Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Tänä yönä on talven huonoin ajokeli: Tiet kuin luistinradat, rekat jumissa ylämäissä -

    Tänä yönä on talven huonoin ajokeli: Tiet kuin luistinradat, rekat jumissa ylämäissä - "Piti ajaa viittäkymppiä loppumatka"


    Jäätävä sade on muuttanut tiet erittäin liukkaiksi suuressa osassa maata perjantain ja lauantain välisenä yönä. Ajokeli on erittäin huono Suomen länsi-, keski, pohjois- ja eteläosissa, kertoo liikenteenohjauksesta vastaava TMF. Tamperelainen...

    Jäätävä sade on muuttanut tiet erittäin liukkaiksi suuressa osassa maata perjantain ja lauantain välisenä yönä. Ajokeli on erittäin huono Suomen länsi-, keski, pohjois- ja eteläosissa, kertoo liikenteenohjauksesta vastaava TMF.

    Tamperelainen Pasi Raukko lähti ajamaan Helsingistä Tampereelle ennen puoltayötä. Hänen mukaansa tiet olivat peilikirkkaat jäästä ja vaarallisen liukkaat.

    Raukon mukaan ajokeli huononi mitä lähemmäksi Tamperetta hän pääsi: hän näki useita rekkoja, jotka olivat jääneet jumiin ylämäkiin.

    – Minulla on vähän huonot talvirenkaat, joten piti ajaa viittäkymppiä loppumatka, sanoo Raukko.

    "Talven huonoin ajokeli"

    TMF:n liikennepäivystäjä Timo Rimmi kuvailee perjantain ja lauantain välisen yön ajokeliä erittäin haastavaksi.

    – Tänä talvena ei ole ollut yhtä huonoa ajokeliä kuin tänä yönä. Teillä saattaa olla parin sentin jääkerros, Rimmi huokaisee.

    Rimmin mukaan pääväylät ovat tällä hetkellä peilijäätiköllä Kokkola-Turku-akselilla ja siitä itään. Onnettomuuksien sumaa ei ole ainakaan vielä tullut TMF:n tietoon.

    – Jos mahdollista, kannattaa jättää auto parkkiin tänä yönä, kunnes kunnossapito saa tiet suolattua, sanoo Rimmi.

    TMF:n arvion mukaan ajokelin pitäisi parantua lauantaiaamuun mennessä, kun sää lämpenee ja sade siirtyy itään ja kaakkoon.

    Ilmatieteen laitos varoittaa jalankulkijoita liukkaista teistä Länsi-Suomessa.

    Trukin moottori syttyi palamaan Tervakosken paperitehtaalla – Henkilökunnan ripeä toiminta esti tulen leviämisen

    Trukin moottori syttyi palamaan Tervakosken paperitehtaalla – Henkilökunnan ripeä toiminta esti tulen leviämisen


    Ajossa ollut trukki syttyi tuleen Tervakosken paperitehtaan paperivarastossa maanantaina puolenpäivän jälkeen. – Paperivarastossa kun oltiin, palokuormaa olisi ympärillä ollut runsaasti. Henkilökunta sai kuitenkin palon sammumaan nopeasti sen...

    Ajossa ollut trukki syttyi tuleen Tervakosken paperitehtaan paperivarastossa maanantaina puolenpäivän jälkeen.

    – Paperivarastossa kun oltiin, palokuormaa olisi ympärillä ollut runsaasti. Henkilökunta sai kuitenkin palon sammumaan nopeasti sen alkuvaiheessa, kertoo päivystävä palomestari Toni Pyökäri.

    Palo lähti Pyökärin mukaan trukin moottorista, ja kyse oli todennäköisesti teknisestä viasta. Palonalku ei ehtinyt levitä eikä aiheuttaa henkilövahinkoja.

    Kanta-Hämeen Janakkalassa sijaitsevan tehtaan varasto oli kooltaan ainakin tuhat neliömetriä, ja ympärillä oli runsaasti muita kiinteistöjä.

    – Ratkaiseva tekijä tässä oli se, että tehtaan henkilökunta ryhtyi oikeaoppisesti alkusammutustoimenpiteisiin, Pyökäri kehuu.

    Hämeenlinna saamassa uuden monitoimi-areenan – suurareena keskelle kaupunkia järven rannalle

    Hämeenlinna saamassa uuden monitoimi-areenan – suurareena keskelle kaupunkia järven rannalle


    Hämeenlinnassa suunnitellaan merkittävää urheilu- ja monitoimiareenaa Hämeensaaren alueelle. Kaupunkikehityshankkeessa alueelle rakentuisi myös asumista, liiketilaa, toimistoja ja liikunta- ja ravintolatiloja. Hankkeen konseptista vastaava Sepos...

    Hämeenlinnassa suunnitellaan merkittävää urheilu- ja monitoimiareenaa Hämeensaaren alueelle. Kaupunkikehityshankkeessa alueelle rakentuisi myös asumista, liiketilaa, toimistoja ja liikunta- ja ravintolatiloja.

    Hankkeen konseptista vastaava Sepos Oy, kiinteistökehittäjä GSP Group Oy ja pääarkkitehtikumppani PES-arkkitehdit Oy ovat yhdessä tehneet kaupungille esityksen Hämeensaaren alueen tutkimiseksi mahdollista kehityshanketta varten. Yhtiöt ovat omalla kustannuksellaan tehneet esiselvityksen mallista, jossa tutkittaisiin kahta vaihtoehtoa.

    Hämeensaaren alueen kehittämistyössä on mukana yksityisiä yrityksiä. Mika Halme / Yle

    Toisessa hanke sijoittuisi nykyisen Citymarketin kiinteistön viereen ja toisessa marketkiinteistö purettaisiin ja korvaava päivittäistavarakauppa sijoitettaisiin hankkeen sisälle uusiin tiloihin.

    Hämeensaari-hanketta (Hämeenlinnan kaupunki) kuvataan matkailun ja vapaa-ajan palveluiden keskittymäksi, jonka muodostavat monitoimiareena, liikunnan ja vapaa-ajan tilat ja keskusta-asuminen.

    Hämeen Colosseum

    Hankkeen pääsuunnittelija Tuomas Silvennoinen PES-arkkitehdeistä kertoo, että hankkeessa on jo tutkittu 10-15 erilaista ajatusta, joista on poimittu kaksi teemaa ajatukseksi arkkitehtuurista.

    Silvennoinen esittelee hankesuunnitelmia ja kuvailee monitoimiareenaa Hämeen Colosseumiksi.

    Varmoja suunnitelmia ei vielä ole, joten katsojaluvut ovat vielä alustavia. Halliin mahtuisi viihtyisästi esimerkiksi noin nelisen tuhatta henkeä katsomaan jääkiekkoa, mutta maksimikapasiteetti jääkiekko-ottelussa voisi olla esimerkiksi 5 500, kertoo Sepos Oy:n kiinteistökehittäjä Ilkka Kilpimaa.

    – Halli suunnitellaan kuitenkin toimivaksi myös neljälle tuhannelle katsojalle, koska joka peliin ei katsomo kuitenkaan tule täyteen.

    Esimerkiksi konserttikäytössä halli vetäisi noin kahdeksan tuhatta katsojaa. Vertailun vuoksi, esimerkiksi Helsinki Areenalle mahtuu reilut 13 000 ihmistä.

    Alueelle tulisi korkeampaa tai matalampaa rakentamista. Kuva antaa osviittaa alueen kehittämisestä, kuvaa Silvennoinen.

    Monitoimi-areenalle on kaksi vaihtoehtoa. Tämä on vaihtoehto B, jossa Citymarket voi toimia nykyisellä paikallaan ainakin aluksi.Nina Keski-Korpela / Yle

    – Pyritään huomioimaan myös kehitys, joka tapahtuu suunnittelualueen ulkopuolella, jotta hanke voisi syntyä vaiheittain.

    – Jos kaupungissa on sellaisia asioita, jotka kiinnostavat kaupunkilaisia, ne kiinnostavat myös muualta tulevia ihmisiä.

    Alueen rakentaminen vie vuosia

    Toteutuessaan hankkeen enteillään tuovan merkittävän määrän verotuloja ja työpaikkoja: arviolta viisi miljoonaa euroa vuodessa ja 600 työpaikkaa toiminnan aikana. Tästä on enemmän kuin puolet toimistotiloihin tulevia työpaikkoja. Näistä kuitenkaan kaikki eivät ole uusia työpaikkoja vaan myös siirtymisiä kaupungin sisällä.

    Rakentamisen aikana hanke työllistäisi niin ikään runsaasti, arviolta 900 henkilötyövuotta.

    Hämeensaari-hankkeen asuntojen määräksi on suunniteltu 220-230. Niiden rakentamiseen ja myymiseen kulunee useita vuosia, kaikkea ei ole tarkoitus rakentaa kerralla. Rakennettavaa kokonaisalaa olisi kaikkiaan olisi 64 000 bruttoneliömetriä.

    Kaupungin rooli mahdollistaja, HPK vuokralainen

    Hämeenlinnan kaupungille ei tule rahoituskustannuksia eikä rahoitusriskiä ennen rakennustyön käynnistämistä. Kaupungilla ei ole myöskään vastuuta liiketoiminnan suunnittelusta. Kaupungin ei tarvitse olla mukana kiinteistön operoinnissa, ellei se itse halua.

    Jos kaupunki myöntää suunnitteluvarauksen, kehittäjäryhmä perustaa yksityisesti omistetun projektiyhtiön, joka vastaa hankkeen johtamisesta ja rahoituksesta.

    HPK:n rooli on olla yksi hankkeen keskeisistä yhteistyökumppaneista ja vuokralainen valmiissa kiinteistössä. Sillä on merkittävä panos tapahtumaliiketoiminnassa.

    Jääkiekkoareenoiden ympärille puuhataan isoja kiinteistöhankkeita myös muualla Suomessa. Kehittäjäyhtiöillä on vireillä vastaavia hankkeita esimerkiksi Helsingissä, Oulussa, Turussa ja Jyväskylässä.

    Sepos Oy:n kiinteistökehittäjä Ilkka Kilpimaa kertoo, että Jyväskylän hanke on etenemässä rakennusvaiheeseen ja Oulussa ei juuri nyt tapahdu mitään, joten kehittäjät katselevat nyt Hämeenlinnan suuntaan.

    – Hämeenlinna on paitsi sijainniltaan erinomainen, myös kilpailukykyinen tapahtumakaupunkina. Hyvät liikenneyhteydet ja erinomainen sijainti järven rannalla, hieno kohde monista syistä, Kilpimaa perustelee kiinnostusta kaupunkiin.

    Valmista viiden vuoden kuluttua?

    Hankkeen aikataulua esiteltiin tiedotustilaisuudessa niin, että tänään kaupunginhallituksen on määrä antaa suunnittelualuevaraus hankkeelle. Suunnitteluvaraus on voimassa vuoden 2021 loppuun.

    Kehitysvaihe kestää 2-3 vuotta ja rakentaminen ajoittuisi noin vuosille 2022-2024.

    Pysäköinti on Hämeenlinnassa puhuttanut ja tässä hankkeessa arvioidaan pysäköintipaikkojen tarpeeksi karkeasti noin 400. Vaihtoehtoja siedettävän kävelymatkan päästä aiotaan hankkeessa tutkia.

    Isoista hankkeista Hämeenlinnassa on ehkä kuuluisin Sunny Car Center, toteutumatta jäänyt autokauppahanke, jonka jälkipyykkiä pestään vieläkin oikeudessa.

    Sepos Oy:n kiinteistökehittäjä Ilkka Kilpimaa kuitenkin uskoo, että monitoimiareenahankkeesta Hämeenlinnan kaupunki saa enemmän kuin se sijoittaa.

    – Tästä ei tule Sunny Car Centeriä eikä autokauppaa. Maailma on täynnä hankkeita, osa toteutuu, osa ei. Me teemme kaikkemme, että tämä toteutuu. Jos me emme uskoisi sen saamiseen, emme olisi hanketta tänään esittelemässä.

    Päivitetty 18.2.2019 kello 15.19: Täsmennetty hallin katsojapaikkalukua. Aiemmin jutussa kerrottiin ottelutapahtumaan mahtuvan noin nelisen tuhatta katsojaa. Maksimikapasiteetti jääkiekko-ottelussa voisi kuitenkin olla esimerkiksi 5 500 katsojaa. Luvut ovat vielä alustavia.

    Valintakoeuudistus poistaa kahden kokeen stressiä – abit ovat kuitenkin huolissaan ylioppilaskirjoitusten suorituspaineista

    Valintakoeuudistus poistaa kahden kokeen stressiä – abit ovat kuitenkin huolissaan ylioppilaskirjoitusten suorituspaineista


    Penkkarit ovat pitäneet Hämeenlinnan Lyseon lukion abiturientti Ville Karirinteen viime viikkoina kiireisenä. – Aloittelin rekkavastaavana. Sitten olin abivideoita kuvaamassa, näyttelemässä ja sitten vastasin myös abigaalan toteutuksesta,...

    Penkkarit ovat pitäneet Hämeenlinnan Lyseon lukion abiturientti Ville Karirinteen viime viikkoina kiireisenä.

    – Aloittelin rekkavastaavana. Sitten olin abivideoita kuvaamassa, näyttelemässä ja sitten vastasin myös abigaalan toteutuksesta, luettelee Karirinne penkkareihin liittyviä sitoumuksiaan.

    Karirinne harppoo koulun pihalla kuorma-autojen välissä, huutelee ohjeita lavoille nouseville abeille ja teippaa ilmastointiteipillä lakanoita auton lavojen kylkiin.

    – Kohta lähdetään torille heittelemään kansalle karkkia ja sitten on abiristeilyn vuoro. Mennään paatilla Tallinnaan, kertoo Karirinne.

    Tulevaisuutensa varalle aktiivisella abilla on selvät suunnitelmat: hän aikoo hakea heti ylioppilaskeväänä Kauppakorkeakouluun opiskelemaan.

    – Minulla on sellaisia ominaisuuksia, joita minun ja monen muunkin mielestä voisi hyvin hyödyntää kauppatieteellisen alan ja eritoten kauppatieteellisen johtamisen alalla, pohtii Karirinne.

    Hämeenlinnan Lyseon lukion penkkarirekassa Ville Karirinne kuvassa oikealla punainen lippalakki päässään.Nina Keski-Korpela / YleKorkeakoulujen valintakoejärjestelmä muuttuu

    Ennen kuin opiskelupaikka on selvillä, niin Karirinteellä kuin muullakin penkkarikansalla on vielä monta haastetta selvitettävänä. Korkeakoulujen valintakoejärjestelmä muuttuu vuonna 2020 ja monessa oppilaitoksessa ollaan jo menty kohti uutta. Jatkossa ylioppilaskokeen painoarvo kasvaa jatko-opintoihin hakeutumisessa. Uudistuksessa valintakokeita kevennetään ja valtaosa opiskelijoista valitaan vuodesta 2020 alkaen todistusten perusteella.

    Abiturientti Ville Karirinne suhtautuu uudistukseen kaksijakoisesti.

    – Onhan se totta, että uudistus poistaisi kahden kokeen painetta. Nyt painetaan hirveällä höökillä kohti ylioppilaskoetta ja sitten pitäisi pääsykokeisiin ruveta lukemaan. Huonoa uudistuksessa on se, että paine ylioppilaskirjoituksen suorittamiseen kasvaa aivan suunnattomasti, pohtii Karirinne.

    Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen tietää, että valintakoeuudistus huolestuttaa nuoria.

    – Pelko on aivan ymmärrettävää, mutta se on suhteellisen aiheetonta, koska valintakokeillakin edelleen pääsee opiskelemaan, sanoo Pajunen.

    Aiheesta liikkuu myös väärää tietoa, joten on täysin inhimillistä, että asia huolestuttaa. Roosa Pajunen

    Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja mainitsee, että jatkossa pääsykokeiden painoarvo ei ole laskemassa. Sen sijaan todistuksen painoarvoa ollaan korottamassa.

    Pajunen pitää tärkeänä sitä, että lukiolaiset saavat oikeaa tietoa valintakoeuudistukseta.

    – Aiheesta liikkuu myös väärää tietoa, joten on täysin inhimillistä, että asia huolestuttaa, sanoo Pajunen.

    Hämeenlinnalaisen Kaurialan lukion opinto-ohjaaja Elina Torkko-Hieto tietää, että valintakoeuudistus puhuttaa lukiolaisia.

    – Se on se pieni epätietoisuus siitä, että olenko ottanut ylioppilastutkinnossani huomioon, että ensi vuonna on haettava uuden hakusysteemin mukaan.

    Erityisesti uudistuksen alkuvaiheessa opiskelijoille aiheuttaa epävarmuutta myös kahden systeemin päällekkäisyys.

    – Opiskelija ei välttämättä tiedä, tuleeko valituksi paperivalinnassa eli hänen on valmistauduttava pääsykokeeseen kuitenkin kevään aikana. Esimerkiksi tänä keväänä on hakukohteita, joissa täytyy joka tapauksessa mennä pääsykokeeseen, koska pääsykoe on ennen kuin ylioppilastulokset tulevat, avaa Torkko-Hieto.

    Vähemmän välivuosia

    Valintakoeuudistuksen tarkoituksena on helpottaa pääsykoerumbaa ja vaikuttaa siihen, että entistä useampi saisi opiskelupaikan yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa heti toisen asteen opintojen jälkeen.

    – Tällä hetkellähän tilanne on Suomessa melko huono. Vaikka noin 75 prosenttia ylioppilaista hakee heti ylioppilaaksitulon jälkeen korkeakoulutukseen, niin vuonna 2017 vain 28 prosenttia heistä jatkoi, kertoo opetusneuvos Ilmari Hyvönen opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osastolta.

    Hyvönen luonnehtii nivelvaihetta toisen asteen ja korkeakoulutuksen välillä Suomessa raskaaksi.

    – Täytyy suorittaa ylioppilastutkinto ja sitten on pääosin vielä tarvinnut valmistautua pääsykokeisiin.

    Jatkossa hyväksyttyä ylioppilaskokeen arvosanaa voi halutessaan korottaa useamman kerran, kun nyt se on mahdollista vain kerran.

    Kaurialan lukion abirekassa pohditaan tulevaisuutta.Nina Keski-Korpela / Yle

    Yhä useampi opiskelija on tulevaisuudessa alan vaihtaja tai täydennyskoulutusta hankkiva, joten väylien korkeakouluopintoihinkin on oltava nykyistä joustavampia.

    – Korkeakoulut joutuvat tällä hetkellä miettimään uudenlaisia polkuja, väyläopintomahdollisuuksia, avointa ammattikorkeakoulua tai yliopistoja ja muunlaisia valintatapoja kuin suoraan toiselta asteelta, pohtii Torkko-Hieto.

    Opinto-ohjaaja kuvailee, että nykyiset abiturientit kohtaavat "eksponentiaalisesti muuttuvan tulevaisuuden".

    – Kukaan meistä ei tiedä, minkälaisiin töihin he 5-10 vuoden kuluttua suuntaavat. Muutos ja sen sietokyky on tärkeää, tärkeämpää varmaan mitä meillä on ollut tuon ikäisenä, pohtii Torkko-Hieto.

    Valtionhallinnon alueellistamisen nurinkurinen tulos: Uusimaa vahvisti asemiaan – on uusintakierroksen vuoro

    Valtionhallinnon alueellistamisen nurinkurinen tulos: Uusimaa vahvisti asemiaan – on uusintakierroksen vuoro


    Valtion virkoja vietiin maakuntiin 2000-luvun alussa yli 4 000. Kuitenkin Uudellamaalla on suhteellisesti enemmän valtion virkoja nyt kuin ennen alueellistamistoimia. Uudenmaan menestys perustuu siihen, että valtion työpaikkoja on vähennetty...

