Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Hyvästi googlediagnoosit, kun terveydenhuollon Omaolo-palvelu laajenee – tarvetta lääkärikäyntiin voi arvioida itse netissä perustuen tutkittuun tietoon

    Hyvästi googlediagnoosit, kun terveydenhuollon Omaolo-palvelu laajenee – tarvetta lääkärikäyntiin voi arvioida itse netissä perustuen tutkittuun tietoon


    Hämeenlinnassa terveyskeskuksen asiakkailla on ollut jo muutaman vuoden ajan käytössään sähköinen Minun terveyteni -verkkopalvelu. Palvelun avulla asiakkaalla on ollut mahdollisuus arvioida yleisiä oireitaan, kuten virtsatieinfektio- tai...

    Hämeenlinnassa terveyskeskuksen asiakkailla on ollut jo muutaman vuoden ajan käytössään sähköinen Minun terveyteni -verkkopalvelu. Palvelun avulla asiakkaalla on ollut mahdollisuus arvioida yleisiä oireitaan, kuten virtsatieinfektio- tai yskäoireitaan. Asiakas vastaa verkossa kysymyksiin, ja vastausten perusteella asiakkaat saavat toimintasuosituksen.

    Käyttäjiä saisi olla enemmänkin, sanoo Hämeenlinnan terveyspalvelujen sähköisten palvelujen projektipäällikkö Ilona Rönkkö.

    Hämeenlinnan Minun terveyteni -palvelusta kehkeytyi idea laajentaa palvelua laajemmallekin. Syntyi ODA eli Omat digiajan hyvinvointipalvelut -hanke. Sähköistä sosiaali- ja terveydenhuollon asiointikanavaa Omaoloa on ollut kehittämässä 14 kuntaa ja sairaanhoitopiiriä Espoon johdolla, ja se on yksi hallituksen kärkihankkeista.

    Mukana on myös Duodecim, joka tuottaa Omaolo-palveluun tietämyskannan ja algoritmit. Algoritmit mahdollistavat palvelun älykkäät sähköiset lomakkeet.

    Omaoloa pääsevät jo testaamaan asiakkaat Hämeenlinnassa, Oulussa, Tampereella, Helsingissä, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä.

    Sähköisten palveluiden yhdistäminen asiakkaiden omaan julkiseen terveydenhuoltoon on nyt laajenemassa vuodenvaihteessa. Kotimaan lisäksi asiakkaiden omatoimiset sähköiset hyvinvointipalvelut verkossa kiinnostavat myös kansainvälisesti.

    Syysflunssa kiusaa – suosittaako palvelu lääkärikäyntiä?

    Omaolo-oirearvioita voivat tehdä muun muassa flunssaa potevat asiakkaat. Omaolo-verkkopalveluun kirjautumisen jälkeen järjestelmä kysyy, miten flunssainen olo ilmenee.

    Onko kuumetta? Onko kurkkukipua, korvakipua, tihentynyttä hengitystä? Tuntuuko rinnassa kipua? Kysymykset ovat samoja, joita hoitaja esittäisi flunssaiselle.

    Kun palvelun käyttäjä on vastannut kaikkiin kysymyksiin, järjestelmä antaa suosituksen esimerkiksi hakeutumisesta lääkärin vastaanotolle.

    Esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunki on julkaissut aiheesta vastikään kuntalaisille myös tiedotteen verkkosivuillaan juuri flunssakauden alkaessa.

    Uusia oirearvioita tulossa testattavaksi

    Nyt asiakas voi tehdä oirearvion alaselkäkivusta, hengitystietulehduksesta ja naisten virtsatietulehduksesta.

    Verkkopalvelussa voi jatkossa testata muitakin oireita ja sairauksia. Näitä ovat kurkkukipu, yskä, korvakipu, närästys, olkapään kipu, peräaukon oireet, polven oireet, ripuli, päänsärky, rähmivä ja vetistävä silmä ja sukupuolitauti.

    Testausvaiheeseen tulee jo ensi kuussa lisää oirearvioita. Esimerkiksi sukupuolitaudin oirearviolle on tällä hetkellä paljon kysyntää, koska se on aiheena arka ja sähköinen palvelu voisi madaltaa kynnystä lähteä ottamaan asiaa esille.

    Palvelua käyttäneet tyytyväisiä

    Sähköinen Omaolo-palvelu nopeuttaa asioiden hoitoa ja lyhentää julkisen terveydenhuollon asiakasjonoja. Jos sähköisellä palvelulla olisi nykyistä enemmän käyttäjiä, terveydenhuollon ammattilaisille jäisi enemmän työaikaa varsinaiseen asiakastyöhön.

    – Palvelun jo löytäneet ja järjestelmää kokeilleet ovat olleet siihen pääosin tyytyväisiä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Ilona Rönkkö Hämeenlinnan terveyspalveluista.

    Omaolo-verkkojärjestelmä mahdollistaa toimintasuosituksen lisäksi myös ajanvaraamisen. Omat vastauksensa voi myös tallentaa järjestelmään: näin ne ovat heti terveyskeskuksen käytössä.

    Hämeenlinnassa järjestelmässä mukana olevien hoitajien työ alkaakin aamulla katsomalla, millaisia terveys- tai sairaustietoja yöaikaan järjestelmään on tullut, ja mitä jatkopalveluja asiakkaille tarvitaan.

    Omaolo kiinnostaa maailmallakin

    Hämeenlinnassa sähköisiä terveyspalveluja on kehitelty toistakymmentä vuotta. Minun terveyteni -hanketta kehitettiin yhteistyössä Sitran kanssa.

    Ilona Rönkkö kertoo, että pienehkö suomalaiskaupunki on saanut terveydenhuollon ammattilaisten ohessa myös mediahuomiota. Hämeenlinnalaiset ovat käyneet kertomassa sovelluksestaan maailmalla, ja maailmalta on tullut myös kyselyjä aiheesta.

    – Otettuamme käyttöön 2015 Minun terveyteni -verkkopalvelun, eräs ranskalainen lehti kirjoitti innostuneesti, että Hämeenlinnan kaupunki on tuottanut digitaalisen palvelun, jossa yhdistetään asiakkaan potilastietoa päätöksentukimoottoriin.

    Rönkkö tarkoittaa moottorilla Duodecimia ja sen käypä hoito -suosituksia. Palvelun antamien toimintasuositusten takana on vankkaa tutkimustietoa: algoritmit pohjautuvat myös sosiaali- ja terveysministeriön ja Helsingin kaupungin kiireellisen hoidon suosituksiin.

    Sote-uudistuksen myötä uudessa Omaolo-järjestelmässä on mukana myös sosiaalipalvelujen tietoja ja testausmahdollisuuksia tarjolla olevista sosiaalipalveluista.

    Julkisesti tuotettu Omaolo on siirtynyt entistä vahvemmille hartioille. Omaolo-palvelun kehittämisvastuu ja kehitystyön koordinointi siirtyi 6. syyskuuta valtion sote-kehitysyhtiö SoteDigiin. Tämä takaa palvelun jatkokehittämisen ja sen levityksen valtakunnallisesti kaikkiin suomalaiskuntiin.

    Riihimäen Teatteri jatkaa sittenkin – teatterin osakkeille löytyi ostaja Helsingistä

    Riihimäen Teatteri jatkaa sittenkin – teatterin osakkeille löytyi ostaja Helsingistä


    Tästä on kyseRiihimäen Teatteri Oy on siirtymässä Bulevardin teatteriyhdistys ry:n omistukseen.Osakekauppa takaisi ammattimaisen teatteritoiminnan jatkumisen Riihimäellä.Kauppaa käsittelee seuraavaksi Riihimäen kaupunginhallitus.Riihimäellä on...

    Tästä on kyseRiihimäen Teatteri Oy on siirtymässä Bulevardin teatteriyhdistys ry:n omistukseen.Osakekauppa takaisi ammattimaisen teatteritoiminnan jatkumisen Riihimäellä.Kauppaa käsittelee seuraavaksi Riihimäen kaupunginhallitus.

    Riihimäellä on vatvottu pitkään teatterin kohtaloa. Kaupunki on kaivannut säästöjä ja teatteri varmuutta siitä, että ammattiteatteri saa jatkaa toimintaansa.

    Nyt Vuoden Teatteriksi vuonna 2017 valitun Riihimäen Teatterin tulevaisuus näyttää valoisammalta, kun Riihimäen Teatteri Oy:n osakekanta on siirtymässä yleishyödylliselle Bulevardin teatteriyhdistykselle. Kauppa on tulossa kaupunginhallituksen käsittelyyn.

    Bulevardin teatteriyhdistys on yleishyödyllinen yhdistys, joka vastaa helsinkiläisen Aleksanterin Teatterin taiteellisesta ja vierailutoiminnasta.

    Riihimäeltä otettiin yhteyttä yhdistykseen

    Teatteriyhdistyksen puheenjohtaja Reima Jokinen kertoo, että Riihimäeltä otettiin asian tiimoilta yhteyttä yhdistykseen. Kauppa kiinnostaa yhdistystä siksi, että se näkee Riihimäellä paljon mahdollisuuksia kehittää teatteritoimintaa.

    Koska Riihimäki on lähellä, Bulevardin teatteriyhdistyksellä on mahdollisuus ottaa Riihimäen teatteri siipiensä suojaan. Toisaalta yhdistyksen toiminta ja Aleksanterin Teatterin sijainti Helsingissä tarkoittaa tiettyä välimatkaa.

    – Se on selvä, että riihimäkeläiset tulevat muodostamaan toiminnan perustan tulevaisuudessakin.

    Tarkemmin Jokinen ei asiaa pysty vielä tässä vaiheessa avaamaan esimerkiksi henkilökunnan osalta, koska kauppoja teatterin osakkeista ei ole vielä tehty.

    – Nämä ovat oikeasti sellaisia asioita, että emme ole oikeasti vielä pohtineet, mitä tulee tapahtumaan konkreettisesti. Kaupungin avustushan tulee puolittumaan käytännössä nykyisestä. Tämä tarkoittaa sitä, että kyllähän siellä pitää tehdä toimenpiteitä, että saamme sen ihan oikeasti myös taloudellisesti toimimaan, eikä vain taiteellisesti.

    "Tästä voi tulla ihan hyvä paketti"

    Riihimäen Teatterin tekniikan ja toimiston luottamusmies, valomestari Sami Rauhala sanoo, että teatterisuunnitelmat herättävät tässä vaiheessa paljon kysymyksiä. Henkilökunnan mielessä on ensimmäisenä se, miten käy oman työpaikan.

    – Muuten ihan uteliain mielin. Asia on vielä niin alussa, että katsotaan, mitä tästä rakentuu.

    Asia on vielä niin alussa, että katsotaan, mitä tästä rakentuu. Sami Rauhala

    Teatterin henkilökunta on puhunut omasta tilanteestaan paljon ja aikoo asian tiimoilta kokoontua vastakin. Bulevardin teatteriyhdistys on kerran tavannut koko henkilökunnan. Tarkoitus on tutustua jokaiseen henkilökohtaisesti, kunhan kaupat on solmittu.

    – Itse olen yrittänyt viestittää [henkilökunnalle], että tätä asiaa ei pidä ottaa minään peikkona. Tästä voi tulla ihan hyvä paketti. Itselle on luonnollisesti tärkeintä se, että henkilötyövuodet saadaan säilytettyä, mikä vaikuttaa myös valtionavustukseen, kertoo Sami Rauhala.

    Kaupungin tuki teatterille vähenee

    Teatterin osakekannan kaupassa Riihimäen Teatteri -yhtiön koko osakekanta siirtyy Bulevardin teatteriyhdistyksen omistukseen. Henkilöstön työnantajana säilyy edelleen Riihimäen Teatteri Oy.

    Tavoitteena on, että jatkossakin Riihimäen Teatterissa esitysten määrä säilyisi ennallaan, teatteri-infraa uudistettaisiin ja muun muassa kesäteatterin kattamista selvitettäisiin. Kaupunki kuitenkin saisi järjestelyn ansiosta aikaan säästöjä.

    Teatterin Riihimäen kaupungilta saama tukisumma laskee kaupan myötä 500 000 eurosta 300 000 euroon. Samalla nykyisten teatteritilojen vuosivuokraa korotetaan 50 000 euroa, jolloin kaupungin säästö on 250 000 euroa.

    Onnistuimme löytämään niin sanotun win-win-ratkaisun, jossa kaikki osapuolet voittavat. Sami Sulkko

    Kaupan yhteydessä Riihimäen Teatterin sosiaaliset tehtävät siirtyvät Riihimäen Nuorisoteatteri ry:lle, joka saa lisätukea tehtävien hoitoon 25 000 euroa.

    Myös teatterin tilat siirtyvät Riihimäen Teatteri -yhtiöltä kaupungille. Teatteri jatkaa kuitenkin samoissa tiloissa. Vuokrasopimus kaupungin kanssa on tarkoitus solmia 15 vuodeksi.

    Heti kun kauppa toteutuu Bulevardin teatteriyhdistys tulee mukaan teatteriyhtiön johtoon. Täyden päätösvallan yhdistys saa ensi kesäkuussa.

    Riihimäen kaupunginjohtaja Sami Sulkko toteaa kaupungin tiedotteessa, että teatterin toiminnan jatkuminen Riihimäellä on iloinen asia. Sulkon mukaan kauppa vahvistaa kaupungin kulttuurielämää ja tervehdyttää kustannusrakennetta.

    – Onnistuimme löytämään niin sanotun win-win-ratkaisun, jossa kaikki osapuolet voittavat.

    Luokanopettajat huolestuivat nopeista vihreistä valoista Hämeenlinnassa:

    Luokanopettajat huolestuivat nopeista vihreistä valoista Hämeenlinnassa: "On turvallisuusriski, kun pieni lapsi lähtee juoksemaan ja yrittää ehtiä yli"


    Tästä on kyseHämeenlinnalaisvanhemmat ja luokanopettajat ovat huolissaan nopeista vihreistä valoista lasten koulutiellä.Liikennevaloasiantuntija ei suosittele alle 10 sekunnin vihreitä jalankulkijoille.Useiden pienten kaupunkien tavoin Hämeenlinna...

    Tästä on kyseHämeenlinnalaisvanhemmat ja luokanopettajat ovat huolissaan nopeista vihreistä valoista lasten koulutiellä.Liikennevaloasiantuntija ei suosittele alle 10 sekunnin vihreitä jalankulkijoille.Useiden pienten kaupunkien tavoin Hämeenlinna on ulkoistanut liikennevalojen tekniikan.

    Vilkas Parolantie Hämeenlinnassa johtaa muun muassa Tiiriön marketeihin ja teollisuusalueille. Väylällä on paljon sekä raskasta että kevyttä autoliikennettä.

    Hämeenlinnan Seminaarin koulun oppilaista moni ylittää kadun omalla koulumatkallaan Parolantien ja Torikadun risteyksen liikennevaloissa. Vanhemmat ovat kertoneet koululle olevansa huolissaan risteyksen liian nopeatahtisista jalankulkuvaloista.

    Varsinkin juuri nämä valot, mitä tässä äsken ylitettiin, ne ovat aivan liian nopeat. Eveliina Honkajuuri-Salokannas

    Lyhyt tien ylittämisaika näkyy myös syksyisenä aamuna, kun ekaluokkalaiset kävelevät jokaviikkoisella retkellään kohti puistoa. Valot vaihtuvat vikkelästi. Koko oppilasryhmä on ylittänyt kadun vasta kolmansien valojen jälkeen.

    — Ison porukan kanssa kun menee, niin valot ehtivät vaihtua hyvin nopeasti, ennen kuin olemme ylittäneet kadun. Meillä on opettajien lisäksi kaksi kouluohjaajaa mukana. Aikuinen jää aina huolehtimaan niistä, jotka jäävät valojen toiselle puolelle, kuvaa luokanopettaja Mira Parikka koululuokan käytäntöä.

    — Varsinkin juuri nämä valot, mitä tässä äsken ylitettiin, ne ovat aivan liian nopeat, myöntää luokanopettaja Eveliina Honkajuuri-Salokannas ja viittaa Parolantien ja Torikadun risteykseen.

    Yhdeksän sekunnin vihreät

    Mittasimme sekuntikellolla Parolantien ja Torikadun vihreiden valojen pituutta. Kymmenkunta mittausta osoitti, että näissä valoissa vihreiden pituus vaihtelee. Lyhimmillään vihreä valo palaa jalankulkijalle vain yhdeksän sekuntia.

    Hämeenlinnalaisvanhemmat eivät ole yksin huolensa kanssa. Helsingin kaupungin pitkäaikainen liikennevalosuunnittelija Kari Sane sanoo, että liian nopeasti vaihtuvat vihreät valot ovat tuttu ongelma. Eläkkeelle jäänyt Sane ylläpitää verkkosivustoa, jossa neuvoo väkeä liikennevaloja käsittelevissä pulmissa.

    Kymmenkunta sekuntia on jalankulkijalle minimi vihreässä ja sen alle ei pitäisi mennä. Kari Sane

    – Tähän ongelmaan törmää normaalielämässä päivittäin, koska vihreän pituus on jalankulkijoille hyvin tärkeä asia.

    Näkemättä kyseistä valoristeystä Sane kommentoi, että Parolantien ja Torikadun risteyksen liikennevalojen yhdeksän sekunnin pituinen jalankulkijan vihreä valo on juuri sopivan mittaisen rajoilla.

    – Kymmenkunta sekuntia on jalankulkijalle minimi vihreässä ja sen alle ei pitäisi mennä. Jos jalankulkijoissa on paljon lapsia, niin silloin vihreän pitäisi olla jopa pikkuisen pitempikin, kertoo Sane.

    Jalankulkijalla tulee olla riittävän pitkä kadun ylitysaika

    – Jokaisen mielestä punainen on aina liian pitkä ja vihreä liian lyhyt, naurahtaa Sane.

    Liikennevalosuunnittelussa on Sanen mukaan lähtökohtana se, että jalankulkijalla tulee olla riittävän pitkä kadun ylitysaika.

    – Jos on hyvin kapea suojatie, niin kuin tässä kerrotussa tapauksessa, kymmenkunta sekuntia riittää. Mutta jos on leveä katu, niin silloin tarvitaan 20-25 sekuntia.

    Asiantuntija Kari Sane korostaa kuitenkin, että jalankulkijan vihreän valon sammumisen jälkeen liikennevaloihin on aina ohjelmoitu suoja-aika. Sen aikana jalankulkijan on laskettu ehtivän poistua ajoradalta.

    – Tässä tapauksessa, kun on kapea suojatie, suoja-aika on noin 5-6 sekuntia, mutta se voi olla jopa 20-25 sekuntia. Joissakin tapauksissa käytetään vähän pidemmillä suojateillä vilkkuvaa vihreää, joka on ennakkomerkki siitä, että kohta alkaa vihreä vaihtua punaiseksi, kertoo Sane.

    Pieni koululainen haluaa noudattaa sääntöjä

    Teiden ylitykset ovat vaaranpaikkoja verkkaan kulkeville liikkujille, kuten lapsille ja vanhuksille. Hitaasti etenevälle käy usein niin, että valo ehtii vaihtua, kun katua vasta ollaan ylittämässä. Yhteyspäällikkö Leena Piippa Liikenneturvasta pohtiikin, että jalankulkuvalon vaihtuminen punaiseksi kesken kadunylityksen antaa erityisesti lapsille ristiriitaisia signaaleja.

    Lapset luottavat aikuisiin, ja etenkin alakouluikäiset haluavat noudattaa oppimiaan sääntöjä. Leena Piippa

    – Lapset luottavat aikuisiin, ja etenkin alakouluikäiset haluavat noudattaa oppimiaan sääntöjä, sanoo Piippa.

    Seminaarin koulun ekaluokkalaisetkin ovat juuri oppineet liikennesäännöt. Vihreän valon vaihtuminen kesken tien ylityksen onkin lapsille hämmentävää.

    – Tulee vähän kurja olo, kun ei ehdi yli ennen kuin liikennevalot ovat vaihtuneet, kertoo Ellen Korte.

    Mitä sitten pitää tehdä, jos valo vaihtuu kesken tien ylittämisen? Vastaus tulee nopeasti:

    – Jäädään vaikka sille jutulle, joka on siellä keskellä ja jos sitä ei ole, niin mennään nopeasti tien yli, selittää Aamu Aitasalo.

    Hitaat eivät ehdi rauhassa tien yli

    Opettajien mukaan nopeasti vaihtuvista vihreistä valoista on keskusteltu myös luokassa.

    – Lapset itse ovat kertoneet, että he menevät juoksemalla tien yli, että he ehtivät molemmat pätkät. Se on tietysti itsessään jo turvallisuusriski, kun pieni lapsi kaukaa näkee valon vihreänä ja lähtee juoksemaan ja yrittää ehtiä yli, kertoo luokanopettaja Mira Parikka.

    Oppilasryhmien kadun ylityksiin tarvitaan useammat vihreät valot.Timo Leponiemi / Yle

    Huoli liian nopeasti vaihtuvista jalankulkuvaloista on varsin yleinen. Liikenneturva kysyi toukokuussa 2017 kansalaisten mielipidettä väittämään ”vihreä valo palaa usein liian lyhyen ajan, niin että hitaat kävelijät eivät ehdi rauhassa tien yli”. Reilusta tuhannesta vastaajasta 66 prosenttia oli täysin tai osittain samaa mieltä. Hitailla kävelijöillä viitataan sekä lapsiin että vanhuksiin.

    Ammattiautoilija: ei auta katsoa vain vihreitä

    Hämeenlinnalainen ammattiautoilija Simo Vuorenpää käynnistää autonsa möreän moottorin ja kääntyy rauhallisesti tallin pihasta tielle.

    Korkean auton kopista liikenteen näkee paremmin kuin matalasta henkilöautosta, mutta tarkkana kuskin on syytä olla. Kuorma-autosta katsellessa jää useita katvealueita.

    Auonkuljettaja Simo Vuorenpää ajaa 250 km yhden työvuoron aikana.Kati Turtola / Yle

    – Kyllähän täältä näkee pidemmälle ja peilit ovat isot ja niistä näkee taaksepäin, mutta peilien kuorien taakse ei näe.

    On hyvinkin mahdollista, että jalankulkija on vielä siinä ajoradalla, kun saisi autolla jo mennä. Simo Vuorenpää

    Vuorenpää kritisoi kotikaupunkinsa liikennevaloja vihreän aallon puuttumisesta.

    – Kyllä vihreä aalto Hämeenlinnassa on toiveunta. Parit valot pääsee ajamaan läpi, mutta ainakin kuorma-autolla pysähtyy kyllä kolmansiin valoihin. Eivät ne ajat toimi ainakaan kuorma-autolla ajaessa ollenkaan.

    Ammattiautoilija on huomannut, että toisinaan jalankulkijat joutuvat ylittämään kadun varsin nopeilla vihreillä. Sellaisissa paikoissa kuorma-autonkuljettaja on automaattisesti erityisen tarkkana.

    – Ei auta katsoa vain vihreitä. On hyvinkin mahdollista, että jalankulkija on vielä ajoradalla, kun saisi autolla jo mennä. Kyllä siinä täytyy hereillä olla, pohtii Vuorenpää.

    Mitä tehdä, jos on huolissaan lapsensa koulutiestä?

    Hämeenlinnassa liikennevalojen tekniikka on ulkoistettu. Kaupunkirakennejohtaja Tarja Majuri kertoo puhelimessa, että konsulttiyrityksen palveluita liikennevaloasiassa ostetaan aina silloin, kun on tarvetta.

    Liikennevalojen toiminnasta on Hämeenlinnassa hankala saada vastauksia. Useat virkamiehet kertovat, että parhaillaan kaupungissa eletään ”liikennevalojen suhteen välitilassa” eikä kaupungilla ole tällä hetkellä liikennevalo-osaamista.

    Pitkäaikainen liikennevaloista vastannut liikennesuunnittelija on juuri jäänyt eläkkeelle, eikä uusi vielä ole aloittanut työtään, kerrotaan kaupungilta.

    Asiantuntija Kari Sanen mukaan liikennevalotekniikan ulkoistaminen on yleistä pienissä kaupungeissa, sillä liikennevalojen suunnittelutyö on vaativa tehtävä.

