Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Vaarallinen ilmiö liikenteessä: huoli lasten tielle ryntäilystä herätti vanhemmat Hattulassa

    Vaarallinen ilmiö liikenteessä: huoli lasten tielle ryntäilystä herätti vanhemmat Hattulassa


    Hattula – kuntalaisten kuulumisia -Facebook-ryhmässä on käyty keskustelua nuorten poikien yllättävästä syöksähtelystä hitaasti risteyksestä kääntyvän auton eteen. Hattulaan muuttanut Mirja Uschanov käynnisti Facebook-keskustelun...

    Hattula – kuntalaisten kuulumisia -Facebook-ryhmässä on käyty keskustelua nuorten poikien yllättävästä syöksähtelystä hitaasti risteyksestä kääntyvän auton eteen. Hattulaan muuttanut Mirja Uschanov käynnisti Facebook-keskustelun ala-asteikäisten koulupoikien vaarallisesta liikennekäyttäytymisestä.

    Uschanov näki kolmen pojan Parolan Kirkkotiellä ryntäävän kääntyvän auton editse ja aiheuttavan vaaratilanteen. Uschanov otti pojat puhutteluun. Hän epäilee, että pojat kuvaisivat älypuhelimilla tilanteen ja jakelevat ehkä kuvia tai videoita tilanteesta esimerkiksi WhatsAppiin.

    Asiasta huolestunut Uschanov kehottaakin lasten vanhempia tarkistamaan lastensa matkapuhelimia, onko tällaisia kuvia otettu ja jaettu liikennetilanteista.

    Keskustelijoiden mukaan Hattulassa on ollut syksyllä pari muutakin vastaavaa tapausta, toinen Pappilanniemessä ja toinen Mierolassa. Huolestuneet aikuiset muistelevat, että aiemminkin tällaista on voinut syyspimeiden aikana olla.

    Palopäällikkö haluaa stopin tielle ryntäilylle

    Myös Hattulan VPK:n palokunnan päällikkö Mikael Kuosa on asiasta huolestunut. Ylen haastattelema Kuosakin epäilee, että Kirkkotien lisäksi vastaavia tilanteita olisi ollut Hattulassa useampiakin.

    Mikael Kuosa korostaa, että vanhemmat ottaisivat asian lastensa kanssa puheeksi, ennen kuin mitään pahaa ehtii tapahtua liikenteessä.

    – Tämä on huolestuttavaa. Tällaiset leikit on lopetettava nyt ja otettava järki käteen, painottaa Kuosa.

    Alkuvuodesta kerrottiin iltapäivälehdissä Etelä-Suomessa poikien tempauksista kuvata itseään liikkuvien junien läheisyydessä liian lähellä ratoja. Vastaavaa ilmeni myös ainakin vuonna 2015 Kaakkois-Suomessa.

    Koulut korostamaan liikenneturvallisuutta Hattulassa

    Parolassa toimivan Juteinin koulun rehtori Minna Kallio sai perjantaina oppilaan vanhemmalta sähköpostiviestin, jossa kerrottiin syntyneestä huolesta. Siihen oli kopioituna myös palopäällikkö Mikko Kuosan huoli asiasta Hattulan VPK:n Facebook-sivulla.

    – Heti kun asia tuli koulullemme tiedoksi, välitimme Kuosan viestin edelleen Wilman kautta vanhemmille. Opettajat ottavat asian nyt esille myös oppitunneilla, kertoo rehtori Minna Kallio.

    Hattulan kaikki ala-asteet tekevät nyt lapsille selväksi, kuinka pimeillä teillä on liikuttava. Epätietoisuuteen vaarallisesta ryntäilystä ei ole varaa.

    – Kouluissa puhutaan joka syksy turvallisesta liikkumisesta, heijastimien käytöstä ja turvallisista liikenneväylistä. Ryntäily tielle otettiin esille kuitenkin heti, kun yksi vanhemmista oli meihin yhteydessä.

    Uutista on päivitetty klo 20.05: Korjattu VPK:n palokunnan päällikön titteli ja nimi.

    Analyysi: Hämeen Puhelimen kaappaus on tarina siitä, kuinka puhelinosakkeet tekivät uusista omistajistaan miljonäärejä

    Analyysi: Hämeen Puhelimen kaappaus on tarina siitä, kuinka puhelinosakkeet tekivät uusista omistajistaan miljonäärejä


    Hämeen Sanomien ja Hämeen Puhelimen muodostaman Aina Groupin varsinainen liiketoiminta tuotti tappiota lähes joka vuosi viimeiset 12 vuotta. Tästä huolimatta yhtiö on ollut antelias osakkailleen. Se on ollut helppoa, koska taseessa on riittänyt...

    Hämeen Sanomien ja Hämeen Puhelimen muodostaman Aina Groupin varsinainen liiketoiminta tuotti tappiota lähes joka vuosi viimeiset 12 vuotta. Tästä huolimatta yhtiö on ollut antelias osakkailleen. Se on ollut helppoa, koska taseessa on riittänyt jakokelpoista rahaa. Tästä on paljolti kiittäminen varakkaan Hämeen Puhelimen onnistunutta kaappausta vuonna 2001.

    Vuoden 2001 jälkeen seitsemäntoista vuoden aikana osakkaille on jaettu reippaasti päälle 70 miljoonaa euroa. Puhelinosakkeet ovat olleet aina kansanosakkeita, koska puhelimen saanti on vaatinut osakkeen ostoa. Edelleen Aina Groupin yhden osakkeen omistajia on yli 12 000. He ovat tienanneet vuodesta 2001 reilut 1 200 euroa eli hieman yli 70 euroa vuodessa. Näin myös tämän jutun kirjoittaja.

    Muutamat osakkeenomistajat ovat keränneet yhtiöstä samana aikana satoja tuhansia euroja, parhaat miljoonia. Timo Rautanen ja hänen johtamansa lakiasiaintoimisto ovat keränneet osinkoina lähes kolme miljoonaa euroa.

    Lehtiyhtiön ja puhelinyhtiön fuusion keksinyt hämeenlinnalainen Arto Kajanto on saanut yksinään puoli miljoonaa ja yhtiöidensä kautta paljon enemmän.

    Osingot syöneet pääomia

    Osinkojen avokätinen jako huolimatta Aina Groupin tappiokierteestä näkyy taseessa. Viiden viime vuoden aikana jakokelpoisia varoja on jaettu osakkaille sen verran anteliaasti, että niiden määrä on taseessa tippunut 66 miljoonasta hieman yli 15 miljoonaan. Varoja on tosin syönyt myös kirjanpitoarvon arvonalennus, joka aiheutti lähes 16 miljoonan euron loven jakovaroihin vuonna 2015.

    Tänään perjantaina Aina Group myi loputkin AinaCom-yhtiöstään Telialle. Kauppa tuo taas rahaa Aina Groupiin. Alustava kauppasumma on 18 miljoonaa. Samalla yhtiö tosin päätti jakaa ylimääräistä osinkoa lähes 3,2 miljoonaa euroa.

    Jakokelpoisten varojen vähennystä selittää myös kirjanpitoarvon arvonalennus, joka oli vajaat 16 miljoonaa euroa vuonna 2015.Asmo Raimoaho / Yle

    Tuo ylimääräinen osinko antaa yksittäiselle osakkeenomistajalle 54 euroa. Sillä ei ihan joulukinkkua saa, mutta paljoa ei tarvitse omasta kukkarosta pieneen kinkkuun lisätä. Suuromistajat voivat kinkun sijaan mennä osingoillaan vaikka autokaupoille.

    Aina Groupin kahdenkymmenen suurimman osakkeenomistajan joukossa on kahdeksan yksityishenkilöä. He tienaavat ylimääräisellä osingolla 20 000–93 000 euroa.

    Reilun viidenkympin summa on pientä verrattuna vuoden 2014 joulurahaan. Tuolloin Aina Group myi AinaComin kuluttajaliiketoiminnan 47 miljoonalla eurolla ja jakoi ylimääräistä osinkoa 285 euroa osakkeesta, yhteensä lähes 16,8 miljoonaa euroa.

    Ylimääräisellä osingolla yhden osakkeen omistajat saivat paitsi kinkun myös koko joulupöydän ruuat. Suurin yksittäinen osakkeiden omistaja, toimitusjohtaja Timo Rautanen vaurastui puolella miljoonalla eurolla. Arto Kajannolle jouluinen osinko toi yli 100 000 euroa.

    Asiantuntijat: kyseenalainen yhtiökaappaus

    Upporikkaan Hämeen Puhelimen kaappaus oli taitava manööveri. Hämeen Sanomien omistajat ostivat ahkerasti osakkeita ja saivat osakkeista itselleen noin 13 prosenttia.

    Monissa yhtiössä tällaisella äänivallalla ei vielä suuria tekisi, mutta puhelinyhtiöissä puhelimen ja osakkeen liitto merkitsee sitä, että yhden osakkeen omistajia on valtavasti. Hämeen Puhelimessa heitä oli yli 20 000. Suurin osa ei ymmärtänyt tai välittänyt mitä oltiin tekemässä. Tällaisella joukolla ei ole myöskään yhtä puolestapuhujaa.

    Niinpä Hämeen Sanomat omistajineen saivat kaapattua Hämeen Puhelimen helposti. He myös betonoivat valtansa muodostamalla kaksi osakesarjaa, joista K-osakkeilla oli 20-kertainen äänimäärä A-osakkeisiin verrattuna. K-osakkeita saivat Hämeen Sanomien suuromistajat ja Hämeenlinnan kaupunki. Muille Hämeen Puhelimen osakkeenomistajille jäi äänivallaltaan huomattavasti pienempiä A-osakkeita.

    Hämeen Puhelin omisti oman toimitalon Hämeenlinnan keskustassa. Kuva on vuodelta 2005.Yle

    Asiantuntijoiden mukaan osaa omistajista suosiva osakejärjestely oli vähintäänkin kyseenalainen. Tuolloista osakeyhtiölakia tekemässä ollut lainsäädäntöneuvos Manne Airaksinen oikeusministeriöstä piti järjestelyä ongelmallisena. Niin ikään osakeyhtiölakia kirjoittamassa ollut professori Jarmo Leppiniemi epäili vahvasti järjestelyn laillisuutta.

    Yksityiset osakkeenomistajat miettivät päätöksen viemistä oikeuteen, mutta uskallus loppui. Asiaa pahoitteli pienosakkaiden moitekannetta valmistellut Vaasan Handelshögskolanin kauppaoikeuden professori Petri Mäntysaari. Hän arvioi tuolloin, että pienosakkaat olisivat todennäköisesti voittaneet juttunsa oikeudessa.

    Kannetta ei nostettu, joten Hämeen Puhelimen kaappaus onnistui. Yksitoista osakkeenomistajaa sai yli 50 prosenttia syntyneen yhtiön äänivallasta. Osakkeenomistajia oli tuolloin noin 29 000.

    Puhelinyhtiöt olivat ja ovat haluttuja ostokohteita

    Puhelinyhtiöitä ja -osuuskuntia oli Suomessa aikanaan satoja ja vielä viime vuosisadan lopulla yli puolen sataa. Puhelimen saadakseen alueen asukkaan oli ostettava liittymän mukana osake tai osuus puhelinyhtiöstä tai -osuuskunnasta.

    Yleensä puhelinyhtiöt olivat monopoliasemassa alueellaan. Siksi niillä oli mahdollisuus tehdä hyvää tulosta ja kerätä taseisiinsa muhkeat varat.

    Kilpailuvirasto määräsi, että vuoteen 2003 mennessä liittymä ja osake tai osuus on erotettava toisistaan. Niistä tuli kauppatavaraa, kun liittymän pystyi pitämään omistamatta puhelinyhtiötä. Samalla lankapuhelimet alkoivat jäädä historiaan.

    Tarja Nyyssönen / Yle

    Varakkaiden yhtiöiden osakkeet kiinnostivat yksittäisiä sijoittajia ja tietysti isoja puhelinyhtiöitä, jotka sulauttivat pienemmät itseensä. Osuuskuntien valtaaminen on vaikeampaa.

    Kaiken jälkeenkin Finnet-liittoon kuuluu edelleen 23 alueellista puhelinyhtiötä ja -osuuskuntaa. Niillä ei ole omaa operaattoritoimintaa, mutta ne ovat vahvoja alueellisia palveluyrityksiä. Enää ei voi myöskään puhua puhelinyhtiöistä, kaikki toimivat laajemmin informaatio- ja teknologia-alalla.

    Itsenäiset alueelliset ICT-yhtiöt voivat käyttää tasevarojaan koko yhteisön tarpeisiin ja ovat niin tehneetkin, esimerkiksi rakentamalla nopeita kuituverkkoyhteyksiä alueilleen. Tietysti vaihtoehtona on myös jakaa rahat osakkaille.

    Aluksi Aina Groupilla meni kovaa

    Aina Groupin alkuvaihe – aluksi HPO-yhtymän nimellä – oli menestyksekäs. Konserni tuotti voittoa. Voitosta valtaosa tuli Hämeen Puhelimelta. HPO-yhtymä muutettiin Aina Groupiksi vuoden 2004 viimeisenä päivänä. Hämeen Puhelin sulautettiin AinaComiin vuoden 2007 alusta.

    Jo pari vuotta aiemmin, vuonna 2005 Aina Group oli kasvanut niin suureksi, että menestyvä konserni mietti listautumista pörssiin.

    Pörssiin yhtiötä ei viety ja vaikeudet alkoivat jo seuraavana vuonna. Konserni teki tappiota eikä aikaakaan, kun alkoivat ensimmäiset yt-neuvottelut irtisanomisineen. Vuonna 2006 Aina Groupin palveluksessa oli yli 600 ihmistä. Vuoden 2017 vuosikertomuksessa henkilöstöä on selvästi alle 300.

    Taloutta paikattiin myös osien myynneillä. 2010 Aina Group myi pääkaupunkiseudun verkon. Vuonna 2014 Aina Group myi tyttärensä AinaComin kuluttajaliiketoiminnan ja kiinteät verkot Soneralle. Käytännössä tämä oli myös vanhan Hämeen Puhelimen loppu. Sinetti saatiin 16. marraskuuta 2018, kun Aina Groupin yhtiökokous päätti myydä loputkin AinaComista Telialle.

    Aina Group palaa mediayhtiöksi, jonka päätuote on Hämeen Sanomat.

    Paikallisen omistuksen haave

    Hämeen Puhelimen valtaajien eräs peruste oli säilyttää vuonna 1883 perustettu puhelinyhtiö paikallisessa omistuksessa ja hallinnassa. Suunnattu osakeanti Hämeen Sanomien suuromistajille aluksi vahvisti tätä päämäärää.

    Jo 2006 äänivallaltaan ylivoimaisesti suurin osakkeenomistaja oli kuitenkin helsinkiläinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia.

    Kun puhelinyhtiöiden osakkeet irrotettiin liittymästä, alkoi sijoittajia kiinnostaa myös puhelinyhtiöstä kommunikaatio- ja teknologiayhtiöksi laajentunut Aina Group.

    .

    AOP

    Vuonna 2014 äänimäärältään suurin osakkeenomistaja oli Eläke-Fennian osakkeet perinyt vakuutusyhtiö Elo, mutta Timo Rautasen helsinkiläinen lakiasiaintoimisto Asiakasturva Oy oli noussut jo toiseksi suurimmaksi vallanpitäjäksi.

    Puhelinosakkeiden omistuksiin keskittynyt Asiakasturva Oy on vain lisännyt omistustaan Aina Groupissa. Vuonna 2016 Asiakasturva oli äänimäärältään suurin osakkeenomistaja.

    Asiakasturva Oy on ostanut tänä vuonna vakuutusyhtiö Elon Aina-osakkeet ja omistaa äänivallasta jo viidenneksen. Kakkoseksi on noussut helsinkiläinen Finda Telecoms. Timo Rautanen on mukana myös Findan hallituksessa.

    Yhteensä kahdella helsinkiläisyhtiöllä Asiakasturvalla ja Findalla on yli neljännes osakkeista ja selvästi sitä suurempi äänivalta. Puhelinosakkeisiin keskittyneillä yhtiöillä on nyt hallussaan merkittävä osa lehtiyhtiöksi muuttuvaa Aina Groupia.

    Haave Hämeen Puhelimen paikallisesta omistuksesta loppui jo vuonna 2014, kun AinaCom myytiin helsinkiläiselle Soneralle.

    Nyt vaikuttaa siltä, että toive myös emokonserni Aina Groupin paikallisesta hallinnasta on murtunut, mutta eipä ole enää edes rippeitä Hämeen Puhelimestakaan.

    Viisi syytä, miksi juuri lasten influenssarokotus kannattaa – nyt myös alle 7-vuotiaat saavat ilmaisen rokotuksen

    Viisi syytä, miksi juuri lasten influenssarokotus kannattaa – nyt myös alle 7-vuotiaat saavat ilmaisen rokotuksen


    Tänä syksynä myös lapset saavat ilmaisen influenssarokotuksen. Kaikki kansallisessa ohjelmassa tällä kaudella käytettävät rokotteet sisältävät neljä virusta: kaksi A-virusta ja kaksi B-virusta. Kokosimme viisi syytä, miksi juuri lasten...

    Tänä syksynä myös lapset saavat ilmaisen influenssarokotuksen. Kaikki kansallisessa ohjelmassa tällä kaudella käytettävät rokotteet sisältävät neljä virusta: kaksi A-virusta ja kaksi B-virusta.

    Kokosimme viisi syytä, miksi juuri lasten rokottaminen influenssaa vastaan on tärkeää.

    1. Lapsi ei sairastu

    Lapsen rokottaminen influenssaa vastaan suojaa lasta itseään tautiin sairastumiselta. Pikkulapsille influenssa voi olla vakava koettelemus.

    – Voi tulla jälkitauteja ja useampana päivänä kuumetta ja kipuja. Ei sitä ole kiva sairastaa, sanoo terveydenhoitaja Lea Soittila Hämeenlinnan neuvolasta.

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokoteohjelman ylilääkäri Hanna Nohynek muistuttaa, että influenssan jälkitautina on varsin usein korvatulehdus, harvinaisemmin keuhkokuume. Toisinaan jälkitaudit voivat vaatia jopa sairaalahoitoa.

    – Harvoin lapsi kuolee influenssaan, mutta sekin on mahdollista, kirjoittaa Nohynek.

    2. Perhe ja läheiset pysyvät terveinä

    Hämeenlinnalainen kahden lapsen äiti Elina Ylèn on rokotuttanut päiväkoti-ikäisen Aurora-tyttärensä, joka sai neuvolassa rokotteen nenäsuihkeessa. Auroraa suihkeen ottaminen hiukan jännitti, mutta nenän kutitus meni nopeasti ohi neuvolan tädin antaman tarran myötä. Perheessä on otettu kausi-influenssarokote jo useana vuonna.