    Valtion virkoja vietiin maakuntiin 2000-luvun alussa yli 4 000. Kuitenkin Uudellamaalla on suhteellisesti enemmän valtion virkoja nyt kuin ennen alueellistamistoimia.

    Uudenmaan menestys perustuu siihen, että valtion työpaikkoja on vähennetty tuntuvasti koko maassa vuosina 2010-2018. Uudeltamaalta niitä on nipistetty kuitenkin selvästi vähemmän kuin muualta. Niinpä valtion työpaikoista on Uudellamaalla nyt 42,6 prosenttia, kun vuonna 2010 niitä oli 39,8 prosenttia.

    Ville Välimäki / Yle

    Tämä oli tuskin ajatuksena, kun vuonna 2002 säädettiin laki, joka mahdollisti valtion työpaikkojen alueellistamisen. Nyt selvityshenkilöt ovat tehneet laajan raportin alueellistamisen uusista mahdollisuuksista kutsuen niitä alueellistamisen kolmanneksi vaiheeksi. Ensimmäinen hajasijoitusvaihe koettiin jo 1970-luvulla.

    Selvityshenkilöt valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen ja kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina luovuttivat alueellistamisraporttinsa kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle tiistaina.

    – Toivottavasti poliitikot ottavat esitykset tosissaan ja työn siirtoon perustuva alueellistaminen on mukana seuraavassa hallitusohjelmassa. Valtioneuvoston pitäisi sitten tarttua asiaan ja tehdä periaatepäätös alueellistamisesta ja tämä tulisi uudistaa vaalikausittain, toivoo toinen selvityshenkilöistä, kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.

    Esimerkiksi Hämeessä valtion työpaikkoja on poistunut enemmän kuin niitä on tullut.Ville Välimäki / YleTyö liikkuu, eivät virastot

    Yhtenä tuoreen alueellistamisselvityksen isona ajatuksena on se, että työnteko ei ole nykytekniikan aikana enää riippuvainen siitä, missä esimerkiksi virasto sijaitsee. Selvityshenkilöt ihmettelevät raportissaan muun muassa sitä, miksi Itä-Suomen tai Lapin yliopistosta valmistunut juristi joutuu muuttamaan pääkaupunkiseudulle voidakseen työskennellä valtiolla.

    Kuntaliiton varatoimitusjohtaja ja alueellistamisen selvityshenkilö Timo Reina.Suomen Kuntaliitto

    – Kun ennen alueellistettiin kokonaisia virastoja, on se tie kuljettu käytännössä loppuun, mutta työntekoa voidaan siirtää maakuntiin. Eri puolille maata pitäisi luoda tiloja, joissa voitaisiin tehdä työtä etänä. Tämän tulisi tietysti tapahtua suunnitellusti, sanoo Timo Reina.

    Selvityshenkilöt ovat tuottaneet 28 ehdotuksen paketin siitä, miten alueellistamisessa tulee toimia.

    Etä- ja joustotyötä tulee kehittää niin, että virkapaikka voi olla muualla kuin siellä, missä on viraston toimipaikka. Tämä koskee myös korkeimpia valtionhallinnon johtotehtäviä.

    Työntekijälle tulee antaa mahdollisuus ehdottaa millä paikkakunnalla hän haluaa työskennellä.

    Uusissa työyhteisöissä olisi työntekijöitä eri virastoista ja eri hallintoalueilta sekä mahdollisesti myös muita julkisen sektorin työntekijöitä.

    Työntekijän matka-aika tulisi voida lukea osittain tai kokonaan työajaksi. Kulkuneuvo voitaisiin rinnastaa etätyöpaikaksi.

    Jopa termi etätyö on selvityshenkilöiden hampaissa. Se kuvaa vanhaa ajattelua siitä, että ollaan etänä jostain, sen sijaan, että toimitaan paikasta riippumatta yhdenvertaisesti, arvioidaan raportissa.

    Poliisi on selvittänyt moottoripyöräkerho Cannonballin laajan huumevyyhdin – juttu menee syyteharkintaan

    Poliisi on selvittänyt moottoripyöräkerho Cannonballin laajan huumevyyhdin – juttu menee syyteharkintaan


    Hämeen poliisilaitos on saanut päätökseen moottoripyöräkerho Cannonball mc -organisaatioon liittyvän esitutkintakokonaisuuden. Tutkinta koskee moottoripyöräkerhon Hämeenlinnan osaston Kanta-Hämeen alueelle välittämiä huumausaineita. Juttu...

    Hämeen poliisilaitos on saanut päätökseen moottoripyöräkerho Cannonball mc -organisaatioon liittyvän esitutkintakokonaisuuden. Tutkinta koskee moottoripyöräkerhon Hämeenlinnan osaston Kanta-Hämeen alueelle välittämiä huumausaineita. Juttu siirtyy seuraavaksi syyteharkintaan.

    Syyteharkinta koskee 17 henkilöä, joista neljä on naisia. Epäillyistä yhdeksän on poliisin mukaan ollut huumausainekauppoja tehdessään rikollisjärjestö Cannonballin toiminnassa mukana. Epäillyt ovat kuuluneet CMC Nomad, Hämeenlinnan, Heinolan tai Turun osastoon.

    Epäillyt ovat pitäneet hallussaan ja välittäneet yhteensä reilut 17 kiloa amfetamiinia ja 484 ekstaasitablettia syksystä 2016 syksyyn 2018. Huumeiden yhteenlaskuttu arvo on poliisin mukaan 425 175 euroa.

    Juttua tutkitaan rikosnimikkeillä törkeä huumausainerikos, avunanto törkeään huumausainerikokseen, huumausainerikos, huumausaineen käyttörikos, törkeä ampuma-aserikos, ampuma-aserikos, törkeä pahoinpitely, laiton uhkaus, vapaudenriisto, rahanpesu, rattijuopumus, kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta ja räjähderikos.

    Poliisi on saanut tutkinnan aikana osan huumeista takavarikoitua. Esitutkinnan aikana takavarikoitiin huumeiden lisäksi viisitoista käsiasetta, kynäpistooli, kymmenen kivääriä, yksi haulikko, konekivääri ja konepistooli, sekä patruunoita ja aseen osia.

    Lue lisää:

    Cannonballin jäsenen huumetuomio pysyi ennallaan hovioikeudessa

    Cannonballin kerhotilan etsinnässä löytyi ase ja ehkä huumausainetta

    Jo yläkouluikäiset harrastavat seksiä, mutta eivät aina turvallisesti – miksei maksuton ehkäisy lyö vieläkään kunnolla läpi kunnissa?

    Jo yläkouluikäiset harrastavat seksiä, mutta eivät aina turvallisesti – miksei maksuton ehkäisy lyö vieläkään kunnolla läpi kunnissa?


    Tästä on kyseNuorten ilmaista ehkäisyä on suositeltu jo pitkään, mutta vain noin 50 kuntaa tarjoaa sitä.Kanta-Hämeessä kaikki kunnat Hattulaa lukuun ottamatta tarjoavat nuorille ehkäisyn maksutta.Päijät-Hämeessä puolestaan...

    Tästä on kyseNuorten ilmaista ehkäisyä on suositeltu jo pitkään, mutta vain noin 50 kuntaa tarjoaa sitä.Kanta-Hämeessä kaikki kunnat Hattulaa lukuun ottamatta tarjoavat nuorille ehkäisyn maksutta.Päijät-Hämeessä puolestaan hyvinvointiyhtymä torppasi aloitteen maksuttomasta ehkäisystä.

    Nuorten maksuttomasta ehkäisystä on puhuttu jo vuosia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Väestöliitto ovat suositelleet sitä pitkään, mutta edelleen vain viitisenkymmentä kuntaa tarjoaa nuorille ilmaisen ehkäisyn.

    Esimerkiksi Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä äänesti viime vuoden lopussa, ettei maakunnan nuorille tarjota ilmaista ehkäisyä.

    Naapurimaakunnan tarina on iloisempi – Kanta-Hämeen nuoret saavat ehkäisyn maksutta kaikissa kunnissa paitsi Hattulassa.

    Nuorten kanta on selkeä: ilmainen ehkäisy on yhdenvertaisuuskysymys.

    – Ei pitäisi tulla sitä, että on noloa hakea kortsuja tai muuta, sanoo parikymppinen opiskelija Elina Kervinen Lahdesta.

    Ilmainen ja kaikille nuorille kuuluva ehkäisy tekisi asiasta helposti lähestyttävän, jos seksistä ei esimerkiksi puhuta kotona.

    – Kaikilla ihmisillä on oikeus saada suojaus, harrastaa seksiä ja nauttia siitä, Katriina Ruotsalainen ajattelee.

    Joka viides kasi- ja ysiluokkalainen harrastanut seksiä

    Maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen nuorille olisi hyvin tärkeää, ajattelee Hämeen ammattikorkeakoulun terveyden edistämisen koordinaattori Sari Mäki. Hän on koulutukseltaan erityistason seksuaaliterapeutti ja terveydenhoitaja.

    Mäki muistuttaa, että vuoden 2017 kouluterveyskyselyn tulosten mukaan noin joka viides kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalainen on aloittanut seksin.

    – Mielestäni oli huolestuttavaa, että 8.–9.-luokkalaisista pojista 12 prosenttia ei ollut käyttänyt ehkäisyä ollenkaan viimeisessä yhdynnässä. Tytöillä se vastaava osuus oli vähän yli kymmenen prosenttia, painottaa Mäki.

    Seksuaaliterapeutti Sari Mäki työskentelee Hämeen ammattikorkeakoulussa.Ville Välimäki / Yle

    Maksuttomat pitkäaikaiset ehkäisykeinot, kuten hormonikapselit tai hormonikierukka, ovat naisten ehkäisykeinoja. Seksuaaliterapeutti toivoo, että maksuton ehkäisy olisi aina sekä poikien että tyttöjen asia ja että kondomeja jaettaisiin nuorille.

    – Kondomit ovat ainut poikien ehkäisykeino ja se on ainut väline, joka suojaa myös seksitaudeilta, muistuttaa Mäki ja kannustaa nuoria tuplaehkäisyyn.

    Ilmaisen ehkäisyn jarruna raha ja tabut

    Keskustelu nuorten maksuttomasta ehkäisystä tuntuu kuitenkin jakavan voimakkaasti mielipiteitä. Syynä on tavallisimmin raha. Maksuton ehkäisy on sitä tarjoavalle kunnalle tai kuntayhtymällä rahareikä, mutta kauaskatseinen näkee siinä säästöä.

    Ilmaisen ehkäisyn maakunnassa Kanta-Hämeessä tehtiin vuonna 2017 noin 250 aborttia – Päijät-Hämeessä liki sata enemmän. Pitkäkestoinen hormonaalinen ehkäisy maksaa 100–150 euroa. Kanta-Hämeessä abortin hintalappu on 200–1 900 euroa.

    Tilastojen mukaan 20–24-vuotiaat naiset tekevät eniten abortteja. Alan asiantuntijat painottavat, että nuorille tarjottava maksuton ehkäisy ei ole vain keino säästää aborttikustannuksissa.

    – Abortti ei voi olla vaikuttamatta ihmiseen jollain tasolla, vaikka se olisi tarkoin harkittukin. Tässä kannattaa miettiä asioita pidemmälläkin tähtäimellä, että kyllä maksuton ehkäisy siinä mielessä on parempi vaihtoehto, pohtii koordinaattori Sari Mäki.

    Opiskelijat Katriina Ruotsalainen ja Einari Toiviainen pitävät ilmaista ehkäisyä yhdenvertaisuuskysymyksenä. Toiviainen on päivätöissä nuoriso-ohjaajana.Janne Ahjopalo / Yle

    Mielipiteet ilmaisesta ehkäisystä jakautuvat myös siksi, että ajatuskin nuorten seksistä nostaa yhä monen aikuisen karvat pystyyn.

    – Osa vanhemmista saattaa jopa miettiä, että aikaistaako se nuorilla seksisuhteiden aloittamista, Sari Mäki sanoo.

    Lahtelainen nuoriso-ohjaaja Einari Toiviainen ajattelee samoin kuin Mäki: jotkut uskovat ilmaisen ehkäisyn kannustavan nuoria petipuuhiin turhan aikaisin. Itse hän ei väitettä täysin osta.

    – Vaikka onhan se ihan tottakin, että siinä vaiheessa voi alkaa kokeilemaan ja tutustumaan itseensä ja toiseen.

    Seksuaalikasvatusta enemmän?

    Koordinaattori Sari Mäki painottaa, että seksuaalikasvatus on yksi koulun ja vanhempien tärkeimpiä tehtäviä. Siihen olisi syytä panostaa yhä enemmän. Koulujen kannattaa satsata opettajien seksuaalikasvatusosaamiseen ammatillisella lisäkoulutuksella.

    – Kun annetaan oikeaan aikaan oikeanlaista tietoa, niin se edesauttaa sitä, että nuori pystyy itse tekemään valintoja oman seksuaaliterveytensä parhaaksi, miettii Mäki.

    Oli se sitten irto- tai seurustelusuhde, niin osattaisiin ottaa huomioon myös toinen osapuoli – että siinä on kaksi ihmistä. Elina Kervinen

    Nuoriso-ohjaaja Einari Toiviainen työskentelee 10–18-vuotiaiden kanssa. Hänen mukaansa monella nuorella on pornon takia pahasti vinoutunut kuva seksistä. Sen rikkoutuminen on shokki.

    – Joillekin se on kuin kertoisi, ettei joulupukkia ole. Käsitykset voivat olla todella vääristyneitä.

    Elina Kervisen mielestä seksuaalikasvatuksessa pitäisi käsitellä enemmän sitä, kuinka intiimiä seksi on.

    – Oli se sitten irto- tai seurustelusuhde, niin osattaisiin ottaa huomioon myös toinen osapuoli – että siinä on kaksi ihmistä.

    Lue lisää:

    Vantaalla teiniraskauksista hävisi kolmannes ilmaisen ehkäisyn myötä – Lääkäri: "Toivon todella, että ihmisillä olisi halu tarkastella tätä asiaa"

    Ilmainen ehkäisy voisi vähentää abortteja ja niistä koituvia kuluja – vain 35 kuntaa herännyt asiaan, vaikka Väestöliitto suositellut kymmenen vuoden ajan

    Suomi on liikuntatalkoiden maa: kaksi miestä, mönkijä ja liuta potkukelkkoja

    Suomi on liikuntatalkoiden maa: kaksi miestä, mönkijä ja liuta potkukelkkoja


    Neljäkymmentä eri kokoista potkukelkkaa odottaa parkissa siistissä rivissä hämeenlinnalaisen Alajärven jään reunalla. Kirpputoreilta löydetyt ja lahjoituksina saadut kelkat saivat kesällä kaikki arvokkaan, tummansinisen maalin pintaansa. –...

    Neljäkymmentä eri kokoista potkukelkkaa odottaa parkissa siistissä rivissä hämeenlinnalaisen Alajärven jään reunalla. Kirpputoreilta löydetyt ja lahjoituksina saadut kelkat saivat kesällä kaikki arvokkaan, tummansinisen maalin pintaansa.

    – Talkoilla maalattiin niitä ja vähän korjattiin, kertoo potkukelkkamieheksikin tituleerattu Tauno Hovila.

    Muutama vuosi sitten eläkkeelle jäädessään Hovila ryhtyi omaksi huvikseen ylläpitämään neljän kilometrin pituista luistelu- ja potkukelkkareittiä sekä latu-uraa järven jäälle. Hovila tekee työt omalla ajallaan, omilla koneillaan ja aluksi maksoi polttoainekulutkin itse.

    Nyt kaupunki antaa bensarahaa. Vuodenvaihteen jälkeen Hovilalle napsahti myös kaupungin liikuntapalkinto.

    – Nyt kun olen huru-ukko, riittää aikaa, kuittaa Hovila jutut työläästä harrastuksestaan.

    Hämeenlinnalainen Tauno Hovila on kunnostanut talkooporukan kanssa neljäkymmentä potkukelkkaa, joita halukkaat saavat lainata ilmaiseksi.Kati Turtola /YleSuomi on liikuntatalkoiden maa

    Tauno Hovila on yksi niistä lukuisista suomalaista, jotka ajavat talkootyönä latuja tai auraavat luisteluratoja ja -reittejä. Vuoden 2018 Eurobarometrin mukaan joka kymmenes suomalainen tekee talkootöitä liikunnan saralla. Vapaaehtoisten määrä on lähes kaksinkertainen muuhun Eurooppaan verrattuna.

    Turun yliopiston projektitutkija ja SmartSport Osuuskunnan seuratoiminnan asiantuntija Pasi Mäenpää kuvailee, että vapaaehtoistyötä liikunnan parissa on varsin monenlaista. Erikseen voidaan puhua urheiluseurojen organisoimasta talkootyöstä. Toisaalta esimerkiksi vanhemmat, jotka kuskaavat lapsiaan treeneihin kimppakyydeillä, tekevät hekin tavallaan vapaaehtoistyötä.

    – Esimerkiksi joululomalla asuntoalueen isät jäädyttivät lähiluistelukenttää, koska kunnan väki ei ehtinyt, kertoo Mäenpää esimerkin.

    Mäenpää arvelee, että seuratoimintaan liittymätön vapaa kansalaisaktiivisuus on voinut lisääntyä viime vuosina.

    – Kuntien kantokyky olosuhteiden luojana nykyisessä laji- ja liikuntamuotojen kirjossa ei millään riitä. Tilaa ja tarvetta omalle aktiivisuudelle on entistä enemmän, sanoo Mäenpää.

    Ylityökorvauksista syntyisi semmoinen summa, että olisi aika paljon tiputettava latujen määrää. Jari Salmela

    Tarve pienimuotoiselle talkootyölle saattaa tutkijan mukaan jatkossa kasvaa.

    – Jos lähiliikuntaolosuhteet jäävät jatkossa isojen stadionien varjoon, olisi hyvä, että olisi tällaista kansalaisaktiivisuutta. Toki tämä on myös arvo- ja valinta-asia, josta kannattaa käydä keskustelua omassa kunnassa.

    Vapaan kansalaisaktiivisuuden lisääntymisessä saattaa olla Mäenpään mukaan myös kääntöpuolensa.

    – On olemassa riski, että se antaa luvan kunnille jättää liikuntaolosuhteita luomatta, kun innokkaat kansalaiset ja yhdistykset ottavat niistä yhä enemmän vastuuta.

    Hämeenlinnan naapurissa sijaitseva Hattula on esimerkki kunnasta, jossa hiihtolatuja ylläpidetään puolitalkootyylillä. Hattulassa urheiluseuroille ja järjestöille maksetaan talkoopalkkio tai polttoainekorvaus. Ilman talkoolaisia moni latu-ura jäisi kokonaan ajamatta.

    – Jos tämä olisi täysin kunnallista palvelua, niin jo pelkästään ylityökorvauksista syntyisi semmoinen summa, että olisi aika paljon tiputettava latujen määrää nykyisestä, arvelee Hattulan liikuntapäällikkö Jari Salmela.

    – Yhteistyö ja kumppanuussopimukset ovat ajan henki, myöntää Mäenpää.

    "Rakkaudesta hiihtoon"

    Kuluvana talvena latujen tekijöillä ei ole ollut pulaa lumesta, päinvastoin. Renkolainen Markku Salo on tehnyt omille mailleen ja aikoinaan kylän koulun läheisyyteen latuja vuodesta 1994. Viime vuosina ensin Rengon kunta ja kuntaliitoksen jälkeen Hämeenlinnan kaupunki on antanut rahaa polttoaineeseen.

    – Lunta on nyt tullut niin paljon, että sitä on saanut lähes päivittäin ajaa. Parhaina päivinä on kai kahteenkin kertaan ajettu latuja, että ihmiset pääsevät hiihtämään, kertoo Markku Salo latukoneena toimivan mönkijänsä päältä omalla kotipihallaan.

