Ilmatieteen laitoksen tiedotteet

    Talvinen Suomi tummuu: lumen sulaminen aikaistuu ja sulamiskausi pitenee

    Talvinen Suomi tummuu: lumen sulaminen aikaistuu ja sulamiskausi pitenee


    Talvinen Suomi tummuu: lumen sulaminen aikaistuu ja sulamiskausi pitenee 20.2.2019 8:19 Vuosina 1982–2014 lumen sulaminen on aikaistunut osassa Suomea 5–6 päivää kymmenessä vuodessa ja sulamiskausi on pidentynyt noin 7...

    Talvinen Suomi tummuu: lumen sulaminen aikaistuu ja sulamiskausi pitenee

    20.2.2019 8:19

    Vuosina 1982–2014 lumen sulaminen on aikaistunut osassa Suomea 5–6 päivää kymmenessä vuodessa ja sulamiskausi on pidentynyt noin 7 päivää samassa ajassa. Sulamiskautta edeltävä maanpinnan kokonaisheijastavuus on puolestaan pienentynyt. Tämä kaikki lisää auringosta maahan imeytyvän energian määrää kevättalvella, mikä osaltaan edistää ilmaston lämpenemistä.

    Kuva: Eija Vallinheimo

    Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen ympäristökeskus SYKE tutkivat lumen sulamiskauden alun ja lopun sekä pituuden muutosta Suomessa vuosina 1982–2014. Etelä-Lapissa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa sulaminen on aikaistunut 5–6 päivää kymmenessä vuodessa. Sulamiskausi on vastaavasti pidentynyt noin 7 päivää samassa ajassa.

    Tutkimuksessa selvitettiin myös kokonaisheijastavuutta eli sitä, miten auringon säteily heijastuu maanpinnalta takaisin avaruuteen. Kokonaisheijastavuus ennen sulamiskauden alkua on pienentynyt 2–3 % kymmenessä vuodessa Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa. Muutos johtuu siitä, että metsän runkotilavuus on alueella kasvanut, mikä käy ilmi Luonnonvarakeskuksen metsien inventointiaineistosta.

    Etelä-Suomessa selkeitä trendejä sulamiskaudessa tai kokonaisheijastavuudessa ei havaittu, koska sulamiskauden ajoituksen vaihtelu on alueella suurta. Viimeisimpinä vuosina sulaminen oli myös alkanut jo ennen kuin kokonaisheijastavuusarvoja oli saatavilla. Sen sijaan Etelä-Lapissa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa selkeä suuntaus kohti aikaisempaa sulamista ja pidentynyttä sulamiskautta oli nähtävissä.

    Sulamiskauden päättymisessä ei havaittu systemaattista muutosta. Kasvukauden alku seuraa lumen sulamista noin kymmenen päivän viipeellä.

    Sekä sulamiskauden aikaistuminen että sitä edeltävän kokonaisheijastavuuden aleneminen edistävät osaltaan ilmaston lämpenemistä.

    Tutkimuksessa käytettiin kokonaisheijastavuuden aikasarjaa, jonka Ilmatieteen laitos on kehittänyt Euroopan sääsatelliittijärjestön tuella. Vertailuaineistoina käytettiin maanpinnan ekosysteemimallia, Suomen ympäristökeskuksen satelliittipohjaista osittaisen lumipeitteen tuotetta sekä Ilmatieteen laitoksen operatiivisiin mittauksiin perustuvia lumikarttoja. Lisäksi tarkasteltiin lehtipuiden kasvukauden alun ja lumen sulamiskauden päättymisen yhteyttä. Eri aineistot tuottivat hyvin yhtäpitävät tulokset.

    Tutkimus toteutettiin laajana yhteistyönä Ilmatieteen laitoksen, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa EU:n Life+-rahoitteisessa Monimet-projektissa, jota veti Ilmatieteen laitoksen tutkija Ali Nadir Arslan.

    Lisätietoja:

    erikoistutkija, TkT Terhikki Manninen, p. 029 539 4159, terhikki.manninen@fmi.fi

    Biogeosciences-lehdessä julkaistu artikkeli on maksutta luettavissa osoitteessa https://www.biogeosciences.net/16/223/2019/

    Monimet-projekti: http://monimet.fmi.fi/

    1550643572000
    Suomen Etelämanner-retkikunta palaa Suomeen

    Suomen Etelämanner-retkikunta palaa Suomeen


    Suomen Etelämanner-retkikunta palaa Suomeen 15.2.2019 14:13 Suomen Etelämanner-tutkimusretkikunta FINNARP palaa Suomeen 16.2.2019, viisi päivää suunniteltua myöhemmin. Myrskyisästä säästä ja siitä aiheutuneista...

    Suomen Etelämanner-retkikunta palaa Suomeen

    15.2.2019 14:13

    Suomen Etelämanner-tutkimusretkikunta FINNARP palaa Suomeen 16.2.2019, viisi päivää suunniteltua myöhemmin. Myrskyisästä säästä ja siitä aiheutuneista viivästyksistä huolimatta mittaustoiminta oli pääosin onnistunutta ja huollot saatiin tehtyä aikataulussa.

    Kuva: FINNARP

    FINNARP 2018 -tutkimusretkikunta lähti Suomesta Etelämantereelle Aboa-tutkimusasemalle marraskuun lopussa. Retkikunta teki meteorologiseen tutkimukseen liittyviä kenttämittauksia ja keräsi vuoden aikana tutkimuslaitteiden keräämiä jatkuvia havaintoja. Retkikunta pystytti uusia meteorologisia mittauspisteitä, lähetti päivittäin luotauspalloja ja huolsi pysyviä mittauslaitteita. Tutkimusasemalla myös huollettiin tela-ajoneuvoja, jotka ovat palvelleet tutkimusta jo 20 vuotta. Lisäksi asemalla tehtiin suunnittelutyötä aseman muuttamiseksi entistä ympäristöystävällisemmäksi.