    Liikennettä seurataan erilaisilla ilmaisimilla

    Kari Sane kertoo, että autoliikenteen vihreän pituutta säädellään jo nyt lähes kaikissa Suomen liikennevaloissa erilaisilla ilmaisimilla. Autoliikenteen ilmaisimet ovat ajoradan alla olevia induktiosilmukoita.

    Lisäksi on olemassa myös infrapuna- ja tutkalaitteita. Esimerkiksi jalankulkijan ilmaisimet ovat tällaisia tutkalaitteita. Ne havaitsevat molempiin suuntiin kulkevat jalankulkijat, mutta eivät havaitse seisahtunutta jalankulkijaa.

    Sanen mukaan liian lyhyiden vihreiden valojen pulmaan on olemassa useita erilaisia ratkaisuja.

    – Ihan uutta tekniikkaakin voi tuoda mukaan. Myös jalankulkijoita voidaan näillä ilmaisimilla havaita ja meillä Helsingissä on yhä paljon sellaisia risteyksiä, joissa esimerkiksi koululaisillekin pidennetään vihreitä tarpeen mukaan. Kyllä siihen mahdollisuuksia on, vakuuttaa Kari Sane.

    Ekaluokkalainen osaa jo odotella

    Yksi Parolantien vakituisista ylittäjistä on Otso Isotalo. Hän painaa tottuneesti liikennevalojen jalankulkijan nappulaa, odottaa kumppareissaan rauhassa valon vaihtumista ja astelee sitten ajoradalla.

    Otso Isotalo kulkee joka päivä yksin Parolantien yli. Äiti ja isä ovat opettaneet ekaluokkalaiselle liikennesääntöjä, eikä autojen seassa kulkeminen pelota.

    Otso on huomannut, että välillä vihreä valo on tosi nopea.

    – Se on ärsyttävää, hän tokaisee.

    Toisinaan suojatien vieressä on odotettava pitkältä tuntuva aika, ennen kuin vihreä valo antaa ylitysluvan. Poika tietää, että silloin on vain oltava kärsivällinen.

    – Mitäs sitten teet, kun odotat?

    – No, odotan vaan, toteaa Otso Isotalo.

    Nuoret ja kaupunkilaiset innostuivat lähettämään tietoja leipurin aarteistaan: leipäjuurella voi olla ikää jopa yli 300 vuotta

    Nuoret ja kaupunkilaiset innostuivat lähettämään tietoja leipurin aarteistaan: leipäjuurella voi olla ikää jopa yli 300 vuotta


    Tästä on kyseLuonnonvarakeskus Luke on saanut eri puolilta Suomea noin 140 ilmoitusta vanhoista leipäjuurista eli raskeistaIlmoitetuista ruistaikinajuurista lähes kaikki ovat yli viisikymppisiä, mutta joukossa on myös useita yli 100-vuotiaita...

    Tästä on kyseLuonnonvarakeskus Luke on saanut eri puolilta Suomea noin 140 ilmoitusta vanhoista leipäjuurista eli raskeistaIlmoitetuista ruistaikinajuurista lähes kaikki ovat yli viisikymppisiä, mutta joukossa on myös useita yli 100-vuotiaita raskejaTutkijat haluavat selvittää esimerkiksi juurten hiivakantoja, maitohappopitoisuuksia, pH-arvoja ja sulavuutta sekä juuren tarinaa ja leivontaprosessiaYli 70-vuotiaista leipäjuurista voi lähettää vielä syyskuun ajan ilmoituksen Luonnonvarakeskukselle

    Eri puolilta Suomea on lähetetty Lukelle noin 140 ilmoitusta vanhoista leipäjuurista eli raskeista vastaukseksi tiedonkeruupyyntöön.

    Ilmoituksia on tullut eri puolilta Suomea ja etenkin vahvoista leipämaakunnista kuten Itä-Suomesta, Keski-Suomesta ja Savosta. Mutta myös Hämeestä on lähetetty yksittäisiä ilmoituksia. Leipäjuurta käytetään ainakin Lopella, Tammelassa, Humppilassa ja Forssassa.

    Luonnonvarakeskuksen tutkija Maarit Heinonen Jokioisilta kertoo, että ilmoituksia tuli aika paljon Etelä-Suomen kaupungeista ja nuorilta ihmisiltä. Erityinen leipäjuurikeskittymä on Heinosen mukaan Kouvolassa, missä leipäjuuria etsitään aktiivisesti.

    Maarit Heinosen mukaan oli yllätys, kuinka paljon vielä aktiivisessa leivonnassa olevia ruistaikinajuuria on Suomessa. Niitä lienee vielä enemmänkin, sillä Luke ei varmaankaan onnistunut tavoittamaan kaikkia leipäjuuren käyttäjiä.

    – Kotileipurit ovat tosi aktiivisia ylläpitämään juuria. Heidän joukossaan on myös uusia nuorempia henkilöitä, jotka ovat tosi kiinnostuneita juurista ja hapanleipäleipomisesta.

    Vanha leipäjuuri on arvokas

    Lukelle ilmoitetuista ruistaikinajuurista lähes kaikki ovat yli viisikymppisiä, mutta joukossa on myös useita yli 100-vuotiaita raskeja.

    – Perimätieto kertoo useammastakin juuresta, että se saattaa olla vieläkin vanhempaa kuin 1800-luvulta. Meillä on esimerkiksi Konnevedeltä leipäjuuri, josta kerrotaan, että siitä on leivottu samassa talossa ainakin 1700-luvulta lähtien.

    Leipäjuuret ovat Maarit Heinosen mukaan olleet maatiloille arvokkaita ja ne on haluttu pitää tallessa.

    – Niistä ei ole luovuttu. Niitä on toki jaettu muillekin, mutta on haluttu pitää oman talon juurta tiinussa.

    Leivontakokeita laboratoriossa

    Luke ja Hämeen ammattikorkeakoulu aloittivat tiedonkeruun jo viime vuonna. Vaikka varsinainen leipäjuuritietojen keräys on loppunut, niin varsinkin yli 70-vuotiaista leipäjuurista voi lähettää vielä syyskuun ajan ilmoituksen Luonnonvarakeskukselle.

    Tutkija Maarit Heinonen kertoo, että nyt ilmoitukset on koottu yhteen. Muutaman viikon sisällä niistä valitaan sellaiset juuret, joista pyydetään näytteitä tutkittavaksi.

    Niistä tutkitaan muun muassa villihiivoja ja tehdään leivontakokeita laboratorioissa. Happamuus on ollut kotileipureille todella tärkeä asia, tietää Heinonen.

    Luken tutkimuskohteina ovat leipäjuurien mikrobiologiset ominaisuudet ja makuerot. Taikinan hapattamisen ansiosta leipä säilyy hyvin ja sen ravintoarvo paranee.

    Susi lopetettiin poliisin määräyksellä Hämeenlinnan Rengossa

    Susi lopetettiin poliisin määräyksellä Hämeenlinnan Rengossa


    Tiistaina illalla puoli kahdeksan maissa ammuttiin aikuinen naarassusi Hämeenlinnan Rengossa. Susi lopetettiin Rengon sahan takana sijaitsevassa maastossa. Komisario Rauno Piispa Hämeen poliisista kertoo, että suden lopetuksessa poliisi sai apua. –...

    Tiistaina illalla puoli kahdeksan maissa ammuttiin aikuinen naarassusi Hämeenlinnan Rengossa. Susi lopetettiin Rengon sahan takana sijaitsevassa maastossa.

    Komisario Rauno Piispa Hämeen poliisista kertoo, että suden lopetuksessa poliisi sai apua.

    – Riistanhoitoyhdistyksen kanssa on suurriistavirka-apusopimukset eli tehtävä kuuluu poliisille, mutta siihen pyydetään riistanhoitoyhdistyksen apua.

    Sutta karkotettu useasti

    Kyseinen iso, vaalea eläinyksilö on pyörinyt varsinkin Rengon taajamassa ja sen liepeillä parisen vuotta. Sitä on karkotettu useasti loitommalle rakennetusta ympäristöstä Hämeen poliisilaitoksen päätöksellä. Viimeisimmät karkotukset on tehty nyt syyskuussa, kertoo komisario Rauno Piispa.

    Yksinään liikkunut susi jäi usein kiertelemään tai makaamaan näkösälle ja lähistölle ihmisen kohdatessaan. Susihavaintoja oli tehty 10-tien molemmin puolin, kertoo Piispa.

    – Ihmiset olivat olleet perunannostossa ja susi makaili toisella puolella tietä. Konemies on ollut töissä kaivinkoneella tai kuorma-automiehet lastauksen yhteydessä, he eivät ole meinanneet uskaltaa tulla kopista ulos. Tässä on ollut kymmeniä kohtaamisia kahden vuoden aikana.

    Pihavierailut lähes päivittäisiä

    Viime aikoina suden käyttäytyminen oli muuttunut lajityypillisestä ihmisiä karttelevasta villieläimestä röyhkeämpään suuntaan, kerrotaan Hämeen poliisin tiedotteessa. Susi lähestyi pelottomasti varsinkin lemmikkejään, isojakin koiria, ulkoiluttavia ihmisiä.

    Pihavierailut eli käynnit alle 100 metrin päässä asuin- tai tuotantoeläinrakennuksesta olivat tälle yksilölle lähes päivittäisiä, kerrotaan tiedotteessa.

    – Ihmisen ja suden kohtaamisista on tullut ilmoituksia todella runsaasti, sanoo komisario Piispa.

    Käyttäytymisensä vuoksi tätä sutta voitiin pitää perustellusti vaarallisena ihmisten hengelle ja terveydelle, minkä vuoksi susi päätettiin lopettaa. Lopettamismääräys on Rauno Piispan allekirjoittama.

    Suden raato on lähetetty Eviralle Ouluun tutkittavaksi.

    Homekoirista tuli asuntokaupan muoti-ilmiö: ostaja hakee turvaa ja välittäjä pelkää alalle tulevia helppoheikkejä

    Homekoirista tuli asuntokaupan muoti-ilmiö: ostaja hakee turvaa ja välittäjä pelkää alalle tulevia helppoheikkejä


    Vinkkejä homekoiran käyttöönTarkista, että homekoirayrittäjä kuuluu alan yhdistykseen.Homekoiran koulutus kestää ainakin puolitoista vuotta, ja se on koulutettu työoloissa.Tutkimuksessa käytetään yleensä ainakin kahta...

    Vinkkejä homekoiran käyttöön

    Tarkista, että homekoirayrittäjä kuuluu alan yhdistykseen.

    Homekoiran koulutus kestää ainakin puolitoista vuotta, ja se on koulutettu työoloissa.

    Tutkimuksessa käytetään yleensä ainakin kahta koiraa.

    Hämeenlinnalainen Shamil Seifulla etsi perheelleen omakotitaloa vuoden ajan. Matkan varrelle osui muun muassa kiinteistönvälittäjä, jonka mielestä kuntotarkastusta ei kannata käyttää. Erään kohteen hinta putosi 150 000 euroa sinä aikana, kun Seifullan perhe katseli taloja.

    Vihdoin sopiva koti löytyi, mutta siellä oli ollut kosteusvaurioita, jotka oli korjattu. Shamil Seifulla halusi kuitenkin paikalle vielä homekoirat, koska vaurioiden kunnollinen korjaaminen haluttiin tarkastaa.

    Halusin, että homekoira varmistaa kaiken ja oma päätöksentekoni helpottui. Shamil Seifulla

    – Itse ajattelin, että se on halpa vakuutus. Jos sitä hometta kuitenkin löytyy, niin mikään vakuutus ei sitä korvaa. Halusin, että homekoira varmistaa kaiken, ja oma päätöksentekoni helpottui.

    Jos homekoirat olisivat ilmaisseet homeen hajua vielä korjaustenkin jälkeen, olisivat talokaupat peruuntuneet.

    – Ehdottomasti. En olisi ottanut pienen lapsen isänä sellaista riskiä, että kodissa olisi ollut homeongelmaa, sanoo Seifulla.

    Ostajat ovat kiinnostuneita homekoirista

    Maria Pakkanen on päätoiminen homekoirayrittäjä. Hänen asiakkaistaan jo yli puolet on asunnon ostajia. Hänen mukaansa koulutettu yrittäjä tuntee rakennustekniikkaa- ja fysiikkaa. Koirien täytyy olla tasotestattuja, ja haitallinen home täytyy löytää remonttihajujenkin keskeltä.

    – On tärkeää, että koira on koulutettu työtä vastaavissa olosuhteissa. Pelkkä hajuerottelumenetelmän käyttäminen ei riitä. Oikeissa kohteissa voi olla esimerkiksi ääniä, alustoja, liikettä tai hajuja mukana. Koiran pitää osata etsiä ja löytää homeenhaju niistä huolimatta, sanoo Maria Pakkanen Hämeen Homekoirista.

    Doora, Ruusa ja Nalli valmiina palvelukseen! Homekoiran peruskoulutus kestää puolitoista vuotta ja työkoiraksi oppii vain työskentelemällä työtä vastaavissa olosuhteissa.Heidi Kononen / Yle

    Erilaisia homelajeja on satoja, eivätkä kaikki niistä ole ihmiselle vaarallisia. Koirat on koulutettu etsimään kahtakymmentä hometyyppiä, jotka voivat kertoa mahdollisesta kosteusvauriosta. Koulutettu homekoira etsii rakenteellisia piilovaurioita ilman, että rakenteita avataan.

    – Ammattitaitoisessa tarkastuksessa käytetään yleensä kahta koiraa, kertoo Pakkanen.

    Homekoira ei ole pomminvarma

    Homekoiran vahvuuksista on näyttöä, mutta pomminvarma menetelmä se ei ole. Shamil Seifulla ei luottaisi talokaupassa pelkkään homekoiratarkistukseen. Asuntoa ostavan kannattaa hänen mielestään teettää sekä kuntotarkastus että homekoiratarkastus.

    Samaa suosittelee myös homekoirayrittäjä. Homekoira on hyvä alkutarkastusmenetelmä, jonka perusteella mahdolliset ongelmakohdat tutkitaan rakenteita avaamalla.

    Koira tekee aistinvaraisen mittauksen siinä hetkessä. Maria Pakkanen

    Koira tekee aistinvaraisen mittauksen siinä hetkessä. Jos kosteusongelman puitteet ovat otolliset, se voi paisua ongelmaksi muutamassa viikossa.

    – Joskus ilmavirtaukset voivat kuljettaa hajua kauemmas itse vauriokohdasta tai vaurio on esimerkiksi yläpohjassa. Silloin koira ei saa välttämättä vainua siitä, sanoo Maria Pakkanen

    Homekoiratarkastuksessa asiakas voi olla mukana. Asiakas näkee että koiria ei pakoteta tai ohjata, vaan ne saavat tehdä työnsä itsenäisesti, kertoo Pakkanen.

    – Tarkastuksen jälkeen asiakas saa kohteesta kirjallisen raportin. Jos myöhemmin asuntokaupassa tulee riitatilanne kosteusvaurioiden osalta, raportti on yksi näyttö muiden joukossa mutta ei määräävä tekijä.

    Kiinteistönvälittäjien kiinnostus vaihtelee

    Kiinteistönvälittäjä Kaisa Liskin mukaan homekoirista on tullut alalle muoti-ilmiö. Parhaimmillaan sekä ostajan että myyjän oikeusturva paranee. Pahimmillaan yksi asunto voi leimautua vuosien ajaksi pelkäksi homekämpäksi.

    – Jos homekoirayrittäjä ei ole ammattilainen, raportissa voi lukea vaikka että "koko lattia on purettava". Sen jälkeen asuntoa ei osta enää kukaan. Liikkeellä on yllättävän paljon ostajia, jotka luottavat pelkkään homekoiraan, sanoo Liski.

    Liikkeellä on yllättävän paljon ostajia, jotka luottavat pelkkään homekoiraan. Kaisa Liski

    Kiinteistönvälitysalan keskusliitto ei ole antanut välittäjille ohjeita homekoirien käytöstä. Liitosta todetaan, että se on ostajan ja myyjän välinen asia.

    Kiinteistönvälitykseen on tullut mukaan siis uusi yrittäjä: homekoirat. Kaisa Liski toivoo, että alan huonomaineisia yrittäjiä saataisiin kuriin lainsäädännöllä.

    – Ammattitaidottomuutta on sekä välittäjissä, kuntotarkastajissa että homekoirayrittäjissäkin. Alan toimijoiden voimakkaan kasvun vuoksi pitää luoda lailla suitsittu kriteeristö niin ostajan kuin myyjänkin turvaksi, sanoo kiinteistönvälittäjä Kaisa Liski.

    Toivola siirtää kirjansa Helsinkiin – taustalla kulukorvausepäselvyydet

    Toivola siirtää kirjansa Helsinkiin – taustalla kulukorvausepäselvyydet


    Kansanedustaja Jani Toivola (vihr.) kertoo Facebook-sivuillaan siirtävänsä kirjansa Helsinkiin ja Helsingistä tulevan hänen pysyvän asuinpaikkansa. Riihimäen asunnon hän kertoo jäävän vapaa-ajan käyttöön ja sen kustannusten siirtyvän...

    Kansanedustaja Jani Toivola (vihr.) kertoo Facebook-sivuillaan siirtävänsä kirjansa Helsinkiin ja Helsingistä tulevan hänen pysyvän asuinpaikkansa.

    Riihimäen asunnon hän kertoo jäävän vapaa-ajan käyttöön ja sen kustannusten siirtyvän hänen omalle vastuulleen.

    Hän perustelee toimivansa näin, koska haluaa säilyttää luottamuksen työtään kohtaan.

    Toivola sanoo keskustelleensa tiistaina eduskunnan hallintojohtajan kanssa ja saaneensa vahvistuksen sille, että hänen asumisjärjestelyihin liittyvä toimintansa on ollut lainmukaista ja ilmoituksensa vastaavaan eduskunnan vaatimuksia.

    Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen kommentoi asiaa Yle Uutisille sanoen, ettei ryhmällä ole mandaattia puuttua asiaan ja Toivola on selvittänyt asian eduskunnan hallintojohtajan kanssa.

    – Tämänkaltaiset asiat on selvitettävä aina edustajan ja eduskunnan välillä, Toivola on toiminut sääntöjen mukaisesti, Mikkonen toteaa.

    Toivolan asumisjärjestelyt nousivat esiin Iltalehden uutisoitua, että hän nostaa korotettua kulukorvausta Riihimäellä asumisensa vuoksi.

    Toivolalle on maksettu 1 315,75 euroa korotettua kulukorvausta kuukaudessa. Korotuksen osuus asumiskulukorvauksesta on 328,94 euroa kuukaudessa. Helsingistä ja Uudeltamaalta valitut, alle 30 kilometrin päässä asuvat kansanedustajat saavat kulukorvausta 986,81 euroa kuukaudessa.

    Lue lisää:

    IL: Kansanedustaja Jani Toivola nostaa eduskunnalta korotettua kulukorvausta Riihimäen asunnosta, asuu silti Helsingissä

    IL: Kansanedustaja Jani Toivola nostaa eduskunnalta korotettua kulukorvausta Riihimäen asunnosta, asuu silti Helsingissä

    IL: Kansanedustaja Jani Toivola nostaa eduskunnalta korotettua kulukorvausta Riihimäen asunnosta, asuu silti Helsingissä


    Helsingissä asuva vihreiden kansanedustaja Jani Toivola on ilmoittanut eduskunnan hallinto- ja palveluosastolle asuvansa vakituisesti Riihimäellä, jonka perusteella hänelle maksetaan korotettua kulukorvausta, kertoo Iltalehti. Helsingistä valitut...

    Helsingissä asuva vihreiden kansanedustaja Jani Toivola on ilmoittanut eduskunnan hallinto- ja palveluosastolle asuvansa vakituisesti Riihimäellä, jonka perusteella hänelle maksetaan korotettua kulukorvausta, kertoo Iltalehti.

    Helsingistä valitut kansanedustajat ja alle 30 kilometrin päässä eduskuntatalosta asuvat Uudeltamaalta valitut kansanedustajat saavat kulukorvausta 986,81 euroa kuukaudessa.

    Uudenmaan vaalipiiristä eduskuntaan noussut Toivola on kirjoilla Riihimäellä sijaitsevassa omistamassaan asunnossa, joka sijaitsee yli 30 kilometrin päässä eduskuntatalosta.

    Siksi Toivolalle on maksettu 1 315,75 euroa korotettua kulukorvausta kuukaudessa. Korotuksen osuus kulukorvauksesta on 328,94 euroa kuukaudessa.

    Iltalehden mukaan eduskunta on maksanut korotettua kulukorvausta Toivolalle huhtikuusta 2016 lähtien. Yhteensä Toivola on saanut korotusta 9 210,32 euroa.

    Koti Helsingissä, Riihimäen asunto tyhjänä

    Toivolan Riihimäen asunnon naapurit kertoivat Iltalehdelle, että kansanedustaja ei ole asunut talossa pariin vuoteen.

    Iltalehden haastatteleman kiinteistönvälittäjän mukaan Toivolan asunto on tyhjillään. Välittäjä kertoi, että asunto on ollut myynnissä parisen vuotta.

    Jani Toivola kertoi Iltalehdelle, että hänellä ja hänen tyttärellään on kaksi kotia, joista toinen sijaitsee Helsingissä ja toinen Riihimäellä.

    – Meillä on ollut virallinen väliaikainen osoite Helsingissä ja tätä myöten toinen koti Helsingissä, Toivola sanoi Iltalehdelle.

    Lehti kertoo, että Väestörekisterikeskuksen mukaan Toivolalla ei ole virallista väliaikaista osoitetta Helsingissä, vaan ainostaan osoite Riihimäellä.

    Yle ei tavoittanut Jani Toivolaa kommentoimaan Iltalehden uutista.

    Aurinkosähkö lisääntyy Suomessa kovaa vauhtia, kun yritykset investoivat tuhansien paneelien voimaloihin –

    Aurinkosähkö lisääntyy Suomessa kovaa vauhtia, kun yritykset investoivat tuhansien paneelien voimaloihin – "Vasta alkusoittoa", sanoo asiantuntija


    Tästä on kyseEtenkin kaupanalan yritykset panostavat nyt aurinkosähköön.Suomen suurimpia aurinkosähkön tuottajia ovat S- ja K-ryhmä.Aurinkosähkön määrää kasvaa Suomessa nopeasti, mutta tahti on naapurimaita jäljessä.Hämeenlinnassa...

    Tästä on kyseEtenkin kaupanalan yritykset panostavat nyt aurinkosähköön.Suomen suurimpia aurinkosähkön tuottajia ovat S- ja K-ryhmä.Aurinkosähkön määrää kasvaa Suomessa nopeasti, mutta tahti on naapurimaita jäljessä.

    Hämeenlinnassa kauppakeskus Goodmanin katolla tuulee, mutta syyskuun lämpö on lempeä. Katolla aurinkoa tervehtii 2 000 paneelia, jotka keräävät sen energiaa nyt toista kuukautta.

    Elokuun puolivälissä käyttöön otettu voimala tuotti ensimmäisen kuukauden aikana sähköä keskikokoisen omakotitalon vuotuisen kulutuksen verran. Kauppakeskuksen sähköntarpeesta se vastasi vain murto-osaa.

    Vuodessa voimalan toivotaan kattavan sähkönkulutuksesta noin seitsemän prosenttia, kertoo Goodmanin kauppakeskusjohtaja Eeva Jauro.

    – Aurinkosähköä käytetään tällä hetkellä ilmastointiin ja lämmitykseen, jotka ovat meidän suurimpia sähkönkuluttajia.

    Goodmanin kauppakeskusjohtaja Eeva Jauro.Lauri Rautavuori / YleAsiantuntija: energiapolitiikka jarruttaa kehitystä

    Viime vuonna verkkoon kytketyn aurinkosähkön teho oli noin 70 megawattia. Tänä vuonna sen arvioidaan nousevan 150 megawatin tuntumaan.

    Suomessa on sähkötuotantokapasiteettia yhteensä yli 17 000 megawattia (Energiavirasto), eli aurinkosähkön osuus on vielä marginaalinen, alle prosentin. Aurinkosähkön määrä on kuitenkin vähintään kaksinkertaistunut joka vuosi vuodesta 2014 alkaen.

    Myös omakotitalouksien aurinkointo on lisääntynyt, mutta nousukiito on tällä hetkellä pitkälti isoja voimaloita tilaavien yritysten ansiota, kertoo Aalto-yliopiston Finsolar-hanketta vetävä Karoliina Auvinen.

