakoululle merkittävä vetovoiman kannalta. Uuden kampuksen odotetaan keskeisemmän sijaintinsa ansiosta houkuttelevan paremmin opiskelijoita. Myös julkiset liikenneyhteydet koululle olisivat nykyistä paremmat.

    Ammattikorkeakoulu sitoutuu vuokraamaan tapahtumakeskuksen tiloja, kuten aulan ja ravintolan. Vuokrasopimus on pitkä, vähintään 15 vuotta.

    Kampusrakennuksen puolelle rakennetaan liikuntasali, jota puolestaan voidaan tarvittaessa käyttää tapahtumakeskuksen jatkeena. Kaupunki voi myös tarjota salia muidenkin oppilaitosten käyttöön.

    Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululla on kampukset myös Kouvolassa, Mikkelissä ja Savonlinnassa. Kotkassa on noin 2500 opiskelijaa.

    Uudelle kampukselle on tulossa myös toisen asteen koulutusta. Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Ekami on siirtämässä merenkulunkoulutusta Kantasatamaan.

    Tapahtumakeskus

    Kotkan kaupunki rakentaa kampuksen viereen tapahtumakeskuksen konsertteja, isoja kokouksia ja messuja varten.

    – Tontille Kantasatamaan nousee kaksi erillistä rakennusta, joilla on yhteinen aula, kuvailee kaupunkisuunnittelujohtaja Hannonen.

    Tarpeen mukaan muitakin tiloja voitaisiin käyttää ristiin.

    – Ammattikorkeakoulu voisi tarvittasessa käyttää tapahtumakeskuksen kokoustiloja opetuskäytössä. Jos taas tapahtumakeskus tulee täyteen esimerkiksi kokousvieraita, lisätilaa saadaan kampusrakennuksen luokista, Hannonen sanoo.

    Kotkan valtuusto hyväksyi vuosi sitten suunnitelman, jonka mukaan tapahtumakeskukseen sijoitetaan enintään 20 miljoonaa euroa.

    Osapuolet ovat laskeneet, että rakennushankkeiden toteuttaminen yhdessä ja rinnakkain tuo miljoonien eurojen säästön. Pääosa säästöistä tulee yhteiskäyttöisistä tiloista.

    Tapahtumakeskuksen hankesuunnitelma on valmis, mutta ei vielä julkinen. Siinä on muun muassa testattu, että kampus, tapahtumakeskus ja hotelli saadaan sopimaan suunnitellulle paikalle.

    Rakentaminen ei kuitenkaan välttämättä toteudu samassa aikataulussa. Tapahtumakeskus voi valmistua kampusta nopeammassa aikataulussa.

    Yrityskeskus

    Tapahtumakeskukseen on lisäksi tulossa tilaa yrityksille. Kotkan-Haminan seudun yrityskeskuksen kehittäminen on Cursorin vastuulla.

    – Etsimme sellaisia vuokralaisia, jotka hyötyvät tiiviistä yhteistyöstä ammattikorkeakoulun kanssa. Toisaalta yritykset voivat tarjota opiskelijoille työharjoittelupaikkoja ja oppilaitokselle näkemystä siitä, minkälaisia osaajia työnantajat tarvitsevat, Cursorin toimitusjohtaja David Lindström sanoo.

    Uuteen yrityskeskukseen halutaan houkutella etenkin sellaisia yrityksiä, jotka eivät vielä toimi seudulla.

    Kantasatamasta vuokrattaisiin tilaa yritysten konttoreita varten, mutta myös kokous- ja työtiloja lyhytaikaiseen tarpeeseen, vaikka vain päiväksi.

    Lindströmin tuntuma on, että elinkeinoelämä uskoo Etelä-Kymenlaakson tulevaisuuteen.

    – Kantasataman hankkeet kokonaisuutena tuovat eloa ja positiivisuutta kaupunkiin ja koko seudulle. Pidän hyvin mahdollisena, että tämän tyyppinen kokonaisuus herättää mielenkiintoa. Viime vuosien aikana seudulle on investoitu satoja miljoonia euroja erilaisiin hankkeisiin. Isoja investointeja on myös suunnitteilla. Suurimpana UPM:n kaavailema biojalostamo Mussalon satamaan, Lindström sanoo.

    Vielä uusiin tiloihin sitoutuneita yrityksiä ei ole tiedossa.

    Eagle-toimistotalo Karhulassa ja yrityskeskus Datariina Kotkansaarella jatkavat toimintaansa normaalisti.

    – Siinä ei ole ideaa, että tyhjennämme yksi tai kaksi olemassaolevaa tilaa, jotta saamme uuden. Mieluummin niin, että säilytämme sen mitä on ja luomme Kantasatamaan uutta.

    Cursorin toimitusjohtajan David Lindströmin mukaan alustavia keskusteluja on käyty myös siitä, että Cursor siirtäisi omaa toimintaansa Kantasatamaan.

    Hotelli ja ostoskeskus

    Kantasatamaan on lisäksi hahmoteltu jo neljän vuoden ajan useita satoja ihmisiä työllistävää ostoskeskusta ja hotellia.

    Ne ovat yksityisen kehitysyhtiön hanke, josta vastaa kansainvälinen kiinteistökehittäjä Cameron Sawyer.

    Hotelli rakennettaisiin tapahtumakeskuksen ja kampuksen kanssa samaan yhteyteen.

    – Hotellista on tehty uusi liiketoimintasuunnitelma, joka perustuu tapahtumakeskuksen olemassaoloon. Kyllä hotelli on yhä ohjelmassa, Kotkan kaupunkikehitysjohtaja Markku Hannonen kommentoi.

    Ostoskeskuksen varsinaiset rakennustyöt eivät ole vielä edenneet. Rakentaminen ei ole alkanut, mutta tontilta purettiin vuosi sitten vanhoja satamavarastoja pois tieltä.