    Retkikuntaan kuuluivat retkikunnan johtaja, emäntä, mekaanikko ja lääkäri sekä kolme tutkijaa. Tekninen erikoisasiantuntija ja FINNARP-operaatioiden päällikkö liittyivät retkikuntaan tammikuussa.

    "Etelämanner on ainutlaatuinen ympäristö tutkimuksen tekemiselle. Etelämanner on maapallon eristynein alue, ja sieltä saadaan sellaista mittausaineistoa, mitä muualta ei saa. Tutkimus Etelämantereella kertoo meille koko maapallon tilasta", korostaa FINNARP-operaatioiden päällikkö Mika Kalakoski. "Suomalainen kylmän ilmanalan tutkimus, niin pohjoisessa kuin Etelämantereella, on kansainvälistä kärkitasoa", Kalakoski lisää.

    Ilmatieteen laitoksella toimiva Suomen Etelämanner-operaatiot FINNARP täytti viime syyskuussa 20 vuotta. Se ylläpitää 30 vuotta sitten pystytettyä tutkimusasema Aboaa ja järjestää Suomen Etelämanner-tutkimusohjelman hankkeiden kenttätyöt. FINNARP avustaa myös Etelämantereen muille tutkimusasemille ja laivoille suuntautuvien suomalaisten tutkimusprojektien toteuttamisessa.

    Tutkimusmatkoilla työskennellään vuosittain noin kahden kolmen kuukauden ajan marras–helmikuussa, jolloin Etelämantereella on kesä. Etelämantereen kesälle on tyypillistä jatkuva valo ja voimakas auringon säteily sekä ankarat lumimyrskyt. 

    Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboa sijaitsee Kuningatar Maudin maalla 130 kilometrin päässä rannikolta, noin 5 000 kilometrin päässä Etelä-Afrikan Kapkaupungista. Tutkimusasema on pystytetty etelän kesän 1988–1989 aikana. Aboa tarjoaa hyvät työ- ja asuintilat 16 hengen retkikunnille.

    FINNARP 2018 -retkikunta yhteiskuvassa. Kuva: FINNARP Lisätietoja:

    FINNARP 2018 -retkikunnan johtaja Priit Tisler, Ilmatieteen laitos, puh. 050 415 2868, priit.tisler@fmi.fi (Suomessa 16.2. alkaen)

    tutkija Juho Vehviläinen, Ilmatieteen laitos, puh. 040 159 0310, juho.vehvilainen@fmi.fi (Suomessa 16.2. alkaen)

    FINNARP-operaatioiden päällikkö Mika Kalakoski, Ilmatieteen laitos, puh. 050 359 2792, mika.kalakoski@fmi.fi

    www.antarctica.fi

    1550232832000
    Hiihtolomat alkavat ‒ Miten varautua liikenteeseen?

    Hiihtolomat alkavat ‒ Miten varautua liikenteeseen?


    Hiihtolomat alkavat ‒ Miten varautua liikenteeseen? 14.2.2019 12:47 Huomenna perjantaina 15.2. starttaa hiihtolomakausi, kun eteläsuomalaiset rientävät lomailemaan. Tieliikenteessä se tarkoittaa, että seuraavat viikonloput ovat...

    Hiihtolomat alkavat ‒ Miten varautua liikenteeseen?

    14.2.2019 12:47

    Huomenna perjantaina 15.2. starttaa hiihtolomakausi, kun eteläsuomalaiset rientävät lomailemaan. Tieliikenteessä se tarkoittaa, että seuraavat viikonloput ovat hieman tavanomaista vilkkaampia. Rautateillä junat täyttyvät matkaavista lomalaisista.

    Kuva: Eija Vallinheimo

    Hiihtolomaliikenne käynnistyy perjantaina 15.2. eteläsuomalaisten aloittaessa lomansa. Menoliikenteessä liikennemäärät saattavat perjantaina kohota Helsingin ulosmenoteillä ja valtateillä 4 ja 5 aina Jyväskylään ja Mikkeliin asti niin korkeiksi, että nopeudet laskevat jonkin verran.

    Vilkkain liikenne suuntautuu etelästä pohjoiseen. Perjantaina huipputunti on Helsinki–Heinola-välillä valtatiellä 4 klo 15–17, valtateillä 4 ja 5 Heinolan ja Jyväskylän pohjoispuolella klo 16–17 ja Varkauden pohjoispuolella klo 17–18.

    - Etelä-Suomen koulujen hiihtolomaviikon menoliikenne painottuu erityisesti perjantaihin. Liikenne alkaa vilkastua jo heti puolen päivän jälkeen. Myös lauantaina on normaalia talvilauantaita enemmän liikennettä. Liikenteellisesti vilkkaimmat tunnit ovat aamupäivällä, sillä menoliikenne alkaa heti aamusta vilkkaana ja hiljenee vasta alkuillasta. Nopeudet saattava paikoin laskea esimerkiksi Helsingistä pois johtavilla teillä, kertoo ITM Finlandin Mika Jaatinen. Vallitseva keli ja mahdolliset onnettomuudet vaikuttavat aina liikennetilanteeseen, Jaatinen jatkaa.

    Lauantaina liikennettä on tavanomaista enemmän valtatiellä 4 aina Helsingistä Kemiin asti sekä valtatiellä 5 Heinolasta Varkauteen. Sunnuntaina liikennettä on yhä tavallista talvisunnuntaita enemmän valtatiellä 4 aina Helsingistä Jyväskylään asti sekä valtatiellä 5 Heinolasta Varkauteen. Liikennemäärät jäävät kuitenkin selvästi pienemmiksi kuin perjantaina tai lauantaina.

    Vuoronvaihto toisena viikonloppuna: Lauantai vilkkain päivä liikenteessä

    Kun eteläsuomalaiset palaavat hiihtolomiltaan, keskisuomalaiset lähtevät lomille.