    – Haluamme tarjota lapselle suojan kuitenkin tällaista suhteellisen vakavaa tautia vastaan. Perheessämme on myös kuukauden ikäinen vauva, ja haluamme suojata myös vauvaa, kertoo Elina Ylèn.

    Lapset kantavat influenssavirusta nenänielussaan paljon pitempään kuin aikuiset. Siksi he toimivat tartunnan lähteenä omassa ympäristössään. Jos lapsi ei sairastu influenssaan, myös ympäristö eli sisarukset, vanhemmat ja isovanhemmat pysyvät terveempinä.

    3. Kaikki pysyvät terveempinä

    Muun muassa Iso-Britanniassa on tutkittu, että nimenomaan alle seitsenvuotiaiden rokottaminen on erityisen tehokas tapa vähentää influenssaa koko väestössä.

    – Lapset ovat se moottori, joka kierrättää virusta väestössä. Jos rokotuskattavuus on hyvä, silloin estetään myös rokottamattomien tautia. Se on se laumasuoja, sanoo erikoistutkija Heini Salo THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksiköstä.

    4. Terveydenhoitokulut vähenevät

    THL:n uusimmat laskelmat lasten influenssan aiheuttamista hoitokuluista perustuvat pitkään aikasarjaan ajalta ennen lasten rokottamista. Tiedot kuvaavat keskimääräistä influenssakautta. Tilastojen mukaan 20 prosenttia lapsista infektoituu ja puolet heistä saa oireisen taudin. Sairastuneita lapsia olisi siis 37 000.

    – Olemme arvioineet, että terveydenhoitokustannukset ovat noin viisi miljoonaa euroa influenssakaudessa, jos ei ketään tästä ikäryhmästä rokoteta, kertoo erikoistutkija Salo.

    Influessaan sairastuneiden lasten lukumäärä vaihtelee suuresti eri vuosina, joten laskelmissa hoitokuluista saattaa olla suuriakin eroja, kerrotaan THL:stä.

    5. Muutkin kustannukset vähenevät

    Kun lapsi sairastuu, usein toinen vanhemmista jää kotiin hoitamaan pientä potilasta. Lasten sairastaminen aiheuttaa suorien hoitokustannusten lisäksi myös muita kuluja, kuten vanhempien töistä poissaolon kustannukset.

    Erikoistutkija Salon mukaan lasten influenssan aiheuttamista yhteiskunnallisista kuluista on kuitenkin vaikea antaa yhtä lukua, sillä epidemiat vaihtelevat vuosittain.

    – Jos ei rokotettaisi ollenkaan, lasten influenssasta johtuvat vanhempien työstä poissaolon kustannukset olisivat vuosittain noin 10-15 miljoonaa euroa, kertoo Salo sähköpostitse.

    Hämeenlinnan ortodoksinen kirkko käyttökieltoon – syynä sisäilmaongelmat

    Hämeenlinnan ortodoksinen kirkko käyttökieltoon – syynä sisäilmaongelmat


    Tästä on kyseHämeenlinnan ortodoksinen kirkko on käyttökiellossaSyynä ovat sisäilmaongelmatSeurakuntaneuvosto kokoontuu vielä marraskuun aikana pohtimaan jatkotoimenpiteitäHämeenlinnan ortodoksinen seurakunta kertoo nettisivuillaan...

    Tästä on kyseHämeenlinnan ortodoksinen kirkko on käyttökiellossaSyynä ovat sisäilmaongelmatSeurakuntaneuvosto kokoontuu vielä marraskuun aikana pohtimaan jatkotoimenpiteitä

    Hämeenlinnan ortodoksinen seurakunta kertoo nettisivuillaan teettäneensä kirkossa kunto- ja sisäilmatutkimukset. Tulosten perusteella kirkkoherran toimen hoitaja, pastori Jonas Bergenstad on tehnyt päätöksen ortodoksisen kirkon käyttökiellosta.

    Seurakunta selvittää parhaillaan yhteistyössä sisäilma-asiantuntijoiden sekä työterveyshuollon kanssa kirkon korjaustöiden laajuutta. Bergenstad kertoo, että seurakuntaneuvoston on tarkoitus kokoontua ensi viikolla.

    Bergenstadin mukaan vaihtoehtona on korjata vanhat tilat tai hankkia uudet. Jatkotoimenpiteistä ilmoitetaan vuoden loppuun mennessä.

    Keskiviikkona 14. marraskuuta käyttökieltoon asetettu Hämeenlinnan ortodoksinen kirkko sijaitsee Erottajakadulla. Jumalanpalvelukset ja pyhät toimitukset on siirretty seurakuntakodille Matti Alangon kadulle.

    – Seurakuntakoti on ahdas tila, joten joudumme pohtimaan myös onko meidän vuokrattava isommat väliaikaistilat, Bergenstad sanoo.

    Kirkon kunto- ja sisäilmatutkimuksissa ilmeni mikrobivaurioita ja kohonneita mikrobipitoisuuksia muun muassa kellaritiloissa. Lisäksi kaikissa tutkituissa tiloissa havaittiin ulkoilmasta poikkeavaa, kosteusvaurioihin viittaavaa mikrobistoa.

    Hämeenlinnan ortodoksisen seurakunnan pääpyhäkkö on vihitty käyttöön vuonna 1962. Kirkko on pyhitetty pyhän Aleksanteri Nevskin ja pyhän Johannes Krysostomoksen muistolle.

    Keskussairaalan potilas puukotti sivullista uhria Hämeenlinnassa

    Keskussairaalan potilas puukotti sivullista uhria Hämeenlinnassa


    Tästä on kyseKeskussairaalan psykiatrinen potilas löi sivullista veitsellä viime maanantaina HämeenlinnassaPuukotus tapahtui potilaan ulkoilun aikanaUhri ei loukkaantunut hengenvaarallisestiKanta-Hämeen keskussairaalan psykiatrisella osastolla...

    Tästä on kyseKeskussairaalan psykiatrinen potilas löi sivullista veitsellä viime maanantaina HämeenlinnassaPuukotus tapahtui potilaan ulkoilun aikanaUhri ei loukkaantunut hengenvaarallisesti

    Kanta-Hämeen keskussairaalan psykiatrisella osastolla hoidossa ollut nuori miespotilas oli ulkoilemassa maanantaina illalla. Ulkoillessaan hän puukotti sivullista uhria. Uhri hakeutui keskussairaalan ensiapuun.

    Uhri sai oikean lapaluun tuntumaan sentin pituisen haavan, joka hoidettiin ensiavussa. Kanta-Hämeen keskussairaalan tiedotteen mukaan uhri on saanut kriisiapua.

    Puukotuksesta epäilty oli hakeutunut keskussairaalan psykiatriselle osastolle hoitoon vapaaehtoisesti kärsittyään harhaisuudesta. Miehelle oli aloitettu lääkehoito, ja hän sai aluksi liikkua ulkona vain valvotusti.

    Koska harhat olivat vähentyneet, potilaalla oli viime maanantaina ensimmäistä kertaa lupa liikkua ulkona vapaasti puolen tunnin ajan. Keskussairaalan mukaan mies oli käynyt läheisessä kaupassa, ottanut veitsen ja iskenyt satunnaista uhria.

    Mies on tällä hetkellä tarkkailussa ja eristyksessä Kanta-Hämeen keskussairaalan psykiatrisella osastolla. Hämeen poliisi tutkii tapausta.

    "Kyseessä on harvinainen tapaus"

    Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri Hanna Kuusisto sanoo, että kyseessä on harvinainen tapaus.

    – Olen ollut tässä sairaalassa nyt kahdeksan vuotta ja sitä ennen toistakymmentä vuotta Taysissa, enkä muista siltäkään ajalta, että näin olisi käynyt. Tämä on äärimmäisen harvinainen tilanne.

    Kuusisto arvioi, että tapahtuma vaikuttaa psykiatrisen osaston käytäntöihin. Asiasta aiotaan käydä pitkään keskusteluja. Esimerkiksi ohjeistusta keskussairaalassa on jo pohdittu.

    – Ihan kaikkia mahdollisia asioita vartenhan ei voi olla valmiita ohjeistuksia. Eihän kukaan voi uskoa, että tällainen pääsisi käymään. Jonkinlaisia yleisohjeita voidaan tietysti antaa, ja ohjeita miten asiat etenevät tapahtuman jälkeen.

    Psykiatrisen osaston potilas oli lyönyt naista veitsellä sairaalan läheisyydessä sijaitsevassa kaupassa. Hämeen poliisin mukaan mies oli liikkunut veitsen kanssa muuallakin kaupassa uhkaavasti. Kukaan muu ei kuitenkaan loukkaantunut. Sivullinen oli estänyt teon jatkumisen, ja poliisi otti tekijän kiinni tapahtumapaikalta.

    Poliisi tutkii tapausta tapon yrityksenä ja laittomana uhkauksena.

    Hallintoylilääkäri Hanna Kuusisto vakuuttaa, että keskussairaalaan uskaltaa tulla jatkossakin. Jos sairaalan alueella tapaa epäilyttävästi käyttäytyviä henkilöitä, silloin voi aina ottaa yhteyttä henkilökuntaan, Kuusisto huomauttaa.

    Lisätty juttuun hallintoylilääkärin kommentit ja poliisin tiedotteen tiedot 14.11.2018 klo 14:47.

    Harva äänestää seurakuntavaaleissa, vaikka kannattaisi: luottamushenkilöt päättävät kirkollisverorahojesi käytöstä

    Harva äänestää seurakuntavaaleissa, vaikka kannattaisi: luottamushenkilöt päättävät kirkollisverorahojesi käytöstä


    Annina, Aino ja Elle Alutoin asettautuvat tottuneesti Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan perhetuvan leikkimatolle. Perhetuvassa käyminen kuuluu kiinteästi heidän viikkorytmiinsä. – Nämä perhetuvat ja pikkutaaperokerhot ovat tosi oivallinen juttu....

    Annina, Aino ja Elle Alutoin asettautuvat tottuneesti Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan perhetuvan leikkimatolle. Perhetuvassa käyminen kuuluu kiinteästi heidän viikkorytmiinsä.

    – Nämä perhetuvat ja pikkutaaperokerhot ovat tosi oivallinen juttu. Aino leikkii ja Elle touhuilee. Minä juttelen muiden äitien kanssa ja sitten syödään vähän välipalaa. Sellaista ihan mukavaa ajanvietettä, selittää Annina Alutoin perhetuvan tapahtumia.

    Ensi sunnuntain seurakuntavaaleissa valitaan kirkon luottamushenkilöt. He päättävät jatkossa juuri siitä, miten paljon rahaa käytetään esimerkiksi lasten kerhoihin ja perheiden palveluihin. Tällä hetkellä lähes kolmannes eli 29 prosenttia kirkollisveroista kuluu lapsi- ja nuorisotyöhön.

    On ihan huippua, että panostetaan lapsiin ja nuoriin. Katri Lartama

    Kirkon viestinnän kyselyn mukaan seurakuntalaiset toivovat, että lasten ja nuorten lisäksi kirkon on aiheellista käyttää verovaroja myös vanhuksille sekä muille avuntarvitsijoille.

    Myös Poltinahon seurakuntatalon perhetupalaiset arvostavat satsausta lapsiin.

    – On ihan huippua, että panostetaan lapsiin ja nuoriin. Tässä tuetaan kuitenkin myös vanhemmuutta. Ennaltaehkäisevällä työllä eli lapsiin ja nuoriin panostamisella satsataan tulevaisuuteen, kiittelee Katri Lartama sylissään reilun vuoden ikäinen Topias Hongisto.

    Vanhemmat ikäryhmät ovat edelleen innokkaimpia äänestäjiä

    Kiinnostus seurakuntavaaleihin on varsin laimeaa. Lähes neljä miljoonaa suomalaista kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kuitenkin neljän vuoden takaisissa seurakuntavaaleissa äänestysprosentti oli vain 15,5.

    Seurakuntavaaleissa äänestysoikeus on 16 vuotta täyttäneillä kirkon jäsenillä. Viime vaaleissa äänestäminen ei nuorisoa innostanut, sillä vain 10 prosenttia 16–17-vuotiaista tytöistä kävi seurakuntavaaleissa vaaliuurnilla. Samanikäisistä pojista seurakuntavaaleissa äänesti 7,8 prosenttia.

    Hämeenlinnan kirkko.Hannu Harhama / Yle

    Tarkkaa tietoa seurakuntavaaleissa äänestäneiden ikäjakaumista ei ole käytettävissä, koska vain 16–17-vuotiaiden osuus tilastoidaan. Tutkija Veli-Matti Salmisen mukaan Kirkon tutkimuskeskuksen kyselytutkimukset osoittavat kuitenkin, että vanhemmat ikäryhmät ovat seurakuntavaalien innokkaimpia äänestäjiä.

    Tänä vuonna 400 seurakuntaan valitaan yhteensä noin 9 000 luottamushenkilöä.

    Ensimmäistä kertaa seurakuntavaaliuurnille

    Kirkon viestinnän tekemän haastattelututkimuksen mukaan suurimmissa kaupunkiseurakunnissa, kuten Hämeenlinnassa, kirkko koetaan kaukaiseksi ja vieraaksi.

    Hämeenlinnalaiset perhetupalaisetkin epäilevät vähäisen mielenkiinnon vaaleja kohtaan johtuvan siitä, että kirkon toimintaa ei tunneta tarpeeksi.

    – Ehkä vaaleja ei pidetä tärkeänä, koska kaikki eivät käytä näitä seurakunnan palveluita. He eivät koe vaalejakaan tärkeiksi, arvelee Nooa ja Aava Kuuraan äiti Kaisa Hämäläinen.

    Toivottavasti ne ihmiset, ketkä siellä sitten on päättämässä asioista, päättäisivät viisaasti. Auni Järvinen

    Moni perhetupalainen myönsi ensimmäistä kertaa aidosti harkitsevansa seurakuntavaaleissa äänestämistä.

    – Tänä vuonna olen ensimmäistä kertaa koko elämäni aikana ajatellut äänestää seurakuntavaaleissa. Siitä syystä, että ensimmäistä kertaa olen käyttänyt seurakunnan palveluita ja nämä asiat ovat tulleet ajankohtaisiksi, myöntää Annina Alutoin.

    – Olen kyllä kovasti miettinyt, mutta en ole äänestänyt vielä. Saa nähdä äänestänkö, miettii Hämäläinen ääneen.

    Iiris-tyttöä sylissään pitävä Auni Järvinen aikoo äänestää. Järvinen kokee, että äänestämällä hän voi vaikuttaa itselleen tärkeiden palveluiden jatkumiseen.

    – Kun kerran on mahdollisuus vaikuttaa, niin täytyy käyttää se mahdollisuus hyväksi. Toivottavasti ne ihmiset, ketkä siellä sitten ovat päättämässä asioista, päättäisivät viisaasti, että tällaiset palvelut jatkuisivat, toivoo Järvinen.

    Vaalit pimennossa

    Nykyään kirkko markkinoi vaaleja entistä voimakkaammin myös sosiaalisessa mediassa. Kampanjapäällikkö Hanna Piira Kirkon viestinnästä kertoo, että tänä vuonna vaalien markkinoinnissa erityisenä kohderyhmänä ovat 30–55-vuotiaat, kirkosta etäällä olevat, mutta myönteisesti kirkkoon suhtautuvat kirkon jäsenet.

    Hupaisa esimerkki on Facebookissa leviävä kissavideomeemi, jolla väkeä houkutellaan äänestämään. Videossa kissanpentu leikkii hellyttävästi nurmikolla. Tekstissä myönnetään, että nyt aiotaan "epätoivoisesti vedota velvollisuudentuntoosi".

    Perhetupalaisten mielestä seurakuntavaalit jäävät kaikesta huolimatta pimentoon.

    – Kun lehtiä lukee ja uutisia katsoo, olen vaalit huomannut, mutta eihän niistä niin paljon puhuta. Eikä niistä ole mediassakaan juttuja niin paljon kuin muista vaaleista. Voisi niistäkin vielä enemmän tiedottaa ja kirjoittaa, pohtii Kaisa Hämäläinen.

    Seurakuntavaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 18. marraskuuta.

    IS: Näyttelijä Aku Hirviniemelle syyte kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta

    IS: Näyttelijä Aku Hirviniemelle syyte kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta


    Kotimaisista elokuvista, televisiosta ja teatterista tuttu näyttelijä Aku Hirviniemi, 34, on saanut syytteen kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta, kertoo Ilta-Sanomat. Epäillyt tapaukset olisivat sattuneet kesäkuun viimeisenä päivänä tänä...

    Kotimaisista elokuvista, televisiosta ja teatterista tuttu näyttelijä Aku Hirviniemi, 34, on saanut syytteen kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta, kertoo Ilta-Sanomat.

    Epäillyt tapaukset olisivat sattuneet kesäkuun viimeisenä päivänä tänä vuonna. Hirviniemi kiistää syytökset Facebook-päivityksessään.

    Hirviniemi tuli suurelle yleisölle tutuksi Putous-tv-sarjasta (MTV3). Hän näytteli Hietasta Aku Louhimiehen yli miljoona katsojaa saaneessa Tuntematon sotilas -elokuvassa (2017).

    Hirviniemeä koskeva syyte kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta on laitettu vireille Hyvinkään käräjäoikeudessa.

    Näin taksiuudistus karsii maaseututakseja – Sami Uotilan suvun 70 vuoden taksiura päättyi:

    Näin taksiuudistus karsii maaseututakseja – Sami Uotilan suvun 70 vuoden taksiura päättyi: "Kyllä se koville ottaa"


    Taksit ovat toden teolla siirtyneet markkinatalouteen. Haja-asutusalueilla taksien määrä hiipuu hiljalleen, mutta kaupungeissa kasvu on rajua. Kun koko maassa taksiliikennelupia oli ennen uudistusta noin 9 500, nyt määrä on noussut noin 12...

    Taksit ovat toden teolla siirtyneet markkinatalouteen. Haja-asutusalueilla taksien määrä hiipuu hiljalleen, mutta kaupungeissa kasvu on rajua. Kun koko maassa taksiliikennelupia oli ennen uudistusta noin 9 500, nyt määrä on noussut noin 12 000:een.

    Kanta-Hämeessä, noin 8 000 asukkaan Lopella kehitys näkyy selvästi. Lopen Taksiautoilijat ry:n puheenjohtaja Sami Uotila on myynyt taksiautonsa ja siirtänyt taksikyltit varastoon.