    Markku Salo on ajanut latuja jo yli kaksikymmentä vuotta. Kati Turtola / Yle

    Usein latujen ajajat tai luistelureittien ylläpitäjät ovat itse intohimoisia lajin harrastajia. Markku Salo sanoo tekevänsä latuja rakkaudesta hiihtoon.

    – Itse olen aktiivinen hiihtomies. Saattaa olla, että jos en olisi hiihtomies, niin tulisikohan latuja pidettyä näin aktiivisesti auki, pohtii Salo.

    Bruksaatko sinäkin öisin? Et ole yksin – hampaita narskuttelee yöllä liki kolmannes suomalaisista

    Bruksaatko sinäkin öisin? Et ole yksin – hampaita narskuttelee yöllä liki kolmannes suomalaisista


    Hampaiden narskuttelu ja ylä- ja alaleuan yhteen puristaminen eli bruksaus tai bruksismi ovat yleisimpiä purentaan liittyviä vaivoja. Niistä kärsii jopa kolmannes suomalaisista – usein yön pimeinä tunteina. Bruksauksessa voimat jylläävät....

    Hampaiden narskuttelu ja ylä- ja alaleuan yhteen puristaminen eli bruksaus tai bruksismi ovat yleisimpiä purentaan liittyviä vaivoja. Niistä kärsii jopa kolmannes suomalaisista – usein yön pimeinä tunteina.

    Bruksauksessa voimat jylläävät. Kokoonsa nähden ihmisen puremalihaksissa on voimaa ja narskutteluun käytetty voima on moninkertainen verrattuna syömiseen.

    Purennan fysioterapiassa hierotaan myös suun sisäpuolelta.Heidi Kononen / Yle

    – Yleisin oire on kipu. Narskuttelijalta kipeytyvät posket, ohimo ja leukanivelten seutu. Narskuttelu kuluttaa myös hampaita, kuvaa dosentti, erikoishammaslääkäri Ritva Näpänkangas.

    Kaiken ikäiset narskuttelevat, mutta yleisintä se on tutkimusten mukaan 20–40-vuotiailla.

    Kipua ja nielemisvaikeuksia

    Hampaiden narskuttelu aiheuttaa kipua pään alueelle, sekä niska- ja hartiaseudulle. Bruksaus voi johtaa jopa nielemisvaikeuksiin tai korvakipuun. Joskus potilaan lihakset ovat niin arat, että pelkkä koskettaminen sattuu, kertoo fysioterapeutti Silja Nasi.

    Hammaslääkärissä apua voi saada purentakiskosta. Joskus pelkkä muistilappukin voi auttaa.

    – On hyvä huomata itse, että puree hampaita yhteen. Silloin muistaa rentouttaa leuat. Hampaiden kuuluu olla yhdessä vain syömisen ja nielemisen aikana, sanoo dosentti Ritva Näpänkangas.

    Yössä kuuluu narskutus

    Hampaiden narskutteluun taipuvainen voi huomata keskellä päivää puristavansa jälleen leukoja yhteen. Jo tämän huomaaminen auttaa bruksauksen vähenemisessä. Tavallisinta on narskutella hampaita öisin.

    – Bruksaus on hetkittäistä ja sen kesto vaihtelee paljon. Keskimäärin 10–40 minuuttia yössä voidaan leukoja puristaa yhteen tai hampaita narskutella, kertoo Näpänkangas.

    Bruksausta pidetään enemmän aivotoimintaan kuin varsinaisiin purentavaivoihin liittyvänä häiriönä. Bruksausta tapahtuu usein silloin, kun ihminen siirtyy syvästä unesta kevyempään uneen.

    – On tutkittu, että stressi lisää hampaiden narskuttelua. Narskuttelua pidetään ihmisen uneen liittyvänä häiriönä, kertoo Ritva Näpänkangas.

    Rentoutusta ja hierontaa

    Fysioterapeutti Silja Nasi perehtyi ääntä tuottavien lihasten hierontaan osallistumalla voice massage -koulutukseen vuonna 1994. Sen jälkeen hän on hankkinut lisäkoulutusta nimenomaan puremalihasten fysioterapiaan.

    Nyt NeuroPirkkojen hoitopöydällä pötköttää nuori liikunnanohjaaja Meri Mäkinen Hämeenlinnasta.

    – Meri on aika tyypillinen asiakas. Vielä tavallisempaa on, että potilaalla on hieman lisää ikää, lapsia ja stressiä. Kiire ja stressi korreloi melko suoraan hampaiden narskuttelun kanssa, kuvaa Silja Nasi.

    Hänen mukaansa bruksauksen yleisyydestä huolimatta sen syntyperää ei kuitenkaan täysin tiedetä.

    Kiire ja stressi korreloi melko suoraan hampaiden narskuttelun kanssa Fysioterapeutti Silja Nasi

    – Keskushermostosta se tulee, ja joillakin on taipumus bruksata enemmän. Kiire sitten lisää tai vahvistaa narskuttelua, kertoo Silja Nasi.

    Silja käsittelee Merin leukaa, poskipäitä, lihaksia ja leukaniveltä myös suun sisäpuolelta.

    – Siellä ne kaikista kivuliammat pisteet ovatkin. Hieronnan jälkeen olo on heti rentoutuneempi, kuvaa Meri Mäkinen.

    Ei esitutkintaa lumenauraajaa purreen poliisikoiran tapauksesta

    Ei esitutkintaa lumenauraajaa purreen poliisikoiran tapauksesta


    Lumenauraajaa purreen poliisikoiran tapauksesta Hämeenlinnassa ei aloiteta esitutkintaa. Päätöksen on tehnyt tutkinnanjohtajana toimiva Valtakunnansyyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Laura Sairanen. Sairasen mukaan selvitysten perusteella ei...

    Lumenauraajaa purreen poliisikoiran tapauksesta Hämeenlinnassa ei aloiteta esitutkintaa. Päätöksen on tehnyt tutkinnanjohtajana toimiva Valtakunnansyyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Laura Sairanen.

    Sairasen mukaan selvitysten perusteella ei ole syytä epäillä, että poliisikoiraa ohjannut poliisimies olisi rikkonut tai laiminlyönyt häntä sitovia ohjeita tai lakia. Tutkinnanjohtajan käytössä on ollut muun muassa dvd-tallenne tapahtumien kulusta.

    Poliisikoira puri Hämeenlinnan poliisilaitoksen piha-alueella aura-auton kuljettajaa kahdesti 20. tammikuuta aamulla. Mies sai vertavuotavia haavoja reiteen ja käsivarteen, ja joutui kahden viikon sairaslomalle. Miehellä ei ole asianomistajana asiassa rangaistusvaatimusta.

    Tilanne yllätti

    Työvuoronsa päätteeksi poliisimies tuli hihnaan kytketyn koiran kanssa suljetun nosto-oven takaa siten, että koira pääsi puremaan nosto-oven vieressä, oven toisella puolella odottanutta miestä. Poliisi ei osannut arvata, että traktorin kuljettaja seisoisi ulkopuolella kulman takana.

    Mies oli soittamassa oven vieressä olevaa ovikelloa, joka kuuluu vain poliisilaitoksen valvomoon. Tutkinnanjohtajan päätöksen mukaan kyseessä on ollut onnettomuuteen rinnastettava tilanne, jota poliisimies ei ole voinut ennakoida.

    Koira on läpäissyt voimankäytön tasotarkastuksen hyväksytysti, kerrotaan Poliisikoiralaitoksen lokakuussa 2018 antamassa päätöksessä.

    Lumenaurauksesta vastaava yhtiö on nyt ohjeistanut työntekijöitään niin, että poliisilaitoksen sisäpihalle mentäessä ajoneuvon hytistä ei poistuta.

    Päivitetty 7.2.2019 kello 16.22: Jutun otsikkoa täsmennetty ja jutun alusta poistettu maininta poliisin esiselvityksestä. Esiselvitys on tehty Valtakunnansyyttäjänviraston poliisirikosyksikössä.

    Ei, jään alle ei ole laskeutunut ufoja: nyt tutkitaan, voiko led-valaistus vauhdittaa jätevedenpuhdistusta

    Ei, jään alle ei ole laskeutunut ufoja: nyt tutkitaan, voiko led-valaistus vauhdittaa jätevedenpuhdistusta


    Kesäaikaan auringonvaloa on tarjolla runsaasti ja jätevesialtaassa levät käyttävät tehokkaasti kasvuunsa jätevedessä olevat ravinteet. Talvella jään ja lumen alla valoa on kuitenkin niukasti. Jään alle asetettujen led-valojen avulla...

    Kesäaikaan auringonvaloa on tarjolla runsaasti ja jätevesialtaassa levät käyttävät tehokkaasti kasvuunsa jätevedessä olevat ravinteet. Talvella jään ja lumen alla valoa on kuitenkin niukasti. Jään alle asetettujen led-valojen avulla selvitetäänkin, pystyisikö valaistuksella tehostamaan levien kasvua. Samalla edistettäisiin ravinteiden sitoutumista leviin, kertoo tohtori Jussi Huotari Helsingin yliopiston Lammin biologiselta asemalta.

    Lammin jätevedenpuhdistamon jälkikäsittelyaltaaseen asennettiin led-valoja marraskuun viimeisenä päivänä, pian jääpeitteen syntymisen jälkeen. Tammikuun puolivälissä lammikosta käytiin ottamassa vesinäytteet led-valojen valaisemasta paikasta. Vertailuksi otettiin näytteet myös paikasta, jossa valoja ei ole.

    Tohtori Jussi Huotari ottaa vesinäytettä Lammin jätevedenpuhdistamon jälkilaskeutusaltaasta.Timo Leponiemi / YleLevä kasvaa kylmässäkin vedessä

    Professori Lauri Arvola tutkii mittalaitteiden antamia lukemia ja toteaa, että vesi on lähes hapetonta. Veden lämpötila on 0,7-0,8 astetta plussalla. Suomen pohjoisilla leveysasteilla valo on talvella kasvua rajoittava tekijä. Sen sijaan kylmä vesi ei rajoita levien kasvua.

    – Kesällä, kun valoa on runsaasti, levät sitovat itseensä kaiken fosforin, joka puhdistamolta tänne tulee. Nyt tässä testataan, että saisimme levät kasvamaan keinovalon avulla myös talvella.

    Jos levät kasvavat, ne sitovat ravinteita. Lopullinen tavoite on kerätä ravinteet tehokkaammin talteen.

    Fosforia ei riitä loputtomiin

    Professori Lauri Arvola huomauttaa, että fosfori on rajallinen luonnonvara maapallolla. Suomessa jätevesien fosfori sidotaan pääsääntöisesti kemikaalien avulla rautayhdisteisiin.

    – Tätä fosforia on lähes mahdotonta hyödyntää. Siksi fosforin kierrätystä tulisikin tehostaa. Leväkasvatuksen ansiosta voidaan myös vähentää kemikaalien käyttöä.

    Professori Lauri Arvola, tutkimusteknikko Jussi Vilén ja tohtori Jussi Huotari vesinäytteiden otossa.Timo Leponiemi / Yle

    Fosforia ja muita ravinteita käyttäneitä leviä on mahdollista käyttää lannoitteena, ainakin periaatteessa. Käytännön ongelmana on se, miten levät saadaan kerättyä talteen. Jos levän kerääminen onnistuu, mukana tulee myös vettä. Siksi ravinteikkaan levän kuljettaminen pitkien matkojen päähän lannoitteeksi ei ole ehkä taloudellisesti järkevää.

    – Nykytekniikalla jäteveden ravinteet saadaan kyllä tehokkaasti pois, mutta miten se saataisiin kiertoon, on tässä ratkaistavana, pohtii tohtori Jussi Huotari.

    Fosfori takaisin peltoon

    Ajatus on, että ravinteet saataisiin tehokkaasti takaisin pelloille kasvien kasvatukseen. Levästä on mahdollista saada myös muita hyödyllisiä ja arvokkaampiakin tuotteita, kuten pigmenttejä ja rasvahappoja. Jätevedessä kasvatetun levän käyttäminen ihmisen ravintona vaatii kuitenkin tutkimista, ettei mukaan tule jätevesissä esiintyviä haitta-aineita, huomauttaa Huotari.

    – Periaatteessa levätuotteitahan on jo kyllä luontaistuotekaupoissa.

    Huotari miettii myös parasta paikkaa hyödyntää leviä ravinteiden kerääjänä. Jälkikäsittelyaltaan sijaan parempi paikka saattaisi olla lähempänä jätevesien syntypaikkaa.

    Laboratoriotulokset kertovat levien kasvun

    Lammin biologisen aseman laboratoriossa Jussi Huotari kaataa jätevesilammikosta otetut vesinäytteet. Vesi kaadetaan suodattimen läpi, jolloin selviää näytteiden klorofyllipitoisuus. Se kertoo sen, kuinka hyvin levät ovat kasvaneet. Silmämääräisesti lehtivihreää näyttää olevan, mutta lopullinen tulos varmistetaan spektrofotometrillä.

    – Tulosten perusteella selviää, ovatko valot vaikuttaneet levien kasvuun. Tuloksia leväkasvusta on odotettavissa kevään aikana, toteaa Huotari.

    Suomessa on yli 400 jätevedenpuhdistamoa. Suuri osa niistä on Lammin puhdistamon kaltaisia melko pieniä puhdistamoita. Professori Lauri Arvola katsoo, että Lammilla tehtävä tutkimus antaa arvokasta tietoa levien hyödyntämisestä ja on yksi edistysaskel fosforin paremmalle kierrätykselle.

    Tiina Torkkelin kohuttu ja kiistelty Lotta-patsas Museo Militarian tuntumaan Hämeenlinnaan?

    Tiina Torkkelin kohuttu ja kiistelty Lotta-patsas Museo Militarian tuntumaan Hämeenlinnaan?


    Kuvanveistäjä Tiina Torkkelin Lotta-patsas, teos nimeltä Sota ja rakkaus, on hiljainen, puhutteleva työ, joka sisältää eläinlääkintälotan lisäksi vakavan hevosen hahmon. Lotta kantaa sylissään myös pyöreää, hevosenkengistä koottua...

    Kuvanveistäjä Tiina Torkkelin Lotta-patsas, teos nimeltä Sota ja rakkaus, on hiljainen, puhutteleva työ, joka sisältää eläinlääkintälotan lisäksi vakavan hevosen hahmon. Lotta kantaa sylissään myös pyöreää, hevosenkengistä koottua väylää tulevaan ja sodasta pois.

    Teos on taiteilijalle hyvin henkilökohtainen.

    – Hevonen on ollut lotan ystävä. Aika on ollut silloin rankkaa, molemmille, kertoo Torkkeli.

    Hämeenlinnan kaupungilta odotetaan nyt sijoituspaikkaa patsaalle. Taiteilija itse on vielä hieman odottavainen ja epäileväinen teoksensa sijoittumisen suhteen. Teos on polttanut kuntapäättäjien sormia – minne sitä sitten on tarjottukin. Kohut ovat olleet yllättäviä, sillä teos on hyvin optimistinen, vakava ja samalla tulevaan katsova.

    Hämeenlinnassa patsashankkeen on laittanut liikkeelle kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Antti Ahonen valtuustoaloitteella viime kesäkuussa. Hänen mukaansa patsas voisi juurtua ja kotiutua hyvin esimerkiksi Museo Militarian tuntumaan.

    Museo Militariaan on koottu runsaasti niin viestinnän, pioneeritoiminnan kuin tykistönkin materiaalia.

    Hevosenkengät edustavat toivoa

    Tiina Torkkelin Lotta-patsas sijaitsee nyt Taidekeskus Salmelassa Mäntyharjulla. Kesänäyttelyssä se on ollut veden rannassa. Hieman samanlaisia paikkoja voisi olla tarjolla Hämeessäkin Vanajaveden varrella kansallisessa kaupunkipuistossa.

    Patsas on sinkitty kierrätysmetalliteos. Lotta-patsaan lotan sylissä olevat veistoksen hevosenkengät ovat pitkiä matkoja kopisseet rauhattomissakin maastoissa, mutta löytäneet eläinlääkintälotan sylistä turvan, kertoo Torkkeli.

    – Hevosenkengät edustavat suuria askelia ja toivoa tulevaisuuden suuntaan, taiteilija pohtii teostaan.

    Hevosenkengistä tehty pallo kuvastaa myös sodan ihmisiin jättämiä jälkiä, sanoo taiteilija.Esa Huuhko/YlePatsas tulisi pääosin säätiön lahjoituksena

    Taidekeskus Salmelassa oleva patsas maksaa 35 000 euroa. Suurimman osan summasta patsaan hankkimiseen lahjoittaa Lotta Svärd Säätiö.

    Hämeenlinnassa Lotta-patsas on saanut jo tuekseen myös vastikään perustetun yhdistyksen nimeltä Lotta-patsas Hämeenlinnaan -valtuuskunta ry. Ahonen toimii sen puheenjohtajana.

    Yhdistys on aloittelemassa hankkeen osarahoituksen kokoamista, kertoo Ahonen. Hämeenlinnalaisten toimijoiden kerättäväksi jää vajaa 10 000 euroa.

    Patsasta Hämeenlinnaan kotiuttava Antti Ahonen toivoo, että nopeimmillaan se voisi olla jo kesäkuussa Hämeenlinnassa.

    Monet kunnat kiinnostuivat patsaasta

    Hyvinkääläisen Torkkelin Lotta-patsas nosti loppuvuodesta 2017 Forssassa kohun. Patsasta oltiin sijoittamassa toisen näkyvän naishahmon eli Kehrääjätyttö-patsaan tuntumaan. Forssan kuntapolitiikassa alettiin asia nähdä punaisten ja valkoisten aatelasien lävitse, ja Torkkelin patsaan tulo Forssaan tyssäsi.

    Alkuvuodesta 2018 monet kaupungit, kuten Helsinki, Riihimäki, Lahti ja Rovaniemi, ilmoittivat kiinnostusta patsasta kohtaan, mutta hankkeet eivät ole juuri edenneet.

    Hämeenlinnassa myös 35 kaupunginvaltuutettua 51:stä halusi kesällä 2018 selvitettäväksi patsaan sijoitusmahdollisuuksia kaupunkiin. Ylen saamien tietojen mukaan patsas tarvitsisi Hämeenlinnassa kaupungilta ainoastaan sijoituspaikan osoittamista teokselle.

    Kulttuuripäällikkö Janne Nieminen esittää keskiviikkona kokoontuvalle sivistys- ja hyvinvointilautakunnalle, että patsaan hankkimisen ja sijoituspaikan valmistelua jatketaan.

    Pihlajalinna mittaa julkisen terveyspalvelun rajoja: saako toiseen kuntaan mennä ilman sopimusta?

    Pihlajalinna mittaa julkisen terveyspalvelun rajoja: saako toiseen kuntaan mennä ilman sopimusta? "Kyllä tämä on merkittävä ennakkotapaus"


    Loppi on ennakkotapaus, jossa punnitaan se, voiko Pihlajalinna yksityisenä terveysfirmana tuoda Hattulan kunnan nimissä julkiset terveyspalvelut Lopelle – ilman, että kunnat ovat sopineet asiasta. Pihlajalinna ryhtyi tammikuun alussa markkinoimaan...

    Loppi on ennakkotapaus, jossa punnitaan se, voiko Pihlajalinna yksityisenä terveysfirmana tuoda Hattulan kunnan nimissä julkiset terveyspalvelut Lopelle – ilman, että kunnat ovat sopineet asiasta.

    Pihlajalinna ryhtyi tammikuun alussa markkinoimaan Hattulan terveyspalveluita Lopella. Se ilmoitti tarjoavansa kiireetöntä hoitoa Lopen keskustassa niille loppilaisille, jotka valitsevat terveyspalvelujen tuottajaksi Hattulan Terveyden. Pihlajalinna tuottaa Hattulan kunnan terveyspalvelut ja käyttää siellä nimeä Hattulan Terveys.

    Kokeileeko Pihlajalinna kepillä jäätä?