    Perjantaina 22.2. koko Heinola–Kemi-välillä valtatiellä 4 ja Heinola–Varkaus-välillä valtatiellä 5 on selvästi tavanomaista perjantaita enemmän liikennettä sekä etelään että pohjoiseen.

    Lauantaina 23.2. liikennettä on normaalia enemmän seuraavilla pääteillä:

    Heinola-Kemi-välillä (valtatie 4), erityisesti Jyväskylä–Kemi-välillä, ja Mikkeli–Varkaus-välillä (valtatie 5) sekä etelään että pohjoiseen ja Mikkeli–Heinola–Helsinki-välillä (valtatiet 3, 4 ja 5) etelään päin.

    Lauantain liikennemäärä on Kemi–Heinola-välillä suurempi kuin perjantaina. Liikenne vilkastuu puolesta päivästä alkaen, pohjoisessa jo aamusta alkaen, ja jatkuu vilkkaana pitkälle iltapäivään.

    Sunnuntai 24.2. on myös vilkas päivä etelään päin suuntautuvassa liikenteessä. Jyväskylän pohjoispuolella liikennemäärät jäävät alhaisemmiksi kuin lauantaina, mutta etelämpänä päivä on viikonlopun vilkasliikenteisin. Ruuhkaisimmat tunnit ovat iltapäivän ja alkuillan aikana, mutta liikenne vilkastuu jo puolen päivän aikaan.

    Hiihtolomien toisena viikonloppuna keskisuomalaiset palaavat hiihtolomalta ja pohjoissuomalaiset aloittavat lomansa. Hiihtolomien viimeisenä viikonloppuna 8.-10.3) liikenne on vilkasta pohjoisessa erityisesti Oulu-Kemi-Rovaniemi (Vt 4) välillä sekä Oulu-Kuusamo (vt 20) välillä.

    Rautateiden liikenteen ohjausta 24/7

    Finrail Oy:n rautatieliikenteenohjaus vastaa junaliikenteen turvallisesta ja täsmällisestä kulusta myös hiihtolomaliikenteessä, kaikkina vuorokauden aikoina.

    Liikennöitsijä tiedottaa erikseen mahdollisista junaliikenteen poikkeuksista matkustajaliikenteen osalta. Tarkemmat tiedot näistä löytyy osoitteesta vr.fi.

    Luvassa vaihtelevaa säätä ja puuskaista tuulta

    Hiihtolomaviikkoa edeltävä viikonloppu alkaa Ilmatieteen laitoksen 14.2. tekemän ennusteen mukaan lauhana. Perjantaina päivällä lämpötila on laajalti nollan yläpuolella ja sää on suurimmaksi osaksi poutainen. Lauantaina lumi- tai räntäsateita leviää maan pohjoisosaan vaikeuttaen ajoliikennettä. Puuskainen tuuli on voimakasta maa-alueilla. Sää jatkuu kuitenkin edelleen lauhana, lähinnä Pohjois-Lapissa on pakkasta. Sunnuntaina maan pohjoisosassa olevat lumisateet väistyvät itään ja kylmempää ilmaa virtaa koko maahan. Puuskainen tuuli on edelleen voimakasta maa-alueilla, ja lumisateet voivat vaikeuttaa ajokeliä pohjoisessa. 

    Talvilomaviikko 8 on säätyypiltään vaihteleva, ja viikon aikana sataa paikoin vettä tai lunta. Lämpötila on maan etelä- ja keskiosassa ajoittain nollan yläpuolella. Lähinnä Lapissa on pakkasta.

    Lämpötilat ovat viikonloppuna maan etelä- ja keskiosassa aluksi 0‒7 astetta. Ensi viikolla lämpötilat ovat ylimmillään parisen astetta nollan yläpuolella ja alimmillaan 10‒15 astetta pakkasella.

    Maan pohjoisosassa lämpötilat ovat pääosin -5 ja -15 asteen välillä, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa on ajoittain lauhempaa.

    Ennen liikenteeseen lähtöä kannattaa tarkistaa voimassa olevat varoitukset osoitteessa https://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

    Pipo löysällä liikenteeseen: Muista turvavälit, tauot ja tilanneherkkyys

    Poliisi valvoo hiihtolomaliikennettä etenkin päätieverkolla. Erityisesti ajotapa-, nopeus- ja rattijuopumusvalvontaa kohdennetaan liikennemäärät huomioiden riskipaikkoihin.

    - Huonoissa keliolosuhteissa ajonopeudet on syytä pitää riittävän alhaisina ja turvavälit riittävän pitkinä, painottaa poliisitarkastaja Timo Ajaste Poliisihallituksesta. Vaativissa ajo-olosuhteissa, vaikkapa sohjoisella tiellä pimeällä ajettaessa, ohittelusta kannattaa useimmiten pidättäytyä kokonaan, Ajaste toteaa.

    - Tulevina hiihtolomaviikonloppuina tieliikenne on vilkkaampaa kuin tavanomaisina talviviikonloppuina, joten matkaan kannattaa lähteä ilma tiukkaa aikataulua. Mitä pidemmästä ajomatkasta on kysymys, sen tärkeämpää on myös taukojen merkitys, muistuttaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen.

    Pakkaa fiksusti!  

    Liikenneturva muistuttaa, että aikaa kannattaa matkanteon lisäksi varata riittävästi myös pakkaamiseen. Etenkin hiihtolomareissuilla tavaraa on yleensä tavallista enemmän suksista lumilautoihin ja muihin talviurheiluvermeisiin. Pakkaamisella on merkitystä paitsi matkustusmukavuudelle myös turvallisuudelle.