    – Tällä ei ole enää oikein edellytyksiä tämän uuden taksiuudistuksen myötä. Niin minä kuin moni muukin täältä lopetti, toiminta meni kannattamattomaksi.

    Taksiluvan voi saada nykyään helposti, jos mieli muuttuukin, mutta Uotila ei näe enää paluuta taksin rattiin.

    – Kyllä se koville ottaa, kun on ajanut 24 vuotta ja suvussa on ollut auto yli 70 vuotta ja nyt se loppuu. On siinä vähän tunteetkin pelissä.

    Uotilan mielestä taksiuudistuksessa ei otettu yksittäisiä pienyrittäjiä huomioon. Kela oli monelle suurin työllistäjä.

    – Tekninen puoli meni sellaiseksi että ajoja ei riitä kaikille. Niin Lopella kuin monessa muussakin paikassa pienyrittäjät pikku hiljaa häviävät täältä ja suuremmat tulevat, Uotila arvioi.

    Taksien määrä kasvanut rajusti kaupungeissa

    Taksiliikenneluvat myöntää nykyään Trafi. Pelkästään pääkaupunkiseudulla lupien määrä on kasvanut kesäkuun viimeisen päivän tilanteeseen verrattuna jälkeen lähes 1 300:lla. Johtavan asiantuntijan Pasi Hautalahden kokoamasta tilastosta selviää, että lupia on myönnetty rutkasti juuri kaupunkeihin.

    – Ja Pohjois-Suomeen myös, siellä aika monet matkailuyritykset ovat hakeneet taksiliikennelupia. Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat prosentuaalisesti suurin lisäyksen kohde. Tämä menee markkinatalouden lakien mukaan: missä asiakkaita eniten on, sinne yrityksiäkin syntyy.

    Tilaston paikkakunnat eivät ole taksin asemapaikkoja. Tilastossa on yksityisen hakijan väestörekisteriin merkitty kotikunta tai yrityksen rekisteröintikunta. Esimerkiksi Helsinkiin rekisteröitynyt yritys ei siis välttämättä liikennöi vain Helsingissä, koska taksilupa on nykyään valtakunnallinen. Aiemmin taksit olivat sidottuja asemapaikkaansa.

    Kunnat, joissa taksilupien kappalemäärä on kasvanut eniten 1.7.2018 taksiuudistuksen jälkeen (lähde: Trafi)

    Maaseudulla määrät laskevat

    Kesäkuun lopulta asti liikennöitsijöiden lopettamisilmoituksia on tullut Trafille tasaiseen tahtiin, ja niistä aika moni osuu pienemmille paikkakunnille. Taksilupien määrä on vähentynyt Trafin tilastotietojen mukaan 15 kunnassa: Isokyrö, Juuka, Kuortane, Lapinjärvi, Loppi, Luumäki, Oripää, Orivesi, Outokumpu, Pyhtää, Pyhäjärvi, Sysmä, Taipalsaari, Teuva ja Virolahti.

    Useimmissa kunnissa muutos on tässä vaiheessa vielä melko pieni: kolmessa kunnassa lupien määrä on vähentynyt kolmella ja muissa tätä vähemmän.

    Heinä-lokakuun välisenä aikana taksiliikennelupia on peruutettu yhteensä 162, mutta todellinen lopettaneiden määrä on suurempi, arviolta noin 360. Lopettamisten osalta tilastotiedot ovat jälkijunassa, kertoo johtava asiantuntija Pasi Hautalahti Trafista.

    – Kun autoilija lopettaa, hän ilmoittaa käytännössä kaupparekisteriin ja verohallinnolle tiedon asiasta. Harva muistaa ilmoittaa Trafiin. Autoilijan pitäisi myös muistaa ilmoittaa meille tieto siitä, jotta poistamme liikenneluvan rekisteristä. Toivoisinkin, että näitä tietoja toimitettaisiin meille.

    Hautalahti on selvittänyt toimialan tilannetta yhteistyössä Verohallinnon kanssa. Yli 200 yrityksen elinkeinotoiminta oli kaupparekisterissä merkitty lakanneeksi. Suuri osa oli yksityisiä elinkeinonharjoittajia. Trafi ei voi peruuttaa lupaa ilman luvanhaltijan pyyntöä.

    – Marraskuun aikana lähden pyytämään näitä lopettamisilmoituksia, että saataisiin rekisteri ajan tasalle loppuvuoden aikana.

    Antti Hämäläinen / Yle

    Päivi Mustonen ajoi Lopella taksia 16 vuotta, joista 12 vuotta yrittäjänä. Hän toimii Lopen Taksiautoilijat ry:n sihteerinä, ainakin vielä hetken.

    – Kuusi tai seitsemän on lopettanut, kolme tai neljä autoilijaa on enää jäljellä. Tarkoitus on lähiaikoina pitää kokous ja lopettaa yhdistys, joka on toiminut Lopella 54 vuotta. Ei tässä tulevaisuutta ole, jos siihen jää kaksi ihmistä.

    Sami Uotila katsoo, että taksien väheneminen haittaa maaseudun asukkaiden elämää.

    – Olen kuullut monilta asiakkailta, että autoa ei enää saa, asioita on jäänyt hoitamatta, pankkireissut ja kaupat. Asiakkaiden kannalta tämä on ikävää, heidän takiaan tässä on ajettu nämä vuodet.

    Ulkomaiset välittäjät tulevat Suomeen

    Venäläinen hakukoneyhtiö Yandex on tuorein tulokas Suomen taksivälitysmarkkinoille. Yhtiön taksisovelluksella saa kyytejä toistaiseksi vain Helsingissä. Muita Suomessa toimivia, mutta ulkomailla kotipaikkaansa pitäviä välityspalveluja ovat Uber ja virolainen Taxify. Välityspalvelun toimittajan ei tarvitse rekisteröityä mihinkään kuntaan. Pasi Hautalahti Trafista ei näe, että ulkomaiset toimijat kiinnostuisivat isommin haja-asutusalueista.

    – Saa nähdä, missä vaiheessa tulee markkinan kyllästymistilanne eteen, että alkaa olla enemmän palveluja tarjolla kuin kysyntää. Suomihan ei ole asiakaspotentiaaliltaan mikään mahdottoman iso. Kolme toimijaa ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle ja muu Suomi on jäänyt vähemmälle huomiolle.

    Lopen taksiasemalla on nyt hiljaista.Timo Leponiemi / Yle

    Pitääkö pelätä alan kartellisoitumista muutamalle isolle toimijalle, jos pienet yksityiset yrittäjät hinnoitellaan ulos markkinoilta? Hautalahden mukaan tätä on vielä vaikea arvioida.

    – Semmoinen paha optiohan siinä on, että näin voi olla. Alalle tulevat käyttävät paljon rahaa markkinointiin ja hieman poljetaan hintoja alkuun ja kun pienemmät toimijat on hinnoiteltu pois alalta, tulevatkin toiset säännöt.

    Hautalahden mukaan suomalaisen taksijärjestelmän vahvuus on kuitenkin ollut aina siinä, että yrittäjiä on paljon. Ennen lakiuudistusta itsenäisiä taksiyrittäjiä oli 7 300, nyt määrä on jo yli 10 000. Määrä tuskin putoaa ihan äkkiä. Hautalahti arvioi, että viiden vuoden päästä yrityksiä voisi olla noin 9 000–9 500.

    – Verkosto on laaja. Se ei ole ihan helppo kartellisoida noin vaan. Markkinat määräävät hintatason ja autoilija laskee viivan alle jäävän summan. Jos toteaa ettei kilpailuun pysty, niin ei siinä vaihtoehtoja juuri ole. En olisi vielä ihan toivoton tässä asiassa kuitenkaan.

    Lasten luota lähtemisen hetket olivat vaikeita Olli-Pekka Heinoselle:

    Lasten luota lähtemisen hetket olivat vaikeita Olli-Pekka Heinoselle: "Lapset sanoivat ruokapöydässä, että otetaan tuo isän tuoli pois tieltä"


    Jos Hämeenlinnassa asuva opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen kutsuttaisiin tavallisen hämeenlinnalaisen alakoulun vanhempainiltaan, hän kannustaisi puheenvuorossaan äitejä ja isiä ensisijaisesti olemaan kiinnostuneita lapsensa...

    Jos Hämeenlinnassa asuva opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen kutsuttaisiin tavallisen hämeenlinnalaisen alakoulun vanhempainiltaan, hän kannustaisi puheenvuorossaan äitejä ja isiä ensisijaisesti olemaan kiinnostuneita lapsensa koulunkäynnistä.

    Heinonen korostaa, että vanhempien ei tarvitse osata tehdä lapsen koulutehtäviä tai ryhtyä kotiopettajaksi. Kiinnostus riittää.

    – Että syntyisi tunne siitä, että sekä vanhemmat että opettajat ovat samalla puolella tukemassa oppilaan koulunkäyntiä. Se on tosi arvokasta, miettii Heinonen.

    Nyt he ovat sitten kaikki lentäneet pois kotoa. Olli-Pekka Heinonen

    Heinonen itse on kolmen, jo aikuisen lapsen isä.

    – Viimeinenkin muutti nyt runsas kuukausi sitten Helsinkiin opiskelujen perässä. Nyt he ovat sitten kaikki lentäneet pois kotoa.

    Uraisän vaikeat sunnuntai-illat

    Lasten ollessa pieniä Olli-Pekka Heinonen teki töitä politiikassa sekä Ylen johtajistossa. Töihin Helsinkiin piti lähteä sunnuntai-iltana tai maanantaina aamulla. Kotiin pääsi palaamaan vasta perjantaina.

    – Kyllä ne sunnuntai-illat tai maanantaiaamut, kyllä ne tosi vaikeita oli. Lapset sanoivat ruokapöydässä maanantaina, että otetaan tuo isän tuoli pois tieltä. Kyllä se aika tiukka paikka oli, kertoo Heinonen ja rykäisee kurkkuaan.

    Raastavuus oli tosi vahvaa. Olli-Pekka Heinonen

    Tunne siitä, että on alituisesti väärässä paikassa, on tavallinen pienten lasten vanhemmille. Heinonen tunnistaa ruuhkavuosiaan elävien huonon omantunnon.

    – En varmaan käsitellyt sitä mitenkään hyvin itseni kanssa, että olisin ollut sinut sen tilanteen kanssa. Raastavuus oli tosi vahvaa. Toisaalta, sitten, kun oli kotona, olin tosi paljon lasten kanssa. Ne olivat hienoja hetkiä.

    Uteliaisuus houkuttelee oppimaan

    Olli-Pekka Heinonen kuvaa itseään Twitter-profiilissaan uteliaaksi, mieleltään avoimeksi. Heinosen mukaan tietämistä mielenkiintoisempaa on ymmärtää se, että ei tiedä.

    Kolmen lapsen isä on tarkkaillut läheltä nyt jo aikuisten lastensa uteliaisuutta ja tietää, että lasten uteliaisuus on hyvin yksilöllistä. On lapsia, jotka tulevat aikuisen luo uteliaana koura täynnä kastematoja – ja lapsia, jotka ovat valmiita kuulemaan iltasatuna 500-sivuista, informaatioyhteiskunnan toimintaa selittävää opusta.

    – Uteliaisuus on eri lapsilla hyvin erilaista. Toisilla se on tietämisen uteliaisuutta, toisilla tekemisen uteliaisuutta, sanoo Heinonen.

    Oppiminen lähtee siitä, että syntyy usko siihen, että minä kykenen. Olli-Pekka Heinonen

    Heinonen ihastelee lasten mielikuvitusmaailmaa, joka houkuttelee oppimaan uutta.

    – Lapsissa tietysti tunnistaa piirteitä, jotka ovat samoja kuin itsessä, mutta sitten tunnistaa piirteitä, jotka ovat ihan erilaisia kuin omat luonteenpiirteet. Kysymys siitä, miten lapsi oppii, on äärimmäisen kiehtova asia, miettii Heinonen.

    Heinonen kannustaa havainnoimaan itsessään ja toisissa ihmisissä nimenomaan hyviä asioita. Tunnistamaan ensisijaisesti kyvyt, ei niinkään kyvyttömyyksiä. Omien taitojen tunnistaminen vaikuttaa oppimiseen.

    – Sen tyyppinen ajattelutapa oman itsetunnon ja luottamuksen rakentamisessa ja sisäisen motivaation synnyttämisessä on kaikkein tärkeintä. Loppujen lopuksi oppimaan ei voi kukaan toinen käskeä. Kyllä oppiminen lähtee siitä, että syntyy usko siihen, että minä kykenen.

    Opetussuunnitelma määrittelee oppimisen tavoitteet

    Olli-Pekka Heinonen aloitti työnsä Opetushallituksen pääjohtajana muutama kuukausi sen jälkeen, kun perusopetuksen uudet opetussuunnitelmat (OPS) oli otettu käyttöön. Uusi OPS on kerännyt sekä ihastuneita että huolestuneita kommentteja.

    Oppilaita kannustetaan aktiiviseen tiedon ja taitojen etsimiseen. Opettajien rooli on aikaisempaa enemmän ohjaava. Nyt kouluihin on tuotu seinättömiä tiloja, pulpetittomia luokkia ja myös aikaisempaa suurempia opetusryhmiä, joissa kaksi tai useampia opettajia toimii yhdessä.

    Koululla on velvollisuus taata opetuksen vaatima turvallinen ja laadukas oppimisympäristö. Olli-Pekka Heinonen

    Julkisuuteen on noussut huoli suurten oppilasryhmien työrauhasta. Joutuvatko koululaiset nykyään opiskelemaan jatkuvassa hälyssä?

    – Koululla on velvollisuus taata opetuksen vaatima turvallinen ja laadukas oppimisympäristö. Se on laissa hyvin selkeästi määritelty asia, toteaa Heinonen yksiselitteisesti.

    Heinonen kiistää, että uudessa opetussuunnitelmassa olisi kyse säästöistä. Kunnat ja valtio määrittelevät sen, miten paljon rahaa koulutukseen käytetään.

    – Opetussuunnitelman perusteet sanoo, mitkä ovat ne oppimisen tavoitteet, mitkä tulisi jokaisessa koulussa saavuttaa. Autonomia opettajilla ja kouluilla ja koulutuksen järjestäjillä on sitä, että miten siihen päästään, selittää Heinonen.

    Pahoinvoivia lapsia yhä enemmän

    Entä sitten, jos seitsemänkymmenen oppilaan ryhmässä muutama oppilas vaatii kokonaan yhden tai useamman aikuisen huomion, jolloin yhdelle opettajalle jää ylisuuri ryhmä? Heinonen myöntää huolensa siitä, että yhteiskunnassa on pahoinvoivia lapsia yhä enemmän.

    – Jokainen lapsi ansaitsee erityistä tukea. Mutta sitten tullaan siihen kysymykseen, että onko opettajalla tosiasiassa mahdollisuus nykyisessä tilanteessa luokassa toteuttaa se?

    Aika ajoin vanhemmat nostavat esiin huolen isossa ryhmässä opiskelevista hiljaisista oppilaista. Miten käy pienten koululaisten, jotka eivät pidä itsestään meteliä? Heinonen ymmärtää huolen, mutta luottaa suomalaisten opettajien ammattitaitoon nähdä luokan oppilaat yksilöinä.

    – Väitän, että meidän opettajamme ovat sillä tavalla valveutuneita, että kukaan ei jää semmoisessa ryhmässä piiloon. Uskon erittäin vahvasti siihen suomalaiseen opettajakoulutukseen, joka antaa pedagogiset valmiudet nähdä lapset, sanoo Heinonen.

    Yksi päivä, jolloin saa kokea ylpeyttä, että saa olla isä

    Heinonen muistelee lapsuutensa isänpäivän aamuja. Lukuisten muiden suomalaisperheiden tavoin vasta herännyttä isää mentiin tohinalla onnittelemaan ja tunnelma oli lämmin.

    – Halaus ajamattomaan parransänkeen on se ensimmäinen muistikuva. Kaikki olivat keittiössä aamuvarhain tekemässä aamupalaa ja sitten se vietiin sänkyyn, kertoo Heinonen hymyillen.

    Halaus ajamattomaan parransänkeen on se ensimmäinen muistikuva. Olli-Pekka Heinonen

    Isänpäivän viettäminen on ollut tärkeää sittemmin myös omien lasten kanssa.

    – On yksi päivä vuodesta, jolloin saa itse kokea sitä ylpeyttä, että saa olla isä. Se on hieno juttu, toteaa Heinonen.

    Työtapaturma vei Markku Hirvelältä jalat – nyt hän pelaa maajoukkueessa kelkkajääkiekkoa: ”Pystymme heittämään vähän ronskimpaa huumoria”

    Työtapaturma vei Markku Hirvelältä jalat – nyt hän pelaa maajoukkueessa kelkkajääkiekkoa: ”Pystymme heittämään vähän ronskimpaa huumoria”


    Tästä on kyseKelkkajääkiekon suosio lisääntyy Suomessa ja maailmalla.Marginaalilajin maajoukkueelle on hankala löytää sponsoreita.Suomen maajoukkueen varakapteeni löysi lajin menetettyään jalkansa työtapaturmassa.Riihimäkeläisen Markku...

    Tästä on kyseKelkkajääkiekon suosio lisääntyy Suomessa ja maailmalla.Marginaalilajin maajoukkueelle on hankala löytää sponsoreita.Suomen maajoukkueen varakapteeni löysi lajin menetettyään jalkansa työtapaturmassa.

    Riihimäkeläisen Markku Hirvelän, 51, elämä muuttui tyystin vuonna 2007. Puutavaran siirtolaite ruhjoi miehen pahoin. Työtapaturman seurauksena Hirvelän molemmat jalat amputoitiin polvien yläpuolelta.

    Pari vuotta myöhemmin Hirvelä liukui ensi kertaa jäälle kelkalla. Kurvailu apuvälinemessujen kokeilujäällä tuntui hyvältä, ja kelkkajääkiekosta tuli henkireikä muulle jaksamiselle.

    Nyt mies on Suomen maajoukkueen varakapteeni, jolle joukkuekaverit ovat samalla vertaistukiryhmä.

    – Pystymme heittämään vähän ronskimpaa huumoria. Jalkoja sahailemme mielellämme, Hirvelä hymyilee.

    Keskivartalolihakset ovat kehittyneet. Markku Hirvelä

    Hirvelä kertoo saaneensa itsensä melko nopeasti kasaan onnettomuuden jälkeen. Hän kertoo palanneensa sähkö- ja automaatiopäällikön työhönsä vain 1,5 kuukautta tapaturman jälkeen.