    Kantasatamaan on odotettu nousevaksi kansainvälisten merkkiliikkeiden outlet-ostoskeskusta.Olli Törönen / Yle
    Suunnittelijat halusivat välttää vanhojen sairaaloiden virheet ja ottivat hoitajat ja potilaat mukaan uuden sairaalan suunnitteluun: ''Millään ei pystyisi ottamaan kaikkia asioita huomioon, jos ei saataisi käyttökokemuksia''

    Suunnittelijat halusivat välttää vanhojen sairaaloiden virheet ja ottivat hoitajat ja potilaat mukaan uuden sairaalan suunnitteluun: ''Millään ei pystyisi ottamaan kaikkia asioita huomioon, jos ei saataisi käyttökokemuksia''


    Tästä on kyseRatamo-sairaalakeskus sai keskiviikkona rakennusluvan.Uutta sairaalaa on suunniteltu Kouvolaan vuosia.Ratamoon siirretään kaikki toiminta muun muassa Pohjois-Kymen sairaalasta.Sairaalan toiminnallisuuteen on panostettu...

    Tästä on kyseRatamo-sairaalakeskus sai keskiviikkona rakennusluvan.Uutta sairaalaa on suunniteltu Kouvolaan vuosia.Ratamoon siirretään kaikki toiminta muun muassa Pohjois-Kymen sairaalasta.Sairaalan toiminnallisuuteen on panostettu suunnittelussa

    Kouvolaan rakennettavasta uudesta Ratamo-sairaalakeskuksesta halutaan vanhoja sairaaloita toimivampi paikka sairastaa ja työskennellä. Tulevan sairaalan tiloja on testattu erityisten mallihuoneiden avulla, joissa niin työntekijät kuin potilaatkin kokeilevat huoneiden toimivuutta ja antavat niistä palautetta sunnittelijoille.

    Lisäksi jo suunnitteluvaiheessa on otettu huomioon muiden sairaaloiden virheet, jotta samoja epäkäytännöllisyyksiä ei uuteen sairaalaan tulisi.

    – Vuodeosastoilla ja potilashuoneissa työskentelevät tietävät parhaiten, miten se toimii, miten siellä potilasta autetaan, kuinka paljon tilaa tarvitaan ja millaisia ongelmia on ollut ja miten niitä voitaisiin välttää. Millään ei pystyisi ottamaan kaikkia asioita huomioon, jos ei saataisi käyttökokemuksia, projektisuunnittelija Pia Ulmanen toteaa.

    Hoitajilta, asiakkailta ja siivoojilta on kerätty näkemyksiä huoneiden toiminnallisuudesta. Heidän kokemuksensa ovat tärkeitä suunnittelussa.

    – Aika usein mallihuoneet tehdään myöhässä, vasta rakennusvaiheessa. Me olemme pystyneet tekemään ne ajoissa, jolloin niillä on oikeasti vaikutusta suunnitteluun, projektijohtaja Kai Heiskanen sanoo.

    Ratamo nousee metsäiselle tontille Kouvolan oikeus- ja poliisitaloa vastapäätä.Juulia Tillaeus / Yle

    Hoitajat ovat vaikuttaneet esimerkiksi käsipaperi- ja käsihuuhdetelineiden sijoitteluun. He ovat myös esittäneet toivomuksia sellaisesta erikoislaitteesta, johon esimerkiksi sairaalakaasut ja sähkölaitteet kytketään.

    – Perinteisesti se on sängyn päädyssä vaakatasossa. Jos se olisikin pystyssä sivulla, ei tarvitsisi kumarrella potilaan yli ja varoa tippatelinettä, projektisuunnittelija Pia Ulmanen toteaa.

    Asiakkaiden huomiot ovat liittyneet pääasiassa wc- ja suihkutilojen toimivuuteen. Niissä kun potilas toimii paljon yksin.

    – Olemme saaneet vinkkejä siihen, missä suhteessa kalusteet kannattaa sijoittaa ja mihin. Muutamia pyörätuolissa olevia asiakkaita on käynyt testaamassa, miten siellä mahtuu toimimaan.

    Potilaille kenties tablettitietokoneet

    Yksi asiakkaiden arvioitavana olleista asioista on huoneisiin tuleva teknologia. Vaihtoehtoina olisi asentaa potilashuoneisiin joko televisio tai tablettitietokone. Päätöstä ei ole vielä tehty.

    – Moni joka käyttää muutenkin tablettitietokonetta, piti siitä, että pääsee nettiin ja voi kuulokkeilla katsoa ihan mitä vain kahden hengen huoneessa häiritsemättä toista potilasta, Ulmanen kertoo.

    Tablettitietokoneeseen olisi mahdollisuus myös liittää monia hoitotyötä helpottavia toimintoja. Aloitusnäytössä voisi olla erilaisia kuvakkeita, joiden kautta potilas voisi lähettää hoitajille viestejä.

    – Jos potilas tarvitsisi lääkettä, hän voisi painaa lääkkeen kuvasta ja juotavaa tarvitessaan vesilasin kuvasta, Pia Ulmanen sanoo.

    Ratamon on määrä valmistua keväällä 2021.AW2 Arkkitehdit Oy

    Ulmanen uskoo, että Ratamosta tulee vanhoja sairaaloita toimivampi.

    – Apuvälineiden ja lääkintälaitteiden hyödyntäminen ja kaikki on ja tulee olemaan niin erilaista kuin vuosikymmeniä sitten. Kotkassakin on ollut vanhoja viiden-kuuden hengen huoneita. Se on jo aikansa elänyttä ja vanhanaikaista. Nyt pitää olla pienemmät potilashuoneet.

    Mallihuoneista saatuja kommentteja hyödynnetään myös Kotkan keskussairaalan laajennuksen suunnittelussa.

    Muita sairaalahankkeita hyödynnetään

    Ratamo-sairalakeskuksen suunnittelussa on hyödynnetty muista Suomen sairaalahankkeista saatuja kokemuksia. Suunnittelijat ovat vierailleet Lappeenrannan K-sairaalassa, Jyväskylässä Keski-Suomen uudessa sairaalassa ja Helsingissä Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksessa.

    Esimerkiksi Lappeenrannan hiljattain valmistuneessa K-sairaalassa on ilmennyt ongelmia ja suunnittelun epäkohtia. Hissien edessä on esimerkiksi pylväät, jotka vaikeuttavat pyörätuoli- ja sänkypotilaiden kuljetusta.

    – Ei tule hissin eteen pylvästä, projektijohtaja Kai Heiskanen naurahtaa.

    – Otamme huomioon mitä muualla on tehty, miten se soveltuu meille ja voiko jotain toteuttaa paremmin, Heiskanen sanoo.

    Muista sairaalahankkeista saatuja kokemuksia hyödynnetään esimerkiksi tilasuunnittelussa.