    Pihlajalinnan suunnitelmat tulivat Hattulan ja Lopen kunnille täytenä yllätyksenä. Pihlajalinnan tarjous koskee julkisia terveyspalveluita. Kuntien mielestä nykylainsäädäntö ei anna mahdollisuutta tarjota näitä palveluja toiseen kuntaan ilman kuntien välistä sopimusta.

    Hattulan ja Lopen kunnat sekä terveyskeskuskuntayhtymä haluavatkin nyt selvityttää, onko Pihlajalinnan toiminta lainmukaista.

    – Me olemme keskustelleet ministeriön virkamiehen ja Valviran edustajien kanssa. Molemmilta on tullut sellainen näkemys, ettei se olisi tässä muodossaan lain mukaan tällä hetkellä mahdollista, sanoo Hattulan kunnanjohtaja Katariina Koivisto.

    Koivisto on tyytyväinen niihin palveluihin, joita Pihlajalinna Hattulassa tarjoaa. Jos toiminta laajenee Lopelle, hattulalaisten palvelut eivät saa huonontua, korostaa Koivisto.

    Valtakunnallinen ennakkotapaus

    Sosiaali- ja terveysministeriö seuraakin Lopen tapausta kiinnostuneena. Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Maria Porko kertoi jo aiemmin, että toiminta ei ole tällä tavalla mahdollista. Myös seudun julkisessa terveydenhuollossa tilanne on hämmentänyt.

    – Eihän tämmöistä järjestelyä ole toteutettu missään päin Suomea. Sen takia onkin tärkeätä, että tämän laillisuus selvitetään, jotta tästä saadaan ohjeet jatkoa ajatellen. Kyllä tämä on merkittävä ennakkotapaus, katsoo yhtymäjohtaja Jussi Savola Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymästä.

    Yhtymäjohtaja Jussi Savola pitää Pihlajalinnan toimintaa Lopella valtakunnallisena ennakkotapauksena, jonka lainmukaisuus on selvitettävä.Timo Leponiemi / Yle

    Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä tarjoaa julkiset terveydenhuoltopalvelut Riihimäellä, Hausjärvellä ja Lopella. Jos Hattulan Terveys antaa julkista terveydenhoitoa Lopella, epäselvyyttä on siitä, kuka hoitokustannukset maksaa.

    Hattulan kunnanjohtaja Katariina Koivisto on ilmoittanut, ettei loppilaisten potilaiden laskutukseen voida käyttää Hattulassa käytössä olevaa potilastietojärjestelmää. Riihimäen seudun terveyskeskus puolestaan aikoo riitauttaa mahdolliset hoitolaskut. Tällä hetkellä Lopen kunta maksaa terveyskeskukselle asukaslukuun suhteutetun osuuden loppilaisten hoidoista.

    Lopella vain kiireetöntä hoitoa

    Pihlajalinnan Väli-Suomen liiketoimintajohtaja Teija Kulmala pitää ainoana epäselvänä asiana sitä, voidaanko osa perusterveydenhuollon palveluista tarjota myös fyysisenä lähipalveluna Lopella.

    Lopella julkisia lääkärin palveluja ei ole ollut tarjolla enää moneen vuoteen, kun Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä keskitti toimintaansa Riihimäelle. Tällä hetkellä terveyskeskus tarjoaa Lopella vain hammaslääkärin ja neuvolan palvelut.

    Maaliskuussa Lopella tosin alkaa kolmen kuukauden kokeilu, jossa Riihimäen seudun terveyskeskuskuntayhtymän lääkäri ottaa vastaan iäkkäitä pitkäaikaissairaita vuosikontrolleja varten kahtena päivänä viikossa.

    Hattulan Terveyden lupaus terveyspalveluista koskee vain kiireetöntä hoitoa. Hattulan Terveyden asiakkaina loppilaiset joutuisivat hakemaan esimerkiksi suun terveydenhuollon ja neuvolan palvelut Hattulasta. Sinne on paljon pidempi matka kuin terveyskeskuksen palveluihin Riihimäellä, huomauttaa yhtymäjohtaja Savola.

    Lainmukaisuus selvitetään

    Hattulan ja Lopen kunnat, terveyskeskuskuntayhtymä ja Pihlajalinna sopivat maanantaina pidetyssä yhteisessä kokouksessa, että Hattulan kunta selvityttää Hattulan Terveyden toiminnan lainmukaisuuden.

    Pihlajalinnalla on jo Lopen keskustassa toimitilat, jossa se tarjoaa nyt työterveyspalveluita, mutta luvattua kiireetöntä hoitoa sieltä ei ainakaan toistaiseksi saa.

    Pihlajalinna on kertonut, että kymmenkunta loppilaista on ilmoittanut vaihtavansa terveyspalveluiden tuottajakseen Hattulan Terveyden. Kun toiminnan lainmukaisuus on kyseenalainen, heidän vaihtoilmoituksiaan ei ole toistaiseksi toimitettu sen paremmin Hattulaan kuin Riihimäen seudun terveyskeskuskuntayhtymälle.

    Lumikuormat kaduilla alkavat jo uuvuttaa työntekijöitäkin:

    Lumikuormat kaduilla alkavat jo uuvuttaa työntekijöitäkin: "Kylmä hiki tässä kohoaa otsalle"


    Lumivallit ja -kasat kasvavat katujen ja jalkakäytävien varsilla. Lumenajo kaupungeissa viivästyy aurausten takia. Jalkakäytävät ovat usein tukossa, kun pientalojen asukkaat eivät jaksa niitä kolata eivätkä tyhjentää lumia....

    Lumivallit ja -kasat kasvavat katujen ja jalkakäytävien varsilla. Lumenajo kaupungeissa viivästyy aurausten takia.

    Jalkakäytävät ovat usein tukossa, kun pientalojen asukkaat eivät jaksa niitä kolata eivätkä tyhjentää lumia. Liikenneturvallisuus alkaa vaarantua, kun kaduilla autoilijat eivät näe vallien ja korkeiden lumikasojen takaa tulevia lapsia eivätkä suurempiakaan kulkijoita.

    Raskas lumentulo alkaa uuvuttaa kaupungin katujen kunnossapitohenkilökuntaa Hämeenlinnassa. Vastaavan tiemestarin Markus Lahtisen mukaan tilanne jatkuu erittäin raskaana ja haastavana vielä viikkoja, vaikka Hämeenlinnan kaupunki käyttää myös ulkopuolisia urakoitsijoita katujen ja teiden aukipitämisessä.

    – Lunta tupruttaa kaiken aikaa lisää, lumi ei mahdu mihinkään, kadut kapenevat ja työmiehet ja kalusto alkavat uupua. Kylmä hiki tässä kohoaa otsalle, Lahtinen kuvailee tuntemuksiaan.

    Hämeenlinnassa on värvätty lumitöihin kaikki liikenevät työkoneurakoitsijat.Kati Turtola / YleKaikki kalustot liikkeellä ja rahaa kuluu

    Töitä tehdään ja on jo tehty pitkään kahdessa vuorossa. Hämeenlinna on tänä talvena joutunut myös ostamaan kaikki käytettävissä olevat työkoneurakoitsijat lumitöihin. Ylimääräisiäkin on ajossa nyt kymmenen. Rahaa kuluu. Kuinka budjetti 2019 kestää, se tarkentuu viimeistään kesään mennessä.

    – Töitä on painettu ja se näkyy varmasti kaupungin tilikartoissa. Lumenajo se vastaa maksaakin, hintalappu ajolle on kolminkertainen auraukseen verrattuna.

    Ykkösluokan kadut Hämeenlinnassa pidetään kohtuullisessa kunnossa kaiken aikaa. Asuntokatujen kunnossapito saa joustaa. Hyvissäkin oloissa eli pakkasjaksolla ilman suuria lisäsateita katujen kuntoon saanti Hämeenlinnassa ottaa nyt aikaa kaksi–kolme viikkoa.

    Pääväylät pyritään pitämään kunnossa.Kati Turtola / YleLauhtuminen muokkaisi kadut sohjoksi

    Jos säät alkaisivat yllättäen ja voimakkaasti lämmetä ja lämmintä jatkuisi pitkään, lumet alkaisivat sulaa. Silloin kunnossapito olisi liemessä, pohtii tulevaa vastaava tiemestari Markus Lahtinen.

    – Tässä työssä on viha–rakkaus–suhde lumeen. Kyllä se heinäkuuhun mennessä häviää, sitten sitä alkaa taas odotella, pohtii työnsä luonnetta Hämeenlinnan kaduista ja väylistä vastaava tiemestari.

    Hämeenlinnan kaupunki on saanut lumisista kaduista runsaasti asiakaspalautetta. Kirjallista palautetta, kuten sähköposteja, on tullut jo yli 250 kappaletta kuukaudessa. Tämän lisäksi palautetta on annettu kaupungille puhelimitse.

    – Ikuisuusaihe on lumivallit portin pielessä. Se kuuluu kyllä kiinteistölle itselleen ja kiinteistön on pidettävä se auki, muistuttaa tiemestari.

    Hämeenlinnan katujen kunnossapitobudjetti vuodelle 2019 on sama kuin vuonna 2018. Myös katujen ja teiden kuntoluokitus on ennallaan. Kunnossa pidettäviä katuja on Hämeenlinnassa yhteensä 432 kilometriä ja kevyen liikenteen väyliä 308 kilometriä.

    Meteorologi: ei helpotusta lumitöitä tekeville

    Ylen meteorologi Matti Huutonen kertoo, että lunta tulee tällä viikolla vielä lisää. Sateita menee ja tulee loppuviikon aikana melkein päivittäin.

    – Tänään tiistaina on menossa yksi matalapaine sateineen ja se väistyy illan ja yön aikana eli saadaan kuitenkin pieni hengähdystauko.

    Keskiviikkona on luvassa osin aurinkoista ja poutaa, ja pakkanen kiristyy hienoksi ulkoilusääksi.

    Seuraava sadealue väijyy jo lännessä. Se leviää torstain vastaisen yön aikana ja liikkuu maan yli itään torstaina aamupäivällä. Seuraava sade on tulossa lounaasta perjantaiksi ja useita sadealueita on luvassa myös viikonloppuna.

    – En olisi yllättynyt, vaikka lunta tulisi parikymmentä senttiä lisää nykyisten päälle seuraavan viiden vuorokauden aikana. On tosin myös lauhempia hetkiä, esimerkiksi perjantaina, jolloin ollaan ehkä hieman plussan puolella.

    Suurin osa sateesta tulee siis lumena, mutta hetken voi olla räntääkin. Sunnuntaina noustaan reilummasti suojan puolelle. Se voi tehdä sohjoa kaduille, Huutonen kertoo.

    Lunta riittää etelässäkin Lapin malliin

    Eteläisessä Suomessa lumensyvyydet ovat nyt huikeita. Havaintoasemilla on mitattu isoja lukemia (Hyvinkää 60, Hämeenlinnan Pirttikoski 55 ja Hämeenlinnan Lammi 55 senttimetriä), noin 20-30 senttimetriä enemmän kuin tyypillisesti tähän aikaan vuodesta.

    – Suhteutettuna esimerkiksi Lapissa on nyt suurin piirtein samat lumensyvyydet kuin etelässä, kuten Uudellamaalla ja Hämeessä. Joka vuosi ei tällaisia määriä ole edes maaliskuussa, meteorologi Matti Huutonen kertoo.

    Lumen paino lapioijalle kasvaa taivaalta lisääntyvän sateen ja suojasään myötä eli lumikolan lykkijöillä riittää viikonloppunakin vielä hikoilemista. Hangen korkeus voi kuitenkin suojasään takia vajentua, kun lumi tiivistyy.

    – Tammikuu on ollut työläs ja työläänä näyttää jatkuvan myös helmikuun alkupuoliskokin, Huutonen arvioi.

    Kolmiulotteinen tulostus on mullistamassa Suomen teollisuutta:

    Kolmiulotteinen tulostus on mullistamassa Suomen teollisuutta: "Suurin osa tuotteistamme löytyy ihmisten suista"


    Pienet liekit hyppivät lasin takana ja nopeasti näkyviin alkaa muodostua kuvio. Kone tekee samaa erehtymättä, jatkuvasti, ja tuloksena on pientä hiomista vaille oleva valmis tuote. 3D-tulostus on viimein saapumassa Suomen teollisuuden...

    Pienet liekit hyppivät lasin takana ja nopeasti näkyviin alkaa muodostua kuvio. Kone tekee samaa erehtymättä, jatkuvasti, ja tuloksena on pientä hiomista vaille oleva valmis tuote. 3D-tulostus on viimein saapumassa Suomen teollisuuden avuksi.

    Innostuneimmissa arvioissa on lupailtu, että 3D-tulostus on neljäs teollinen vallankumous. Suomalaiset asiantuntijat toppuuttelevat liiallista hypetystä, mutta uskovat kolmiulotteisen tulostuksen valtaavan nopeasti alaa myös täällä.

    Toistaiseksi esimerkiksi metallia tulostavia 3D-tulostimia on Suomessa vasta muutama. Maailmalla niitä on jo tuhansia.

    – Meiltä puuttuu sellaista lentokone- ja autoteollisuutta, joka on edistänyt 3D:n tuloa Keski-Euroopassa. Nyt on syytä päästä nopeasti muun Euroopan tahtiin, toivoo tekninen johtaja Markku Lindqvist hämeenlinnalaisesta Delva Oy:stä.

    Delva Oy on vasta aloittamassa metallien kolmiulotteista tulostamista. Yhtiö odottaa saavansa tilaamansa tulostimen lähiaikoina. Ensimmäiset laitteet yritys aikoo tuottaa parin kuukauden sisällä.

    – Tarkoituksena on laajentua nopeasti. Tilaamme lisää koneita ja ajatuksena on, että pystymme samaan hintatasoon kuin Keski-Euroopan 3D-tulostajat.

    Lahdessa tulostuu hammasproteesien runkoja

    Lahtelainen Materflow on jo aloittanut metallin 3D-tulostuksen.

    – Tällä hetkellä suurin osa tuotteistamme löytyy ihmisten suista. Hammasproteesien runko-osat muodostavat kolme neljäsosaa metallitulostimen tuotannosta, kertoo yhtiön myyntijohtaja Timo Peltonen.

    Materflow'n Timo Peltonen esittelee metallitulostuksen päätuotettaan, hammasproteesin metallitukea.Heikki Kiseleff / Yle

    Myös Peltonen pitää neljännen teollisen vallankumouksen käsitettä liioittelevana.

    – Eräs asiakkaamme sanoi hyvin, että 3D-tulostus tuo suunnittelun vallankumouksen teollisuuteen. Se mahdollistaa sellaisten komponenttien suunnittelun ja valmistuksen, joita vanhoilla menetelmillä on vaikea toteuttaa.

    3D on ekologinen vaihtoehto

    3D-skannauksella saadaan monimutkainenkin esine digitaaliseen muotoon, katsottavaksi ja muokattavaksi tietokoneen ruudulla. Se antaa mahdollisuudet suunnitella, mitata ja valmistaa laitteita joko perinteisin menetelmin tai 3D-tulostuksella.

    Hämeen ammattikorkeakoulu opettaa oppilaitaan 3D-skannauksen ja suunnittelun pariin ja tarjoaa palvelujaan myös yrityksille.

    – 3D-skannaus on paljon tarkempaa ja nopeampaa kuin perinteiset menetelmät. Skannauksessa saadaan kappale mitattua kymmenesosassa siitä ajasta, mitä menee käsin mittamiseen. Tarkkuus on jopa sata kertaa parempaa, kertoo konetekniikan lehtori Timo Kärppä Hämeen ammattikorkeakoulusta.

    3D-skannaus vähentää tai jopa poistaa tarpeen paperisiin teknisiin piirustuksiin. Se on myös ekologista.

    3D-tulostuksella saadaan tuotettua monimutkaisiakin esineitä. Kuva on Formnext 2018 -messuilta Frankfurtista. Delva Oy:n Markku Lindqvist kertoo, että kuvassa on hydrauliikan komponentti, jossa sekä kokoa että virtausta on 3D-tulostuksella päästy optimoimaan.Markku Lindqvist

    – Meidän ei tarvitse tehdä uusia prototyyppejä, vaan nämä prototyypit ovat virtuaalimaailmassa. Säästämme ainetta ja materiaalia ja tietysti aikaa, selittää Timo Kärppä.

    Myös 3D-tulostamisen ammattilaiset kehuvat ekologisuudella.

    – Tulostaminen tuottaa huomattavasti vähemmän hukkamateriaalia kuin perinteinen metallikomponenttien valmistus, kehuu johtaja Markku Lindqvist hämeenlinnalaisesta Delva Oy:stä.

    Tuttu mutta moderni perinnetekstiili on taas suomalaisten suosikki:

    Tuttu mutta moderni perinnetekstiili on taas suomalaisten suosikki: "Ryijy tuo mieleen mummolan seinät"


    Tästä on kyseRyijy on pitkänukkainen villainen seinävaate.Ryijyjä valmistetaan nykyään useimmiten ompelemalla nukat valmiiseen pohjakankaaseen.Ryijyt ovat taas suosittuja kodinsisustuksessa.Vaalean ja kiiltävän kauden jälkeen sisustuksessa...

    Tästä on kyseRyijy on pitkänukkainen villainen seinävaate.Ryijyjä valmistetaan nykyään useimmiten ompelemalla nukat valmiiseen pohjakankaaseen.Ryijyt ovat taas suosittuja kodinsisustuksessa.

    Vaalean ja kiiltävän kauden jälkeen sisustuksessa käytetään tekstiilejä nyt aikaisempaa enemmän, joten myös ryijy löytyy yhä useammasta kodista.

    – Ryijyn akustiset ominasuudethan ovat tosi huippuluokkaa, se pehmentää kodin pintoja hyvin ja myös julkisissa tiloissa on sama juttu. Harva tekstiili on niin pehmeä kuin ryijy, sanoo sisustusarkkitehti Tinja Sarkanen hämeenlinnalaisesta Sarka Designista ja silittelee vaaleansävyistä pienikokoista ryijyä.

    Ryijy tulee taloon usein perintönä tai löytönä kirpputorilta. Perinteisten ryijyjen lisäksi myös miniryijyt ovat haluttuja kodin koristeita.

    – 1950-luvun ryijyt sopivat tietynlaisiin koteihin tällä hetkellä hyvin, samoin 60-luku ja 70-luku ovat tulossa. Mutta myös moderneista ryijyistä ollaan kiinnostuneita. Niistä, jotka on suunniteltu mitoitukseltaan enemmän nykypäivän tilohin, kertoo Sarkanen.

    Isoäidin perintöryijy tai kirpputorilöytö

    Perinteiset ryijyt tuovat monelle meistä mieleen lapsuuden. Osastovastaava Jaana Rantanen Wetterhoff Oy:stä Hämeenlinnasta on huomannut työssään ryijytarvikkeiden myyjänä, että ryijyt herättävät paljon muistoja. Ryijy ei ole pelkästään tekstiili, vaan siinä on mukana runsaasti tunne-elementtejä.

    – Ryijy tuo mieleen mummolan seinät tai äidin tekemässä sitä ryijyä, kertoo Rantanen.

    Tinja Sarkanen on tehnyt saman huomion ryijyistä tunteisiin vetoavina esineinä.

    – Kun seuraa blogeja, niin tunneperustainen ryijyjen esiintuonti on tällä hetkellä iso trendi. Hyvin usein kuvatussa ryijyssä on tarina taustalla, että tässä on äidin ja isän tai mummon ja papan vihkiryijy, hymyilee Sarkanen.

    Suomen käsityön museossa on niin ikään huomattu ryijyjen noste. Museon asiantuntijoilta kysytäänkin nyt vilkkaasti kirpputorilta löytyneiden tai isovanhemmilta perittyjen ryijyjen alkuperästä. Moni haluaa saada tietoa perintöryijyn suunnittelijasta tai kuulla arvion sen rahallisesta arvosta.