    – Hyötysuhteet ovat parantuneet ja järjestelmien hinnat tulleet alas. Takaisinmaksuajat ovat vielä pitkiä, mutta kun hyöty lasketaan koko investoinnin elinkaarelta, se on taloudellisesti järkevää, Auvinen selittää.

    Työ- ja elinkeinoministeriö tukee yrityksiä uusiutuvan energian projekteissa. Aurinkosähköhankkeen kuluista ministeriö maksaa tällä hetkellä keskimäärin 25 prosenttia.

    Goodmanin voimalan siniset ja ruutukuvioiset paneelit makaavat katolla ryppäissä. Suomalainen toimittaja Solnet Green Energy optimoi paneelien sijainnit niin, että auringosta saatava hyöty maksimoituu.Lauri Rautavuori / Yle

    Kauppakeskusten tarpeisiin aurinkosähkö istuu erityisen hyvin.

    – Niitä jäähdytetään kesällä, ja ne saavat isostakin aurinkovoimalasta helposti kaiken hyödyn itselleen, Auvinen sanoo.

    Vaikka aurinkosähkö lisääntyykin, Suomi laahaa naapureitaan jäljessä. Esimerkiksi Tanskassa hätyytellään jo tuhannen megawatin aurinkotehoa.

    Auvisen mukaan syy tähän on Suomen energiapolitiikka. Esimerkiksi kerros- ja rivitaloasujat eivät toistaiseksi voi hyötyä aurinkoenergiasta.

    – Hankinta on vielä aika pientä, mutta tämä on vasta alkusoittoa, Karoliina Auvinen puhuu.

    ”Investointina tämä on todella pitkä”

    Hämeenlinnan Prisman katolla on vielä avaraa, mutta tuhannet paneelit odottavat asennusta. Pian nekin katsovat taivaalle aurinkoa tervehtien.

    Yhteensä noin 2 700 paneelin voimalasta tulee hieman Goodmanin vastaavaa isompi. Täystehoisena se vastaisi noin 25 omakotitalon sähkötarpeita.

    Lauri Rautavuori / Yle

    Hämeenlinnan Prisma tavoittelee, että aurinko kattaa sen vuosittaisesta sähkönkulutuksesta 10–15 prosenttia. Kesäpäivinä paneelivoimala voi täyttää jopa 50 prosenttia kauppakeskuksen sähköntarpeesta.

    – Investointina tämä on todella pitkä. Laskennallinen takaisinmaksuaika on 10–15 vuotta, kertoo Osuuskauppa Hämeenmaan tekninen isännöitsijä Hannu Tauriainen.

    S-ryhmä tiedotti keväällä, että siitä tulee uusien voimaloidensa myötä Suomen suurin aurinkosähkön tuottaja. Hämeenmaa on osa S-ryhmää.

    Hämeessä myös Lahden Launeen ja Riihimäen Prismat saavat katoilleen tuhansia paneeleita syksyn aikana.

    Ei pelkän rahan tähden

    Hannu Tauriaisen mukaan S-ryhmän tavoitteena on, että sen voimaloiden yhteenlaskettu tuotantoteho nousee tänä vuonna 10 megawattiin. Se on iso siivu koko Suomen aurinkosähköstä.

    Pitkän aikavälin säästö energiakuluissa ei ole ainoa syy, miksi yritykset rakentavat voimaloita. Aurinkosähkö on hyväksi myös imagolle ja askel kohti päästötavoitteita.

    Aurinkosähkö on luonnollinen askel kohti päästötavoitteita, sanoo osuuskauppa Hämeenmaan tekninen isännöitsijä Hannu Tauriainen.Lauri Rautavuori / Yle

    – Ympäristöystävällisyys on osa toimintaamme. Siinä mielessä voimala on luonnollinen jatkumo tälle. Totta kai imago on tärkeä asia, Tauriainen sanoo.

    S-ryhmä tavoittelee vähentävänsä hiilidioksidipäästöjä miljoonalla tonnilla vuoteen 2030 mennessä. Aurinkosähköön panostaminen on osa tätä hanketta.

    Myös K-ryhmällä on kattava aurinkosähkön voimalaverkosto. K-kauppojen katoilla on jo reilusti toistakymmentä voimalaa. Lidl puolestaan tiedotti äskettäin lisäävänsä oman aurinkosähkön tuotantoa rakennuttamalla kuusi uutta voimalaa, joissa on yhteensä yli 1 500 paneelia.

    Tiedätkö, kuka vaikuttaa lätkäsuosikkisi taustalla? Yle selvitti kaikkien liigajoukkueiden hallitusten kokoonpanot

    Tiedätkö, kuka vaikuttaa lätkäsuosikkisi taustalla? Yle selvitti kaikkien liigajoukkueiden hallitusten kokoonpanot


    Miesten jääkiekon SM-liigajoukkueiden hallitukset ovat vahvasti miesvoittoisia. 15 joukkueen 83 hallitusjäsenestä vain kaksi on naisia: Tapparan Sirkka Hagman ja JYPin Sari Rito. Molemmat heistä kuuluvat myös joukkueidensa omistajiin. Yle selvitti...

    Miesten jääkiekon SM-liigajoukkueiden hallitukset ovat vahvasti miesvoittoisia. 15 joukkueen 83 hallitusjäsenestä vain kaksi on naisia: Tapparan Sirkka Hagman ja JYPin Sari Rito. Molemmat heistä kuuluvat myös joukkueidensa omistajiin.

    Yle selvitti kaikkien 15 liigajoukkueen hallitusten jäsenten taustat ja sidonnaisuudet. Suurin osa jäsenistä on liikemiehiä, joille liigajoukkueen hallituksessa istuminen ei ole ainoa luottamustoimi.

    Voit siirtyä suoraan oman joukkueesi tietoihin yllä olevasta pudotusvalikosta tai tankata kaikkien joukkueiden tiedot alta löytyvästä listasta.

    HIFK

    Pelaajabudjetti 3,25 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 9,9 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Jukka Valtanen

    Korvasi potkut saaneen Pentti Matikaisen vuonna 2008, kun HIFK oli konkurssin partaalla. Toimii myös Jääkiekkoliiton liittovaltuuston varapuheenjohtajana. On työskennellyt aiemmin Elisassa ja Lorealilla.

    Hallituksen puheenjohtaja Timo Everi

    On ollut mukana kehittämässä jääkiekon mestarien liigaa CHL:ää ja on myös CHL:n hallituksen jäsen. Puuhannut monitoimiareenaa Helsinkiin, Turkuun, Jyväskylään ja Ouluun.

    Leo Bensky

    Maahantuontia ja tukkukauppaa harjoittavan perheyritys Oy Anglo-Nordic Ab toimitusjohtaja. Tuli HIFK:hon sijoittajaksi vuonna 2008 seuran talousahdingon aikana, kun HIFK järjesti osakeannin.

    Gustaf Björnberg

    Tuli myös HIFK:n omistajaksi seuran kannalta surkeana vuonna 2008. Metsäteollisuusyhtiö Myllykosken (sittemmin myyty UPM:lle) omistajasuvun perijä.

    Alexander Lindholm

    Otava-konsernin toimitusjohtaja. Alma Media Oyj:n hallituksen jäsen.

    Kaj Swanljung

    Pikakuljetusyritys TNT Suomi Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Ammatiltaan asianajaja, joka on mukana useiden yritysten hallituksissa, esimerkiksi naantalilainen alkoholijuomiin keskittynyt Brinkhall Sparkling Oy.

    Harri Tuohimaa

    Handelsbanken Rahoitus Oyj:n toimitusjohtaja. Entinen jääkiekkoilija, joka on edustanut SM-liigassa Lukkoa ja HIFK:ta sekä Suomea Sarajevon olympialaisissa.

    HPK

    Pelaajabudjetti 1,75 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 5,37 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Antti Toivanen

    Työskennellyt aikaisemmin muun muassa kiinteistönvälittäjänä ja yritysrahoituspäällikkönä.

    Hallituksen puheenjohtaja Matti Vihervuori

    Ollut pitkään HPK-edustusjääkiekko ry:n hallituksessa. Ollut Hämeen Sanomien toimitusjohtaja.

    Jyrki Louhi

    Pelaajaurallaan HPK:n seuraikoni, jonka pelipaita on nostettu Hämeenlinnan jäähallin kattoon. KPMG:n erityisasiantuntija urheilujuridiikassa ja -verotuksessa.

    Mika Koskinen

    Länsi-Auton aluejohtaja.

    Mika Uutela

    Rakennussaneerausyhtiö MV Maalaus Oy:n toimitusjohtaja.

    Tapio Vekka

    Hallituksen puheenjohtaja ja toinen omistaja Vekka Liikenteessä. Kiinteistö- ja ruokapalveluita tarjoavan Tekmen toimitusjohtaja. Ollut aiemmin myös Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

    Ilves

    Pelaajabudjetti 2 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 5,4 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Risto Jalo

    Entinen liigapelaaja, joka on Ilveksen toimitusjohtaja jo toistamiseen. Autonvuokrausyritys Noble Team Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

    Hallituksen puheenjohtaja Jyrki Seppä

    Entinen SM-liiga- ja NHL-pelaaja. Asuu Savonlinnan Kerimäellä, jossa toimii lammastilansa Herttualan toimitusjohtajana.

    Timur Kärki

    Ohjelmistoyritysten Gofore ja Erofog Oy toimitusjohtaja.

    Esa Ranta-aho

    Belgiassa hevostalli ER-horsea pyörittävä toimitusjohtaja.

    Markku Pekkola

    Työskentelee talous- ja palkkahallinnon asiantuntijana Accountorissa ja istuu myös yhtiön hallituksessa.

    Mikkelin Jukurit

    Pelaajabudjetti 1,5 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 3,36 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Tuomas Muotka

    Hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja Kalevankankaan Areena Oy:ssa, jonka toimialaa on tapahtumien järjestäminen Jukurien kotihallilla Kalevankankaan jäähallilla. On myös jäähallilla toimivan Heimoravintolat Oy:n toimitusjohtaja. Pelannut Jukureissa juniorina.

    Hallituksen puheenjohtaja Jukka Toivakka

    Suomen jääkiekkoliiton hallituksen varapuheenjohtaja, toiminut myös Mestiksen puheenjohtajana. Toivakan suku on vaikuttanut Mikkelin yrityselämässä jo yli sata vuotta. Suku on ollut mukana muun muassa kauppakeskus Akselissa ja Mikkelin toriparkissa sekä vaikuttaneet kunnallispolitiikassa. Toivakan suvun omistama A. Toivakka Oy on yksi Keskon suurimmista osakkeenomistajista.

    Jukka Ahokas

    Mikkelin kaupunkilehden toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Lisäksi toimii monella toimialalla pelaavan JLV Investin toimitusjohtajana. Yrityksen toimialoiksi on ilmoitettu muun muassa lehtien julkaisutoiminta, mainostoimistopalveluiden tuottaminen ja kiinteistöjen omistaminen.

    Reijo Björkman

    On mukana Kalevankankaan Areenan ja Heimoravintoloiden hallituksissa. Vakuutusmeklari Meklaritalo-yrityksessä.

    Jyrki Larvanto

    Mikkeliläisen Kantolan Rengas Oy:n toimitusjohtaja ja omistaja. Yritys kuuluu Rengas Center -ketjuun. Osti Kantolan Renkaan koko osakekannan vuonna 2005.

    Kai Simola

    Toimitusjohtaja putki-, ilmanvaihto-, jäähdytys- ja erikoisurakointia tarjoavassa Star Expert Oy -yrityksessä. Sai vuonna 2015 Mikkelin kaupungin vuoden yrityspalkinnon.

    Heikki Viitikko

    Osti viime vuonna Jukureista 28 prosenttia. Kiinteistösijoittaja. Estate Oy -nimisen yrityksen toimitusjohtaja.

    JYP

    Pelaajabudjetti 2,4 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 8,2 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Aku Vallenius

    Jypin entinen pelaaja. Koiranruoka ja -tarvikeyritys Ryrys Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Jypin akatemiajoukkue D Teamin toimitusjohtaja, Jyväskylän Jäähalli Oyn hallituksen jäsen.

    Hallituksen puheenjohtaja Jukka Seppänen

    Toimii hallituksen jäsenenä tai puheenjohtajana yli kymmenessä kiinteistöosakeyhtiössä. Hallitusjäsenyyksiä lukuisssa muissakin eri alan firmoja. Seppäsellä on ollut sormensa pelissä Jypin kohdalla joko toimitusjohtajan tai hallituksen puheenjohtajan roolissa parikymmentä vuotta. Aiemmin hän oli koko Jypin suurin yksittäinen omistaja.

    Pekka Harvia

    Kuuluu Harvian saunasukuun. Paikka sekä vene- ja konekauppaan keskittyvän Jyväs-Marinen että uutta liikuntakeskusta Jyväskylään valmistelevan Jyväskylän Hippoksen kehitys Oyn hallituksessa.

    Heimo Viinanen

    On myös Jyväs-Marinen ja Jyväskylän Hippoksen kehitys Oyn hallituksessa, sekä kirjanpainoalan yritys Grano Oyn hallituksessa.

    Sari Rito

    Jypin hallituksen ainoa nainen. On myös kiinteistösijoitusyritys Rito Oyn toimitusjohtaja. Yritys toimi vaatealalla vuoteen 1998 saakka.

    Anssi Lyytinen

    Optikkoalalla. Toimii Dioptiria Oyn ja Virlans Oyn toimitusjohtajana.

    Esa Polas

    Istuu lukuisten asunto-osakeyhtiöiden hallituksissa. On puheenjohtaja kolmen eri alan yrityksen hallituksissa, muun muassa kuljetuspalveluita ja autokauppaa.

    Kalpa

    Pelaajabudjetti 1,9 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 6,9 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Toni Saksman

    Nostettiin toimitusjohtajaksi tappiollisen kauden 2012–2013 päätteeksi. Työskennellyt aiemmin tilitoimisto Pretax Kuopio Oyn toimitusjohtajana. Osakas ja hallituksen jäsen konsulttiyritys Javeco Oyssa, jossa työskentele konsulttina.

    Hallituksen puheenjohtaja Mika Sutinen

    Vuoden 2017 liikemies, entinen Mustin ja Mirrin toimitusjohtaja.

    Kyösti Karhunen

    Kuopiolaisen tavarataloketju Carlsonin toimitusjohtaja.

    Mikko Kuparinen

    Jääkiekkoliiton liittohallituksen jäsen ja Juniori-Kalpa ryn puheenjohtaja. Sijoittaja, sijoitusyhtiö Canelcon Capital Oyn toimitusjohtaja.

    Markus Pohjonen

    Rakennusbisneksessä mukana. Toimitusjohtaja kahdessa eri kuopiolaisessa rakennusfirmassa. Puheenjohtajana useissa taloyhtiöissä Kuopiossa. Kuopion vuoden nuori yrittäjä 2013.

    Jarmo Vidgrén

    Omistaa veljiensä kanssa metsäkoneyhtiö Ponssen ja toimii yrityksen myynti- ja markkinointijohtajana ja toimitusjohtajan varamiehenä. Ponsse on tukenut Kalpaa vuodesta 2004 asti.

    KOOKOO

    Pelaajabudjetti 1,7 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 4,94 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Sakari Välimaa

    Kiekkoillut I-divisioonan joukkueessa Kotkan Titaanit ja toiminut myös joukkueen toiminnanjohtajana. Ollut aiemmin myös TPS:n myyntipäällikkönä.

    Hallituksen puheenjohtaja Mikko Pulkkinen

    Microsoftin johtoryhmässä liiketoimintajohtajana.

    Heikki Hietala

    Yrittäjä muun muassa hallitilaa vuokraavassa Tehovarastot -yrityksessä.

    Jouni Mankki

    Töissä rakennusalan yritys Swecossa.

    Pulla Peltola

    Leipomoalan yrittäjä. Kouvolan kaupunginvaltuuston jäsen (sit.).

    Pahto Ruohtula

    KooKoon suurin yksittäinen omistaja - omistaa noin 19 prosenttia. Perustanut majoitusalan yritys Suomen Majoitusmestarit, jonka myi viime vuonna.

    Mika Turkki

    Puhelinpalveluita myyvän FIN Kotimaan Puhelinpalvelut Oyn omistajia.

    Oulun Kärpät

    Pelaajabudjetti 3,2 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 15,8 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Tommi Virkkunen

    Oli Kärppien hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2010 saakka. Toimitusjohtaja myös kahdessa Kärpät -konsernin tytäryhtiössä: musiikkifestivaaleja järjestävä Qstock Oy ja työvoimaa vuokraava Työtahti Oy.

    Hallituksen puheenjohtaja Heikki Kontsas

    Oulun kaupungin riskienhallintapäällikkö. Jääkiekkotapahtumajärjestäjä Glacies Oyn, Raksilan Harjoitushalli ja Raksilan Tekojääkentän Katsomo ky hallitusten jäsen, Työtahti Oyn hallituksen puheenjohtaja.

    Petri Harju

    Rakennuttajatoimisto Promenin toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen ja Pohjoisen panimo Maistila Oyn hallituksen jäsen.

    Jari Pirinen

    RSM Finland Recoveryn toimitusjohtaja. Työskennellyt ennen Finnveralla ja Pohjolan Osuuspankissa. Koneiden myynti- ja vuokrafirma Realmachinery Oyn hallituksen puheenjohtaja.

    Arto Yli-Martimo

    Kuuluu Osuuspankin hallintoneuvostoon. Metalliteollisuudessa Mectalent Oyn hallituksen jäsen ja liikkeenjohdon konsultointia tekevän Asylum Oyn hallituksen puheenjohtaja.

    Rauman Lukko

    Pelaajabudjetti 2,6 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 7,3 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Timo Rajala

    Inisinööri, työskennellyt muun muassa Elisalla.

    Hallituksen puheenjohtaja Ari Salmi

    Liigan hallituksen jäsen. Hallituksen puheenjohtaja myös Logistikas Oyssä ja Olderman Oyssa. Jälkimmäisessä myös toimitusjohtajana, samoin Rautarukkanen Oyssä. Hallituksen jäsen myös Rauman satamayhtiö Rauma Marine Constructionsissa.

    Rami Aarikka

    Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja.

    Veli-Matti Lanne

    Contineo Oyn toimitusjohtaja. Contineo omistaa muun muassa RTK-Palvelun ja RTK-Henkilöstöpalvelun, jotka kuuluvat Lukon kanssa samaan konserniin. Suurin osa Lukon rahoituksesta tulee juuri RTK:lta. Lanne on myös RTK Henkilöstöpalvelun hallituksen puheenjohtaja. Hallituksen jäsen myös neljässä muussa yrityksessä.

    Mika Marttila

    Osuuskauppa Keulan hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja.

    Janne Mokka

    Ydinjätehuollon asiantuntijayritys Posiva Oyn toimitusjohtaja. Entinen ydinvoimayhtiö Teollisuuden Voiman (TVO) tuotantojohtaja.

    Esa Tommila

    Entinen Lukon pelaaja. Hallituksen jäsen Lukon junioriareena Tuki-Areena Oyssä.

    Lahden Pelicans

    Pelaajabudjetti 1,75 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 7,22 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Tomi-Pekka Kolu

    Työskennellyt Pelicansissa vuodesta 2004, muun muassa markkinointijohtajana. Pelannut Pelicansissa 57 Liiga-ottelua kaudella 1999-2000.

    Hallituksen puheenjohtaja Pentti Matikainen

    Entinen pelaaja ja valmentaja, joka valmensi Suomen maajoukkueen vuonna 1988 olympialaisissa hopealle.

    Pasi Nurminen

    Pelicansin suurin omistaja: omistusosuus yli 70 prosenttia. Entinen maalivahti, joka on pelannut Liigan ja maajoukkueen lisäksi NHL:ssä. Kuuluu myös Pelicansin valmennustiimiin.

    Tommi Kurkaa

    Asfaltointiyritys Iskuasfaltin toimitusjohtaja ja Pelicansin pienomistaja.

    Juho Ruoti

    Toimitusjohtaja linja-autoalan perheyritys Reissu-Ruoti Oyssa. Pelicansin pienomistaja.

    Simo Santapukki

    Apulanta-yhtyeen rumpali, toinen omistaja Apulanta Oysta. Omistaa myös kiinteistöjä Lahdessa.

    SaiPa

    Pelaajabudjetti 2 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 5,45 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Jussi Markkanen

    Entinen Liiga- ja NHL-pelaaja. Omistaa SaiPasta noin 19 prosenttia.

    Hallituksen puheenjohtaja Timo Tersa

    Omistaa melkein 25 prosenttia yhtiöstä. Pyörittää Lappeenrannan K-Rautaa.

    Jussi Okko

    Hänen isänsä johtama Okimar Invest on Liiga-Saipan toinen pääosakas liki 25 prosentin omistuksella. Työskentelee perheensä omistamassa kivialan yritys Ylamaa Groupissa.

    Kari Koskimies

    Omistaa Liiga-Saipasta noin 16 prosenttia. Yrittäjänä muun muassa urheiluvälinemyynnissä.

    Kimmo Lecklin

    Edustaa hallituksessa SaiPa ry:tä, joka vastaa seuran junioritoiminnasta. Entinen liigatason maalivahti.

    Ville Suni

    Perheyritys Auto-Suni Oyn toimitusjohtaja.

    Timo Tikkinen

    Liigayhtiön pienomistaja, rahoitusalan ammattilainen.

    Teemu Toiviainen

    Töissä Nokian talousjohdossa. Liiga-Saipan pienomistaja.

    Vaasan Sport

    Pelaajabudjetti 1,5 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 4,5 miljoonaa

    Toimitusjohtaja Tomas Kurten

    Pitkä kokemus kansainväliseltä matkailualalta.

    Hallituksen puheenjohtaja Heikki Hiltunen

    Jääkiekon SM-liiga Oyn hallituksen puheenjohtaja. Vaasan Jäähallin Ravintolayhtiön hallituksen puheenjohtaja ja iLOQ Oy -nimisen digitaalisia lukitusratkaisuja myyvän yrityksen toimitusjohtaja. Sportin hallituksen kaikki kuusi jäsentä kuuluvat myös ravintolayhtiön hallitukseen.

    Ismo Aukee

    Valoitusratkaisuja tekevän Jukolux Oyn toimitusjohtaja.

    Tommie Jern

    Lääkefirma Ratiopharmin toimitusjohtaja.

    Martti Ehrnrooth

    Kuuluu Jukoluxin hallitukseen. Sen ja Sportin lisäksi istuu kahdeksan muun yhtiön hallituksissa, muun muassa kiinteistöalaa.

    Kjell Jonas Hemming

    JCH Investments Ltd, hallituksen puheenjohtaja.

    Ari-Pekka Soini

    Koiraharrastuksiin keskittyvän Paws Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja.

    Tappara

    Pelaajabudjetti 2,75 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 9,2 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Mikko Leinonen

    Entinen Liiga- ja NHL-hyökkääjä. Kuuluu jääkiekkotapahtumia järjestävän Glacies Oyn, Tappara Sport Oyn ja Hakametsän palvelut Oyn hallituksiin.

    Hallituksen puheenjohtaja Heikki Penttilä

    Pyörittää Tampereella omaa asianajotoimistoaan.

    Sirkka Hagman

    Tapparan hallituksen ainoa naisjäsen ja Liiga-joukkueiden hallitusten kahdesta naisjäsenestä toinen. Rengasalalla toimivan Black Donuts Engineeringin prokuristi. Lempäälän Jäähalli Oyn hallituksen puheenjohtaja.

    Jouni Oja

    Rahoitusyhtiö Kivainvest Oyn toimitusjohtaja. Mukana usean muun eri yhtiön hallituksessa.

    Ronald Grönlund

    Kerrotaan olevan hallituksessa yhden seuran pääomistajan Chaim "Poju" Zabludowiczin edustaja. Air Intelligence Oyn hallituksen jäsen.

    Pasi Näkki

    Tallink Siljan toimitusjohtajan sijainen.

    Ari Penttilä

    Matkapoikien toimitusjohtaja.

    Antti Peltonen

    Sähkö-Pelto Oyn toimitusjohtaja. Lähes kolmisenkymmentä roolia muiden yritysten hallituksissa tai kiinteistöosakeyhtiöissä.