    – Ennen onnettomuutta olin paljon työmatkoilla. Sitten jäin vain konttorihommiin. Työnantaja on ollut minulle tuki ja turva, kun sain jatkaa töitä.

    Miehen piti kuitenkin opetella kävelemään uudelleen tuplareisiproteesien ja kainalosauvojen avulla. Kelkkakiekosta on ollut apua.

    – Keskivartalolihakset ovat kehittyneet. Tuplaproteeseilla kävely vaatii niitä hienomotoriikan hallintaan, että pysyn pystyssä. Laji auttaa jatkamaan normaalia ihmiselämää.

    Suomen pelaajat tuulettavat kuudetta maaliaan Australiaa vastaan kelkkajääkiekon C-sarjan MM-kisoissa Vierumäellä.Lauri Rautavuori / YleNuoret eivät pysy perässä

    Markku Hirvelä treenaa ankarasti. Jäälle mies liukuu kerran viikossa. Salilla tai käsipyöräillessä kuluu viisi iltaa viikossa.

    Varakapteenin mukaan tässä lajissa ikä ja kokemus ovat valtteja. Suomen joukkueen keski-ikä on noin 35 vuotta, joten Hirvelä on jo konkari.

    – Nuorilla on aina tekemistä pysyä perässä. He joutuvat treenaamaan vielä paljon, että pääsevät meikäläisen ohi.

    Hirvelä oli onnettomuutensa aikaan nelikymppinen. Alun järkytyksen jälkeen hän kertoo sopetuneensa vallitsevaan tilaan nopeasti.

    – Siinä vaiheessa oli jo suurimmat juoksut juostu, mies tokaisee.

    Yhtä asiaa ajasta ennen tapaturmaa mies ikävöi yli muiden: remonttihommia.

    – Kaipaan talon huoltoa ja korjaamista. Jalkoja kuitenkin tarvitsee tavaroiden liikutteluun ja muuhun. Esimerkiksi lamppuja en pysty vaihtamaan.

    ”Sponsoreiden löytäminen on vaikeaa”

    Suomessa on pelattu kelkkajääkiekkoa eli parajääkiekkoa kymmenisen vuotta. Aktiivisia pelaajia on arviolta 50–60. Oulu, Turku, Jyväskylä, Helsinki ja Riihimäki ovat aktiivisia kelkkakiekkokaupunkeja.

    Myös seurat ovat tärkeässä roolissa lajitoiminnan aktiivisuudessa. Esimerkiksi Riihimäen Kiekko-Nikkarit tarjoaa seuramaksua vastaan kaukalovuoroja pelaajille. Suuri osa maajoukkuepelaajista onkin Nikkareiden riveissä.

    – Jäämaksut ovat Helsingissä niin isot, ettei niihin ollut pienellä porukalla varaa. Seuramaksu on halvempi hallita, Markku Hirvelä kertoo.

    Rampit mahdollistavat pelaajien liikkumisen vaihtoaition ja jään välillä. Suomessa on tiettävästi vain yksi kaukalo, jonka aitiot on rakennettu varta vasten kelkkakiekkoon sopiviksi.Lauri Rautavuori / Yle

    Marginaalilajissa rahavirratkin ovat pieniä. Suomen maajoukkueen budjetti on 50 000 euron luokkaa, ja laji maksaa pelaajille. Varakapteeni Hirvelä arvioi, että hän upottaa lajiin noin 1 500 euroa vuodessa.

    – Jääajan lisäksi maksan tällä hetkellä itse kelkat ja omat varusteet.

    Suomi isännöi tällä viikolla kelkkajääkiekon C-sarjan MM-kisoja Vierumäellä. Kotikisoissa Suomen kiekkoilijoilla ei ollut matkakuluja lukuun ottamatta omavastuuosuutta.

    Paraurheilijoiden omavastuuosuudet nousivat otsikoihin Berliinin parayleisurheilun EM-kisoissa. Kisojen aikana ilmeni, että mitaleitta jääneet urheilijat joutuvat pulittamaan reissusta 900 euroa.

    Sponsoreiden löytäminen on vaikeaa vammaisurheilussa, etenkin joukkuelajeissa, myöntää lajipäällikkö Petri Räbinä Suomen vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:stä.

    – Suhteet ja tietämys auttavat siinä, mutta kyllä sponsoreiden löytäminen on vaikeaa. Joukkueurheilussa se on vielä vaikeampaa.

    Petri RäbinäLauri Rautavuori / YleKiina vei, muut vikisivät

    C-sarjan maailmanmestaruus ja samalla nousu B-sarjaan ratkesi Heinolassa Vierumäellä tällä viikolla. Suomen kanssa mittelivät eksoottiset kiekkomaat Australia ja Kiina, jotka olivat lajin arvokisaensikertalaisia.

    Kiinan joukkue on ollut kasassa vasta alle kaksi vuotta, mutta harjoittelun taso on ollut kova. Kiinan kelkkailijat jyräsivät Australian peräti 40–0 ja voittivat koko turnauksen. Suomi jäi toiseksi.

    Kiinalaisten hurjan kunnon taustalla lienee panostus vuoden 2022 talviolympialaisiin Pekingissä.

    Petri Räbinä uskoo, että yksi oleellinen asia suomalaisen kelkkakiekon kehittymisessä on kansainvälistyminen.

    – Olemme leireilleet ruotsalaisten kanssa yhdessä tänä vuonna, ja varmaan ensi vuonnakin. Nuorten kanssa olemme aloittaneet Venäjä-yhteistyön.

    Suomi voitti Australian viiden maalin turvin, Kiina neljänkymmenen.Lauri Rautavuori / Yle

    Räbinän mielestä lajissa on menty rutkasti eteenpäin viimeisen 2–3 vuoden aikana.

    – Tekemiseen on tullut suunnitelmallisuutta. Uusia ja nuoria pelaajia on saatu mukaan. Tämä on tulevaisuuden laji.

    Naisen kiukku kipinöi voimaa ja antaa energiaa:

    Naisen kiukku kipinöi voimaa ja antaa energiaa: "Jos kasvatamme tytöistä liian kilttejä, kasvatamme heistä voimattomia"


    Kuljet kadulla pienen lapsen kanssa, kun äkkiarvaamatta hän irrottaa otteensa ja lähtee juoksemaan. Saat hänestä otteen juuri ennenkuin auto suhahtaa ohi. Saat hirveän raivokohtauksen ja alat huutaa lapselle, kuinka typerästi hän juuri teki. –...

    Kuljet kadulla pienen lapsen kanssa, kun äkkiarvaamatta hän irrottaa otteensa ja lähtee juoksemaan. Saat hänestä otteen juuri ennenkuin auto suhahtaa ohi. Saat hirveän raivokohtauksen ja alat huutaa lapselle, kuinka typerästi hän juuri teki.

    – Aggressio on sekä tunnetta että toimintaa. Suuttuminen on reaktio, joka on tarkoitettu suojaamaan kauhun tunnetta lapsen menettämisestä. Lapsi näkee vain päällimmäiseen tunteen, joka on raivoaminen ja syyttely, kuvaa teologian tohtori, perhepsykoterapeutti Heli Pruuki Janakkalasta.

    Kirjassa Vihainen nainen. Hyvä, paha aggressio Pruuki ja kirjan toinen tekijä Terhi Ketola-Huttunen avaavat aggressiota kansantajuisesti. Sille on syynsä.

    – Toisiin tai itseen kohdistettu negatiivinen aggressio on miltei aina yksinäisyyden, masennuksen ja erilaisten tunne-elämän ongelmien taustalla, toteaa Heli Pruuki.

    Aggressio kuuluu myös naisille

    Aggressio on kaikkien elämään kuuluva voima ja toiminnalle välttämätön energia. Moottori ja polttoaine samassa paketissa. Aggressioon liittyvistä tunteista on helpoin tunnistaa viha ja raivo.

    – Inho, ärsyyntyminen ja suuttuminen ovat selkeitä aggressiotunteita. Myös yhdistelmätunteet kuuluvat siihen, kuten kateus ja mustasukkaisuus. Niissä on aggression lisäksi mukana surua, pelkoa ja kipua. Aggressio tulee suojaksi silloin, kun ihminen tuntee olevansa heikko ja haavoittuva, kuvaa Heli Pruuki.

    Aggressio on myös toimintaa. Suorin tapa ilmaista sitä on väkivalta. Naisille tyypillisempää on ilmaista aggressiota epäsuorasti.

    Piikittely ja sättiminen ovat naisille tyypillisiä tapoja ilmaista aggressiota.Jyrki Lyytikkä / Yle

    – Toisen sättiminen, arvostelu, kriittisyys ja pahan puhuminen selän takana ovat naisille tyypillisiä tapoja ilmaista aggressiota, kuvaa Pruuki.

    Kännykän plärääminen, haukottelu tai huomion kohdistaminen toisaalle, kun työkaveri puhuu. Tyypillisiä aggression piirteitä työpaikan palaverissa. Heli Pruukin mukaan tapojen tunnistaminen ja niistä itse vastuun ottaminen katkaisevat huonon kierteen.

    Aggressio kääntyy itseä vastaan

    Aggressio voi kääntyä myös sisäänpäin. Silloin se kääntyy naista itseään vastaan.

    – Ajatellaan, että kaikki kritiikki on ansaittua. Ihminen tuntee itsensä arvottomaksi. Sisäinen puhe itselle on negatiivista. Nainen nielee kaikki kommentit ja sopeutuu muiden toiveisiin ja odotuksiin loputtoman kauan, kuvaa psykoterapeutti Heli Pruuki.

    Mutta jatkuvalla nielemiselläkin on seurauksensa. Esimerkiksi masennus liittyy siihen, että ihminen ei pidä omia puoliaan.

    Jos aggressiota ei osaa ilmaista, se jää piiloon kehoon ja mieleen.Mari Nupponen / Yle

    – Aggressiota syödään alas suklaan ja muiden herkkujen kanssa. Syömisellä yritetään sulkea pois aggression nostattamat tunteet, mutta eiväthän ne minnekään mene. Syömiseen liittyvät häiriöt ja masennus ovat seurauksia alas painetuista tunteista, joita ei pystytä kohtaamaan, kuvaa Heli Pruuki.

    Tälle ajalle tyypillisenä seurauksena Pruuki pitää liian pitkälle menevää treenaamista. Esimerkiksi selkä- ja vatsaoireet sekä pää- ja hartiakivut voivat hänen mielestään kertoa aggression tukahduttamisesta.

    – Ylitreenaaminen on minusta tuore tapa niellä aggressiota. Liiallisen kriittinen tapa tarkastella itseään kertoo pahasta olosta. Silloin ei kykene antamaan itselleen myötätuntoa, sanoo Heli Pruuki.

    Ärsyttävä ämmä, jämäkkä mies

    Aggression myönteisiä puolia voi hyödyntää esimerkiksi työelämässä. Silti aggression keinot eivät ole ole miehille ja naisille tasapuolisia.

    – Jos nainen on palaverissa suora ja määrätietoinen, hän leimautuu ikäväksi ämmäksi, mitä kukaan ei halua. Jos taas mies käyttää samoja aggression myönteisiä keinoja samassa tilanteessa, häntä pidetään jämäkkänä tyyppinä, pohtii Heli Pruuki.

    Tulkitaanko miehen aggressiivisuus jämäkkyydeksi ja naisen hankaluudeksi, kysyy Heli Pruuki.AOP

    Kiltiksi tytöksi kasvattaminen tuo Pruukin mielestä riskejä tulevaisuudessa. Jos tyttöä kehutaan ainoastaan kiltteydestä, hän ei opi tunnistamaan ja ilmaisemaan omia tarpeitaan.

    – Hirveän monet naiset ovat pienentäneet itsensä. Jos opettelee vain miellyttämään toista, ei osaa puolustaa omia rajojaan. Jos kasvatamme tytöistä liian kilttejä, kasvatamme heistä myös voimattomia, kuvaa psykoterapeutti Heli Pruuki.

    Työprojektissa nuorempi, kauniimpi ja nopeampi kollega saa huomion, vaikka itsellä olisi asiantuntemusta enemmän. Sekös suututtaa.

    – Aggressioista pitää itse ottaa vastuu. Pitää oppia tunnistamaan mitä itsessä tapahtuu, kun tekee mieli puhua toisesta pahaa. Usein ne liittyvät omaan kipuun, täyttymättömiin haaveisiin, ikääntymisen suruun ja luopumiseen, kuvaa Heli Pruuki.

    Voisiko joku keittää minulle kupin teetä?

    Pruukin mielestä kulttuurimme on toistaiseksi tarjonnut varsin vähän malleja sille, miten kielteisiä tunteita voisi kanavoida positiivisesti. Hän muistuttaa, että jokaisen tunteen takana on jokin tarve, joka ei ole tullut kuulluksi. Kuinka oppia pysäyttämään vahingollinen toiminta ennen kuin vahinko tapahtuu?

    – Tulet kotiin ja eteinen on hirveässä kaaoksessa. Ärjäisyn sijaan voisikin astua kenkävuoren yli ja sanoa: "Olen tänään tosi väsynyt. Voisiko joku keittää kupillisen teetä?"

    Emme ole tottuneet kertomaan omista heikkouksistamme Heli Pruuki

    Kun oppii tunnistamaan tunteen ja sen takana olevan tarpeen, osaa auttaa itseään. Voi suunnata kohti sitä, mitä oikeasti tarvitsee, pohtii Heli Pruuki.

    Kotitöistä melskaava äiti voisikin olla valmiiksi tehdyn päivällisen tarpeessa.Yle

    – Perheissä on paljon välittämistä, mutta sitä leivotaan myös paljon pullan ja piirakoiden sisään. Ajatellaan, että palveluksilla rakastetaan, kun sanoja ei ole.

    Mitä pahaa kuivissa halkopinoissa tai makkarakeitossa on, jos rakkaus on rivien välistä luettavissa?

    – Ymmärrän hyvin palveluksilla rakastamisen, eikä siinä tietenkään ole mitään pahaa. On hyvä, jos opettelemme vähän enemmän sanomaan ääneen rakastavamme toista, sanoo Heli Pruuki.

    Välttelevää välittämistä

    Kun Vaahterämäen Eemeli teki metkujaan, hänet suljettiin puuverstaaseen vuolemaan puu-ukkoja ja katumaan kolttosiaan.

    Viiden lapsen äiti Heli Pruuki on itsekin suutuspäissään komentanut lapsen huoneeseen rauhoittumaan. Lapselle tuumaustauko ei kuitenkaan opeta mitään siitä, miten kiukkuun ja vihaan pitäisi suhtautua.

    Lapsella ei ole taitoja käsitellä vihaa ja raivoa yksin Heli Pruuki

    – Lapsella ei ole taitoja käsitellä vihaa ja raivoa yksin. Aikuisen pitää olla ottamassa lapsen vihaa vastaan, ja opettaa lapselle, kuinka vihaa käsitellään.

    Yhdessäolemisen taitoihin kuuluu kyky ottaa vastaan toisen negatiiviset tunteet. Kun aikuinen ei väistä lapsen vihaa, vaan auttaa sanoittamaan sitä, lapsi kokee, että tunteista voi puhua.

    – Eli hän oppii tunnistamaan vihan tunteen ja tulee kuulluksi omassa asiassaan, summaa Pruuki.

    Kylläpä sinä olet reipas!

    Lapsia kehutaan usein reippaudesta ja siitä, että he pärjäävät varhain yksinkin. Liiallinen reippauden korostaminen lisää Pruukin mielestä lapsen kokemusta siitä, ettei kukaan ole häntä varten.

    – Jos lapsen pitää koko ajan pärjätä yksin, niin silloin on vaikea opetella aikuisenakaan tarvitsemaan ketään. Aikuisena yksinäisyyden kokemus on hyvin syvä. Lapsena yksin jäänyt on aikuisenakin oman perheenkin keskellä hyvin yksin, kuvaa Pruuki.

    Julia Sieppi / Yle

    Yksinäisyydellä ja aggressiolla on Pruukin mukaan tiiviit siteet. Aggressio nousee kaipuusta toisiin ihmisiin ja viha nousee suojatunteeksi silloin, kun toinen osuu haavoittuvaan kohtaan itsessä.

    Lapsena yksin jäänyt on aikuisenakin oman perheenkin keskellä hyvin yksin Heli Pruuki

    – Se on selkeä kierre. Jos surua ja pelkoa pystyttäisiin käsittelemaan aiemmin, ei aggression tarvitsisi muuttua vahingolliseksi toiminnaksi. Väkivalta kuvaa toiselta puolelta tarvitsevuutta, johon kukaan ei ole vastannut, sanoo Heli Pruuki.

    Valokuvia katsellessa

    Jos perheessä ei ole kulttuuria puhua tunteista tai katsoa toisia silmiin, voi olla vaikeaa puhua omista kokemuksistaan kovin syvällisesti. Heli Pruuki kannustaa ensi alkuun lähestymään niitä ihmisiä, jotka ovat itselle tärkeitä.

    – Kannattaa sanoittaa toiselle se, kuinka tärkeä hän on. Päiväkirjan kirjoittaminen ja valokuvien katselu yhdessä ovat hyviä tapoja sukeltaa vanhoihin muistoihin. Silloin voi tulla hyvä hetki kertoa, mitä tunteita itsellä liittyy johonkin tapahtumaan, pohtii Heli Pruuki.

    Heli Pruuki puhuu välttelevästä kiintymyskäyttäytymisestä.

    – Toisen ihmisen silmiin katsominen pitkään voi olla vaikeaa. Ehkä helpoin tapa aloittaa on ottaa kännykkä pois siitä katseiden välistä.

    Metsästäjät käyvät tositoimiin valkohäntäpeurojen vähentämiseksi – jahtitorneilla kytätään kymmeniä iltoja

    Metsästäjät käyvät tositoimiin valkohäntäpeurojen vähentämiseksi – jahtitorneilla kytätään kymmeniä iltoja


    Valkohäntäpeurojen nopea lisääntyminen on yllättänyt jopa asiantuntijat. Peurakanta on tuplaantunut viidessä vuodessa. Kun talvikannaksi arvioitiin noin 100 000 peuraa, kasvoi määrä kevään vasojen myötä yli 150 000 eläimeen. Kaikkein...

    Valkohäntäpeurojen nopea lisääntyminen on yllättänyt jopa asiantuntijat. Peurakanta on tuplaantunut viidessä vuodessa. Kun talvikannaksi arvioitiin noin 100 000 peuraa, kasvoi määrä kevään vasojen myötä yli 150 000 eläimeen. Kaikkein tiheimmän kannan alueella peuroja on jopa toistakymmentä neliökilometriä kohden.