    - Autossa turvallisin paikka tavaroille on takakontti tai muu tavaratila. Jo jarrutuksessakin matkustamossa oleva irtain voi sinkoilla miten sattuu ja saada aikaan vahinkoa. Onnettomuustilanteessa voimat ovat yleensä tätä suuremmat. Takakontin pakkaaminen kannattaa aloittaa painavimmista tavaroista ja varmistaa kiinni sidontavyöllä tai kuormaverkoilla. Myös suksiboksiin tuleva välineistö on muistettava sitoa kiinni", painottaa Liikenneturvan koulutusohjaaja Toni Vuoristo.    

    Vailla tietoa liikennetilanteesta? Mihin voi antaa palautetta?  

    Ota ajantasainen liikennetilanne haltuun tutustumalla siihen etukäteen netissä. Missä kunnossa tie mahtaa olla? Miltä ajokeli näyttää? Näitä ja monen muun asian voi tarkistaa jo ennen matkaan lähtöä Traffic Management Finlandin Liikennetilanne-palvelusta, josta löytyvät muun muassa häiriötiedotteet, kelikamerat sekä maanteiden talvikunnossapidon reaaliaikaiset tiedot.

    Lisäksi palvelusta löytyvät mm. junien matkustajaliikenteen asemakohtaiset aikataulu- ja täsmällisyystiedot.

    Liikennetilanne-palvelu löytyy osoitteesta: https://liikennetilanne.tmfg.fi

    Tienkäyttäjän linjalle (0200 2100) voi ilmoittaa maanteiden (ei katuverkon) akuuteista tien kuntoon liittyvistä ongelmista. ITM Finlandin Tieliikennekeskus välittää ilmoitukset urakoitsijalle. Tienkäyttäjän linja löytyy myös 112 Suomi -sovelluksesta.

    Palauteväylä: Karttapohjainen palvelu, jossa voi antaa palautetta, esittää kysymyksiä ja kehitysehdotuksia sekä tehdä ilmoituksia maanteihin sekä rata- ja vesiväyliin liittyen. Palvelu tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden paikantaa ongelma kartalle sekä saada seurantatietoa palautteen käsittelystä.

    Traffic Management Finland, poliisi, Ilmatieteen laitos, Traficom ja Liikenneturva toivottavat turvallista matkaa hiihtolomaliikenteessä ja loistavia hiihtokelejä!

    Lisätietoja:

    Pääkaupunkiseudun liikenne:

    ITM Finland, Helsingin tieliikennekeskus, p. 020 637 3328 Twitter: @liikennePKS Twitter: @liikennetilanne

    Muun Suomen liikenne:

    ITM Finland, Tampereen tieliikennekeskus, p. 020 637 3330

    Poliisi:

    poliisitarkastaja Timo Ajaste, p. 0295 481 755

    Ilmatieteen laitos:

    viestinnän asiantuntija Heli Sariola, p. 029 539 2759 ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset Twitter: @meteorologit

    Liikenneturva:

    koulutusohjaaja Toni Vuoristo, Liikenneturva, 020 7282 349

    Traficom:

    johtava asiantuntija Jussi Pohjonen, p. 029 5345 310 (Pohjonen tien päällä hiihtolomien vuoronvaihtoviikon perjantaina 22.2. klo 12-18) Twitter: @JussiPohjonen 1550141238000
    Islannin vulkaaninen pöly leviää arktiselle alueelle ja nopeuttaa lumen ja jään sulamista

    Islannin vulkaaninen pöly leviää arktiselle alueelle ja nopeuttaa lumen ja jään sulamista


    Islannin vulkaaninen pöly leviää arktiselle alueelle ja nopeuttaa lumen ja jään sulamista 15.2.2019 12:27 Korkeiden leveysasteiden geologinen pöly vaikuttaa arktiseen ympäristöön suuremmin kuin on aiemmin ymmärretty....

    Islannin vulkaaninen pöly leviää arktiselle alueelle ja nopeuttaa lumen ja jään sulamista

    15.2.2019 12:27

    Korkeiden leveysasteiden geologinen pöly vaikuttaa arktiseen ympäristöön suuremmin kuin on aiemmin ymmärretty. Arktisten tutkijoiden työpajassa tänään esitelty malli osoittaa, että Islannin vulkaaninen pöly voi levitä sekä arktiselle alueelle että Britteinsaarille asti.

    Kuva: Outi Meinander

    Islannissa tänään esitelty laskentamalli näyttää, kuinka Islannin vulkaaninen pöly voi levitä sekä arktiselle alueelle Islannista pohjoiseen, länteen Grönlantiin sekä etelään Irlantiin ja Isoon-Britanniaan asti.

    "Olemme jo aiemmin kansainvälisessä yhteistyössä selvittäneet kuinka Islannin musta vulkaaninen pöly muuttaa lumen heijastaman auringon säteilyn määrää ja sulattaa lunta ja jäätä samaan tapaan kuin musta hiili", kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Outi Meinander. "Seuraava vaihe on todentaa eli verifioida nyt esitellyn mallin tuloksia arktisella alueella. Sitä varten suunnittelemme kansainvälistä mittauskampanjaa", Meinander jatkaa.

    Islanti on merkittävin arktisen alueen pölyhiukkasten lähde. Islannin vulkaaninen pöly on peräisin sekä tulivuorenpurkauksista että tuulen nostattamasta vulkaanisesta maa-aineksesta. Vulkaaninen pöly voi Islannissa ja muualla arktisella alueella joko edistää tai hidastaa lumen ja jään sulamista riippuen hiukkaskerroksen paksuudesta.

    "Mallin vulkaanisen pölyn leviämisestä on tehnyt Maailman ilmatieteen laitoksen WMO:n hiekka- ja pölymyrskyjen varoitusprojekti. Testausvaiheessa oleva malli kattaa laajan alueen Islannin ympärillä", kertoo SDS-WAS-projektin puheenjohtaja Slobodan Nickovich.