    – Vastaanottohuoneen koko on jossain pieni ja jossain suuri verrattuna siihen, mitä me olemme miettineet. Sitten pitää miettiä, kuka on oikeassa.

    Erikoissairaanhoidon vastaanottoaikoja lisätään Kouvolassa

    Ratamo-sairaalakeskuksen valmistuminen ei vaikuta Kouvolan ja Kotkan väliseen sote-työnjakoon. Kouvolalaisten on jatkossakin matkattava keskussairaalaan Kotkaan leikkauksiin, synnyttämään ja dialyysiin sekä erikoissairaanhoidon vuodeosastolle ja erikoissairaanhoidon päivystykseen.

    Erikoissairaanhoidon vastaanottoaikoja pyritään lisäämään Kouvolassa jo ennen Ratamon valmistumista. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kouvolalaisten käynnit keskussairaalassa Kotkassa vähenisivät.

    – Vastaanottojen määrää Pohjois-Kymen sairaalassa ja myöhemmin Ratamokeskuksessa voidaan nykyisestä lisätä niin, että nykyisin Kouvolasta Kotkaan matkaavan 15 potilaan sijaan yksi lääkäri kävisikin pitämässä poliklinikkapäivän Ratamo-keskuksessa, Carea-Sairaalat Oy:n muutosjohtaja Sami Loimas toteaa.

    Erikoissairaanhoidon aloja nykyisin Pohjois-Kymen sairaalassa ja tulevaisuudessa Ratamossa ovat ihotaudit, keuhkotaudit, sisätaudit, lastentaudit, kirurgia, reumataudit, neurologia, korva- nenä- ja kurkkutaudit sekä naistentaudit ja äitiyspoliklinikka. Palliatiivinen poliklinikka siirtyy Ratamoon Marjoniemen terveyskeskuksesta.

    Valmistuu vuonna 2021

    Uuteen Ratamo-sairaalakeskukseen siirretään kaikki nykyinen toiminta Pohjois-Kymen sairaalasta, Marjoniemen ja Korian terveyskeskuksista sekä Kalevankadun hammashoitolasta.

    Ratamoon tulee 115 vuodeosastopaikkaa, päivystys, laboratorio, hammashoito, kuvantaminen ja kuntoutus sekä perus- ja erikoissairaanhoidon vastaanotot.

    Varsinaiset rakennustyöt aloitetaan 2019 keväällä tai alkukesästä. Oikeus- ja poliisitaloa vastapäätä nousee suunnitelmien mukaan nelikerroksinen, tummanharmaa sairaala. Sen pitäisi olla valmis alkuvuoteen 2021 mennessä.

    Kouvolan rakennus- ja ympäristölautakunta myönsi uudelle sairaalalle rakennusluvan eilen keskiviikkona. Maanrakennustyöt on määrä aloittaa vielä tämän vuoden puolella.

    Mussalon sataman laajennukseen yli 11 miljoonaa euroa EU:lta

    Mussalon sataman laajennukseen yli 11 miljoonaa euroa EU:lta


    HaminaKotka -satama on saanut EU:lta runsaat 11 miljoonaa euroa Mussalon sataman laajennukseen ja logistiikan kehittämiseen. Suomen liikennehankkeet saivat kaikkiaan lähes 30 miljoonaa euroa EU-rahoitustukea. EU investoi yhteensä lähes 700 miljoonaa...

    HaminaKotka -satama on saanut EU:lta runsaat 11 miljoonaa euroa Mussalon sataman laajennukseen ja logistiikan kehittämiseen. Suomen liikennehankkeet saivat kaikkiaan lähes 30 miljoonaa euroa EU-rahoitustukea. EU investoi yhteensä lähes 700 miljoonaa euroa kestävään ja innovatiiviseen liikenteeseen.

    Mussalon laajennus on sataman suurin investointi vuosikausiin. Tällä hetkellä menossa ovat ruoppaustyöt sekä laiturin ja aallonmurtajan rakentaminen. Laajennus on kooltaan noin kaksikymmentä hehtaaria. Sataman koko Mussalossa on laajennuksen jälkeen noin 600 hehtaaria.

    Piskuinen Pyhtää houkutteli tunnetun kansanedustajan rakentamaan kuntaan valtavan lomakylän – Suomenlahden rannalle nousisi kymmeniä loma-asuntoja

    Piskuinen Pyhtää houkutteli tunnetun kansanedustajan rakentamaan kuntaan valtavan lomakylän – Suomenlahden rannalle nousisi kymmeniä loma-asuntoja


    Tästä on kysePyhtään Keihässalmeen suunnitellaan rakennettavaksi saaristokylää, johon kuuluisi loma-asuntoja ja veneilijöiden palveluja.Hankkeen vetäjänä toimii kansanedustaja ja yrittäjä Eero Lehti (kok).Tavoitteena on, että Pyhtään...

    Tästä on kysePyhtään Keihässalmeen suunnitellaan rakennettavaksi saaristokylää, johon kuuluisi loma-asuntoja ja veneilijöiden palveluja.Hankkeen vetäjänä toimii kansanedustaja ja yrittäjä Eero Lehti (kok).Tavoitteena on, että Pyhtään kunnanvaltuusto pääsisi käsittelemään suunnitelmaa kesäkuussa 2019.

    Suomenlahden rannalla Pyhtään Keihässalmessa vallitsee arki-iltapäivänä hiljaisuus.

    Muutama kalastaja istuskelee Keihässalmentien päässä sijaitsevan kalasataman laiturilla, ja kauempana Munapirtin saareen vievällä sillalla kulkee harvakseen autoja. Kalasataman yksittäisiä rakennuksia lukuun ottamatta ympäristö on lähinnä metsikköä.

    Tähän tulee muutos, jos suunnitelmat Keihässalmeen rakennettavasta lomakylästä ottavat tuulta purjeisiinsa.

    – Alustavat suunnitelmat näyttävät tosi sympaattisilta! Minulle tulee niistä vanhan ajan saaristoidylli mieleen. Saaristokylissä on tyypillisesti aika tiivistä rakentamista, talot ovat näennäisesti sikin sokin ja meri vilkuttaa joka taloon, kertoo Pyhtään kunnanjohtaja Olli Nuuttila.

    Nuuttila on innoissaan, eikä syyttä. Kunta on suunnitellut Keihässalmeen rakentamista viiden vuoden ajan.