    – Täällä on nähty varmasti 20-30 peuraa ihan yhdellä pellolla, sanoo omilla maillaan tehdyistä havainnoista lounaishämäläisen metsästysseuran, Ypäjän Riistamiesten varapuheenjohtaja Hannu Saarikoski.

    Metsästäjät toivovat kirkkaita ilmoja. Se helpottaisi peuranmetsästystä.Timo Leponiemi / Yle

    – Peuroille on erittäin hyvät olosuhteet elää ja kasvaa. Ilmaston lämpeneminen on parantanut niiden lisääntymiskykyä, uskoo Ypäjän Riistamiesten puheenjohtaja Risto Rantanen.

    Urjalassa 1 740, Ypäjällä 400 peuralupaa

    Eniten peuroja on neljän maakunnan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan, kulmauksessa. Tämä näkyy myös kaatolupien määrässä. Urjalaan on myönnetty täksi syksyksi 1 740 peuralupaa, pinta-alaltaan pieneen Ypäjäänkin 400. Yhdellä luvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa.

    Ypäjällä tavoitteena on kaataa yli 600 eläintä. Jahti alkoi heti syyskuun alussa.

    – Meillä on 150 metsästäjää. Jokaiselle jaettiin ensin yksi lupa. Jos sen sai käytettyä, toisen luvan sai ilmaiseksi. Jos senkin sai käytettyä, sai toisen ilmaisen luvan. Jo syyskuussa kaadettiin noin 200 peuraa, kertoo Rantanen siitä, miten metsästykseen haettiin tehoa.

    Ypäjällä hirvivaara-merkki koskee tavallisesti peuravaaraa. Paikoin peura-alueilla varoituskyltin alla on lisäkilpi "peuravaaratie".Timo Leponiemi / Yle

    Ypäjällä alkusyksyn metsästystä keskitettiin vilkkaimpien teiden tuntumaan. Tavoitteena oli vähentää peurakolareita.

    Viime vuonna koko maassa sattui reilusti yli 5 000 peurakolaria, niistä Kanta-Hämeessä lähes tuhat. Ypäjällä kolareita sattui 107, tänä vuonna määrä on toistaiseksi 50 tienoilla, tietää Rantanen.

    Kanta-arvioissa menty "mettään"

    Risto Rantanen arvelee, että metsästyksen jälkeen jäljelle jääneen kannan arvioinnissa on menty "vähän mettään". Nyt tätä "mettäänmenoa" pyritään korjaamaan.

    – Peuran metsästyskausi päättyy helmikuun puolivälissä. Nyt kaikki luvat tulisi saada käytettyä eli päästävä sadan prosentin käyttöasteeseen, patistaa Suomen riistakeskus Etelä-Hämeen riistapäällikkö Jyri Rauhala.

    On myös suositeltu, että aikuissaaliista selvästi suurin osa olisi naaraita, jolloin se helpottaa seuraavan kesän tuottopulssia.

    Peuramäärä tuskin paljoa laskee

    Metsästystavoitteeseen pääsemiseksi metsästäjien illat kuluvatkin jahtitorneilla.

    Hannu Saarikosken illat kuluvat pitkälti jahtitornilla.Timo Leponiemi / Yle

    – Kymmenkunta iltaa olen jo tänä syksynä ollut, mutta tietysti jahtikauden jatkuessa mennään taas koppiin ja ollaan siellä varmaan toiset kymmenen ainakin, ennakoi Hannu Saarikoski.

    Vaikka peurakantaa harvennetaan nyt rajusti, sekään ei välttämättä vielä pienennä kantaa merkittävästi.

    – Ei se välttämättä vielä pääomaa vähennä, mutta ainakin tuotto ja kasvu pysähtyy, uskoo Ypäjän Riistamiesten puheenjohtaja Risto Rantanen.

    Jätehuoltoyhtiö Envor Biotechille johtohahmoineen tuomiot ympäristön turmelemisesta

    Jätehuoltoyhtiö Envor Biotechille johtohahmoineen tuomiot ympäristön turmelemisesta


    Forssalainen Envor Biotech -yhtiö, sen hallituksen puheenjohtaja ja pääomistaja Mika Laine ja yhtiön entinen toimitusjohtaja on tuomittu Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa Hämeenlinnassa ympäristön turmelemisesta. Tuomion mukaan yhtiö oli rikkonut...

    Forssalainen Envor Biotech -yhtiö, sen hallituksen puheenjohtaja ja pääomistaja Mika Laine ja yhtiön entinen toimitusjohtaja on tuomittu Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa Hämeenlinnassa ympäristön turmelemisesta.

    Tuomion mukaan yhtiö oli rikkonut ympäristöluvassa jätevesipäästöistä annettuja lupamääräyksiä toistuvasti. Jätevesiä päätyi viemäriverkon kautta Forssan jätevedenpuhdistamolle puutteellisesti esikäsiteltyinä. Näin kuormitus Loimijoen vesistöön lisääntyi.

    Mika Laine tuomittiin kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Toinen johtaja sai 50 päiväsakon rangaistuksen. Hänen maksettavakseen tuli siis sakkoa 300 euroa. Käräjäoikeuden mukaan miehen menettely osoittaa selvästi vähäisempää syyllisyyttä kuin Laineen.

    Kaikki kolme vastaajaa velvoitettiin yhteisvastuullisesti korvaamaan Hämeen ELY-keskukselle oikeudenkäyntikuluja lähes 10 000 euroa.

    Myös yhtiölle rangaistus

    Käräjäoikeus tuomitsi yritykselle 50 000 euron yhteisösakon. Lisäksi Envor Biotech tuomittiin maksamaan valtiolle rikoshyötynä reilut 93 000 euroa. Yhtiö sai korkohyötyä ja kustannussäästöä, kun jätevesien esikäsittelylaitoksen investointia lykättiin. Summa on kuitenkin selvästi pienempi kuin syyttäjän alkuperäinen vaatimus yli 280 000 eurosta.

    Yhtiö ylitti ympäristöluvassa määritellyt päästörajat viemäriin johdetuissa jätevesissään. Esimerkiksi kiintoaineen, fosforin, typen ja orgaanisen aineen määrät ylittyivät ajoittain vuosina 2010–2015.

    Yhtiö pyrki vähentämään päästöjä, mutta käräjäoikeuden mukaan toimiin ei ryhdytty riittävän nopeasti ja tehdyt toimenpiteet olivat riittämättömiä.

    Ympäristön turmelemisesta voidaan määrätä rangaistukseksi joko sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Kanta-Hämeen käräjäoikeuden tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

    Suomeen suunnitellaan uudentyyppistä jättisairaalaa – pääluottamusmies: Onko lain mukaan mahdollista?

    Suomeen suunnitellaan uudentyyppistä jättisairaalaa – pääluottamusmies: Onko lain mukaan mahdollista?


    Suomeen voi syntyä uusi jättisairaala. Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirit ja ehkä myös Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri neuvottelevat toimintojen yhdistämisestä. Syntyvä sairaanhoidon organisaatio olisi Suomen toiseksi suurin....

    Suomeen voi syntyä uusi jättisairaala. Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirit ja ehkä myös Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri neuvottelevat toimintojen yhdistämisestä.

    Syntyvä sairaanhoidon organisaatio olisi Suomen toiseksi suurin. Siinä olisi yhteensä peräti yhdeksän sairaalaa.

    Asiasta tänään laajasti kertoneen Aamulehden mukaan sairaaloissa olisi töissä yhteensä 13 700 työntekijää ja niiden alueella asuisi vajaat miljoona ihmistä.

    Yhdistetty organisaatio tulisi osakeyhtiömuotoon tai osuuskunnaksi, mikä on uutta Suomessa. Asiaa on suunniteltu jo pitkään. Joulukuussa on tarkoitus perustaa osakeyhtiö suunnittelemaan yhdistymisen käytännön toteutusta.

    Jättisairaalan tarkoitus on parantaa sairaaloiden työnjakoa ja tuottaa hoidot mahdollisimman tehokkaasti.

    Yhtiöittämisajatus pelottaa henkilöstöä

    Hanke voidaan toteuttaa Pirkanmaan soteprojektijohtajan Jaakko Herralan riippumatta siitä, tuleeko sote-uudistuksesta lopulta mitään.

    – Sekä vanha että uusi lainsäädäntö edellyttävät, että pohditaan uutta ja syventyvää yhteistyötä miljoonan ihmisten väestöpohjilla.

    Herralan mukaan maakuntien välillä on tehty yhteistyötä jo kymmenen vuoden aikana esimerkiksi tekonivelleikkauksissa ja laboratorioissa.

    Herralan mukaan työntekijämäärä ei supistu. Täydennyskoulutusta voi olla luvassa joillekin työntekijöille hänen mukaansa.

    Tehyn pääluottamusmies Atte Tahvola kertoo, että muutosta on kaavailtu jo pitkään. Silti tämä on yllätys monelle. Tahvola uskoo, ettei moni työntekijä ole vielä kuullut uudistuksesta.

    Kokonaisuus on niin iso, että työntekijöillä on monia avoimia kysymyksiä.

    – Tavoite on ihan ymmärrettävä. Yhtiöittämisajatus herättää kuitenkin aina pelkoa. Silloin on periaatteessa konkurssiuhka ja yhtiön pitää tuottaa voittoa.

    Välttämättä uudistus ei vaikuta Tahvolan mukaan henkilöstön arkeen mitenkään. Toisaalta vaikutukset voivat olla suuria, koska henkilöstöllä on nyt erilaisia työehtosopimuksia. Esimerkiksi vuosilomaoikeudet ovat erilaisia.

    Palkka ei voi pääluottamusmiehen mukaan laskea, koska tällaiset muutokset tehdään yleensä liikkeenluovutuksena. Yt-neuvottelut kuitenkin tarvitaan.

    Myös muita avoimia kysymyksiä on.

    Esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on jo nyt osakeyhtiöitä laboratoriopalveluissa ja sydänsairaalassa. Ne uudistukset ovat menneet Tehyn pääluottamusmiehen mukaan ihan hyvin.

    Pääluottamusmies pohtii, miten esimerkiksi päivystys, psykiatria ja kehitysvammahuolto voidaan yhtiöittää.

    – Onko tämä lain mukaan edes mahdollista?

    Lue lisää:

    Kahdeksan sairaalan tähtisikermä Hämeeseen ja Pirkanmaalle etenee askel kerrallaan

    Poliisi ei epäile rikosta HKScanin kohutussa sikakuljetuksessa Forssassa – somekirjoittelua sen sijaan tutkitaan törkeänä kunnianloukkauksena

    Poliisi ei epäile rikosta HKScanin kohutussa sikakuljetuksessa Forssassa – somekirjoittelua sen sijaan tutkitaan törkeänä kunnianloukkauksena


    Hämeen poliisi on saanut valmiiksi esiselvityksen siitä, onko HKScanin eläinkuljetuksessa tai eläinten siirrossa tuotantotiloihin tapahtunut eläinten kaltoinkohtelua, ja onko tässä asiassa syytä epäillä rikosta. Esiselvityksen perusteella...

    Hämeen poliisi on saanut valmiiksi esiselvityksen siitä, onko HKScanin eläinkuljetuksessa tai eläinten siirrossa tuotantotiloihin tapahtunut eläinten kaltoinkohtelua, ja onko tässä asiassa syytä epäillä rikosta.

    Esiselvityksen perusteella lokakuun 30. päivänä tapahtuneessa kuljetuksessa ei ole syytä epäillä rikosta eikä esitutkintaa asiassa näin ollen tehdä. Asian tutkinta poliisissa päättyy.

    Forssalaisnainen kirjoitti Facebook-päivityksessään havainneensa, että teurassikoja olisi läiskitty ajolevyllä, kun kuormaa purettiin HKScanille Forssaan. Päivitys levisi laajalti somessa ja asiasta kerrottiin myös useissa medioissa. Nainen poisti päivityksensä, kun poliisille oli tehty rikosilmoitus kunnianloukkauksesta.

    Poliisi on käynyt asiasta neuvottelun syyttäjän kanssa. Asiasta alkaa esitutkinta nimikkeellä törkeä kunnianloukkaus. Tästä keskeneräisestä esitutkinnasta poliisi ei tiedota tässä vaiheessa enempää.

    Droonien rajoitukset etenevät – vankiloilla tarvetta estää huumenyssäköiden lennättäminen

    Droonien rajoitukset etenevät – vankiloilla tarvetta estää huumenyssäköiden lennättäminen


    Hallitus esittää poliisille ja vankilaviranomaisille valtuuksia puuttua miehittämättömien lennokkien eli droonien lennättämiseen esimerkiksi vankila-alueilla. Lainsäädäntöneuvos Juho Martikaisen mukaan lakiuudistus mahdollistaisi droonien...

    Hallitus esittää poliisille ja vankilaviranomaisille valtuuksia puuttua miehittämättömien lennokkien eli droonien lennättämiseen esimerkiksi vankila-alueilla.

    Lainsäädäntöneuvos Juho Martikaisen mukaan lakiuudistus mahdollistaisi droonien häirinnän siihen tarkoitetuilla laitteilla. Laitteet katkaisisivat radiosignaalin, jolloin lennokki joko kääntyisi etsimään signaalia tai putoaisi maahan.

    Drooneista on Martikaisen mukaan ollut vankila-alueilla jonkin verran haittaa ainakin Riihimäellä ja Vantaalla. Osa lennoista on tehty uteliaisuudesta ja tirkistelymielessä, mutta droneilla voi toimittaa myös kuljetuksia.

    – On ollut tapauksia, joissa vankilan pihalle on lennätetty huumenyssäkkää, Martikainen kertoo.

    Pörrääminen vankiloiden läheisyydessä saattaa joutua lähitulevaisuudessa myös täyskieltoon, sillä kieltoalueiden tarvetta pohditaan parhaillaan liikenne- ja viestintäministeriössä.

    Signaalin häirintä riskialtista

    Poliisille esitetään toimivaltuuksia puuttua drooneihin esimerkiksi silloin, kun se on välttämätöntä yleisen turvallisuuden ylläpitämiseksi, rikosten ennaltaehkäisemiseksi ja onnettomuuspaikalla toimimisen ja onnettomuuden kohteiden yksityisyyden suojaamiseksi.

    Ylikomisario Sami Hätösen mukaan poliisille tulisi lakimuutoksen myötä elektronisen vaikuttamisen mahdollisuus, jota ei ole aiemmin ollut kirjattuna mihinkään. Hänen mukaansa poliisilla on ollut tehtäviä, joissa droonit ovat olleet häiriöksi. Tähän asti on ollut epäselvää, miten lennokkeihin voi puuttua.

    Ohjaussignaalin häirintä on kuitenkin riskialtista, sillä häirityn droonin toimintaa on vaikea ennakoida.

    – Sillä voidaan aiheuttaa hallitsematonta vahinkoa. Jos käytämme sitä poliisitoiminnassa, teemme sen vain tarkan harkinnan perusteella, Hätönen sanoo.

    Ensi sijassa poliisi pyrkisi jatkossakin ongelmatilanteissa löytämään droonin lennättäjän ja puuttumaan hänen toimintaansa.

    Lue lisää:

    Droneista aiheutuvat ilmatilaloukkaukset ja läheltä piti -tilanteet roimassa nousussa Suomessa: "Aina on niitä, joita ei tunnu kiinnostavan"

    Asiantuntija: Drooniterrorismi Suomessa epätodennäköistä – Lennokeilla tehtäviin rikoksiin syytä varautua paremmin

    Sisäministeriö: Poliisille paremmat valtuudet puuttua drooneihin

    Puolustusvoimille halutaan toimivaltuudet puuttua lennokkien kulkuun alueellaan

    Kopteri toi vankilaan sukan täydeltä subutexia – dronella voi salakuljettaa vaikka käsiaseita

    Läheltä piti -tilanteita ja kotirauhan häirintää – Trafi huolissaan lennokkien kasvavasta määrästä

    Valtaosa junista korvataan busseilla Riihimäen ja Tampereen välillä viitenä lauantaina

    Valtaosa junista korvataan busseilla Riihimäen ja Tampereen välillä viitenä lauantaina


    Riihimäen ja Tampereen välisellä pääradan osalla korvataan suurin osa junista busseilla viitenä seuraavana lauantaina. Raideliikenteen katkojen syy on elinkaarensa päähän tulleiden turvalaitteiden uusiminen. Muutostöiden aikana rataosalla...

    Riihimäen ja Tampereen välisellä pääradan osalla korvataan suurin osa junista busseilla viitenä seuraavana lauantaina. Raideliikenteen katkojen syy on elinkaarensa päähän tulleiden turvalaitteiden uusiminen.

    Muutostöiden aikana rataosalla pystytään ajamaan vain osa kaukojunista sekä yksittäisiä tavarajunia. Lauantaisin aamuneljältä alkavat katkot kestävät kerrallaan 24 tuntia, ilmoittaa Liikennevirasto.

    Turvalaitteilla valvotaan junien sijaintia ja nopeutta. Nyt asennettavan tietokonepohjaisen turvalaitejärjestelmän arvioidaan palvelevan junaliikennettä noin 30 vuotta.

    Led-paneelit tulivat rytinällä autojen lisävalomarkkinoille

    Led-paneelit tulivat rytinällä autojen lisävalomarkkinoille


    Suomalaiset autoilijat ovat tarttuneet innokkaasti tilaisuuteen asentaa autoon lisävaloja myös pariton määrä. Sen on mahdollistanut vuosi sitten voimaan tullut Trafin säädös, jonka mukaan Suomessa saa käyttää vaikka vain yhtä ylimääräistä...

    Suomalaiset autoilijat ovat tarttuneet innokkaasti tilaisuuteen asentaa autoon lisävaloja myös pariton määrä. Sen on mahdollistanut vuosi sitten voimaan tullut Trafin säädös, jonka mukaan Suomessa saa käyttää vaikka vain yhtä ylimääräistä kaukovaloa.

    – Juuri nyt meneillään on lisävalojen asennussesonki. Uusia valoasennuksia tulee viikoittain, kertoo varaosamyyjä Juuso Rantanen Hämeen Autosähköstä Hämeenlinnasta.

    Valon määrää pinta-alalla mitataan referenssiluvulla. Suomessa maksimimäärä valoa on 100. Auton tekniikasta riippuen itse hankituilla lisävaloilla voi nostaa auton valotehoa jopa puolella auton omaan valotekniikkaan verrattuna.

    Käytännössä henkilö- tai pakettiautossa voi siis olla yhdestä kolmeen lisävaloa. Raskaissa ajoneuvoissa lisäkaukovaloja voi olla jopa viisi kappaletta ajoneuvon omien kaukovalojen lisäksi.