    Yli neljäkymmentä tutkijaa eri arktisista maista osallistuu tänään kansainvälisen arktisen tiedekomitean työpajaan, jossa analysoidaan korkeiden leveysasteiden pölylähteiden merkitystä terveyteen ja arktiseen ilmastonmuutokseen. Suomen Ilmatieteen laitos on tilaisuuden pääjärjestäjä yhteistyössä Suomen ulkoministeriön Itämeren, Barentsin ja arktisen alueiden yhteisen hankkeen kanssa. Tilaisuutta isännöi Islannin maataloustieteellinen yliopisto. 

    Lisätietoja:

    tutkija Outi Meinander, Ilmatieteen laitos, p. +358 50 569 8900, outi.meinander@fmi.fi

    Kansainvälinen arktinen tiedekomitea (International Arctic Science Committee, IASC): https://iasc.info/

    Maailman ilmatieteen laitoksen WMO:n hiekka- ja pölymyrskyjen varoitusprojekti SDS-WAS: https://www.wmo.int/pages/prog/arep/wwrp/new/Sand_and_Dust_Storm.html

    1550226426000
    Lumipeite on ohentunut ja lumikausi lyhentynyt Suomessa

    Lumipeite on ohentunut ja lumikausi lyhentynyt Suomessa


    Lumipeite on ohentunut ja lumikausi lyhentynyt Suomessa 14.2.2019 8:36 Keskimääräinen lumensyvyys on pienentynyt Suomessa laajoilla alueilla vuosina 1961–2014. Pysyvä lumikausi alkaa myöhemmin ja päättyy aiemmin. Tiedot...

    Lumipeite on ohentunut ja lumikausi lyhentynyt Suomessa

    14.2.2019 8:36

    Keskimääräinen lumensyvyys on pienentynyt Suomessa laajoilla alueilla vuosina 1961–2014. Pysyvä lumikausi alkaa myöhemmin ja päättyy aiemmin. Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, jossa havaittiin myös, että muutokset vaihtelevat alueellisesti suuresti.

    Kuva: Joonas Korpilaakso

    Tuoreesta tutkimuksesta selviää, että vuosien 1961–2014 aikana vuotuiset suurimmat lumensyvyydet pienenivät Suomen etelä- ja länsiosissa ja paikoin myös maan keskivaiheilla laajalti keskimäärin 2–4 senttimetriä vuosikymmenessä. Pohjois-Suomessa maksimilumensyvyys ei tuona aikana ole muuttunut tilastollisesti merkittävästi.

    "Lounais-Suomessa lumensyvyys oli enimmillään tyypillisesti 20–40 senttimetriä, Lapissa laajalti yli metrin. Vuotuinen maksimilumensyvyys saavutettiin yleensä maaliskuun aikana, maan lounaisosassa ja länsirannikolla jo helmi-maaliskuun vaihteessa", kertoo tutkija Anna Luomaranta Ilmatieteen laitokselta.

    Etelä- ja Länsi-Suomessa kuukauden keskimääräinen lumensyvyys on pienentynyt reilun viidenkymmenen vuoden aikana eniten helmi- ja maaliskuussa. Maan keski- ja pohjoisosissa kuukauden keskimääräinen lumensyvyys pieneni eniten huhtikuussa, Lapissa myös toukokuussa.

    Lumi sulaa aiemmin

    Tutkimuksessa tarkasteltiin myös pysyvän lumikauden keskimääräisiä alkamis- ja päättymisaikoja. Lounaisimmassa Suomessa ja etelärannikolla pysyvä lumipeite saapui vasta 22.12. jälkeen, Pohjois-Lapissa ennen lokakuun 22. päivää. Pysyvä lumikausi päättyi lounaisrannikolla maaliskuun loppuun mennessä ja Pohjois-Lapissa vasta toukokuun 20. päivän jälkeen.

    "Pysyvän lumikauden alkamisaika myöhentyi tarkasteltujen vuosien aikana selkeimmin maan keskivaiheilla ja kaakkoisosissa sekä Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa. Pysyvän lumikauden päättymisaika aikaistui voimakkaimmin maan länsiosassa. Muutos oli paikoin yli neljä päivää vuosikymmenessä", Anna Luomaranta kertoo.

    Muualla maassa aikaistuminen oli vähäisempää (1–3 päivää vuosikymmenessä), mutta silti laajoilla alueilla tilastollisesti merkitsevää.

    Kokonaissademäärä kasvoi, mutta sateita tuli enemmän vetenä ja räntänä

    Etelä-Suomessa kokonaissademäärän havaittiin lisääntyneen tammi- ja helmikuussa. Lumisateiden määrässä ei tapahtunut merkittävää muutosta, mutta niiden osuus kokonaissademäärästä pieneni. Kokonaissademäärä siis kasvoi, koska vesi- ja räntäsateet lisääntyivät.

    "Vesi- ja räntäsateiden lisääntyminen ja lämpötilojen nousu tammi- ja helmikuussa selittävät sitä, miksi lumensyvyys on pienentynyt talvikuukausina. Kevätkuukausina lumipeitteen oheneminen liittyi lähinnä lämpötilan nousuun", Anna Luomaranta tarkentaa.

    Pohjois-Suomessa talven lumisateiden havaittiin lisääntyneen, mutta lumensyvyydet eivät silti kasvaneet. Talvella myös vesi- ja räntäsateet lisääntyivät pohjoisessa, minkä seurauksena lumisateiden osuus kokonaissademäärästä pysyi pääosin ennallaan ja helmikuussa pieneni. Vesi- ja räntäsateiden lisääntyminen todennäköisesti kumosi lisääntyneiden lumisateiden vaikutuksen lumensyvyyteen.

    Tutkimuksen tulokset ovat yhdenmukaisia ilmastomallisimulaatioihin perustuvien tulevaisuuden lumiolosuhteiden muutosarvioiden kanssa. Ilmaston lämpenemisen edetessä tämänkaltaisten muutosten arvioidaan yleistyvän.