    Nyt kunta on saanut kumppanikseen uuden vetäjän, sillä lomakylää suunnittelee keravalainen yrittäjä ja kansanedustaja Eero Lehti (kok).

    Saaristokylää suunnitellaan Keihässalmen kalasataman ympäristöön.YleKymmeniä loma-asuntoja ja veneilijöille palveluja

    Eero Lehti ja arkkitehti Johan Pfeifer ovat luonnostelleet kalasataman ympäristöön 7,5 hehtaarin loma-asuntoaluetta. Sinne tulisi 50–60 loma-asunnon lisäksi muutamia vakituisia asumuksia sekä veneilijöille tarkoitettuja palveluja, kuten huoltoasema.

    Pfeifer on jo pitkään kehitellyt ideaa modernista saaristokylästä. Luonnoksissa puusta rakennetut pienehköt asunnot sijaitsevat tiiviissä ryppäissä, joiden väliin jää yhteisiä pihoja ja kulkureittejä. Tällä Pfeifer on tavoitellut yhteisöllistä tunnelmaa. Rantaan tulisi venevajoja. Asunnoissa olisi näkymä rantaan, jonne rakennetaan asukkaiden käyttöön venevajoja.

    Lehti nimeää lomamökkien kohderyhmäksi esimerkiksi suomalaiset, jotka asuvat talvet ulkomailla ja kesät Suomessa, sekä venäläiset turistit. Lisäksi sijainti olisi otollinen moottoriveneilijöille, jotka pääsisivät Keihässalmesta suojaisaa väylää pitkin useaan suuntaan.

    – Itäinen Suomenlahti on matkailullisessa mielessä vähän alikehittynyt, ja sen varaan laskemme pidemmän päälle, Lehti sanoo.

    Myös paikalliset hyötyisivät hankkeesta, Lehti ja Nuuttila uskovat. Saaristokylän yhteyteen rakennettaisiin uusia venepaikkoja paitsi loma-asuntojen omistajille, myös tavallisille pyhtääläisille. Venepaikoista on kunnassa tällä hetkellä pulaa.

    Kunnanjohtaja pyysi Lehden puuhamieheksi

    Kunnanjohtaja Nuuttila itse pyysi Lehteä Keihässalmen hankkeen vetäjäksi.

    – Tiesin, että Lehti ollut aktiivinen kehittäjä muuallakin Suomessa ja että hänellä on visioita ja resursseja toteuttaa ajatuksiaan. Keskusteluissamme kävi sitten ilmi, että kunnan ideat ja hänen visionsa menivät aika mukavasti yksiin, Nuuttila kertoo.

    Lehden ja Pfeiferin yhteisprojekteihin kuuluvat Raaseporiin suunniteltu saaristokylä ja Porvooseen kaavailtu Jakarin siirtolapuutarha. Raaseporin hanke käynnistynee tämän vuoden puolella, mutta Porvoossa kaupunkikehityslautakunta äänesti Jakarin siirtolapuutarhan asemakaavaehdotuksen nurin toukokuussa.

    Lehti myös omistaa lukuisia vuokrattavia loma-asuntoja eri maissa, kaukaisimmat Floridassa.

    Keihässalmen kalasatamassa vallitsi arki-iltapäivänä rauha.Pyry Sarkiola / YlePaikalliset huolissaan rauhan menettämisestä

    Jos Keihässalmen hanke etenee suunnitellusti, kunta myy maa-alueen Lehdelle ja tekee hänen kanssaan sopimuksen kalasataman alueen kaavoittamisesta.

    Nuuttilan mukaan suunnitelmaa on jo käsitelty kunnan kaavoitustoimikunnassa, ja ideaa pidettiin siellä hyvänä.

    Sen sijaan toissapäivänä tiistaina Huutjärven koululla järjestetyn yleisötilaisuuden osallistujat suhtautuivat hankkeeseen epäillen. Keihässalmen ja lähiseudun asukkaat esittivät huolensa siitä, että lomakylä toisi nykyään niin rauhalliselle alueelle liikennettä ja meteliä.

    Eräs Keihässalmen asukkaaksi esittäytynyt kommentoija puolusti harvaan asutettua Keihässalmea toteamalla, että ei halua asua "kuin pääkaupunkiseudulla, ikkunat vastakkain".

    Kunnanjohtaja kertoo, että valituksiin on varauduttu.

    – Pyrimme siihen, että kerromme mahdollisimman avoimesti alkumetreiltä lähtien, minkälaista ideaa tässä ollaan viemässä eteenpäin, ja että saisimme siitä palautetta. Juuri sen takia, ettei tulisi yllätyksiä matkan varrella, Nuuttila sanoo.

    Tavoitteena on, että kesäkuussa 2019 valtuuston käsittelyssä olisi kommenttien pohjalta paranneltu, lopullinen hahmotelma saaristokylästä. Vielä on ratkaisematta esimerkiksi se, miten kunta järjestäisi alueelle vesijohtoverkoston ja mahdollisesti viemäröinnin.

    Lue myös:

    Olli Nuuttila luopuu Pyhtään kunnanjohtajan virasta

    Selvitys: UPM:n jättimäinen biojalostamo vähentäisi liikenteen päästöjä kolmen Helsingin verran

    Selvitys: UPM:n jättimäinen biojalostamo vähentäisi liikenteen päästöjä kolmen Helsingin verran


    Tästä on kyseMetsäyhtiö UPM selvittää Suomen suurimman biojalostamon rakentamista Kotkaan.Helmikuussa aloitettu biojalostamon ympäristövaikutusten arviointi on tehty.Selvityksen mukaan suurimmat haittavaikutukset aiheutuisivat lisääntyvästä...

    Tästä on kyseMetsäyhtiö UPM selvittää Suomen suurimman biojalostamon rakentamista Kotkaan.Helmikuussa aloitettu biojalostamon ympäristövaikutusten arviointi on tehty.Selvityksen mukaan suurimmat haittavaikutukset aiheutuisivat lisääntyvästä liikenteestä ja maiseman muuttumisesta.

    Metsäyhtiö UPM selvittää suuren biojalostamon rakentamista Mussalon satamaan Kotkaan. Biojalostamon ympäristövaikutusten arviointi on nyt tehty.

    Hankkeella on arvioitu olevan merkittäviä positiivisia vaikutuksia, koska jätteiden ja tähteiden hyötykäyttö lisääntyisi. Kotkan biojalostamo käyttäisi raaka-aineena metsän hakkuutähteitä sekä Uruguayssa viljeltävää brassica carinataa, joka on ravinnoksi kelpaamaton öljykasvi.