    Lisävalotarve ei koske vain vanhoja autoja. Kauppalehti kertoi tammikuussa, että amerikkalaisen törmäystestaajna IIHS:n testissä sadasta testiautosta vain neljä sai ajovaloluokituksen "hyvä".

    Led-paneelit syrjäyttivät vanhan tekniikan

    Viisi vuotta sitten markkinoille tuli led-tekniikka ja -paneelit. Sen jälkeen käytännössä kaikki auton valoasennukset ovat led-paneeleita, kertoo Juuso Rantanen.

    – Led-tekniikka on pitkäikäisempi, taloudellisempi ja sen hinta-laatusuhde on kuluttajan näkökulmasta paras, selittää Rantanen suosion syitä.

    Eniten lisävaloja hankkivat ammattiautoilijat, nuoret kuskit ja pitkää työmatkaa ajavat, kertoo Juuso Rantanen Hämeen Autosähköstä.Heidi Kononen / Yle

    Mutta millainen valoteho sellaisessa autossa on, joka käyttää kaiken sallitun valokapasiteetin?

    – Se riippuu tietenkin myös autosta, mutta kyllä sellaisen auton näkee jo kaukaa. Jos kuski näkee täysteholla noin kilometrin päähän, niin kyllä se on sama tilanne myös vastaantulijoille, sanoo Juuso Rantanen.

    Suuri valomäärä voi häikäistä vastaantulijan niin, ettei hän näe hetkeen mitään. Uudemmissa autoissa on yleistynyt kaukovaloassistentti, joka vaihtaa lähi- ja kaukovalojen välillä automaattisesti.

    Kehittyneimmät, mukautuvat ja moniosaiset led-valot taas poistavat valoa vain sieltä, missä mahdollinen häikäistyjä ajaa, joko omaa autoa vastaan tai sen edellä. Järjestelmä tunnistaa myös liikennemerkit, ja vähentää niiden heijastaviin pintoihin kohdistuvaa valoa, jotta kuljettaja ei häikäisty.

    Lisävalojen ostajista noin puolet hankkii täyden valomäärän, kertoo Rantanen.

    – Lisävalo, jossa on noin 5 000 luumenia riittää mainiosti käytössä, kuvaa Rantanen.

    Pyöreät vaihtuivat paneeliin

    Lisävalot auton keulassa ovat myös esteettinen asia. Joihinkin malleihin pyöreä valo sopii paremmin kuin toisiin. Usein voiton vie kuitenkin rekisterikilven mittainen paneeli, jonka tuottama valoteho riittää sellaisenaan lisävalon lähteeksi.

    Lisävaloja auton katolla.Antti Kettumäki / Yle

    – Se on pieni, mutta tehokas valo. Yhden paneelin asennukset kasvoivat huimasti sen jälkeen, kun valosäädökset muuttuivat. Led-tekniikkaa voi käyttää missä tahansa autossa huolimatta siitä, millainen auton oma valotekniikka on, sanoo Juuso Rantanen.

    Toistaiseksi valosäädökset koskevat ainoastaan auton kaukovaloja. Ala toivookin, että led-valojen tehot saataisiin käyttöön myös autojen lähivaloissa, kertoo Rantanen.

    Hanna Tuominen turvautuu hengityssuojaimeen tuoksuherkkyytensä takia – tuoksuttomuus laajenee hitaasti julkisilla paikoilla

    Hanna Tuominen turvautuu hengityssuojaimeen tuoksuherkkyytensä takia – tuoksuttomuus laajenee hitaasti julkisilla paikoilla


    Hämeenlinnalainen Hanna Tuominen käy konserteissa tai elokuvissa vain harvoin. Hän kärsii vakavasta tuoksuherkkyydestä ja vieruskaverin hajuvesi tai hiuslakka aiheuttavat voimakkaan reaktion. – Ihan ensimmäisenä lähtee ääni, tulee kurkun...

    Hämeenlinnalainen Hanna Tuominen käy konserteissa tai elokuvissa vain harvoin. Hän kärsii vakavasta tuoksuherkkyydestä ja vieruskaverin hajuvesi tai hiuslakka aiheuttavat voimakkaan reaktion.

    – Ihan ensimmäisenä lähtee ääni, tulee kurkun karheutta, limaa kertyy, tulee päänsärkyä ja voi mennä vatsa sekaisin moneksi päiväksi. Sellaista viiltelyä tulee korviin ja päänsärky aiheuttaa aivosumua, kuvailee Tuominen oireitaan.

    Joka kolmas suomalainen saa jonkinasteisia oireita vahvoista tuoksuista. Hanna Tuomisen tavoin voimakkaasti tuoksuherkkiäkin on peräti puoli miljoonaa. Heidän oireensa vaikuttavat keskushermostoa lamauttavasti.

    Kaupungit ja kunnat suosittelevat tuoksuttomuuteen

    Viime aikoina useat kaupungit ja kunnat ovat antaneet suosituksen tuoksuttomuusperiaatteista virastoissa ja järjestämissään tapahtumissa. Hämeessä tuoksuttomuuteen kannustavat Hämeenlinna ja Hollola. Vastikään joukkoon liittyi myös Lahti. Myös Kouvolassa ja Imatralla kaupungit suosittelevat, että asukkaat osallistuisivat ilman hajusteita kaupungin tapahtumiin.

    Heikki Kiseleff

    Lahdessa aloite tuoksujen välttämiseen tuli henkilöstön keskuudesta. Sillä halutaan parantaa kaupungin työntekijöiden työhyvinvointia sekä helpottaa tuoksuherkkien kaupunkilaisten asiointia.

    – Suositus koskee kaikkia Lahden kaupungin palveluita niin, että kuntalaiset voisivat osallistua kaikkiin meidän järjestämiimme tapahtumiin ja tulla kirjastoihin, uimahalleihin, vanhempainiltoihin, kouluihin ja teatteriin, luettelee työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Lahden kaupungilta.

    Tuoksuttomuus on esteellisyysasia

    Vaikka kannustus tuoksuttomuuteen onkin lisääntynyt, tuoksuherkkyydestä kärsivä Hanna Tuominen toivoisi, että tuoksuttomuuden aate leviäisi rivakammin.

    – Suosituksia on kyllä tullut enemmän, mutta eiväthän niitä kaikki ihmiset noudata, hän sanoo.

    Allergia-, iho- ja astmaliiton viestintäjohtaja Niki Alanko on samoilla linjoilla. Aiheesta puhutaan jo melko paljon, mutta täysin tuoksuvapaita alueita tai tapahtumia on edelleen vähän. Voimakkaat tuoksut ovat Alangon mukaan esteellisyysasia, joka rajoittaa harrastamisen lisäksi tuoksuherkän ihmisen liikkumista ja asioiden hoitoa.

    – Voimakkaasti tuoksuherkät ihmiset pohtivat esimerkiksi sitä, voivatko he aamulla hypätä julkisen liikenteen bussiin. Aamubussissa tuoksuvat juuri laitetut parta- ja hajuvedet ja ne voivat laukaista tuoksuherkän oireet, kertoo Alanko.

    Laitan maskin naamalle, jos en muuten pärjää. Hanna Tuominen

    Kun Hanna Tuominen istuutuu kahvilan pöytään, hän pitää pientä välimatkaa vastikään kemikaliossa käyneeseen kahvittelukumppaniin. Tuoksuherkkä huomaa tuoksut, joita muut eivät kenties rekisteröi lainkaan. Tuominen muistuttaa, että tuoksuttomuus ei vähennä kenenkään viehättävyyttä tai siisteyttä.

    – Itse ajattelen niin, että kukaan meistä ei muutu kauniimmaksi tuoksulla. Toivon sitä todella, että ihmiset noudattaisivat tuoksuttomuutta. Se helpottaisi meidän kaikkien elämää.

    Tuominen pyrki elämään niin, että tuoksuherkkyys rajoittaisi hänen elämäänsä mahdollisimman vähän. Kassissaan Tuominen kantaa aina mukanaan hengityssuojainta ja allergialääkkeitä. Hän sanoo, että joka paikassa pitää olla valmistautunut siihen, että saa reaktion.

    – Lähtökohtaisesti olen ajatellut, että haluan elää ihan tavallista elämää ja haluan pärjätä. Silloin minä hankin apuvälineitä. Laitan maskin naamalle, jos en muuten pärjää, kertoo Tuominen.

    Tuoksuherkkä ei uskalla varata teatterilippua

    Tuoksuttomat teatteriesitykset ja konsertit ovat helpottaneet tuoksuherkkien kulttuuriharrastamista. Kanta-Hämeen hengityksen toista kertaa järjestämässä tuoksuttomassa elokuvanäytöksessä elokuvateatterin henkilökunta ja näytökseen tuleva yleisö ottaa tuoksuherkät huomioon. Se tarkoittaa, että näytöksessä kukaan ei käytä tuoksuvaa kosmetiikkaa, hajuvettä, partavettä tai tuoksuvia hiusten viimeistelyaineita, eikä tupakoi juuri ennen näytöstä.

    Tarve tuoksuttomille esityksille on Kanta-Hämeen Hengitys ry:n viestintäsuunnittelija Matleena Aitasalon mukaan kasvava.

    – Tuoksuherkkä ihminen joutuu miettimään hyvin tarkkaan, että voiko hän varata sitä paikkaa tai ostaa lippua, koska ei voi olla varma siitä, pystyykö osallistumaan tilaisuuteen. Eli saako hän sellaisia keskushermostollisia oireita, jotka pakottavat hänet poistumaan tilaisuudesta.

    Puntaroi oma tuoksukuormasi

    Viestintäjohtaja Niki Alanko kannustaa jokaista pohtimaan myös omaa tuoksukuormaansa, vaikka varsinaisesti ei tuoksuherkkyydestä kärsisikään.

    Tuoksukuormaansa voi tarkastella, kun listaa päivän aikana kohtaamansa keinotekoiset tuoksut. Onko vaatteiden pesussa käytetty aina hajusteetonta vai onko siinä tuoksua? Entä onko kotona huonetuoksuja tai käytettävä kosmetiikka hajustettua?

    Voimakkaat tuoksut ovat piinaa tuoksuherkälle.Johanna Manu/Yle

    Yhä useammin voi valita myös hajusteettoman vaihtoehdon. Matleena Aitasalo muistuttaa, että hajuttomuus ei vie esimerkiksi pesuaineelta tehoa pois.

    – On olemassa luonnollisia tuoksuja, joista ihmiset nauttivat ja ne tuovat erilaisia muistoja ja tunteita. Mutta kun on monta keinotekoista tuoksua, saadaan aikaan iso tuoksukuorma.

    Terhi Westerberg on järjestänyt seksimessuja yli 20 vuotta, mutta seksistä puhuminen punastuttaa yhä:

    Terhi Westerberg on järjestänyt seksimessuja yli 20 vuotta, mutta seksistä puhuminen punastuttaa yhä: "Ajattelen, että onko pakko"


    Hämeenlinnalainen Terhi Westerberg on järjestänyt Sexhibition-messuja jo yli 20 vuotta. Riihimäkeläinen Elle Lamminpää puolestaan vastaa tämän vuoden messujen somemarkkinoinnista. 27-vuotias Lamminpää pitää seksiä todella monitahoisena...

    Hämeenlinnalainen Terhi Westerberg on järjestänyt Sexhibition-messuja jo yli 20 vuotta. Riihimäkeläinen Elle Lamminpää puolestaan vastaa tämän vuoden messujen somemarkkinoinnista.

    27-vuotias Lamminpää pitää seksiä todella monitahoisena asiana, johon liittyy paljon muutakin kuin itse akti. Seksiä ei pitäisi mieltää sivistymättömäksi tai likaiseksi puheenaiheeksi, hän ajattelee.

    – Jos vaikka joku on nähnyt hyvän seksiunen, voisi siitä jutella ihan normaalisti ilman häpeää.

    Kumppanin kanssa seksipuheet voivat mennä syvemmälle, esimerkiksi omiin mieltymyksiin. Elle Lamminpäälle seksi on luonnollinen puheenaihe myös ystävien kanssa.

    – Kaikki me mietimme seksiä jollain tasolla. Miksei ystävien kanssa voisi puhua, jos vaikka parisuhteessa on seksin kanssa ongelmia?

    Sexhibitionin ohjelmatuottaja Terhi Westerberg on puuhannut seksimessujen parissa yli 20 vuotta. Hän puhuu seksistä joka syksy lähes kyllästymiseen asti, kun messuja markkinoidaan. Silti omasta seksuaalisuudesta keskustelu nostaa punan naisen kasvoille.

    – Olen vähän sellainen suomalainen mies. Jos pitäisi henkilökohtaisista asioista puhua, ajattelen, että onko pakko. Sen kun tietäisi, että miksi, Westerberg pohtii.

    "Oo jo hiljaa"

    Seksivalistus on saattanut joillekin olla terveystiedon tunnilla hihittelyä, punastelua ja ehkä jokin video. Oppia on saatu "isoilta pojilta", tai isojen poikien lehdistä tai videoista. Ehkäpä vanhempien kanssa on asiasta puhuttu, tai sitten todellakaan ei.

    AOP

    Elle Lamminpäällä on kuusivuotiaat kaksoset ja Terhi Westerbergillä 18-vuotias tytär. Millaista seksivalistusta he haluavat antaa lapsilleen?

    – Jos tyttäreltäni koetan kysyä, ovatko asiat hallussa, vastaus on usein ”oo jo hiljaa”.

    Westerberg kuitenkin luottaa, että ne asiat ovat hallussa.

    – Uskon, että nuoret tytöt puhuvat asioista keskenään samalla, kun puhutaan ihastumisesta ja rakastumisesta. He jakavat keskenään kokemuksiaan ja tunteitaan enemmän kuin vanhempiensa kanssa. Näin se oli omassakin nuoruudessani.

    Lamminpää taas toivoo, että ajan koittaessa hänen lapsensa voisivat tulla puhumaan seksistä siinä missä mistä tahansa asiasta.

    – Haluan heidän tietävän, että äiti ymmärtää ja minulle voi tulla kertomaan. Ettei tarvitse piilotella, jos ajatuksia tai kysymyksiä tulee.

    "Ulosteisiin vedän rajan"

    Sexhibition-messuille saapuu vuosittain monenlaisia ihmisiä. Terhi Westerberg on uransa aikana huomannut, että noin 50-vuotiaat pariskunnat ovat löytäneet messuille. Parisuhde on saattanut muuttua, jos lapset ovat jo muuttaneet kotoa. Yhtäkkiä onkin paljon aikaa kumppanille.

    – He tulevat katsomaan esityksiä, joista voi saada makuuhuoneeseen vinkkejä. Myyjiltä he hakevat tietoa seksileluista: mitä kannattaisi viedä kotiin? Se on tiedon ja virikkeiden hakemista sekä parisuhdeaikaa.

    Christopher Stewart / AOP

    Messuilla voi nähdä myös astetta rankempaa menoa. Lavoilla näyttäytyvät erilaiset fetissit ja esimerkiksi sadomasokismi.

    Mihin Terhi Westerberg vetää rajan? Mitä seksimessuilla ei nähdä?

    – Lapsia ja eläimiä ei lavoilla tulla tietenkään näkemään. Myös ulosteisiin vedän rajan. Ne haisevat ja ovat hirveän vaikeita siivota. Sitäkin on tarjottu, mutta ei pysty. Lavamestarit varmaan lopettaisivat hommat, Westerberg nauraa.

    Poliisi selvittää HKScanin kohuttua sikakuljetusta Forssassa

    Poliisi selvittää HKScanin kohuttua sikakuljetusta Forssassa


    Forssalaisnainen kirjoitti Facebook-päivityksessään tiistaina havainneensa, että teurassikoja olisi läiskitty ajolevyllä, kun kuormaa purettiin HKScanille Forssaan. Päivitys levisi laajalti somessa ja asiasta kerrottiin myös useissa medioissa,...

    Forssalaisnainen kirjoitti Facebook-päivityksessään tiistaina havainneensa, että teurassikoja olisi läiskitty ajolevyllä, kun kuormaa purettiin HKScanille Forssaan. Päivitys levisi laajalti somessa ja asiasta kerrottiin myös useissa medioissa, myös Ylellä.

    Rikosylikomisario Tomi Repo Forssan poliisista kertoo, että poliisi on omasta aloitteestaan päättänyt käynnistää esiselvityksen, onko mainitussa sikojen purkutilanteessa syytä epäillä rikosta.

    Poliisille on myös tehty rikosilmoitus Facebook-kirjoittelusta. Tomi Repo kertoo, että rikosilmoitus on kirjattu kunnianloukkauksesta. Nainen poisti alkuperäisen päivityksensä torstaina. Syyksi hän kertoo Facebookissa, että häneen kohdistuu rikosilmoitus.

    HKScan kiistää väitteet sikojen huonosta kohtelusta

    HKScanin johtaja Pia Nybäck kertoi Ylelle jo aiemmin, että yhtiöllä ei ole vaatimuksia naista kohtaan.

    HKScanin mukaan sikojen purku kuljetusautosta sujui asianmukaisesti. HKScan julkisti keskiviikkona sikojen purkutilanteesta lyhyen valvontakameravideon, jossa siat kävelevät rauhallisesti.

    Yhtiön asiantuntijat, tarkastuseläinlääkäri ja Eviran Forssan yksikön johtava tarkastuseläinlääkäri ovat katsoneet koko tallenteen eivätkä löytäneet siitä huomautettavaa.

    Nybäckin mukaan kyseinen kuljetusyhtiö toi HKScanille tiistaina vain yhden kuorman, joka purettiin kello 9.-9.30. Purkutilanteessa oli lisäksi mukana yksi tarkastuseläinlääkäreistä.

    HKScan julkaisi valvontakameravideon Forssan sikakuljetuksesta ja kiistää ongelmat: sikojen hakkaaminen

    HKScan julkaisi valvontakameravideon Forssan sikakuljetuksesta ja kiistää ongelmat: sikojen hakkaaminen "täysin tuulesta temmattu väite"


    Elintarvikeyhtiö HKScanin eläinkuljetuksesta julkaistu somepäivitys toi esiin sikojen kohtelun ongelmia. Maarit Auranen kirjoitti tiistaina HKScanin Forssan tuotantolaitoksen eläinkuljetuksesta Facebookissa julkisen päivityksen, jota on jaettu jo...

    Elintarvikeyhtiö HKScanin eläinkuljetuksesta julkaistu somepäivitys toi esiin sikojen kohtelun ongelmia.

    Maarit Auranen kirjoitti tiistaina HKScanin Forssan tuotantolaitoksen eläinkuljetuksesta Facebookissa julkisen päivityksen, jota on jaettu jo useita tuhansia kertoja.