    – Perintöryijyä halutaan kunnioittaa. Toisaalta vanhat ryijyt käyvät tällä hetkellä hyvin kaupaksi kirpputoreilla, miettii Sari Jantunen Suomen käsityön museosta.

    Tekeminen koukuttaa

    Ryijy ei enää valttämättä ole suuri, painava seinävaate. Nykyaikainen ryijy saattaa olla miniryijy, jonka muotokin voi olla totutusta poikkeava. Hämeen ammattikorkeakoulun muotoilun lehtori Juha Laurikainen suunnitteli vastikään suorakaiteen muotoisen miniryijyn.

    Laurikainen kertoo havainneensa, että nuoret ovat kiinnostuneita nimenomaan ryijyn tekemisestä. Ammattilaisten mukaan ryijyjen tekeminen on varsin koukuttavaa ja ryijykursseja järjestetäänkin tänä talvena runsaasti eri puolilla maata.

    – Tarjolla olevien ryijyjen ja ryijypakettien aihemaailmat on tuotu lähemmäksi tätä päivää, arvioi Laurikainen innostuksen syitä.

    Ryijyn tekijöiden joukko on ammattilaisten mukaan kirjava, vaikka joukko koostuukin edelleen pääsääntöisesti naisista.

    Ryijyn tekemisen tapa on selvästi keventynyt aikaisemmasta. Suurin osa ryijyistä tehdään nykyäään neulalla ja langalla. Kangaspuita ei kovin moneen kotiin nykyään enää saisikaan mahtumaan.

    – Ne tehdään valmiille pohjakankaalle ommellen eli tekninen tekeminen on muuttunut, selittää Rantanen.

    Ryijy tehdään tänä päivänä ekologisesti villalangasta. Keinokuituisista langoista valmistettujen ryijyjen aika on auttamatta ohi.

    Ryijy kertoo kirkkoon lähtijöitten tarinaaKalle Niskala / YleRyijy hyppää lattialle

    Pitkään ryijytarvikkeiden ja ryijyjen kanssa töitä tehnyt Jaana Rantanen myöntää ryijyjen olevan mediassa tällä hetkellä nosteessa, mutta jatkaa heti perään, että ryijyt ovat olleet aina Suomessa suosittuja.

    – Ryijy istuu syvään suomalaisissa ihmisissä ja se elää ajassa, pohtii Rantanen.

    Rantasen mukaan tiettävästi Suomi on ainut maa, jossa ryijy perinteisesti on ripustettu seinälle. Nyt sitä uskalletaan käyttää rohkeammin, kertoo sisustusarkkitehti Tinja Sarkanen.

    – Ryijy on otettu alas seinältä. Se näkyy aika paljon sellaisissa uusissa innovaatioissa, että ryijyjä suunnitellaan käytetäväksi myös paljon muualla kuin seinällä.

    Myös perinneryijyt ovat mediassa hypänneet esimerkiksi lattialle makuuhuonetiloihin ja sellaisiin tiloihin, missä ei kuljeta paljon.

    Piskuinen keikkapaikka on liehuttanut elävän musiikin lippua jo kymmenen vuotta rakkaudesta lajiin – Peer Günt täytti tuvan

    Piskuinen keikkapaikka on liehuttanut elävän musiikin lippua jo kymmenen vuotta rakkaudesta lajiin – Peer Günt täytti tuvan


    Kuuluu sähköistä surinaa. Peer Güntin laulaja-kitaristi Timo Nikki kääntyilee kitaransa kanssa edestakaisin ja ihmettelee hämeenlinnalaisia magneettikenttiä. – Perkele, pitääkö mun olla selkä yleisöön päin koko keikan ajan, hän...

    Kuuluu sähköistä surinaa. Peer Güntin laulaja-kitaristi Timo Nikki kääntyilee kitaransa kanssa edestakaisin ja ihmettelee hämeenlinnalaisia magneettikenttiä.

    – Perkele, pitääkö mun olla selkä yleisöön päin koko keikan ajan, hän naurahtaa.

    Meneillään on Peer Güntin soundcheck Suistolla Hämeenlinnassa. Keikkaan on vielä pari tuntia aikaa, mutta surinasta ei ota selvää. Kun keikkapaikkoja on kolunnut viidellä vuosikymmenellä, on vastaan tullut kaikenlaista. Sähkösurina ei kaada Timo Nikin iloa loppuunmyydystä keikasta.

    – Joskus asioille ei vaan voi mitään. Silloin niiden kanssa on vain elettävä. Mulla ei ole ollut huonoa keikkafiilistä viimeiseen kymmeneen vuoteen, toteaa Timo Nikki.

    Artistien kohtelu on parantunut

    Peer Güntin väkeä odottaa kotona tehty ruoka lisukkeineen, kunhan keikkavalmistelut on tehty. Timo Nikki sanoo artistien kohtelun parantuneen roimasti alkuajoista.

    – 1980-luvulla kunnollisia rokkiklubeja ei ollut juuri lainkaan. Keikkapaikoilla katsottiin vähän vinoon, että mikä sakki täällä oikein elämöi, kertoo Nikki.

    Paremmin ei juuri ollut seuraavallakaan vuosikymmenellä. Tanssimusiikki soi ravintoloissa, ja aika monta kertaa rokkarit ovat odotelleet likaisten pöytäliinojen ja pyyhekasojen keskellä. Silloin Timo Nikkikin oli enemmän mukana iskelmäkuvioissa keikkaillen Kirkan kanssa.

    Peer Günt on karsinut keikkapaikoista sille sopimattomat paikat pois. Nykyisin bändi tekee noin 30 keikkaa vuodessa.Ville Välimäki / Yle

    – Remun aloitteesta tämä hyvä kehitys on alkanut. 2000-luvulla kohtelu on parantunut todella paljon. Palvelu on ystävällistä, ruoka hyvää ja joskus majoituskin maksetaan, iloitsee Nikki.

    Suomen mittakaavassa rokkikukkoilu on pääosin maltillista. Timo Nikki sanoo, että ystävällisyys koostuu pienistä asioista.

    – Jos bändissä on joku kasvissyöjä, on kivaa, että tarjolla ei ole pelkkää keitettyä perunaa, sanoo Nikki.

    Suisto ei voi lopettaa

    Kun Suisto-klubi avattiin Hämeenlinnassa kymmenen vuotta sitten, epäilijöitä riitti. Liveklubi ei voi menestyä tylsähkössä hallintokaupungissa. Eikä alkuvaiheessa auringonlaskuun kyllä ratsastettukaan.

    Alkuvuosia leimasi taistelu kannattavuudesta ja koko paikan olemassaolosta. Mutta Suistolla on aina ollut kannattajansa. Rakastajansa, suorastaan. 2017 Suisto joutui turvautumaan joukkorahoituskampanjaan toimintansa jatkumiseksi. Silloin Suiston ystävät käyttivät ääntä.

    Ukri Kokkonen sanoo Suiston kulmakivien olevan ystävällinen palvelu, hyvä äänentoisto ja laaja livetarjonta.Ville Välimäki / Yle

    Joukkorahoituskampanjalla velat kuittaantuivat, mutta eniten nykyisin paikan omistavaa Ukri Kokkosta liikutti ihmisten omistautuminen Suistolle.

    – Ihmiset laittoivat rahaa, vaikkei ehkä kaikilla ollut niin varaakaan. Suisto on monelle niin tärkeä, etten mä yksinkertaisesti voi lopettaa, nauraa Ukri Kokkonen.

    Eikä lopettaminen ole kyllä näköpiirissäkään – enää. Kymmenvuotisjuhlissa tupa oli täynnä, ja toiminta on löytänyt uomansa.

    Olisiko helpompaa, jos Suisto olisi jossain isommassa kaupungissa, kuten Helsingissä?

    – Liiketoiminnallisesti varmaan kyllä. Mutta en vaihtaisi paikkaa enää. Olen tyytyväinen, että Suisto on juuri tässä, pohtii Kokkonen.

    Keikkailu on merkittävä hetki

    Kun Peer Günt keikkailee festareilla, mukana on usein useampikin sukupolvi. 1980-luvulla nuoruuttaan viettäneet ovat nyt tukevassa keski-iässä.

    Mustapaitaista äijänkörilästä pukkaa loppuunmyydylle Suistolle. Tunnelma on korkealla alusta lähtien, ja ehkäpä kaikkia osapuolia ilahduttaa se, että keikka alkaa luvatusti kello 23.

    – Tämäkin on muuttunut parempaan suuntaan. Jos keikan alkua joutuu odottelemaan tuntikausia, niin yleensä alkaa kalja maistua, sanoo Timo Nikki.

    Ukri Kokkonen on seissyt tiskin takana monta keikkaa. Nykyään keikkayleisö tulee hakemaan enemmänkin laadukasta keikkakokemusta, kuin juomaan itsensä pyörryksiin.

    – Hyvä äänentoisto on tärkeä. Joskus yleisö istuu sohvilla nauttimassa keikasta vaikkei lavalle suoraan näkisikään, kertoo Kokkonen.

    Suiston lava on postimerkin kokoinen. Yleisölle varattu tilakaan ei päätä huimaa. Pieni tila luo intiimin tunnelman, kun artisti ja yleisö pääsevät lähelle toisiaan. Jos yleisöä on vähän, tulee artistille silti olo, ettei soita täysin tyhjälle salille.

    – Kyllä moni artisti on lähtenyt tuolta takaovesta sillä tavoin, että "vau, olipa kivaa soittaa Suistolla", kertoo Ukri Kokkonen.

    Liveklubeille pelkkiä murusia

    Suomessa toimivien liveklubien määrä vaihtelee sadan ja kahdensadan paikan välillä laskentatavasta riippuen. Verkosto ulottuu koko maahan, kertoo LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Salla Vallius. LiveFIN ry on valtakunnallinen musiikkitapahtumien ja niiden järjestäjien yhteenliittymä ja etujärjestö.

    – Klubit ovat myös paikalliskulttuurin kehto, jossa tulevat isot nimet saavat ensimmäiset mahdollisuutensa. Klubeilla kulttuuri on saatavissa liki kaikille, sanoo Vallius.

    Julkisesta tuesta klubeille jää käytännössä rippeet, jos toimintaa vertaa esimerkiksi teatterin, oopperan tai baletin tukemiseen.

    – Julkista tukea ei tipu, jos mukana on liiketoimintaa. Mutta liiketoimintaa on oltava, että toiminta pyörii. Tämä on paradoksaalista, toteaa Vallius.

    Äänitteiden keskellä nuoruutensa viettäneet osaavat hakeutua livekeikoille, mutta tulevaisuuden haasteena on saada nuoret keikkayleisöksi. Musiikkia kulutetaan suoratoistopalveluiden kautta, ja kilpailu vapaa-ajasta on kovaa.

    Tangoa, torvisoittoa, genrerajoja ylittäviä kokeiluja. Maailmanluokan jazzia, rokkia ja vanhoja suosikkeja.

    Suistolla ilta voi yllättää.

    – Silloin, kun saman viikon aikana on sekä nuoria että vanhoja menossa mukana, niin ajattelen kuinka hieno asia livekeikka on. Parasta se on silloin, kun kaikki tapahtuu samana iltana, sanoo Suisto-klubia Hämeenlinnassa pyörittävä Ukri Kokkonen.

    VR supistaa lähiliikennettä maanantaina lumentulon takia – myös kaukojunissa varauduttava viivästyksiin

    VR supistaa lähiliikennettä maanantaina lumentulon takia – myös kaukojunissa varauduttava viivästyksiin


    Myös maanantaina ajetaan lähiliikenteessä harvennetuin vuorovälein, kertoo VR tiedotteessaan. Yhtiön mukaan näin varaudutaan hankaliin sääolosuhteisiin. Kaukoliikenteen vuoroja ei olla perumassa etukäteen, mutta matkustajien kannattaa varautua...

    Myös maanantaina ajetaan lähiliikenteessä harvennetuin vuorovälein, kertoo VR tiedotteessaan. Yhtiön mukaan näin varaudutaan hankaliin sääolosuhteisiin.

    Kaukoliikenteen vuoroja ei olla perumassa etukäteen, mutta matkustajien kannattaa varautua paitsi viivästyksiin, myös mahdollisiin perumisiin kaukojunissakin.

    HSL:n liikenteessä harvennetut vuorovälit koskevat jälleen maanantaina A- ja K-junia: kello 6–9 välillä joka toinen A-juna perutaan ja ne ajetaan 20 minuutin vuorovälillä. K-junat ajetaan myös 20 minuutin vuorovälillä klo 6–14.

    VR lähiliikenteessä perutaan Helsinki-Riihimäki-väliltä kaikki D-junat maanantaina. Lisäksi klo 15:51 Helsingistä lähtevä R-juna 9693 perutaan.

    Junien liikennetilanteen voi tarkistaa VR:n sivuilta.

    Riihimäen kerrostalopalossa kymmeniä asukkaita altistui savulle

    Riihimäen kerrostalopalossa kymmeniä asukkaita altistui savulle


    Riihimäellä sattuneen kerrostaloasunnon palon jäljiltä Telluskatu 4:n tilat on tuuletettu ja tarkistettu. Seitsenkerroksinen talo on tyhjä asukkaista. Pelastuslaitoksen avulla lääkkeitä ja välttämättömiä tavaroita on haettu yhdessä...

    Riihimäellä sattuneen kerrostaloasunnon palon jäljiltä Telluskatu 4:n tilat on tuuletettu ja tarkistettu. Seitsenkerroksinen talo on tyhjä asukkaista.

    Pelastuslaitoksen avulla lääkkeitä ja välttämättömiä tavaroita on haettu yhdessä evakuoitujen asukkaiden kanssa niistä asunnoista, joihin on päästy. Vahinkojen suuruus ei ole vielä selvillä.

    – Yhdestä asunnosta palo on päässyt tekemään tuhojaan myös porrashuoneessa, kertoi palomestari Pasi Lamminaho aamulla.

    Kymmeniä altistui savulle

    Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Petri Talikka kertoi aamuseitsemän jälkeen, että enää muutamia henkilöitä oli Peltosaaren koulun tiloissa.

    – Valtaosa on saatu majoitettua tilapäisesti lähinnä hotellimajoitukseen ja osa tuttavien ja sukulaisten luo. Osa menee saamaan terveyskeskustasoista hoitoa vielä aamun aikana.

    Kenttäjohtaja Miika Koivurinne kertoi jo yöllä, että vakavia henkilövahinkoja ei ole sattunut. Savulle altistui kuitenkin kymmeniä asukkaita.

    Palaneessa huoneistossa ei ollut ketään sisällä. Palon syttymissyy on yhä epäselvä.

    Savu levisi muihin huoneistoihin, ja lähes 40 ihmistä lemmikkeineen evakuoitiin lämmittelemään läheiselle Peltosaaren koululle. Savualtistus oli suhteellisen vähäistä, kertoo Talikka.

    – Pääsääntöisesti savu oli päässyt leviämään asunnosta toiseen porrashuoneen kautta.

    Pelastuslaitos varautui evakuoimaan parvekkeilta

    Riihimäen yössä oli ainekset vakavampaankin onnettomuuteen. Hätäkeskuksen välityksellä asukkaita kuitenkin ohjeistettiin pysymään asunnoissaan, kertoo pelastuspäällikkö Petri Talikka.

    – Palo rajoittuu usein siihen syttyneeseen tilaan, mutta porrashuone oli täysin savulla täyttynyt. Jos sinne joku olisi lähtenyt, todennäköisesti lopputulos olisi ollut erittäin huono. Tässä tapauksessa ihmiset pysyivät huoneistoissaan palon ajan, eli toimivat erittäin hyvin.

    Pelastuslaitos varautui osittain ottamaan asukkaita turvaan parvekkeilta ulkokautta kahdella nostolava-autolla. Timo Leponiemi / Yle

    Suurin osa asukkaista tuli ulos porrashuoneen kautta, kun tilanne saatiin hallintaan varsin nopeasti ja porraskäytävä savuttomaksi.

    Palopaikalla tehdään vielä jälkivahingon torjuntaa. Talikka ei uskalla antaa vielä arviota, miten nopeasti asukkaat voivat palata koteihinsa.

    – Palanut asunto on pitempään asuinkelvoton. Pienemmillä savuhaitoilla selvinneistä asunnoista selviää varmaan tämän päivän aikana, milloin ensimmäiset asukkaat voivat palata niihin.

    Avin ylijohtajana lopettanut Minna Karhunen vanhusten hoidosta:

    Avin ylijohtajana lopettanut Minna Karhunen vanhusten hoidosta: "Tarvitaan toimijoiden omaa ryhtiliikettä"


    Vanhusten hoidon laiminlyönnit työllistävät valvovia viranomaisia. Juuri nyt yhteydenottojen määrä omaisilta, hoitohenkilökunnalta ja vanhuksilta itseltään on moninkertaistunut, kertoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajan tehtävät...

    Vanhusten hoidon laiminlyönnit työllistävät valvovia viranomaisia. Juuri nyt yhteydenottojen määrä omaisilta, hoitohenkilökunnalta ja vanhuksilta itseltään on moninkertaistunut, kertoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajan tehtävät juuri jättänyt Minna Karhunen.

    – Nyt pitää pitää pää kylmänä ja priorisoida ja keskittyä riskiperusteisesti hankalimpiin tapauksiin. Nyt on tosi paljon töitä tällä hetkellä.

    Aluehallintoviraston eli avin tehtäviin kuuluu ohjata ja valvoa alan toimijoita. Yle kertoi keskiviikkona, että Etelä-Suomen avissa on yksi pääsääntöisesti vanhustenhuollon valvontaa tekevä virkamies. Yhteensä vanhustenhuollon valvontaan on panostettu 2,5 henkilötyövuotta. Minna Karhusen mielestä valvontaan on liian vähän resursseja.

    – Valvottavien yksiköiden määrä on kasvanut koko ajan, kun vanhusväestö lisääntyy. Yksityisten palveluntuottajien määrä on kasvanut. Meidän henkilöstömäärämme ei ole pysynyt mukana siinä kehityksessä.

    Keinoja on, kehitystä tarvitaan

    Esperi Caren Hoivakoti Ulrikan toiminnan keskeyttäminen Kristiinankaupungissa oli äärimmäinen toimenpide. Muitakin valvontakeinoja on suomalaisissa hoivakodeissa käytetty ja keinovalikoima on Karhusen mielestä riittävä. Sen sijaan hän perää kuntien, valtion ja palveluntuottajien roolien selkeämpää määrittelyä.

    – Pitäisi selkeästi lisätä erityisesti omavalvontaa siihen suuntaan, että siinä on henkilöstö mukana ja sitä kautta raportoidaan omavalvonnan toimenpiteitä. Koskaan ei voi olla julkisia valvojia niin paljon, että väärinkäytökset saataisiin valvonnalla kuntoon, vaan tarvitaan toimijoiden omaa ryhtiliikettä.

    Aluehallintovirasto, Valvira, kunnat ja eduskunnan oikeusasiamies hoitavat yhdessä valvontaa. Ne puuttuvat peliin, jos esimerkiksi hoitokodissa omavalvonta pettää.

    Vaalien läheisyys tuo vauhtia korjausliikkeisiin

    Karhunen oli torstaina viimeistä päivää Etelä-Suomen avin ylijohtajana. Hän vaihtaa työpaikkaa Kuntaliiton toimitusjohtajaksi. Karhunen arvioi, että vaalien läheisyys saattaa vaikuttaa siihen, että nyt asioita lähdetään voimakkaammin korjaamaan.

    – Me olemme koko ajan valvoneet ja tehneet toimenpiteitä, mutta ne eivät aina kaikki nouse julkisuuteen samalla tavalla. Mielestäni tässä on lähtölaukaus sille, että asioihin ruvetaan kiinnittämään huomiota.