    Lisäksi kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät.

    Metsäyhtiö kertoo tiedotteesaan, että konsulttiyhtiö Pöyryn tekemän YVA-selostuksen mukaan kasvihuonepäästöjen vähenemä on suuruudeltaan jopa 16 prosenttia Suomen tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöistä. Se vastaisi kolmen Helsingin kokoisen kaupungin tieliikennepäästöjä.

    UPM Kotkan biojalostamossa valmistettaisiin noin 500 000 tonnia kehittyneitä liikenteen polttoaineita, joita voitaisiin käyttää tieliikenteessä, laivaliikenteessä ja lentoliikenteessä.

    HaminaKotka Satama OySuomen suurin

    Kotkaan suunnitteilla oleva biojalostamo olisi kooltaan Suomen suurin, ja erittäin iso myös Euroopan mittakaavassa.

    Sen vuosituotanto olisi viisinkertainen UPM:n jo olemassaolevaan Lappeenrannan biojalostamoon verrattuna.

    Yhtiön mukaan tuotteilla voidaan korvata myös fossiilisia raaka-aineita myös kemianteollisuudessa.

    Kotkan seudulle hanke toisi uusia työpaikkoja. Tontin vuokratulot kaupungille olisivat noin miljoona euroa vuodessa.

    Toteutuessaan biojalostamon suurimmat haittavaikutukset aiheutuisivat selvityksen mukaan lisääntyvästä liikenteestä ja maiseman muuttumisesta.

    – Lähellä on asuinalue, jonka kannalta maisema vähän muuttuu. Aikaisemmin siinä oli voimalaitos. Nyt maisema muuttuisi hieman toisenlaiseksi, UPM Biopolttoaineiden kehityksestä vastaava johtaja Petri Kukkonen sanoo.

    30 hehtaarin tontti

    UPM julkisti hankkeensa helmikuussa. Lopullisen rakentamispäätöksen UPM tekee aikaisintaan ensi vuonna.

    Kotkan kaupunki varaa UPM:lle erittäin ison, noin 30 hehtaarin tontin. Biojalostamo tulisi Pohjolan Voiman käytöstä poistetun voimalaitoksen tilalle.

    Ympäristövaikutusten arviointi on osa noin vuoden kestävää esisuunnitteluvaihetta.

    Varsinainen vuokrasopimus voidaan allekirjoittaa sen jälkeen, kun YVA-selvitys on valmis ja muut esisopimuksessa määritellyt edellytykset ovat täyttyneet. YVA-prosessi kestää yleensä noin vuoden.

    Viranomaisen loppupäätelmää nyt tehdystä YVA:sta odotetaan tammikuussa.

    Vuokralainen kuolee, eikä omaisia löydy – Kuka tyhjentää asunnon?

    Vuokralainen kuolee, eikä omaisia löydy – Kuka tyhjentää asunnon?


    Tästä on kyseVuokranantajilla on joskus vaikeuksia löytää kuolleen vuokralaisen omaisia.Vuokrasuhteen irtisanomiseen vaaditaan kuolinpesän suostumus.Jos perillisiä ei löydy, siirtyy omaisuus Valtiokonttorin vastattavaksi.Kymenlaaksolaisen...

    Tästä on kyseVuokranantajilla on joskus vaikeuksia löytää kuolleen vuokralaisen omaisia.Vuokrasuhteen irtisanomiseen vaaditaan kuolinpesän suostumus.Jos perillisiä ei löydy, siirtyy omaisuus Valtiokonttorin vastattavaksi.

    Kymenlaaksolaisen Miehikkälän kunnan omistaman vuokra-asunnon asukas kuoli alkuvuodesta. Asukas oli muuttanut Miehikkälään toiselta paikkakunnalta, eivätkä paikalliset ihmiset tunteneet kuolleen omaisia.

    Miehikkälän kuntakaan ei tavoittanut vainajan omaisia, jotta he olisivat voineet sopia asunnon tyhjentämisestä. Myöhemmin kunta sai tiedon poliisilta, että asukkaan lähiomainen ei ole kiinnostunut tyhjentämään asuntoa.

    Ongelma on tuttu monille vuokranantajille. Omaisia on joskus vaikea löytää, eikä vuokranantaja pääse sopimaan asunnon tyhjentämisestä ja vuokrasopimuksen irtisanomisesta.

    Miehikkälän kunta on aiemmin vastaavanlaisissa tapauksissa saanut apuja omaisten selvittämisessä sosiaali- ja terveysviranomaisilta sekä poliisilta ja verottajalta. Tällä kertaa asukas ei ollut tuttu kunnan työntekijöille, eikä poliisi tai verottajakaan voinut omaisten tietoja luovuttaa.

    Miehikkälän kunnan teknisen johtajan Markku Uskin mukaan nykyinen tietosuojalaki haittaa osaltaan tietojen saatavuutta. Asuntoa ei voida tyhjentää, ennen kuin omaiset löytyvät.

    – Poliisi ja verottaja vetoavat nyt uuteen tietosuojalakiin. Veroviranomaiselle on lähetetty tiedustelu, mutta vastausta ei ole saatu, kertoo tekninen johtaja Markku Uski.

    Tietosuoja-asetus astui voimaan toukokuussa 2018, ja sen tarkoitus oli parantaa henkilötietojen suojaa ja tietosuojaoikeuksia.

    "Tietosuoja-asetus ei ole este"

    Suomen vuokranantajat ry:stä kerrotaan, että kuolleen asukkaan vuokrasopimus siirtyy sellaisenaan kuolinpesälle. Etujärjestön mukaan vuokranantajalla on sopimussuhteeseen perustuen oikeus saada tieto kuolinpesän osakkaista eli käytännössä omaisista.

    – Tietosuoja-asetus ei tätä estä. Väestötietojärjestelmästä voi pyytää otteen elossa olevista perillisistä, sanoo Suomen vuokranantajat ry:n toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva.

    Kuolinpesän osakkaat irtisanovat vuokrasopimuksen. Jos vuokrasopimusta ei katkaista, kuolinpesä vastaa vuokrista ja asunnossa olevasta omaisuudesta.