    Hän kertoi todistaneensa tapausta, missä sikoja ajettiin kuljetusautosta laitokselle huutaen ja ajolevyllä läiskien. Ylen haastattelussa Auranen kertoo tilanteesta näin:

    – Koiralenkillä noin 30 metrin päästä katselin laituria, mihin siat kuljetusautoista puretaan laitoksen puolelle. Kuljetusautoon näkyy varsin rajallisesti mutta näin, kun ajolevyllä mäiskittiin sikoja ja kuulin kuljettajan karjunnan, ja sen seurauksena myös sikojen huudot.

    – Huusin miehelle, että lopeta ja se loppui. Soitin HKScanin kuljetuspäällikölle Heikki Yrjölälle ja kerroin tästä tapahtuneesta. Sain sieltä hyvin asiallisen ja neutraalin vastauksen ja tiedon, että he selvittävät asiaa ja hän palaa asiaan minun kanssani.

    Auranen tiedusteli asiasta valvontaeläinlääkäriltä, joka ohjeisti ottamaan yhteyttä HKScanin tarkastuseläinlääkäriin. Auranen kertoo olleensa tarkastuseläinlääkäriin puhelinyhteydessä.

    – Täytyy sanoa, että yhtiön suhtautuminen on yleisesti ollut positiivinen ja asiaa on oikeasta näkökulmasta lähdetty viemään eteenpäin.

    HKScan tutki videotallenteet

    Eläinten hankinnasta ja alkutuotannosta vastaava johtaja Pia Nybäck HKScanilta kertoo Ylelle, että yhtiössä on selvitetty tapausta tarkasti.

    – Olemme haastatelleet vuorossa olleet työntekijät ja kuljetusliikkeen edustajan. Meillä on valvova viranomainen, tarkastuseläinlääkäri, seuraamassa jokaista purkutilannetta, kun eläimet tulevat teuraaksi, ja olemme keskustelleet myös hänen kanssaan.

    Yhtiön kaikissa teurastamoissa on tallentavat valvontakamerat. Näin on myös Forssassa sikojen purkualueella.

    Yhtiön omat asiantuntijat ja Eviran Forssan yksikön johtava tarkastuseläinlääkäri ovat käyneet läpi purkutilanteen videonauhoituksen.

    – Tämän perusteella kaikki siinä purkutilanteessa on mennyt täysin asianmukaisesti, Nybäck sanoo.

    Purkutilanteessa ei käytetty ajolevyjä

    Purkutilanteessa on yhtiön mukaan noudatettu eläinten hyviä käsittelytapoja. Henkilökunta ei ole huutanut eikä sikoja ole lyöty tai pakotettu liikkumaan.

    – Mitään poikkeuksellista ei ole tapahtunut tässä purkutilanteessa. Tuntuu varsin erikoiselta tämä kuvaus, ei missään nimessä vastaa sitä, mitä siellä on tapahtunut, kertoo Nybäck.

    Aurasen päivityksessä kerrotaan, että "miehen karjuminen, sikojen hirvittävä huuto ja ajolevyn läiskinä jatkuivat". Ajolevy on työväline, jolla voidaan muodostaa käytävä, mitä pitkin siat kulkevat. Hakattiinko sikoja ajolevyllä?

    – Se ei millään tavalla pidä paikkaansa. Itse luin tekstin ja siinä kerrottiin, että ajolevyillä olisi eläimiä hakattu. Tässä koko tilanteessa ei edes käytetty ajolevyjä lainkaan. Tämä on täysin tuulesta temmattu väite, sanoo Nybäck.

    Tilanteessa on käytetty "helistinmeloja", joista lähtevän äänen avulla eläimiä ohjataan.

    Yhtiö julkaisi videon

    HKScanin verkkosivuille julkaistiin jo tiistaina tiedote eläinten hyvinvoinnista. Siinä ei mainita Aurasen Facebook-päivitystä, mutta kerrotaan yhtiön toimintatavoista ja sikojen hyvinvoinnin valvonnasta.

    Tänään keskiviikkona yhtiö julkaisi uuden tiedotteen ja tviittasi videon sikojen poistumisesta kuljetusautosta.

    Yhtiön julkaisemassa videossa siat liikkuvat rauhallisesti.

    Yle ei onnistunut tavoittamaan Eviran johtavaa tarkastuseläinlääkäriä kommenttia varten.

    Jätehankkeessaan epäonnistunut Ekoport syytteessä ympäristön turmelemisesta Forssassa

    Jätehankkeessaan epäonnistunut Ekoport syytteessä ympäristön turmelemisesta Forssassa


    Forssassa toiminut Ekoport Turku Oy:n konkurssipesä ja yhtiön silloinen toimitusjohtaja vastasivat tänään keskiviikkona Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa Hämeenlinnassa syytteeseen ympäristön turmelemisesta. Yhtiön entisen toimitusjohtajan...

    Forssassa toiminut Ekoport Turku Oy:n konkurssipesä ja yhtiön silloinen toimitusjohtaja vastasivat tänään keskiviikkona Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa Hämeenlinnassa syytteeseen ympäristön turmelemisesta.

    Yhtiön entisen toimitusjohtajan epäillään tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta jättäneen tai hylänneen ympäristöön vaarallista jätettä Kiimassuontiellä Forssassa kesäkuun 2014 ja helmikuun 2015 välisenä aikana. Kyse on muun muassa yli sadasta kontillisesta öljyjätettä. Näistä osaa on säilytetty rakennuksen ympärillä ulkosalla.

    Kanta-Hämeen käräjäoikeuden istunto alkamassa Hämeenlinnassa.Timo Leponiemi / Yle

    Syyttäjä vaatii silloiselle toimitusjohtajalle ehdollista vankeusrangaistusta. Lisäksi konkurssipesä olisi tuomittava menettämään valtiolle rikoshyötynä lähes 35 000 euroa. Syyttäjä vaatii konkurssipesälle myös yhteisösakkoa vähintään 2 500 euroa.

    Laitos ei koskaan toiminut suunnitellusti

    Yhtiö sai vuonna 2008 ympäristöluvan dieselpolttoaineen valmistukselle lähinnä laivojen öljyisistä pilssivesistä. Yli 1 200 jätekonttia tuotiin Forssaan yhtiön Pansion laitokselta. Kontteja säilytettiin myös varastossa Forssan Rautatienkadulla. Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi koetoimintaluvan jätteiden käsittelyyn Kiimassuolla kesäkuussa 2014.

    Ylen MOT-ohjelma kertoi vuonna 2015, että valtio tuki Ekoportia 700 000 euron suorilla yritystuilla. Jalostustehdas ei kuitenkaan koskaan toiminut suunnitellusti.

    Öljyjätettä nimitettiin Ekoportissa tökötiksi.Tiia Piiponniemi / Yle

    Ekoport meni konkurssiin vuonna 2015 ja viime vuonna myös konkurssipesä haettiin konkurssiin.

    Ongelmajätekontit jäivät Forssaan vuosikausiksi eikä varaton konkurssipesä pystynyt maksamaan jätteiden hävittämistä.

    Vuokranantajat maksumiehiksi

    Sotkun maksajiksi päätyivät Hämeen ELY-keskuksen päätöksellä lopulta vuokranantajat: turkulainen kiinteistösijoittaja, jonka Ekoportille vuokraamissa varastotiloissa kontit olivat, sekä Forssan kaupunki. Kaupunki oli vuokrannut Ekoportille koelaitoksen tontin.

    Kaupunki hävitytti Kiimassuolle jääneitä kontteja alkukesästä.

    Suomen ympäristökeskus antoi heinäkuussa päätöksen jätteiden siirrosta. Suomen Öljykierrätys on vienyt varastohallissa säilytettyjä jäteöljykontteja hyödynnettäväksi Viroon kahdessa eri laitoksessa. Lupa jätesiirroille on voimassa ensi vuoden huhtikuuhun saakka.

    Poliisi tutkii murhaa Hauholla – teko

    Poliisi tutkii murhaa Hauholla – teko "erityisen raaka ja julma"


    Lauantai-iltana 27. lokakuuta mies soitti hätäkeskukseen ja kertoi puukottaneensa miestä asunnossaan Hämeenlinnan Hauholla. Paikalle saapunut poliisipartio totesi, että asunnossa on eloton mies. Muita henkilöitä ei asunnossa ollut. Poliisi on...

    Lauantai-iltana 27. lokakuuta mies soitti hätäkeskukseen ja kertoi puukottaneensa miestä asunnossaan Hämeenlinnan Hauholla.

    Paikalle saapunut poliisipartio totesi, että asunnossa on eloton mies. Muita henkilöitä ei asunnossa ollut. Poliisi on ottanut asunnonhaltijan kiinni epäiltynä henkirikokseen.

    Poliisi ei epäile, että tekoon liittyisi uhrin ja tekijän lisäksi muita henkilöitä.

    Henkirikoksessa on käytetty teräasetta. Tekoon liittyy Hämeen poliisin tiedotteen mukaan sellaisia yksityiskohtia, joiden perusteella poliisi pitää tekoa erityisen raakana ja julmana. Siksi Hämeen poliisi tutkii henkirikosta murhana.

    Poliisi tulee esittämään epäiltyä vangittavaksi Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa.

    Nuori naiskiekkoilija haluaa kehittyä pelaajana ja saada joskus myös palkkaa:

    Nuori naiskiekkoilija haluaa kehittyä pelaajana ja saada joskus myös palkkaa: "Kun menee jäälle, unohtaa kaiken muun"


    Viivi Simola, 17, heittää laukun yli olkansa ja painaa kypärän päähänsä. Hattulasta kotipihalta mustan mopon etupyörä kääntyy kohti Hämeenlinnaa ja jäähallia. Paistoi aurinko tai ropisi vettä, jäähallille nuori nainen ajaa usein: hän...

    Viivi Simola, 17, heittää laukun yli olkansa ja painaa kypärän päähänsä. Hattulasta kotipihalta mustan mopon etupyörä kääntyy kohti Hämeenlinnaa ja jäähallia. Paistoi aurinko tai ropisi vettä, jäähallille nuori nainen ajaa usein: hän pelaa jääkiekkoa HPK:n naisten joukkueessa.

    – Kun menee jäälle, unohtaa kaiken muun. Keskittyy vaan siihen, mitä tekee. Saa olla kavereiden kanssa ja tehdä yhdessä sitä mistä tykkää, HPK:n hyökkääjä kertoo.

    Simola ei saa palkkaa, vaikka pelaakin SM-sarjaa. Naisten ammattilaisliigasta Suomessa voidaan tällä hetkellä vain unelmoida.

    Yle teetätti Taloustutkimuksella kesällä tutkimuksen, jonka tuloksena oli, että suomalaiset haluavat huippu-urheiluun tasa-arvoa. Puolet vastaajista haluaa, että naisille ja miehille maksetaan huippu-urheilusta yhtä paljon.

    Viivi Simolan harjoitusmatkat hallille taittuvat mopokyydillä.Tiina Kokko / Yle

    Yle Urheilun laaja tasa-arvoselvitys yhdessä Ruotsin ja Norjan yleisradioyhtiöiden kanssa viime vuodelta paljasti, että suomalaisen naisen euro huippu-urheilussa on kolme senttiä.

    Iso askel olisi jo se, että naisten ei tarvitsisi maksaa pelaamisestaan pääsarjatasolla. Viivi Simola ja HPK Kiekkonaisten muut pelaajat maksavat tällä hetkellä 1 600 euron kausimaksun. Päälle tulevat kaikki muut kulut varusteista alkaen.

    Positiivisesta kehityksestä kertoo se, että olympialaisten jälkeen naisten maajoukkueessa jatkavat pelaajat saavat kaikki 10 000 euron urheilija-apurahan. Päätös on historiallinen.

    Työtä tehdään nyt myös sen puolesta, että tyttö- ja naispelaajille tarjottaisiin poikien ja miesten kanssa yhtäläiset pelaajapolut.

    Toiveena on saada lisää katsojia naisten kiekkoon

    Vaikka on iltapäivän ruuhka, Viivi Simolan matka kotoa hallille Hämeenlinnan puolelle kuntarajaa taittuu nopeasti. Ennen varsinaista jääaikaa naisilla ovat valmistavat harjoitukset. Ne alkavat salibandyllä. Jäälle pelaajat pääsevät hieman myöhemmin.

    Simolan musta poninhäntä viipottaa puolelta toiselle, kun hän juoksee pallon perässä. Poninhännästä Simola on helppo tunnistaa.

    Lähihoitajaksi opiskelevan kiekkoilijan onni on se, että perhe tukee tyttären harrastusta.

    – Olisi hienoa saada lisää katsojia. Katsottaisiin naisten kiekkoa niin kuin miestenkin kiekkoa, nuori kiekkoilija pohtii naiskiekon asemaa.

    Tiina Kokko / Yle

    Simola toivoo toki, että pelaamisesta saisi myös palkkaa – tai että pelaamisesta ei ainakaan tarvitsisi maksaa mitään.

    HPK Kiekkonaisissa tehdään nyt kovasti työtä sen eteen, että naisten jääkiekon harrastamiselta poistetaan esteitä. Kausimaksua on saatu hieman alennettua, mutta se ei riitä.

    HPK Kiekkonaisten markkinointipäällikkö Jyrki Rantanen toivoo, että pelaajien ei tulevaisuudessa todellakaan tarvitsisi maksaa pelaamisestaan.

    – Henkilökohtaisesti haaveilen siitä, että olisimme yksi ensimmäisiä ammattilaisjoukkueita naisten puolella Suomessa. Jossain kohtaa pelaajat myös saisivat jotain pelaamisesta.

    Jääkiekon ja lentopallon liitto kariutui

    Viivi Simola on melkein valmis jäälle. Naisten pukukopissa luukutetaan pop-musiikkia, kun Simola vetää teippiä säärten ympärille. Pelaajia menee ja tulee. Vartin päästä joukkue pääsee jäälle.

    Jälleen kypärä päähän. Harjoituksissa hyökkääjä kantaa keltaista paitaa.

    Tiina Kokko / Yle

    HPK:n naiskiekkoilu oli veitsenterällä viime keväänä. Hämeenlinnassa jääkiekko ja lentopallo olivat vajaa kymmenen vuotta yhteisen HPK-lipun alla, kunnes lentopallonaiset tahtoivat päättää liiton ja perustaa oman seuran.

    Lentopallo veti enemmän tukijoita ja yleisöä, joten lentopalloilijat halusivat oman seuran. Syntyi Hämeenlinnan Lentopallokerho.

    Henkilökohtaisesti haaveilen siitä, että olisimme yksi ensimmäisiä ammattilasijoukkueita naisten puolella Suomessa. Jyrki Rantanen

    Jääkiekon puolella jouduttiin pohtimaan voidaanko naisten pelaamista jatkaa vai lyödäänkö jääkiekkohanskat tiskiin. Päätös oli lopulta myönteinen: tukijoitakin löytyi ja sarjapaikka Naisten Liigassa säilyi.

    Paljon tosin riittää tehtävää, jotta HPK Kiekkonaisten pohja tukevoituu niin taloudellisesti kuin pelaajamateriaaliltaan. Nuori joukkue kaipaa lisää pelaajia.

    Jyrki Rantanen uskoo naiskiekon tulevaisuuteen niin HPK:ssa kuin koko Suomessa. Pelaajia tarvitaan lisää, jotta taso nousee ja Suomella on mahdollisuudet menestyä entistä paremmin kansainvälisillä kentillä.

    "Ei vain toisen sukupuolen ehdoilla"

    Naisten maajoukkueen päävalmentaja Pasi Mustonen arvelee, että kotimaisilla kentillä palkanmaksuun on vielä matkaa. Pelaajapolkujen osalta tytöille ja naisille pitäisi kuitenkin tarjota jo nyt samanlaiset mahdollisuudet kuin pojilla ja miehilläkin. Tässä Mustonen kääntää katseensa seuroihin.

    – Yhteiskunnallinen kehitys väistämättä tulee tekemään sen, että jopa tällaisessa perussovinistisessa suomalaisessa yhteiskunnassa on päätöksentekijöiden lopulta herättävä myös urheilun sisällä ja otettava kantaa näihin asioihin. Uusi sukupolvi ymmärtää, että me ei voida elää pelkästään toisen sukupuolen ehdoilla.

    Viivi Simolan tärkein tavoite jääkiekkoilijana juuri nyt on kehittyä pelaajana.Tiina Kokko / Yle

    Naiskiekko tarvitsee myös esikuvia. Yksi heistä on Noora Räty, joka on onnistunut tekemään jääkiekosta ammatin. Hän pelaa kiinalaisseura Kunlun Red Starissa kanadalaisliiga CWHL:ssä toista kauttaan.

    Mitä Viivi Simola toivoo jääkiekkouraltaan?

    – Tällä kaudella tavoitteena on saada vastuuta peleissä ja kehittyä pelaajana. Olisihan se hienoa myöhemmin pelata kansainvälisellä tasolla.

    Mies häiritsi poliisin ohitusta Hämeenlinnassa kiihdyttämällä, vaikka rekka tuli vastaan:

    Mies häiritsi poliisin ohitusta Hämeenlinnassa kiihdyttämällä, vaikka rekka tuli vastaan: "Ajattelin vähän kiusata ohittajaa"


    Hämeenlinnassa Tuuloksentiellä henkilöauton kuljettaja esti poliisin ohituksen lauantaina aamuyöllä. Hämeen poliisilaitoksen poliisipartio oli menossa A-kiireelliselle tehtävälle Lammille. Partion ryhtyessä ohittamaan ajoneuvoa pimeällä ja...

    Hämeenlinnassa Tuuloksentiellä henkilöauton kuljettaja esti poliisin ohituksen lauantaina aamuyöllä.

    Hämeen poliisilaitoksen poliisipartio oli menossa A-kiireelliselle tehtävälle Lammille. Partion ryhtyessä ohittamaan ajoneuvoa pimeällä ja osittain liukkaalla tiellä, lähti ohitettava ajoneuvo yllättäen kiihdyttämään.

    Autot etenivät rinnakkain 140 kilometrin tuntivauhtia poliisiauton ollessa vastaantulijoiden kaistalla. Samanaikaisesti Lammin suunnasta lähestyi rekka.

    Poliisipartio pelastautui tilanteesta kytkemällä hälytyslaitteet päälle ja kiilaamalla itselleen tilaa. Moitittaessa ajoneuvoa kuljettanutta miestä ohittamisen häiritsemisestä, kertoi hän syyksi: "Ajattelin vähän kiusata ohittajaa".