    Tommy Westerberg

    Antti Peltosen tapaan useita kymmeniä rooleja eri yritysten hallituksissa. Tilitoimisto Westerbergin toimitusjohtaja.

    TPS

    Pelaajabudjetti 2,4 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 6,7 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Santtu Jokinen

    Aloitti TPS:n veturina tämän vuoden kesäkuussa. Sitä ennen työskenteli lähes 20 vuotta Lindström Groupilla eri tehtävissä. Koulutukseltaan diplomi-insinööri.

    Hallituksen puheenjohtaja Veli-Pekka Marin

    Jääkiekon SM-liigan hallituksen jäsen. Turkuhallin Palvelu Oyn hallituksen puheenjohtaja, Uplause Oyn toimitusjohtaja.

    Ilkka Paananen

    Peliyhtiö Supercellin hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja. Myös suositun Wolt -ruokakuljetusyrityksen hallituksen jäsen.

    Mikko Kodisoja

    Supercellin perustajajäsen ja prokuristi.

    Porin Ässät

    Pelaajabudjetti 1,9 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 6,25 miljoonaa euroa

    Vt. toimitusjohtaja Mikael Lehtinen

    Korvasi potkut saaneen Eeva Perttulan kuluvan vuoden toukokuussa. Toiminut aiemmin junioriässien toiminnanjohtajana.

    Hallituksen puheenjohtaja Mikko Juusela

    Luvata Pori Oyn henkilöstöjohtaja ja hallituksen jäsen. MVR-Yhtymän hallituksen jäsen. Valittiin hallituksen puheenjohtajaksi syksyllä 2018, sitä ennen oli Ässien junioritoiminnasta vastaavan Porin Ässät ryn hallituksen jäsen vuosina 2014–2018, puheenjohtajana 2015–2018.

    Juha Hakanpää

    Astora-Rakennus Oyn pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja, Astora Group Oyn toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen. Porin Ravit Oyn hallituksen jäsen.

    Janne Ojanen

    Porin Ravien hallituksen puheenjohtaja, entinen Ässät Oyn hallituksen puheenjohtaja. Huhujen mukaan ei tullut toimeen aiemmin tänä vuonna irtisanotun toimitusjohtaja Eeva Perttulan kanssa.

    Jali Prihti

    Sampo-Rosenlew Oyn hallituksen puheenjohtaja. Ollut Ässien hallituksessa vuodesta 2012 alkaen, joukkueenjohtajana myös junioritoiminnassa.

    Kimmo Suominen

    Suomen pesäpalloliiton kurinpitopäällikkö ja urheilun oikeusturvalautakunnan jäsen. Asianajaja Eversheds Sutherland -nimisessä yrityksessä.

    Jaakko Virtanen

    Porin elementtitehtaan yrittäjä ja toimitusjohtaja. 154 liigaottelua Ässissä. Ässät Oy hallituksessa 2010–2013, Ässät ryn hallituksessa 2008–2014. Patajunnuareena Oyn hallituksen jäsen.

    Lue lisää:

    Kärpät uusii mestaruuden, pistepörssin voittaja suoraan historiankirjoista – Yle Urheilu listasi liigakauden palkintojen saajat ja potentiaalisimmat haastajat

    SM-liigakautta ennakoivassa erikoislähetyksessä nostettiin esille ennakkosuosikit ja lupaavimmat nuoret: "Kuin uusi Aho tai Laine, joka olisi paras aikainen joululahja liigalle"

    Liiga-avaus oli poikkeuksellista hurlumhei-juhlaa – täydellä kierroksella mätettiin 19 ylivoimamaalia

    Vain äärimmäisessä hätätilanteessa, eikä edes silloin – 
varalaskupaikalla harjoitellaan poikkeusoloja varten

    Vain äärimmäisessä hätätilanteessa, eikä edes silloin – varalaskupaikalla harjoitellaan poikkeusoloja varten


    Tästä on kyseSatakunnan lennosto järjestää Baana 18 -lentotoimintaharjoituksen Jokioisten varalaskupaikalle perustettavassa maantietukikohdassa.Harjoituksen lentotoimintavaihe alkoi maanantaina 17. syyskuuta ja päättyy keskiviikkona 19....

    Tästä on kyseSatakunnan lennosto järjestää Baana 18 -lentotoimintaharjoituksen Jokioisten varalaskupaikalle perustettavassa maantietukikohdassa.Harjoituksen lentotoimintavaihe alkoi maanantaina 17. syyskuuta ja päättyy keskiviikkona 19. syyskuuta.Jokioisten varalaskupaikan alue kakkostiellä suljettiin liikenteeltä lauantaina ja avataan liikenteelle torstaina 20. syyskuuta kello 12.

    Jokioisilla Baana 18 -harjoituksessa mukana on useita konetyyppejä Ilmavoimien koneita. Hornetien lisäksi mukana on CC-kuljetuskoneita, Hawkeja, Pilatuksia ja Learjetejä. Sen sijaan ruotsalaisia Gripeneitä ei Hämeen taivaalla nähdä.

    Koneet operoivat pääosin Pirkkalasta ja Tikkakoskelta. Jokioisilla koneet tekevät joko läpilaskuja tai laskeutuvat sinne tankkaukseen ja nousevat uudelleen ilmaan.

    Parikymmentä varalaskupaikkaa

    Suomessa on liki parikymmentä varalaskupaikkaa. Jokioisten varalaskupaikalla koneille ovat valmiina asvaltoidut rullaustiet ja seisontapaikat, sekä liitännät johtamisjärjestelmille. Kaikki muu eli harjoitusjoukkojen suojat, huolto sekä lentotekninen ja johtamisjärjestelmä tuodaan paikalle.

    – Meillä on tarkoitus, että Ilmavoimat järjestää vuosittain tukikohtaharjoituksen. Keskeistä on tarjota hävittäjä- ja tukilentolaivueille mahdollisuus harjoitella maantiepätkällä laskeutumisia ja lentoonlähtöjä, sanoo Satakunnan lennoston operaatiopäällikkö, majuri Henry Mikkonen.

    Samalla Ilmavoimat pystyy kouluttamaan poikkeusolojen tukikohtajoukkoja toimimaan maantielentopaikalla. Se on kriisiaikana haasteellisin toimintaympäristö, sanoo Mikkonen.

    Hevosia jouduttiin siirtämään lentomelulta suojaan

    Varalaskupaikan ottaminen harjoituskäyttöön vaatii huomattavat ennakkovalmistelut. Paikallisten asukkaiden ja kiinteistöjen omistajien kanssa neuvottelut aloitettiin jo puoli vuotta ennen harjoitusta.

    Jokioisilla on jouduttu erikoisjärjestelyihin lähistöllä sijaitsevien hevostilojen vuoksi.

    – Muutamien tilojen hevoset on jouduttu siirtämään toisiin tiloihin. Ilmavoimat on osallistunut näiden siirtojen kustannuksiin.

    Lentotoimintaa varten Jokioisten varalaskupaikalla kakkostien asvalttiin jouduttiin tekemään pieniä korjauksia.

    Gripenien tulo peruuntui

    Alun perin Baana 18 -harjoitukseen piti osallistua myös ruotsalaisia Gripen-hävittäjiä, mutta niiden tulo Suomeen peruuntui.

    – Ruotsalaisten poisjäänti ei ole merkittävä asia meidän näkökulmastamme. Meidän oli tarkoitus harjoitella yhteistoiminnassa laskeutumisia ja lentoon lähtöjä maantielentopaikalta. Ruotsalaiset korvaavat tämän jossain muussa harjoituksessa.

    Harjoituksen keskeinen tavoite on turvallinen toiminta. Se on Ilmavoimissa numero ykkönen, sanoo Satakunnan lennoston operaatiopäällikkö, majuri Henry Mikkonen.

    – Harjoitus on onnistunut, jos meille ei tapahdu onnettomuuksia, eikä merkittäviä vahinkoja.

    – Toinen mitattava asia on, että koulutettaville ohjaajille, reserviläisille, varusmiehille ja kantahenkilökunnalle saadaan viikko-ohjelmien mukaiset suoritteet. Vasta kolmantena tulee riittävä määrä lentokierroksia.

    Vain äärimmäisessä hädässä

    Varalaskupaikkoja ei ole tarkoitettu hätälaskupaikoiksi. Ilmavoimissa lähtökohta on se, että hätälasku tehdään aina sellaiselle lentoasemalle, jossa on Ilmavoimien tai Finavian palvelut.

    – Olisi ääritilanne, että normaalissa lentotoiminnassa jouduttaisiin laskeutumaan varalaskupaikalle. Aina, kun meidän lento-osastomme suunnittelevat lentotehtäviä, varakentät suunnitellaan tarkasti, usein useampiakin lentopaikkoja.

    – Jos päädyttäisiin yllättävään laskuun maantielentopaikalle, kyseessä olisi todella suuri hätä, Mikkonen tiivistää.

    Sijaisopettaja pöyristyi kohtaamastaan kielenkäytöstä:

    Sijaisopettaja pöyristyi kohtaamastaan kielenkäytöstä: "Todella sairasta, jos jollain on tarve huoritella"


    "Huora Sijainen Parolan Yhteiskoulusta." "Huoraaaa!!!!" "Kys ja mun luokkalaiset sano et raiskais sut." Kys tarkoittaa "kill yourself", tapa itsesi. Taiteiden kandidaatti Susanna Immonen, 44, on toiminut jo vuosia burleskitaiteilijana taiteilijanimellä...

    "Huora Sijainen Parolan Yhteiskoulusta." "Huoraaaa!!!!" "Kys ja mun luokkalaiset sano et raiskais sut."

    Kys tarkoittaa "kill yourself", tapa itsesi.

    Taiteiden kandidaatti Susanna Immonen, 44, on toiminut jo vuosia burleskitaiteilijana taiteilijanimellä Lady Misty May. Kun hänen YouTube-kanavansa kommentteihin ilmestyi huorittelua ja uhkailua, se yllätti. Kommentit vaikuttivat teini-ikäisten kirjoittamilta.

    Onko huorittelusta tullut arkipäivää, jota pitäisi vain sietää?

    Kommenttien taustalla on Immosen mukaan hänen toimintansa Hattulassa Parolan yläkoulun sijaisopettajana. Erään oppilaan vanhempi oli ottanut yhteyttä koulun rehtoriin kysyen, tietääkö tämä, mitä sijaisopettaja puuhaa. Parin tunnin päästä yhteydenotosta kommentteja alkoi tulla, myös erään yhteistyökumppanin sivuille.

    Immonen puuhaa burleskia, joka on paljon muutakin kuin tasselien heiluttelua. Burleskin ydin on naisellisuudessa. Elävän yleisön edessä esitetty esitys voi kertoa pienen tarinan, ja siihen kuuluu oleellisena kiusoittelu eli tease.

    – Annetaan yleisön ymmärtää enemmän kuin lopulta näytetään, se on kiusoitteluhetki. Vertaisin sitä strippaukseen, missä siinäkään ei ole mitään pahaa, näkökulma on vain toinen.

    Kepeä naiseuden ylistäminen ja huumori ja erilaisten naisvartaloiden hyväksyminen kuuluvat tähän viihteeseen. Joillekin näyttää kuitenkin edelleen olevan vaikeaa hyväksyä, että naisia ei saa huoritella. Ei, vaikka hän olisi sinut oman seksuaalisuutensa kanssa. Ketään ei saa.

    "Huorittelu missään työyhteisössä ei ole ok"

    Immonen on valmistunut taiteen kandidaatiksi Iso-Britanniasta De Montfort -yliopistosta Leicesteristä vuonna 2001. Hän on toiminut Parolan yläkoulun sijaisopettajana viime vuoden keväästä. Burleskitaiteilijan työt ovat mukana hänen ansioluettelossaan, ja koulu on ollut tietoinen Immosen toimista.

    – Mitään ei ole koululta salailtu. Jos joku luulee, että tämä on mehevä skandaali, niin ei todellakaan ole. Koulussa olen Susanna ja hoidan työni hyvin. Minulla on tietty toimenkuva. Lady Misty May on lavalla tai ohjaajana burleskitunnilla.

    Lady Misty Mayn hahmo on leikkisä ja humoristinen.Nina Keski-Korpela / Yle

    Loukkaavia viestejä Susanna Immonen ei aio eikä halua "sietää". Eihän kenenkään tarvitse.

    – Luin viestejä ja vastasinkin. "Ymmärrän, että olet alaikäinen ja moni asia hämmentää. Mistä olet oppinut tai saanut näin törkeän esimerkin, että naista voi kutsua huoraksi!?! Todella huolestuttavaa."

    Immonen painottaa, että kenenkään huorittelu missään työyhteisössä ei ole ok. Ei, vaikka henkilö tekisi työtä esiintyjänä ja esitys olisi seksuaalissävytteinen.

    Viesteissä on kyse vakavasta asiasta, Immonen sanoo. Netissä nimettömänä huuteluun pitää hänen mielestään puuttua.

    Jos he puhuvat tällä tavoin aikuiselle naiselle, sijaisopettajalle, miten he käyttäytyvät toisiaan kohtaan?

    Irti häpeästä ja syyllisyydestä

    Susanna Immonen ei suostu häpeämään omaa seksuaalisuuttaan. Eihän kenenkään pitäisi.

    – Kun aloin esiintyä, minulle sanottiin, että kiva harrastus, mutta et kai sä aio enää esiintyä. Kuulostaa kuin sanoja häpeäisi jotain. Tämä on ihmeellistä meidän kulttuurissamme: mikä on tämä naisille istutettu häpeä ja syyllisyys? Mitä meidän täytyy muka hävetä? Ei yhtään mitään.

    Immonen puhuu lämpimästi toisen kunnioittamisesta ja hyväksymisestä. Ei ole muottia, mihin kenenkään pitäisi mahtua. Onkin vähintään kummallista, että suvaitsevaisuutta painottavaa naista ei suvaita.

    – Niin kauan kun viihdyt omissa nahoissasi, se on ihan fine. Kellään ei ole oikeutta haukkua toista. Tämä on iso ongelma – ei vain lapsilla ja nuorilla, vaan myös aikuisilla, Immonen painottaa.

    Itsehän kerjäsit, huora

    Pitäisikö Susanna Immosen vain kestää huorittelu? Itsehän hän sitä kerjää, kun tuolla tavalla julkeasti itseään esittelee?

    – Olen joutunut arvostelun kohteeksi ja on ihmisiä, jota ajattelevat, että "se on huora". Burleski on heidän mielestään kuin olisin maksullinen nainen. Burleski ei tarkoita sitä, se on esittävän taiteen laji. En kyllä vähättele maksullisia naisiakaan, heitähän on, koska heille on kova kysyntä.

    Ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Seksuaaliset oikeudet (Wikipedia) sisältävät esimerkiksi oikeuden seksuaaliseen vapauteen, itsemääräämiseen, loukkaamattomuuteen ja ruumiilliseen turvallisuuteen.

    – Moni nainen elää nyrkin ja hellan välissä. On perheväkivaltaa, ja siellä sitä huoraa kuullaan joka päivä. Myös lapset kuulevat sitä ja siihen turtuu. Ei uskalleta puhua, kun leimataan, että sä olet varmaan tehnyt jotain, ansainnut sen tai kerjännyt sitä. Ei kukaan ole sitä ansainnut tai kerjännyt.

    On todella sairasta, jos nykyäänkin jollain on tarve huoritella. Se on henkistä väkivaltaa. Susanna Immonen

    – On todella sairasta, jos nykyäänkin jollain on tarve huoritella. Se on henkistä väkivaltaa. Siksi en halua olla tästä hiljaa. Ei minulla ole mitään hävettävää, en ole tehnyt mitään väärin, Immonen kertoo.

    Hän teki nettikirjoittelusta keskiviikkona rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta kysyttyään ensin neuvoa poliisin Ankkuri-tiimiltä.

    – Yhteistyökumppaneilta olen saanut valokuvia, muutama nimikin on tiedossa. Katsotaan mitä poliisi voi tehdä.

    Kunnianloukkauksesta tehdään vuosittain tuhansia tutkintapyyntöjä. Niistä vain murto-osa johtaa toimenpiteisiin.

    Huorittelu on sosiaalista kontrollia

    Naisten seksuaalisuutta on haluttu suitsia aina ja kaikkialla. Huorittelu on vallankäyttöä ja sosiaalista kontrollia.

    Nainen, joka ei anna muille oikeutta määrätä ruumiistaan. Nainen, joka ei tunne häpeää tai syyllisyyttä seksistä. Nainen, joka ei välitä normeista ja ylittää etenkin seksuaalisen sovinnaisuuden rajat. Nainen, joka aloittaa seksielämän aikaisin tai harrastaa seksiä liian usein tai liian monen ihmisen kanssa. Huoria kaikki.

    Niko Mannonen / Yle

    Oikeastaan riittää, että on nainen tai tyttö – kenet tahansa voidaan huoritella lähes mistä syystä tahansa.

    Huora voi olla synonyymi epäsuositulle, tai se voi olla lähes puhuttelunimi kavereiden keskuudessa. Nuoret voivat käyttää huora-sanaa kapinoidakseen aikuisia vastaan tai tullakseen hyväksytyksi. Toistuva, leikkimielinenkin huorittelu ja huoran maine voivat kuitenkin vaikuttaa yksilön identiteettiin ja itsetuntoon, kertoo Sara Suominen suomen kielen pro gradu -tutkielmassaan.

    Ilmiöllä on pitkä historia

    Nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia Tampereen yliopistosta on määritellyt väitöstutkimuksessaan jo vuonna 1998 neljä eri tapaa hahmottaa huoruus. Huora saattoi olla kuka tahansa, mielivaltaisesti, tytön käytöksestä riippumatta. Toiseksi huora oli joku toinen, huonomaineinen, ulkopuolinen tyttö. Kolmanneksi huora oli "oikea huora", prostituoitu. Huora kulttuurisena resurssina tarkoittaa nimitystä vitsinä ja yleisenä loukkauksena.

    – Huorittelulla on pitkä, historiallinen jatkumo, sukupuolijärjestelmän rakentamiseen ja naisten käyttäytymisen kontrollointiin liittyvät juuret. Huorittelu osoittaa, mitkä ovat naisille ja tytöille sopivan käyttäytymisen rajat ja eristää poikkeavasti käyttäytyvät yhteisöstä, Honkatukia sanoo.

    Huorittelu voi liittyä kapinointiin: nuoret haluavatkin saada aikuiset reagoimaan ja pöyristymään.

    – Anonymiteetin suojissa vastustetaan koulun auktoriteettia. Huoritteluilmiö sinänsä on vanha, mutta somen kautta siitä on voinut tulla uudella tavalla osa nuorisokulttuuria.

    Huorittelulla onkin monia merkityksiä.

    – Itse pidän sitä seksuaalisena häirintänä ja asiana, johon pitäisi puuttua. Nuoret voivat kokea sen hyvin ahdistavana, tai sitten asiana, johon ei tarvitse puuttua.

    Honkatukian mielestä asiasta pitäisi puhua nuorten kanssa.

    – Problematisoida sitä, että he itse havahtuisivat pohtimaan mihin tämä liittyy, että koetaan, että on oikeus nimitellä toista tällä tavalla.

    "Ei tämä ole mikään hauska läppä"

    Usein on helppo huudella netissä nimettömänä, koska luullaan, ettei siitä ole mitään seurauksia.

    – Mutta jos valitset käyttäytyä näin, otat samalla vastuun sanoistasi. Ole valmiina ottamaan vastuu siitä mitä sanot, koska tulen peräämään sitä vastuuta. Kenelläkään ei ole oikeutta arvostella ketään, Susanna Immonen sanoo.

    Huoritteluviestit saavat Immosen miettimään, mistä käyttäytyminen kumpuaa.

    – Mistä nuoret ovat tällaisen esimerkin saaneet, että naisesta voi puhua näin? Ei tämä ole mikään hauska läppä.

    Hän on huolestunut, että lapsella ylipäätään on tarvetta kohdistaa tällaista kieltä johonkuhun.

    – Minkä takia, miksi on tarve? Jos on näin paha olla, on vanhemman vastuu hakea apua lapselle.

    Ysiluokkalaiset Elli Valkama ja Tuukka Mäkelä ovat opiskelleet väistötiloissa lähes koko kouluaikansa

    Ysiluokkalaiset Elli Valkama ja Tuukka Mäkelä ovat opiskelleet väistötiloissa lähes koko kouluaikansa


    Tästä on kyseHämeenlinnassa on 6 445 peruskoululaista, joista useampi kuin joka viides opiskelee väistötiloissa.Väistötiloissa opiskellaan useimmiten koulurakennuksen sisäilmaongelmien takia.Hämeenlinnassa on oppilaita, jotka ovat opiskelleet...

    Tästä on kyseHämeenlinnassa on 6 445 peruskoululaista, joista useampi kuin joka viides opiskelee väistötiloissa.Väistötiloissa opiskellaan useimmiten koulurakennuksen sisäilmaongelmien takia.Hämeenlinnassa on oppilaita, jotka ovat opiskelleet lähes koko peruskoulunsa väistötiloissa.Parakkikoulut ovat pelkistettyjä luokkatiloja, joissa taito- ja taideaineiden opiskelu on hankalaa.

    Yhdeksäsluokkalaiset Elli Valkama ja Tuukka Mäkelä potkaisevat kengät jalastaan ja astuvat sisään ruotsintunnille.

    Ellin ja Tuukan luokka sijaitsee parakissa varsinaisen koulurakennuksen pihan takaosassa. Näin on ollut jo vuosia.

    Näillä nuorilla on vankka kokemus väistötiloissa opiskelemisesta.

    Elli Valkama olisi mieluusti opiskellut koko koulu-uransa oikeassa koulurakennuksessa.Timo Leponiemi / Yle

    – Ensimmäinen luokka me käytiin tässä Tuomelan koulussa, mutta heti toiselta luokalta lähtien siirryttiin tuonne Meijerioppilaitokselle. Kolmannelta luokalta lähtien oltiin sitten Wetterhoffilla keskustassa. Mentiin bussikyydeillä joka aamu sinne. Neljänneltä luokalta lähtien ollaan oltu näillä parakeilla, listaa Elli Valkama.

    Harvinainen kokemus – lähes koko peruskoulu väistötiloissa

    Jopa 48 000 peruskoululaista opiskelee väistötiloissa Suomessa, kertoo Ylen selvitys. Useimmiten väistötiloihin joudutaan siirtymään sisäilmaongelmien takia. Näin myös Hämeenlinnassa, jossa Hämeenlinnassa 6 445 peruskoululaisesta useampi kuin joka viides, kaikkiaan 1 355 oppilasta, opiskelee tällä hetkellä väistötiloissa.

    Ellin ja Tuukan kokemus miltei koko peruskouluajan kestäneestä evakosta on harvinainen.

    – Kyllä se minun näkemykseni mukaan on varsin poikkeuksellista. Erittäin huono tuuri on heillä tässä asiassa käynyt, toteaa Hämeenlinnan yhteiskoulun rehtori Antti Karrimaa.

    Mun mielestä se on ollut hyvä ratkaisu, että me ollaan päästy johonkin, missä on ollut puhdas sisäilma. Tuukka Mäkelä

    Hämeenlinnan yhteiskoulun sekä alakoulu Tuomelan tiloista jouduttiin alun perin evakkoon huonon sisäilman takia. Lukuisat oppilaat ja opettajat sairastuivat ja työskentely rakennuksissa kävi osalle mahdottomaksi.

    Tuukka Mäkelä on yksi heistä. Oireet olivat varsin voimakkaat. Päästä huippasi, keskittyminen oli vaikeaa ja tämän tästä oli pakko päästä ulos saamaan happea. Tuukan oli päästävä pois saastuneista tiloista.

    – Mä en itse ainakaan pystynyt täällä olemaan. Mun mielestä se on ollut hyvä ratkaisu, että me ollaan päästy johonkin, missä on ollut puhdas sisäilma, kertoo Tuukka.

    Tuukka Mäkelä on tyytyväinen, että pääsi aikoinaan väistötiloihin. Hän sai huonosta sisäilmasta vakavia terveysoireita.Timo Leponiemi / YleAhtaat, pelkistetyt parakit

    Tuukka ja Elli astelevat kohti viime vuosina tutuiksi käyneitä parakkeja. Ne on sijoitettu varsinaisen koulun tontille, hieman erilleen uudesta Tuomelan alakoulurakennuksesta.