    Suomen vuokranantajat ry:n mukaan vuokranantajalla ei ole oikeutta lopettaa vuokrasuhdetta, paitsi jos kuolinpesä jättää vuokrat maksamatta. Jos kuolinpesä ei sopimuksen purkamisesta huolimatta tyhjennä asuntoa, vuokranantaja voi hakea käräjäoikeuden kautta häädön, jossa ulosottomies tyhjentää asunnon.

    Vilma Hannén / YleTavarat säilöön ja hävitykseen

    Kaakonkulmalla sijaitsevat Miehikkälän ja Virolahden kunnat ovat yhdessä laatimassa sääntöjä siltä varalta, ettei omaisia tavoiteta jatkossakaan.

    Mikäli asukkaan omaisia ei saada selville, asunto tyhjennetään kahden kuukauden kuluttua siitä, kun asukas on menehtynyt. Asunnon tavarat kuvataan ja luetteloidaan. Tavarat säilytetään sen jälkeen kunnan varikolla vuoden ajan. Tämän jälkeen tavarat hävitetään mahdollisia arvotavaroita lukuun ottamatta.

    – Esimerkiksi arvokkaat sormukset säilytetään arkistossa, sanoo tekninen johtaja Markku Uski.

    Käytännöt kuolleen asukkaan tavaroiden säilytyksestä vaihtelevat. Esimerkiksi Kotkan kaupungin vuokrataloyhtiöllä ei ole varastotiloja, joihin tavarat voitaisiin siirtää. Kotkan Asunnot on kohdannut yksittäistapauksia, joissa omaisia ei ole löytynyt tai heitä ei ole ollut.

    – Tällöin olemme lopulta joutuneet hävittämään asukkaan tavarat, kertoo toimitusjohtaja Juha Tiitta.

    Omaisuus valtiolle

    Mikäli vainajalla ei ole laillisia perillisiä, siirtyy omaisuus ja omaisuuden hoito valtiolle. Siellä asiaa hoitaa Valtiokonttori. Perillisten selvittäminen saattaa kestää jopa kuukausia, jos vainajan sukua on muuttanut esimerkiksi ulkomaille.

    – Jos perillistä ei etsinnöitä huolimatta löydy, määrää valtiokonttori kuolinpesälle pesänhoitajan. Hän tekee perunkirjoituksen ja hoitaa omaisuuden parhaimmaksi katsomallaan tavalla, kertoo lakimies Antti Nukari Valtiokonttorista.

    Mikäli vainaja on asunut vuokra-asunnossa, Valtiokonttorin valtuuttama pesänhoitaja vastaa asunnon tyhjentämisestä. Sieltä saatu omaisuus voidaan tarvittaessa realisoida eli muuttaa rahaksi. Rahat tulevat valtiolle.

    – Yleensä asunnoista olevan omaisuuden arvo on hyvin vähäinen, kertoo Antti Nukari.

    Nukarin mukaan vuokrataloyhtiössä asunnon omistaja voi tyhjentää asunnon tavarat varastoon, mutta mitään ei saa hävittää, ennen kuin tiedetään, onko perillisiä olemassa. Ruokatavarat ja muut pilaantuvat tavarat voi hävittää, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa muille talon asukkaille.

    Mikäli perillinen löytyy, mutta hän ei halua hoitaa kuolinpesää, jää perunkirjoitus käytännössä tekemättä. Silloin kunta voi ottaa kunnan vuokra-asunnossa asuneen henkilön omaisuuden haltuunsa ja säilyttää sieltä mahdollisesti löytynyttä arvokasta omaisuutta siltä varalta, että sitä joku perillinen vielä joskus kaipaisi.

    Omaiset voivat ilmaantua myöhemmin

    Suomen vuokranantajat ry:n mukaan sellaisiakin tapauksia on ollut, että omaiset ovat myöhemmin lähteneet vaatimaan oikeuksia tavaroihin.

    – Siksi hävittäminen on riskaabelia, toteaa toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva.

    Miehikkälä ja Virolahti aikovat varautua mahdollisiin korvausvaateisiin niissä tapauksissa, joissa kuolleen asukkaan omaiset vaativat myöhemmin korvauksia menetetystä omaisuudesta.

    Kunnat aikovat vähentää korvausvaateista kahden kuukauden vuokran, muut kulutusmaksut sekä asunnon tyhjennyksestä ja säilytyksestä aiheutuneet kustannukset.

    – Jos asian nyt menisi ihan käräjille saakka, käräjäoikeus voi harkintansa mukaan ottaa huomioon, että perilliset ovat olleet hyvin passiivisia perinnön hoitamiseen, kertoo lakimies Antti Nukari Valtiokonttorista.

    Perintöä on lain mukaan haettava viimeistään kymmenen vuotta vainajan kuoleman jälkeen.

    Majuri vei mennessään suuren määrän salaista tietoa uuteen työpaikkaan – hovioikeus tuomitsi sakkoihin

    Majuri vei mennessään suuren määrän salaista tietoa uuteen työpaikkaan – hovioikeus tuomitsi sakkoihin


    Kaakkois-Suomen rajavartioston entinen majuri on tuomittu sakkoihin virkasalaisuuden rikkomisesta ja palvelusrikoksesta. Helsingin hovioikeus tuomitsi majurin 40 päiväsakkoon, josta maksettavaa kertyy lähes 1 700 euroa. Valmiusupseerina työskennellyt...

    Kaakkois-Suomen rajavartioston entinen majuri on tuomittu sakkoihin virkasalaisuuden rikkomisesta ja palvelusrikoksesta. Helsingin hovioikeus tuomitsi majurin 40 päiväsakkoon, josta maksettavaa kertyy lähes 1 700 euroa.

    Valmiusupseerina työskennellyt majuri siirtyi vuonna 2014 rajavartiolaitokselta opettajaksi Raja- ja merivartiokouluun. Lähtiessään hän vei oikeudettomasti mukanaan kovalevyn, joka sisälsi huomattavan määrän salaista tietoa. Syytetty oli myös käsitellyt aineistoa uudessa palveluspaikassaan määräysten vastaisesti.

    Tuomion mukaan hän oli myös paljastunut salaista tietoa koulun henkilökunnalle ja opiskelijoille. Syytetty kiisti teot hovioikeudessa.

    Majuria syytettiin myös siitä, että hän olisi paljastanut salassapidettävää tietoa kadettikurssin opiskelijoille harjoituksen yhteydessä, mutta tältä osin syyte hylättiin.