    "Tuloksista on hyötyä, kun suunnitellaan ilmastonmuutokseen sopeutumista eri aloilla, esimerkiksi matkailussa tai teiden kunnossapidossa", Anna Luomaranta sanoo.

    Lisätietoja:

    tutkija Anna Luomaranta, Ilmatieteen laitos, p. 050 383 5358, anna.luomaranta@fmi.fi

    Tutkimusartikkeli on maksutta luettavissa osoitteessa https://doi.org/10.1002/joc.6007

    Suomen lumipeitteen muutoksia ja niihin vaikuttaneita tekijöitä analysoitiin Ilmatieteen laitoksen tuoreimmasta säähavaintoihin perustuvasta päivittäisestä hila-aineistosta vuosilta 1961–2014. Hila-aineisto kattaa koko Suomen, ja sen tarkkuus on 10 km x 10 km.

    1550126199000
    Uusi jäätietopalvelu kertoo Itämeren kiintojään tilanteesta

    Uusi jäätietopalvelu kertoo Itämeren kiintojään tilanteesta


    Uusi jäätietopalvelu kertoo Itämeren kiintojään tilanteesta 11.2.2019 9:44 Ilmatieteen laitos on kehittänyt uuden jäätietopalvelun, josta selviää Itämeren kiintojään laajuus ja paksuus. Palvelua voivat hyödyntää...

    Uusi jäätietopalvelu kertoo Itämeren kiintojään tilanteesta

    11.2.2019 9:44

    Ilmatieteen laitos on kehittänyt uuden jäätietopalvelun, josta selviää Itämeren kiintojään laajuus ja paksuus. Palvelua voivat hyödyntää esimerkiksi jäällä vapaa-aikanaan liikkuvat sekä viranomaiset.

    Kuva: Jarmo Vehkakoski

    Itämeri on osittain jään peitossa joka talvi. Kiintojäätä esiintyy talvisin Suomen, Ruotsin, Venäjän ja Viron rannikoilla. Ankarina jäätalvina kiintojäätä on myös eteläisellä Itämerellä, muun muassa Tanskan salmissa.

    Ilmatieteen laitoksen uusi BALFI-palvelu (Baltic Sea landfast ice extent and thickness) tarjoaa tietoa Itämeren kiintojään laajuudesta ja paksuudesta, kiintojäällä olevan lumen paksuudesta ja kiintojään valliutuneisuudesta.

    "Uudessa palvelussa kiintojään laajuus- ja paksuusinformaatio on saatavilla 500 metrin resoluutiossa. Palvelu täydentää Ilmatieteen laitoksen Itämeren jäätietopalvelua", sanoo erikoistutkija Marko Mäkynen Ilmatieteen laitokselta.

    BALFI-palvelu tarjoaa tietoa kiintojäästä esimerkiksi hiihtoa, luistelua, lumikelkkailua ja pilkkikalastusta varten. Lisäksi sitä voidaan käyttää apuna tarkasteltaessa jääolosuhteiden sopivuutta jääteitä varten. Palvelua voivat hyödyntää myös viranomaiset muun muassa jäänmurtajien ja saariston yhteysalusten ohjauksessa, pelastustehtävissä ja satamien jääolojen seuraamisessa.

    Kiintojääkartat tuotetaan päivittäin Itämeren jäätalven aikana, joka alkaa yleensä marras-joulukuun vaihteessa ja loppuu toukokuussa. Karttoihin päivitetään uusia SENTINEL-1 SAR-tutkakuvia käsittävät merialueet. Yleensä koko Itämeri katetaan uusilla SAR-tutkakuvilla yhden päivän aikana.

    Kiintojääkartat kattavat koko Itämeren 500 metrin pikselikoolla. Kartat ovat samassa Mercatorin projektiossa, jota Ilmatieteen laitoksen jääpalvelu käyttää tuotteissaan.

    "Uudessa palvelussa karttoja voidaan katsella ja zoomata. Palvelua voidaan käyttää myös kännykällä. Kiintojääkarttoja on lisäksi mahdollista ladata GeoTiff-tiedostoformaatissa", Mäkynen kuvailee.

    Kiintojääkarttojen käyttäjiä pyydetään ottamaan huomioon, että Itämeren jääolosuhteet saattavat muuttua nopeasti sään tai meren tilan muutoksien vuoksi. Kartat eivät voi ennakoida tällaisia muutoksia. Lisäksi myös muut tekijät, kuten laivaväylät, huono näkyvyys tai paksu lumipeite, saattavat vaikeuttaa tai jopa estää turvallisen liikkumisen merijäällä. Jäällä liikkujan täytyykin aina noudattaa varovaisuutta ja ohjeita.

    BALFI-palvelun kartat pohjautuvat EU:n Copernicus-meritietopalvelun (Copernicus Marine Environment Monitoring Service - CMEMS) tuotteisiin, SENTINEL-1 satelliitin SAR-tutkakuviin ja Ilmatieteen laitoksen merijään termodynaamiseen malliin. BALFI-palvelu on kehitetty kokonaan Ilmatieteen laitoksella vuosina 2017–19 Mercator Ocean "CMEMS User Uptake programme" -ohjelman rahoituksella. Palvelua ylläpidetään vähintään toukokuuhun 2021 asti. BALFI on demonstraatioluonteinen palvelu, ja sitä tullaan jatkokehittämään tarpeen mukaan.

    Lisätietoja:

    Erikoistutkija Marko Mäkynen, Ilmatieteen laitos, puh. 050 568 7758, marko.makynen@fmi.fi
    Jääasiantuntija Patrick Eriksson, Meripalvelut / Ilmatieteen laitos, puh. 050 535 0712, patrick.eriksson@fmi.fi

    BALFI-portaali
    Lisätietoa palvelusta ja sen tuotteista englanniksi

    1549871084000
    Aapeli-myrsky käynnisti kylmän tammikuun

    Aapeli-myrsky käynnisti kylmän tammikuun


    Aapeli-myrsky käynnisti kylmän tammikuun 1.2.2019 10:32 Tammikuun alkupuolisko oli leuto, loppupuoli oli puolestaan varsin kylmä. Kuukauden keskilämpötila oli 1–3 astetta tavanomaista kylmempi. Kuun päättyessä etelässä oli...