    Vakavaa keskustelua käydään kunnissa ja valtion viranomaisissa, mutta Karhunen uskoo myös palveluntuottajien ottavan opikseen.

    – Varmasti nyt palveluntuottajat lähtevät korjaamaan asioita oma-aloitteisesti. Luulisi, että halutaan pitää se elinkeinon mahdollisuus, ja se ei enää ole mahdollista, jos asioita ei hoideta.

    Herätys: Lentotullissa epäilyksiä valvonnan lepsuudesta, Riihimäellä evakuoitiin kerrostalo, suomalainen tuhlaa hurjasti vettä ulkomailta

    Herätys: Lentotullissa epäilyksiä valvonnan lepsuudesta, Riihimäellä evakuoitiin kerrostalo, suomalainen tuhlaa hurjasti vettä ulkomailta


    Lentotullin työntekijöillä epäilyksiä valvonnan laadusta Helsinki-Vantaan lentotullissa keskustellaan työvoiman riittävyydestä. Osa henkilökunnasta epäilee valvonnan laatua, mutta johdon mukaan lentotulli ei vuoda. Tulli hakee lisää tehoa...

    Lentotullin työntekijöillä epäilyksiä valvonnan laadusta

    Helsinki-Vantaan lentotullissa keskustellaan työvoiman riittävyydestä. Osa henkilökunnasta epäilee valvonnan laatua, mutta johdon mukaan lentotulli ei vuoda. Tulli hakee lisää tehoa valvontaan uudesta tekniikasta.

    Asukkaat evakuoitiin kerrostalopalosta Riihimäellä Kerrostaloasunnossa paloi aamuyöllä Riihimäen Tellustiellä.Timo Leponiemi / Yle

    Riihimäellä paloi huoneisto kerrostalon neljännessä kerroksessa aamuyöllä.

    Talon kaikki asukkaat jouduttiin evakuoimaan ja siirrettiin yöpymään viereiseen kouluun savuhaittojen vuoksi. Vielä tuntemattomasta syystä alkaneessa palossa ei ollut loukkaantuneita.

    Tiedätkö, mistä vesijalanjälkesi koostuu? Yle

    Lähes puolet suomalaisten vesijalanjäljestä tulee maan rajojen ulkopuolelta. Vesijalanjälki kertoo, paljonko maailman vesivaroja on käytetty tuotteen valmistukseen. Esimerkiksi litraan olutta tarvitaan liki 300 litraa vettä, suurin osa siitä on niin sanottua piilovettä.

    Venezuela valvoo toimittajia tiukasti ja saattaa puuttua työhön kovalla kädellä Vapaaksi päästetyt toimittajat kertoivat kokemuksistaan medialle. Maija Salmi / Yle

    Poliittiseen kaaokseen ajautuneesta Venezuelasta raportointi ei ole helppoa. Alkuviikosta maassa pidätettiin ulkomaisia toimittajia, jotka olivat julkaisseet uutisia Venezuelan presidentiksi reilu viikko sitten julistautuneesta opposition Juan Guaidósta. Ylen toimittaja Maija Salmi kirjoittaa täällä, mitä pidätetyt toimittajat kertovat kokemuksistaan. Venezuelan viranomaisten otteet ovat Salmellekin tuttuja.

    Osallistu Ylen vaalikoneen tekemiseen Henrietta Hassinen / Yle

    Yle julkaisee maaliskuussa eduskuntavaalien vaalikoneen. Koneeseen tulevien väittämien työstäminen on loppusuoralla. Nyt pyydämme kysymysten muotoilussa teidän eli yleisön apua. Vastaa ja kerro, mitä mieltä olet eri väittämistä.

    Alkuun poutaa, viikonloppuna etelästä lumipyryä Yle

    Sää on aluksi suurelta osin poutaista. Etelässä ja lännessä pilvisyys on runsasta, idässä ja pohjoisessa pilvipeite repeilee. Perjantai-illan aikana lounaaseen yltää etelästä lumisateita. Lauantaiyön aikana hajanainen lumisadealue liikkuu maan länsiosan yli pohjoiseen. Suurimmassa osassa maata on kuitenkin vielä poutaista.

    Lauantai-illan ja sunnuntaiyön aikana voimakas matalapaine lähestyy ja leviää etelä- ja keskiosaan Suomea. Lunta tulee sakeasti ja enimmillään sitä kertynee jopa 20–30 senttiä. Etelässä sateet ovat sunnuntaina osin vetisiä.

    Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

    Kerrostalossa paloi Riihimäellä – kaikki asukkaat evakuoitiin

    Kerrostalossa paloi Riihimäellä – kaikki asukkaat evakuoitiin


    Riihimäellä syttyi kerrostalon huoneistossa tulipalo perjantaina aamuyöllä kahden aikaan. Neljännen kerroksen asunnossa syttynyt palo ei päässyt leviämään muualle rakennukseen. Pelastuspäällikkö Petri Talikka Kanta-Hämeen...

    Riihimäellä syttyi kerrostalon huoneistossa tulipalo perjantaina aamuyöllä kahden aikaan. Neljännen kerroksen asunnossa syttynyt palo ei päässyt leviämään muualle rakennukseen.

    Pelastuspäällikkö Petri Talikka Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta kertoo, että vakavammilta henkilövahingoilta vältyttiin. Savuhaittojen vuoksi koko talo kuitenkin evakuoitiin. Asukkaille järjestettiin yöpyminen viereisessä koulussa.

    Palon syttymisen syy ei ollut vielä kolmen aikaan aamulla tiedossa.

    Talo sijaitsee noin 300 metrin päässä Riihimäen asemasta osoitteessa Telluskatu 4.

    Pelastuslaitos sai hälytyksen palosta kahden aikaan aamuyöstä perjantaina. Paikalla oli pelastuslaitokselta 14 yksikköä.

    Saattohoitokodin johtaja:

    Saattohoitokodin johtaja: "Kuolevan ihmisen hoidolle ei saa määritellä hintalappua"


    Vanhustenhoidon vakavat puutteet yksityisissä hoivakodeissa ovat puhuttaneet viime päivinä. Hoitajat ovat kertoneet, ettei edes saattohoitotilanteissa ole aina tarpeeksi henkilökuntaa. Vanhus saattaa jäädä kuoleman hetkelläkin...

    Vanhustenhoidon vakavat puutteet yksityisissä hoivakodeissa ovat puhuttaneet viime päivinä. Hoitajat ovat kertoneet, ettei edes saattohoitotilanteissa ole aina tarpeeksi henkilökuntaa. Vanhus saattaa jäädä kuoleman hetkelläkin yksin.

    Saattohoitoon erikoistuneen Koivikko-kodin johtaja Riikka Koivisto painottaa, ettei ihmisarvoinen kuolema saa olla rahasta kiinni. Jokainen haluaa elämänsä päättyessä tulla hoidetuksi hyvin.

    – Kuolevan ihmisen hoidolle ei saa määritellä hintalappua. Hyvä saattohoito kuuluu meille jokaiselle, Riikka Koivisto sanoo.

    Hoitajilla huoli saattohoidosta

    Hoitajien huoli saattohoidon toteutumisesta tulee esiin esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön TEHY:n tällä viikolla julkaisemassa kyselyssä: potilas lääkitään, mutta hän saattaa olla kuoleman hetkellä yksin.

    TEHY:n kyselyyn vastasi noin 300 pääosin vanhuspalveluiden parissa työskentelevää Attendon työntekijää. Heistä 68 prosenttia kertoi, ettei saattohoitotilanteita oteta huomioon henkilöstömitoituksessa. Saattohoidon ongelmat ovat TEHY:n mukaan tulleet järjestön selvityksissä esiin myös Esperi Caren ja Mehiläisen kohdalla.

    Riikka Koivisto on seurannut saattohoidon tilaa kiertäessään kouluttamassa eri puolilla Suomea. Hoitajat ja lääkärit tekevät hyvää työtä, mutta resurssit eivät aina riitä.

    – Hoitajia ja lääkäreitä tulee työssään arvostaa. Mikäli he arvioivat, että tiettyyn saattohoitotilanteeseen tarvitaan lisää henkilökuntaa, tulisi heidän sanaansa luottaa, Koivisto sanoo.

    Kuoleva pelkää usein kipua ja yksin lähtemistä

    Koiviston mukaan kuoleva pelkää usein kipua ja yksin kuolemista. Kuoleman lähestyessä tarvittaisiin kiireetöntä vierelläoloa ja osaavaa hoitoa.

    – Psyykkinen ahdistus, vaativa oirehoito, läheisten tukeminen. Näiden ihmisarvoinen huomioiminen vaatii ammattilaisen aikaa enemmän kuin perusarki, Koivisto sanoo.

    Suurin osa ihmisistä haluaisi kuolla läheisimpiensä läsnäollessa, jos heitä on. Osa haluaisi vierelleen vapaaehtoisen tukihenkilön. Pieni osa ihmisistä haluaa Koiviston mukaan olla kuollessaan yksin.

    Kuolevan ihmisen hoidolla elämän viimeisinä päivinä on suuri merkitys myös läheisille. Kun hoito onnistuu hyvin, on heilläkin vähemmän kärsimystä. Myös läheiset tarvitsevat surunsa keskellä hoitajalta arvostavaa kohtaamista.

    – Jos saattohoito hoidetaan huonosti, se saattaa jopa traumatisoida läheisiä, Riikka Koivisto sanoo.

    Saattohoidot ovat Koiviston mukaan hyvin erilaisia. Hoitoon vaikuttaa paljon kuolemaa lähestyvän ihmisen vointi. Osa kuolee rauhallisesti nukkuessaan.

    "Päättäjiltä on tultava lupa hoitaa hyvin"

    Riikka Koiviston mielestä yhä useammassa yksikössä, niin yksityisellä kuin julkisella puolella, on Suomessa kuitenkin hyvät edellytykset saattohoidon onnistumiseen ja saattohoidossa on menty hyvään suuntaan.

    Monissa yksiköissä on tehty saattohoitotilanteisiin selkeät työohjeet. Henkilöstö on saanut koulutusta oirehoitoon sekä kuolevan ihmisen ja läheisten kohtaamiseen. Hoitajat ja lääkärit tekevät parhaansa.

    Vastuu onkin Koiviston mukaan nyt yritysten johtajilla ja päättäjillä. Hänen mielestään saattohoitotilanteessa pitäisi esimerkiksi olla lupa ottaa vuoroon yksi hoitaja lisää, jos tarvetta on.

    Koiviston mukaan monissa yksiköissä hyvä saattohoito ei edes tarkoittaisi lisäkustannuksia vaan rahojen uudelleen kohdentamista.

    – Päättäjiltä on tultava lupa hoitaa hyvin, hän sanoo.

    Lue lisää:

    Ylen laaja selvitys paljastaa Esperi Caren hoivakotien karuja käytäntöjä: sängystä pudonneet jätetty lattialle, hoivakoti välillä ilman hoitajaa

    Ylen selvitys: Hoivajätti Attendolla ongelmia ympäri Suomea – hoivakodeissa aliravittuja, ulkoilua harvoin ja likaisissa vaipoissa nukkumaan

    Ylen selvitys: Vanhusten ravitsemus oli retuperällä Mehiläisen hoivakodissa – letkuruokinnassa ollut asukas ei saanut ravintoa 18 tuntiin

    Anne Kolehmainen hoiti vanhuksia 10 vuotta ja kertoi tarkastajalle vain iloisia asioita, koska esimiehiä oli tapana totella: "Kaikki oli feikkiä"

    Hoivaliitot vaativat lakiin hoitajamitoituksia: "Yövuorossa yksi hoitaa kymmentä potilasta"

    Mistä tiedän, että mummon ja papan asiat ovat hyvin hoitokodissa? Hälytyskellojen pitää soida näissä seitsemässä tilanteessa

    "Tuun sun kotiin hirttämään sut" – nuori voi joutua kohtaamaan raakaa nettivihaa joka päivä


    Seiskaluokkalaisille tarkoitettu vihapuhetyöpaja Hämeenlinnassa vetää hiljaiseksi. Työpajassa nuoret tuovat esiin vihapuhetta ja nettivihaa, joka on osoitettu joko suoraan itselle tai jollekin muulle. Nuoret hiljentyvät kännykän ääreen ja pian...

    Seiskaluokkalaisille tarkoitettu vihapuhetyöpaja Hämeenlinnassa vetää hiljaiseksi. Työpajassa nuoret tuovat esiin vihapuhetta ja nettivihaa, joka on osoitettu joko suoraan itselle tai jollekin muulle. Nuoret hiljentyvät kännykän ääreen ja pian kommentteja alkaa löytyä nuorten suosimista sovelluksista.

    Esimerkkeinä YouTube, Instagram ja TikTok.

    "Ei vittu mitä itsesäälissä kylpemistä". "Alaikäinen huomiohuora". "Hyi saatana näytät ihan rotalta".

    Vihapuhetta, nettivihaa, haukkumista, nöyryyttämistä, alistamista, väkivaltaa, kiusaamista? Termikikkailulle ei tässä pajassa anneta tilaa. Kutsuipa sitä miksi tahansa, vihamielinen kielenkäyttö satuttaa.

    – Haukkumista on kaikkialla: somessa, koulussa, vapaa-ajalla. Jopa harrastuksissa törmää siihen, kertoo hämeenlinnalainen Ville Kivelä.

    Ville on joutunut tulilinjalle itsekin. "Tommosen paskakasan pitäis kuolla, tapa ittes". Sellaisia viestejä hän on saanut somessa.

    Seiskaluokkalainen Lotta Aaltonen kuulee haukkuja luonteestaan, fyysisestä kehityksestään ja ulkonäöstään. "Oot helvetin ruma, mitä sä oikein yrität esittää", sanovat somettajat.

    – On se muuttanut mua sillä tavalla, että musta on tullut tavallista hiljaisempi. Mietin noita kommentteja tosi paljon, ja tulee kovia ulkonäköpaineita, kertoo Aaltonen.

    – Jos mulle tulee semmonen perus tapa ittes -kommentti, niin tuntuu se pahalta. Mutta en mä jaksa niistä enää hirveästi välittää, kertoo Ville Kivelä.

    Nimettömyys tekee kielenkäytöstä raakaa

    Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX on toteuttanut vihapuhetyöpajan osana Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan koulujen kulttuurikasvatussuunnitelmaa. Vihapuhe valikoitui aiheeksi taidekasvattaja Sarina Pulkan käsissä.

    – Työpajojen aikana eniten on yllättänyt puheiden raakuus ja vihapuheen arkipäiväisyys. Ainakin tämän otannan perusteella todella moni seitsemäsluokkalainen törmää vihapuheeseen melkein joka päivä, kertoo Pulkka.

    Taidekasvattaja Sarina Pulkka sanoo keskittyvänsä jatkossa itsetuntoon. Hyvälle itsetunnolle on tarvetta vihapuheen keskellä, hän sanoo.

    Lotta Aaltoseen ja Ville Kivelään kohdistuva vihapuhe on ollut pääosin nimetöntä. Esimerkiksi Tellonym-sovellus on mainoksensa mukaan internetin rehellisin paikka. Kysyä ja kommentoida voi nimettömänä.

    Sarina Pulkka sanoo miettineensä paljon sitä, onko vihapuhe pakko hyväksyä osaksi nuorten elämää.

    – Kenenkään ei pitäisi joutua sitä hyväksymään, mutta valitettavasti se tuntuu olevan osana somessa olemista, pohtii Sarina Pulkka.

    Nuorena identiteetti rakentuu

    Nuoruus on merkittävä kehitysvaihe, jossa oma identiteetti rakentuu. Ilmassa on tärkeitä kysymyksiä, kuten "kuka minä olen?" tai "mitkä minun mahdollisuuteni ovat?"

    Identiteettitutkija Päivi Fadjukoff Jyväskylän yliopistosta pitää jatkuvaa haukkumista todellisena riskinä nuoren kehitykselle. Hän muistuttaa, että vihapuhe ei ole luonnollinen osa nuoren kehitystä.

    – Se on yhteiskunnallinen ongelma. Vihapuhe antaa nuorelle selvän viestin: "Sinä et kuulu tähän porukkaan". Se haavoittaa syvästi, sillä juuri uusia yhteisöjä nuori käyttää peilinä kehittyessään aikuiseksi, sanoo Päivi Fadjukoff.

    Jos aikuiset eivät puutu lapsiin ja nuoriin kohdistuvaan vihapuheeseen, he ovat osa ongelmaa Identiteettitutkija Päivi Fadjukoff

    Puheiden raakuus aiheuttaa sekä tytöissä että pojissa ei-toivottuja seurauksia. Huoraksi nimitelty tyttö voi alkaa arvottaa itseään liikaa ulkonäön kautta. Jatkuvasti homoksi haukuttu poika voi alkaa suojautua käyttäytymällä turhankin miehekkäästi.

    – Rasistiset kommentit synnyttävät vastakkainasettelua. Rasismin kohde alkaa etsiä ryhmää vastapuolelta, jos joukkoon kuuluminen estetään, pohtii identiteettitutkija Päivi Fadjukoff.

    Jos aikuiset eivät puutu lapsiin ja nuoriin kohdistuvaan vihapuheeseen, he ovat osa ongelmaa, muistuttaa Fadjukoff.

    Haukkujakin vaarantuu

    Jos haukkuminen on jatkuvaa, nuori voi alkaa itsekin uskoa, että on huonompi tai vääränlainen. Nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala-Heino sanoo haukkumisen altistavan itsetunnon laskulle, sosiaalisten tilanteiden jännittämiselle, masennukselle ja vetäytymiselle.

    Myös se, joka ylläpitää haukkumista, on vaarassa.

    – Aggressiivisen puheen toistaminen ylläpitää aggressiota ja negatiivisuutta ja voi estää vihapuheen tuottajaa itseäänkin muodostamasta rakentavia ihmissuhteita. Vihan ylläpitäjä eristää itsensäkin, sanoo Riittakerttu Kaltiala-Heino.

    Nimettömänä huudellessa ei aina itsekään tajua, miten pahasti toimii Nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala- Heino

    Nimetön vihapuhe on erityisen raaka, ja siihen syynä on sosiaalisen kontrollin katoaminen.

    – Vastuu häviää. Kaikki hillitsevät puheitaan ja tekojaan tilanteissa, joissa toiminta saa julkisuutta ja henkilöllisyys tulee tietoon. Nimettömänä huudellessa ei aina itsekään tajua, miten pahasti toimii, toteaa Kaltiala-Heino.

    Netissä nimettömänä vihapuheeseen osallistuvien kesken syntyy herkästi jopa kilpailua, kuka loistaa ylimpänä vihapuhujana. Kun vihapuheen ylläpitäjistä muodostuu toisiaan kannustava ryhmä, myös yksilön vastuu katoaa.

    Millaisia motiiveja rankan vihapuheen takana on?

    – Typeryys. Pelko, ettei itse saa arvostusta eikä ole erityinen. Pelko, että menettää jotakin, mihin uskoo olevansa oikeutettu.

    Vihapuhetta voi taltuttaa

    Vihapuhetta kohtaavaa nuorta ei saa jättää yksin. Lotta Aaltonen pystyi kertomaan viesteistä kotona. Ville Kivelä on kysynyt tilanteeseen apua myös kavereiltaan.

    – Kaverit sanovat, ettei niistä kannata välittää. Kerran ruokalassa yksi huutelija tuli vastaan, mutta oli niin nolona, ettei uskaltanut katsoa edes silmiin, kertoo Ville Kivelä.

    Somessa paha kello kuuluu kauas, mutta onneksi kuuluu hyväkin kello. Yksikin positiivinen viesti voi pelastaa nuoren päivän, kertovat seiskaluokkalaiset. Jos joku vaikka laittaa viestin, että ootpa komee, niin siitä tulee hyvä mieli pitkäksi aikaa, kertoo Kivelä.