    Parakkien keskelle jää hiekkakenttä, jolla nököttää kaksi koripallokoria.

    – Välituntisin ei oikein pysty tekemään yhtään mitään, vaikka tuonne parakkien keskelle nyt tuli nuo koripallotelineet. Ja sitten tuolla päädyssä on semmoiset boxit, missä pystyy pelaamaan frisbeegolfia, esittelee Tuukka koulun pihaa.

    Parakkikoulun pelkistetyllä pihalla ei ole paljon tekemistä.Timo Leponiemi / Yle

    Parakeissa on pelkistettyjä 45-50 neliön luokkia, joissa on pulpetit ja tuolit. Muuta luokkiin ei mahdu. Käytävillä on vessat ja siivouskomero.

    – Perustarpeet saadaan tyydytettyä, mutta mitään hienostelua niissä ei ole, sanoo rehtori Karrimaa.

    Kello soi ja luokista purkautuvat nuoret tungeksivat naulakoille laittamaan tennareita jalkoihinsa. Sateesta huolimatta sisälle ei voi jäädä, sillä rakennuksen ilmanvaihto ei riitä, ellei luokkatiloja tyhjennetä välituntien ajaksi.

    – Sisällä on tosi ahdasta. Varsinkin, kun tuollaisessa yhdessä puolessa parakissa saattaa olla jopa kolme luokkaa kerralla. Kun tunti loppuu ja kaikki ahtautuu tuohon käytävään kerralla, niin se on vain yhtä kaaosta, toteaa Elli Valkama.

    Taito- ja taideaineita ei voi parakissa opiskella

    Elli Valkama ja Tuukka Mäkelä kertovat, että toisinaan tulee vertailtua omia kouluoloja sellaisten kavereiden kanssa, jotka saavat opiskella alun perin kouluiksi suunnitelluissa tiloissa. Silloin oma kohtalo vuosikausien väistötiloissa olemisesta saattaa harmittaa.

    Oppimiseensa Elli ja Tuukka eivät kuitenkaan usko evakkoelämän vaikuttaneen.

    – Tunneilla on ihan samat sisällöt ja opettajat ovat osanneet opettaa tosi hyvin myös niissä väistötiloissa, kehuu Elli.

    – Opetuksen sisältöön väistötilat eivät ole vaikuttaneet, mutta tilat ovat olleet huonommat kyllä, nyökkäilee Tuukka vieressä.

    Lukuaineiden opiskelu parakeissa onnistuu koulun rehtorin mukaan ilman pulmia. Paljon auttaa myös se, että taito- ja taideaineita voidaan nyt opiskella uudenkarheissa Tuomelan koulun tiloissa. Parakeissa niiden opiskeleminen ei onnistuisi.

    – Yllättävän hyvin he ovat näissä tiloissa toimineet ja näissä tiloissa sopeutuneet. Oppimisen näkökulmasta ei olla havaittu sinänsä mitään ongelmaa. Tilanne on kuitenkin parempi kuin ne tilat, joista lähdettiin, joissa oli terveysongelma. Mutta jos jouduttaisiin esimerkiksi kotitaloutta ja teknistä työtä tekemään parakkeihin, niin silloin se vaikuttaisi todella paljon, pohtii Karrimaa.

    Vanhemmat tyytyväisiä väistötiloihin

    Rehtori Karrimaan mukaan koulun käymiseen väistötiloissa ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä. Myös vanhemmille on ensiarvoisen tärkeää, että lasten opiskelutiloissa on terve sisäilma.

    Hämeenlinnan yhteiskoulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Matti Numminen viestittääkin, että vanhemmat ovat olleet yleisesti tyytyväisiä väistötiloihin eikä yhdistykselle ole kantautunut suurempia huolenilmauksia aiheen tiimoilta.

    Elli ja Tuukka myöntävät olevansa ihan tyytyväisiä parakissa opiskelemiseen, vaikka välillä kaipaavatkin alun perin koulutiloiksi suunniteltuun rakennukseen.

    – Kyllä mä täällä tykkään olla, mutta jos tämä olisi ihan kunnon koulurakennus, niin olisi se kyllä paljon parempi.

    – Mutta ihan hyvin me ollaan selvitty, summaa Elli väistötilakokemuksensa.

    Kakkostien liikenne Jokioisissa kiertotielle Ilmavoimien harjoituksen ajaksi

    Kakkostien liikenne Jokioisissa kiertotielle Ilmavoimien harjoituksen ajaksi


    Kakkostien liikenne ohjataan useaksi päiväksi kiertotielle Kanta-Hämeen Jokioisissa Ilmavoimien harjoituksen vuoksi. Jokioisten varalaskupaikan alue suljetaan liikenteeltä tänään aamukahdeksalta. Kakkostie Latovainion ja Lammintien välillä...

    Kakkostien liikenne ohjataan useaksi päiväksi kiertotielle Kanta-Hämeen Jokioisissa Ilmavoimien harjoituksen vuoksi. Jokioisten varalaskupaikan alue suljetaan liikenteeltä tänään aamukahdeksalta. Kakkostie Latovainion ja Lammintien välillä avataan uudelleen tieliikenteelle ensi torstaina puoliltapäivin. Satakunnan lennoston Baana 18 -harjoituksen lentovaihe alkaa maanantaina ja päättyy keskiviikkona.

    Suuri lentosotaharjoitus sulkee kakkostien Jokioisissa

    Suuri lentosotaharjoitus sulkee kakkostien Jokioisissa


    Valtatie kaksi Jokioisilla suljetaan liikenteeltä lauantaina suuren lentosotaharjoituksen takia. Liikenne suljetaan lauantaina kello 8 väliltä Latovainio-Lammintie. Kaikki liikenne ohjataan valtatieltä kiertoreitille (Puolustusvoimat) Jokioisten...

    Valtatie kaksi Jokioisilla suljetaan liikenteeltä lauantaina suuren lentosotaharjoituksen takia. Liikenne suljetaan lauantaina kello 8 väliltä Latovainio-Lammintie.

    Kaikki liikenne ohjataan valtatieltä kiertoreitille (Puolustusvoimat) Jokioisten taajaman kautta. Kiertoreitti tuo matkaan lisäpituutta noin kymmenen kilometriä. Kiertotie kulkee valtatien 10 sekä maanteiden 2804, 2813 ja 13567 kautta.

    Koska kiertoreitillä on paljon suojateitä ja koululaisia, niin Uudenmaan ELY-keskus toivoo autoilijoilta erityistä varovaisuutta ja huomiota nopeusrajoitusten noudattamiseen.

    Hornet varalaskupaikalla.Arttu Horttanainen / Yle

    Valtatie 2 avataan jälleen liikenteelle ensi viikon torstaina, 20. syyskuuta kello 12.

    Satakunnan lennosto järjestää Baana 18 -lentotoimintaharjoituksen Jokioisten varalaskupaikalle perustettavassa maantietukikohdassa 14.-20. syyskuuta.

    Harjoitukseen osallistuu yhteensä noin 300 henkilöä, joista reserviläisiä ja varusmiehiä on noin 180. Lentotoimintaa on päivittäin kello 8.30-23.00 välisenä aikana.

    Vastaava harjoitus järjestettiin Jokioisilla myös vuonna 2009.

    Sähkökatko yllätti keskussairaalan Hämeenlinnassa – valot pimenivät osassa leikkaussaleista kesken operaation

    Sähkökatko yllätti keskussairaalan Hämeenlinnassa – valot pimenivät osassa leikkaussaleista kesken operaation


    Torstaina 13. syyskuuta laaja sähkökatkos kello 10 aikaan keskeytti Hämeenlinnassa koko Kanta-Hämeen keskussairaalan sähkönsyötön noin minuutin ajaksi. Sairaalan aggregaateilla toimiva varavoimajärjestelmä käynnistyi suunnitellusti, noin...

    Torstaina 13. syyskuuta laaja sähkökatkos kello 10 aikaan keskeytti Hämeenlinnassa koko Kanta-Hämeen keskussairaalan sähkönsyötön noin minuutin ajaksi.

    Sairaalan aggregaateilla toimiva varavoimajärjestelmä käynnistyi suunnitellusti, noin kymmenessä sekunnissa katkon alkamisesta.

    Päiväkirurgian akustojärjestelmä ei kuitenkaan toiminut niin kuin pitäisi. Sen tarkoituksena on varmistaa, ettei leikkausvalaisinten sähkönsyötössä tule lainkaan viivettä. Katkon aikaan käynnissä oli seitsemän leikkausta, mutta kaikissa saleissa valot eivät sammuneet.

    Päiväkirurgian saleissa uudet led-leikkausvalot eivät palautuneet välittömästi. Akuston ja valaisimen välillä oli teknistä häiriötä, jota nyt selvitetään, kertoo Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Seppo Ranta. Tapaus ei aiheuttanut potilasvahinkoja.

    Järjestelmät testattu

    Kaikkien leikkaussalien varmennetun sähkönjakelujärjestelmän akuston toiminta testattiin heti sähkökatkon jälkeen. Sen havaittiin toimivan, mutta viivettä ilmeni joidenkin valaisimien syttymisessä. Kaikki valaisimet tutkitaan vielä tarkemmin yhteistyössä laitetoimittajan kanssa.

    Tapahtuneesta raportoidaan Valviralle niin sanottuna läheltä piti -tilanteena.

    KHSHP:n johtajaylilääkäri Seppo Ranta kertoo, että esimerkiksi tähystyslaitteet ja mikroprosessoria käyttävät järjestelmät voivat sammua jo lyhyestäkin sähkökatkosta.

    – Käymme läpi leikkaussaleja laajemminkin. Tänään sovimme, että selvitämme sairaalan kaikki laitteet, jotka tarvitsevat sähköä potilaan hoitoon liittyen. Arvioidaan, syntyykö merkittävä potilasturvallisuusriski, jos laitteen sähkönsyöttö hetkeksikään katkeaa.

    Sairaala tekee toimenpidesuunnitelman tarvittavista toimenpiteistä.

    Korjaustoimet selviävät pikapuoliin

    Selvitys saataneen tehtyä aika nopeasti, joidenkin päivien aikana.

    – Isompi kysymys on, millä nopeudella itse korjaustoimet voidaan tehdä. Katkottomat virtajärjestelmät vaativat aika paljon tilaa ja jäähdytysjärjestelmiä, ja niiden mahduttaminen vanhaan rakennukseen voi olla aika haastavaa.

    Rannan mukaan suomalaissairaaloissa on varsin yleistä, että generaattorit käynnistyvät sähkökatkon yhteydessä.

    – Siihen menee muutama sekunti, kun dieselmoottori käynnistyy ja alkaa jauhaa sairaalan kellarissa sähköä. Uusiin sairaalarakennuksiin on enemmän rakennettu katkottomia virransyöttöjärjestelmiä, jotka hoitavat generaattorin käynnistymisen muutaman sekunnin viiveen.

    Täsmennetty uutisen alaotsikkoa 14.9. klo 21.30: Fingridin viestinnästä kerrotaan, että sähkökatkon syy ei ollut kantaverkossa.

    Yli kaksituhatta turvapaikanhakijaa vuodelta 2015 odottaa yhä hakemuksensa ratkaisua – moni viettänyt vuosia vastaanottokeskuksessa

    Yli kaksituhatta turvapaikanhakijaa vuodelta 2015 odottaa yhä hakemuksensa ratkaisua – moni viettänyt vuosia vastaanottokeskuksessa


    Suurin osa Hämeenlinnan seudun turvapaikanhakijoista on viettänyt Lammin vastaanottokeskuksessa vuosia. Maahanmuuttoviraston ja oikeusjärjestelmän aikaavievän käsittelyn takia Lammin vastaanottokeskuksessa on edelleen paljon sellaisia...

    Suurin osa Hämeenlinnan seudun turvapaikanhakijoista on viettänyt Lammin vastaanottokeskuksessa vuosia.

    Maahanmuuttoviraston ja oikeusjärjestelmän aikaavievän käsittelyn takia Lammin vastaanottokeskuksessa on edelleen paljon sellaisia turvapaikanhakijoita, jotka tulivat Suomeen 2015–2016. He odottavat turvapaikkapäätöksiään.

    Myös Lahden vastaanottokeskuksessa on vastaava tilanne. Yli puolet keskuksen 120 asiakkaasta on ollut siellä jo kolmisen vuotta, kertoo keskuksen johtaja Suvi Komu.

    Vuonna 2015 turvapaikkaa haki 32 476 henkilöä, joista valtaosa saapui Suomeen syksyllä. Heistä vielä reilun kahden tuhannen asia on edelleen vireillä. Maahanmuuttoviraston mukaan muutama yksittäistapaus odottaa yhä ensimmäistä päätöstään. Näissä tapauksissa odotetaan selvityksiä tai lausuntoja, joihin virasto ei voi vaikuttaa.

    Tänä vuonna turvapaikkaa on hakenut noin 2 300 ihmistä. Hakemuksista noin puolet on uusintahakemuksia hakijoilta, jota ovat aiemmin saaneet vähintään yhden turvapaikkapäätöksen.

    "Paikkaluku on koko ajan täynnä"

    Lammilla on 150 paikkaa SPR:n Hämeen piirin koordinoimassa vastaanottokeskuksessa. Lisäksi turvapaikanhakijoita on yksityismajoituksessa.

    – Paikkaluku on koko ajan täynnä. Tarpeen tulleen soluasuntoja tiivistetään, mutta pääosin meillä on perheitä, kertoo keskuksen johtajan sijainen Tiina Siikaluoma.

    Arki ja vastaanottopalvelut pyörivät opinto- ja työtoiminnan kautta. Suomen kieltä opiskellaan kuusi tuntia viikossa, tai turvapaikanhakija voi valita työtoiminnan. Näin arki rytmittyy, kertoo Siikaluoma.

    Käsittelyaikojen pitkittymisestä huolimatta Lammin vastaanottokeskuksen arki on rauhallista, hän sanoo.

    – Jokaisen prosessi on yksilöllinen ja jokainen suhtautuu siihen omalla tavallaan. Yleisesti meillä on hyvin rauhallista. Moniammatillisessa tiimissä käydään asiakkaan asioita tarpeen mukaan läpi.

    Käsittelyaikoja ja uusintahakemuksia halutaan kuriin

    20. heinäkuuta tuli voimaan uusi laki turvapaikkahakemusten maksimikäsittelyajoista (Maahanmuuttovirasto). Tuona päivänä tai sen jälkeen jätettyjen hakemusten käsittely saa kestää enintään kuusi kuukautta.

    Käsittelyaika lasketaan siitä, kun turvapaikkahakemus on jätetty poliisille tai rajaviranomaisille. Ennen 20. heinäkuuta jätetyille hakemuksille ei ole kuuden kuukauden maksimikäsittelyaikaa.

    Nykyään turvapaikkaa voi hakea useita kertoja, jos hakijalla on uusi peruste turvapaikalle. Yleisimmät uusintahakemusten perusteet ovat kristinuskoon kääntyminen ja seksuaalinen suuntautuminen.

    Sisäministeriö käynnisti heinäkuussa lakihankkeen, jossa selvitetään mahdollisuuksia muuttaa uusintahakemuksien käsittelyä. Uusintahakemista viivytystarkoituksessa pyritään rajaamaan erityisesti kolmannesta hakemuksesta eteenpäin.

    Osa turvapaikanhakijoista on jo neljännellä hakemuskierroksella. Muutoksenhaussa hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa on Migrin tietojen mukaan nyt noin 5 350 ihmistä.

    Kauppakeskuskulttuuri kukoistaa Suomessa, mutta mitä siitä seuraa? Tyhjentyneet keskustat ja näivettyneet lähiostarit huolestuttavat tutkijaa

    Kauppakeskuskulttuuri kukoistaa Suomessa, mutta mitä siitä seuraa? Tyhjentyneet keskustat ja näivettyneet lähiostarit huolestuttavat tutkijaa


    Ilmaiset parkkipaikat, parturi, apteekki, vaatekaupat ja supermarketti, josta löytyy kaikkea, mitä toivoa saattaa. Ei ihme, että kaupunkien laidoilla, hyvien kulkuyhteyksien äärellä sijaitsevat ostoskeskukset ja markettikeskittymät vetävät...

    Ilmaiset parkkipaikat, parturi, apteekki, vaatekaupat ja supermarketti, josta löytyy kaikkea, mitä toivoa saattaa.

    Ei ihme, että kaupunkien laidoilla, hyvien kulkuyhteyksien äärellä sijaitsevat ostoskeskukset ja markettikeskittymät vetävät asiakkaita puoleensa.

    Jyväskylän Seppälässä sijaitseva kauppakeskus Seppä viettää pian yksivuotissynttäreitään. Havaintoja kauppakeskuksen vaikutuksista kävelykeskustan elinvoimaisuuteen on tehty pitkin vuotta. Seppä on imaissut keskustan asiakkaita ja tyhjentänyt liiketiloja.

    Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, millainen vaikutus Sepällä ja Jyväskylän muilla markettikeskittymillä on lähiöiden perinteisiin ostoskeskuksiin. Taantumista on havaittu muun muassa Sepän läheisyydessä sijaitsevalla Huhtasuon vanhalla ostarilla.

    – Kyllä mä uskon, että se on varmaan vaikuttanut. Seppä vetää näistä asiakkaita. Varsinkin tarjousten perässä ihmiset kulkevat aina, arvioi Huhtasuon ostarilla työskentelevä Ari Keto.

    Kirpputoritavaraa myyvän Eila Kilpiön mukaan kauppapaikan hiljeneminen alkoi jo ennen Seppää.

    – Sanotaan, että neljä, viisi vuotta sitten tämä oli vilkkaampi.

    Trendi huolestuttaa tutkijaa

    Kauppakeskuskulttuurin kukoistus ja lähiostareiden näivettyminen ei ole luonteenomaista vain Jyväskylälle. Kuopiossa useat vaateliikkeet ovat siirtyneet kaupungin eteläpuolelle rakentuneeseen kauppakeskus Matkukseen. Myös Hämeenlinnassa moottoritien varrella sijaitseva kauppakeskus Goodman on näivettänyt keskusta-aluetta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vanhoja ostareja puretaan ja tilalle kaavaillaan asuntoja.

    Trendi toistuu läpi Suomen ja erikokoisissa kaupungeissa, vahvistaa Aalto-yliopiston johtava tutkija Aija Staffans.

    – Tuntuu, että kaikkien asuinalueiden palvelut keskittyvät kauppakeskuksiin. Radan varret ovat nousseet vahvasti esille. Ensin tehdään asema ja sitten kauppakeskus. Rakentamista keskitetään kauppakeskuksen ympärille. Kauppakeskukset tyhjentävät vanhaa rakennetta, Staffans pohtii.

    Jyväskylän kauppakeskus Seppä täyttää pian vuoden. Keskiviikkona kauppakeskuksen käytävillä riitti väkeä.Jarkko Riikonen / Yle

    Tutkija pelkää, että trendi yhdenmukaistaa kaupunkirakennetta liiaksi ja syö siten alueiden omaleimaisuutta.

    – Siinä, miten hyvää ympäristöä siinä saadaan syntymään, niin olen aika kriittinen. Onko meillä sitten tulevaisuudessa kaikilla samanlaiset kauppakeskukset keskuksina? Omaleimaisuus on tärkeä tekijä sekä ihmisille että vetovoimalle. Jos kaikissa on samanlainen kauppakeskus, niin se on aika sisäänpäin kääntynyt yhdyskunnan malli.

    Kaupungilla on valtaa vaikuttaa — Jyväskylässä toimiin on jo ryhdytty

    Maanantaiaamuna Huhtakeskus vaikuttaa nuupahtaneelle. Vain satunnainen kulkija oikaisee ostarin poikki. Ruokakaupan ovi käy kuitenkin tasaiseen tahtiin ja kampaajan molemmat tuolit ovat varattuina.

    Paikalle sattuva timpuri vinkkaa, että läheisestä liiketilasta voisi löytyä sopivia haastateltavia. Ulkomaalaistaustainen pariskunta on perustamassa ostarille ravintolaa. Haastattelua ei kuitenkaan heru.

    – Ei ole vielä valmista, sanoo hymyilevä rouva ja käännyttää pois remontin keskeltä.

    On kuitenkin mukavaa huomata, että joku uskaltautuu vielä yrittämään vanhoille ostareille.

    Lähiostareiden kehittämisessä tutkija heittää pallon kaupungille. Staffansin mukaan kaupungilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mihin suuntaan aluekeskukset kehittyvät jatkossa.

    – Meillä on lähiöissä paljon puolikuolleita ostoskeskuksia, joissa on joku keskikaljabaari ja pieniä yrittäjiä palveluineen. Ne ovat aika hiljaisia ja väsähtäneitä. Voisivatko nämä ostoskeskukset syntyä uudelleen? Siitä on puhuttu pitkään, että millä tavalla näitä vanhoja ostariseutuja voisi lähteä kehittämään, että ne vastaisivat paremmin tämän hetken palvelukysyntään, Staffans pohtii.

    Meillä on lähiöissä paljon puolikuolleita ostoskeskuksia, joissa on joku keskikaljabaari ja pieniä yrittäjiä palveluineen. Aija Staffans, johtava tutkija

    Jyväskylän kaupunginarkkitehti Leila Strömberg vakuuttaa kaupungin panostavan perinteisiin aluekeskuksiin.

    Vaajakoskelle rakennetaan parhaillaan uutta terveyskeskusta ja uusia asuntoja. Kortepohjaa varten on laadittu suunnitelma, jonka pohjalta aluetta lähdetään kehittämään. Kuokkalassa puolestaan oli asuntoreformikilpailu, jolla alueelle tuodaan lisää asukkaita ja elinvoimaa.

    Strömberg myöntää, että isot kauppakeskittymät ovat voineet vaikuttaa lähiöiden vireyteen, mutta syitä voi etsiä myös muualta.

    – Ihan tässä kaupanmurroksessa on tapahtunut muutosta, Strömberg muistuttaa.

    Myös hiljentyneitä keskusta-alueita on viime vuosina lähdetty kehittämään ympäri Suomen. Kuopion keskustassa tyhjien liiketilojen määrä on muutamassa vuodessa vähentynyt ja Hämeenlinnan keskustaan suunnitellaan reipasta lisärakentamista.

    Muutos näkyy, mutta toistaiseksi lähipalvelut riittävät

    Kyselykierros Jyväskylän asuinalueilla paljastaa, että kauppakeskusten ja isojen markettien imu on huomattu muuallakin kuin Huhtasuolla. Palokan vanhalla ostarilla istuskeleva Heikki Rajala on asunut alueella jo 17 vuoden ajan.

    – Tämä ehkä hieman kuihtuu, tämä puoli, jossa nyt ollaan. Mutta tuo moottoritien toinen puoli kyllä kehittyy loistavasti. Muutos on kokonaisuudessaan hyvään suuntaan, kun ottaa huomioon tuon toisen puolen, Rajala summaa.

    Kortepohjassa Mikko Kalajainen kuvailee lähipalveluitaan hyviksi, mutta kertoo käyvänsä hoitamassa yksittäisiä asioita myös marketeilla. Samoin tekee Jose Temonen, joka kuitenkin harmittelee ravintolapalveluiden vähäisyyttä.

    – Baari- ja ruokalatarjonta on ollut huono, kun Sebastian on ollut kiinni. Mutta sehän vissiin on taas aukeamassa. Se taas parantaa tilannetta. Muuten palvelut ovat ihan suhteellisen jees itse asiassa, Temonen muotoilee ja suuntaa lähikauppaan.

    Kuokkalan ostarilla pääviesti on, että ostarin tarjoamat lähipalvelut ovat riittävät. Isommat ostokset tehdään marketeilla ja kauppakeskuksissa.

    – Seppä on saattanut vaikuttaa, se on näin yksittäisen ihmisen arvio. Meitä kuitenkin vierastuttaa se varsin mittava kävelysuoritus. Sieltä et selviä ulos pikkukävelyllä, kävitpä sitten marketissa tai Seppä-keskuksessa. Tietenkin siellä viehättää käydä katsomassa, että mitä uutta on tullu vaatemarkkinoille, pohdiskelee Kuokalassa asuva Olavi Paananen.

    – Täällä saisi olla jonkin näköinen vaateputiikki saisi olla jonkin näköinen, muuten on kyllä ihan hyvät palvelut. Olen tosi tyytyväinen., summaa Sirpa Laakkonen.