    Aapeli-myrsky käynnisti kylmän tammikuun

    1.2.2019 10:32

    Tammikuun alkupuolisko oli leuto, loppupuoli oli puolestaan varsin kylmä. Kuukauden keskilämpötila oli 1–3 astetta tavanomaista kylmempi. Kuun päättyessä etelässä oli harvinaisen paljon lunta, Lapissa lunta taas oli tavallista vähemmän.

    Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tammikuun keskilämpötila oli suuressa osassa maata 1–3 astetta tavanomaista kylmempi. Näin kylmä tammikuu ei kuitenkaan ole harvinainen, vaan toistuu keskimäärin kerran kolmessa tai neljässä vuodessa. Viimeksi kylmempää oli vuonna 2016. Kylmintä tavanomaiseen nähden oli Etelä-Lapissa ja leudointa puolestaan Ahvenanmaalla, jossa kuukausi oli keskilämpötilaltaan tavanomainen.

    Tammikuun ylin lämpötila oli Kökarin Bogskärissä kuukauden ensimmäisenä päivänä mitattu 6,2 astetta. Kylmin lämpötila oli Sodankylän Tähtelässä kuun 27. päivänä mitattu -38,7 astetta.

    Tammikuu oli tavanomaista sateisempi etelässä, kun taas pohjoisessa oli kuivempaa. Kuukauden suurin sademäärä oli Siuntion Sjundbyn 86,7 millimetriä.

    Lunta oli kuukauden lopulla suuressa osassa maata noin puoli metriä, länsirannikolla vähemmän. Määrät olivat ajankohtaan nähden etelässä paikoin harvinaisen suuria eli vastaava toistuu noin kerran 10 vuodessa. Pohjoisessa sen sijaan lunta oli tavanomaista vähemmän.

    Kuukauden merkittävin säätapahtuma osui heti vuoden alkuun. Aapeli-myrskyssä 2. tammikuuta rikottiin kovin Suomen merialueilla mitattu keskituulen nopeus. Uusi ennätys on 32,5 metriä sekunnissa. Lisäksi aallokko oli merellä rajua ja maa-alueillakin mitattiin myrskypuuskia. Sisämaassa satoi 20 senttimetriä lunta, ja tykkylumi aiheutti vahinkoja.

    Lisätietoja:

    Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)
    Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,85 e/min + pvm)

    Tammikuun säätilastot
    Sääennätyksiä
    Tiedote: Aapeli-myrskyssä mitattiin merellä ennätyksellistä tuulta

    1549009932000
    Viikonvaihteessa sataa runsaasti lunta [Päivitetty 1.2.]

    Viikonvaihteessa sataa runsaasti lunta [Päivitetty 1.2.]


    Viikonvaihteessa sataa runsaasti lunta [Päivitetty 1.2.] 1.2.2019 16:11 Sunnuntaina maan etelä- ja keskiosaan saapuu lumipyry ja ajokeli muuttuu laajalti erittäin huonoksi. Maanantaina uusi lumipyryalue saapuu todennäköisesti maan...

    Viikonvaihteessa sataa runsaasti lunta [Päivitetty 1.2.]

    1.2.2019 16:11

    Sunnuntaina maan etelä- ja keskiosaan saapuu lumipyry ja ajokeli muuttuu laajalti erittäin huonoksi. Maanantaina uusi lumipyryalue saapuu todennäköisesti maan itäosaan.

    Kuva: Tuire Härkönen

    Ilmatieteen laitoksen 1.2. tekemän ennusteen mukaan voimakas matalapaine kulkee etelästä Suomen yli koilliseen ja aiheuttaa runsaita lumisateita. Matalapaineeseen liittyvä lumipyry leviää sunnuntain vastaisena yönä lounaasta alkaen vähitellen maan etelä- ja keskiosaan. Maanantaina etelästä saapuu uusi voimakas lumisadealue, joka painottuu todennäköisesti maan itäosaan. Sateet tulevat enimmäkseen lumena, mutta sunnuntaina maan eteläisimmässä osassa lämpötila nousee tilapäisesti hieman nollan yläpuolelle, jolloin pieni osa sateesta voi tulla vetenä tai räntänä.

    Lumisade on monin paikoin sakeaa ja itätuuli on etenkin sunnuntaina puuskissa yleisesti navakkaa tai kovaa. Lunta kertyy lauantai-illan ja maanantai-illan välisenä aikana maan etelä- ja keskiosassa laajalti noin 15 senttimetriä, etelärannikon tuntumassa ja paikoin myös maan itäosassa 20 senttimetriä.

    Sakea lumisade ja puuskaisen tuulen nostattama tuisku sekä lumen kinostuminen aiheuttavat laajalla alueella erittäin huonoa ajokeliä. Lisäksi etenkin maan keskiosassa on odotettavissa paikoin puustovaurioita, koska puiden lumikuorma on siellä jo valmiiksi monin paikoin merkittävä. Paikallinen puiden katkeilu ja kaatuilu aiheuttaa myös sähkökatkoja.

    Pahin on ohi todennäköisesti tiistai-iltaan mennessä, ja ensi viikolla sää jatkuu enimmäkseen poutaisessa pakkassäässä.

    Lisätietoja:

    Voimassa olevat varoitukset

    Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,85 e/min + pvm)
    Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)

    Säästä twiittaavat @meteorologit

    1549030314000
    Perämeri on kokonaan jäässä

    Perämeri on kokonaan jäässä


    Perämeri on kokonaan jäässä 31.1.2019 9:47 Perämeren viimeisinkin jäätön alue sai jääpeitteen eilen keskiviikkona 30.1. Jäät ovat monin paikoin edelleen heikkoja. Kuva: Jouni Vainio Ilmatieteen...