    – Yhdellä positiivisella viestillä voi korvata käytännössä kaikki päivän aikana tulleet haukkumisviestit. Niitä on kiva lukea ja ajattelen niitä pitkään, kertoo Lotta Aaltonen.

    Sarina Pulkka vahvistaa nuorten kokemukset.

    – Työpajassa nuoret kertovat näistä viesteistä usein, ja ne ovat todella tärkeitä. Kannustava puhe voi auttaa vihapuheen keskelle joutunutta nuorta todella paljon, toteaa Pulkka.

    Hovioikeus: Riihimäellä naisen kuristaneen miehen yhdeksän vuoden vankeustuomio oli oikea ratkaisu

    Hovioikeus: Riihimäellä naisen kuristaneen miehen yhdeksän vuoden vankeustuomio oli oikea ratkaisu


    Helsingin hovioikeus piti voimassa riihimäkeläismiehen saaman vankeustuomion riihimäkeläisen naisen taposta ja hautarauhan rikkomisesta. Huhtikuussa 2018 Hyvinkään käräjäoikeus tuomitsi miehen yhdeksän vuoden ehdottomaan vankeuteen. Lisäksi...

    Helsingin hovioikeus piti voimassa riihimäkeläismiehen saaman vankeustuomion riihimäkeläisen naisen taposta ja hautarauhan rikkomisesta.

    Huhtikuussa 2018 Hyvinkään käräjäoikeus tuomitsi miehen yhdeksän vuoden ehdottomaan vankeuteen. Lisäksi hän joutuu maksamaan erilaisia korvauksia ja kuluja lähes 25 000 euroa, ja lisäksi hovioikeusvaiheen asianajokulut.

    Tuomittu vaati hovioikeudelta, että hänen katsottaisiin syyllistyneen tapon sijaan törkeään pahoinpitelyyn ja törkeään kuolemantuottamukseen. Lisäksi hän vaati, että hänen menettelynsä rikoksensa selvittämisessä pitäisi ottaa huomioon rangaistusta lieventävänä seikkana.

    Hovioikeuden mukaan käräjäoikeuden tuomio oli oikea ja rangaistus oikeudenmukaisessa suhteessa rikokseen. Hovioikeuden tuomioon voi vielä hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 1. huhtikuuta.

    Mies kuristi naisen Riihimäellä yksityisasunnossa vuoden 2017 marraskuussa. Rikostoverien avustuksella uhri kuljetettiin Keski-Suomeen ja kätkettiin siellä metsään.

    Päätteet selleihin, Skype-puheluita sukulaisille – vankilat muutetaan älykkäiksi, jotta vangit eivät putoaisi tietoyhteiskunnan kelkasta

    Päätteet selleihin, Skype-puheluita sukulaisille – vankilat muutetaan älykkäiksi, jotta vangit eivät putoaisi tietoyhteiskunnan kelkasta


    Tästä on kyseHämeenlinnan uusi vuonna 2020 valmistuva vankila on älyvankila.Jokaiseen selliin tulee oma tietokonepääte. Sähköinen yhteydenpito läheisiin helpottuu.Vangilla on sellipäätteen kautta rajoitettu pääsy ulkoisen verkon palveluihin....

    Tästä on kyseHämeenlinnan uusi vuonna 2020 valmistuva vankila on älyvankila.Jokaiseen selliin tulee oma tietokonepääte. Sähköinen yhteydenpito läheisiin helpottuu.Vangilla on sellipäätteen kautta rajoitettu pääsy ulkoisen verkon palveluihin. Esim. oppilaitosten, verkkopankin, sosiaalitoimen ja etäkuntoutuksen palveluihin.Nyt vangit saavat sähköpostia vankilan yhteiseen osoitteeseen. Viesti tulostetaan, tarkastetaan ja toimitetaan vangin postilokeroon. Vankien omat viestit lähetetään eteenpäin henkilökunnan toimesta.Risen Älykäs vankila–ratkaisu on tarkoitus ottaa käyttöön myöhemmin myös muissa vankiloissa.

    Hämeenlinnaan vuonna 2020 valmistuva naisvankila on Suomen ensimmäinen älyvankila. Uuden laitoksen tavoitteena on tarjota mahdollisimman hyvät edellytykset vankien kuntoutukseen ja uusintarikollisuuden ehkäisyyn.

    Älyvankilassa jokaiseen selliin tulee oma pääte, jolta vanki voi käyttää nykyistä laajemmin sähköisen asioinnin ja kuntoutuksen palveluja. Älykäs vankila -ratkaisu on tarkoitus ottaa käyttöön myöhemmin muissakin Suomen vankiloissa.

    – Sellipäätteeltä on vankilan sisäisen verkon lisäksi rajattu pääsy niihin ulkoisen verkon palveluihin, jotka ovat tarkoituksenmukaisia kuntoutumisen- ja rangaistusajan suunnitelman noudattamisen kannalta, kertoo Älykäs vankila -hankkeen projektipäällikkö Pia Puolakka Rikosseuraamuslaitokselta.

    Skype-tapaamiset yleistyvät koko ajan. Margit Kyngäs

    Uudistus mahdollistaa esimerkiksi verkkokurssit, etäkuntoutuksen, lupien anomisen ja nykyistä joustavamman yhteydenpidon omaisiin. Puolakan mukaan digitaidot ovat tärkeitä vangeille, jotta he pysyisivät mukana yhteiskunnan kehityksessä.

    – Tietoyhteiskunnassa tarvittavan osaamisen ja taitojen puute ovat yksi syrjäytymistä aiheuttava tekijä. Nykyään monet hakemukset, kuten toimeentulo- ja asuntohakemukset tehdään jo sähköisesti, toteaa Puolakka.

    Yhteydenpito ulkomaailmaan nyt

    Nykyään suljetuissa vankiloissa vangit voivat olla tietyin edellytyksin puhelinyhteydessä ja kirjeenvaihdossa vankilan ulkopuolelle. He voivat soittaa puheluita ainoastaan osaston yhteisestä puhelimesta. Joissakin vankiloissa on mahdollista käyttää valvotusti myös Skype-puheluita.

    – Skype-tapaamiset yleistyvät koko ajan, sillä vankijoukko on yhä kansainvälisempää. Ilmainen puhe- ja videoyhteys ovat monelle ainoa tapa pitää yhteyttä kaukana maailmalla oleviin sukulaisiinsa, kertoo Oulun vankilanjohtaja Margit Kyngäs.

    Oulussa vangit pääsivät käyttämään rajoitetusti sähköisiä palveluita vuonna 2017. Mutta vasta nyt laitteiden toimintavarmuus alkaa olla sitä luokkaa, että vangit pystyvät käyttämään palveluita tarkoituksenmukaisesti. Käytössä on kannettava tietokone, joka on niin sanottu dummy-pääte. Laitetta voi käyttää sovittuna aikana vartijan läsnä ollessa muun muassa laskujen maksuun ja erilaisten virallisten asioiden hoitoon.

    Mika Lehkonen toivoo, että vankilan sähköisten palveluiden tarjonta olisi nykyistä laajempaa.Juha Hintsala / Yle

    Osastolla päätettä käyttävä Mika Lehkonen toivoo, että päätteen käyttö olisi vangeille nykyistä arkipäiväisempää. Sähköisten palvelujen käyttöön kaivataan enemmän ohjeistusta ja opastusta. Myös nykyisen järjestelmän toimivuudessa olisi parantamisen varaa.

    – Yhteydenpitomahdollisuudet voisivat olla nykyistä laajemmat. Esimerkiksi sähköpostilla voi kyllä vastaanottaa henkilökohtaisia viestejä, mutta ne voi lukea vasta parin päivän viiveellä, sanoo Lehkonen.

    Alkuvaiheessa henkilökunta opastaa vankeja uuden järjestelmän käyttöönotossa. Pia Puolakka

    Vangit saavat sähköpostia vankilan yhteiseen osoitteeseen. Viesti tulostetaan, tarkastetaan ja toimitetaan vangin postilokeroon. Vankien omat viestit lähetetään eteenpäin henkilökunnan toimesta. Tietoturvasyistä vankilan järjestelmä poistaa viesteistä kaikki liitetiedostot ja kuvat.

    Älyvankila vastaa yhteiskunnan muutoksiin

    Oulun vankilanjohtaja Margit Kyngäs toivoo, että tulevaisuudessa jokaiseen vankilaselliin saataisiin turvallinen tietojärjestelmä. Sellainen, jolla vanki pystyisi hoitamaan asioitaan itselleen parhaiten sopivana aikana.

    – Silloin myös henkilökunta voisi käyttää nykyisen päätetyöskentelyn valvontaan kuluvan ajan muuhun työskentelyyn, Kyngäs sanoo.

    Oulun vankila otti ensimmäiset asukkaat vastaan jo vuonna 1885. Uuden, Oulun Hiukkavaaraan suunnitellun vankilan asemakaavan muutos saatiin vireille viime vuoden lopulla.

    Oulun vankilanjohtaja Margit Kynkään mukaan nykyinen vuonna 1885 valmistunut rakennus ei taivu nykyaikaisen vankeinhoidon tarpeisiin.Juha Hintsala / Yle

    Rikosseuraamuslaitoksen Pia Puolakan mukaan älyvankilaratkaisu on helpompaa tuoda uuteen vankilaan, kuin siirtää sitä sellaisenaan vanhoihin yksiköihin. Mutta sähköisen palveluiden käyttöä on tarkoitus kehittää kuitenkin koko ajan myös jo olemassa olevissa laitoksissa.

    – Hämeenlinnaan rakenteilla oleva älykäs naisvankila toimii pilottiympäristönä. Myöhemmin vastaavaa ratkaisua ja siitä saatuja oppeja voidaan käyttää myös muissa yksiköissä.

    Mallista saatu hyviä kokemuksia

    Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on valmentaa vangit rikoksettomaan elämään ja saattaa heidät takaisin yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin. Myös vankien vankeusaikaisen fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin lisääminen koetaan tärkeäksi.

    – Tekniikka on tehty helpottamaan arkea. Kun sähköiset palvelut kehittyvät, niin se moninkertaistaa myös erilaisten kuntouttavien palvelujen käytön etänä, sanoo Puolakka.

    Oulun vankilan sellissä on vielä perinteinen TV-pääte.Juha Hintsala / Yle

    Mutta ennen älyvankilan toteutumista tietoturvaan liittyvät riskit on huomioitava. Vangeille soveltuvaa yhteydenpitoa ulkomaailmaan joudutaan miettimään tarkasti. Esimerkiksi suljetuissa vankiloissa vangin pääsy muille kuin luvanmukaisille sivuille täytyy olla estettynä asianmukaisesti. Tällä hetkellä kartoitetaan laitetoimittajia, jotka voisivat tarjota testatun ja toimivan tuoteen.

    Hämeenlinnan tulevan pilottivankilan mallista on saatu hyviä kokemuksia muun muassa Belgiassa. Siellä vankilassa toteutetut älyratkaisut ovat rauhoittaneet osastojen ilmapiiriä.

    Vankilanjohta Margit Kynkään mukaan Oulun vankilassa on huomattu, että vangeille annettu mahdollisuus hoitaa sähköisesti omia käytännön asioitaan on vähentänyt epätietoisuudesta johtuvaa stressiä.

    – Kun voi esimerkiksi itse maksaa laskunsa sähköisesti, niin asia ei vaivaa enää mieltä, toteaa Kyngäs.

    Ylen selvitys: Hoivajätti Attendolla ongelmia ympäri Suomea – hoivakodeissa aliravittuja, ulkoilua harvoin ja likaisissa vaipoissa nukkumaan

    Ylen selvitys: Hoivajätti Attendolla ongelmia ympäri Suomea – hoivakodeissa aliravittuja, ulkoilua harvoin ja likaisissa vaipoissa nukkumaan


    Julkinen keskustelu vanhushoivan tilasta on viime päivinä keskittynyt Esperi Caren laiminlyönteihin. Ylen selvityksessä paljastuu, että Suomen suurin hoivapalveluyhtiö Attendo painii samankaltaisten ongelmien kanssa. Pääsyynä ongelmiin on se,...

    Julkinen keskustelu vanhushoivan tilasta on viime päivinä keskittynyt Esperi Caren laiminlyönteihin. Ylen selvityksessä paljastuu, että Suomen suurin hoivapalveluyhtiö Attendo painii samankaltaisten ongelmien kanssa.

    Pääsyynä ongelmiin on se, että hoitohenkilökuntaa on liian vähän.

    Aluehallintovirastojen (avi) tarkastuksissa on viime vuosina paljastunut epäkohtia ympäri maata. Vuosien 2016-2018 välisenä aikana Attendon hoivakodeista tehtiin yhteensä 16 aluehallintovirastojen valvontapäätöstä, joissa viranomaiset ovat vaatineet yhtiötä korjaamaan havaitsemiaan epäkohtia.

    Osassa tapauksista ongelmat ovat jatkuneet vuosikausia. Päätöksiä on tehty kaikkiaan 11:ssä kaupungissa, ja 13:ssa hoivakodissa. Voit katsoa listan hoivakodeista tämän jutun lopusta.

    Kahdessa tapauksessa avi on antanut määräyksen toiminnan muuttamisesta. Jos toiminnan keskeyttämistä tai lupien viemistä ei lasketa lukuun, määräys on raskain toimenpide avin arsenaalissa.

    Espoolla riittää valvottavaa

    Attendon toiminta on ollut viime vuosina suurennuslasin alla etenkin Espoossa. Kaupunki on joutunut sakottamaan Attendon hoivakoteja useaan otteeseen toistuvista sopimusrikkomuksista vuodesta 2015 lähtien.

    Espoo on tottunut käyttämään yksityisiä hoivapalveluita. Kaupungin vanhusten palveluiden johtajan Matti Lyytikäisen mukaan peräti 75% kaupungin hoivasta ostetaan yksityisiltä. Kaupunki on myös Lyytikäisen mukaan trimmannut valvontakoneistonsa kuntoon vuosien varrella.

    Tästä huolimatta ongelmia on riittänyt.

    Kaupunki on rajoittanut vanhusten ohjausta kolmeen Attendon hoivakotiin: Harmaaniittyyn vuonna 2018, Mikevan Helmeen (nykyään Attendon Helmi) vuonna 2017 ja Laaksolahteen vuonna 2016.

    Laaksolahden ja Harmaaniityn tapauksissa syynä oli hoitajapula. Mikevan Helmen tapauksessa syynä olivat asiakaspalautteet, huono hygienia sekä lääkehoidon ongelmat.

    Lopulta kaupunki purki Mikevan Helmen sopimuksen marraskuussa 2017, kun hoivakodin asioita ei saatu järjestykseen. Attendo oli ilmoittanut ostavansa Mikevan hoivakodit aiemmin saman vuoden toukokuussa.

    Ylen tietojen mukaan erilaisia epäkohtia on havaittu myös Attendo Vuoripirtissä ja Olarinpuistossa.

    Pitkäaikaisimmat ongelmat on kuitenkin koettu Attendon Laaksolahden hoivakodissa.

    Osa vanhuksista selkeästi aliravittuja

    Kaupungin ja avin tekemät tarkastus- ja valvonta-asiakirjat kertovat omaa karua kieltään Attendo Laaksolahden ongelmista.

    Hoivakotia on tarkkailtu tiiviisti vuodesta 2016 lähtien. Tuolloin avin tarkastuskäynnillä paljastui, että hoivakodin asukkaiden ravitsemusta ei ollut seurattu asianmukaisesti.

    Hoivakodissa oli kaikkiaan 17 vanhusta, joiden painoindeksi oli niin alhainen, että ennenaikaisen kuoleman riski oli avin mukaan lisääntynyt.

    Tällä hetkellä Attendo Laaksolahdessa on 65 asukaspaikkaa.

    Henkilöstömitoituksia Laaksolahdessa on laiminlyöty toistuvasti. Espoo on sakottanut Attendoa kahdesti sen vuoksi. Yhteensä maksettavaa on kertynyt noin 55 000 euron edestä.

    Reseptilääkkeitä ilman reseptiä

    Vuonna 2018 annetussa valvontapäätöksessä avi määräsi Laaksolahtea poistamaan lainvastaisen lääkekaapin. Kaapissa säilytettiin asukkailta ylijääneitä, opioideja sisältäviä reseptilääkkeitä.

    Huumaavat reseptilääkkeet olisi tullut hävittää lääkejätteenä, mutta niitä on avin mukaan jaettu hoivakodin muille asukkaille ilman lääkärin määräystä. Avin mukaan tilanne vaaransi hoivakodin asiakasturvallisuuden.

    Attendo ja Espoo elävät tällä hetkellä vanhuspalvelujohtaja Lyytikäisen mukaan rauhallisempaa aikaa, eikä käynnissä ole normaalista poikkeavia valvontatoimenpiteitä.

    Laaksolahdessa ongelmia on kuitenkin yhä.

    Kaupungin vuonna 2018 tekemät valvonta-asiakirjat paljastavat, että hoivakodista tulee edelleen runsaasti negatiivista asiakaspalautetta. Palautetta tulee muun muassa mielekkään toiminnan vähäisyydestä ja tiedonkulun puutteista.

    Avustavaa henkilökuntaa henkilöstöstä on pitkin vuotta puuttunut useampi henkilö. Koulutetusta henkilökunnasta on tarkastusasiakirjojen mukaan ollut “merkittävä vaje”.

    Lisäksi kaupunki on ilmaissut huolensa muun muassa siitä, että henkilökunnan lääkeluvat eivät ole olleet ajan tasalla.

    Kaksi kertaa ulos reilun vuoden aikana

    Vuonna 2017 avi antoi huomautuksen forssalaiselle Attendo Retonkihoville. Hoivakodin henkilökuntaa oli liian vähän, vaikka palveluista vastaava kuntayhtymä oli toistuvasti pyytänyt Attendoa puuttumaan tilanteeseen.

    Kun Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä teki Retonkihoviin tarkastuksen vuonna 2016, peräti kuusi kahdeksasta työvuorossa olleesta työntekijästä oli sijaisia. Sijaisilla ei ollut tunnuksia potilastietojärjestelmään, joten he eivät päässeet katsomaan asiakkaista tehtyjä kirjauksia tai tekemään niitä.

    Avin valvontapäätöksestä käy ilmi, että vaippojen vaihtovälit olivat Retonkihovissa pitkiä, eikä alapesuja tehty edes iltaisin.

    Avi tarkasti myös kahden hoivakodin asiakkaasta tehdyt virikemerkinnät. Toiselta asiakkaalta oli asiakirjojen mukaan kysytty vain kerran kahden kuukauden aikana, haluaako tämä ulkoilla. Toteutuneita merkintöjä ulkoilusta oli yksi. Omaistensa kanssa asiakas oli ulkoillut useampaan kertaan.

    Toisen asiakkaan asiakirjoihin oli kirjattu kaksi ulkoilukäyntiä vapaaehtoisen kanssa vuoden ja neljän kuukauden aikana. Yksi merkintä oli tehty siitä, että asiakas oli itse pyrkinyt ulos.

    Avin mukaan asiakirjoista ei voi todeta, että asiakkaiden osallistuminen ulkoilu- ja viriketoimintaan olisi ollut säännönmukaista.

    Ongelmia myös Harjavallassa, Kouvolassa ja Raaseporissa

    Espoon lisäksi avi on antanut suoran määräyksen toiminnan muuttamisesta Harjavallassa Attendo Jokikodolle.

    Vuonna 2017 Lounais-Suomen aluehallintovirasto uhkasi Jokikotoa lupien menetyksellä, ellei se muuta toimintaansa. Avin valvontapäätöksen mukaan hoivakodissa hoidettiin päihde- ja mielenterveysongelmaisia, vaikka siihen ei ollut lupia.

    Asia ei korjaantunut, vaikka avi toistuvasti kehotti puuttumaan epäkohtaan. Avin mukaan tilanne on saattanut vaarantaa asiakasturvallisuuden.