    Yksi TV-ohjelma muutti hetkessä pienen lapsen elämän – Näin Juha Björnisestä tuli Suomen halutuin kitaristi

    Yksi TV-ohjelma muutti hetkessä pienen lapsen elämän – Näin Juha Björnisestä tuli Suomen halutuin kitaristi


    Pikkupoikana Juha Björninen katsoi kotinsa mustavalkotelevisiota, josta suomalaiskoteihin välittyi yksi 1960-luvun yksi suosituimmista viihdeohjelmista Danny Kaye -show. Eräässä jaksossa esiintyi jazzkitaristi Pat Martino. Silloin Björnisen elämä...

    Pikkupoikana Juha Björninen katsoi kotinsa mustavalkotelevisiota, josta suomalaiskoteihin välittyi yksi 1960-luvun yksi suosituimmista viihdeohjelmista Danny Kaye -show.

    Eräässä jaksossa esiintyi jazzkitaristi Pat Martino. Silloin Björnisen elämä sai uuden suunnan.

    – Esitys aiheutti minussa jonkinlaisen sähköiskun. Silloin tiesin, että tämä on sitä, mitä minäkin haluan tehdä. Pat Martino oli sujuva ja virtuoosimainen solisti Paul Westonin bändissä.

    Viimeisen niitin Björnisen uraan löi BBC:lle tehty The Beatlesin jouluohjelma.

    – Sen jälkeen ei ollut enää pienintäkään epäilystä ammatinvalinnasta, kertaa Björninen.

    Kotona Karhulassa ollut putkiradio oli kovassa kuuntelussa ja erityisesti sieltä tulleet pop-listat. Mutta ei Björninen hyljeksinyt muunkaanlaista musiikkia.

    – Olen aina pitänyt melodioista, tangoista ja kaikista. Kaikki melodiat ovat aina olleet mielestäni ihmeellisiä ja maagisia.

    Kavereilla oli paljon äänilevyjä. Niitä kuunneltiin hartaasti. Rolling Stonesin Satisfaction, Count Basie ja Duke Ellington tekivät jo silloin lähtemättömän vaikutuksen. Kaikista artisteista yksi on noussut ylitse muiden.

    – B.B. King oli vahvin vaikuttaja soittooni silloin ja on sitä edelleenkin, kertoo nyt 64-vuotias Juha Björninen.

    Juha Björninen on tuttu näky myös lukuisista TV-ohjelmista. Tässä hän on mukana Euroviisujen Suomen karsinnoissa.YleAluksi akustinen kitara

    Kun Juha Björninen 11-vuotiaana selvitti tiensä kansakoulusta oppikouluun, sai hän isältään lahjaksi oikean akustisen kitaran. Jo viidentoista vanhana ajatus jonkun muun työn tekemisestä alkoi tuntua vieraalta.

    – Soitin kitaraa enenevässä määrin koko oppikoulun ajan ennen kouluun lähtöä ja koulun jälkeen ja joskus iltamenojen jälkeen vielä yöllä.

    Vanhemmat suhtautuivat suopeasti kitaransoittoon ja muusikon uraan. Björnisen isä osti pojalle laadukkaat soittokamat.

    – Olin 16-vuotias, kun sain Fender Bandmaster 40 w -vahvistimen ja kaiuttimen sekä valkoisen Fender Telecaster kitaran. Ne ostettiin Aron Soittimesta Helsingistä ja hinta oli muistaakseni yhteensä 3 600 markkaa. Telecaster ja vahvistin olivat aivan parasta mitä jenkeistä sai Suomeen silloin vuonna 1970. Makselin niitä sitten takaisin, kun tuli keikkoja.

    Ensimmäisen Telecaster-kitaransa kanssa Björninen opetteli soittotekniikkaa, joka kantaa vieläkin.

    – Aloin itsekseni hakemaan sellaista soittotapaa ja ääntä, joka olisi mahdollisimman laulava. Kävin varmaan viikon verran harjoituskämpällä soittamassa itsekseni ja tajusin, että se on kokonaan minusta itsestäni kiinni, millaisen soittoäänen ja mitä haluan sillä sanoa. Se löytyi sitten ihan itsestään sen mielikuvan avulla.

    Siitä tulikin ammatti

    Vuonna 1975 Juha Björninen karisti Kotkan Karhulan pölyt jaloistaan ja lähti 21-vuotiaana Helsinkiin. Töitä löytyi hyvästä ravintola- ja yökerhobändistä, jota veti Pekka Hartonen. Sama mies tuli myöhemmin koko kansan tietoisuuteen Solistiyhtye Suomen ja Korsuorkesterin laulajana.

    – Soitettiin Hesperian yökerhossa, Inter Continentalissa ja muissa isoissa helsinkiläisissä ravintoloissa muun muassa soulia ja funkia. Se avitti taloudellisesti, kertoo Juha Björninen

    Samana vuonna Björninen liittyi Jukka Gustafssonin kokoonpanoon. Sen kanssa hän teki oopperalle produktion, jossa oli musiikkia ja modernia tanssia. Sitten tuli Piirpauke-bändi, jonka kanssa edessä oli pitkiä ulkomaanreissuja ja sen myötä myös pitkiä taukoja muuhun keikkailuun. Tauko ei kuitenkaan lopulta vaikuttanut Björnisen uraan, kun ura studiomuusikkona alkoi.

    – Kun ravintolakeikat jäivät pois, niin se toi tullessaan myös taloudellisen kuopan. Mutta sitten tuli studiokeikkoja kerralla niin paljon, että piti jäädä Piirpaukkeesta pois.

    Studiomuusikon töitä Björninen teki vuosikymmenet. Nappi Ikosen, Heikki ”Häkä” Virtasen, Heikki Laurilan ja Janne Louhivuoren kanssa syntyi Suomen komppi tai Samulin rytmikkäät -kokoonpano, joka teki Björnisestä yhden Suomen eniten levyttäneen muusikon.

    Gramexin vuoden 2008 listan mukaan Juha Björninen on ollut mukana 4 254 suomalaisella levytyksellä. Tosin mies itse sanoo, että todennäköisesti levytyksiä on vielä enemmän, sillä pienempien levy-yhtiöiden kirjanpito ei ollut niin tarkkaa.