    Kuljettaja määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon paikan päällä suullisesti ja partio jatkoi alkuperäiselle tehtävälle.

    Poliisi haluaa muistuttaa, että ohituksen haittaaminen on rikosoikeudellisesti raskaampi teko kuin ylinopeuden ajaminen ohitettaessa. Ohittamisen haittaaminen aiheuttaa aina vaaratilanteen.

    Ensimmäistä kertaa Suomessa: museossa pohditaan kuka murhasi porvaristalon keittäjän

    Ensimmäistä kertaa Suomessa: museossa pohditaan kuka murhasi porvaristalon keittäjän


    Leskirouva Hilda Tavastkallion keittäjä Saara Kangas on raa'asti murhattu. Mysteerin ratkaisijat kuuntelevat hämärässä huoneessa Hildan kuvausta murhaillan tapahtumista. Kohta tulee komento ja lattialautojen narina saattaa vieraat seuraavaan...

    Leskirouva Hilda Tavastkallion keittäjä Saara Kangas on raa'asti murhattu. Mysteerin ratkaisijat kuuntelevat hämärässä huoneessa Hildan kuvausta murhaillan tapahtumista. Kohta tulee komento ja lattialautojen narina saattaa vieraat seuraavaan huoneeseen, jossa odottaa uusi roolihenkilö. Tässä lähtökohta, jonka museovieraat saavat, kun he pääsevät ratkaisemaan kiperää murhamysteeriä.

    Museovirasto ja Suomen Museoliitto vahvistavat, että murhamysteeri esitetään museossa nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Museomurhamysteerin idean isä, museolehtori Jyrki Nissi Hämeenlinnan kaupunginmuseosta myöntää auliisti syyn uudenlaiseen tapaan houkutella yleisöä museoon.

    – Me haluamme tavoitella yhä uusia asiakkaita, nuoria aikuisia ja kenties vanhempiakin.

    Hämeenlinnan kaupunginmuseo on parin viime vuoden aikana ollut muutenkin innokas asiakashankinnoissaan. Museo muutti pari vuotta sitten aivan Hämeenlinnan ydinkeskustaan, Skogsterin taloon. Museossa on järjestetty keskiviikkoiltaisin luentoja, joiden suosio on ollut suurta, osin aihevalintojenkin vuoksi.

    – Uskon kyllä, että murhamysteerin ohella ihmiset saavat kokea aitoa museotunnelmaa. Näkevät ainakin sen, miten porvarisperheissä asuttiin sata vuotta sitten. Toivottavasti kipinä käydä yleisemminkin museoissa syttyy mysteerin kautta, toivoo Jyrki Nissi.

    Palanderin talo rakennettiin porvariskodiksi 1860 luvulla. Kotimuseona se on toiminut yli 20 vuotta. Nyt se on ensimmäinen museo, jossa esitetään murhamysteeri.Antti Ruonaniemi / YleToiminta ja museokortti tuovat yleisöä

    Murhamysteeri on uusin valtaus museoalalla, mutta muutenkin museoissa on panostettu yhä enemmän erilaisiin tapahtumiin. Esimerkiksi pakohuoneidea on levittäytynyt Suomen historiallisiin linnoihin Turussa, Hämeenlinnassa ja Savonlinnan Olavinlinnassa. Neljättä vuotta käytössä ollut, 280 museoon pääsylipun tarjoava museokortti on myös saanut suuren suosion.

    Museovirastossa ja Suomen Museoliitossa museoiden uudet toiminnat otetaan vastaan lämmöllä.

    – Nämä ovat pelkästään hyvä asia. Ne tuovat esille kahdenlaista eri trendiä, mitä museoalalla on meneillään, selittää Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä.

    – Ensinnäkin museotiloja käytetään eri lailla ja tarjontaa tuodaan laajemmalle joukolle ihmisiä. Toiseksi museoissa siirrytään esinekeskeisyydestä tarinakeskeisyyteen.

    Tulokset puhuvat puolestaan. Viime vuonna Suomen museot tekivät kaikkien aikojen kävijäennätyksen, yli 7,1 miljoonaa vierailijaa.

    Palanderin talo on oivallinen mysteeripaikka

    1860-luvulla rakennettu Palanderin talo on suuri porvaristalo Hämeenlinnan keskustassa. Porvarisperheen elämää esittelevä kotimuseo siitä tuli vuonna 1995.

    Hämeenlinnan kaupunginmuseon amanuenssi Eva Sirén on innoissaan uudesta näyttelijänroolistaan. Hän on murhamysteeritalon tytär Amalia Tavastkallio.Antti Ruonaniemi / Yle

    – Tämä talo huokuu Agatha Christie -tunnelmaa, joten murhamysteeri sopii mainiosti Palanderin taloon, naurahtaa museolehtori Jyrki Nissi.

    Murhamysteerin järjestää museolle Mysteeri Experience -yhtiö. Yhtiön luova johtaja Emmi Kärnä pitää museoon tehtävää murhamysteeriä mielenkiintoisena, mutta myös haastavana toteuttaa. Myös museovierailijoille mysteeri on visainen.

    – Kyllä tässä saa käyttää niitä Hercule Poirotin harmaita aivosoluja, jos aikoo murhaajan selvittää, hymyilee Emmi Kärnä viitaten Agatha Christien kuuluisaan salapoliisihahmoon.

    Murhamysteeri kiinnostaa ihmisiä

    Hämeenlinnan kaupunginmuseon ja Suomen museoiden ensimmäinen museomurha on saanut yleisön innostumaan.

    – Me kerroimme asiasta netissä ja laitoimme pariin roskalaatikkoon mainokset. Kun aloimme miettiä mainontaa perusteellisemmin, huomasimme, että mysteeri on loppuunmyyty, ihmettelee Jyrki Nissi.

    Murhamysteeripeliä pelataan neljänä marraskuun lauantaina. Kaikkiaan pelissä on 83 lähtöä, joissa jokaisessa on 2-8 henkilöä mysteeriä selvittämässä.

    – Murhamysteerit ja pakohuoneet ovat esimerkkejä siitä, että ihmiset haluavat television ja nettimaailman lisäksi myös toiminnallisia kokemuksia, arvioi luova johtaja Emmi Kärnä.

    Suuren suosion vuoksi murhamysteeritoiminta jatkuukin Hämeenlinnassa helmikuussa. Lienee selvää, että Palanderin talossa on Suomen museoiden ensimmäinen murhamysteeri, mutta tuskin viimeinen.

    Endurolegenda Mika Ahola sai näköisensä muistomerkin: lujan ja sitkeän – oman tiensä kulkija rakasti pyöräänsä

    Endurolegenda Mika Ahola sai näköisensä muistomerkin: lujan ja sitkeän – oman tiensä kulkija rakasti pyöräänsä


    Mika Aholan puoliso Marika Lodvonen kiersi mukana endurokisoissa maailmaa yli kymmenen vuotta. – Meillä oli aika selkeä työnjako: Mika hoiti ajamiseen liittyvät asiat ja minä kaiken muun. Pesin pyykit, laittelin ajokamat, hoidin ruokapuolen,...

    Mika Aholan puoliso Marika Lodvonen kiersi mukana endurokisoissa maailmaa yli kymmenen vuotta.

    – Meillä oli aika selkeä työnjako: Mika hoiti ajamiseen liittyvät asiat ja minä kaiken muun. Pesin pyykit, laittelin ajokamat, hoidin ruokapuolen, paperiasiat, matkustusasiat ja Mika sai keskittyä ajamiseen sataprosenttisesti.

    Ahola oli oman tiensä kulkija, joka rakasti pyöräänsä. Kaikki piti tehdä niin täydellisesti kuin mahdollista, aina, kaikessa.

    – Kilpailuissa Mika halusi tietää missä mennään tuloksissa, niin minä kellottelin kuskien aikoja ja pystyin kertomaan, että nyt häviät tuolla osuudella. Seuraavalla kierroksella hän pystyi miettimään, mitä tekee väärin ja parantamaan ajoa.

    Kun elämä kulkee hotellista toiseen, se on raskasta, mutta antaa myös paljon, Lodvonen kertoo.

    – Hirveä määrä ystäviä ympäri maailmaa ja niin paljon kokemuksia, että ihan käsittämätöntä. Asuimme ensimmäiset kuusi, seitsemän vuotta Italiassa ja sen jälkeen Espanjassa. Hämeenlinnassa tuli vietettyä ehkä kuukausi vuodesta.

    Marika Lodvosen käsissä Mika Aholan voittopokaali Päijänne-ajosta vuodelta 1995. Palkintoja on rutkasti pajalla, jossa Aholan pyörää huollettiin. Kaikki sadat pokaalit eivät sinne tosin mahdu.Timo Leponiemi / YleAhola eli ja ajoi täysillä

    Legendaarisen Päijänneajon voittoon Ahola ajoi ennätykselliset kuusi kertaa, ensimmäisen kerran jo vuonna 1993. Ensimmäistä maailmanmestaruutta piti kuitenkin odottaa vuoteen 2007 saakka. Ahola on vanhin maailmanmestaruuden saavuttanut kuljettaja eikä palo vuosien varrella vähentynyt. Kuudes maailmanmestaruus oli tavoitteena. Puolisolle jäi kiitollisuus upeasta yhteisestä elämästä.

    – Hän eli jokaisen päivän kyllä niin täysillä ettei mitään rajaa. Ehti näkemään itsekin tosi paljon.

    Ahola menehtyi harjoituksissa sattuneen onnettomuuden jälkiseurauksena tammikuussa 2012. Moninkertaisen maailmanmestarin perintö elää edelleen suomalaisessa moottoriurheilussa. Mika Aholan nimeä kantava muistorahasto tukee lupaavia nuoria endurokuskeja kohti maailmanmainetta.

    – Siihen tarvitaan nuoria, jotka ovat valmiita tekemään töitä. Pitää pystyä lähtemään helmikuussa Etelä-Eurooppaan treenaamaan, se vaatii uhrauksia. Halu ja tahto pitää lähteä itsestä, muistuttaa Marika Lodvonen.

    "Näyttää olevan ihan Mikan näköinenkin"

    Muistomerkin paljastustilaisuuteen kokoontui reilut satakunta ihmistä harmaaseen lokakuun iltapäivään. Mika Aholan äiti Pirjo Ahola on ilahtunut poikansa saamasta muistomerkistä.

    – Tuntuu mukavalta ja patsas näyttää olevan ihan Mikan näköinenkin. Mikalle näin jälkikäteen ajatellen tosi suuri kunnianosoitus.

    Timo Leponiemi / Yle

    Äidin kertoman mukaan Mika Ahola oli aina kaikesta innostunut, kaikki ihmiset huomioon ottava ja tasapuolisesti kohteleva. Vastapainoa ajamiselle löytyi kalastamisesta.

    – Kalastus ja sukeltaminen ja musiikki kiinnostivat häntä, mielenkiintoa riitti moneen asiaan. Joka hetken Mika eli ihan täysillä. Enduro oli hänelle intohimo.

    Mikä on äidin mielestä Mika Aholan antama perintö nuorille suomalaiskuljettajille?

    – Kyllä ne siivet kantaa, jos uskoo tarpeeksi omaan unelmaansa ja tekee töitä sen eteen, sitähän se vaatii. Mika oli tosi kova tekemään työtä, pyörän säätämistä riitti, ja hän harjoitteli tosi paljon. Ilmaiseksi ei tullut mikään, se oli kovan työn takana.

    Lujuutta ja sitkeyttä

    Hämeenlinnan moottorikerhon entinen puheenjohtaja Juha Tuomi oli patsastoimikunnassa yhdessä idean isän Erkki Kuparisen ja kivimies Mika Kailan kanssa. Patsaan julkistamistilaisuudessa mieli oli tyytyväinen.

    – Se oli pitkä ja kivinen tie ja kesti vähän yli viisi vuotta ideasta tähän hetkeen. Tällaiselle enduro-maailmanmestarille kuin Mika Ahola se on oikeus ja kohtuus, että häntä muistetaan jollain tavalla.

    Timo Leponiemi / Yle

    Hämeenlinnan Areenalle ulko-oven viereen pystytetty muistomerkki kertoo viisinkertaisen maailmanmestarin periksiantamattomuudesta. Tuomen mukaan patsas kuvaa suomalaista lujuutta ja sitkeyttä. Niitä löytyi Mika Aholasta.

    – Urheilijana hän oli tinkimätön, kova reenaamaan ja perfektionisti. Kaiken piti olla tip top silloin, kun ajetaan. Kaikki muu unohtui, Tuomi tiivistää.

    Hämeenlinnalaisnaiselle yli yhdeksän vuoden vankeusrangaistus taposta – kätki uhrinsa metsään

    Hämeenlinnalaisnaiselle yli yhdeksän vuoden vankeusrangaistus taposta – kätki uhrinsa metsään


    Kanta-Hämeen käräjäoikeus on tuominnut hämeenlinnalaisen, vuonna 1980 syntyneen naisen yhdeksän vuoden ja kuuden kuukauden vankeuteen taposta ja hautarauhan rikkomisesta. Lisäksi naisen maksettavaksi tuomittiin noin 26 000 euroa erilaisia kuluja...

    Kanta-Hämeen käräjäoikeus on tuominnut hämeenlinnalaisen, vuonna 1980 syntyneen naisen yhdeksän vuoden ja kuuden kuukauden vankeuteen taposta ja hautarauhan rikkomisesta. Lisäksi naisen maksettavaksi tuomittiin noin 26 000 euroa erilaisia kuluja ja korvauksia.

    Lisäksi oikeus tuomitsi naisen seurustelukumppanin, vuonna 1979 syntyneen miehen, rikoksentekijän suojelemisesta kolmen kuukauden vankeusrangaistukseen. Miehen syyte hautarauhan rikkomisesta hylättiin.

    Nainen löi vuokranantajaansa, keski-ikäistä miestä, kahdesti teräaseella Hauholla Lautsiassa vanhan huoltoaseman pihalla 29. kesäkuuta.

    Mies kuoli verenvuotoon. Pian tämän jälkeen nainen ja hänen rikoskumppaninsa raahasivat ruumiin pensasaidan viereen ja peittivät sen autosta ja asunnosta hakemillaan kahdella peitolla. Mies toimi kuljettajana, kun nainen kätki puukon surmailtana.

    Seuraavana päivänä parivaljakko nosti ruumiin auton takakonttiin. He kuljettivat vainajan metsäautotien varteen noin neljän kilometrin päähän ja piilottivat hänet osittain kuusen alle metsän reunaan. Ruumiin päälle laitettiin risuja ja puun rankoja, peitot, tavaratilan maton ja jätesäkkejä. Tuomittu mies myi autonsa ruumiin kätkemisestä seuraavana päivänä.

    Uhrista oli tehty katoamisilmoitus 1. heinäkuuta. Ruumiin löysi miestä etsimässä ollut henkilö, joka soitti poliisille.

    Syyttäjä vaati naiselle taposta vähintään kymmenen vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta. Tekoa oli naisen kertoman mukaan edeltänyt riita vuokranantajan asunnossa.

    Molemmilla rikoshistoriaa

    Nainen on ollut vangittuna heinäkuun 3. päivästä lähtien. Hän suorittaa jo vankeusrangaistusta toisesta rikoksesta. Nainen sai viikkoa ennen Hauholla tekemäänsä tappoa Helsingin hovioikeudelta vuoden vankeutta törkeän pahoinpitelyn yrityksestä.

    Mies puolestaan vapautui vankilasta huhtikuussa. Hänet on tuomittu aiemmin muun muassa avovaimonsa taposta.

    Kanta-Hämeen käräjäoikeuden tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

    Kotiseutuyhdistys perääntyi kiistassa vanhasta asemarakennuksesta – suojelutarve tutkitaan silti

    Kotiseutuyhdistys perääntyi kiistassa vanhasta asemarakennuksesta – suojelutarve tutkitaan silti


    Kälviällä kiistellyn Riipan asemarakennuksen kohtalo ratkeaa lähiviikkoina. Yli 100-vuotias rakennus piti siirtää Keski-Pohjanmaalta Kanta-Hämeeseen lokakuun alussa, mutta matka tyssäsi suojeluanomukseen viime metreillä. Nyt Kälviän...

    Kälviällä kiistellyn Riipan asemarakennuksen kohtalo ratkeaa lähiviikkoina. Yli 100-vuotias rakennus piti siirtää Keski-Pohjanmaalta Kanta-Hämeeseen lokakuun alussa, mutta matka tyssäsi suojeluanomukseen viime metreillä.

    Nyt Kälviän kotiseutuyhdistys on perunut aseman suojeluanomuksen, koska se ei halua riitaa.

    – Meillä ei ollut anomusta tehdessä tietoa, että Liikennevirasto oli myynyt Riipan aseman museorautatieyhdistykselle. Halusimme vain varmistaa, että asemaa ei pureta, kertoo yhdistyksen sihteeri Eero Huhtala.

    Seuraavaksi ely-keskus odottaa Kokkolan kaupungin ja Museoviraston lausuntoja rakennuksen suojelusta nykyisellä paikallaan. Ely päättää suojelusta viimeistään kuukauden kuluttua.

    Jos asemaa ei suojella, se voidaan siirtää vielä marraskuun aikana Kanta-Hämeeseen osaksi Jokioisten museorautatietä. Siellä rakennus on tarkoitus entisöidä sisältä 1950-luvun tyyliin ja avata kahvilaksi.

    Riipan aseman kaltaisia, pieniä asemarakennuksia on jäljellä pohjalaismaakunnissa enää kuusitoista. Rakennuksella on suojelustatus. Se tarkoittaa, että rakennuksen suojelun tarve puntaroidaan, jos asema tulee myyntiin ja käyttö muuttuu.

    Asema olisi haluttu säilyttää Kälviällä

    Kotiseutuyhdistys olisi halunnut säilyttää aseman Riipassa, mutta Liikennevirasto myi sen kälviäläisten tietämättä. Jo vuosi sitten Liikennevirasto oli tarjonnut asemaa rautatieyhdistykselle.

    Huhtalaa harmittaa, että asema on nyt periaatteessa menetetty.

    – Paikallisesti sitä pidetään arvokkaana. Meidän olisi vain pitänyt toimia aikaisemmin. Silloin kun kaksoisraidetta rakennettiin, niin paikalla olevilla koneilla se olisi voitu siirtää radan varresta kauemmaksi. Mutta Museovirastolla oli tuolloin lausunto olemassa, että siirto laskisi rakennuksen arvoa. Joten emme lähteneet sitä yrittämään, Huhtala perustelee.

    Museorautatieyhdistys on pahoitellut kotiseutuyhdistykselle asian heikkoa tiedotusta.