    Kouvolan kaupunki puolestaan kertoo rajoittaneensa asiakkaiden ohjausta kahteen Attendon yksikköön vuonna 2018. Kyseessä ovat Attendon Kankaronmäen ja Kankaron hoivakodit. Kaupungin mukaan rajoitukset tehtiin liian vähäisen henkilöstömäärän vuoksi ja ne kestivät yhdestä kahteen kuukautta.

    Attendon ongelmat Raaseporissa ovat olleet jo aiemmin julkisuudessa. Attendo on maksanut Raaseporin kaupungille sopimussakkoja liian vähäisestä henkilöstömitoituksesta Villa Pentybyssä ja Villa Stellassa. Sakkoja on kaupungin mukaan mennyt maksuun 330 000 euron edestä vuosina 2016–2017.

    Raaseporin tilanteesta on uutisoinut laajasti Svenska Yle.

    Attendo on ylivoimaisesti suurin hoivayhtiö

    Attendo on suurin yhtiö Suomen hoivapalvelumarkkinoilla. Sillä on kaikkiaan noin 250 hoivakotia, jotka tarjoavat vanhusten ympärivuorokautista hoivaa. Esimerkiksi Esperi Carella tällaisia hoivakoteja on puolet tästä ja Mehiläisellä alle sata.

    Yhtiö on laajentanut reviiriään viime vuosina kymmenillä yksiköillä ja sadoilla asiakaspaikoilla. Kasvua on tullut etenkin yrityskaupoilla.

    Attendo investoi voimakkaasti rakennuttamalla uusia hoivakoteja. Niitä on noussut erityisesti kasvukeskusten ulkopuolelle. Yhtiö on ostanut kunnilta kiinteistöjä, joita se käyttää hoivakoteina tai purkaa ne ja rakentaa tilalle uusia yksiköitä.

    Yhtiön hoivapalveluiden liikevaihto oli vuonna 2017 noin 300 miljoonaa euroa.

    Ylen A-studio yritti jo viime viikolla saada Attendon johdolta haastattelua aiheesta. Attendo kieltäytyi haastattelusta.

    Aihetta käsitellään tiistai-illan A-studiossa TV1:ssä kello 21 lähtien. Mukana keskustelemassa Attendon hoivapalveluiden johtaja Pertti Karjalainen.

    Fakta: Näissä Attendon hoivakodeissa aluehallintovirasto havaitsi ongelmia

    Attendo Laaksolahti (Espoo)

    Attendo Olarinpuisto (Espoo)

    Attendo Vuoripirtti (Espoo)

    Attendo Joenranta (Sipoo)

    Attendo Vanha Seppä (Vihti)

    Attendo Retonkihovi (Forssa)

    Attendo Lähde (Hanko)

    Attendo Karhuvuorikoti (Kotka)

    Attendo Kruunankulma (Kurikka)

    Attendo Milka (Vaasa)

    Attendo Villa Toukola (Alajärvi)

    Attendo Jokikoto (Harjavalta)

    Attendo Hellä (Uusikaupunki)

    Katso myös Dokumenttiprojekti: Tasemummot – vanhukset pörssiyhtiöiden pelinappuloina

    Juttua täydennetty 29.1.2019 klo 10:17: Lisätty tieto Kouvolan kaupungin rajoittamistoimista.

    Aamun ajokeli on huono lähes koko maassa, iltapäivällä pyryttää lisää

    Aamun ajokeli on huono lähes koko maassa, iltapäivällä pyryttää lisää


    Lumisade, pöllyävä lumi ja lauhtuva sää tekevät ajokelin vaikeaksi lähes koko maassa. Ylen meteorologin Kerttu Kotakorven mukaan aamupäivän aikana on luvassa Etelä-Suomeen lisää lunta, joka heikentää ajokeliä entisestään. –...

    Lumisade, pöllyävä lumi ja lauhtuva sää tekevät ajokelin vaikeaksi lähes koko maassa.

    Ylen meteorologin Kerttu Kotakorven mukaan aamupäivän aikana on luvassa Etelä-Suomeen lisää lunta, joka heikentää ajokeliä entisestään.

    – Sakeimmillaan lumisade on tänään iltapäivällä, jolloin näkyvyys heikkenee ja ajokeli on erittäin haasteellinen. Lisäksi sään lauhtuminen lisää liukkautta lumen pakkautuessa, sanoo Kotakorpi.

    Eilen iltapäivällä alkanut lumisade on tuonut pääkaupunkiseudulle noin kymmenen senttimetriä lunta. Kotakorpi ennustaa, että tämän päivän aikana lunta tulee maan etelä- ja keskiosiin 5-10 senttimetriä lisää.

    Illalla lumisateita on luvassa Itä-Suomessa, missä on syytä varautua puustovahinkoihin ja mahdollisesti myös sähkökatkoksiin.

    Erittäin huonon ajokelin varoitus on voimassa Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Huonon ajokelin varoitus on voimassa Rovaniemen ja Sallan korkeudelle asti, normaalista ajokelistä saadaan siis nauttia vain Lapin pohjoisosassa.

    Sää on vaikuttanut myös raideliikenteeseen, ja suurin osa kaukojunista myöhästelee.

    Poliisi joutui lopettamaan yli 30 koiraa Kanta-Hämeessä – taustalla koirasusien kasvattaminen

    Poliisi joutui lopettamaan yli 30 koiraa Kanta-Hämeessä – taustalla koirasusien kasvattaminen


    Poliisi on joutunut lopettamaan törkeästä eläinsuojelurikoksesta epäillyn koirasusikasvattajan tilalta takavarikoidut koiraeläimet. Helsingin poliisin mukaan Kanta-Hämeessä sijaitsevallla tilalla lopetettiin yli 30 koiraeläintä. – Mitään...

    Poliisi on joutunut lopettamaan törkeästä eläinsuojelurikoksesta epäillyn koirasusikasvattajan tilalta takavarikoidut koiraeläimet.

    Helsingin poliisin mukaan Kanta-Hämeessä sijaitsevallla tilalla lopetettiin yli 30 koiraeläintä.

    – Mitään muuta vaihtoehtoa ei ollut. Tämä on kaiken kaikkiaan erittäin surullinen tapaus. Poliisin tehtävä on kuitenkin poliisilain mukaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen, kertoo Helsingin poliisilaitoksen apulaispäällikkö Heikki Kopperoinen tiedotteessa.

    Tilalla oli 64 koiraeläintä tammikuun alussa tehdyssä kotietsinnässä. Viime perjantaina läänineläinlääkäri kävi tilalla ja tilalla oli silloin vielä 36 eläintä. Noin 30 eläintä oli saanut uuden kodin.

    Läänineläinlääkäri yrittää löytää uudet kodit tilalla vielä olleille kaneille sekä kahdelle koiralle.

    Poliisi tutkii törkeää eläinsuojelurikosta ja luonnonsuojelurikosta tapauksessa, jossa naisen epäillään hankkineen luonnonvaraisia susia koirasusien kasvattamistarkoituksessa.

    Epäilty asuu Kanta-Hämeessä. Tapauksessa tehtiin kotietsintä kolmeen kohteeseen Etelä-Suomessa.

    Poliisin tutkinnassa on selvinnyt, että koirasusikasvattajan tilalla on elänyt myös pääepäillyn 3-vuotias lapsi.

    Lue lisää

    Poikkeuksellinen kotietsintä: Naisen epäillään piilotelleen susia

    Ylen laaja selvitys paljastaa Esperi Caren hoivakotien karuja käytäntöjä: sängystä pudonneet jätetty lattialle, hoivakoti välillä ilman hoitajaa

    Ylen laaja selvitys paljastaa Esperi Caren hoivakotien karuja käytäntöjä: sängystä pudonneet jätetty lattialle, hoivakoti välillä ilman hoitajaa


    Viranomaiset ovat puuttuneet viime vuosina jatkuvasti Esperi Caren hoivakotien vakaviin ongelmiin eri puolilla Suomea. Ylen laajassa selvityksessä paljastui 14 kaupunkia ja 16 hoivakotia, joissa hoivakoteja valvova viranomainen eli aluehallintovirasto...

    Viranomaiset ovat puuttuneet viime vuosina jatkuvasti Esperi Caren hoivakotien vakaviin ongelmiin eri puolilla Suomea.

    Ylen laajassa selvityksessä paljastui 14 kaupunkia ja 16 hoivakotia, joissa hoivakoteja valvova viranomainen eli aluehallintovirasto (avi) on edellyttänyt Esperiltä havaitsemiensa epäkohtien korjaamista. Katso lista hoivakodeista jutun lopusta.

    Avi on antanut Esperille niin sanottua hallinnollista ohjausta suurimmassa osassa hoivakoteja, joita se on tarkastanut viime vuosina.

    Useimmin seurauksena on ollut huomautus tai huomion kiinnittäminen, jotka eivät välttämättä termeinä kuulosta niin vakavilta kuin ovat. Ne tarkoittavat, että jos toimintaa ei paranneta, viranomainen voi käyttää järeämpiä keinoja.

    Sellaisia ovat määräys, jota avi voi tehostaa uhkasakolla, tai jopa hoivakodin toiminnan keskeyttäminen. Määräys voi tulla kyseeseen, jos hoivakodissa havaitaan lainvastaisia menettelyjä tai asiakasturvallisuus vaarantuu.

    Avi antoi Esperille määräyksen viime vuoden loppupuolella Muuramessa Keski-Suomessa sijaitsevan hoivakoti Paatelan pitkään jatkuneen työntekijöiden riittämättömyyden vuoksi. Päätöstä tehostettiin 70 000 euron uhkasakolla.

    Yle uutisoi Paatelan ongelmista laajemmin lauantaina.

    Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira sen sijaan turvautui äskettäin jyrkimpään keinoon, kun se keskeytti väliaikaisesti Esperin Kristiinankaupungissa sijaitsevan hoivakoti Ulrikan toiminnan lukuisten epäkohtien vuoksi.

    Valvira voi ottaa hoivakodin epäkohdat tutkittavakseen vakavissa tilanteissa.

    Ylen tiedot Esperin hoivakotien ongelmista perustuvat avien tekemiin vuosien 2016–2018 valvontapäätöksiin eri puolilta Suomea.

    Esperillä on yrityksen kotisivujen yksikkölistauksen mukaan Suomessa noin 130 vanhusten ympärivuorokautiseen hoitoon keskittyvää hoivakotia.

    Yhtiön viime vuoden liikevaihto oli noin 270 miljoonaa euroa. Suomen emoyhtiö on Esperi Care Holding, joka ei ole maksanut viime vuosina veroja Suomeen. Lue lisää Esperin talousasioista tästä jutusta.

    Esperi lupaa nautittavaa arkea, todellisuus joskus ihan muuta

    Esperi mainostaa kotisivuillaan ikäihmisten palvelujaan näin: "Esperi hoivakodit ja palvelutalot tarjoavat turvallisen kodin, jossa elämästä kelpaa nauttia ja jossa arki sujuu. Meillä asukas saa juuri niin paljon apua kuin tarvitsee tai haluaa."

    Ylen selvityksen perusteella Esperin asiakaslupausten ja todellisuuden välillä on toisinaan ammottava kuilu.

    Lähes kaikissa Esperin hoivakodeissa, joiden toimintaan viranomainen on puuttunut, on ollut liian vähän työntekijöitä.

    Sosiaali- ja terveysministeriön minimisuositus hoivakoteihin on 0,5 hoitajaa asukasta kohden.

    Puutteita on ollut myös muun muassa lääkkeiden käsittelyssä ja säilytyksessä, johtamistyössä ja lääkehoitoa tekevien työntekijöiden luvissa.

    Kymenlaaksossa Haminassa hoivakoti Vehkahovissa koko yksikkö on jopa välillä ollut täysin ilman hoitajaa.

    Haminan kaupungin vuonna 2017 Vehkahoviin tekemän seurantakäynnin papereista selvisi, että yksikössä työskenteli paljon sijaisia kuuden tunnin vuoroissa. Monia työntekijöitä irtisanoutui, ja uusien sijaisten jatkuva perehdyttäminen vaikeutti työntekoa.

    Aamuvuoron hoitaja lähti yhdeltä ja iltavuoron hoitaja saapui paikalle kahdelta. Hoivakodissa ei siis ollut tuntiin yhtään hoitajaa.

    Työvuorolistoja suunniteltiin “haamuhoitajilla”, minkä vuoksi työvuoroja hoidettiin alimitoituksella. Haamuhoitajalla viitataan henkilöön, joka on työvuorolistassa mutta ei todellisuudessa ole saapumassa töihin tai ei edes työskentele kyseisessä paikassa.

    Vehkahovissa vakituiset työntekijät olivat voineet yliviivata itselleen sopimattomat vuorot pois työvuorolistasta, eikä näihin vuoroihin välttämättä otettu sijaisia tilalle.

    Hoivakodista katosi vahvoja kipulääkkeitä

    Haminan kaupungin tarkastuskäynnillä selvisi muitakin vakavia epäkohtia. Vehkahovista oli esimerkiksi kadonnut opioideihin kuuluvia voimakkaita kipulääkkeitä.

    Lisäksi hoivakodin seinälle tulostetussa paperissa hoitajia ohjeistettiin niin, että jos asukas putoaa sängystä yöaikaan viiden ja seitsemän välillä, yöpartiota ei soiteta apuun, vaan asukas peitellään lattialle.

    Asukas joutuisi odottamaan lattialla aamuvuoroon tulevan hoitajan saapumista.

    Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki keväällä 2018 ennalta ilmoittamattoman tarkastuskäynnin Vehkahoviin.

    Hoivakodin päällikkö oli tällä välin vaihtunut. Uusi vastuuhenkilö kertoi, että vanhusten lattialle jättämisestä oli keskusteltu hoivakodissa ja käytäntö oli lopetettu. Yövuoroon oli lisätty toinen hoitaja.

    Esperin mukaan ohjeistus vanhusten jättämisestä lattialle oli tullut Vehkahovin aiemmalta esimieheltä, joka ei enää työskennellyt yksikössä.

    – Tällainen käytäntö on yksiselitteisesti kielletty, sanoo Sanna Niskanen, joka työskenteli tuolloin Haminan kaupungin vanhuspalvelujohtajana.

    Haminan hoivakotien valvonnasta on vastannut 2019 alusta lähtien Kymenlaakson vanhustenhuoltoa hoitava sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Kymsote.

    Niskasen mukaan Vehkakodin ongelmat kestivät pari vuotta. Kaupunki otti hoivakodin jatkuvaan tarkkailuun. Vehkahovin piti raportoida Haminalle viikoittain tekemisistään.

    Sittemmin tilanne on Vehkahovissa parantunut. Hamina ei kuitenkaan enää itse sijoita sinne vanhuksia, koska Esperi menetti asemansa Haminan vanhushoidossa, kun se hävisi kaupungin järjestämän kilpailutuksen 2016.

    Kuuma sisäilma vaaransi asukkaiden terveyden

    Yle uutisoi jo lauantaina siitä, että asiakasturvallisuus on vaarantunut useissa Esperin yksiköissä.

    Monet kaupungit ovat jopa keskeyttäneet vanhusten sijoittamisen yhtiön hoivakoteihin väliaikaisesti jatkuvien vakavien ongelmien vuoksi.

    Ylen lukemat aluehallintovirastojen valvontapäätökset kertovat karuja esimerkkejä joidenkin Esperin hoivakotien käytännöistä.

    Saarijärvellä Keski-Suomessa hoivakoti Paavossa oli huomattavan vähän työntekijöitä. Asukkaiden aamutoimia ei aina saatu valmiiksi aamun aikana. Kesällä asukkaiden terveys oli vaarantunut liian kuuman sisäilman vuoksi, ja osa oli joutunut sairaalaan.

    Uudellamaalla Porvoossa hoivakoti Vuokossa oli monenlaisia ongelmia: lääkehoitoon osallistuneilla henkilöillä ei ollut asianmukaisia lupia, osaa työntekijöistä ei ollut terveydenhuollon ammattirekisterissä, hoivakodissa oli likaista ja asukkaita oli kohdeltu kaltoin. Heitä oli jätetty istumaan ruokapöytään ruokailun päätyttyä ja viety sänkyyn makaamaan ilman perusteltua syytä.

    Yhdelle asukkaalle oli tehty muistitesti ruotsiksi, vaikka asukkaan äidinkieli on suomi.

    Pirkanmaalla Sastamalassa hoivakoti Liekolankodissa lääkekaappien ovia oli jätetty auki, eikä tarkastuksella ollut saatavilla henkilökunnalta vaadittuja lääkelupia.

    Sastamalan Hyrkinpuiston hoivakodissa asui puolestaan vammaisia toimiluvan vastaisesti.

    Helsingissä Tilkan Hoivapalvelukeskuksessa on havaittu niin ikään lukuisia ongelmia viime vuosien aikana. Voit lukea niistä lisää täältä.

    Esperi: Seuraamme hoidon laatua, työvoiman saatavuudessa vaikeuksia

    Esperi Care ei maanantaina vastannut Ylen haastattelupyyntöön lukuisista yhteydenotoista huolimatta.

    Ylen A-studio on yrittänyt viime viikosta lähtien saada Esperin toimitusjohtajalta Marja Aarnio-Isohannilta haastattelua liittyen yhtiön hoivakotien ongelmiin.

    Toistaiseksi hän on kommentoinut asiaa vain sähköpostilla viime viikolla Esperin viestintäpäällikön Tero Valtasen välityksellä.

    Aarnio-Isohannin mukaan työvoiman saatavuus on paikoin vaikeaa, mutta Esperi työskentelee sen eteen, että sille työskentelee osaavaa henkilöstöä.

    – Valvomme ja seuraamme yksiköidemme hoidon laatua jatkuvasti. Esperissä on erillinen laaturyhmä, joka valvoo toiminnan laatua. Lisäksi toimintamme laatua seuraa ulkopuolinen riippumaton auditoija ja Esperillä on ISO9001:2015 laatusertifikaatti. Palvelu- ja hoivakotien toimintaa ohjaavat toimiluvat, viranomaismääräykset ja tilaajan sopimusehdot. Asiakastyytyväisyyttä seuraamme muun muassa asiakastyytyväisyyskyselyin, Aarnio-Isohanni kirjoitti.

    Fakta: Näissä Esperin hoivakodeissa viranomainen havaitsi ongelmia

    Hoivapalvelukeskus Tilkka, Helsinki
    Hoivakoti Vuokko, Porvoo
    Hoivakoti Teerimäki, Hämeenlinna
    Hoitokoti Niittykukka, Koski
    Hoivakoti Kuninkaanlaakso, Turku
    Saga Kaskenniitty ja Kaskenpuisto, Turku
    Hoivakoti Edit, Pietarsaari
    Hoivakoti Gustav, Vaasa
    Liekolakoti, Sastamala
    Hoivakoti Paavo, Saarijärvi
    Hyrkinpuisto, Sastamala
    Hoivakoti Paatela, Muurame
    Hoivakoti Teppola, Oulu
    Hoivakoti Vehkahovi, Hamina
    Vanhan kutomon hoivakoti Pumpuli, Forssa
    Hoivakoti Aapo, Nurmijärvi

    Täydennetty 18.14. Esperi Caren viestintäpäällikön Ylelle lähettämässä sähköpostissa oli toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohannin kommentit, ei viestintäpäällikön omia kommentteja, kuten sähköpostista olisi saattanut päätellä.

    Lue lisää:

    Esperi Caren suuren Helsingin hoivakodin ongelmien piti olla selätetty – tuoreet asiakirjat paljastavat, että turvallisuus on hiljattain vaarantunut

    Asiakasturvallisuus on vaarantunut useissa Esperi Caren hoivakodeissa – monet kaupungit keskeyttäneet asukkaiden sijoittamisen vakavien ongelmien vuoksi

    Hoivaskandaalin keskellä oleva Esperi kasvaa kovaa ja tekee tappiota – Suomeen ei ole maksettu veroja viime vuosina