    Irakilaisveljesten terrorimurhasyytteiden käsittely alkaa hovissa: Kaksosuus, videoyhteydet ja terrori-iskut vaikeuttivat poikkeuksellista oikeuskäsittelyä

    Irakilaisveljesten terrorimurhasyytteiden käsittely alkaa hovissa: Kaksosuus, videoyhteydet ja terrori-iskut vaikeuttivat poikkeuksellista oikeuskäsittelyä


    Irakissa tehdyn joukkomurhan käsittely Turun hovioikeudessa alkaa tänään tiistaina. Terrorioikeudenkäynti on hyvin poikkeuksellinen Suomessa ja se herätti myös käräjäoikeudessa kansainvälistä huomiota. Pirkanmaan käräjäoikeus katsoi runsas...

    Irakissa tehdyn joukkomurhan käsittely Turun hovioikeudessa alkaa tänään tiistaina. Terrorioikeudenkäynti on hyvin poikkeuksellinen Suomessa ja se herätti myös käräjäoikeudessa kansainvälistä huomiota.

    Pirkanmaan käräjäoikeus katsoi runsas vuosi sitten, että todisteet eivät riittäneet epäiltyinä olleiden irakilaisten kaksosveljesten tuomitsemiseen. Syytteet koskivat Camp Speicherin joukkomurhaa Irakissa kesällä 2014 ja veljesten väitettyä osallistumista siihen.

    Veljeksiä syytettiin terroristisessa tarkoituksesta tehdyistä murhista, avunannosta terroristisessa tarkoituksessa tehtyihin murhiin, surmaamalla tehdystä törkeästä sotarikoksesta, avunannosta surmaamalla tehtyyn törkeään sotarikokseen ja terroristisessa tarkoituksessa tehtyyn törkeään pahoinpitelyyn.

    Syyttäjän mukaan molemmat veljeksistä sekä vangitsivat että vartioivat vankeja. Syyttäjä syytti käräjäoikeudessa, että heistä jompi kumpi tai molemmat ampuivat ainakin 11 vankia tai ainakin osallistuivat surmatöihin.

    Irakin Camp Speicherin sotilastukikohdan lähellä tapettiin kesäkuussa 2014 yli tuhat irakilaista sotilasta ja sotilaskoulutuksessa ollutta.

    Irakin joukot valtasivat alueen Isisiltä keväällä 2015. Verilöyly sai nimensä alueella aiemmin sijainneesta Yhdysvaltain sotilastukikohdasta.

    Vaikea tunnistaa

    Veljekset kiistivät syytteet. Käräjäoikeus hylkäsi kaikki heitä koskevat syytteet. Näyttö jätti avoimeksi sen vaihtoehdon, että syytetyt eivät liity syytteessä tarkoitettuihin tapahtumiin mitenkään, vaan ovat tulleet yhdistetyksi niihin jälkikäteen.

    Oikeus piti ongelmana esimerkiksi sitä, että todistajat olivat tehneet tunnistuksen lähes 2,5 vuotta joukkosurman jälkeen.

    Keskeinen ongelma oli myös erottaa vuonna 1992 syntyneet epäillyt toisistaan. Veljekset ovat kaksosia.

    Sitä ei tiettävästi tiedetä, ovatko kaksoset identtisiä, mutta he ovat kuvien perusteella hyvin samannäköisiä.

    Irakilaiskaksoset tulivat Suomeen turvapaikanhakijoina syksyllä 2015. Poliisi otti heidät kiinni Forssan vastaanottokeskuksesta joulukuussa 2015. Miehet ehtivät olla tutkintovankeudessa puolitoista vuotta.

    Apulaisvaltakunnansyyttäjä valitti Pirkanmaan käräjäoikeuden irakilaiskaksosia koskevasta ratkaisusta.

    Oikeudenkäynnissä oli vaikeuksia tavoittaa kaikkia olennaisia todistajia videoyhteyksien vaikeuksien takia. Lisäksi esimerkiksi terrori-iskut Irakissa estivät ja viivyttivät todistajien kuulemista. Keskusrikospoliisin suomalaistutkijat kävivät useita kertoja Irakissa tutkinnan takia.

    Lisäksi todisteina oli esimerkiksi raaka teloitusvideo ja sormus. Esitutkintapöytäkirjan mukaan yksityiskohtia oli vaikea erottaa videolla.

    Teloitusvideolla ampujalla oli punainen baretti ja samankaltainen sormus kuin epäiltyjen hallusta löytyi kiinniottohetkellä. Mies vetosi esitutkintapöytäkirjan mukaan siihen, että hänellä on paljon koruja.

    Lue lisää:

    Kaikki syytteet kaatuivat Pirkanmaan käräjäoikeudessa: Terrorimurhasta syytetyt irakilaiskaksoset syyttömiä

    Joukkosurmasta syytettyjen irakilaisveljesten oikeudenkäynti alkoi Tampereella – Molemmat kiistävät syytteet

    Irakissa tehdyn joukkomurhan suomalaistutkija: "Irakista saatu aineisto on täyttä tavaraa"

    Terrorimurhat hoviin: apulaisvaltakunnansyyttäjä tyytymätön irakilaiskaksosten vapauttavaan tuomioon

    Yle MOT: Terroritekojen uhka kasvaa Suomessa

    Hellekesä kasvatti komean maissisadon – se voi pelastaa Loukasten tilan lehmiä joutumasta teuraaksi

    Hellekesä kasvatti komean maissisadon – se voi pelastaa Loukasten tilan lehmiä joutumasta teuraaksi


    Renkolaisella Loukasten tilalla Hämeenlinnassa rehumaissin kasvatusta kokeiltiin ensimmäisen kerran vuonna 1994. Hehtaarin kokeilusta viljelyala on pikkuhiljaa kasvanut ja tänä vuonna maissilla on jo 36,7 hehtaaria. Rehua kantahämäläistilalla...

    Renkolaisella Loukasten tilalla Hämeenlinnassa rehumaissin kasvatusta kokeiltiin ensimmäisen kerran vuonna 1994. Hehtaarin kokeilusta viljelyala on pikkuhiljaa kasvanut ja tänä vuonna maissilla on jo 36,7 hehtaaria.

    Rehua kantahämäläistilalla tarvitaan paljon, sillä ruokittavana on kaikkiaan 380 eläintä, joista lypsäviä on 150.

    Maissin viljelyala on kasvanut Suomessa selvästi 2010-luvulla. Vuosikymmenen alussa sitä reilulla sadalla hehtaarilla, nyt lähestytään jo tuhannen hehtaarin rajaa.

    Viljelyala kasvussa

    25 vuoden aikana maissisato on vain kahdesti epäonnistunut. Kerran kylmän kesän vuoksi sato jäi vaatimattomaksi, eikä tähkiä tullut. Vuonna 2004 rankkasateet hukuttivat maissipellot. Sen sijaan kulunut kesä oli maissille erinomainen, kehuu emäntä Barbro Koljonen.

    – Tämä on ollut ihanteellinen vuosi maissille, koska maissi rakastaa lämpöä ja auringonpaistetta. Sitä on riittänyt tänä kesänä!

    – Kun nurmet ovat kärsineet kuivuudesta, me olemme toivorikkaita, että saamme maissista hyvän sadon. Sillä päästään taas ensi vuoteen asti. Varmasti se on meidän pelastus tänä vuonna, näin me uskomme.

    Maatiloilla maissia kasvatetaan lehmien rehuksi. Maississa on runsaasti energiaa ja kuitua. Se sopii hyvin täydennykseksi valkuaista sisältävälle nurmirehulle. Lehmille tarjottavassa seoksessa on kolmasosa maissisäilörehua ja kaksi kolmasosaa nurmisäilörehua.

    Ilmaston lämpeneminen sopii maissille

    Maissi on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Hehtaarilta kuiva-ainesta saadaan 8 000 - 10 000 kiloa.

    Ilmastonmuutoksen myötä maissin menestymismahdollisuudet Suomessa paranevat. Tämä lisännee viljelijöiden kiinnostusta maissin viljelyyn. Maatalousyhtymä Loukasten tilalla agrologi Antti Koljonen on huomannut kiinnostuksen kasvun.

    – Tulee niitä soittoja aina silloin tällöin ja kysellään, kuinka me ollaan pärjätty sen kanssa, miten rikkakasvien kanssa selviätte, koska kylvetään ja tuleeko satoa. Kysymyksiä laidasta laitaan.

    Lypsylehmät Mango ja Linssi saavat talvella rehua, jossa on kolmasosa maissia ja loput nurmisäilörehua.Timo Leponiemi / Yle

    Loukasten tilalla suunnitelmissa on lisätä karjan määrää. Samoin suunnitelmissa on lisätä maissin viljelyalaa viljan kustannuksella.

    Karjalle viljeltävä maissi on rehumaissia, mutta on sitä itsekin maistettu, myöntävät Barbro ja Antti Koljonen.

    – Kun ne ovat vähän pienempiä, minimaisseja, ne ovat paistinpannulla aivan erinomaisia. Joskus on keitetty näitä isompiakin suolan ja voisulan kera. Kyllä tämä rehumaissikin maistuu makealle, vaikka jotkut sanovat, ettei tätä voisi syödä, toteaa Barbro Koljonen.

    Vain yksi korjuukerta

    Riskejäkin maissinkasvatukseen liittyy. Pienenä taimena se on hallanarka. Nykyisin maissi voidaan kylvää biohajoavan muovin alle, jolloin taimelle muodostuu pieni kasvihuone. Tämä pidentää kasvukautta ja nopeuttaa kasvuun lähtöä.

    Lisäksi kylvösiemen ja viljelmän perustaminen on kohtuullisen kallista, huomauttaa Antti Koljonen.

    Hyvissä oloissa maissi kasvaa yli kolmimetriseksi. Lyhyen päivän kasvina se intoutuu kasvamaan elokuussa päivien alkaessa lyhentyä. Kun nurmirehusato joudutaan korjaamaan kolmekin kertaa kasvukaudessa, maissin kanssa päästään yhdellä korjuukerralla.

    Maissi korjataan ensimmäisten pakkasten jälkeen, yleensä lokakuun alusssa. Rehuksi maissi murskataan kokonaan. Paras energia on maissintähkässä, joita yhdessä varressa on kaksi tai kolme.

    Forssa haluaa päästä mukaan tv- ja elokuvatuotantoihin:

    Forssa haluaa päästä mukaan tv- ja elokuvatuotantoihin: "Täällä pystyisi kuvaamaan post-apokalyptisen fantasian"


    Viime vuonna elokuvateattereissa nähtiin 39 kotimaista elokuvaa, joista 15 oli dokumenttielokuvia. Forssassa katsotaan, että juuri elokuvien kautta seutukunta voisi saada toivottua elinvoimaa, näkyvyyttä ja muuta hypetystä. Tuotantotiimejä...

    Viime vuonna elokuvateattereissa nähtiin 39 kotimaista elokuvaa, joista 15 oli dokumenttielokuvia.

    Forssassa katsotaan, että juuri elokuvien kautta seutukunta voisi saada toivottua elinvoimaa, näkyvyyttä ja muuta hypetystä.

    Tuotantotiimejä Lounais-Hämeen maisemiin houkuttelee Forssa Film Office, joka on perustettu Forssan Yrityskehitys Oy:n tiloihin.

    – Tässä on nyt markkinarako, koska suoratoistopalvelut ja digitaalisuus tulevat lisääntymään, samoin kotimaiset tuotannot. Nyt on sauma iskeä, vakuuttaa Forssan Yrityskehitys Oy:n toimitusjohtaja Maria Jokinen.

    Forssan Yrityskehitys Oy:n toimitusjohtaja toivoo, että Forssan seutu olisi jo parin vuoden sisällä mukana kotimaisissa elokuvatuotannoissa.Miki Wallenius / Yle

    Koska tuotantoja tehdään entistä enemmän, niin myös uusia kuvauspaikkoja etsitään tiivisti. Forssa on ollut suurissa av-tuotannoissa sen verran vähän esillä, että seudulta löytyy paikkoja, jotka eivät ole tekijöille vielä liian tuttuja ja kuluneita.

    – Uusille paikoille on koko ajan kysyntää ja Suomi on erittäin kiinnostava myös kansainvälisessä mittapuussa. Jokinen viittaa julkisuudessa olleisiin tv-sarjoihin, jotka ovat saaneet ovia auki kansainväliseen levitykseen.

    Seudun asukkailta toivotaan vinkkejä kuvauspaikoista

    Yhden elokuvan tekeminen maksaa Suomessa keskimäärin 1,5 miljoonaa euroa. Arviolta noin puolet rahasta jää niille paikkakunnille, joissa elokuvaa on tehty.

    Esimerkiksi Turun seudulla laskettiin, että seitsemän pitkän elokuvan ja kolmen tv-sarjan kuvaukset toivat alueen yrityksille ja ammattilaisille 2,6 miljoonan tuotot vuonna 2014.

    Tämä seutukunta pitää olla tuotantoyhtiöille mahdollisimman helposti saavutettavissa. Maria Jokinen

    Forssa Film Office -hankkeen nimissä kartoitetaan parhaillaan seutukunnan kuvauspaikkoja ja etsitään paikallisia yrittäjiä, jotka voisivat auttaa leffatuotannoissa.

    – Tämä seutukunta pitää olla tuotantoyhtiöille mahdollisimman helposti saavutettavissa. Meidän täytyy miettiä miten järjestämme majoitukset, miten kuljetukset ja muonitukset, vaikka keskelle metsää, Maria Jokinen listaa.

    Forssan seudun asukkailta toivotaankin vinkkejä erilaisista kuvauspaikoista, joita käy sitten syksyn aikana tarkistamassa kaksi paikallista ammattilaista, tuottajat Jussi Pellonpää ja Antti Latva.

    Miksi Forssa kiinnostaisi, mitä täällä on tarjota?

    – Täällä historia kohtaa nykypäivän. Vanhana tehdaskaupunkina meillä on tarjolla tehdasmiljöötä, josta osa on ränsistynyttä ja osa hienossa kunnossa. Sitten löytyy 70-luvun talokantaa ja vanhanaikaista maaseutua. Täällä pystyisi kuvaamaan vaikka post-apokalyptisen fantasian, Jussi Pellonpää vinkkaa.

    Tom of Finlandissa kirmattiin Tammelan Pyhäjärvellä

    Jussi Pellonpää toimii Forssan Lehden elokuvakriitikkona, mutta hän on ennättänyt toimia kotimaisissa tuotannoissa kuvaajana, valomiehenä, tehostemiehenä, järjestäjänä ja lavastajana.

    Pellonpää oli mukana, kun Forssan raviradalla taltioitiin vuonna 2014 J-P Passin ja Jarkko T. Laineen Ajomies-elokuvaa. Tammelassa, Pyhäjärven jäällä filmattiin puolestaan kohtausta Dome Karukosken ohjaamaan Tom of Finland -elokuvaan, joka sai ensi-iltansa vuonna 2017.

    – Se oli suuren maailman meininkiä, kun kymmenet alastomat miehet kirmasivat jäiseen avantoon. Viikkotolkulla tehtiin töitä muutaman ruudun takia, sillä kohtaus ei valmiissa elokuvassa kestänyt montakaan sekuntia.

    Jussi Pellonpää (vas.) ja Antti Latva kiertelevät ja taltioivat syksyn aikana hyviä kuvauspaikkoja Forssan seudulta.Miki Wallenius / Yle

    Tuottaja Antti Latva muistuttaa, että Forssaan haetaan pitkien elokuvien lisäksi myös mainosfilmituotantoja ja tv-sarjoja.

    Forssa Film Office -hankkeella on rahoitus vuoden loppuun asti. Siihen mennessä pitää saada juostua paljon kokoon.

    – Täytyy tuottaa paikoista kuvamateriaalia, saada nettisivut pystyyn ja lähestyä tuotantoyhtiöitä. Silmät ja korvat pitää olla auki koko ajan, Jussi Mäenpää huokaa.

    Silmät ja korvat pitää olla auki koko ajan. Jussi Mäenpää

    Hän muistuttaa, että rahan lisäksi kuvauspaikkojen valinnassa vaikuttavat myös henkilökohtaiset suhteet. Elokuva-alan piirit ovat pienet.

    – Ajankohtainen infopaketti pitää olla myös alueemme palveluista ja kaikesta muusta mahdollisesta, mitä tuollainen tuotanto voi tarvita, lisää Antti Latva.

    Kisa elokuvatuotannoista on nykyisin niin kovaa, että kaupungit ovat valmiita käyttämään myös rahaa houkuttimena. Olisiko Forssa valmis maksamaan valkokangasnäkyvyydestä?

    – Sekään ei ole poissuljettua. Nykyään voidaan antaa niin sanottua "kick-backiä" 10-25 prosenttia, Maria Jokinen tietää.

    Tällöin esimerkiksi tuotantoyhtiö voisi saada osan paikkakunnalla käyttämästään rahasta takaisin kaupungilta avustuksena.

    Ammatti-instituutti haluaa oppilaille kokemusta

    Suomeen on perustettu jo useille paikkakunnille vastaavanlaisia niin kutsuttuja elokuvakomissioita, mutta elokuva-alan ammatillista koulutusta ei juuri ole kytketty mukaan näihin hankkeisiin. Juuri siinä Forssa koettaa erottautua muista.

    Forssan ammatti-instituutti miettii, miten se pystyisi hyödyntämään elokuvien tekoa omassa opetuksessaan.

    He saisivat vastuuta ja kokemuksia sekä sen tunteen aidosta oikeasta työn tekemisestä. Maaria Silvius

    – Varmasti se tapahtuisi tällaisella projektioppimisella. Kun tuotantoproduktio tulisi Forssan seudulle, niin me olisimme mukana. Tekisimme opiskelijoiden kanssa erilaisia caseja ja näin he saisivat vastuuta, kokemuksia sekä tunteen aidosta, oikeasta työn tekemisestä, pohtii rehtori Maaria Silvius.

    Rehtori Maaria Silvius toivoo elokuvatuotannoista työskentelymahdollisuuksia erityisesti media-alan opiskelijoille.Miki Wallenius / Yle

    Mitään elokuva-alan koulutuslinjaa ei oppilaitokseen ole tulossa.

    Kauanko vie ennen kuin Forssan silhuetti lävähtää valkokankaalle kotimaisessa elokuvassa?

    – Neuvottelut yhden produktion kanssa ovat jo käynnissä, jotta he voisivat sijoittua tänne muutamaksi päiväksi. Toivottavasti ei vie vuottakaan, kun Forssa näkyy, mutta kyllä tämä on pitkäjänteistä työtä. Saattaa siis mennä parikin vuotta, Maria Jokinen toppuuttelee.

    Harvinainen kunnianosoitus: Hämeenlinnassa Hornetin ylilento jatkosodan lentäjä-ässän muistolle lauantaina

    Harvinainen kunnianosoitus: Hämeenlinnassa Hornetin ylilento jatkosodan lentäjä-ässän muistolle lauantaina


    Ilmavoimat kunnioittaa jatkosodan hävittäjälentäjän, ylikersantti Kosti Keski-Nummen muistoa ylilennolla Hämeenlinnassa huomenna lauantaina. Kosti Keski-Nummen (Wikipedia) siunaustilaisuus järjestetään 8. syyskuuta Vuorentaan kappelissa...

    Ilmavoimat kunnioittaa jatkosodan hävittäjälentäjän, ylikersantti Kosti Keski-Nummen muistoa ylilennolla Hämeenlinnassa huomenna lauantaina.

    Kosti Keski-Nummen (Wikipedia) siunaustilaisuus järjestetään 8. syyskuuta Vuorentaan kappelissa Hämeenlinnassa. Ilmavoimat kunnioittaa 5,5 ilmavoittoa saavuttaneen lentäjä-ässän muistoa ylilennolla kello 12.45–13.00 välisenä aikana, kerrotaan Ilmavoimien tiedotteessa.

    Viisi ja puoli virallista ilmavoittoa selittyy sillä, että Keski-Nummi ampui samaa konetta kuin toinenkin lentäjä. Keski-Nummi kertoi Aamulehden haastattelussa vuonna 2016, että lentueen päällikkö pani voiton puoliksi.

    Ylilennot käyvät jo harvinaisiksi

    Karjalan lennoston Hävittäjälentolaivue 31:n komentaja everstiluutnantti Tomi Böhm kertoo, että sodan hävittäjä-ässiä kunnioittavat lennot ovat jo harvinaisia. Veteraaniyhdistys Pilvenveikkojen jäseniä ei ole enää monta jäljellä.

    – Me suoritamme ylilennot niihin Pilvenveikkojen hautajaisiin, mihin omaiset ovat esittäneet toivomuksen, että voisiko tämän suorittaa. Me ei lähdetä sitä tekemään, ellei meille tule siitä pyyntöä. Toki haluaisimme tehdä tämän aina, mutta joskus sitä ei haluta suoritettavan.

    – Viime vuonna Kouvolan suunnalle käytiin meidän laivueestamme. Elokuussa Rovaniemeltä suoritettiin ylilento Helsinkiin ja nyt on meillä Hämeenlinnaan.

    Lentojen toteuttajan valintaan vaikuttaa myös veteraanilentäjän oma laivue.

    – Lennoissa katsotaan työvuorolistoja ja tasaista kuormitusta, koska nämä yleensä ajoittuvat viikonlopulle. Jos pyyntö esitetään suoraan meille ja se on mahdollista toteuttaa, niin pyrimme sen toteuttamaan. Hävittäjälentolaivue 24 on Kosti Keski-Nummen laivue ja se on meidän perinnelaivueemme.

    "Missing man" -lentoliike kunnioittaa veteraanilentäjää

    Kosti Keski-Nummi meni vapaaehtoisena ilmavoimien palvelukseen maaliskuussa 1940. Hän palveli jatkosodassa Hävittäjälentolaivue 24:ssä. Hän lensi Brewster F2A ja Messerschmitt Bf 109 -hävittäjillä. Keski-Nummi lensi kaksinkertaisen Mannerheim-ristin ritarin Hans Windin siipimiehenä.

    Keski-Nummi haavoittui kesäkuussa 1944 ilmataistelussa ja joutui tekemään pakkolaskun pellolle (Ilta-Sanomat). Hän pääsi palaamaan laivueeseen jo kolmen viikon päästä.

    Sodan päätyttyä Keski-Nummi toimi ilmavoimissa lennonopettajana. Siirryttyään reserviin Keski-Nummi opiskeli Rauman opettajaseminaarissa ja teki pitkän työuran opettajana. Ennen kuolemaansa hän asui Hämeenlinnassa.

    Karjalan lennoston F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjä lentää Vuorentaan kappelin yli noin 300 metrin korkeudessa. Lento tulee kaakon suunnalta ja kappelin kohdalla tehdään niin sanottu "missing man" -lentoliike, eli kone nousee korkeuksiin. Lento jatkuu sen jälkeen kohti luodetta. Lennolla on säävaraus.

    Hornetin ylilennon kustannuksista everstiluutnantti Tomi Böhm ei halua tässä yhteydessä puhua.

    – Mielestäni tämä on kunnianosoitus sotiemme veteraaneille eikä kustannuksista kannata puhua. Se kustannus on maksettu silloin aikanaan.

    Järvien pinnat todella alhaalla – kaislikko haisee eikä veneitä saa vesille:

    Järvien pinnat todella alhaalla – kaislikko haisee eikä veneitä saa vesille: "Ei auta muu kuin rukoilla, että tulisi vettä"


    Kun vetää saappaat jalkaan ja lähtee kokeilemaan veden vähyyttä Tammelan Pyhäjärvessä, saa hiekkapohjaisessa järvessä simpukoiden seassa roiskutella hyvinkin sata metriä, ennen kuin vettä on puoleen sääreen. Jos vielä tähän aikaan...

    Kun vetää saappaat jalkaan ja lähtee kokeilemaan veden vähyyttä Tammelan Pyhäjärvessä, saa hiekkapohjaisessa järvessä simpukoiden seassa roiskutella hyvinkin sata metriä, ennen kuin vettä on puoleen sääreen.

    Jos vielä tähän aikaan syksystä haluaa uimasilleen, on kävelyurakkaa sen verran, ettei Pyhäjärvellä ole näkynyt enää aikoihin ainakaan kuntouimareita. Sen sijaan kahlailu ja käsipohja onnistuvat.