    Perämeri on kokonaan jäässä

    31.1.2019 9:47

    Perämeren viimeisinkin jäätön alue sai jääpeitteen eilen keskiviikkona 30.1. Jäät ovat monin paikoin edelleen heikkoja.

    Kuva: Jouni Vainio

    Ilmatieteen laitoksen eilisen jääkartta-analyysin mukaan Perämeri on kauttaaltaan jäässä. Jään määrä on lisääntynyt nopeasti tammikuun puolivälin jälkeen sään kylmettyä, ja Perämeren viimeisinkin jäätön alue on nyt saanut jääpeitteen. Ainoastaan vuosina 2014–15 ja 1929–30 Perämeri ei ole jäätynyt kauttaaltaan talven aikana.

    Tällä hetkellä meriliikennettä avustaa Pohjanlahdella viisi suomalaista ja viisi ruotsalaista jäänmurtajaa. Suomenlahdella on yksi suomalainen murtaja avustamassa liikennettä Suomen satamiin. Lisäksi Suomenlahden pohjukassa on avustustöissä kahdeksan venäläistä jäänmurtajaa.

    Vaikka Perämeri on kokonaan jäässä ja muuallakin jäätä on ainakin rannikoilla, jäät ovat edelleen monin paikoin heikkoja. Jään päälle satanut lumi hidastaa jään paksuuden kasvua ja peittää tehokkaasti vaaran paikat näkyvistä.

    "Jos jäälle menee, aina kannattaa varautua siihen, että jää voi pettää", muistuttaa Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainio.

    Normaalisti Itämeren jäätalven kulkua ja kehitystä verrataan erilaisiin keskiarvoihin. Jääasiantuntija Risto Jurvan jo 1930-luvulla esittämän ajatuksen mukaan jäätalvi etenee vuosittain toistuvista vaiheista toisiin.

    "Tämänhetkinen vaihe, jossa Perämeri on kauttaaltaan jäässä, Selkämerellä on jäätä ulkosaariin saakka ja Suomenlahdella pohjoisesta ulkosaariin ja idästä Suursaareen saakka, on neljäs jäätalven vaiheista. Se on historiallisesti toteutunut keskimäärin tammikuun 19. päivänä. Nyt ollaan siis menneitä aikoja noin kaksi viikkoa jäljessä", Jouni Vainio kertoo.

    Ilmatieteen laitos julkaisee Itämeren jääkartan päivittäin aina jäidenlähtöön saakka. Siinä esitellään tämänhetkinen jäätilanne, jäänmurtajien sijainnit sekä Itämeren alueen avustusrajoitukset. Jääkartta tehdään yhteistyössä Ruotsin meteorologisen laitoksen (SMHI) jääpalvelun kanssa.

    Lisätietoja:

    Ajantasainen jääkartta Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla
    Ohjeita jäillä liikkujille
    Itämeren jäätalvet vuodesta 1961 lähtien

    Jääasiantuntija Jouni Vainio, Ilmatieteen laitos, puh. 041 501 5359, jouni.vainio@fmi.fi

    Ilmatieteen laitoksen jääpalvelu Twitterissä: @fi_iceservice

    1548920820000
    Lumipyry heikentää ajokelin erittäin huonoksi Etelä- ja Itä-Suomessa [Päivitetty 29.1.]

    Lumipyry heikentää ajokelin erittäin huonoksi Etelä- ja Itä-Suomessa [Päivitetty 29.1.]


    Lumipyry heikentää ajokelin erittäin huonoksi Etelä- ja Itä-Suomessa [Päivitetty 29.1.] 29.1.2019 12:47 Uusi annos runsaampaa lumisadetta on saapumassa Suomeen etelästä, mikä muuttaa ajokelin erittäin huonoksi maan...

    Lumipyry heikentää ajokelin erittäin huonoksi Etelä- ja Itä-Suomessa [Päivitetty 29.1.]

    29.1.2019 12:47

    Uusi annos runsaampaa lumisadetta on saapumassa Suomeen etelästä, mikä muuttaa ajokelin erittäin huonoksi maan eteläosassa tiistaina iltapäivällä ja myöhemmin illalla myös idempänä.

    Kuva: Antonin Halas

    Ilmatieteen laitoksen 29.1. tekemän ennusteen mukaan tiistaina iltapäivällä etelään saapuu uusi runsaamman lumisateen alue, joka leviää illan ja yön aikana itään. Lumisade ja pöllyävä lumi vaikeuttavat tiistain iltapäiväruuhkan liikenneolosuhteita etenkin maan eteläosassa. Tilanne saattaa jatkua vielä keskiviikkoaamuna, jolloin mereltä voi ajautua rannikolle sankempia lumikuuroja.

    "Alkuun kohtalainen tuuli kinostaa lunta ja pakkaslumi myös pöllyää helposti huonontaen näkyvyyttä. Ajokeli on jo ennestään huono suuressa osassa maata lumisateen ja pöllyävän lumen vuoksi", sanoo päivystävä meteorologi Pauli Jokinen Ilmatieteen laitokselta.

    Etelässä ja idässä uutta lunta kertyy tiistaiaamusta keskiviikkopäivään mennessä todennäköisesti 5–15 senttimetriä. Kertymät ovat runsaimpia etelässä.

    Keskiviikkona aamulla matalapaineen häntään liittyen voi mereltä ajautua etelärannikolle vielä uusi annos lumisateita. Sateet heikkenevät lännestä alkaen keskiviikkopäivän kuluessa, mutta idässä ja pohjoisessa lunta voi tulla vielä keskiviikkona illalla.

    Lisätietoja:

    Voimassa olevat varoitukset

    Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,85 e/min + pvm)
    Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)

    Säästä twiittaavat @meteorologit

    1548758848000