    – Studiomuusikon homma on kaikkein hienoin juttu, mitä olen saanut tehdä yhtäjaksoisesti. Se toi valtavan piirin hyviä kavereita, joista on tullut vähän niin kuin sukulaisia, sanoo Björninen painokkaasti.

    Studiosessioiden lisäksi Björnistä työllistivät lukuisat keikat ja kiertueet maan suosituimpien artistien mukana. Yksi niistä on erityisesti jäänyt Björnisen mieleen.

    – Meillä oli kokoonpano, joka soitti instrumentaalimusaa. Siinä olivat mukana muun muassa Kassu Halonen uruissa, Pekka Pohjola bassossa, Keimo Hirvonen rummuissa ja välillä Vesa Aaltonen. Se bändi oli aivan unelma. Niin hyvä että vielä tänä päivänä kaipaa takaisin. Palkan tienaaminen ei ollut siinä motivaationa, vaan se, että pääsee soittamaan keskenään, muistelee Björninen.

    Juha Björninen kotonaan Kotkassa.Kirsi Lönnblad / YleTakaisin kotiin

    Studiokeikat hiipuivat sittemmin pikkuhiljaa, kun teknologian toinen vaihe hävitti sessiomuusikoiden ammattikunnan. Koitti vuosi 2013, ja oli aika muuttaa Helsingistä takaisin synnyinseudulle ja lapsuusmaisemiin Kotkaan. Päätöksen takana oli monelle saman ikäpolven edustajalle tuttu asia eli ikääntyvät vanhemmat.

    – Vanhempien talolla oli kattoremontti, joka vaati ensin läsnäoloa. Nyt olemme apuna täällä lähellä joka viikko ja lähes joka päivä, eli se on nyt iso osa meikäläisen arkea. Se oli käytännön tuoma ratkaisu ja olen tähän ihan tyytyväinen, kertaa Björninen.

    Musiikki tuottaa Björniselle edelleen ”sähköiskuja” joko toisten ihmisten soittona tai lauluna omilla keikoilla tai vaikkapa konserttisalissa.

    – Kymi Sinfoniettan konsertit ovat esimerkiksi sellaisia. Eräs Debussy-ilta teki lähtemättömän vaikutuksen – on kuin olisi ollut transsissa koko konsertin ajan, maalailee Björninen.

    Helsingin musiikkiympyröistä kotiseudulle Kotkaan muutto ei ollut ensin ihan helppoa ammatillisesti. Björninen muistelee muuttotalvea.

    – Ensimmäiset kaksi talvikuukautta oli pimeää ja hiljaista työkuvioiden suhteen. Silloin ajattelin, että mitähän tästä oikein tulee. Silloin oli soiteltava vanhoille kavereille, mutta siitä eteenpäin alkoi syntyä yhteyksiä yhä enemmän, ja nyt en ehtisi enempää tekemään.

    Harjoittelematta ei opi

    Juha Björninen on oiva esimerkki siitä, miten suuri merkitys harjoittelulla ja omalla motivaatiolla on, kun haluaa oppia taitavaksi soittajaksi. Björnisen tie muusikoksi ja suomalaisten arvostamaksi kitaralegendaksi ei käynyt musiikkiopistojen kautta, vaan itse oppien radion, nauhurin, levysoittimen ja kovan harjoituksen avulla.

    Erityisen tärkeäksi oppipoluksi on tullut toisien soittajien kuuntelu ja muiden kanssa yhdessä soittaminen.

    – Eniten oppia on kertynyt muiden muusikoiden kuuntelusta ja soittamisesta heidän kanssaan. Nuotteja opin lukemaan oppikoulun musiikkitunneilla. Ei minusta koskaan mitään nuotinluvun prima vistaa tullut, mutta tähän asti on selvitty, naurahtaa Björninen.

    Kitara on nuortenkin parissa edelleen suosittu soitin. Björnisen mielestä ensimmäisenä ei kannata tarttua sähkökitaraan, vaan opetella perusteet akustisella kitaralla.

    – Aloittelijalle huippulaadukas soitin ei ole ihan välttämätön, mutta soittaminen kannattaa silti aloittaa akustisella kitaralla, neuvoo Björninen.

    Juha Björninen keikalla Kotkassa 27.9.2018Kirsi Lönnblad / YleOmat opit uusille soittajille

    Vuonna 2015 Juha Björniselle myönnettiin taiteilijaeläke, eli hän viettää nyt virallisesti eläkepäiviä tosin edelleen keikkaillen ja soittaen entiseen malliin. Björninen soittaa viidessä eri bändissä, joista kolme on Kotkassa. Kitaristi on kiitollinen ja iloinen uusista muusikkoystävistään.

    – Laitoin Tuigu-bändin kakkosversion käyntiin, ja nyt me treenaamme uutta ohjelmistoa. Bändissä on kaikki lahjakkaita ja hyviä soittajia, joten olen tähän hyvin tyytyväinen, myhäilee Björninen.

    Nuorten ja lahjakkaiden muusikoiden, löytäminen paikkakunnalta on ollut Björniselle suuri ilo ja yllätys. Osa heistä on valmistunut Kymen Konservatoriosta. Kotka ei siis tunnu muusikolle Helsingin jälkeen periferialta?

    – Ei todellakaan, vastaa Björninen. Asukaslukuun nähden täällä on paljon lahjakkaita muusikoita ja harrastajapuolella hyviä bändejä, jotka soittavat eri genren musiikkia. Se on oikeastaan aika hämmästyttävää!

    Juha Björninen toivoo, että hänellä on vanhempana kollegana paljon annettavaa nuoremmille tulevaisuuden soittajille.

    – Kassu Halonen ohjeisti minua, että nyt on sinun vuorosi kertoa sellaisia asioita, mitkä ovat tulleet ammatin kautta ja luoda isompaa kuvaa muusikon ammatista. Se tiedonsiirto tapahtuu tässä ohessa harjoitellessa, eivätkä ne ainakaan vielä ole kyllästyneet neuvoihin, naurahtaa Björninen.

    Juha Björnisen keikkakamat ovat valmiina työhuoneessa ja matka jatkuu iltapäivällä levytyspuuhiin. Työn alla on laulaja Ella Tepposen kanssa tekeillä oleva uusi versio Tuu tuu tupakkarulla -kappaleesta. Sitten on Tuigu-yhtyeen harjoitukset, elokuvamessumusiikin harjoitukset, keikkoja. Kalenteri on siis mukavan täynnä. Täynnä soittoa.