    Pyhäjärvi on laaja ja runsasvetisenäkin kesänä matala. Säännöstellyssä Pyhäjärvessä vedenkorkeus on tällä hetkellä 77 senttimetriä matalammalla kuin alkuvuodesta, tammikuun 8.:na.

    Järvivesien pinnat ovat keskimääräistä alempana (SYKE) varsinkin maan länsi- ja keskiosissa. Paikoin pinnat ovat jopa poikkeuksellisen alhaalla. Suomen Ympäristökeskuksen hydrologi Miia Kumpumäki arvioi, että syyskuussa eivät vedenpinnat vielä nouse.

    – Lokakuulle ennustetaan isompia sateita ja tuolloin myös haihdunta on pienempää. Tällöin vedenpinnat saadaan ehkä vähitellen nousuun, sanoo Kumpumäki.

    Viimeksi vastaavasta tilanteesta kärsittiin noin 15 vuotta sitten.

    Kuivuus on koetellut Hämeen säännöstelemättömiä järviä etenkin Lammin ja Hauhon suunnalla. Esimerkiksi Kuohijärven vedenpinta on alkuvuodesta tippunut noin 70 senttimetriä, Ormajärven 60-70 ja Iso-Roineen lähes 80 senttimetriä.

    Järvien tilanne huolestuttaa monia

    Tammelan Pyhäjärven vedenpinnan taso on huolettanut vesiviranomaisia alkaneena syksynä. Tammelalaisilta on tullut runsaasti yhteydenottoja järven ongelmasta.

    Pyhäjärven-Kuivajärven suojeluyhdistyksen hallituksen jäsen Matti Salo sanoo, että veden vähyydestä on haittoja kaikille rannan asukkaille ja mökkiläisille.

    Kuivuudesta kärsivä Pyhäjärvi ei nykyisellään houkuttele uimaan tai tekemään hiekkakakkuja.Eeva Hannula / Yle

    – Yksi haitta on nähtävissä heti. Ranta on paennut, siitä ei pääse uimaan eikä veneitä saa vesille. Tällainen matalan veden jakso myös lisää vesikasvillisuutta niin, että esimerkiksi vieraslaji isosorsimo on muuttanut sellaisiin paikkoihin, missä sitä ei ennen ole ollut, sanoo Matti Salo.

    Seisovan liejun haju tulee nenään. Matti Salo

    Salo on turhautunut lähinnä siksi, että vedenpinnan korkeutta on käsitelty muun muassa Pyhäjärven-Kuivajärven suojeluyhdistyksessä vuosikaudet. Yhdistyksestä on oltu ahkerasti yhteydessä viranomaisiin, mutta ilman käytännön tuloksia.

    – Onneksi järveä voi sentään katsella kauempaa – kunhan ei tule liian lähelle rantaa, missä kaislikossa seisovan liejun haju tulee nenään.

    Lounais-Hämeen helmi?

    Järveä on mainostettu Lounais-Hämeen helmenä ja käytetty kunnan strategiassa vetovoimatekijänä.

    – Pitää myös kysyä, miten tämä vaikuttaa rantatonttien arvoihin. Kunnan pitäisi oikeasti puuttua tähän, vaatii Matti Salo.

    Pyhäjärven rantamilla kävellessä huomaa hyvin, etteivät veneilijätkään käy järvellä. Veneet on vedetty pitkälle maihin – laitureihin niitä ei saa kiinni.

    Hannu Numminen ja Matti Salo ovat huolissaan Pyhäjärvestä.Eeva Hannula / Yle

    Tammelan kalastusalueen isännöitsijä Hannu Numminen sanoo, että varsinkaan suurempaa venettä on mahdotonta saada vesille veneenlaskupaikoissa. Nummisen mukaan uistelijat ovatkin kadonneet järveltä.

    Mistä lisää vettä, kun valuma-alue ei auta?

    Viranomaiset seuraavat Tammelan Pyhäjärven vedenpinnan tasoa ja juoksutuksia tarkasti. Keinoja nostaa veden pintaa ei kuitenkaan näytä olevan.

    – Pyhäjärveen ei tule riittävästi vettä valuma-alueelta. Vaikka valuma-alue on 640 neliökilometriä, niin sieltä ei tule vettä, kertoo Hannu Numminen.

    Vaikka valuma-alue on 640 neliökilometriä, niin sieltä ei tule vettä. Hannu Numminen

    Toisaalta järvestä myös haihtuu lämpimällä säällä melkoisesti vettä. Haihtuminen voi laskea vedenkorkeutta useita senttejä päivässä. Kun järven keskisyvyys on ainoastaan kaksi ja puoli metriä, niin vettä on lopulta hyvin vähän.

    – Mitään muuta konstia tässä ei ole. Juoksutussääntöä on noudatettu. Eikä juoksutusta voida kauheasti vähentää sen vuoksi, että sitten alajuoksulla eli Jokioisilla, Ypäjällä ja Loimaalla ei ole vettä ollenkaan, sanoo Hannu Numminen.

    Järvet tarvitsevat runsaita syyssateita

    Koska maaperä on nyt todella kuiva, niin ensimmäiset sateet imeytyvät siihen. Siksi kestää pitkään, ennen kuin sade alkaa vaikuttaa järvien vedenpintoihin.

    Eteläisen Suomen järvet, kuten tammelalainen Pyhäjärvi, tarvitsevatkin avukseen kunnon syyssateita.

    – Nyt ei auta muu kuin rukoilla, että tulisi vettä taivaalta, sanoo Tammelan kalastusalueen isännöitsijä Hannu Numminen.

    Päivitetty 7.9.2018 kello 12.58: Pyhäjärven pinta on laskenut 77 senttimetriä tammikuun kahdeksannen päivän tasosta, ei 30, kuten jutussamme aiemmin kerrottiin.

    Lue lisää:

    Pohjavedet paikoin erittäin alhaalla – Myös järvien vesi on vähissä

    Yrittäminen suuressa murroksessa:

    Yrittäminen suuressa murroksessa: "Meillä ei ole toimitilaa ollenkaan" – tähtäimessä silti maailmanlaajuiset markkinat


    Ajatus digitaalisesta lapsipäiväkirjasta syntyi Shamil Seifullan päässä, kun hän alkoi miettiä, miten järjestelisi oman lapsensa kasvuun liittyvät muistot. Kun mobiilimaailmaan sopivaa ohjelmaa ei löytynyt, alkoi päässä itää ajatus...

    Ajatus digitaalisesta lapsipäiväkirjasta syntyi Shamil Seifullan päässä, kun hän alkoi miettiä, miten järjestelisi oman lapsensa kasvuun liittyvät muistot. Kun mobiilimaailmaan sopivaa ohjelmaa ei löytynyt, alkoi päässä itää ajatus sellaisen luomisesta. Usko siihen, että maailmanlaajuisesti miljoonilla perheillä on samanlaisia tarpeita, vie nyt yrittämisen intoa eteenpäin.

    Tällä hetkellä digitaalista lapsipäiväkirjaa koodaa puolenkymmentä työntekijää. Kaikkiaan sovelluksen eteen työskentelee kymmenkunta ihmistä. Muntius Oy:n toimitusjohtaja Juho Nieminen kertoo nostavansa nyt, yrityksen toisena toimintavuonna, jo pientä palkkaakin. Kidday-sovelluksen ideoinut Shamil Seifulla on vielä töissä muualla.

    – Meillä ei tällä hetkellä ole toimitilaa ollenkaan, mutta se, mitä me kaivataan, on motivoituneita henkilöitä viemään tätä meidän ideaa eteenpäin. Tässä hetkessä se tarkoittaa ennen kaikkea hyviä koodareita, ohjelmistosuunnittelijoita, arkkitehtejä ja palvelun muotoilua, luettelee Juho Nieminen.

    Yritysmaailma murroksessa

    Hämeen uusyrityskeskuksen asiakkaista jo joka viides tai kuudes perustaa toimintansa mobiilityöskentelyyn. Osuus on kasvussa, sanoo uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Olli Kari.

    – Mobiilityöskentely helpottaakin yrittäjäksi ryhtymistä, kun aloittamiseen ei välttämättä tarvita toimitiloja ja kalliita koneita, tietää hämeenlinnalainen mediakouluttaja ja kirjailija Katleena Kortesuo.

    Tärkeintä on löytää oma osaamisensa ja halu auttaa muita. Katleena Kortesuo

    Liikkuvuudella Kortesuo ei tarkoita pelkästään älypuhelimen ja läppärin kanssa työskentelyä, vaan sitä, että mennään itse paikanpäälle: oli se sitten lapsenvahtina olemista tai toisen yrityksen assistenttina toimimista. Eläkkeelle jäänyt mikrotukihenkilö voi esimerkiksi opastaa senioreita tietokoneen käytössä.

    – Tämä mahdollistaa sen, että yhä useampi voi ryhtyä yrittäjäksi. Tärkeintä on löytää oma osaamisensa ja halu auttaa muita.

    Kotona, omalla koneella

    Käytännössä Kiddayn koodaajat tekevät töitä kotonaan, omilla koneillaan. Yhteydenpito hoidetaan puhelimitse ja tarvittaessa palavereissa.

    Yrittäjäkaksikon työn pääpaino on tällä hetkellä sijoittajien etsimisessä. Tehtävänä on vakuuttaa heidät tuotteen mahdollisuuksista. Työ sisältää myös paljon varsinaisen palvelun suunnittelua.

    – Tämä on täyspäiväistä työtä aamusta iltaan. Paljon tulee liikuttua eteläisessä Suomessa ja ulkomaillekin on tehty jo useita reissuja avaamassa keskusteluja muillekin markkinoille, sanoo Juho Nieminen.

    Menestyksen eteen tehtävä töitä

    Tavoitteena on saada palvelulle miljoonia käyttäjiä ympäri maailman. Vaikka itse palvelu on ilmainen, pienistä lisäpalveluista peritään maksu. Juho Nieminen arvelee, että lisäpalveluista kuukausittain maksavia asiakkaita on alle kymmenen prosenttia, mutta sekin riittää kannattavaan toimintaan.

    Suurimpana riskinä Juho Nieminen pitää sitä, että toimivan palvelun rakentaminen vie vuosia.

    – Tästä pitää pystyä luomaan jotain sellaista, joka tuottaa meidän sijoittajille hyvää. Toivottavasti me olemme muutaman vuoden kuluttua sellainen yhtiö, että se kiinnostaa isompia yrityksiä. Tai sitten pyöritämme edelleen palvelua itse ja teemme sillä elantoa itsellemme.

    Sydän oltava mukana

    Digitaalisen lapsipäiväkirjan kanssa kilpailevia palveluita ovat esimerkiksi Facebook ja WhatsApp.

    – Kiddayn erona on parempi tietoturvallisuus, sen tiedot päädy ulkopuolisille, vakuuttavat Juho Nieminen ja Shamil Seifulla. Lisäksi halutut tiedot voi jakaa helposti yhdessä paikassa halutulle ryhmälle.

    Shamil Seifulla myöntää, että hänen ajatuksenaan ei alun alkaen ollut ryhtyä start-up-yrittäjäksi, mutta nyt hän on sellainen. Nyt työtä tehdään sydämestä.

    – Jos pakon edessä tekee jotain, se ei tule ikinä onnistumaan, mutta me tullaan breikkaamaan tässä.

    Iittalan taideasema mukana Eurooppaa kiertävässä valokuvanäyttelyssä – naivismi veti väkeä taiteen pariin

    Iittalan taideasema mukana Eurooppaa kiertävässä valokuvanäyttelyssä – naivismi veti väkeä taiteen pariin


    Naivismi on levittäytynyt Hämeenlinnan Iittalassa puukoululta myös rautatieasemalle, sillä kesäkuun alussa Iittalassa avattiin Suomen ensimmäinen taideasema. Pääradan varressa sijaitsevalla asemalla näkyvät Iittalan vahvat brändit eli lasi,...

    Naivismi on levittäytynyt Hämeenlinnan Iittalassa puukoululta myös rautatieasemalle, sillä kesäkuun alussa Iittalassa avattiin Suomen ensimmäinen taideasema.

    Pääradan varressa sijaitsevalla asemalla näkyvät Iittalan vahvat brändit eli lasi, graniitti ja naivismi. Asema-alueen viihtyvyyttä parannettiin myös muun muassa viherrakentamisella.

    Pian myös eurooppalaiset pääsevät tutustumaan Iittalan naivistiseen taideasemaan, sillä uudistuneesta asemasta otetut kuvat osallistuivat #EUinmyRegion -kuvakilpailuun ja keräsivät eniten ääniä koko kisassa.

    Kilpailun 30 parhaasta kuvasta kootaan näyttely, joka lähtee kiertämään Eurooppaa.

    Juhlavuoden näyttely veti hyvin väkeä

    Kesänäyttelyiden klassikko, Naivistit Iittalassa, houkutteli tänä kesänä runsaasti myös ensikertalaisia kävijöitä. Peräti joka viides kävijä vieraili ensimmäistä kertaa Naivistit Iittalassa -näyttelyssä.

    Elokuussa päättynyttä Naivismin juhlaa -kesänäyttelyä kävi katsomassa kaikkiaan 20 800 vierasta. Kävijämäärä kasvoi edellisvuodesta 2 500:lla.

    Eino Viikilän hyväntuulinen Lucky oli yksi Naivistit Iittalassa -juhlanäyttelyn teoksista.Tiina Kokko / Yle

    Näyttelyn yhteydessä järjestetyn kyselytutkimuksen mukaan Iittalan kesänäyttelystä on tullut monelle jo perinne. Vastanneista noin 30 prosenttia on käynyt katsomassa kaikki puukoulun näyttelyt.

    Iittalan vanhassa puukoulussa on järjestetty naivistisia kesänäyttelyitä jo 30 vuoden ajan. Naivistit Iittalassa -säätiö kokoontuu seuraavan kerran syyskuussa suunnittelemaan tulevaa talvinäyttelyä.

    Veistoksen sisältä paljastui salainen aarre Riihimäen taidemuseossa: kultakätkön arvo 30 000 euroa

    Veistoksen sisältä paljastui salainen aarre Riihimäen taidemuseossa: kultakätkön arvo 30 000 euroa


    Pronssinen tytön pää sisälsi yllätyksen, joka paljastui, kun Riihimäen taidemuseossa ryhdyttiin tutkimaan veistosta tarkemmin. Onton veistoksen sisältä putkahti ulos likaiseen paperiin pakattu käärö. – Se oli tiukasti solmittu haperolla...

    Pronssinen tytön pää sisälsi yllätyksen, joka paljastui, kun Riihimäen taidemuseossa ryhdyttiin tutkimaan veistosta tarkemmin.

    Onton veistoksen sisältä putkahti ulos likaiseen paperiin pakattu käärö.

    – Se oli tiukasti solmittu haperolla pyykkinarulla. Se oli painava mötikkä. Siinä oli paljon kultaa, naurahtaa Riihimäen taidemuseon amanuenssi Tanja Pääskynen.

    Kyseessä oli Carl Wilhelmsin (Turun Sanomat) pronssinen tytön pää vuodelta 1943. Teos tunnetaan nimellä Torpan tyttö.

    Sormuksista tuli osa mittavaa taidekokoelmaa

    Veistoksen sisuksista tuli ulos 147 kultasormusta, joista vanhimmat ovat 1800-luvun lopulta ja nuorimmat 1980-luvun alusta.

    Amanuenssi Tanja Pääskynen näyttää mistä kultakätkö löytyi.Miki Wallenius / Yle

    Kultasormuksien paino on yhteensä 800 grammaa. Niiden arvo rahaksi muutettuna olisi tänä päivänä noin 30 000 euroa.

    Sormuksia ei voi myydä, vaan ne ovat nyt osa taidemuseon kokoelmaa, jonka Tatjana ja Pentti Wähäjärvi lahjoittivat Riihimäen kaupungille vuonna 1993. Kokoelmassa on noin 2 100 teosta. Pentti Wähäjärvi (1912–1999) oli helsinkiläinen taide- ja antiikkikauppias.

    – Arvelemme, että keräilijä-taidekauppias Pentti Wähäjärvi itse on piilottanut sormukset veistoksen sisälle, esimerkiksi piiloon mahdollisilta varkailta, ja sitten unohtanut ne sinne, Pääskynen tuumii.

    Sormuskätkö löytyi alun perin jo vuonna 2004 taidelahjoituksen kuntotarkastuksessa. Museolla ei ollut silloin resursseja eikä tietotaitoa tutkia löytöä tarkemmin. Nyt kätkön arvo on alkanut hahmottua.

    – Löytö oli kyllä kiinnostava, mutta kuriositeetti. Se jätettiin syrjään odottamaan.

    Naima ja Emil halusivat laadukkaat vihkisormukset

    Erään toisen näyttelyn yhteydessä museon väki tutustui Riihimäellä asuvaan Vuokko Kohoon, joka osasi heti sanoa mistä oli kyse: romukullasta.

    – Suurin osa löydöstä on sileitä sormuksia, siis kihla- ja vihkisormuksia, mutta erikoisuutena oli kantasormuksia.

    Koho kävi sormuspinon läpi, puhdisti ne ultraäänellä ja tulkitsi valmistajista ja laadusta kertovat merkinnät.

    Vuokko Koho puhdisti Riihimäen taidemuseon kultasormusaarteen ja selvitti sormusten merkinnät.Miki Wallenius / Yle

    Taustalla vaikutti pelko, että sormukset olisivat voineet olla esimerkiksi natsi-Saksan takavarikoimaa kultasaalista, joka olisi päätynyt mutkien kautta Suomeen. Näin ei kuitenkaan ollut.

    Kihla- ja vihkisormusten nimikaiverrukset viittaavat suomalaisiin henkilöihin ja muutamat venäläisiin.

    Mitä tarinoita sormukset kertoivat?

    – Noh, romaaninhan niistä saisi. Esimerkiksi eräästä sormuksesta kävi ilmi, että Naima ja Emil ovat menneet 1895 kihloihin, vihitty 1897, mutta sormukset oli ostettu vasta viisi vuotta häiden jälkeen, sormusasiantuntija Vuokko Koho kertoo.

    Sitten pariskunta ei ollutkaan säästellyt. He ostivat sileät, puolipyöreät sormukset, jotka olivat 23 karaatin kultaa. Sormukset valmisti Gustav Lindell Tampereelta.

    Erityisesti Koho mainitsee suuren kantasormuksen, jonka mustassa onyx-jalokivikilvessä on monogrammi. Koristeellisen ja vaikeasti valmistettavan sormuksen teki Reino Olavi Virtanen vuonna 1969.

    Tärkeintä on lopulta tarina

    Mihin taidekauppias sitten käytti isoa kultasormuskätköään? Ehkäpä sormukset olivat vaihdantavälineitä rahan sijaan. Sodan jälkeisinä vuosina omaisuutta myytiin yleisesti.

    – Nyt kun on saatu selville, että sormukset ovat tavallisten ihmisten sormuksia, niin ilmeisesti ne ovat olleet käteistä ja niitä on vaihdettu käteiseen tai ehkä tavaraan, Tanja Pääskynen pyörittelee. Hän lisää, että Wähäjärvellä tiedetään olleen useampiakin kultakätköjä.

    Paperikääre ja naru, johon kultasormukset oli pakattu. Laatikossa on päivämäärä, jolloin konservaattori kätkön löysi.Miki Wallenius / Yle

    Museolle sormuspinon löytymisen arvo on lähinnä tarinassa.

    – Siinä, että ne todellakin olivat kätkettyinä tytön pään sisälle, ja että ne tulivat sitä kautta tänne Riihimäelle. Löytö kertoo myös siitä, millaista Pentti Wähäjärven elämä on ollut kauppiaana ja keräilijänä ja millainen asiakaskunta hänellä on ollut.

    Kaikki löytyneet sormukset asetetaan taidemuseolla yleisön nähtäväksi sunnuntaina 9. syyskuuta, jolloin Riihimäellä vietetään Rakas Riksu -päivää.

    Ysiluokkalaiset Mikko ja Lauri nuuskaavat, koska

    Ysiluokkalaiset Mikko ja Lauri nuuskaavat, koska "tulee semmoinen kiva sätinä" – Hämeenlinnassa nuoret pyysivät jo aikuisilta apua, koska nuuskaaminen on riistäytymässä käsistä


    Puolitoista vuotta sitten Lauri päätti, että nyt hänkin kokeilee. Tuolloin seiskaluokkaa käyvä poika tiesi jo, miten nuuskaa käsitellään: olihan hän nähnyt, miten isoveli paineli oikeaoppisesti pussia käsissään. – Kaveri heitti pussin....

    Puolitoista vuotta sitten Lauri päätti, että nyt hänkin kokeilee. Tuolloin seiskaluokkaa käyvä poika tiesi jo, miten nuuskaa käsitellään: olihan hän nähnyt, miten isoveli paineli oikeaoppisesti pussia käsissään.

    – Kaveri heitti pussin. Siinä sitten sekoiltiin ja oltiin niin kovia jätkiä, kun oli nuuskaa.

    – Oli se ihmeellistä. Tuli erilainen olo ja vähän päässä heitti, sanoo Laurin kaveri, Mikko. Pojat eivät halua esiintyä jutussamme omilla nimillään, sillä heidän vanhempansa eivät tiedä heidän nuuskankäytöstään.

    Nopeasti pojat huomasivat tuon "erilaisen olon" olevan koukuttavaa. Nyt nuuskaa kuluu viidestä kymmeneen pussia päivässä. Koulussa, kotona ja harrastuksissa.

    – Kyllä sitä tekee mieli, kun tulee semmoinen kiva sätinä tonne, sanoo Mikko. Sätinä tarkoittaa nuuskan polttavaa, kirvelevää tunnetta ylähuulessa.

    Samalla, kun nuorten tupakointi on vähentynyt vuosi vuodelta, nuuskaa käytetään yhä enemmän. THL:n kouluterveyskyselyn mukaan kahdeksas-yhdeksäsluokkalaisista pojista nuuskaa lähes kahdeksan prosenttia. Tytöistä nuuskaa vain reilu prosentti, mutta tuokin luku on nousussa.

    Lauri ja Mikko eivät ainakaan myönnä, että pitäisivät itseään jotenkin siisteinä, koska nuuskaavat. Koulussa osa on sitä mieltä, että nuuska on ällöttävää. Suurinta osaa ei kuitenkaan kiinnosta.

    – Ei se siistiä ole, mut ei se epäsiistiltäkään oo vaikuttanu.

    Uteliaita kuitenkin riittää. Siksipä esimerkiksi Hämeenlinnassa nuorten kertoman mukaan jotkin yläkoululaiset ovat tehneet bisnestä myymällä käytettyjä nuuskapusseja alakouluikäisille.

    Miten nuuskasta tuli uusi tupakka?

    "Se ei haise, se ei näy, siitä ei jää samalla tavalla kiinni"

    – Nuuska on jostain syystä tullut muodikkaaksi. Nuuskan käyttö on helpompi pitää aikuisilta salassa. Se ei haise, se ei näy, siitä ei jää samalla tavalla kiinni, jolloin se pääsee leviämään ilman, että aikuiset huomaavat, mistä on kyse, hämeenlinnalainen koululääkäri Anu Mähönen pohtii.

    Koululääkäri Mähösen mukaan nuuskan suurin ongelma on, että joissakin nuuskapusseissa on saman verran nikotiinia kuin kokonaisessa askillisessa tupakkaa. Nuuskaan jää siis koukkuun tupakkaa helpommin, hän sanoo.

    Hugo Rinkinen, Ukko Korhonen ja Veeti Tolvanen ovat olleet mukana järjestämässä Ei nuuskalle -kampanjaa Hämeenlinnassa.Nuorten hätähuuto: tehkää jotakin – nuuskaaminen riistäytyy käsistä

    Hämeenlinnassa herättiin nuuskaongelmaan viime vuonna, kun Kaurialan koulun oppilaskunta ilmaisi huolensa kavereidensa lisääntyvästä nuuskankäytöstä koulun vanhempainyhdistykselle. Tehkää jotakin – nuuskaaminen on karkaamassa käsistä, oli oppilaskunnan hallituksen viesti.

    Nuoret ovat itse olleet mukana suunnittelemassa kampanjaa, jonka pääpointti on tehdä nuuskasta ällöttävää, epämuodikasta. Heidän mukaansa 500 oppilaan koulussa nuuskaajia on viitisenkymmentä.

    – Sitä myydään täällä koulun pihalla ja vapaa-ajalla saisin sitä milloin haluaisin, kertoo 8.-luokkalainen Hugo Rinkinen.

    Kaurialan koulussa vessan katto näytti vielä viime vuonna tältä. Oppilailla on tapana heittää käytetyt nuuskapussit kattoon kiinni.Kaurialan koulun oppilas

    Rinkinen kertoo, että seitsemännellä luokalla heille pidettiin tunti nuuskan vaaroista. Kuvat nuuskan hajottamista ikenistä on nähty, mutta terveyshaitat "ei vaan kiinnosta".

    – Se nuorten lyhytnäköisyys. Ajatellaan, että kun ollaan 30, ollaan eri elämässä ja ne teot, mitä nyt tehdään, eivät vaikuta enää 15 vuoden päästä, sanoo oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Ukko Korhonen.

    – Mielipiteeni on, että nuuskavalistus pitäisi aloittaa jo alakoulussa. Kehitettäisiin sitä ennaltaehkäisevää työtä. Se olisi ratkaisu tähän ongelmaan, hän jatkaa.

    Tulli takavarikoimassa ennätysmäärän nuuskaa

    Mutta ei nuuska ole vain yläkoululaisten juttu. Ammattikouluissa nuuskaaminen on noussut räjähdysmäisesti. Ja käyttäväthän urheiluvalmentajatkin, mutta palataan siihen kohta.

    Räjähdysmäistä on ollut myös nuuskan laittoman myynnin kasvu. Nuuskaa saa tuoda omaan käyttöön 1 000 grammaa. Sen myyminen on kuitenkin kielletty; edes kaverille ei saa tuoda nuuskaa rajan takaa (TS.fi).

    Tulli on tänä vuonna tekemässä ennätystä takavarikoidun nuuskan määrässä. Kun viime vuonna takavarikoitiin yhteensä lähes 2 400 kiloa nuuskaa, on tämän vuoden puolivälissä takavarikoitu jo lähes 3 300 kiloa. Se on vain noin 100 kiloa vähemmän kuin ennätysvuonna 2016 yhteensä.

    – Nuuskan tuominen on mennyt yhä ammattimaisemmaksi, sanoo Tullin valvontajohtaja Hannu Sinkkonen.

    Kysyntää on – ja niin on myös tavaraa. Lauri ja Mikko kertovat, että koulusta saa aina ostettua joltakulta muutaman purkin. Pääsääntöisesti hekin saavat nuuskansa isommalta diilaajalta.

    – On muutama henkilö, jotka käy Haaparannassa säännöllisesti tuomassa nuuskaa Hämeenlinnaan ja niiltä yleensä saa.

    Jos käyttäjiä siis on joka tapauksessa, miksi nuuskaa ei laillistettaisi ja otettaisi verorahoja hyötykäyttöön? Tätä ovat kysyneet esimerkiksi RKP ja Perussuomalaiset nuoret.

    Hämeenlinnassa nuoret ilmaisivat huolensa luokkatovereidensa nuuskan käytöstä.Meeri Niinistö / YleLaillistaminen nousee aika ajoin kuumaksi perunaksi – miksi se ei onnistu?

    Aika ajoin nuuskan myynnin laillistaminen nousee aiheeksi myös politiikassa. Laillistamisen puolesta oli esimerkiksi RKP:n Carl Haglund ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja sekä Perussuomalaiset nuoret viime joulukuussa.

    – Kun käyttö on kuitenkin sallittua, niin miksi ei myyntikin? On väärin, että verorahat menevät Ruotsiin ja terveyskulut jäävät Suomeen, sanoo Perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Samuli Voutila.

    Laillistamisessa on kuitenkin yksi, Euroopan unionin kokoinen, mutta. Nuuska on kielletty direktiivillä koko EU:n alueella – lukuun ottamatta Ruotsia, joka neuvotteli itselleen poikkeusoikeuden.

    Erillinen artikla kuitenkin rajoittaa Ruotsinkin oikeuksia: "Ruotsin kuningaskunta toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, ettei kohdassa a tarkoitettuja tuotteita saateta markkinoille jäsenvaltioissa, joissa sovelletaan täysimääräisesti direktiiviä."

    Ruotsilla on siis velvollisuus valvoa parhaansa mukaan, ettei nuuska päädy Suomeen markkinoille.

    Mikä on Ruotsin vastuu?

    Ruotsi on kriminalisoinut nuuskan viennin: esimerkiksi verkkokaupasta ja etämyynnistä tulee rikosseuraamuksia. Valvonta jää kuitenkin Suomen viranomaisten vastuulle. Ruotsi ja Euroopan komissio ovat tarkastelleet nuuska-asiaa viimeksi vuonna 2010.

    – Komissio valvoo tilannetta ja tukee viranomaisia. Luulen, että jos viranomaiset katsovat, että tämä on suuri ongelma, he pyytävät komission apua, sanoo Euroopan komission Suomen edustuston tiedotuspäällikkö Pia Siitonen.

    On käytännössä mahdotonta, että EU:n ja Suomen lainsäädäntöä muutettaisiin nuuska-ystävällisemmäksi: tupakkatuotedirektiivi kieltää nuuskan myynnin.

    – Markkinoilla nyt olevien tuotteiden laajentaminen ei tietenkään tue tupakkalain tavoitetta. Tavoite on, että alle viisi prosenttia väestöstä käyttäisi tupakka- ja nikotiinituotteita, sanoo Reetta Honkanen STM:stä.

    Muissa Pohjoismaissa nuuskalakia on venytetty. Tanskassa pussinuuskaa myydään purutupakka-nimellä. Norjassa nuuskaa myydään vapaasti ja Islannissa taas ruotsalainen, huuleen laitettava nuuska on kielletty, mutta nenänuuska taas sallittu.

    Suomessa tiukennettiin tupakkalakia vuonna 2016, jolloin myös purutupakka ja nenänuuska kiellettiin.

    EU:ssa otetaan käyttöön uusi tupakkatuotteiden jäljitettävyysjärjestelmä, josta toivotaan apua myös nuuskan laittomaan myyntiin. Tupakkatuotteisiin painetaan yksilöllinen tunniste, jolla turvataan tuotteiden aitous. Tupakka-askeihin nämä tunnisteet tulevat jo ensi vuonna, nuuskapurkkeihin vuonna 2024.Meeri Niinistö / YleNuuska on edelleen lätkäjätkien juttu?

    Tullin valvontajohtaja Sinkkonen uskoo, että nuuskan villiintynyt käyttö ja laiton myynti saataisiin kuriin asennekasvatuksella. Se on purrut tupakointiinkin.

    – Se huolestuttaa, että esimerkiksi urheiluseuroissa nuuskan käyttö hyväksytään nuorilla. Julkisuudessa esiintyy henkilöitä, jotka käyttävät nuuskaa. Jos ei puututa, niin se kertoo, että asian annetaan olla.

    Nuuska on jo kauan liitetty urheilun maailmaan. Muutama vuosi sitten nousi kohu, kun Pikkuleijonien Joni Tuulola käytti pukuhuoneessa nuuskaa Suomi-Venäjä -ottelun toisella erätauolla. Tuulolan nuuskaaminen tallentui Ylen kameralle.

    Tuulola pelasi tuolloin hämeenlinnalaisen HPK:n riveissä. Nyt HPK on mukana #einuuskalle-kampanjassa, monien muiden hämeenlinnalaisten urheiluseurojen tavoin.

    – Ei kahta sanaa, etteikö lähdettäisi kampanjaan mukaan. Teemme valistuskampanjaa organisaation sisällä ja valmentajat käyvät keskustelua nuuskasta joukkueissa, sanoo HPK:n juniorijääkiekon toiminnanjohtaja Marko Rahikainen.

    Valmentajia kiellot eivät pidättele

    Lauri pelaa itsekin urheilujoukkueessa – ei tosin jääkiekkoa. Hänen joukkuessaan eivät muut nuuskaa – valmentajia lukuun ottamatta. Oli laji mikä tahansa, Laurin mukaan on hyvin tyypillistä, että valmentajia eivät nuuskakiellot hetkauta.

    – Käyttää. Kaikki. Purkit paistaa aina housujen taskuista läpi.

    HPK:n Rahikainen myöntää, että osa valmentajista nuuskaa.

    – Aikuiset ihmiset varmasti näin tekevät. Meidän tilaisuuksissa, lasten ja nuorten tapahtumissa, ei käytetä. Tämä on ohjeistus.

    Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä esitti, että urheiluseurat sitoutettaisiin päihteettömyyteen. Esimerkiksi valtionavustukset saatettaisiin leikata niiltä seuroilta, jotka eivät sitoudu päihteettömyyteen.

    Valtakunnallisesti nuuskanvastaiseen taisteluun on ryhtynyt myös sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä. He ovat esittäneet esimerkiksi tuontimäärän muuttamista kilosta 100 grammaan ja laittoman maahantuonnin ja myynnin seuraamuksia koskevan lainsäädännön tiukentamista.Meeri Niinistö / YleNuuskaava kaksikko päätti lopettaa, mutta terveyshaitat eivät pelota

    Lauri ja Mikko tekivät kuukausi sitten yhteisen sopimuksen nuuskaamisen lopettamisesta. He jopa myivät varastonsa tyhjiksi.

    Pojat pitävät nuuskaamista turhana. Terveyshaitat eivät heitä juuri pelota. Valistusvirret on kuultu, mutta haittoihin he eivät ole koskaan vielä oikeassa elämässä törmänneet.

    – On sanottu, että kun sitä käyttää 40 vuotta, niin sitten vasta alkaa ilmetä haittoja. En mä ole ottanut kauhean vakavasti niitä, ainakaan tähän mennessä.

    Kaksikko olikin pari viikkoa ilman. Sitten kavereilta pyydettiin pussit nuuskaa – ja sitten ostettiin omat tornit.

    – Periaatteessa tää on ihan turhaa. Siitä saa sen hetkellisen hyvän olon tunteen ja sitten se loppuu.

    Lue myös: Nuuskaralli on 50 miljoonan hämäräbisnes: laillisesti Ruotsissa myytävä nuuska päätyy pimeästi suomalaisnuorten huuleen

    Forssalaisnuori sai ehdollisen tuomion törkeästä petoksesta nettikasinon huijausjutussa – vanhemmille tuomiot rahanpesusta

    Forssalaisnuori sai ehdollisen tuomion törkeästä petoksesta nettikasinon huijausjutussa – vanhemmille tuomiot rahanpesusta


    Forssalainen vuonna 2000 syntynyt nuori mies on saanut Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa vuoden ja kahden kuukauden ehdollisen tuomion nuorena henkilönä tehdystä törkeästä petoksesta. Lisäksi hänet velvoitettiin korvaamaan nettikasinolle sen...

    Forssalainen vuonna 2000 syntynyt nuori mies on saanut Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa vuoden ja kahden kuukauden ehdollisen tuomion nuorena henkilönä tehdystä törkeästä petoksesta. Lisäksi hänet velvoitettiin korvaamaan nettikasinolle sen vaatimat 132 000 euroa ja yhtiön oikeudenkäyntikuluja 3 000 euroa. Koeaika päättyy 3. syyskuuta 2020.

    Hänen isänsä sai viiden kuukauden ehdollisen tuomion törkeästä rahanpesusta. Hänet tuomittiin menettämään valtiolle rikoshyötynä noin 14 500 euroa. Nuoren miehen äiti sai 60 päivän ehdollisen tuomion rahanpesusta. Äiti tuomittiin menettämään valtiolle rikoshyötynä noin 7 600 euroa ja moottoripyörän.

    Vanhemmat velvoitettiin yhteisvastuullisesti poikansa kanssa korvaamaan nettikasinolle 6 400 euroa edellä mainitusta 132 000 eurosta. Jos he maksavat tämän summan nettikasinolle, vapautuvat he tältä osin suorittamasta rikoshyötyä valtiolle.

    Myös moottoripyörän menettäminen raukeaa, jos äiti suorittaa nettikasinolle vahingonkorvauksen ja sen jälkeen valtiolle suoritettavaksi jäävän osuuden rikoshyödystä neljän viikon kuluessa siitä, kun ratkaisu saa lainvoiman.

    Nuori mies huijasi nettikasinoa

    Tekoaikaan 16-vuotias koululainen onnistui käyttämään hyväkseen maltalaisen nettirahapeliyhtiön tietoteknistä virhettä. Hän onnistui rekisteröitymään yhtiön palveluun väärällä syntymäajalla ja sai yhtiön maksamaan itselleen yli 132 000 euron edestä varoja pankkitililleen.

    Pelijärjestelmässä asiakas on voinut peruuttaa varojen palauttamisen niin, että ne ovat palautuneet sekä online-lompakkoon että asiakkaan pankkitilille. Nuori mies käytti järjestelmävirhettä hyväkseen 417 kertaa noin kuukauden aikana huhti-toukokuussa 2017.

    Teon havaitsi verkkokasinon työntekijä heinäkuussa 2017.

    Myös vanhemmat syytteessä

    Isää sai rikoksella hankittuja varoja yli 14 500 euroa poikansa tililtä omalle pankkitililleen. Äiti sai pojaltaan tililleen 2 300 euroa ja lisäksi yli 5 000 euron arvoisen moottoripyörän, joka maksettiin rikoksella hankituilla rahoilla.

    Syyttäjä vaati nuorelle miehelle vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeustuomiota. Isälle syyttäjä vaati viiden kuukauden ehdollista tuomiota ja äidille ehdollista tuomiota.

    Kanta-Hämeen käräjäoikeuden tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

    Sunny Car Centerin korvausoikeudenkäynti pitkittyy – liikemies Markku Ritaluomakin valitti miljoonakorvauksistaan hovioikeuteen

    Sunny Car Centerin korvausoikeudenkäynti pitkittyy – liikemies Markku Ritaluomakin valitti miljoonakorvauksistaan hovioikeuteen


    Entinen Sunny Car Centerin toimitusjohtaja, liikemies Markku Ritaluoma jätti valituksensa Kanta-Hämeen käräjäoikeuden määräämistä miljoonakorvauksista Turun hovioikeudelle viimeisenä valituspäivänä, 31. elokuuta. Sunny Car Centerin...

    Entinen Sunny Car Centerin toimitusjohtaja, liikemies Markku Ritaluoma jätti valituksensa Kanta-Hämeen käräjäoikeuden määräämistä miljoonakorvauksista Turun hovioikeudelle viimeisenä valituspäivänä, 31. elokuuta. Sunny Car Centerin konkurssipesällä on nyt kaksi viikkoa aikaa tutustua Ritaluoman valitukseen, ja jättää halutessaan myös valitus sitä vastaan.

    Myös yhtiön entinen hallituksen jäsen, hämeenlinnalainen silloinen kaupunginvaltuutettu Iisakki Kiemunki on jo valittanut tuomiostaan hovioikeuteen. Kiemunki toimi tuolloin yhtiön hallituksessa Hämeenlinnan kaupungin edustajana, koska Hämeenlinna oli vähemmistöosakkaana Ritaluoman yhtiössä.

    Sunny Car Centerin konkurssipesä puolestaan oli tyytyväinen Kanta-Hämeen käräjäoikeuden huhtikuussa antamaan ratkaisuun.

    Kanta-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi huhtikuussa Markku Ritaluoman maksamaan konkurssipesälle korvauksia lähes 6,2 miljoonaa euroa. Iisakki Kiemunki sai oikeudenkäynnissä maksettavakseen sovittelun jälkeen korvauksia 350 000 euroa.

    Varattomien oikeudenkäynnit maksaa valtio

    Sunny Car Center päätyi konkurssiin syksyllä 2015. Tämän jälkeen konkurssipesä ja sen julkisselvittäjä Jorma Tuomaala on tutkinut yhtiön kirjanpitoa, yhtiön vaiheita ja toimintakulttuuria sekä rahankäyttöä. Hämeenlinnan kaupunki oli mukana yhtiössä vähemmistöosakkaana talveen 2014 saakka.

    Sunny Car Centerille määrätystä erikoistilintarkastuksesta on ilmennyt, että Ritaluoma on matkustellut maailmalla ja viettänyt yhtiön rahoilla luksuselämää. Yhtiö on myös maksanut toimitusjohtajalleen huomattavan korkeaa palkkaa, alkuvuonna 2014 jopa 44 000 euroa kuukaudessa, vaikka yhtiöllä ei ole ollut tuloja lainkaan.

    Oikeudenkäynnissä maaliskuussa Ritaluoma esiintyi videoyhteyden kautta ilmeisesti Yhdysvalloista. Suomessa Ritaluoma on todettu varattomaksi ja hänen oikeudenkäyntikulunsa maksaa näin valtio.

    Sunny Car Centerin pesäluetteloa ei ole saatu vahvistetuksi, koska yhtiön vastuullinen liikemies Markku Ritaluoma ei ole ollut Suomessa lokakuun 2014 jälkeen.

    Toteutumattoman hämeenlinnalaisen suurautokauppakeskuksen asioita on puitu oikeudessa pian kolmisen vuotta.

    Autokaupan saaga työllistää lakimiehiä ja toimittajia

    Sunny Car Center sai alkuvaiheessa rahaa monilta tunnetuilta yrityksiltä, kuten Suomen Siemens, ja paikallisrahoittajilta kuten Keskinäinen Vakuutusyhtiö Pohjantähti ja Lammin Säästöpankki. Yhtiöt ovat joutuneet ilmeisesti alaskirjaamaan tappionsa jo vuosia sitten kirjanpitoonsa.

    Sunny Car Centerin luoma uudenlaisen autokaupan menestystarina oli romuttunut loppukesästä 2014 muun muassa lupailtuun Chiluba-rahoitukseen Sambiasta. Ritaluoma on itse sittemmin kertonut joutuneensa huijausten uhriksi.

    Sunny Car Center asetettiin värikkäiden julkisuusvaiheiden jälkeen konkurssiin syksyllä 2015. Tätä ennen yhtiön vastuullinen toimitusjohtaja oli vetänyt jo omat johtopäätöksensä ja lähtenyt Suomesta syksyllä 2014.

    Jupakka on työllistänyt eri tahoja runsaat kahdeksan vuotta. Markku Ritaluoman uusin valitus käräjäoikeuden päätöksestä lähtee Turun hovioikeudelle mahdollisen vastavalituksen määräajan jälkeen 17. syyskuuta.

    Turun hovioikeudessa asia on käsittelyssä aikaisintaan alkuvuodesta 2019.

    Vuoden Kylä on talkootyön voimanpesä Tammelasta:

    Vuoden Kylä on talkootyön voimanpesä Tammelasta: "Apua annetaan ja naapurista huolehditaan"


    Tästä on kyse250 asukkaan Teuro-Kuuslammi Tammelasta on valtakunnallinen Vuoden Kylä 2018.Vuoden Kylä palkittiin sunnuntaina Savonlinnassa kylätoiminnan valtakunnallisessa juhlassa.Vuoden Kylän valitsee Suomen Kylät ry.Teuro-Kuuslammissa on 250...

    Tästä on kyse250 asukkaan Teuro-Kuuslammi Tammelasta on valtakunnallinen Vuoden Kylä 2018.Vuoden Kylä palkittiin sunnuntaina Savonlinnassa kylätoiminnan valtakunnallisessa juhlassa.Vuoden Kylän valitsee Suomen Kylät ry.

    Teuro-Kuuslammissa on 250 asukasta, mutta palvelut ovat kuin pienessä kunnassa. Kylältä löytyy kylätalo, monitoimihalli, lauantaikahvio, leikkikenttä, palkattu kyläavustaja, harrastuksia joka illalle sekä useita vuokratiloja.

    Raati vaikuttui hyvin organisoidusta vapaaehtoistyöstä ja aktiivisesta vaikuttamistyöstä. Kyläpari Teuro-Kuuslammi tunnetaankin juuri aktiivisista asukkaista ja huikeasta talkoohengestä. Toiminta on hyvin organisoitua, ja talkoolaisia on kaikkiaan yli 120.

    Teuron-Kuuslammin kylätoimintayhdistys ry:n puheenjohtaja Mikko Pietilä on syystäkin tyytyväinen.

    – Viimeiset 35 vuotta on tehty työtä kylän hyväksi. Ollaan pienenä kylänä tehty ja rakennettu aika paljon kylän yhteistä tilaa, meillä on neljä ja puoli neliötä lämmintä harrastetilaa per kyläläinen, Pietilä kehaisee.

    Talkoolaisia riittää, kun tulostakin tulee

    Työn tulokset puhuvat puolestaan eikä talkoolaisia tarvitse edes kovasti ylipuhua, kertoo Pietilä.

    – Yhdistyksessä ja VPK:ssa löytyy yhteistyötä, yhdessä tekemistä ja talkoohenkisyyttä, on asialistalla mitä tahansa tienvarsien siivoamisesta puunkaatoon tai rakentamista tai korjaamista.

    – Kun me tehdään talkoilla, ihmiset näkevät, että saavat toiminta- ja harrastetilaa. Se on tärkein, että kun tehdään, tehdään semmoista mistä kyläläiset ja kesäasukkaat hyötyvät.

    Kylän parhaiksi aikaansaannoksiksi Pietilä nimeää kolme asiaa: kylätalo, monitoimihalli ja taistelu koulun puolesta. 410-neliöinen monitoimihalli rakennettiin talkootyöllä ja Leader-rahoituksella. Samoin kylätalo remontoitiin talkootyönä.

    – 2000-luvulla kylään on joka vuosi tullut vähintään yksi uusi talo. Paljon on paluumuuttajia, jotka ovat kylältä syntyisin ja asuneet muutaman vuoden muualla ja sitten muuttaneet takaisin. Meillä on nouseva lapsiennuste eli mielestäni se on paluumuuttajien pettämistä, jos me menetetään koulu.

    Teuron kyläkoulu on määrä säilyttää niin kauan, kuin oppilaita on 30 tai enemmän.Timo Leponiemi / Yle

    Kylätoimintayhdistys on tukenut Teuron kyläkoulun toimintaa talkoin ja lahjoituksin. Lakkautusuhan alla olleen koulun toiminta on saatu jatkumaan.

    Ei maalta kaupunkiin

    Teuro-Kuuslammi on myös edelläkävijä pitkäaikaistyöttömien työllistäjänä. Kylälle on ollut palkattuna vaihtuva kyläavustaja koko 2000-luvun ajan. Avustajan toimenkuvaan kuuluu tapahtumajärjestelyjen ja kylätalon lämmityksen ohella vanhusten avustaminen. Mikko Pietilä kehuukin estoitta kyläläisiä.

    – Me pystytään toimimaan yhdessä eikä riidellä. Jos me riidellään, niin asiat riitelevät, ei ihmiset. Apua annetaan ja naapurista huolehditaan.

    – Nykypäivän ajatus, että pitäisi muuttaa kaupunkeihin, ei meidän kyläläisissä näy. On paljon yli 80-vuotiaita kyläläisiä, jotka pärjäävät hyvin kotona ja tarvittaessa muut auttavat. Yhteisöllisyys, avunantaminen ja talkoohenkisyys näkyvät meidän kylässä.

    Viime vuonna ohjelmaan otettiin soppalounaat. Nyt kokeilussa on vanhusten ateriapalvelu. Kesäisin kylälle palkataan myös pari, kolme nuorta kesätöihin.

    "Jokainen kyläläinen on sen ansainnut"

    Hämeen Vuoden Kylä 2018 palkittiin sunnuntaina Savonlinnassa kylätoiminnan valtakunnallisessa juhlassa Suomen Vuoden Kylänä 2018. Vuoden kylän valitsee Suomen Kylät ry.

    – Tämä palkinto on kaikille kyläläisille, ketään ei nosteta kenenkään yläpuolelle, jokainen kyläläinen on sen ansainnut, Mikko Pietilä painottaa.

    Keväällä Teuro-Kuuslammi valittiin Kanta-Hämeen Vuoden kyläksi.Teuro-Kuuslammi kylän Facebook-sivu

    Suomen ykköskylän palkinto tuli nyt ensimmäistä kertaa Kanta-Hämeeseen. Valtakunnallisen kunniamaininnan ovat saaneet maakunnasta aiemmin Hauhon Vanha Raitti Hämeenlinnasta 2011 ja Letku Tammelasta 2012.